Vapaus, March 14, 1950

              m9
Jr ' Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 14 p. — Tuesday, March 14
CSJ:ti Toronton asaston näyiclmäsciira esittää kuuluhan
, 3-näytdksisen huvinäytelmän
FARMARIEN
« l i
i i i
n
K i r j . Rislakki
Don-haaliUäy Torpjritossa
Simmm
alkaen kello 4 iltapäivällä
JA TOISEN KERRAN
Sunnuntaina htihtik^^ Z pmä
Tässä näytelmässä esiintyvät seuraavat henkilöt:
HUGO ELLMEN, 6lG ILOMÄKI, OLA Vi LATVALA. YRJC>
TAMMINEN, HARRY TULONEN, ANNIKKI AUVINEN,
G R E T A SJÖMAN, E L S A JALONEN, R A A K EL
TAKAOJA ja OLIVIA TOLVANEN
Ohjaus: EINO TARVAINEN
TuU^aa katsoviaan tätä hmluis^^
(IIUOiM! Lauantaina t . k .M p:nä iulkaLstuiisa Umoituksessa oli
kuukaudet ja päivyt virheelliset, Jotka iässä tatcn oikaistaan.)
Kannattaa uuden mallisia raivaus-menetelmiä
Britif;h Columbian maatalcudcn
laajsn;ami.styon johtaja Wm Mac-
Giliivray ianoi resurs.iasioita tutki-i
neessa kDnferemsiisa.että maälitjnta-hallitutoen
pitäisi raivata uudisasuk­kaille
riittävästi maata hyvää alkuun-i;
ääi;yä varten. .
BG;n kCckuW'n ICO fci^^kerinalan
farmilta pltäiii raivata viljely^isc-lle
60-80 ieey.i:crinalaa, iillä tjmiioii pio­nin
taloudellinen yksikkö tällä alueel­la.
>•;••
' MacGillivray .selitti, että British
Coiumb;as.sa cn .saatavana 6,000,000
cckkerinalaa farmimaata ja sanci, et­tä
"hanitu.s tarvitssc ;elvän olajclman
tiud!Ea.tustiiiti varten''. .
. "Jotkut ih"ii-^et' olettavat, ettei u u -
disa.';utu.';ta pitäusi roh:<ai.sta farmi-tuotteiden
myyntivaikeuk-sien takia",
sanoi hän edelleen ja .•;elitti:
British Columbia, tuottaa vain 42
prosenttia raavaanlihastaan, 27 pro-licnttia
lampaanlihastaan, 22 pro.sent-tia
va.sikanlihastaah ja 2 prasenltla
sianliha.staan. Se on omavarainen
vain maidon, kananmunien, joidenkin
kä.sviksien ja hedelmien tuotannossa.
Näiden seikkojen perusteella hän kat-ms
SAULT STE. MARIEN, DYNAMO
U'-,'/^^'V'-, '••esittää.
(3-näyt. huvinäytelmä lauluineen ja tansseineen)
KirJ, Larln-Kyöatl
Sunnuntaina maaUskuun 19 p:nä
alkaen kello 7.30 illalla
STEELTON-HAALHJLA
III
•S? lii
i i
flENKILUT:
Sameli Snunnusta, laivanrakentaja, "mestari"
Ilma, liänen tyttärensä , . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . ..
; Ancenflii l>änen sisarensa i i . . . . ; . . . ; , . . . . . . . . .
Tepka Sipri, tullimies
:l(;aridlliia, hänen vaimonsa ; . . ; , . . .
•: M .......... ....:..'.,.,
MQUlLounäCp^^ kalastajan vaimo . . . . . . . . . . . . ..
. E n s o . hänen poikansa , ,..
fUlsmalin iUseri, salakuljettaja
löhh' Boman, kruunun perämies
/ Kopperin KUkc
;v.Sanna, Suurmustan palvelustyttö
' . . S ^ r a , virolainen, kalasta ja ,.... ...
: S ^ r e n poikia Ja tyttöjä
ESITTÄJÄT:
. . . . . . . . E i n o Mäki
. . . .Irene Hlllberg
• i . S i i r i Autiomäki
..Helkki Kulmala
...Alma Merisalo
.Howard kulmala
. . . . . . . L y d i a Ke.stl
...Tauno Hilltjerg
. . . . . E v e r t Perälä
, . . , ; B U 1 Lehtinen
...Helkki Alikoski
..Ilma Tuumanen
... .Eino Muhonen
. . . . . Oynamolaisia
sei omeutetuksi rolikaista uudisasu­tusta
Peace Rivcrin ja Caribcon alu­eilla.
mi£.sä on paljon maata. Ja myös
jossakin määrin Kootenayssav Van­couverin
saarella* Queen caiarlottCEsa
la Lower MaihlandLssa. Maatamnan
maaseutuväestön pitäi-si saada, ensim-mäiseii
mshdollisuuden J a sitten, vas­ta
muut cänsdalaiset sekä yiidysvälta-
Jajtet, hcllantUalHct, sveitsiläiset ja
Itämsren maista tulleet. ,
Kc:;o tämä suimnitelma pitäisi tc-tcuttaa
nykyaikaL-jella tavalla siten.
3ttä uudisasukkaiden käytettäviESä on
'.:on'iisto3, .selitti liän. Se aika on
mennyt jrlloin: voimme odottaa suu­rien
met.sämaiden fceliittämU^tä rajoi­tetulla
pääomalla.
MäcGillivrayn mielessä on stiunni-telma,
niihin si.sältyy ilmaiseksi an­nettava
maa ja minkä mukaan uudls-uiukas
maksaa raivauskustannukset
20 vuoden aikana antaen käteismak-fiuk.
si ehkä noin 15 prosenttia, Alku-raivaas
tehtäisiin hallituksen laskuun.
Si-n jälkeen uudisasukkaiden Itäytet-tävlssä
olisi koneistoa, mistä he makr
'cavat noin 25 prosenttia käteisellä Ja
lopun 5 vuoden maksuajalla.
"Parrallista"
kevätvehnää
Canadan viljaekspertit ovat h,yväk-
.syneet preeriamaakunnLssa levitettä­väksi
uuden ksvätvehnälajin. Sitä .sa­notaan
"Les" vehnäksi, mikä on kehi-t
D t t y Minnesotan yliopistossa Yhdy.s-vaUain
maatalousdepartmentih avus­tuksella.
Lee on "parrallista" kevät­vehnää
millä on hyvä vastustuskyky
lehtiruostetta kohtaan. Sen sanotaan
erikoisesti sopivan Manitcban ja Sas-kathcewanin
olosuhteisiin. Tämä pit­kähköjä
okaita kasvava Lee vehnä on
ristisiitos.Hope ja Timstein vehnästä.
Vuoden tai kahden kuluttua näitä .sie­meniä
voi olla yleistä käyttöä varten.
Neuvostolii
Suomelle
Ilelsinki. — S-S) — Neuvostoliiton
vastaus Suomen antamaan selitykseen
M . luovuttamiskysymykscssä jaettiin
^ e n aamulla hallituksen ulkoasian­valiokunnan
jJisenlUe, mutta sitä cl
^3e tähän mennessä vielä virallisesti
Kisltelty. Ulkoasiaihministeriön ta-pii:'
FINNISH STEAM BATHS
56-58 W i ^ e r Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
^Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina 1-12 i.p.
•Lauantaina 1 i.p. - 2 a.p.
-Stuinuhtaina S a.p. - 1 l.p.
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l p .
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL. 2571
holtä ilmoitettiin, etjtcl nootin sisältöä
julkaista. - '
Asiantuntevalla taholla huomaute­taan,
että nootti on sävyltään lähinnä
poleeminen eikä merkitse aikaisem­paan
verraten kärjistymistä. Neuvos­toliiton
hallitus pitää Suomen vastaus­ta
epätyydyttiivänä ja toistaa väit­teen,
että Suomi rikkcö rauhansopi­musta
sekä ystävyys- ja avuhantoso-plmusta.
Nootissa e.sitetään vasta­väitteitä
Suomen hallituksen anta­mien
yksityiskohtaisten s<;lvityksen
johdosta. Suomen hallilukisen torjut­tua
mm. Grcmykoh muistion •väitteen,
että viranomaisemme varustai.sival
lucttclcssa mainittuja rikollisia viiu-rlUä
henkilöllisyystodistuksilla, iicu-vostonootissa
nyt vältetään, että Suo­messa
liikkuu henkilöitä, jotka csiin-tyvnt
jopa ncljiillä tai viidellä nimellä.
Mitään vaatimuksia cl Ncuvostoliitop
vo.stausnootissa esitetä.
Lehmien sijoitus
. Tulisiko lehmät .sijoittaa navettaan
siten, että niiden pää on ulospäin, vai­ko
päinvastoin? Tuo kysymys kiusaa
kaikkia farmareita, jotka suunnittele­vat
uuderi navetan rakentamista tai
vanhan sovittamista uuteen asuun.
Eräässä Vanhoissa navetoissa leh­mät
katselevat .sisäänpäin Jä uusissa
ulo.späih.
Ohion Farm and Home Research
julkaisussa .sanctaan, että viimeksi­mainittu
tapa cn parempi. Siinä esi­tetään
seuraavia väitteitä.
Noin 80 pros. a.sk?.reihin navetassa
kulutetusta ajasta jä 75 kävelyajasta
tapahtuu lehmien takana.
"Koska neljä kertaa eiiemmun aikaa
käytetään lehmien takana kuin nii­den
cde.s.su, niin lehmien sijoittaminen
siten, että ne katselevat ulospäin
näyttää muodostuvan työn kannalta
paremmaksi."
Ehkäpä lehmätkin tykkäävät pa­remmin
seistä ilckunlin päin ja saada
sitä hyötyä,-jotxi koituu sLsään tule­vasta
auringonvalosta. Monissa na­vetoissa
Ishmäl joutuvat clem.ian ko­ko
tn Ivcn hämärässä. ' •
j Vanhatkin teoriat
[ovat hyviä
Liittohallituksen maatalousdepart-
I mentin ä.skettäin julkaisemassa v i i -
i kcttaises.sa "Egg and Poultry Market
Report" bulletiinlssa on ajankohtai­nen
huomautus siipikarjan hoitajille.
"Perusseikat ovat tänään samat" ot­sikolla
siinä julkaistaan otteita Lenark
Countyn Ont. siipikarjalnstltuutin v.
1907 kirjoittamasta raportista. Siinä
sanotaan:
''Yhtä varmasti kuin on toisia tuot­toisampia
rotuja, samoin on yksilöitä,
jotka tuottavat keskinkertaista enem­män!;
• •, V -r-^-c-' •
"Munatuötänto on yhtä paijori;riip-puvalnen
hermostosta kuin oin maltor
tuotantokin ja tästä johtuu, että ka­noja
ön käsiteltävä hiljaisesti siten,
että niitä häiritään mahdollisimman
vähän. ,
"Veren jatkuvan parantamisöj l i ­säksi
cn vastaavasti parannettaya, hoi-,
toa, ja ruokintaa tai niuussa;, tx^ii^'
sessa edistys on epävarmaa."
Miesjoukossa keskustellaan monen­laisista
asioista. Kerran tehtiin mi-nulle
sellainen kysymys. Joka pani
minut ajattelemaan osuustoiminnan
syntyjä syviä. Fuhekaverini yhtäkkiä
2£ysyl: "MllEä ero c n International
osuusliikkeen j a Peoples €k)-Ott. Socie­tyn
väUllä. Molemmat liikkeet ovat
vaan kauppallikteitä. Toinen myy
toista tavaraa ihiukan halvemmalla ja
toinen toista" i
'Minä en kerennyt vastaamaan fcy-symykseenmitään,
kun. kolmas s i ­vusta
vastasi, että kyllä niillä c n iso­kin
ero, sUlä toinen on poliittinen l i i ­ke
ja toinen on mitä sattuu. Siitä s u -
keutui miesjoukon yleinen keskustelu
ilman Järjestystä. Ailayasa väitelty­ään
jpuhe siirtyi tolsUn asioihin j a kes-kiastelu
Jäi vastaukseksi kysymyksel-
' V -
Minä dllä kertaav vapauduin vas­tauksesta,
mutta saivaristoonl Jäi 3ia-lu
ruveta miettimään kysymystä tar­kemmin.
Todellakin pinnalta katseen
näyttää siltä, että ne molemmat ovat
vaan kauppaliikkeitä. Tavaraa mjry-dään
kuluttajille, kilpaillaan hinnois­sa
niinkuin yksityiset&hi liikkeet. L i i k ­keiden
työläisiä pannaan pois työstä
ja toisia otetaan. Toisia työläisiä k i i ­tetään
maasta taivaaseen Ja toisia
moititaan. Ero ön vaan siinä, että
yksityistti liikkeessä on liikkeen o-mistaja
^s£ih,;Joka jakaa kiittötsensa
ja moittieemä* työläisilleen. Osuus­liikkeissä
sitävastoin osakkeenomista­jat
Jä kuluttajat Joukolla kuttäyät tai
moittivat 'omia liikkeitään, toisinsa-
,noen jc-kaiuen asiakas pitää itseään
oikeutettuna sanomaan sanansa liik-.
keen asioista,. '
Joukkotoiminnan kannalta katsoen,
se o n oikein, sillä joukkoliikkeen elin­ehto
lQ)ää juuri siinä miten valveu­tunut
Joukko on l i i k ^ e n . takana, Sa-,
notaan, että mistä pai joo pidetään,
siitä paljon puhutaan. Siis osuustoi-roinnastakin,
yhtenä apuvälineeziä
^öväenliikkeessä, pidetään koska s i i ­tä
puhutaan, imhäväklset ihmiset^
puhuvat sen puolesta, : Y k s i ^ k i l p a i -
lun Uiailijat Ja' osa pääomaa vailla,
olevat porvarit puhuvat sitä vastaan.
Lähtiessämme' tarkastamaan yllä­mainittujen
llikkeideh erilaisuutta cn
hyvä ottaa lähtökobdaässi erään kir-,
Jalllja Stevensih lausunto:
' ^ , , lämän • todlstelim vikana on,
ettei se osaa erottaa satmulaisia seik-,
koja oleellisista.,."
Stevensin lausunto ei suoranaisesti
kcskettele osuustoiminta-asioita, mut­ta
mielestäni; se hyvin soveltuu tähän­kin.
International osuusliikkeen, s a -
imja^
KYLLÄSTYI KANAMAISUUTEEN
Eräällä Gotlannissa sijaitsevalla
maatilalla oli kanalassa oikea loisto-kana,
joka oli paras muni ja,, koko
joukossa. Mutta eräänä kauniina päi­vänä
se alkoi osoittaa merkkejä,väsy-niisestä
kanan ammattiin. Onöstäja
kuuli sen muuttaneen ääntään ja kie­kuvan
kuin kukko.;Sitten se alkoi kyl­lästyä
niunimiseen ja samalla siUe a l ­koi
kasvaa hiienot kannukset jalkoi­hinsa,
ja pyrstöön ilmestyi oikein kpr
moita ja koreita kukontöyhtöjä. Ja
nyt se täyttä päätä kilpailee kanalan
alkuperäisen kukon kanssa valta-ase­masta.
• m
Iiii-' • u a c i
il-
Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMAgI REMEDY-lääkeltä
Oletteko seuraavien tautien Ja kipujen uhri: umpitaudin,
ruoansulatushälriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin,
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n ­tanne
alla, kipua kylkilulttemie alla. selässänne. vatsanne o i ­kealla
tai vasenunalla puolella, epätavallista happoa vatsas-saime,
tunnetteko kipua munuaisissanne tai vU-tsarakossanne,
eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita ameksia,
tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tumietteko reu­maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen — vlivj-ttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla K U SCI T B E A T M E NT
STOMACH BEMEDY-lääkettä Ja ottakaa sitä teelusikallinen*
ämen jokaista ateriaanne Ja mennessänne levolle, välttääk-senne
enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelette, on parhaimmankln
mäkkeen käyttö mahdolUsesll liian myöhäistä. RUSCI T B E A T M E NT
S T O M A C U B E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun ja vieraat, aineet vat­sasta,
sapcsta, munuaisista, virtsarakosta Ja virtsatlehyelstä. Jonka jälkeen
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimak*ulneen.
Salva, jonka miljoonat tuntevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai
lapaluissa. Jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär­päät,
ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo,
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäse­nissä.
Jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahai­set
kävelisivät ihon ja nahan väUssä? Käyttäkää
M I Z A B U - S A L V A A , ainoastaan aikuisille. M I Z A B H
on vastaärsyttävä salva* mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle. Ja siis heti ensimmäisen
käytön Jälkeen lievittää.reumaatUsia pakotuksia Ja
kipuja. Mitään tänmnkaltalsta salvaa ci ole markki-
.ncdlla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
fiätsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postunaksuinecn.
^ l y y d ä ä n teidän palkallisessa rohdoskaupassanne kautta Canadan. Jos
b«OIä ei ole varastossa, niin kirjoittakaa suoraan meille. Eänme lähetä
ivaatlmuksella (COD).
uom! Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadaa.
LIISCOE PRODUCTS LIMITED
^"»»immsi « T B E I E X XÖBONTO 4, O N T . CASiADA
Hevonen pitäisi
vahiientaa kevät­töitä
varten
- Kevätkylvöt eivät ole enää kovin­kaan
kaiiiiana ja siäii .sietää kiinnit­tää
huomiota inyö.5 hevosten kuntcon.
Ontuvat hcvojct ja K c i l a i s e t . joiden
olkapäät on rikki, eivät ole kcvätkii-rciden
aikana suureksikaan hyödyksi.
Talvikuukausien aikana, jolloin
niillä cl ajeta, hevoset "pelimenevät"
ja niiden kaviot .särkyvät usein niin
pahoin,'että ajoon jouduttua ne ru­peavat
ontumaan. Kaviot olisi vuol­tava
ja "oikaistava" aikai.sin, että he­vosten
jalat ovat 'hyvässä kunnos.s3
kevätkylvöjen aikana.
Hevosst pitäisi totuttaa a.steettain
raskaaseen työhön ja jo ennen töiden
alkamista olisi parannetuira ruokaa
siten, että hevoset Uhoaisivat jonkin
verran. Länget pitäisi huolella kiin­nittää
kaulukseen. Hevosten pitäi-i
•aada usein levätä peltotöissä ja nii­den
hionneita clkapäitä pitäisi usein
hieroa. Mikään muu e i riko hevos­ten
olkapäitä niin helposti kuin likai­nen,
löysä kaulus, mikä hieroo lian
märkiin olkapäihin.
Jotkut varotoimenpiteet aikaisin
keväällä kunnostaa hevoset raskasta
työsesonkia varten ja se maksaa hy­vin,
vaivan.
Sukupuolettomat
kaksois vasikat
Columbusta. Ohicsta tulee tieto, että
sikäläinen yliopi.slo on adoptoinut kol-
-mc v.asikkaa, joiden nimet ovat
"Knick". "Kr.ack" j-i ••Kno:k".
Nämä va.sik.1t ov.it kolmcset ia n i i ­den
syntymistä pidetään ainutlaatui­sena
tapauksena nautakarjaraaail-inassa.
Kaksi näistä vasikoista on
sukupuolisesti epätäydellisesti kehit­tyneitä
lehmänalkuja ja kolmas on
somil. Mikäli tlsdtään. tämä on en­simmäinen
tunnettu tapaus missä leh-mji
on synnyttänyt sukupuolitiomat
kaksoset.
Alaskassa kasvatetaan
perunaa ja muutakin
Alaskan farmarien sanotaan kasvat­tavan
riittävästi perunoita ja kasvik-
.sia siellä olevia sotajoukkoja varten.
Vain IG mailin päässä Alaskasi^ ole­vassa
Sangissa. minkä pitäisi olla C a ­nadan
kylmimmän paikan, kasvatet­tiin
viime vuona vähäti kukkia ja kas-viiisia.
Sato' ei ollut erikoisen siiuri,
rnutta ne kasvoivat kuitenkin. Cana­dan
hallituksella on koeasema Bear
Crcekin lähetty Viliä 90 mailia White-horsc.
sta pohjoiseen.
Farmarin vaimon
'arvosta
Professorit ovat uudelleen ryhtyneet
jauhamaan vanhaa kysymystä — -
minkä arvoinen — rahassa — on far­marille
häneji vaimonsa?
Noin 4 vuotta sitteii Minnesotan y l i ­opiston
professori George P^nd piirsi
farmarin vaimon hintalappuun nume­rot
S69.000.
Illnoisin yliopiston professori Mosh-er.
jcka sanoo analysoineensa tuhan­sien
farmarien muistiinpanoja, on t u l ­lut
mellcein samaan johtopäätökseen.
Hän on saanut selville, että lilnölsin
valtiossa asuvat naimisissa olevat far­marit
saavat keskimäärin 2.400 dolla­ria
\-uodessa enemmän tuloja kuin sel­laiset
farmarit, joilla ei ole vaimoa.
Tämä luku on syntynyt 10 vuoden
ajalta ja laskee professori sen tekevän
yhteensä 60,000 dollaria. Toisin sano­en
60.000 dollarin sijoituksesta, jos
voitto on 4 pros. karttuu 2,400 dollaria
vuodessa.
Prof. • Mosher sanoo edelleen, että
mitään suurta eroa el ollut farmin
.suuruuden, maanlaadun tai muun
seikan välillä, vaan kaikki eroavai­suudet
johtuivat siitä oliko farmari
niimis,sa tai naimaton. Kaikissa
topäuk-^issa vaimo lisäsi farmarin t u ­loja,
ei vain oman työvoimansa, vaan
myöskin pelkän läsnäolonsa aiheutta­man
kiilioltuksen avulla.
HYVIN OLIVAT
"Hyrinkö ovat kananne munineet?"
"Hyvin ovat, ei ole yhtään tarvinnut
autUia..."
Lannoltusaine on hyvää kasveille,
sen Jokainen tietää. Mutta se on hy­vää
vain silloin, jos se asetetaan o i ­keaan
paikkaan oikeana aikana.
Hämmästyttävää on nähdä, kuinka
monet ihraiset eivät saa kaftkea sitä,
mitä he voisivat saada rahasta, jonka
sijoittavat lannoitusaineisiin Tain sik­si,
että eivät tiedä, mihin kasviravtoto
tulisi sijoittaa.
Mihin se sitten tulisi sijoittaa?
Yhdysvaltain valtioiden maatalous-opistot
ovat 25 vuotta kokeilleet l a n -
nokkeilla Ja tulleet johtopäätökseen:
Eroa cn siinä mittkälaista on maa Ja
minkälaista lannoitusaiiietta käyte­tään.
: 'Mutta yleisesti voidaan nou­dattaa
semraavia ohjeita:
MAI3S1LLE • • .
Jos maissipeltoon levitetään lannp-ketta
sen jälkeen kun siemen on ikyi-vetty
ja lannoitetta käytetään vähem­män
kuin 300 paunaa eekkerille, t u ­lee
lannoke panna sienjenen melle,
puolen tuuman tai tuuman päähän
.^fyästä,;
Jos lanhpke levitetään koneella Jä
vähemmän kuin 300 paunaa Ikäyte-tään
eekkerille, laainoke levitetään
Jonona, mutta sekin puolen tuuman
tai tuuman p ä ^ ä n jyvistä.^
Kokeiluissa oh saatu parempia t u ­loksia
silloha kun lahhoke on levitetty
vähän alemmaksi siementasoa, mutta
sellaiseen tehtävääni sojiivia koneita
ei ole vielä, saatavissa. ;
K u n lanhöketta. käytetään 300 Jä
600 paunaa eekkerille kylvetään se
koneella kahteen Jonoon molenunin
puolin maisslrlviä niin että lannoke-jonon
ja maissirivin väliä on vähhi-täin
kaksi tuumaa.
Jos käytätte tavallista enemmän^
lannöitusainetta pidättäkää nohi 300
paunaa eekkeriä, kohti j a kylväkää se
maisslri^dn viereen silloin kun maissi
Istutetaan. Muii lannoke kynnetään
vakoon. Levitt^ää se niaalian en­nen
kyntäniistä tai vakoon kyntö
sen aikana.
Pitäkää maissia tarkasti silmällä
alkuke^stä. Jos lehdet alkavat kel­lastua,
levittäkää sivulaiuiokkeena
typpeä (nitrogcn) kuitlvoidessanne
maissia. Pankaa typpi hoin 2 tuu­maa
syvälle, välttäkää panemasta s i ­tä
liian lähelle maiisintaimia. sillä
muussa tapai^ksessa se; polttaa mais­sin
juuret,
PIENELLE V I L J A L LE
Kylväidiä lahiioke siemenen muka­na
maahan. Vaikka lannoke voikin
hiukan hidastuttaa siemenen itämis­tä,
niin se e l ole vakavaa j a sato on
suurempi kuin siinä tapauksessa, jos
lannoke. pannaoin maahan ennen k y i .
vöä tai sen jälkeen.
Levittäkää typpeä pintalannokkee-na
myöhään talvella tai aikaisin ke­väällä,
HEINÄLLE J A NURMISADOLLE
Näihin luetaan laidunmaat j a a l ­falla.
Kylväkää lannoke koneella 3
tai 6 tuuman syvään Joko siemen­täessä
tai sitä ennen.
jos pannette runsaasti lannoketta
kovaan kiviseen maahan tai teillä on
hankaluiiksia pitääksenne koneen kyl­lin
syvällä maassa, niin kyntäkää
puolet lannokkeesta vakoon ja l e ­vittäkää
loppuosa koneella Joko sie­mentäessä
tai sitä ennen.
Pintalonnoitus aikaisin syksyllä;
myöhään talvella tai aikaishi keväällä
moin ktm kaikkien TYÖVÄEN osuus­liikkeiden
oleellisena pyiikimyksenä
on avustaa työväenluokkaa sen tais­telussa
kapitalistiluokan sortoa vas­taan.
Satunnaisia keinoja ovat tava­roilla
kaupahkäjmti.kuluttajiensa ta­loudellisen
tilanteen välillinen ttike-xninen.
Ennenkaikkea kasvattaa j ä ­senistönsä
j a kuluttajapiirin hyviksi
Joukkotoimitsijoiksi, jotka tarpeen
tulien ovat valmiit joukkona toimi­maan
vähäväkisen enemmistön v a ­pauden
pyrkiinyksissä.
N.S. puolueettoman osuustoiminnan
oleellinen päämäärä on pyridä puh­taasti
. kaupallista tietä parempaan
maailmaan. Heidän toimintansa pe­rusoppina
p h osuustoimiimallista tietä
vallata kaikki taloudelliset ja kaupal­liset
alat. Sitten kun ne on vallattu,
järjestää tuhatvuotinen valtakunta
yhdessä vanhojen yksityisten vastus­tajiensa
kanssa. Välillisinä keinoina
he käyttävät työväen luokkaiiikkeen
piarjaamista, toimien käsikädessä sii­nä
työssä samojen ainesten kanssa,
mitä vastaan he muka kaupallisesti
ovat taistelevihaan.
Mitä taas poliittiseen toimintaan t u ­lee,
tiiin on oikeastaan t<Jkeröä vas­tata
yliolkaisesti, että toinen ori po­liittinen
liike Ja toinen ei ole. Todettu
tosiasia on, että ei ole minkäänlaista
taloudellista, kaupallista tai kultturel­lista
liikettä, mikä toimisi ulkopuolel­la
poliitliisten pyxikimyksien. Kaikkiin
niihin: OB. kiteytynjrt; politiikika. Siiriä
suhteessa ei o l e ^ d a i l a istujia. Laajat
työläisjoukot taistelevat oman poli­tiikkansa
puolesta. Toiset taas tap-joko
kjflvökoneella tai lannokkeen le­vittäjällä
suoritetttma ori suureksi
avuksi;
PERUNALLE
Jos käytätte enemmän kuin 1,000
paunaa eekketille ja Jos maanne on
raskasta, säästäkää 1,000 paunaa lan­noketta
levittääksenne sen Ii^lvöai-kana.
Pankaa kaikki se, initä aiotte
levittää yU tuhazmesta pamusta,^ p^
runapenkkiin eniufn sieznoien istutta­mista..
KylTöalkana levittäkää kaksi l a n -
nckejonoa 2 trxtmoan päähän eieme-nlstä
ja vähän^ siementä, aiemmaksi.
Kahden lannokejonon väUä tulee olla
G tuumaa.
pelevat hallitsevah luokan ipolitiikan
puolesta. Mieille on väen voimalla
koetettu istuttaa ajatusta, että taide
olisi puolueetonta, Sentähden sitä
olisi varauksetta jokaisen palvottava.
Asia^ todellisuudessa on se, että taide.;
k i n kapita^tisessa maailmassa palve-.
lee sutuin piirtein (hallitsevan luokan
pyrkln^nksiä. Aniharvat ovat tai­teensa
alistaneet palvelemaan, työ-väenlucikan
pyrkimyksiä, josta pal­kakseen
ovat saaneet joko salamur-baajan
kubllnisktm. tai nälkäkuole-
Meillä on nyt selviönä se, mikä
'man, ;
kummankin osimstoimintasuimmap o-leellinen
pyrkimys on, että p o l i i t t i ^ -
sa yimnärryksessä kumpikin suunta
kynsin hampain ovat mitkana yhteis-kurmallisia
kysymyksiä käsiteltäessä.
Kajotkaamme lyhyesti myöskin sii­hen,
miten kumpikin suimta käyttää
satunnaisia seikkoja hyväkseen.
'^olueeton osuustoiminta ka&issa
maissa, on kirjaimellisesti yhtynyt
hallitsevan luokan kanssa lietsomaan
sotahysteriaa Jdemökraattisesti ajat­televaa
m a a U m a a v a s ^ Sen johto
sanojaan, säästämättä pelottelee j ä ­senistöään
'. kbmmimistisuudella. He
leimaavat kaikki sellaiset ihmiset, ket­kä
koittayat saada edes jonkinlaisia
paraimtiksia oleviin oloihin, suoralte
kädeltä vehkeiliöiksi hallitusta vas­taan.
Maalaavat 'kaikennäköisiä inör-kökuvia
työläisten taisteluista. Yle­nevätpä
niinkin pitkälle, että syytte­levät
työväen cstmsliikkeitä, vapaan
kilpailun ja yksityisyritteliöiden sor­tamisesta.
Kerta toisensa jälkeen v a ­rottelevat
jäsenistöään ja kulutta-
Jiaan pysymään ierossa kiihottajien
paidoista..
Mikä kbht^^^^^ Liike, joka pe-riaattieessa'
jiälalllsesti julistaa tais­televansa
• yksitjrisyritteliäisyyttä vas­taan,
joka joukkoliikkeen avulla pyr­kii
valtaamaan tuotannon ja kulutuk­sen
kansan käsiin, sama liike käytän­n
ö t taistelee kaikilla keinoilla kan­sanjoukkojen
yhtenäistä taistelua vas­taan.
Poliittisella rintamalla tukee
varauksitta hallitsevan luokan tais­telua
työväenluokkaa vastaan. O n ­neksi
kuiterikin siellä Ja täällä heidän
omat Jäsenjoukkonsa ovat alkaneet
liikehthnään johtajiaan vastaan. Sel­vimpänä'
edmerkkinä voidaan pitää
u ^ i r i mainitim Suomen osuusliike
"Elannon" hallintoa. SieUä viimei­sissä
hallintoneuvoston vaaleissa Tan_
nerin Johtama oikeistolainen suunta
sai vaari vähäisen enemmistön hallin­nossa
ja senkin nähtävästi Fagerhol-miii
halUtijisen suosiollisella avulla.
Tietäe;^mme työväen osuustoi-^
mlnnan oleellisen pyrkimyksen, luo­kaamme
silmäys sen satunnaisten
seikkojen hyväkseen ^yttämlsestä.
Työvsum Iculub^ ovat pä-
Scotetttija tbimbxixian suuressa määräs­sä
kapitalististrä^^l^^ alaisena
j a samana kilpailijoiden ympäröimä­nä.
Sanalla sanoen, kaupallisesti toi­mia
sutena susien joukossa, Työväea
osuusliikkeiden toiminnan kysymyk­sen
minä olisin .tialukas' asettamaan
seiuraavastL Osuusliikkeen toiminta
on luovimista kahden vastaVkftlsen
voiman, kapitalistisen järjestelmän ja
joukkoliikkeen välillä. Pitäen silmällä
lUkäeen oleellista i^ämä^ää tao
luoviminen vaatii avainaseeaissa ole­vilta
yksilöiltä erikoisen monipuolista
toimintaa, käyttäen aina satunnaisia
seikkoja hyväkseen. Avainasemissa
olevien henkilöiden pitäisi liikemiehi.
nä pystyä liikemaailmasta volttaji
mahdollisimman paljon taloudellisia
etuja omalle liikkeelleen. Siinä me­nestyäkseen
asia vaatii henkilön ole­maan
vaan liikemiehen, pyrkiä saa­maan
selville kaikki liikemaailman
salaisuudet ja käyttämään niitä cvcmi
liikkeeri menestymiseh hyv^:sl.
Toiselta puolen taas joukkoihin
kohdistuvan akitatsioonin avulla p i ­täisi
pyrkiä paljastamaan kapitalisti-sen
liikemaailman keinottelu. EH-,
jattain Vapaudessa olleessa osuustoi-mintapaklnassa.
hallituksen tutldala>r
mitean tiedonannolla todettiin, että
erään ketjuliikkeen invertaario näytti
liikkeellä olleen 2 pros. enemmän t a ­varaa
mitä se oli ostanut. Normaali-isessa
liikevaihdossa tavallisesti mit-tatappioksi
lasketaan 2—ö pros. Mitä
tuo hallituksen tokumentti osottaä?
Se csottaa sen, että mainittu liike oli
myynyt ikuluttajilleen tyhjää ilinaa
noin 4 pros, Laskekaapas miljoona*
liikevoihdosta mitä se tekee dollareis­sa.
Lukemattomien muiden satun­naisten
seikkojen oikein käyttämisellä
me voimme saada toiselta puolen
jotjkkojen jakamattoman kannatuk­sen
liikkeen tukioiksi j a oikein mene­tellen
myöskin liikemaailmasta t a ­loudellista
etua. sillä liikemaailma
timtee vaan dollarin mahdin, ottaa
sen mistä saa antaen vastapalkkioksi
vaikka oman sielunsa. — Losojätkä.
Viimeinen huomautus
"Rumasta Elsasta"
torontolaisille
Toronto. — Älkää unohtako
kiinnostavaa "Buma £Isa''-nliaistä.
näytelmää, joka esitetään toron.
toIaisiUe ensi sunnuntaina Dbn-haalilla,
alkaen klo 4 ip.
Voi professoripariiaa kun rakas­tuu
ensin äitiin ja sitten tyttäreen.
Koska äidillä on enemmän rik­kautta
kuin rakkautta niin äiti
siinä taistelussa kuitenkin voittaa.
Tulkaa nauttimaan j a naura­maan!
— Ö.
luettakaa
Se on ihanteellinen bvl
syntymäpäivien, merkteS
!sie?j» häiden, paäsiäiseaS
muiden juhlapäivien yfeH
dessa.
SALin - X " LahJapafafel
» a l a $8135^
(Tammikuun 1 p : ^ VSbj^]
6, i^ia^a kahvia '
Koljonaispainb 10 pau^
KAKSI mu
cänadalaisilie lähettäjiQg
TYPE "A"
HINTA $10,95
6 paimaa ksJivia
5 faunaa valk. riisiä
2 tjaJtetUa kuiv. hedelmiä
1 paiina kuiv. hiumuja
i % iijisisia kaneelia
Kokonaispaino 19 paimj|
TYPE "B"
HINTA, $7.70
4 paunaa kahvia
2 paunaa yalk. riisiä
1 paketttlhijv. hedelmiä
1 patina kuiv. luumuja
unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 patoaj
^Hinnat Ja sisältä muutoksenila^
Tilatkaa pakettinne tänSän wSM
Travel Agencyi
E D W I N S U E SI
Valtuutettu asianlM.
Box 69
VANCÖUyER:
"JUURAKON HULDA"
Swedi8h Community ^all, 1320 E. Ha^tings St.
tiistaina, maalisk. 21 palva, kfo 7 ja 9 aialla.
Clintbn-Hall. 2605 E. Pender St.,
tprsteina maalisk. 23 päivä klo 7 ja 9 lilalla.
"KOSKENKYLÄN lÄU^U^'
Swedi8h Community HalL 1.320 E. Hastlngs S!.,
maanantaina, maaUsk. 27 päivä Uo 7 ia 9 iUaU^
Clinton-Hall 260S E. Peixde^ St,-
tiistaina, maalisk. 28 päivä klö 7 ja 9 illalla.
"LOVIISA"
S,wedish CommunUy Hall, 1320 E. ifastiags ^t,
torstaina, huktikl l3 päivä, Hio 7 ia 9 illalla.
ClintoorlialL 2605 E. I>end9r St.,
Pforjantama, fa^iUiU
''KALLE AALTOSEN kOBSlkN"
Swedish Gommunily Hall 1320 E. Hasiings St»
tiistaina, huhtik. 18 päivä klö 7 ia hillalla.
Clinton-Hall, 2605 E. Pender St.,
torstaina, huhtik. 20. p^ivä, klo 7 ja 9 illalla.
iplBSTERS GORNERS
"JUURAKON HULDA"
Finnish Hall, kesHviikkona, maalisk 22 p. klo 8 ip.
"KOSKENKYLÄN LAULU"
Perjantaina, maalisk. 24 päivä Mo 8 ip.
"LOyilSA" .
Keskiyiikkona, hubtik. 12 pä^^^
"KALLE AALTOSEN MORSIAN'
KesM^nikkona huhtik. 19 päivä klo 8 ip.
CHASE RIVER:
"JUURAKON HULDA"
Finnish. Hall, lauantaina, maalisk. 25 päivä, klo
YANCOUVER ISLAND:
"KOSKENKYLÄN LAULU"
lauantaina, huhtiin 8 päivä klo 8 illalla.
"LOVnSA"
Lauantaina, huhtikuun 15 päivä, klo 8 illalla
"KALLE AALTOSEN MORSIAN"
Lauantaina, huhtikuun 22 päivä, klo 8 illalla.
SOINTULA:
"JUURAKON HULDA" ,
Finnish Hall, perjantaina maalisk. 31 päivä klo 8 ^
•'KOSKENKYLÄN LAULU"
- , Lauantaina, huhtik. 1 päivä, klo 8 illalla.
"LOVnSA"
Simnvmtaina, hiditik. 2 päivä, M o 8 iUaU^^
" K A L L E AALTOSEN MORSIAN"
Tiistama, huhtik. 4 päivä klo 8 illalla.
Websters Corner, Chase River Ja Sointulan esityksien jätt«o
tanssia,
Fääsymaksq: Alfodset 75c J» lapset 23c rmtaeto.
L E I K A T K A A IRTI TÄMÄ ILMOITDS
f
S';
:
0