1950-05-16-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m tn t 1 f4ä 1 l\ ' '^'^ ::/^"'VV^'!- 1 ,1^, 'M I t i i i i Tiistaina, toukokuun 16 p, — Tuesday, May 16 iis l i m tem^/ifj^ef oitnffMumme johtaja ^ hänen 60^i)ttatisena synty Pikaisia tervehtymistä, jälleen n ja edel- ; l^ työtä näyttämötaiteen hy' r^Vjäksi toivovat omaiset; ystävät .-ii... Hulda Virtanen Kiillervo Virtanen Kimmo Virtanen tJlla, Robbie ja Bob Dollin Elsa Romanoff Taimi ja A. Nummi Aino ja U.Oksanen Milka ja F. Sjölund Ester, Hilda ja Yrjö Jaakkola Jeri jät^n^Hjbrth ^Walter klochko Saima ja Reino Taipalus Irma, Hilda jä O, Liatvala Martha ja Y. Tamminien -Seidi ja E. Erkkilä - Maiju ja E. Pirttinen Helien ja E. Tarvainen Myra, Elma jaL. Semelius V Martha Böhm N. Riritarnäki W. KÄHÄRÄ Ellert ja N: Linden Kerttu ja O. Hautala J. Nissinen O. Tyyskä Lyyli ja L. Mäkelä Martta ja K. Kujanpää Elma ja H. Pesonen Hulda ja Th. Repo Ainoja G. Gustafson Edith ja R. Pitkämäki Alli ja A. Latvala Martta ja V.Turkia Helmi ja J. Latva Jussi Kiviranta Carly Aho Ida ja A. kettuncjo Eliisa ja Y.Rönh Tekla Vuori Sylvi ja J , Niemelä Lynn Sheverie Irenö Öezeöri Nähcy, Hilma ja M, Rasmus Helmi jä A. Tervola Martta jä J. Tuovinen Anni ja C:"Höbor Ailio ja R.Grönvall Elli ja L. Latva Arne Oksanen Thpra Neil A. Kinnunen Ester jä V. I^eskinen Mary Pesola Katri Hytönen Annikki jai O. Numminen Aino Häkkinen Sally. Billy ja W. Heikkinen Vilma ja E. Ristonen Hilma ja E. Luoma Lempi Serra Sigrid Lahti ^ Alma ja»0. Saine Helga Gröngvist Hanna ja K. Tarvainen Senja ja V, Järvis Lauri Penttinen Henry Rönty Elina ja K. Salminen G. Sundqvist k. Lehto CSJm PORT ARTHURIN OSASTON NÄYTTELIJÄT t CSJm SUDBURYN OSÄSTpN NÄYTTELIJÄT HUHTIKIJUN 29 PrNÄ 195p TORONTO, ONTARIO YSTÄVÄT JA TOVERIT! Teitä o l i pitkälle kolmattasataa kättu, auttamassa minua y l i 60-vuotlsen ikärajani. Josta sairas sydämeni s a i uutta e l i n v o i maa pumpätakseen vielä vuosia h i i l l o s t a s i i h e n yhteiseen k u l t - l u u r i a h j o o n . jota n i i n monet vuodet olemme yhdessä lietsoneet. N i i n moni teistä pelkäsi pila läsnä tässä harvinaisessa yllä* tystilaisuudessa. sen a i h e u t t i mahdollisesti lääkärini pelko, jöiika luvalla v a i n puoli t u n t i a o l i s i n saanut viettää keskuudessanne. Mutta n o i n vähinerin saapuessaime. pelkoon ci o l i si o l l u t s.vytä. Se päinvastoin p i r i s t i Ja elävöitti henkistä j a f y y - siUistä minääni. V o i n k i n v a k u u t t a a teille seisovani nyt täällä 60-vuotisen r a j a n takana vankalla maaperällä, jossa lääkärien ennustusten mukaan aukeaa minulle uusi huoruus. Se n.s. " i n t i n kesä" (?>. Lupa k u i t e n k i n ' toivoa. Apunne o l i arvaamaton, edelliseen viitaten — ja sillä suurella r a h a l a h j a l l a n n e h a n k i n n i i n v a r m a n l a W a n . että se kt^taä v ä hintään 40 v u o t t a t.5. l o p u n ikääni. Teille i l l a n emännät Ja Järjestäjät, teidän *'nami"-kahvipö>'tänne kukkatarhaksi k o r l s - teltti. jossa " k o t i k u t o i s t e n " leivoston keskellä Toronton p a r h a i den ammattituotteiden leivokset häpesivät omia makujaan — j a sinä toveri j a veli Ale.x Nuinmii lääkärin veix»ihwi puhuja sydiintautiselle sekä portarthurilaiset niij-ttelijätoverlt,"lÖtko vielä 15 VTicden takaa muistitte s)'ntymäaikani vuosineen o n - nittelusähkeellänne. Teille k a l k i l l e en löydä v a s t a a j i a sanoja tästä suomalaisesta sanavarastostani, tulkitakseni k i i t o l l i s u u t t a n i n i i n täydellisesU k u i n haluaisin. Olen onneksi oppinut k u i t e n k i n jo n i i n p a l j o n "engeliskoo". että v o i n sillä täydentää tällaisia vajavaisuuksia. Pilrränkln siis n i a a n kielellä t v h j e n - tävästi k i i t o l l i s u u t e n i : ' . 'TI/.iXK VOU TOO MVCII" P a r h a a l l a toveruudelLi : TYKO VIRTANEN 39 ChesterhUl jRd. . ' Toronto, Ontario r J Suunnitelkaa ensin ja sitten £ylväfcää SoTtonitt^leäixfDen knlkee toiminnaxi edellä. H u o ^ f f i s e s t i suunniteltu k a s r i - maa ei rafa*tuota perheelle ruoan apua. vaiai, c s m a l l a sen hoitaminen mtiodostuu ilbbä, v a l k k a k i a raskaaks i tehtäväksi, ^ i s a ä l t a taas, jcä kasr I i t istutetaan m i t e n s a t t u a , k ä y p s e i n - k i n n i l a . , « t t ä Traivannafeö e i t u o Qfy-dyttäviä tuloksia. N i u k k a lamioättami-nen. a r v a l l a siitä, mit«n jyrään fiie- Tulvaf aiheuttavat sauria meneiybiä Nanifobaji farniareiile Red Biverin v a r r e l l a , Manitoban v a n h i m m a l l a j a r i k k a a l l a f a r m i a l u e e l l a , ovat tulvavedet tehneet tuhoa ja hävitystä farmareille. Emer«mln, L e - t e l l i e r t n . St. J e a n i n . M o r r i s i n , S t . Agathen, 8L Adolphen j a S t . N o r b e r - t i n hevosid, lehmiä, s i k o j a j a k a n o ja uhkaa perikato. Y l i 10,000 farmiafiukasta c n j o i c o l - matta v i i k k o a taistellut t u l v a n vaaroj e n torjumiseksi. F a r m a r i t ovat y h t e i s, tydssä keskenään yrittäneet £<Hituve- I neideh avulla k u l j e t t a a tulva-iälueelta j pois v i l j a a . eläUniä j a ihmisiä vähän < turvaUisimmiUe alueille. Yhteistoiminnassa farniiarit yrittävät auttaa Use'its€ään, eivätkä h e t ä hän mennessä ole saaneet paljoakaan apua niiltä, Jotka ovat vastuus-sä t ä l - iaisista onnettomuukslste^^^^ Tulvavedet ovat levinneet 5, 10 j o pa 15 m a i l i n leveydeltä R e d K i v e r i n ä y räiden y l i . Parmaus ei V a i n ole pysäh. dykalssä, niutta sen lisäksi tulvavedet ovat vieneet miljoonien d o l l a r i e n a r vasta; parasta ruokamultaa. M a r k k i n o i t a «varten Vebnänviljelijät odottava^ kylvöiie-- eonkla Ja pysyttelevät v a r t i o p a i k a l la kotimaan vaikka tulvavedet ftsrvälle-vät heidän uunejaan keittiössä. 3£ani-toiian jokaisesta kahdestatoista farm a r i s t a , on 1. sellainen, Joka näkee t u l v a t i l a n t e e n 'aiheuttavan hänelle euurfa tappioita tänä vuonna. ' Kuokka seinälle naulaan kesäksi Liian .paljon vettä ^ hiidnoä betonia Älkää panko Uian p a l j o a vettä s e menttiä sekctettaessa, älkääkä, käyt' täkö seulomatönta. soraa. K a t t a k a a tänä vuonna peiteaineella kasvimaanne. Sitten voitte' vapautua kovasta työstä. T a i s t e l u rikkah-johoja vastaan cn k u i n lypsäminen Jä i ^ t i a i n pe;^eminen — se e i m i l l b l n k a a n lopu. Mutjta k u n fcasvlinaallä on peltekerros.BUla'rikka mohbn täppamlrien o i i löppiihuti K a t t f i m i h e n estää^ kasvlfiqaan p i n - Eian kulvumji9ta aifringoiii "kuumasti helottaessa ja k a i k k i ' s a d e menee ö^^n sisään .sensijaan, ettjä virtaisi pois p i t k i n maapplntaa. Peit« pitää veden niaa^an J a sällyt-kasvattavat 4 tää tasaisen lämmöh^^^j^ Jiiurien puutarhurlD. pitävät melko varmanaIj y, mi.^ r, istöss.ä . -J osi ai.n itte a l u e e l.l a.,. cnis-täydellistä epäonnistumista tänä ^ » ' " » ^ " ^ kiusaa kesäisin, chdotto-vuonna, iJaitumella olevaa teuras- Ja lypsykarjaa on j a t k u v a s t i työnnetty fylävemmllle palkoille. Muistatteko, ,mitä tapahtui traktorillenne yrittäessänne kyntää länsipuolella tarmiahne sijaitsevaa peltoa koneen ollessa kolmannessa "kiirissä" Teidän o l i sihrettävä toiseen " k U r i i n" suurin osa ajasta. Ihmellinen asia, sillä t r a k t o r i n ollesisä uusi voitte k y n tää m e l k e i n k a i k k i pellot, kolmannessa Ja vieläpä neljännessäkin. kertoo eräs f a r m a r i Ja j a t k a a : ' E i k a u a n s i t t en veimme traktorim-r me korjauspajaamme. Se kuulosti, t o i m i v a n koko hyvin, m u t t a "testasi" v a i n 25 hevosvoimaa k i m valjastimme .sen koneen eteen. E t t e v a r m a a n k a n usko. k u n sanomme, että kohotimme hevosvoimaviisa-r i n 31 : e en vähemmässä k u i n 30 n ^ - huutissa. K a i k k i mitä teimme o l i se, että puhdistimme pölyn j a l i a n pois ilmanpuhdlstajasta. S i t e n saimme traktbriiti 9 hevos-volnuia lisää yäheounässä k i l i n tunr hissa. ' Tiedättekö, k u i n k a p a l j o n i l m a a k o ne käyttää? Noin 9,000 gallonaa j o k a i s t a poltu>anegallonaa kohti. J u u r i sen t a k i a i^manpuhdistaja o n y k s i p a r h a i t a l a i t t e i t a ; Jonka avulla v o i daan vähentää traktorin, auton t ai kuorma-auton koneen kulumista. K u n ilmanpuhdlstaja o n . t u k k e u t u - nuti kone saa hengenahdistuksen ja sen voima vähenee. Sillä o n vastuksia yrittäessään imeä i l m a p i i h d i s t a j an kautta, j o t e n se Imee enemmän gaso- Ihiia .säiUöstä. ' '. K a r b u r a a t t o r l tleenkin v o i oUa y h - l ä paha. Kalvakao eslUi o h j e k i r j a nen, ellette ole varma, missä "kuor-mitussäänhöstelyruuvi" sijaitsee. V o i t te h y v i n k i n tuhlata d o l l a r i n edestä gasolinia päivässä jos tämä ruuvi oh edes puoli kierrosta väärässä, ^uuvi voidaan asettaa oikeaan asentoon seuraavasti. \, •', \ - A j a k a a traktorilla koneen ollessa " k a l k k i aulci." Kääntäkää kuormi-tusviisarla kiinni niin kaiian että j _ , , • i . - x moottori alkaa yskiä, sen Jälkeen) Teuraskarjan hmnat masti k a t t a k a a kasviniaanne. ' ' K a t t a m i n e n ei tule tolliiksi. Siinä voitte käiyttää m e l k e i n mitä tahansa jäteainetta — o l k i a , v a n h a a heinää, ja yksipä pieneksi JaUhettiiJa malssinkä- ( p y j ä . ; •• I Hyvä peite samalla muodostaa h y vän paikan tomaateille, kiakuille, mansikoille, y j n . Se s i i o j e l e e " niitä Ukaantiiiniselta. K u r a i s i a salaadin-lebtiä j a p i n a a t t i a ei enää tiile. olemaan kasvimaalla. Jä kun käännätte peitteineen v a koon ^ksyiiä kasvionaan kyiitäessän-ne, lisäätte humusta triaaha^^^ P a n k a a peite kasviinaane n i i n pian k u i n m a a o n lämminnyt. M a n s i k o i l l e pannaan peite syks>'ilä, mutta yadelmajiensaat saavat* katteensa kevkäilä n i i n pian k i i i n uudet vesat ovat iliriestyneet. yiihi^^ale-pensaat, raparperit, v i i n i m a r j a ; j a k o r - vialsmarjapensaat katetaan varbalii keväällä. J o t k u t panevat kahdlen tuuman k e r roksen peitettä perunamaalle. P e h i - nataimet tulevat >erx läpi.'' Mitään kultiveeraaimista, eikä m i i l i i t t a m i ^ t a ei t a r v i t a . . - ' , ' - . ' ' r.'-' J u i u l i s t t i t e t u t kaalintaimet, tomaa^ tit, pippurit, j n e . k a t e t a a n heti jkun Istuttaminen o n suoritettu. M a ^ a tiUee kiiltiveerata ennenkuin peite-kerros levitetäÄn sillä, s i t en saatdaan sen Jutiristo voimakkaammaksi. ' M u u osa itosvimaasta voidaan i)e||t-tää n i i n p i a n k u i n kasvit ovat n i in s u u r i a että ne voidaan kultiv^M.lä y h d e n kerran. M a a n tulisi olla teata, mUtta ei märkää sillöiii ' k un peitekerros levitetään. Slvulahhoitus yoidaan suorittaa e n r nen peltekerroksen levittämistä, m i U - ta hyviä tuloksia tuöUaa sekin, jos lannoitusaine levitetään peitteen päälle. Sade k u l j e t t a a sen jmaahan, Heinä näyttää' olevan parhainta peiteainetta. V a i k k a k a s v i m a a l l a o n k i n peite, n i in vielä s i l l o i n k i n tulee suorittaa ' y ä t ön r i k k a r u o h o n kitkemistä kasvien Juurilt a , mutta sehän täytyy tehdä s i l l o i n - k u n kuokkaa käytetään. Saattaa ottaa vähän aikaa ennenk u i n tuo peitekerros tyydyttää teitä keväällä, m u t t a k u n heinäkuu j a e l o k u u o r a t käsillä, n i i n s i l l o in tunnette vaivanne tulleen palkituksi. ' Tämän neuvon a n t a a S w i f t C u r r e n - t i s s a , Sask; sijaitseva koefarmi. missä kiinnitetään erikolsbuomio farmien insinöörialaan k u u l u v i i n seiickoihin. A j a t e l k a a tiiliseinää. T i f l e t pidetään siinä r u t i k l n a v u l l a k i i n n i . l i i l a n vetelä m u k i valuu p<^ j a seurauksena on h e i k k o seinä. Betoniseinä o n monessa suhteessa verrattavissa tiiliseinään, s e n " k a t e i t a osia pitää koossa m u k i . Tässä tapauksessa m u k i tulee sannast a . P o r t l a n d l n sementistä j ä vedestä; Edellämainitut sekataan saimanalkai-sesti karkeamman m a t e r i a a l i -kanssa. Serhenttiseoksen lujuus, sen k u i v u misen -jälkeeh, r i i p p u u siitä, k u i n ka p a l j o n o h käytetty vettä' sementtiin verraten. P a n k a a m e r k i l l e tämä kohta. E r i k o i s e n tärkeä tekijä o n sie,''kuinka p a l j o n käytetään v^ sementtiin verraten. VälUtäjä, jolta sementtiä ostatte, voi a n t a a teille hyödyllisiä k i r j a s i a o h - jeeksl betonin sekottamlsesta j a käytöstä. Pyytäkää k b - j a s i a " Q u a l i t y C o n - c r e t e " j ä " W h a t P a r m e r C a n I t o W i t h Cancxein^'. N e ovat P o r t l a n d Cement A s s o c i a t i o n i n k u s t a n t a m i a. • S u o r a a n sorakuopasta tuotu sora j k a n n a t t a a seuloa. Tämän jälkeen k ä y . tetään l i i a n p a l j o n hienoa santaa k a r keaan materiaaliin verraten, s i l l o in t a r v i t a a n enemmäri sementtiä. Swiffc C i u r e n t l n ; sorassa ön yleisesti l i i an p a l j o n hienoa a i h e t t a . Siellä todettiin, että soran seulominen k a n n a t t a a i t sensä. Hyvä työmies v o i käsitellä t i m . nissa n i i n j ^ l j o h soraa, että se säästää säkin sementtiä. Oikeat määrät h i e n o a santaa j a s o r a a , oikeat määrät v^^ ahtaa' mirilmlmaksusta tiivistä j a l u j a a betonhiä. ^ men t u l i s i i s t c i t a a j a mitöx s u u r i t u l i s i o l l a r i v i ä i väli — nämä ovat t a v a l - ] l l s i a h t i o l i m a t t o m a n k a s v i m a a n iioita» ; J a n virbeitä- ' J Ottakaamme znaan lannoittajninen. E i tarvitse mennä kaualksl h u o i n a t a k - seen tämän laimullyönnin- Mtmet käyttävät p a r h a a n maansa i^äsatola-jeille j a se mikä s a i t U u olemaan l i i k a a , v a r a t a a n kasvimaaksi. K a s v i m a a k s i tulisi v a l i t a tasainen maa, jossa e i ole syöpjhhisen vaaraa. Uusi m a a t u l i s i 5 i y v in l a m i b i t t a a m u u tamana ensimmäisenä vuotena j a m i s - , sä tämä e i (rie mahdoUista; sieUä tuli., s i käyttää sellaista kuiri olkia, j c ka käännetään vakoon tarkoituksieila s a a da m a a h a n h i m i u i s a i n e t t a . S e n lisäksi m a a h a n levitetään t ^ o l a n t a a — el säkkiä j a k a h t a eekkerille, v a a n 10 j a Jopa 20 säkkiä. jotkai£täJi3fiviryhznää'tutkin j a v a l i ta sellaiset l a j i t . J o t k d £Ov«It^yat määrättyyn TTntafran j a Smastoozu £ r f k a s t o i t folee j^IväS s o p i v a a n osaan maasta. V a h i n s o B i s t a o n «»dmerkiksi i s t u t t a a k a a l i t m o n t a k e r t a a peräkkäin samaan kohtaan, ^ j o v a ^ a t s i s k ta t a r v i t s e v i a l a j e j a , k u t e n e^xncrkäsi syön^imaisäa, ei s a i ä J^lyä^ ^axioi-ssea p a i k k a a n . Toivosi säi^teti^viä kasveja, k n c e n e s i n t loutleja, e l talisi Istuttaa a i k a i s i n kevälQä; Milloin on kjivettära? kylvöaika riippuu etui^ä:»ä iasyi-lajin vaatimasta itämislfimm&Ttä t a i taimien hallana^rfeandesta.! 'Xleensä on ^ I v o tehtävä k u l k t k i h k a s v i l l e s o p i v a l l a kylvöajalla mahdolHsiniTTian a l imaiseen, siBä a l k a i ^ e l i a kylvöllä s a a y i i . tetaah monta e t i i a : f f l t e^ men tubi^eseen maahgn. j o t e n s e päS-see. ltäinlsen älkutui. j a t a i m e t ehtlyÄt keMtt^-ä e n n e n yni. t i r - i i o l a l s t en esiintyniistä kestääkseeh s i t e n paremmin näiden a i h e i i t t a m ia vaiurioita: K a s v u a i k a myös pitenee j a nelön ^ i s v i t i j b ä l a o n pitkä kiasvual-kc:. saadaan korjuuseen ennen m a h dollisesti sattuvia syyäiailoja j a - s a teita; Alkais(reta kylvöstä tavallisesti saadaan'parempi j a tasaisemmin t u leentunut sato. 5 y v m likkamohaiäila myöhäinen kylvö bni kosika « i tm ehditään eaaea! ttttääriäSkarudhoja ja <|5!iyöstä noussut t a l m a ^ l oopeanusin. voittaen siten • b o t h e l p o m m t a ' te kjrtvte o n toiselta pajge,, ^ ' J o s kevätkj^rö csäa: i ' tehdäari «snnenfadn n a a o a , kmvumit, kcvettmi n i h t että taönet eivät päälle, p«at ano i T S ? i j r t S just <5 ijpratotheJ PABMABIN VABORCs '^Eräsfarmäfi lähettää .^^l^^^^y?:** äiuomautukseni^ • PitS&ää kananne polsa i ^ . kasalta, j o s aiotte h a u c b t j^ n u u i l s t a poikasia. Snoiiöji rihtöitä äcanahuoneessaiii häärivät ympärilläni kaakattaen. K u n sahasin 1 , ^ v ä t kanat syömään saSaj P a n i n isitten 12 mimaa kanani tavaksi- V a i n kolmesta piat^nen — kahdella oli kolmannella pölkkypää. . — J o s h a l u a t kaloja, nliasiji puuhun. — K i i n a l a i n e n! kääntäkää sitä t a k a i l i n kunnes moottori a l k a a käydä tasaisesti. Yrittäkää s i t t en yetää kuormaa. E l lei se j u u r i j a j u u r i sitä kykene tekemään, kääntäkää viisaria y k s i kuudestoista osa kierrosta. Se o n asenne, Jossa s u u r i n osa traktoreista saa k a i k kein enimmän voimaa gallonasta gasol i n i a . „• • • Mahdollisesti voitte saada traktorinne käymään vieläkin pienemmällä gasollnlmääräliä. Mutta el k a n nata o l l a l i l a n säästeliäs. X i l a n l a i ha s e i o l t u s on l i i a n kuumaa moottorinne fclsiteltäväksi — se p o l t t a a välvejä. Huonot välvit antavat mennä 5 h c - vcKVoimaa tUossyöttöputkeen s i l i n t e r i n asemasta ermenkuin useimmat meistä huomaavat mitä o n u i » h t u - nut. Tasoittakaa välvit säännöllisesti j a pitäkää tapetit säännöllisinä, n i in silloin e i teidän tarvitse h u o l e h t i a s i i tä, että 6 t a i 7 gallonaa gasolinia t u h l a a n t u u päivässä. V f i l v i e h kylmänä pitäminen kaipaa puhdasta radiaattoria. Pankaa sinne Torontossa N u o r i a j a l i h a v i a sonneja m y y t i in v i i k o n lopulla $26^0—127 sataa paunaa k o h t i j a kevyempiä sonneja 2450 —26 sataa paunaa kohti. Hyvistä'hiehoista s a a t i i n $2ö—$27 sadalta p a u n a l ' ta. Keskikokoisista" hyvistä l e p i s tä s a a t i i n • $19—-$20^0 sadalta paunalta. Hyviä suuria sonneja myytiin''$20i50 —$22 sataa paunaa kohti. P a r h a l^ vasikoista s a a t i i n $27.50—$29 sadolta paimalta. S i k a i n hinnat nousivat Toronton m a r k k i n o i l l a 73 sentillä j a .\ l u o k an s i k o j a m y y t i i n $27.75—$28 sadalta paun a l t a . • • Mufiankuoret lujiksi kalsiiunillä;' RIittäyä määrä kalsiumia^ j o t a s a a d a a n plsterinkuprieh t a i k i v e n k a u t - ia, on miinatuotannplle yhtä välttä-niätön k u i n mikä i n u ruoka-järjestelmän osa. Kananmunan, k u o resta p h 94 osaa k a l s i u m i a . N c r m a a l l r oloissa paljon kaldumia sisältävä k a l k k i k i v i t a i o i s t e n n k u o r i mucdostaa suunnilleen 5 pros. siitä rehumäärästä, j o n k a muniva: k a n a s j ö . Tämä t a r k o i t t a a sitä, että y k s i k a n a syö s e l l a i s t a a h i e t t a n o i n 5 p a i u j a a vuodessa. Tämä edustaa sellaista ihäärää, että sen s e k p i t t a m i n e h niäskiin e i o l i s i suo-slteltj^ voa. E n s i k s i k i n , se t e k i s i mäskhi l i i a n raskaaksi ja toiseksi, se e i s e - .kaantuisi mäihiin riittkyän h y v i n . Ja k a i k e n l ^ k s i se saattaisi tehdä mäskin mauttpmaksi; ; . Tämän lisäksi o n o t e t t a v a huomioon se s e i k k a , että toiset kanat munivat enemmän k u i n toiset ja siis t a r v i t s e vat eheuunän k a l s i u m i a . Tästä syystä 6a suositeltavaa, että k a l s i u m i a pidetään erillisenä a i n a k a n o j e n saatavissa. Sellaisen aineen puuttuininen s a a t t a a alentaa munatuotantoai lisätä heikkpkudristen m j a ' s a a d a kanat §yÖ muhia. Taataksenne sen, että k a n a t saavat riittävän määrän k a l s i t u n i a: 1. Varatkaia riittävästi t i l a a k a l l i k l - a v e n t a i tjlsterinkuören syöttöpaikal- 2.. S i j o i t t a k a a nämä a s t i a t e l i k a u k a lot s e l l a i s i i n p a i k k o i h i n , mistä kanat ne helposU löytävät. 3. Pitäkää kaukalot a i n a täytettyinä karkeaksi särjätyllä a i n e e l l a ; niiden kpko riippuen siitä, minkä kokoisia kanat ovat. , 4. S e k o i t t a i u a a i n e t t a u s e i n. U s e i l l a koeasemilla toimitetut k q k e i - l u t ovat todenneet, että munatuotänto saadaan nousemaan runsaasti kalium i a sisältävän k a l k k i k i v e n t a i oiste-r i n k u o r e h syöttämisen avulla. J o s o i s - tertn k u o r t a käytetään k a l s i u m i n l ä h teenä, on s i l l o i n annettava kanoille myöskin kovaa kiveä, sellaista k u in g r a n i i t t i a . Kananmunain hinnat Torontossa MaaseutuvälittäjUle maksettiin v i i k o n l o p u l l a Torontoon tuotuna l a j i t e l - l u i s t a munista setu^ avat h i h n a t: Qrade A isot 38 ' i — 3 9 V; senttiä tusina, G r a d e A keskikokoiset 3 7 - ^ 5 Grade A pulletit 35, G r a d e . B 35 j a puhdistusainetta j a puhdistakaa k a i k - j G r a d e C 32 senttiä tusina. -. - k i l i k a - Sen jälkeen t ä y t t ä k p r a d i - i Tukkuliikkeiden hinnat vähittäis-a a t t o r i p e h m e äM vedellä, sellaisella { m y y j i l l e olivat: kuhi sadevesi. Kaivovedessä olevat j n d n e r a a l i t saavat r a d i a a t t o r i n näyt- Grade A isot 42—43 senttiä .tusipa. Grade A kesklkckoiset 40—41. Grade Ir!l stiäsmusatäan. saPmananklaaai serlatda i akautitno rtieienp oannnnuons >• 3A5 speunlltettilät t3u9s,i Gnar a, d e B 38 j a G r a d e C mostetta ehkäisevää ainetta, jotal • • j saatte mistä tahansa autotarpeiden j — K o r p i t ovat imitfbiaUa maaOmas- 'fcoupasta. .'sa m u s t i a . — K i i n a l a i n e n sananlaskua Vehnän kylyöalue ei vähene paljoa . ; C P R : n maatalousedustajan Bob Almeyn"julkatsejna ehsimmhihen m o a - i a l o u s r a p o f t t i tänä keväänä v i i t t aa s i i h e n , että aavikkomaakuntien v e h - } | nähvilJe^salan suhteen ei tapahdu mitään huomattavampaa vähennystä. P r c e r i a m a a k u n t i e n f a r m a r i t kylvävät 26,490,000 eekiterinalaa Vehnälle^ e l i 3S.420 eekkerinalaa Tähemmän k i i in vuonna 1949, j o l l o i n vehhänvUjelysala pii ennätystascssa. Vehnäh Isylyöt^ ei yleisesti r y h dytä ennenkuin t o i ^ k a i u n puolivälissä. ^ V u o n n a 1948 kylvötyöt olivat y l e i sessä käynnissä toukokuun 12 pnä M a - | n i t d b a i ^ . U>ukb£ 13-priä Saskatche- i \vanissa j a toukok. 23 p n ä Albertossa. Y l e i s e s t i odotetaan s i n i r t a ^vastoinkäymistä heinäsirkoista tänä vtum-n a . Ne tekevät nopeasti tuhoa J o i l l a k i n a l u e i l l a . . . / , Qrfaig sister j and viT [ ^ b d s ever _ ali. Iiftl: thundei vjäij. and Wc . the broo: - tas öied d( P J an Just lis Is. .Af'.er tiiä* *• I jC£5 Walsh : ccme Her mot] igvhad a sma I Here Jt- is ä^' t iuH iiaven't tna:.. Hs.^ i5 a : ».'aey ffas aski |a'questions. f alier. peop : Y( Bef( Onnea ja jatkuvaa terveyttä ^ yO-vuotiaalle päivän$ai4<^rine Uoimny Janey: itev du5i? Y j£ney: .Weil ANTTI KA tpivpttayat omaiset, ystävät ja toverit imniHuiiiinimuuiiniiuuiiiiiuiiiiimuiuiiiuminiunuiiinniiiuiiiuiuiiiininnmiuuiiuiniuiniuunui miniiiuiinnanniiiufanmiimmiinmDiuuminnr<iiniuuu:iHiiiMii;-imifflimiaitSima K u n syimyit tänne maailmaan, ei o l l u t i^äUäs paitea. Sä heti aloit vaatimaan, äidille. p r o t e s t i a laatimaan. N U h h i i i i s i t sä täyttä k u r k k u a : en nää, e n nää, e n nää! Ja e i t i s im i t k u s i srmmärsi, 5ulle .povensa valkean p a l j a s t i, n i i n tyytyväisenä sähyn^IUt, pikkukädellä äidin p o v e a ' • hyvälUt. N i i n vierivät vuodet edelleen, ikääkin k a r t t u i pojallen. K o t i tanhut r a k k a a t jäädä s a i , kauväks' seilasit taate^ - u l a p p a i n . Kävi r e t i e s l kimnaille vieraan • • • ,i • maan, siellä M i m m i n sättUit: . . . timtemaan. Oman yhöeisen pesän h e ' • penisti, siinä lapsiparven kasvatti. Taas lapset ne suvu-iksi t u l t u a a n , eri suimnille kaikosi vuorostaan. * Näin elämän rata jaticaa k u l k u a a n , kylvää t i e l l e s i i l o j a j a surujaän. iitiiiniTunHuinnnuintinuinutiiitunfunnnnnuinniiinuutunninnn 70-vuotispäivän sankarille Antti KariUe Kirj. ja l9jus!unut Tyyne S i t t e n vierivät vuodet. miehuuden, työn melskeessä liuiihassä touhuten. O n elämän l a k i k o v i n a n k a r a, sen A n t t i k i n saanut on tuntea. M u t t v sentään a i k a a o n riittän y t A n t i l l a, edistyksen vainiota r a i v a t a. Vuoskymmenet monet siUe aikaanpa i i h r a t i n u t, kekoon yhteiseen kortchsa kantanut. Olemme nähneet hänet usein täällä lavaUa, sitä eimen jo monessa m u u a l l a . On näytellyt, n m o i l l u t, f lavilanut, nyös l e h t i e n palstoille a j a t u k sensa piirtänyt.: Nihipä sitten melskeessä, klhreessä, elämän työa, | tuli vanhus hiljaa hiipien, mtaiksi kävivät jo askeket, sjrys heitteli hopiaa hiuksjQ]a| Vuosi seitsemänkyaunratä. O n eipä Ihmelcään, että T«]2I« ^ tla täytyy jo hiljentJi O n lapsuus, nuoruus ja vit- "tiaijs Jäänyt aikojen taa^ a j a n k e l l o iltaa raksuttaa. Me juhlimme nyt Antin . 70-vuotisjniIa j a toivomme sulle Ihanaa «ioi •••il»». E l elämän taistoja, huolia. ' vaan p a r h a i n t a mitä elämä voi . tarjota. Ota vastaan rehti kiitos • työstää j jota kanssamme yhdessä ahersit I E l o n päiviä sulle toivomme e n u e i t o i k k e a hyvää vointia. Ole vieraana meidän tänä lltaca. j tämän yhteisen majamme V • suojissa. J a me k a l k i n toivomme onca 70-vuotispälvän sankarille, ^ • . . AntU Kan»! Mimmi . K a ri E l v i K a r i: L i l i , Angus, Tommy ja Tommy Appelt Irma j a Y r j ö K o s k i M a r t h a j a J a c k K o s k i ja Reimdnd I d a A h l g r en Tyyne, Herman j a L e i mu A l l i . N i i l o j a L o la Helien j ; ^ G u n v a l d Espeland Hanna j a - A n t t i Pitkänen sekä ; lapset • • H u l d a j a E d . L a h t i n e n Hepc V a l t p h e h j a perhe A n n i j a O t t o K a u h a n en L i n n e a Steen M r . j a M r s . L . Närvänen Äiti Närvänen H i l n i a j a " M a t t i K i u ru M a r t h a jä J a c k LcÄ A u l i - j a S a m ' M r . j a M r s . J . Mäki Mrs. Kiiskilä Mrs. L a n g i la M r . j a M r s . J . P a lo A i n o j a - G u i m a r Vickström K a m j a Oslcar Mäkiin PORT ARTHUR JtnanpmiaBiinmuiiiimiinnmiiMmimannitiuHmintinuuttiuin^ Aino j a , S t a n l e y Heisholt H e i k k i A h o M r s . Paavo K a n g a s > M r . j a M r s . M . K l e e m o la M r . j a M r s . E . Hölsä NiUo Mäkelä Mrs. j a M r s . A . Mäki j a lapset M r s . j a M r s . J o h n L a m p i : M a n d i , j a A . K a u t t o M r . j a M r s . J o h n L e h i k o i n en M r . j a M r s . L . K y y n y J e n n y j a A n t ti H i l m a S i i l m an oyyU j a V i l h o Toikko Dtto H e i n o * ' . K e r t t u j a E i no V i l h o T a s a . - Olga j a H . A l a n e n Mary j a J a c k N e v a la I l m i j a T . Syrjä Isa j a P o i k a H o s t i k ka Johanna Pennanen L i i n a j a R i ku A r n o l d ~B. Beck ' L j - y l i j a Oäcar L y yU Mäki M a t t i R a n ta M r . j a Mirs. R . N i e m i j a perhe M r . j a M r s . Mendelin M r . j ä M r s . E . K o s k i Ö. Nilvim j a perhe M r . j a M r s . M . Mäki N i c k S a a r i P e k k a / . j a I l m i Wanson : H j . l a m p i L i l a Ja E r o H i l l E i l a , E l v i j a E i n o Kyyny Kaxikola W m . j a perhe K u s t i Salmien A. T . H iU P. Väänänen Wm. j a M a r t h a Laine A i n o j a A n t U Pitkänen ; Ida Leäito H i l d a C ^ m an Patihiy K o s k i Ida j a Leander K u r il Hehnl j a I v a r Salo Mrs. Vesterback j a perhe M r . j a M r s . S i i t e r i . _.=jt i i f r . j a M r s . E . Lempiäla ja po)» i V. Johnson j M r : Ja a*rs. V . Koivuranta . . K e r t t u •koski : i Retoo K o s k i j a perhe (S2ES or goir h girl from a':ri Hori sa i r ' ' it is a (D ever7 Saiuj ill the cliildrc fere and sin cnä of music; Fsiher and b Huhta's.to hTfhUe ago an( tj Ousitalo's: Isuessrilc: Ev Sil cm CSJ:n Wa] slkokoults kuukaude taina klo Shteerin Wanup, ( CSJ:n Hea kokouksej kaudeh t 2 ip. CSJ:n Spn injukausil kaisen ki Eimnunta kunta k( semmin. CSJ:n Port kausikok( kuukaude viikkona . Jolitokun Jokaisen kesMviikl sa päikas te: Tyyn' Port A n i CSJ:n Tor nen kuuk kaisen k; maananti toa huon CSJrh Tun sikokouki : kuukaude nuntaina ONTARIO Vilpitön k i i t o k s e n i , ystävät j a toverit, aina muistossa pysyvästä juhlasta, jonka ohtte yllätyksellisesti järjestäneet p i k k t i h a a l h i t u t t u u n tupaan 70- vupden virstantolpan sivuuttanuseu muistoksi. •.•:':. .•• • • . . Y h t e i n e n h e r t t a h i e n kUtos k a i k i l l e i l l a n o h j e h h a n esittäjifie, j o t a csifettihi runoin. Jf"^^^ muistosanom. Notkuvan, k u k i n koristeUun kahvipöydän ääressä Saati r a t t o i s a s t i rnpateHes^J^ tuvantäyteiseh N i p i g d n i s t a ; P o r t TRTilliamista j a L a p i s t a saapuneiden ^ k ä p a l k a l l i s t en toven». parissa. AhkeriHe i l l a n emännille k i i t o s • «n*^- ; .Tilaisuudessa s a i n vastaanottaa huozoattavanstmten zahalahjan. Josta k i i t o s mukana <"*jj ; Ie tovereille. C S J : n P o r t A r t h u r i n j a l a p u i osastolle, Vapätalm^^^l^ sekä T o r o n t c n tovereille j a k a l k O l e n i i l l e l a h j o i t t a j i l l e ketkä eivät olleet tilaisuudessa nniöB»- Klito»^CSJ:n toimeenpanevan komitean onnittelusähkeestä. ->,t«iä ; .Tilalsmjs o l i elämäni ensimmäinen a i n u t l a a t u i n e n j a sellaisenaan pysyy kirkkaana cam»» muistossa elämäni lopptiajah. r P o r t A r t h u r i s s a t o u k o k u u n 10 p : n ä 1^0. ANTTI KARI RUSC] STOJL^CH '^^te mena ^ tuloki Tölk fe2 ei ole II ^ B A T H T
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 16, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500516 |
Description
Title | 1950-05-16-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m tn t
1 f4ä
1 l\
' '^'^ ::/^"'VV^'!-
1 ,1^, 'M
I t i i i i
Tiistaina, toukokuun 16 p, — Tuesday, May 16
iis
l i
m
tem^/ifj^ef oitnffMumme johtaja
^ hänen 60^i)ttatisena synty
Pikaisia tervehtymistä, jälleen n ja edel-
; l^ työtä näyttämötaiteen hy'
r^Vjäksi toivovat omaiset; ystävät
.-ii...
Hulda Virtanen
Kiillervo Virtanen
Kimmo Virtanen
tJlla, Robbie ja Bob Dollin
Elsa Romanoff
Taimi ja A. Nummi
Aino ja U.Oksanen
Milka ja F. Sjölund
Ester, Hilda ja Yrjö
Jaakkola
Jeri jät^n^Hjbrth
^Walter klochko
Saima ja Reino Taipalus
Irma, Hilda jä O, Liatvala
Martha ja Y. Tamminien
-Seidi ja E. Erkkilä
- Maiju ja E. Pirttinen
Helien ja E. Tarvainen
Myra, Elma jaL. Semelius
V Martha Böhm
N. Riritarnäki
W. KÄHÄRÄ
Ellert ja N: Linden
Kerttu ja O. Hautala
J. Nissinen
O. Tyyskä
Lyyli ja L. Mäkelä
Martta ja K. Kujanpää
Elma ja H. Pesonen
Hulda ja Th. Repo
Ainoja G. Gustafson
Edith ja R. Pitkämäki
Alli ja A. Latvala
Martta ja V.Turkia
Helmi ja J. Latva
Jussi Kiviranta
Carly Aho
Ida ja A. kettuncjo
Eliisa ja Y.Rönh
Tekla Vuori
Sylvi ja J , Niemelä
Lynn Sheverie
Irenö Öezeöri
Nähcy, Hilma ja M,
Rasmus
Helmi jä A. Tervola
Martta jä J. Tuovinen
Anni ja C:"Höbor
Ailio ja R.Grönvall
Elli ja L. Latva
Arne Oksanen
Thpra Neil
A. Kinnunen
Ester jä V. I^eskinen
Mary Pesola
Katri Hytönen
Annikki jai O. Numminen
Aino Häkkinen
Sally. Billy ja W.
Heikkinen
Vilma ja E. Ristonen
Hilma ja E. Luoma
Lempi Serra
Sigrid Lahti ^
Alma ja»0. Saine
Helga Gröngvist
Hanna ja K. Tarvainen
Senja ja V, Järvis
Lauri Penttinen
Henry Rönty
Elina ja K. Salminen
G. Sundqvist
k. Lehto
CSJm PORT ARTHURIN OSASTON NÄYTTELIJÄT
t CSJm SUDBURYN OSÄSTpN NÄYTTELIJÄT
HUHTIKIJUN 29 PrNÄ 195p
TORONTO, ONTARIO
YSTÄVÄT JA TOVERIT!
Teitä o l i pitkälle kolmattasataa kättu, auttamassa minua y l i
60-vuotlsen ikärajani. Josta sairas sydämeni s a i uutta e l i n v o i maa
pumpätakseen vielä vuosia h i i l l o s t a s i i h e n yhteiseen k u l t -
l u u r i a h j o o n . jota n i i n monet vuodet olemme yhdessä lietsoneet.
N i i n moni teistä pelkäsi pila läsnä tässä harvinaisessa yllä*
tystilaisuudessa. sen a i h e u t t i mahdollisesti lääkärini pelko,
jöiika luvalla v a i n puoli t u n t i a o l i s i n saanut viettää keskuudessanne.
Mutta n o i n vähinerin saapuessaime. pelkoon ci o l i si
o l l u t s.vytä. Se päinvastoin p i r i s t i Ja elävöitti henkistä j a f y y -
siUistä minääni. V o i n k i n v a k u u t t a a teille seisovani nyt täällä
60-vuotisen r a j a n takana vankalla maaperällä, jossa lääkärien
ennustusten mukaan aukeaa minulle uusi huoruus. Se n.s.
" i n t i n kesä" (?>. Lupa k u i t e n k i n ' toivoa.
Apunne o l i arvaamaton, edelliseen viitaten — ja sillä suurella
r a h a l a h j a l l a n n e h a n k i n n i i n v a r m a n l a W a n . että se kt^taä v ä hintään
40 v u o t t a t.5. l o p u n ikääni. Teille i l l a n emännät Ja
Järjestäjät, teidän *'nami"-kahvipö>'tänne kukkatarhaksi k o r l s -
teltti. jossa " k o t i k u t o i s t e n " leivoston keskellä Toronton p a r h a i den
ammattituotteiden leivokset häpesivät omia makujaan —
j a sinä toveri j a veli Ale.x Nuinmii lääkärin veix»ihwi puhuja
sydiintautiselle sekä portarthurilaiset niij-ttelijätoverlt,"lÖtko
vielä 15 VTicden takaa muistitte s)'ntymäaikani vuosineen o n -
nittelusähkeellänne. Teille k a l k i l l e en löydä v a s t a a j i a sanoja
tästä suomalaisesta sanavarastostani, tulkitakseni k i i t o l l i s u u t t
a n i n i i n täydellisesU k u i n haluaisin. Olen onneksi oppinut
k u i t e n k i n jo n i i n p a l j o n "engeliskoo". että v o i n sillä täydentää
tällaisia vajavaisuuksia. Pilrränkln siis n i a a n kielellä t v h j e n -
tävästi k i i t o l l i s u u t e n i : ' .
'TI/.iXK VOU TOO MVCII"
P a r h a a l l a toveruudelLi :
TYKO VIRTANEN
39 ChesterhUl jRd. . ' Toronto, Ontario
r J
Suunnitelkaa ensin
ja sitten £ylväfcää
SoTtonitt^leäixfDen knlkee toiminnaxi
edellä. H u o ^ f f i s e s t i suunniteltu k a s r i -
maa ei rafa*tuota perheelle ruoan
apua. vaiai, c s m a l l a sen hoitaminen
mtiodostuu ilbbä, v a l k k a k i a raskaaks
i tehtäväksi, ^ i s a ä l t a taas, jcä kasr
I i t istutetaan m i t e n s a t t u a , k ä y p s e i n -
k i n n i l a . , « t t ä Traivannafeö e i t u o Qfy-dyttäviä
tuloksia. N i u k k a lamioättami-nen.
a r v a l l a siitä, mit«n jyrään fiie-
Tulvaf aiheuttavat sauria
meneiybiä Nanifobaji farniareiile
Red Biverin v a r r e l l a , Manitoban
v a n h i m m a l l a j a r i k k a a l l a f a r m i a l u e e l l
a , ovat tulvavedet tehneet tuhoa ja
hävitystä farmareille. Emer«mln, L e -
t e l l i e r t n . St. J e a n i n . M o r r i s i n , S t .
Agathen, 8L Adolphen j a S t . N o r b e r -
t i n hevosid, lehmiä, s i k o j a j a k a n o ja
uhkaa perikato.
Y l i 10,000 farmiafiukasta c n j o i c o l -
matta v i i k k o a taistellut t u l v a n vaaroj
e n torjumiseksi. F a r m a r i t ovat y h t e i s,
tydssä keskenään yrittäneet £ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-16-04