Vapaus, May 16, 1950

              m
i l mmm.
i i i '
Tiistaina, toukokuun 16 p. — ibiay 16
m
mm
i i
mm.
l O r s a n o f i n n n l s b Canadians. E s -
i t e b l l s b e d Vov. 6 t t i . m ? . AuUu^fzefl
^ U i c e Department, €)ttoira,ä Vväif:
' l l s h e d ttarloe «reekly; T u e s d a y » ,
*'rj)tjzBdaj« a i u l Satardays b y Vapaus
i R i b l M i i n g O c i ^ p a i j y ; U d „ > t J ( » - l p2
' B J : a Sfc. W,'euaiw» Ont-, Öanatfa.
t^leplioaes: Business Otticc 4-426*, Emam Office 4^4265i • MsaJ2^
äddre&p B o k e?, 8udblIt7^ Ontatlo.
Adverttein;; rat«e npon applteatUm^
T t a n s l a t l o n Iree o f ^äiäize.
Canadassa: 1 v t «JOO 6 k k . 3-25
- 3 k k . 2X0
ThdyOTallolÄsa: t Vk. 7 4 » 6 k k .
Suomessa: > 1 v k . tJOÖ Ö |ck. 4 2 5
gamatrajn ^upw^^^ nimeen tuli vaikeasti pois pyyhittavii
* t a ^ Ä i e torstaina kiihoiteltujen ja ilmeisesti 1»yvinjär>es-
«trttyjeii oppilaiden annettiin hulinoida siliäläisessä Öelta Collegiatessa
^jödety^ rauhanpiiolustajain fc^ ^^'^
»i;0tais|a tois^ rauhanpuolustajia kiiin Canterburyn dekaanusta
'qi^injitoniiau^
Tosiasiassa jiämä hulikaanit häpäisivät Hamaton kaupungin maineen
että vain viranomaisten julkinen anteeksipyyni sen
i
m
fr
Piisi
iVjatrflaanpa seuraavia Ä >|aipitun koylun j i A l ^
kokoontunut noin 1,500 kansalaista kiiiilema^in niaailmankuulya
apiiolustajaa, Canterburyn dekaanusta j a paikallista puhujia.
Jjiaroiltom^^ kuulla mitä rauhanpuo-fltBtajaln
liikkeellä on sanottavaa nykjisessä kriitillisessä tjlanteessa
ja #odan asioista.
rauhanviholliset olivat päättäneet, että muut
^liai^ItoffiMset cjyät saa kitulla, mitä rauhanpuolustajain johtofaenki
" ^ sodanlietsojat pelkäävät rauhanpuolus-että
järjestivät hulikaapbniusen kokouk-sodanlietsojat
katsoivat, että hamiltoni-l
a i ^ t etvät saa kuulla "vääriä oppeja" rauhan asian hyväksi. Täten
so^aplietsojat tunnustivat avoimesti, että heidän a s i a i i^ ei
mielipiteen vaakalaudalla silloin kuin sitä verrataan rau-hatipuoltistajain
jaloon asiaan. Ja häviön tunnustaneina he järjesti-hullkaanimaisen
naukujaisen, etteivät hamiltonilaiset saisi kuulla
hyeidän mielestään kirottua raidian sanomaa.
JM^itta jdlämainitun lisäfe^ hyvin raskauttavia
seikkoja. On kerrottu, että täjiäii .htijiltaanlmafeeeo kissannauliujai-
"sccn osallistui — kun työviienvastainen paikallinen lehti ja muut oll-viit
siihen yllyttäneet — yam vajaa 200 oppilasta, jotka tulivat paraa­timarssissa
kokouspaikalle. On myös -kerrottu, että yhtään ainoata
rauhanhäiritsijää ei vangittu, mutta sen sijaan pidätettiin eräs nuori
rauhanpuolustaja.' Poliisien kerrottiin kieltäytyneen toimenpiteistä
ratihanhäiritsijoitä vastaan, olkapäitään kohauttaen ja sanoen, että
.."ohjeet ovat ohjeita" tai jotakin sinnepäin. Nousee pakostakin kysy­mys,
että «ilnkäläisessa k unhossa on Hamiltoni n poliisilaitos kun se ei
ryhmää?
eivät koulujen viranomaiset pro-oppilaitaan
väärinkäytettiin
näin alhaisella tavalla. On nimittäin muistettava, että nämä oppilaat
antoivat käyttää itseään sodanlietsojain välikappaleina — ja paras
todistuksia tarvitaan, Toronton Globe and
lauantaina julkaisema kuva, missä nähdään kissan-
Hamilton Revievv-nimisen työväenvastaisen
McMUlan puhujalavalla rauhanpuolustajain
ii!'«Si!i"" !j!ji'WliKHI!!J'M k,
11c. 14 p;nä täytU A I B M U N f f pi
T a r z w e l J i ^ , Ont. 50 vuotta. Yhdym­me
euiiulai?tc-n J a ystävien onnittelui­h
i n ! '
Mn. aiaria Lebtt A z l l d a s t a , O n t .
täytti t J c 15 pnä 59 v u o t t a . ' midyznme
o n n i t t e l u i h i n .
HBBBOILLA VIIBAtJTTA
KANSALLA MAKSVOfREUS
. . , Annamme ensimmäiseksi p u ­heenvuoron
ministeri Meinanterllle
flcirjcitetaan pehmeällä deellä). Hän
o n lauisahtanufc l a p p e e n r a n n a s s a s i l ­mät
pyöreinä m i n i s t e r i n sivistykfien
määrää ihmetteleville kauppiaille
t asiat kehittymässä Canadassa jos jojkih tällainen näytös uusiintyy vie-
\ lä Canterburyn dekaahuksen tai minkä tahansa rauhanpuplustajan
: puhetilaisuudessa. r
Vlikeisarbi^
Japanin "super-" eli ylikeisari, kenraali MacArthur on jatkuvasti
; vakuuttanut, että Japanin kommunistit (tarkoittaa kaikkia rauhaa ja
Japanin it^näisyyttä kannattavia kansjinjoukkoja.) muodostavat vain
pienen ja mitään merkityksettömän ''tyytymättömien ryhmän",
j ^ - ^ u t t a aikansa pieiienfleltyään ja väheksyttyään Japanin kommunis­mien
merkitystä tämä amerikkalainen ylidemokraattinen keisari ha-
;wiaitsiyht'äkkiä näiden samojen Japanin kommunistien paisuneen niin
;^iiurjfksi ja peloittaviksi, että ne uhkaavat Japania suuremmalla pnnet-bmuudeU^
kuin ne militaristit, jotka veivät Japanin sotaan Hitlerin
'vaaraa'' mikä Japania kohtaisi
itsenäistymisen johdosta! Tämän
lArthiir määräsi korkean oniakätt-i
§esti, että Japanin kommunistit on julistettava lainsuojattomiksi, k u -
: taivaanppika.
«SI
onnellisemmassa ase-kuin
heidän eurooppalai.set aseveljensä. Hirohito ei tehnyt itse-
;^urhaa kuten teki Hitler, eikä häntä hirtetty, kuten meneteltiin eu-r^
pp^laisteh sotasyylUsten suhteen. Hän odotti ja odotti, ja katso,
^jmerikkalainen ylikeisari tarjoaa hänelle lautaselta komntunistisen
»puolueen päätä kuten raamatun aikana tarjottiin Johannes Kastajan
•'|jaä.
iä" ^[^amä y^^ tietysti tarkoit-
.fyisit että k<mmunisteiksi leimattaisiin kaikki japanilaiset jotka puolus-
|ayat kansain^^istä rauhaa ja Japanin it<ienäisyyttä, on luonnollisesti
'Ifiheuttanut suurta iloa ja riemua niissä "paremmissa piireissä"; jotka
\^ya.i aina tottuneet Japania hallitsemaan voiman ja väkivallan a\nlLi,
•Mutta ksukesta huolimatta näyttää siltä, että Japanin ''kommunistien"
laittomaksi julistaminen ei ole niin yksinkertainen asia. Amerikkalaiset
;iiuchitysjoukotovat juuri tuominneet 12 japanilaista kommunistia van-
'j^ilaan sen vuoksi kun he ovat käytännöllisesti toimineet maansa itse-
Ijäistymisen puolesta miehitysjoukkoja vastaan, Ylik^isarin 'oikeu-
.denralvojat'' ovat juuri raahanneet 9 japanilaista kommunistia syy-teUynä
asioista, jotka tavalliset japanilaiset katsovat ilman rnuula ])at-rioottisiksi
teoiksi Japanin kannalta katsoen.
Nyt, jos taivaanpoika ja kumppanit menettelevät, kuten amerikka­lainen
ylikeisari määriiä, niin se /maattaa viedä heidän jalkojensa alta
lopunkin maaperän kansanjoukkojen keskuudessa ja seurauksena yoi
vähän päästä o l b se, että enemmistö japanilaisista kääntyy kommunis-
:|ien4umnattajik5i. Kaiken tämän vuoksi ja lainkaan välittämättä orais-
Jia haluistaan, Hirohiton hallitus epäröi ja ehkä \ikuroikin ylikeisarin
;Ukaasien täyttämisen suhteen.
•| Amerikkalaisen ylikeisarin yljdemokratia ei tahdo oikein vedellä Ja­panissakaan,
sillä japanilaiset ovat jo fasisniin militarismin kokeneet ja
-sen johdosta varovaisiksi tulleet.
Uusi maailmanennätys
^Fk«soo> C Ä L — U n i v e r s i t y of Sout-
C a l i f o m i o n kuuden j a l a n j a n e l ­iötuuman
jättiläinen Dick. Attlesey
täällä pidetyissä länsiranni-sen
120 j a a r d i n korkeiden aitojen
Juoksunsa. Hän suoriutui matkana
135 sekunnissa. E n t i n e n DiUardln
ennätys oU 1/10 sekuntia huonompi.
' T u u l e n nopeus o l i 4.435 m a l l i a t u n n i s ­s
a j a säiUuiöt s a l l i v a t 4.735 m a l l i n t u u .
Ien.
;' ' I, ^ ' ' • i l ' '
m u u n m u a s s a :
— Y k s i n k e r t a i n e n kaava i n f l a a t i on
syntymisestä o n todellisuudessa m o -
n e l l a t a v a l l a komplisbltuhut. Reali-omaisuuden
tuotannon reaalisten r e -
surssien f y y s l l l i s t en henkil6iden bud­j
e t i n alijäämän Inflatoorlsesta vaiku­tuksesta
siektorin l l k v U d l s y y s j a bud­j
e t t i on ylit}aIansoitava Ja k r o o n i l l i -
s e l l a inflaatiovyöryllä Ja kausitydttö-myydeliä.
H u h u h , eikd totta? O n meillä viisas
v a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i , k u n emme hä­n
e n puheistakaan ymmärrä muuta
k u i n yhden asian: kansa saa a i na
maksaa; K a n s a o n s e k u l t a h a n h i . J o n ­k
a Icurkusta skruuvaamalla kekkosen
a a s i n j a t k o h a l l i t u s aikoo pusertaa
mazlclcamunia valtion rahama^isiin
— P e n t t i P o u t t u . Työkansan Sanomat,
H e l a l n k l . _
• • • • •
OIKEA7 JOPTOFAXTOKSET
ESTÄVÄT " f paiPEi|IN TiDHON
Eräs i t a l i a l a i n e n sanomalehti. Joka
sanoo itseään "itsenäiseksi", Julkaisi
helmikuussa vetypommista artikkelin,
mikä päättyi seuraaviin s a n o i h i n:
" T h e Baltimore S u n J u l k a i s i äsket­täin
mielenkiintoisia l a i n a u k s i a Ame­rikan
hallituksen ohjeista l i i t t o v a l t i on
kuyernööreUle atomipuolustukscn Ja
BivliliväestÖn suhteen. Huomioonot­taen
sen tosiasian, että atomiräjähdys
a i h e u t t a i s i vähintäin 40—50-tuhatta
vakavasti palanutta iihrLa, puhumat­t
a k a a n nyt k u o l l e i s t a , Jciertokirjeess^
m a i n i t a a n , että Jokaisen haavoittu­neen
hoitamiseen t a r v i t a a n yähin.täin
kolme sairaanhoitajatarta, 42 a s t i aa
happea,2 m a i l i a sidekangastarSS p a i n -
t i a veriplasmaa Ja 40 p a i n t i a verta.
Lisäksi, hyökkäyksen sattuessa meitä
neuvotaan vakavasti, .ettei meidän s o ­v
i pitää t a v a l l i s i a vaatteita, vaan k e ­vyestä
aineesta «valmistettuja pitkiä
mekkoja.
: Saattaa ollg, -että amerikkalaiset
voivat toteuttaa nämä ohjeet. Y l e i s en
Järjestöheikkouden vuoksi me emme
varmastikaan voi h a n k k i a — p a r a s ta
o n käsittää se a l u s t a pitäen — s en
paremmin kolmea sairaanhoitajatar­t
a kuin mailikaupälla sieltäkään
^haavoittunutta k o h t i ) . MahdplliscsU
me saisimme mustasta^pörssistä J o i t a ­k
i n astioita happea. Milcäli o n puhe
Canadan Naisten Kongressi juuri
äJ3k£ttäin Umoitti, että se tulee seu­raamaan
Nai.c.ten Kansainvälis»! D e -
mökraattisen Liitor^ päätöstä Ja j ä r ­jestää
kesäkuun 1 p n C a n a d a n l a s t e n -
päiväksi. C a n a d a n N a i s t e n Kongres-i
tulee kiinnittämään osastojen ]^i|p-m
i c n , että fceeä^oiun 1 päivänä, i h m i ^
niitten lasten p a i n o n lisääntymistä:
j c t k a s a i v a t kuuman päivällisen. T o i ­nen
k i i n t o i s a e i i m f r i c k i . j o n k a tämä
k o k e i l u osoitti oU se, että n i i d e n p e r ­heiden,
j o i d e n lapset saivat Icuuman
päivällisen, k u l u t t i v a t $1X9 enemmän
n p k a a n p e m o n a a k o h t i V, 1 9 4 3 ^ ^
V. 1946. ToIsi£sa perbeifsä kuiuteltiäi
t e n mielet t u l l a a n koljdlätamaan C a - ! r u o k a a n v. 1948 a i n o a s t a a n 74 ;$^nttiä.
nadan lasten tarpeisiin.
Tätä silmällä pitäen o n erikoisen
kiintoisaa se k u n s a i lukea lehdistä, e t ­tä
C a t i a d a n P u n a i n e n B I s t i o n t o i m i t,
tanut t u t t i m u k s l a l a s t e n r a vltseiplses-ta
Toronton kouluissa.
H u o l e l l i s e n kontrollin alaisena 27
kuukauden a i k a n a vissit lapset Toron­t
o n kouluissa salvat k u u m a n päivälli­sen
j a heitä v e r r a t t i i n s e l l a i s i i n l a p s i i n ,
j o t k a menivät kotiinsa päivällisille.
Sanomalelxtlen* mukaan vissiä edisty­mistä
h a v a i t t i i n niissä lapsissa, Jotka
«aivät erikoisen päl\^isen. -J-T
r i Elizai)eth C . RÄbinsän Toronton
S i c k C h i l d r e n sairaalasta, tunnustaa
raportissaan, että näihin k o k e i s i i n o-s
a l l i s t u l lapsia, joiden perheillä' o l i
suhteellisen korkeat tulot.
K u n tämä kokeUu a l k o i 1947 57 p r o .
senttiä o l i s e l l a i s i s ta perheistä, jätkä
ansaitsivat vuodessa $1,000—S2J)00.
30—35 prosenttiin olivat sellaisista
pih-helstä. j o i d e n vuositulot vaihteli­vat
$2,000-^,000 välillä. V a j a a viisi
prosenttia p i i avusttiks^Ia. ^ ^C; ,.
Ne lapset, Jotka saivat kuuman päi­vällisen
osoittivat Wi&an> enemmän
painon lisääntymistä, kasvoivat enem­män,
jäivät pois kouluista vähemi^n,
heillä p i i vähemmän hengityselimien
häiriöitä j a hammasmätää. •
A s i a t ovat p a l j o n muuttuneet sitten
V. 1947. Ensiksi elinkustannukset.
R u o k a t a v a r a i n hinnat olivat v. 1947
.159.5. Täinän vuodeii maaliskuussa se
oli 204.0. •
Vieläpä tämä tutkimus, j o k a tehtiin
s i l l o i n k u n p a l k a t olivat elinkustan­n
u k s i i n verraten paremmat.
-ramä c s o i t t i selvästi^ että äifceji a u t ­toi
se k u n beidän^lapsensa saivat k u u ­man
^ i v a l l i s e n ; he myöskin oppivat
enemmän perheittensä ruokkipiisesta.
Entä nyt? EUnku^nmtTffet pvät
nousseet 41£ p r o s e n t t i a s i t t e n v. 1946.
Nousu tapahtui suurimmalta osaltaan
ru<&atarpeiss3. ' ' .'
Koska, p a l k a t ovat notisseet samalla
a j a l l a vaii) 39 prosenttia niin siitä
Johtuu, että yhä suurempi määrä l a p ­sia
o n k u u m a n päivällisen tarpeessa)
sillä äidit eivät v o i k o r v a t a s i ^ m e ­netystä!
minkä n y k y i s e n p a i k k a t a k s an
j a h i n t o j e n eroitus aiheuttaa. A l i r a -
vitus, s a l a t t u nälkä ( v a i k k a lapset syö.
vät itsensä täyteen) saattaa lapset
alttUksi tautien tartunnalle; R i i s i ­t
a u t i , tuberkuloosi Ja m u u t vaivaisiksi
saattavat j a kuolemaa tuottavat t a u ­d
i t aiheuttavat menetyksiä meidän
lastemme keskuudessa.
R a p o r t t i osoittaa, että Joskin lapset
hyötyvät n i i n se tulee maksamaan
\'eronmaksa j i l l e . M u t t a "jos tulot
ovat attiaisemmat t a ö ^ r u o k a t a r p e i ­den
h i h i i a t ' korkeammat, n i i n siitä
Soinfulafainen
ijle lii^nesijfsfä
- S o i n t n l a , B . C . — S o i n t u l a se v a in
kasvaa^ Uijsi3*~taloja ilmestyy tuhka
tiheään, tuodaan v a l m i i n a muualta j a
rakennetaan • täällä. CJsuuskaupan
uusi-rakennus -vaJmlstuu hiljalleen,
kyllä siitä tulee suuri j a k o m s a . K e r ­r
a n me ^anhat luulimme, että lapset
loppuu Sointulasta raytta ei Eixms
päinkään. Niitä Juoksee j b k a h a a r a l ­l
a , enkä mtnä^^a/i enää kaikkia" ^e-dä
kenen n e o v i i t . " Lapset täällä me­nestyvät
h y v i n , ovat ' i a u n i i t a j a l i h a ­v
i a enkä luulpmissääa jmuiiaHa^l^
kuolevaisuuden" oievan niin pienen
k u i n täällä. TuakJn p n 10 k u o l l u t i ä -
Sarniasfa menAään
Molia lanta- ja
^Sanoia. Ont. — Aitaisi c n esitettävä,
anteeksipyyntö, k o s k a ' o l e n ollut h u o ­l
i m a t o n tässä kirjoitustyössäni. H a l ua
o n kyllä ollut m u t t a k u n t u l i taas mal­j
a n muutto j a " pesän rakennus n i in
saadut tulokset pikeutt^yat sellaisen
menon". f^;' ' •
Nykyään meidän h a l l i t u k s e i m n e k u ­l
u t t a a vuosittain $5OQ.O0p,Q0O sotame-r
i o i l i i n . T y y t y y löytää k e i n o j a alentaa
tätä J a k u l u t t a a enemmän lastemme
eiämäh pelastamisen eteen. Kutuna
päivällinen osoittaa k u i n k a iiyödylli-nep
se o n j a . v a i i h e m p i e p tulee t a i s t e l ­l
a sen puolesta. Tälliä o n t y ^ t ä j p t^
naiset voivat tehdä. Se o n s a m a l la
taistelua elämän, raiphan jä i h m i s k i j i j -
o s o i t t l l n a n puolesta.
män 48 v u o d e n aikana.
HaUputtikala^taJat.javat p a r h a i l l a an
merellä.
a l u k s i a ettei k a i k i l l e löydä t i l a a . Se
o n kovaa hommaa, kalastuksesta k o ­v
i n t a . E i j o u d a nukkumaan j u u r i k u n
nimeksi j a n i i n k a u a n i c u i n näkee k a ­lastetaan
j a s i t t en p a n n a a n saalis jäi­h
i n . Tänä vuoiuia pitäisi o l l a Rivers
Baletissa " f m m i v u o s i " , m u t t a a i k a h an
sen näyttää. Sehän se o n kalastu-sky-län
elämän lähde.
J u h l i t t i i n h a n sitä meilläkin vappua
m u t t a se o l i m i n u n mielestäni meidän
henkisen elämän v a r a r i k o n näyte. O h ­jelmassa
e i o l l u t yhtään puhetta, k o u .
lulapsiltei o l i v a i n ohjelmaa. Onko
v-llttämättötnätkln asiat tahtovat vie­rähtää
m u i s t i n s i v u u n .
KerJtoiltöJa p n p i d e t t y iräännfflli.sin
väliajpin. K i i h v i t juotu, jpeiatä»
jne. p u u l l a n i m a k a a n o n ny% i p
o t e t tu kesäloma. "Jokaisella tuntuu
olevan kiireellisiä JtevätWitä, Kiitän
t ä s ^ nyt kaiiiöcia y^^ talvlrilto-j
e n k e r i o j e n jafjestämisestä j a * ä n -
n a t i ^ s e a t a . EJikäpä t a a s syksyUä a l o i ­tamme
saman homman t a v a l l i s t a a i -
kaisemmin k u n o n s a a tu levSJitää k e .
c l e y a n n i i n p a l j o n eän a i k a n a — j o s se l e v o k s i miiödbs^u
mefllä menty n u n pitkälle e t t e i k u k a an
u s k a l l a puhua mitään työväen kysy­myksistä
eikä pyrkimyksistä. Eikä
Punainen Risti kannattaa vaatimusta
verestä, l u u l i s i n voivamme siirtää s i ­tä
toisillemme. Tätetn. k a l p e i n a ja
h e i k k o i n a me hoippuisimme raxmioi-den
keskellä kääriytyneinä l a k a n o i h in
kuten apunäyttelljät '••Pompeijin v i i ­meiset
pälvät"-näytelmässä.
L a Stampan toimittaja o n o i k e i l la
jäljUlä, K a i k k i mitä hän tarvitsee o n
se. että hän tekee seuraavan johto­päätöksen:
" M u t t a me emme halua
näytellä PompeJJIn vUmeiset päivät
näytelmässä" j a l i i t t y y rauhanliikkee­seen.
— i n Defence c f Peace. Maallsk.
numero 1950.
* • •
KAIKKI ILMIANTAJAT.
U a K K I J A T J A LCOPIOT
OVAT YHTÄ KURJIA
Washington. — Roomalaiskatolinen
senaattori Dennis Chavez (Dem. N .
M.) leimasi tänään Owen Lattimoren
syyttäjän IJOIUS B u d e n z i n valehtele­vaksi
mainostuksen etsijäksi, joka
mainosti katolilaisituteen kääntymis­tään
ja käyttää ristiä kapulana . . .
— A P : n uutistieto, toukok. 12 p .
SUAKESPEABE KIBJOITTI:
J o s asia ei ole hyvä. itse kiuiingaa
Joutuu a n k a r a a n t i l i n t e k o on k tm k a i k ­k
i ne Jalat, kädet j a päät. mitkä o n
taistelukentällä katkaistu, kokoontu­vat
myöhemmin J a y h t e e n j a h u u t a ­vat
kalkki yhdessä: "Minä kuolin
siinä palkassa." Minä pelkään, että
v a i n harvat kuolevat h y v i n j o t k a kuo­levat
taistelussa. N y t . jos nämä miehet
eivät kuole h y v i n , o n se musta asia
kuninkaaUe, j o k a j o h d a t t i heidät sU-hen.
— — •
Naisten maEU<unta|kpn-f^
irenssi yancouvierissa
kesäk. 2-3 päivinä
Vancouver. Canadan Naisien
K o n g r e s ^ Britkh Colambian kon-ferenssi
pidetään 2 ja 3 pnä. K o -
kons jpidetään Vancouver hotellissa
ja se aUtaa yleisellä kidioiiksella
perjantaina, kesäknnn 2 pnä kello 8
Illalla.
Kaikki naiset ovat lämpimästi
tenretollcita tähän konferenssiin
Npjv yptff.. — aaaallmanlaajuisen
r a u h a t U I i ^ atomippm-n
i l e n pannaan juilstaoiisesta o n i a a -
nu' lisää vpimakasta kannatustfi k u n
P u n a i s e n R i s t i n " » c a n s ^
^ t e f o n esittänyt ehdotuksen, että
tehtailun kansainvälinen sppln^us
"ai^pmiaseiden pannaan julistamises­t
a . " ''
P u n a i n e n R i s t i tuomitsee atomipoja-m
l n käyttämisen siinä jtirjeessään,
j o n k a se on lähettänyt Geneven sopi­muksen
allekirjoittaneille 62 maalle,
Y h d y s v a l l a t Ja N c u v p s t o l i l t t o mukaan
luettuina. : • • •
"Pelkkä osaksuma, että atomiaseita
saatetaan käyttää j^fihikä syyn tajäa
tahansa, riittää paljastamaan h a r h a ­kuvitelmaani
minkä tahansa yrityksen
t u r v a t a siviiliväestöä lakitieteellisten
lauseiden k a u t t a . L a i t , o l i v a t ne k i r ­joitetut
t a i k i r j o i t t a m a t t o m a t , ovat t e ­hottomia
s i l l o i n k u n o n kysymyksessä
täydellinen tuho, j o t a tämän aseen
käyttäminen merkitsee", sanotaan
kirjelmässä.
Y h d y s v a l t a i n Punaisen R i s t i n pää-j
n a j a Va^hingtonissa sanoi, että se
jättää asiasta kommentoinnin vaUlp-yirastolle,
Ja i l m o i t t i ' samalla, ettei
Yh^dysvaltain Punaisen R i s t i n puheen­johtaja
kenraali b e o r g e C . M a r s h a l l
anna minkäänlaista lausuntoa k i r j e l ­män
Johdosta, k o s k a k i r j e o n osoitettu
halUtuksUle, eikä punaisen R i s t i n j a ­ostoille.
V a l t i p v i r a s t p n taholta käskettiin
kääntyä Y h d y s v a l t a i n Y l C : n edustajan
p u o l e e n . > ' ,:' • :
Apulalsvaltipsihteeri J o h n Hickerso-n
i n läustumossa k u i t e n k i n \-ihjattlin,
että Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s hylkää P u ­naisen
R i s t i n ehdotuksen j a k a n n a t t aa
edelleen Baruch-suunnitelmaa, joka
o n todettu j o k a u a n s i t t en mitattö-mäkl9,
Hickerson arvosteli ankarasti
Neuvostoliittoa sen johdosta k u n se e i
ole hyväksynyt B a r n u c h - s u u n n i t e l m aa
jonka mukaan perustettaisiin k a n s a i n ,
välinen h a l l i n t o , jossa p i i s i t a a t tu Y h ­d
y s v a l t a in k o n t r o l l o i m a enemmistö j a
Joka omistaisi j a Johtaisi k a i k e n a t o -
mivoimatuotannon maailman k a i k i s sa
osissa.
P u n a i s e n R i s t i n Kansainvälisen k o ­mitean
ehdotus atomipommin pan-naan
julistamisesta ilmeisesti jatattru
siitä toslseUcasta. että B a n i c h - s i n i n n i -
tehna e i t a r j o a mitään perustaa ato­miaseiden
pannaan julistamiselle j a
on mitätöity täydellisesti Neuvostolii­t
on atomitleteen kehityksen kautta.
New York T i m e s i n kirjeenvaihtaja
M i c h a e l L . Hoffman on lähettänyt
Genevestä lehdelleen kaapelisanöman.
j<fisä sanotaan mm.: •
"Kansainvälisen Punaisen R i s t i n s e -
kaahtuminen keskusteluun atomijpoin-mista
j a s en seurauksista tulee otak­suttavasti
vaikuttamaan S3rvällisestl
k a i k k i a l l a Euroopassa, sunä i l m a i s ­t
a a n kieltämättömästi ei-kcnuniiöäis.
t i s e s t a ' lähteestä, j o k a on asemansa
" Y h d y s v a l l a t pudottivat ensimmäi-r
set ätop^pommit ja v a k u u t t a a p y t
j u l k i s e s t i aikovansa kasata niitä edel­l
e e n k i n j a v a U a v a psa eurooppalaisis­t
a tietävät näinä tokäsiat iva^^
^ e ovat sangen ejpävaormojä s i i h en
nähiC^en xaitä, qtli^sy^U^t • ^eijee p o m ­meillaan
J a i n i p n e lUit;ä tuUaan p.u-^,
d o t t a m a a n . "
Kemin ppikkeusti^
aiheutti syytteen
maaherraa vastaa^ ^ m. ^ • •
H e b i n k l . — (S-S) - - Äskettäin * d u s -
n a l l e jaetussa pikeuskansl.erin kerto­muksessa
vuodelta ^949 käsitellään
mm. K e m i n viimekesäisiä tapahtumia.
L a u s u n n o n lopussa mainitaan, ^eit&
p a h o i n p i t e l y i h i n syyllistyneet'poUjsit
'bh joko j o panitu, t a i mikäU a s i a n i n u -
käinen selvitys saadaai) 'pahnaan
s j ^ t e e s e e r i , j a eitä aikanaan" tijlee
h a r k i t t a v a k s i , m i h i n tbimenbitteislin
L a p i n läählnhaliituksein merietiely airi-taa
aihetta.
Menettelyllä t a r k o i t e t a a n sitä. pttä
m a i n i t t u lääninhalljltus j u l i s t i j^enpin
t a p a h t u m a i n aikana olemissa ' * ^ i k -
k e u s t i l p n . " Tömdn johdbst^^
n m a l i s k u im 8 päivänä lähetetty -Vaa­s
a n jhoyioigeuden k i a r u j e v i s k a a l i l l e a k -
äkhrjat syyit^m yastaanottsisji^
l ä p i n läänin maäheiT^atJ. Haiiniäaä
j a ' a s i a n esittelijänä ^ I i r d n u t i ^ v a n -
l^pijpaa lääninsijxtieeriä
.vastaan vfuromätton^uudesta <ta{^tu-j
i e ^ t a virkavirheestä.'. BiTyös .eräässä
l a k k a u t e t u n yhdisiyksen toimitalba
koskevassa asiassa oikeuskansleri pn
tehnyt esityksen v^ltioneuvais^ön pää­töksen
purkamisesta.
T I L A T K A A V A P Srt
kukaan u s k a l t a i s i ehkä kutmhella j os
j c k u r o h k e i i i s i puhua. Eihän; k a i k ki
ole uskaltaneet panna edes nlmeään-kään
r a u h a a v a a t i v i i n l i s t o i h i n , p e l -
kä-lvät että heitä l u u l l a a n kommunLs-teiksi.
Kyllä jos sota saadaan aika:an
h i i i i ne pommit tippuvat jokaisen n i s ­k
a a n i l m a n eroitusta. Eilö siis oUsi
j u i i r i a i k a puhna rauhasta j a panna
vastalauseita sotaa vastaan. Jaa. siltä
ohjelmasta. Ennen me j u h l i t t i i n L e ­n
i n i n , L i e b n e c h t i n i Venäjän v a l l a n k u.
mousjuhiat. vaput ninsaälla ohjelmal­l
a j a s u u r i l l a näytöskappaleilla. Njrt
k u i t a t a a n k a i k k i roskaelokuvilla. K y l ­lä
meillä olisi ohjelman suorittajia,
o l i s i l a u l a j i a , runonlausujia, y . m . mut­ta
ei h a l u t a kuulla!^ mitään. Eikö se |
o l0 näyte henkisestä vararikosta. U s -
k a l t a a p a ne muualla, työläiset j u h l ia
liikiemaailman keskuksissa enkä luule
että selliäkään k a i k k i ovat oppineita
t a i t e i l i j o i t a . vMiitta heillä o n h a l u a j a
harrastusta, neT tekevät a i k a a n s a sääs­tämättä
työtä yhteisen a s i a n e t e en j a
siinä työssä kasvavat j a edistyvät itse
j a ' edistävät työläisten pyrkimyltsiä.
N y t k i n h o m m a t a a n niitä koko maata
käsittäviä laiUujuhliä P o r t A r t h u r i s s a.
M i t e h »hänaä j V k i u r i a o l k i bsallistaia
l i l l l i i n inutt^^ taida j o u ­t
a a k u l l a n ' osalilstumaan,^^
•kim se p i i s i k i n , 'täällä o n s i l l o i n k l i -
f e fa a i k a . K a i k k i , k e n kykenevät ovat
merellä ja; h i i l l e j u i i r i o l i s i o p i k s i näh­dä
miteh inuualla työläiset juhliyat.
T o i v o n Juurta yleiiöä h e i l l e vaivojen­s
a paikaksi J a blenhehgessänl muka­na
julriimässa.—Isoäiti.
I k u n monet aikovat lähteä täältä P o r^
A r i h u r i n l a u l u - jä s o i t t o j u h l a a n . Jon­ne
on* täältä pitkä ,niatka. jSernipja
se a i n a k i n lepuuttaa" k u n s a a v a i l i t e -'
l u a j a nähdä ja k u u l l a J o t a k i n s e l l a i s ­t
a , jbsöi täällä ei o l e t i l a i s u u s unek­siakaan.
Elämä edistyy täällä k u t e n m u u a l l a ­k
i n maailmassa hissun ^ i s u n . Töitä
o n täällä runsaanlaisesti. etenkin, r a ­kennusalalla.
Hinnat kohoavat a l i ­tuisesti
j a p a l k a t jäävät entistä enem­män
jälkeen. Sodasta tJUhtitaan, l u e .
t a a n j a k u u n n e l l a a n . Venäjän vas­t
a i s t a v i h a a yritetään l i e t s o a ' j o k a t a ­h
o l l a köSta se o n r a u h a n järkkymä­tön
puolustaja.
Tästä alitiiisesta v i h a n lietsoimasta
s a a t t a a olla sellainen lopputulos, että
kansaan juurtuu lopulta syVällinen
i - i ha kaikkea vastaan- että vihataan
tottumuksen ] perusteella. Viha e i tee
koskaan hyvää jälkeä^
Muiistah lapsena nähneeni L a u k on
häätöjä kuvanneen näytelmän.- V a i k ­k
a tuvasta oli jouluäammia revitty
pois akkunat ja ovat n i i n k u o l e m a i s i l ­l
a a n oleva t u v a n asukas r u k o i l i vielä
s i i l o i h k i n , että ihmiset oppisivat r a ­kastamaan
tcineri toisiaan. Miksi
meitä siitä h u o l i m a t t a opetetaan v i ­i
l a a m a a n 'muita ihmisiä ^ a kansoja?
Kevätterveisin: A l v a . ' '
pfflta
O i p : i J K A 8 P A P C K Ä ^ .
puolustusasianajaja seikoj r
sa papukaijan häkin äär«sä
houkutella l i n n u l t a mmitsoza ^
mutta p a p u k a i j a tuijotti hctiari
televään t u o m a r i i n j a r j
telemaan jJäiväuntaan.
"5'htyiötjg.l
Tällalnai näytelmä tapahfcäpj
sissa. O i k e u s j u t t u oli sakems^
tä, e t t r c ^ JintukauppSs ^
p a p i i k a y a f i a s i i k k a a l l i t n y |
M u t t a uuden omistajan j i a ä^
p u k a i j a QU j a p>-syi vaiti. ös"l
näyttänyt olevan aihetta hszd
misöoi. K u n a i k a kmm ja
, ^ e l l e e n k i h vaikeni, asiakas veai
kauppiaan oikiuteen vastaaftissl
toksesta, k o ^ o l i ilmaista «ttä,
• F " ^ ? ¥ ' B i ^ e t e h j a a o U u t k ^ r -
'I^fr^stiU syyttäjä papukija^^^^
se j a m a a n i t t e l i:
Sapo jotain, pieni pap
K a u n i s lintuseni, sano pari ^
jos osaat, lisäsi hän viekkaasti'
t a l i n t u v i l k a i s i syjttäjääii ä ^ i j ^
s i i l k l jälleen silmänsä. - - •
Voitpnrieinuisesti kääntyi
tacmarin ja valamiesten' puoQI
levitä p ^ i o n p i i ^ käsiääo.1
tukauppias s a i petoksesta kahdenj
kauden vankeustuomion.
; SiUpin t i d i papukaijaan eloa.
^^.Lsisis£ IrU^ laske irti, se
S e n k i n j i r o t t u idiootti, tämänl
k e i r p n kyllä vaimollesi.
L i n t p k a u p p i a a n tuomio
t i i n , m u t t a lintukauppiaan nuori,!
.vä myyjätäneiti kiirehti posk^ i
s i n a oikeussalista ulos.
Stia 9-11
G*
kokouksia pidetään
Suomen V|^l]tu^sk]^n|lan
västaanotn^
H e l s i n k i -r- (S-S) — S u o m e n kaup­pavaltuuskunnan
puheenjohtaja, m i ­n
i s t e r i Sakari Tiiomipja, p i i t o i i k o -
kuuri C pnä järjestänyt iltapäivävas-taanptoii
Suomen Iähet}'stössä Mosko­vassa.
KauMiävaltuuskunnan jäsen­ten,
m i n i s t e r i G a y Sundströmin j a lä­hetystön
henkilökunnan lisäksi näh­t
i i n v i e r a i t t e n joukossa Neuvpstolilton
tjkpmaankauppam Menshikov,
yaraiUköministeri Gromyko, varaulko-m
a a i ) k a u p p a n i ; ^ t e r i Lpdiakoy, Jtä-
EtU'oopan h a l l i n n a n päällikkö Pavlbv,
k a u p p a k a m a r i n puheenjohtaja Neste-piy.
lähettUäs Orlov, ulfeoasiamliiiste-xlön
protokpllapäällikkp - Molptshkpv
uikPmaakäuppamij^ protpkolla-pnäUiiryrt
K u z m l h s k l selcä m u i ^ a N e u -
vpstpiiitpn^ujyfepasialnn^^ ja u l -
"koniaankauppatninisteriön sekä l u k u i ­sia
Jpukkp talpl^;eMtnän edustajiaJ
P o r t Art.htur, O n t . — S e n jälkeen
k tm Triund^^^^ B a y jypod Prpdiicers'
. ^ s o p i a t l p n perustettiin pari iviikkoa
s i t t e n , on^^
s J ^ a v a l i t t u j o h t o k u n t a järjekänyt e r i
p a l k k a k tm ja r y h t y n yt
t o i m e n p i t e i s i in yhdistyksen miicdps-tamiseksi
t o i m i v a k s i f a r m a r i e n järjes­töksi.
i E J t ^ h ^ luonnos sään­nöiksi
p n v a l m i s t e t tu j a ori p a r h a i l l a an
j o h t o k i i n n a h jäsenen harkittavaria".
Paperitehta.iden jä v i e n t i l i i k k e i d en
kanssa b n neuvoteltu yhdistyksen vää-dmlstahiritäin
korotuksista. T.k, 10
pnä -pidetyssä johtokunnan koWuk-sessaFesitovät.
iM"!^ Alanen
j a sihteerT J . L a r s p n sekä p . H a g l i i nd
selosjtukseii neuvottelujen edistymises.
tä j a suunnitelmasta, että f a r m a r i en
p^peripiiut käsiteUäisiln yhteisesti.
. S e u r a a v i s s a j o h t b k u n n a n j a n e u v o t ­t
e l u k u n n a n kokouksissa ensi t i i s t a i na
j a keskiyiikkpn» pdptetaan vastausta
t e h t a i l t a ja! s e i i saa,£ua vbidaan val­m
i s t a a ehdotukset p a i k a l l i s i a kpkouk-s
i a varten, j o i t a o n k u t s u t t u koolle tJc.
15 ppä a l k a v a n v i i k o n a i k a n a k a i k i l je
p a a k a k u h n i l i e alueellapime. Jchtb-
)suhta. keh^itaa farmareita pidätty­mästä
yksiiöilisten sopimusten aile-kirjpittamisesta
j a saapumaan kuule-p
i a a n ^ I p ^ t i i k s i a j a cihdptuksia, j p t ka
esiteiään n ä i s ^ kbkpiiksissa.
JEri paikkak^^^ pidettävät kbkor
ukset k u t s u t a an
paikaUisbem tpinuxmankpmiteoiden
toimesta: j a selostusten esittäjink .toi­m
i v a t jöikij^^ edustajat
johtpkunnässä t a i neuvpttelukimnas-sä
t a i n a i d e n komitebiden valitsemat
heiikilöt.^. •
iiai!
sai-
IsYYSLOl
Ne
30L3
aou'
30L-V!
iOU
30LI
äOU
30LI
ni3tk
Göteb
(linja tul(
. 'nistajia
Göteborg^
)iIatSa-arii
katavara i
Sof Yor
jäiliöön S
lähetettäv;
eiiä matk
Ehettämis
1 Saomeen
rörytyksJl
giita su
(vain 5-7
[linjan sn
I ohjaat se
I Göteborg
ITalvikuufc
tua "Kas
hotellina
matkustaj
höyrylaiva
Kapuskasing. — Tulipalo se on
monta ikävyyttä aikaan saanui,
tulen kanssa pitäisi olla kovin'
vainen, niin monesta tulipalcaa
ikäiT^destä säk§ty.ttäisiin. Täällä
rää,nä.ypnä .^-ttyi tulipalo Ji
asiitoakennukse&sa.; Vaiika se
.tunkin niin äkkiä sammutsttua
siitä huolimatta se sai jo paljon
haa aikaan. Todennäköisesti palo
saanut alkunsa "toiletU--huon5es|M{j^ t^var
_p!eya5ta paperikorista, luultavasu ti $750 riippu
pakoit^jbiden varomattomuu(5eta.
Tämä oli ikävä ja vahingoUinen t
paus talpnpmistajille ja sitten aal.;
Jos ette voi
M SAL:n
an saatavis
Ja Ruotsia
iolmenlaisii
bhvia tai
!ä. Hintaai
ralli Ei Iisi
lahjapaket
S!sukkais,ta. saivat pahoja issuja i^^!|Wkkatilaufc
Iigrtevätt .s^^ johdosta.: Kaiiiti.
pahemmin siinä kävi Alex ^pBasJf^^^l'
k u n hän hyppäsi .huoneensa i k k u n a i B ^ Qy^t
ulos. Hänen kaverinsa E. J(öiJ5l i Hiaja.
säästyi pahe.mmalta saaden kuii
j o i t a i n haavoja käsiinsä lasm sa
teista. iCun haavat neuloti iin ja
iiiii n i i n hän pääsi sairaalalta jc \
mutta Pynnönen joutuu olemaan f
temmäh aikaa sairaalan semien i
säilä. Hänellä oli lutm murtumia
kä useammassak^^^^ kohden, selä
kpvastikipeä j a hänen yläniuini2
k i p s a t t i i n k:okonaan. Se on ikävä s
k i m joutuu olemaan ihan vuotMa«
mana. Hän o l i erisin viikon
jiessai sairaalassa, josta hänet
t i i n H e a r s t i n sakaalaan ja tässä;
täisin, että H e a r s t i n suomalaiset i
taisivat käydä Pynnöstä katse
sillä; vieraskäynnit ovat sairaalle
SUTDIS
resta merkityksestä, erittäinkin slE^
kim joutuu olemaan siellä pit*
aikoja.
BiU Jokinen on myöskin vielä (
venhurstin parantolassa, joten njti
sän aikana kun enemmän tehdään:
\-imatkpjakin, niin olisi kovin t&
tavaa, että käytäisiin BilKä
mässä, kenelle S 5 vain suiniin cn paJ
doUista.
Toivon sairaille hyvää kestävTJtSi
parhainta tervehtymUtä. — A. K.
— Persian lahden pohjassa e »
I r a n i n öljykenttä on rikkain nsu^
massa.
Uedoitlaa maaknntajärjestön pre- t a k i a todella liuolueeteh*, se hiioles'-
s i d e n i t i M a r i e Godfrey. 3|e t a l e i n , i tuneisuus Ja k a u h u , jotka tunnietaan
me keskustelemaan sellaisist» a s i - Euroopassa Y h d y s v a l t a i n nykyisen a -
o i s t a k n i n " l a s t e n fcasvataksesta". tomlsotaan v a l i n i s t u m i s p o l i t i i k a n j b h -
dcsta. 6e. että-nämä valmistelut jbh<>
tuvat hyökicäyksen pelosta t a i ^jiäluot-tanuiksesta
Neuvostoliittoon nähden,
ei k e r t a k a i k k i a a n vaikuta eut«c^piiia>
l a i s i i n oUVatpa heidän p o l i i t t l s e i ' k a t -
"naisten kansalaiskysymyfcsist&'
"bpiskelosta ja ktilttatirlsu%
Asiaan eiiköisesU kiintyneltft
naisia pyydetään UrJMttanuAnb^
soitteella Mrs. Godtrey, 3123 Van­n
e » Avc;, Vancoaver. ' eomuksensa minkälaiset tahansa;
Canadassai o n "Böok Union**, johon
voi liittyä jäsbnekä Ja e h t o n a on. ejbtä
jäsenen ostaa yhden k i r j a n kahdessa
kuukaudessa. Yksi yilmp.l^erralla j a ­e
t t u ikirja p h M a k s t o CStorkin vipd.lttuja
teoksia. ISssä teoksessa, jonka m u ­k
a n a pnropoiaani "Äiti'\ o n koljnaerb-m
a a n l a . kbskä meitä useita • k u u l u u
tähän s a n i a a n . k l u b i i n pi^Ui s a t t u u , että
jBie keskustelemme saatujen ^ r j p j en
sisällöstä. K u n t u l i kysy)gays /'Äidis­tä",
j o k a o n erittäin sopivaa l y d i n -
p^vänä; tulin. [ p i a j n i n n p ^ a i ki/Ui)ika
N e u v o s t o l i i t on perustaja L b n i n o l i k e r ­r
a n "sanonut G o r k i l l e , ejLtä . " ^ t i " P U
yhtenä suurimpana yaitaatteena v;enä-läisten
katsahtolcäntpjen nmuittumi-selle.
T^häA ystävä^nme
voiko kaunbkii-jaUiiten tebs v a i k u t t aa
n i i n palj(«i pplitjikkaan?
K y l l ä tdrjalUsuudeUa o n äärettömän
s u u r i vaikutus i h m i s t e - g . - i n l e l i a l^
K u n Dreyfus t u o m i t t i i n elinkautiseksi
vangiksi P i r u n 'saa]>elle, n i i n R a n s k an
edistysmielinen väestö nousi t a i s t e l u un
taUäista epäolkeutta vastaan.- S i i h en
a i k a a n k i r j a i l i j a E m i l e Z o l a k i r j o i tu
tojansa ^sytän". j o l l a o l i r a t -
k a i s e r a . v a i i ^ t i ^ koko Dreyfus jutun
kehitykseen. ' D r e j ^ u s vapautettiin
syyttömänä kärsittään k i i u s i vuOtta
Pirun saareOa. "ramä • o n y k s i huo­m
a t t a v i n b s b i t m ^ k ^ ^ k i r j a i l i j a vbi
v a i k u t t a a ylelsi^hMelipiteeseeri.'
Y l e i s e s t i P n Htmnsttu J a c k Londo­n
i n vaikutus innailm an" k i r j a l l i s u u d e s ­sa.
Toisin näyttää' siltä, että amerik­kalaiset
tietävät vähemmän tästä h e i ­dän
k i r j a i l i j a s t a a n k u i n monet huiut
kahsallisuuldet tietävät. T i e t y s t i v a ­l
i s t u n u t i t o e i i k k a ^ l ^
Tosiasia on,'että k a i k k i n e k i r j a i l i ­j
a t , j o t k a ovat Jääneet kixuluisiksi jäl­k
i m a a i l m a l l e , ovat olleet vallankumo-i
i k s e i l l s k a i k a n a a n : Valistuisajah k i r -
j i i l i j a t . sellaiset k u i n Votahre, Balzac
Jne. o l i v a t kireitä yaHitsevieh olojen
^ i r o s t e l i j p i t a .
Äskettäin v i e t e t t t in Tshekkoslovaki­assa
k u u l u i s a n a m e r i k k a l a i s e n k i r j a i ­l
i j a n M a r k T v a i n i n 40-vuotista kuo­linpäivää.
Tshekkoslovakian lelidet
totesivat, että T w a i n o U erittäin pure­v
a a m e r i k k a l a i s e n p o r v a r i l l i s u u d e n a r ­vostelija.
Jps t o d e U a k in tarkastelee
T w a i n i n k i r j p i t u k s i a , n i U i v p i helposti
todeta, että hän o l i äärettömän suuri
y k s i n v a l t i u d e n v i h a a j a . Hän o l i t o d e l ­l
a k i n vaUankmnouksellinen. V. 1890
hän k i r j o i t t i tsaarista mm. .seuraavas­t
i : ' ; [r;;mr-r'-:-y ':/:::\::r':\:
^"Mikä o n tsaari-yenäjä muUta k i i in
t u l i keskellä kaupuokia, jossa "pn..80
majoonaa iktnistä.^^ ' S ^ ^
sanimuttaisivat sen, yhdessä sen s y s ­teemin
kanssa, UberäaUpuplueet h a l u ­avat
kylmentää sitä >ähän j a pitää
sen. • ' . • • • .-;
" M i n u s t a näyttää, että tämä o n epä-loogilUsta
— tosiasiassa tyhmää . . .
Uskbvatko näinä liberaalipuolueet, e t ­tä
ne voivat bxmistua suimhitelmis-saan,
Jptka; h i s t o r i a s s a mnjpPniai k e r ­t
o j a ovat epäonnistuneet eikä a i n o a ­t
a k a a n kertaa tuottaneet tulosta, että
despotismia v o i t a i s i in parantaa i l m an
verenvupdatusta ?
" N e näyttävät ajattelevan näin. M i ­n
u n oikeuteni k i r j o i t t a a nämä veriset
lauseet vannassa turvallisuudessa on
ostettu verivlrrbillamitäpn vuodatet­t
u kentillä mpnissa maissa, m u t t a m i ­n
u l l a e i o l e mitään oikeutta, jotka
cdlsi saatu nuilään k e r j u u l l a , peloit-t
e l u l l a Uikka^ j o l l a i n s e l l a i s e l l a t a v a l ­l
a ; E n g l a n t i l a i n e n m o n a r k i a e i o le k o s ­k
a a n l i i o p m m t ryöstelystä oikeudesta
ennenktnn se o n verellä- pakoitettu
s i l t a Ja o n syytä uskoa, että helpom­mat
keinot eivät voi v o i t t a a oikeuk­s
i a Venäjällä . . . "
Elälsipä Mark Tv,-ain. Amerikani
jallisuuden loistava tähti, tuoö
M e d i n a n Amerikassa. Hän jöci2
h e t i epäamerikkalaisen kcmitean ^
j a s a i s i lopuksi lukea tiilenpäitä-^
kä Mark'Twain ollut mikään u n ^
v a a n selvä vallankumoukselliEfli- <
k a osoittaa se, että vallankcsg
vuonna 1905 hän lähetti New
« e f e r i i n suureen vallankumou^
uijseen seuraavasisältöisen sähkcsä-,
m a n : >. ,
"LuonnoUisesti minun myöiätg
n i on Venäjän vaUankumouksen_,«j
l e l l a . Se o n sanomattakin SÖT?/
J o t k u t meistä, valkohapsisetto
vat hähdä sen siunatun pai"f
tsaarit ja suurruhtinaat orat s ia
y h i a i s i a siellä kuin minä^nsp
den oievan taivaassa . . • '
. Kapinallinen Twain, i ' ' ^ J
W a i l Streetin suosiota, sanoiS»
tä hän o n uskollinen maalleea
ei niifle. Jotka ovat korkeissa
K a i k k e i n paras kirjallisuc!
mukana srflaisen miehen i
mat k u i n M a r k Twain oU. oo
tärkeä yleisen mielipiteen
mlselle. On mcrkiUe V^'.
e i natsi Saksassa eikä Mus-^^
l i a s s a kehittynyt ainuttakaan
I l j a a iEikä t a i t e i l i j a a , joilla.
merkitystä jälklmaailnialle.
mus ei v o i l u o d a mitään
sen tekee ne aatteet. jclOa ca
vaisuus e d e s s ^ n . — T^oti
A .
•^iiiiifiii