Vapaus, March 14, 1950

              "II m
m»
il^TU 2 Tiistaina, maalisk. 14 p. — Tuesday, March 14 j
of nanlib cainttrtfimrtg
caUUlied ndr. eth 1917. JUrtbozfeed
ui:-0eeosd clBis malLlar tbo Poss
p p j ^ - . - S ! ? ! — — — .-5!.
fiba ^
TS
in jä katisakispaperit
i i i i
SÄÄ
PII
S S ?
p i i
i i i
.Hl! ^'
.r.-lnVJ-lv
mm'-—
vii i^isf^i::; :
mmm--
SYNTYMÄ-
Vcsier LohliKuki Mat]gui£ townshi«
plstä täyttää tänään 60 vtiotta. Y h ­dymme
sukulaisten Ja ystävien onnit­teluihin!
m
m
millien älkoi toinen maanmansölä? Siten, että fäsbmist^^
!!0nmia muodostettiin ''bolshevjsmivas^ lrninake'^riijtä Itoko iiiaa-ilittäh
suurkapitaKsmi kannatti, lihotti ja aseisti.' Tarkoitus oli fa­sistisen
fcrrorin; avulla orjuuttaa Euroopan kapitalististen maiden työ-
^ sitt<^^ jahka fäiiismi saadaan kyKin voimakkaaksi — Hit-
• • Icim toimesta piti tuhottaman ^Sösialfstmen
. - järjestelmä myös Xeuvöstoliitosta-
Mihin nämä iuuhniteJmat johtiv
II rakennettuja keskitysleirejä seurasi
maailmansota, kymmenien miljoonien ihraisten ennenaikainen kuole­ma,
suunnattomat omaisuusmenety lyliycstfi mainiten sanoin
kuvaamattomat inhimilliset kärsimykset..
Mutta aatteita ei hävitetä ampumalla eikä keskitysleirien kidu-tuskattuin
niinpä nähtiin, että iösiaJ Ja sosialistis-ten
aatteiden hävittämisen asemesta sota hävittikih fasistien sota­voimat
ja voimistutti suuresti maailman sosialistista lohkoa.
Näistä historiallisista opetuksista huoHnutta<:^^^ '*""Sr
£a kapitalistimaissa on kuitenkin vaikutusvaltaisia voimia, jotka luok-kkii^
ikRisa jä -pelkonsa sokaisemina yrittävät toistaa fasismin historian
#UKifti^iiifi ilm^
jä sodasta olisi nyt toisenlainen - ^ f^
•voitto.
Esimerkkejä fasististen aatteiden ja käytännön henkiinherättä-riilsiKtä
on^ Ensimmäisenä voidaan äiiäinita yiinie torstaina
iiaiilsisämi^ typistyttävä uutinen ^ I s s ä l ^^
cirä^iä t ^ rautatictybläiseitä oli k^^
iierit joskus tehnyt lahjoituksen sellaiseile
; ^ä^catölle, jota tuomarin mielestä "epäillään kommunisteille myötä"
mieliseksi" — ehkäpä uniolle, joka on vaatinut palkankorotusta yhtiöl­tä,
jonka osakkeita arvon tuomarilla on, tai kirlikojäfjestölle, joka
oh antanut lausunnon rauhan asian puolesta? Mutta samassa tilai-sMde^
sa annettiin kuitenkin kansalaispaperit Saksan entisen natsi­puolueen
jäsenelle, joka on ollut niin luotettava natsi, että hänet
hyväksyttiin Saksan konsulaatin virkailijaksi ja natsiarmeijan upsee­riksi.
Selvästikin tässä on yritys natsismin arvovallan nostaniisesta
ja työväenliikkeen painamisesta — siis fasismin rohkaisemisesta.
Mutta valitettavasti kyllä,, tämä ei ole ainoa tämänsuuntainen
esimerkki. Fasismin rohkaisemiseen näyttää eroittamattomasti liit­tyvän
myös sapelinkalistelu Neuvostoliittoa vastaan. Ja minkälaisin
entein?
;;•. - y '•' '•-:(-*'• •*.••• • ii,-' •' •
Suurta puhetta antanut äskettäin Yukonissa ja Alaskassa suori-
,tettu " E x e r c l ^ Sweetbriaf" taisteluharjoitus oli tietysti mielenö^itus
. Neuvostoliittoa vastaan. Mutta vaikka tämä taisteluharjoitus suo­ritettiin
canadalaisella maakamaratla, vaikka Canada luovutti mil­joonien
dollarien hhmasta välinettä tämän cdesöttämisen hyväksi ja
yalkka cahädalaiset sotilaat myönnettiin "Exercise Swcetbriarin"
käytettäväksi, koko tämä homma oli kuitenkin yhdjrsvaltalaisen so­tilasjohdon
kontrollissa. Niinpä tunnettu söta-asiaih komentaattori
Hanspn Baldvvon kirjoitti New York Times-lehdessä, että cänadalaiset
upseerit k .o. "Sweetbriarissa" eivät "omaa mitään aktuaalista, taktil'
Usta tai operatöorista kometmusvaltaa". Toisinsanoen se oli yhdysval­talaisten
sotaupseerien koe. Komentavana upseerina oli yhdysvalta­lainen
kenraaliluutnantti S. J. Chämberialn, Seuraava hänen allaan
oleva komentaja oli prikaatinkenraali G. C . Stewart, myös yhdysvaita-jne.
kanadalaisilla oli vain oikeus maksaa "Sujccibriarin" las-ja
varata sotamiehiä näiden amerikkalaisten herrojen komcnnct'
tavaksi. Täten nähdään, että fasismin rohkaiseminen sisäpolitiikassa
. johtaa ulkopolitiikassa maan etujen pettämiseen ja myymiseen hyök­käävän
suur\'allan hj-väksi — kuten tapahtui poikkeuksetta fasismin
r tielle lähteneistä pikkumaissa Euroopassa.
Mutta "E.xercise Sweetbriari3ta" puhuttaessa on syytä huomioida
vidä eräs toinenkin, hyvin mielenkiintoinen seikka. "U-S. News and
, tV'orld Report'Vniminen julkaisu, mikä usein puhuu Yhdysvaltain hal­lituksen
valtiodepartmentin suuna, kertoi äskettäin, että Yhdysvaltain
armeija on ottanut palvelukseensa tunnetun natsikenraalin, jonka teh­tävänä
on laatia toimintasuunnitelma Yhdysvaltain yleisesrkuhn^^^
Saatujen tietojen mukaan tämä natsikenraali. jonka porvarillinen nimi
t on Heinz Guderian, on jo tehnyt tämän suunnitelmansa ja sen mukaan
Yhdysvaltain asevoimat lakkaisivat olemasta presidenttiä lukuunotta­matta
siviilihallituksen kontrollissa, kuten rauhan aikana on traditio­naalista
Yhdysvalloissa. Kuten tiedetään Guderian oU natsi-Saksan
tunnustettu tankkiekspertti. Vuo^a 1940 hän komensi niitä joukkoja
jotka antoivat tyrmäysiskun Ranskalle. V. 1941 hän osallistui hyök­käykseen
Moskovaa vastaan ja v. 1942 hän osallistui hyökkäykseen
Stalingradia vastaan ja v. 1944 Guderian nimitettiin Hitlerin yleisesi­kunnan
päälliköksi, niissä ominaisuudessa hän järjesti amerikkalaisille
hy-vin kalliiksi tulleen .\rdenesin hyökkäyksen joulukuussa.
\ Jos amerikkalaiset haluavat käyttää '"apunaan" tällaisilla eraillä
\-arustettua natsikenraalia, niin se on tietysti ennenkaikkea heidän
^ asiansa. Mutta canadalaisina meidän sietää muistaa mitä natsiken-raalit
tekivät naapurimailleen ja "liittolaisilleen". Ei ole Iainkaan|
aiheetonta kysyä, että onko tarkoitus liittää cänadalaiset sotavoimat
! iy-hdj^svaltalaiislin sotavoimiin perusolemukseltaan samalla tavalla kuin
• liitettiin Itävallan sotavoimat natsi-Saksan sotavoimiin? On nimit­täin
muistettava, että kenraali Guderian oli ystävineen osallinen myös
Itävallan raiskaamisessa.
i Näin, jos mielitään puhua maan Itsenäisyydelle vaarallisesta ja
, todella subvcrsiivisesta toiminnasta, silloin pitäisi vetää päivänvaloon ^
' ne voimat, jotka veljeilevät nalsikcnraall Gudcrianin ja hänen ystä­viensä
kanssa.
Vielä kolmaskin esimerkki. Lontoon Observerin kirjeenvaihtaja
Richard Lowenthal kirjoitti ..viime viikolla Bonnista. Länsi-Saksasta,
e t ^ ''uusfasismi huolestuttaa Saksan yleistä mielipidettä" ja sanoi
i mm. seuraavaa: "Saksan virallisten raporttien mukaan, mitä ei ole
koskaan kielletty, Britannian michitysaluecn tuomareista on 7S-80
'prosenttia entisiä natsipuolueen jäseniä. Tämä ci ole Saksan \iran-
• i - o Valinnan ovat tehneet miehitysvallat . . . On totta,
ctta muutamat näistä miehistä olivat todella A'akaumuksellisia nat-
4/ seja, mutta totta on myös se, että enemmistö heistä on traditionaali-sesti
demokratian vastustajia, jotka auttoivat Weimärin tasavallan
borjuttämi.-ta . .
• Fasismin suvaitseminen, tyydyttäminen ja rohkaiseminen on siis
Saksassa saanut yleisen mielipiteen huolestumaan, kuten Richard
' Lonrehthal tfednitJi. <>it:ä suink^nn «jiinttr». «illä sat:«n>aicM>t mnfcfavat
Riita Hmnal ränovat
SUUBIN KAIKISTA •
U>17KiinUK8ISTA
Lontoo. — Lontoo Daily Mailin New
New Yorkin kirjeenvaihtaja Don Id-don
kirjoitti tänään, että panna "co-mic"-
kirJoJa vastaan Ja ranskalaisten
hyökkäykÄCt Coca-Colaa vastaan on
saattanut Amerikan "epäilemään liit­tolaisiaan".
Iddon kirjoitti: "Olisi ollut täysin
sallittua joa ranskalaiset olisivat lau­suneet
epämiellyttäylä sanoja Ameri­kan
kotIfia.<ita U i jos;h^^^
vat arvostelleet Amerikan perustusla­kia.
Mutta yritys hyljätä Coca-Colan
ja kieltää/'comic"-kirjat. se cn mieli-puolisuutia.
"Näitä loukkauksia el helpolla un­hoiteta.
Amerikkalaisille Coca-Cola
on elämän lähde ja "comic"-kirjat
ovat sielun ruokaa! Euroopan diplo­maattien
pitäisi teltää tämän." —
CTt>:n uutistietoa ntaallsk.S pnä 1950.
..' • ' * «
YKSI PERUSTELU ON
HBlTA mrVÄ KUIN TOINENKIN
The .Herald Tribune selittää, että
Robert Vogeler tunnusti syyllistyneen­sä
vakoiluun, mutta Valentin Gubit-chev
ei tunnustanut. Tribunen mie­lestä
tämä todistaa selvästi, että Wan
Streetin Vogeler oli syytön ja Neuvos­toliiton
diplomaatti Gubltchev oli
syyllinen. — Daily Worker. N. Y.
VA;tRENTi(niXJTOMAN PORVA­RIIN
JARJENJUOKSUA — JA SEN
ITSENAISYYSKASITYSTA
Yleisesti tunnustetaan,, kuten valtio­sihteeri
Acheson osoitti viime kuussa
kongressille, että Länsl-Eurooppa cl
kykene seisomaan omilla jaloillaan v.
1952 jolloin Marshallin apu päättyy.
(Tolsin saneen Marshallin "apu" on
osoittautunut tehottomaksi avustus-keinoksi
kuten esUn. meidän lehtemme
on alusta pitäen sanonut -r- Vapaus)
. . . . Amerikkalaisia kljnnostaa tieto,
mistä Eurooppa voisi löytää keinoja
kirjojensa, tasapainoon säänöiseksi.
Aasia on yksi palkka.
Joistakin tämä lausunto saattaa
tuntua menneisyyteen kuuluvaksi.
Siirtomaakausi op Aasiassa päättynyt,
sanovat he, aäslaialBet haluavat nyt
kehittää itse maansa ^Jkä länsi voi
pitää niitä malta mahdoUisIna riisto-maina.
Aivan niin, mutta kukaan ei
puhu riistosta. (!) Ylidysvallat ottaa
satoja miljoonia dollareita korkoa Ja
voittoa Joka vuosi Canadasta. mutta
tämä el silti merkitse että cänadalai­set
ovat kuleja. Päinvastoin tämä
maa ön hyötynyt suunnattomasti
tuottamalla'' maahan Yhdysvaltain
pääomaa.
Aasia voi samoin tuottaa täysin lail­lisia
voittoja Euroopan sijolttamallle
... — Globe and Mali.
(Meldäh pitää siis rukoilla, että yh­dysvaltalaiset
kiskoisivat selkänahas­tamme
yhä suiu-empia voittoja — sillä
Globen mukaan me olemme kansa­kuntana
sen onnellisempia mitä
enemmän joudumme tuottamaan Wall
Streetin multimlljoneerellle. Olkoon
tämän kanssa miten tahtoo, mutta
Oiobe jättää selittämättä sen. iettä
miten käy Em-öopan "sijolttäjamaille"
silloin, jos Amerikan pääoma työntää
ne pois Aasiastakin Ja^ryhtyy "itte"
niitä aviistäxnaäh siten, että kiskoo
sieltäkin satoja miljoonia dollareita
voittoa ja korkea joka vuosi. — Va­paus)..
•TKAJATTOMAT TIEDOT
JA KOKEMUKSET"
Maaliskuun 6 pnä 1950 pidetyssä
Sudburyn kaupungin valtuuston ko­kouksen
hyväksymässä päätöslausel­massa
No. 22 sanotaan:
;'Että Sudbury Daily Starin toiml-tusartlkkellen
kirjoittaja kutsutaan
oaalltstumaan keskustelluun v. 1930
budjetista, jotta hän voisi antaa ra­jattomat
tietonsa ja kokemuksensa
käytettäväksi niin finanssi- kuin kun..
nalllsasioiJstakln."
Vapauden ystäville
Toyontossa ....^^ ~
Toronto, OnL ftiifcalliset Va-r
paoden asiamie&et ybdirs^ osaston
valistastoimikirmankMis^ |
fävät Vapauden j^tä^en yhteisen,'
Utanvieton Dnn-baatill» perjantai-,
i l t a n i maalfilmimlTiäivä.
Ttlaisaudessa tullaan csittäniääi»
Jonbnn verran ohjelmaa, motta
saarin osa ^jasta tallaan feäyttä-maan
senrapeUen^ nnifden-3jan^
Tfettelden parissa. Kahvia tieten­kin.
<ar|efl&ätt jar oJ&ean kotitip-min
illalla on tansäiuloisilla tir
laisnos lempioffieUansa harjoitta"^
niiDsCiäi.PytUanyksenä näinollen oh'
lunkkien ertta&Vefr s e n ^
mosten tyydyttäminen. — ff.
r-SITÄ-
TÄTÄ,
Photo:from the 'Notionoi <5oordtd*i
Älkää pommittako minua"
STUNUT NAISTEN
^ORONTOSSA
Uusi Canadan ennätys
600 jaardin matkalla
Hamilton. — 800 metrhi olympln-lalsmestarl.
Mal VVhitfield saavutti
täällä lauantaina uuden Canadan si-
«ärataennätykscn 600 jaardin juok-
«ussa suorlttacssan matkan 1.12.5 eli
puoli sekuntia joutuummin kuin ent.
Toronto. — Mc Canadan Naisten;
Ensimmäiseen Kongressiin täällä Tö- ;
rontossa olleet suomalaiset edustajat!
lähetämm» Vapauden kautta tervci- j
set kaikille suomala-isille eri puolilla
Canadaä. / j
Suomalaisten edustajina tässä his- i
toriälliseisa kokouksessa olivat: Olga !
Sula jä Impi Tommila Sudburysta,'
Aino Lahti, Impi Tulonen, Aino Ok- j
sanen ja Lyyli'Mäkelä Torontosta, j
iSilri Keski'St. Catharinesta ja tämän
kirjoittaja Montrealista. Lisäksi
CSJ:n Vancouverin naisten kei'hiclh- e.
dustajana oli mrs. Vioiä Bianco ja
CSJ:n Port Williamin"naisten keriion
tervelEet toi mrs. A. Johnson, v
Itse iKongrcssistä en voi Tituuta
sanoa kuin että se oli suuJreti^oi-nen
ja rakentava kokous. Miten
paljjon tärkeitä asioita käsiteltiin,
mitien henkeviä puhcenyiiorpja
• k^iettiiW pnhcita'?i^dfc^^
6eön kaunis osoitus siitä, eitä nai­set
kykenevät inanhui&in kuin ^ i -
voustöitä tekemään, keittämään ja
: tapsia kasvattamaan.'
Naiset, ovat ryhtyneet taisteluun
rauhan puolesta ja tasa-arvoisten oi­keuksien'
saavuttamiseksi yhteiskun­nassa.
Ja Kongressissa vallit.si'voi-,
makas tiihns, että hellitä emme en­nenkuin
onnellisempi aika on saavu­tettu.
..;. • •• ...
Canadan Naisten Kongressissa kir­joitettiin
historiaa ja minä olen y l ­peä
siitä, että sain olla yksi niistä
294:stä edustajasta, jotka tulivat eri
puolilta Canadaä tähän kokoukseen.
Kokoukseen saapuneet lukuL=at
sähkösanoma tervehdykset osoittavat,
että eri puolilla maata seurattiin tar­kasti
kokouksemme onnistumista. .Vie­läpä
maamme rajojen ulkopuolelta.
Kansainväliseltä Naisten kongressil­ta
tullut sähkösanoma hehkui tätä
lämmintä myötätuntoa kokouksemme
työn sixhteen.
Mrs. Luckock valittiin Canadan
tiaisten Kongressin presidentiksi ja
mrs. Park sihteeriksi. Mrs. Luckock
oli kovin liikutettu ottaessaan vastaan
tämän paljon \-oimia kysyvän lucttä-mustchtävän.
Samoin mrs. Parks.
(CSJ:n Montrealin naist^^n kerho
Järjestää Ojalammilla ensi sunnun­taina
kello 3 alkavat kahviaiset. Toi­vomme
saavamme hyvän yleisökanna-tukscn.
Tilaisuudessa on seiirapslejä
ja muuta ajankulua. Tässä on tilai­suus
auttaa kerhomme ja sairaskomi-tean
työtä. Myöskin raportti Naisten
Kongressin kokouksesta esitetään täs.
5ä tilaisuudessa.):
NAISTEN !VIAAILMAXJ;tRJESTÖ.N
TERVEHDYS
: Caiiadan naisten Kongressin koko­ukseen
saapui hikuisia tcrvehdj-ssäh-keitä.
joista mainittakoon m.m. Mine-
Mill union naisten järjestön. Neuvos-
Kirj. Meri Tohmo
"Tervehdys Canadan naisille
"Rakkaat ystävät, rakkaat sisaret:.
"Kuudenkymmenen maan 80
miljoonan naisen nimissä Naisten
Kansainvälinen Demokraattinen
Liitto tervehtii yämpimästi Cana­dan
naisia ja erikoisesti Canadan
Naisten Kefn&rcssia iänä kansain­välisenä
naisten päivänä, suurena
päivänä, jQlloin naisten sydämet
kaikkialla maailmassa ovat yhte-näisimpiä
kuin milloinkaan ennen
rakkaudessaan rauhaan ja vihas­saan
niitä kohtaan, jotka halusivat
polttaa Ja hävittää heidän maan­sa,
kotinsa ja lapsensa uudessa ja
entistä kauheammassa sodassa.
Me tervehdimme erikoisesti Ca­nadan
Naisten Ensimihäistä. Kan-säliista
Kohgriessia' Ja. sydämemnie
pohjasta me toivomme sille hyvää
menestystä. Me tiedämme, että
vaikka emme voikaan olla henld-lökohtaisesti
teidän kanssanne, ie
voitte tunea sen rakkauden ja toi.
von mikä kohdistuu teille maail­man
kaikilta kulmilta. Te saatte
lämpöä ja rohkaisua siitä tiedosta,
että te olette yhteydessä Kiinan
uljaiden naisten kanssa, jotka tais.
teiivat niin urheasti sen suuren
voiton hyväksi joka liyt valaisee
koko maailmaa. Te saatte voimaa
Ranskan, Italian ja Hollannin nai­sista
jotka ovat päättäväisiä siitä,
että kuoleman välideitä ei saa
tuottaa heidän maihinsa. Teitä
innoittaa Neuyostoiiiton naiset, joi­den
maasta on poistettu ihmisten
riisto toisten ihtäisten toimesta,
joiden maa muutama vuosi sitten
uhrasi miljoonia iiimisiä vapaut-taaKsecn
ihmiskunnan hitlerismin
kiroista. Te tunnette Intian yle<-
väin ja urhcitten naisten vaiku­tuksen,
jotka, rohjcttuaan puhua
rauhan hyväksi ja nälkäisten las­tensa
leivän puolesta, on heitetty
vankilaan kidutettaviksi, nälkiin­nytettäviksi
ja murhattaviksi.
"Rakkaat sisaret, puhukaa Ca­tnadan
naisille: huutakaa heille;
näyttäkää heille rauhan tie. .Me
jotka haluamme rauhaa, olemme
voimakkaammat. Mikään ei vöi es­tää
meitä marssimasta v^aata ja
onellista .maailmaa kohti. Teidän
taistelunne on meidän taisteloam-me.
Yhtenäisinä me fUlename vöit-tamaan.
(Allekirjoittanut)
Maiie-Claude Vaillanfr Couturier,
Naisten Kansainyälisan Demok­raattisen
Liiton yleissihteeri.".
Sekakup Kaiun
kuulumisia Port
Port Arthur. — Olemme jälleen taas
iiikekannalla. .vaikka ei siinä määrin,
että ppistuisimme pa Al-^^
komuksemnle on ainoastaan esiintyä
jälleen suurelle yleisölle ja se tapah­tuu
huhtik. 7 pnä. Meillä on hyllyllä
jotakin valmiina ulos puhallettavaksi.
CJskcmme voivamme tyydyttää yleisön
vaihtelevalla ohjelmanamme. Meille
pitäisi tähän : tilaisuuteen saapua
myöskin eräs möi... mutta pldetään-pä
s,e vielä lukon takana. Kyllä se
sitten kuullaan ja nähdäänkin. .
Eräs musikaalisten harrastusten
lämnain kannattaja lahjoitti kuorol­lemme
sata dollaria, jonka me otim­me
vastaan suureUa kiitollisuudella
sekä inielihyvin täytimme lahjoittajan
toivomuksen iähettämällä hänelle
kuoromme yhteiskuvan. Arvoisa lah-jcittaja;
Ota vastaan meidän kiitok­semme.
Pyrimme puolestamme teke­mään
kaikkemme, että laulumme kai­kuasi
entistä raikkaammin osattomien
suurille joukoille.
Kahdesti viikossa jauhetaan tulevan
niusiikkijuhlan ohjelmistoa päähäm-me.
Jotkut-iaulut menevät jo "pois
tiehensä"'. Paljon on. kuitenkiii vlielä
parantamisen varaa — ja me yritäm­me
siinä suhteessa parliaanune.
Kuoromme saa mahdbllisesti touJto-tai
kesäkuuii aikana tilaisuuden lau­laa
radioon, joka'olisi iloksi niin kuo­rollemme
Imin suurille suomalaisjou­koillekin
tällä alueella. Siten saatälsän
kuoromme jplyrkimykset ja afikäansaän.
Kehoittaa kannattamaan
itygve Lien ehdotusta
KiiiijEin tunnustamiseksi -
Toronto. — Canadan Rauhankong-res5in
johtokunnan. sihteeri Mary
jCTinison lähetti Canadan raiöianys-tävien
puolesta viime psrjantatoa ul-kcnilnTsterl
PearsohiUe sähk-een. Jos­sa
hallitusta kehclt«aätt tunnusta­maan
Kiinan Kansantasavalta Ja ikan-hättaiftäan
Trygvc Llen ehdotusta
Kiinan tunnustamiseksi Y K :ssa. Tä­hän
sähkösanoman sisältä on seuraa­va:
"The Hon. L. B. PEARSON,
alkoministeri,
Ottawa, Ont.
»Cana^it Baabankbntcressi ke­hoittaa
hallitnstä vUvyttcIeiaättä
fdhHttstaiiiaan KiiasMi Kansanta­savallan:
Pertanttaltsä Chlans K a i -
shddlle myönnetty laotto sotatar-vikKeita
v»rt«n. Kannattakaa
Tryfi;ve Xlen ehdotusta feilnatahal-litnkketi
fannostämlseksL'
MARY JENNISÖN,
CäniaUian iSatiliän^^ slht."
Tulmrttuä amerikkalaista hunioris-tia
James Thm-berla haastateltiin e-räässä
michlganilalscissa ylloppllas-lefadessa.
Ja tiedusteltiin, mitä hän
odotti tapahtuvaksi njrt aikavan puo^
livuosisadan kuluessa. Humoristi vas­tasi
että naiset todennäkölsesU tule­vat
voimaMtääbnjlksi Ja hdÄn l u -
kujftääransä tulee kasvamaan, kun{*
sensijaan miehet käyvät yhä harva-liikulsammlksl;
KÖYHYYDEN aiöT»
Liikkecnjchtaja huoinasiQSä«
muni. että'hän oli jättänyt ^
stensä kooin.- Kun hän säapni"
rihj yritti hän lainata velstäfa;
työläisiltä onnistumatta saa
kenelläkään €l ollut vrlstä.
XSSpulcsi juoksupoika p i^
taskuun.si ja veti esiin hyvin
veitsen; :
•"Kuihfea-se on mahdoiiista-johtaja,
"että 'clette älnoa'
jolla cn veitsi?"
"En tiedä", vastasi poika.
vain. johtuisi siitä, että 1111^^
kani on niin alhainen ettei
kannata ostaa toisia housuja.'
IL^iTEVA KELNO
Eräs mies viri:kci
velalliseilffcn:
— Maksakaa nyt viimeinkin sei
ma minulle. slUä muussa tapauij,
Ilmoitan , muille velkojillenne, (
'olette mjJcsai^^ minulle.
ia. hän sai rahansa.
NiiK^MILV ..;
En voi. vielä sanoa, £aanfa)8«
nä kanssanne naimisiin, mutta j i
tapauksessa, pääsette mukaan kas
taotteluun...
Myrift Ts^lor avus­ti
Göringiä
itsetniu^as^
liontoo. ~ "London Nevi Wi
ly Review" paljastaa, että
valta&i: presidentti Tmmuiiit
tineo Vatikaanin lähettiläs
nn tifior salakuljetti sai
Hehnatt CioringiUe sen
pillerin, minkä avulla Götfiif
ki Itsemtir&an ennen
Teb^ö, ön V.S.
mäti /oiiUiilhianah ^11, oB
maäifitDänsödan aikana
sä GorliteiB kanssa, mida
tcyksien kantta YhdysTaUat
saloja salosalaisfa tiedanUia
sodan ^^Ikeen — ja toinen
heistä työskentelee nyt
mien h y v ä ^ Görin^
loria: säästämään hänet
nnoran häpeältä" ja
nittn järjesti hänelle itsemnrtsS
Uneen.
*äälös!ause!ma Naisten
Toronto: ^ Täällä viime viikon IOT
pulla pidetyssä naisten kongressissa
päätettiin perustaa Canadan Naisten
Kansallinen Kongressi. Tätä asiaa-koskevassa
päätöslauselmassa'. Jossa
Viitoitetaan Kbngresshi ohjelma ja
tavoitteet/sanotaän seuraavaa:
KÖSftA: Canadan Naisten Kong-ressl,
minkä nykylhen j ^ t o a j a sijait,
see Torohtpssai, «juodöstettlin v. 1947
Naisten Kansainvälisen Demokraat­tisen
Liiton cänadaläiseksi lllttojärjes-töksi.
Ja
SOILIA : ca^iadan Naisten Kong-ressl
hyväksyi pääiöääräkfiecn, tehtä.
väkseen Jä hienettelytavakseett Näis*
teh Kansainvälisen Demckraattlsen
Liiton öhjfeimati Cänadän Naisten
Kongressin rakentamisekisi kansalli­sessa
"^nuttakäMasää seuraavien: ta­voitteiden
hyväfesi:
1. Yhdistää kaikki naiset — kotona,
Xannellla, Virastoissa: atdäiattlaloilla
ja teoUtstiitde^, rotuun, uskontoon,
kansalliseen alkuperään tai poliitti­seen
puolU(»t^een kiitsomatta heidän
yhteiseksi hyväkseen.
nokset laajenunalle alalle. Kun asias-ta
ilmoitetaan tarkemmin niin huo­mioikaa
sinoln aika ja asema. Josta
kuulette suomalaista laulua. — Tenori.
TilatkJ
K
Dl
Dl
ir
D'
D"
D'
D
D
D
2. Edistää perhe-elämän lujantttj
hyvinvointia, suojella ja edistää 4
ten terveyttä ja täyttä kehltysti'
taata heUle tieteen ja opetuksen eäi.l
t ^ ^ n cttnsuudet. ,^
3, Suojella ja edistää Canadan |,
keko maailman naisten asemaa Jat?
vlnvolhtia poliittisella, taloudetta
ja ikuittuurlsella alalla. "
:ans
iuote
PaHs, -
keski
. — ^ läksi Its<
4. Laajentaa demokratiaa Camis [t ytajna^,
sa Jä gäiköalla maailmassa, ja o f:J mko sihi
jella nieldHn omaa maatamme fil osfortha]
toisia maita attti-sosiaalisia ja l8!äfi j |
sia voimia vastaan jotka yrittävito M ™ ,
htagölttaa, supistaa ja vaarantaij'
mokraattlsen yhteiskunnan kehilfl , ^^^^
^5.' Kehittää Canadan täyttä ja» ' Qj»^
slanmukalsta osuutta maailman 4' i
han-hyiräksi j a l5*Ekcnnelli y l ^ Poliisie
riiaäUman ratahan puolesta. jUmukset
TÄMÄN VUOKSI PÄÄim, ;>Uee6sa
KÖÖN: Että tämä konferensä - »a. Ra
Muodostaa kansallisen järjestön^. ^ »iämlest
on tarpeeUiset vhrkaUijat konleiend ^ost«ttili
hyväksjTnän ohjelman toteuttane
varten. •
2. Että' perustetaan kolme lioB
tai enemmän käsittävä järjestin
komitea (mikä cn osa J o h t (^
ta) suunnittelemaan miten pen»
taan Canadan Naisten Kongitssai
sastoja kautta maan.
l O v . "
Viikon vaihteessa tuli kuluneeksi 10
vuotta Suomen "talvisodan" päätty­misestä.
Tämä on kymmen\-uotispäivä ta­pahtumille,
joiden suhteen porvarit ja
muuten vain porvarit puhuivat, k i r.
toliiton ja Tshekkoslovakian naisten j joittivat ja tekivät tukkukaupalla sel-järje^
tojen. -Amerikan Naisten Kong- laista, minkä toivovat "unhoitetta-rcssin
ja erikoisesti Naisten Kansain- j vaksi". Mutta kaikessa vaatimatto-i
ennätys. Bob McFarlane Londonista 1 välisen Demokraattisen Liiton (WID 1 muudessakin sallittaneen lainata
oli toinen. iF> tervehdys, missä sanotaan: 'oman lehtemme, Vapauden, toimitus-
* palstalta, kun se "talvisodan" päät­tymispäivänä,
siis 10 vuotta sitten
lausui mm. seuraavaa:
•'Suomen hallitus näyttää tiedoista
päättäen katsoneen olevansa viisaam­paa
suostua Neuvostoliiton ehtoihin ja
rauhaan, kuin jatkaa luvatun ulka-puolisert
avun toivossa epätasaista
sctaa, joka olisi aiheuttanut maalle
yielä paljon suurempaa hävitystä ja
tuottanut kansalle vieläkin enemmän
onnettomuutta. Meidän mielestämme
; ja myös varmastikin canadansucma-laisten
väestön enemmistön. mielestä
, el tämä £ota päättynyt päivääkään
elävästi miten heidät vietiin natsismin orjuuteen ja sen avulla onnet-tomaan
sotaan.
« * * .
Kun kunnallisilta työläisiltä kielletään fasistinnelisten verukkei­den
perusteella Canadan kansalaisoikeudet ja ne anjietaan tunnetulle
natsiupseerille, niin silloin un syytä vakavaan huolestumiseen; myös
Canadassa.
Fasismia rohkai.scnllc \-iran6niaisille. aiiätusten kontrollia siiuniiit-tclevillc
politirkoille ja tämän maan sodanlietsojille on sanottava, että
iasismin ja uuden sodan lopputulos ei ole "toisehiainen". vaan toden­näköisesti
kapitalismin lopullinen häviö. Ainoa mitä fasi.>min rohkai­semisen
ja sodanlietsonnan avulla saadaan aikaan on se, että lUhiä
•maa ja ennenkaikkea valtio joutuu huonoon valoon maailman detito-kraattisten
kansanjoukkojen silmissä -— ja *e. että Canadan kansa
joutuu siitä maksamaan kalliin ~ liian kalliin hinnan. Siksi on fasis-niin
rohkaisua, karkenlaiÄta ajatusten kontrollia ja sodan lietsontaa
pnättävästi LI aktiixisesti \'^.<:tustcttavn.
itäisen naapurimaan suhteet rauhal­lista
tietä, «diilllstlla ehdoilla? eivätkä
olisi lähteneet' SodEyn tiellä, kuteri'väi­tetään.
sUQreltä' osalta ulkopuolisen
paincstiikseh vaikutuksesta. - Oil£iIVol-lut
parempi Jöö olisi seurattu toimit­taja
Yrjö Räisäsen neUvoä" ja Man­nerheimin
lihjari asemesta Ollisi ryh­dytty
rakentamaan muuria nälkää
vastaan . . ." '
"Talvisodan" ja sen jälkeen seu-rannesn
•"riemuEodan" jälkeen bn
helppo nähdä kuinka ajanköhtaliia
nuo ajatukset Olivat — eikä tääsä die
kys3?mys mistään yksilön "omanärvrti"
hostamisestaV sillä yllälalnatUn kir­joittaja
ei suinkaan ole allekirjoitta­nut:
, ,• • •
Nuo yksinkertaiset ja juuri "talvi­sodan"'
päättymispäivänä. siUohi vI61ä
puutteellisten tietojen perusteella kir­joitetut
sanat korostavat kerran uu­delleen
mm. .«itä tärkeätä osaa mikä
i liian aikaishi. Tuhat kertaa parempi
I olisi ollut jos se ei olisi.koskaan alka-
I nutkaan. Paljon parempi olisi .ollut
I jos Suomen kohtaloista määräävät
piirit olisivat aikanaan kuunnelleet
järjen ääntä ja sucstimeet järjestä-m.
i:in Suomen h -'«en voimakkaan I
Vapaus lehdellä on tcsitietojen välit­tämisessä
ja itse totuuden vaalitni-sessa
täkäläisten maanmiestemmi
keskuudessa.
Muistetaanpa vain silloisten vii''en
"voittouutlsteö" "paljoutta, ioidrn jr<h-dosta
Mannsrheimin häviö tulijoUle-kui
ihmisille' täydellisenä •'yllätykse­nä**.
Muistetaanpa vain miten eräs
Yalkoisuudftetaan** ylpeilevä mies se-losti
voitonvarmana torontolaiselle
Globc^-lehdöne, että Suömeh känsän
-yhtenäisyys'^ saatiin Helflolla Ja Var­malla
taVäHa ^ äh^pukalla sebiän
Viereen pannut 2,000 kommunistia
konekiväärillä.
^istetaäii}^ vähi se tääUä toi-tne^
npantu "ÖtMmen aVu$tus" — job-kä
sydämenä 011 hoikbttlkiunpahjän
JärJ^stäifilnen Vapautta Vastaan ja
päätösiäUäelmiat erinäisten työväen­järjestöjen
Eö^uttanalSeksI.
Muistetaanpa väin A, Melghenin
johdolla liftällä järj^Utty "väpaaeii-töisten"
vär^ys li^änheilieiinih aviik-si
mikä töhnltita iJäättyi siihen, että
toisinaan söslalideinökräattisella l i ­pulla
ratsastanut Toronton Vapaa
Sana kehbitti (maaliskuussa 1940) l u ­kijoitaan
äänestämään patamustaa
totypuoluetta sen vuoksi kun se oU
parhain mannerhelmlläisyyden edtis-tajä
tässä maassa!.
Silloiset Suomen "sotauutiset" ja
niiden Johdosta annetut porvarien
"selostukset" muistuttavat hyvin pal­jon
sitä kun Port Arthurinyja Pört
vruilamln päivälehdet kertoivat nyt
yllsivuin kirkuvin otsikoin — ja Toi
rontbn ölöfe tietysti mv^na — että
inetsätyöläisten union edustaja Bruce
Magnuson "ajettiin pois' paperityö­läisten
union 'kokojiksesta" — vaikka
mitään tällaista ei tapahttmut. Bruce
Magnuson "ajettiin^ tMrvariiehtlen
toimesta pois paperityöläisten tinlon
kokouksesta, vaikka hän sai deSä a i ­van
samanlaisen kcäitelun kxdn muut-kin
tmioiden kansainväliset edustajat.
Magniisonin "pois ajandnen" sopi
porvarien Ja heidän SaännänlicUutta-
Jiensft ohjchnaan ja siksi V'f>^'^m
tito tällainen ankan muna. M t ^ l
on vain piskuinen ja viaton iiattn|
vmattuha siihen jymyralheacBj
Jouteen mitä "pienen Suomea c
tanniiksclla ihmisille 10 vuot»
tyrkytettiin, .. •
Mutta erikoisen tärkeätä
vuosipäivän yhteydessä pa»^
mieleen, se, että Suomessa iC»;
tällä kertaa hyvhi paljon saman-^
yhteiskunnallisen taudin eireita ^
oli heti "talvisodan" pää^ttja.
' Kuten muistetaan, heti
dan" päätyttyä Suomen taaDnE»»;
sellisct vallanpitäjät tekitat
pimuksiä Hitlerin Saksan
mutta tämä el estänyt heitä
vakuuttamasta "rauhanrakka-^
Myös tiedetään, että tämä «Bg
sen"rauhanrakkauden' suoja* ^
mea pahaa-aavistamaton
tihi uuteen sotaan — ja « ^ ^ ^ ^
tomuuteen. "Rauhan" ja "J»^
<ien" sanat huulillaan Suomea^
rit tekivät sotaliiton HitleriD{^
ja siten sanoivat kyhnästi eWV_;
sota" päättyikta vata "^älin^
Sainoto on Umelstä, että
kyisten vallanpitäjäin " » ^ f^
kaus vakuutukset" peitt«J*="^ ^
selkkaihija. Jotka lupaavat 1»»
nettbmouksla Suomen ' ^ f ^ ^^
Ero on vain siinä, etta
kymmenen vuoden a ^ ^ ^ ^ ^ ^
ma palj(m muuttunut ja
tä on, että Suomen " " ^ ^ ^ ^ J * ^
kansat tg^enee pitämään s » * * ^
Jansa aisoissa — ja paUas***^!^^
Ifssientaknlset vehkeilyt
vaikka ne tehtäisiin
dcn" «rjössa. — BSnsjMS»;
tea
S
Art
iii
E
m.
tuu
Lui
hai
Ra
häl
Ny
la
Va
Joi
Or
la
vi
tä
ja
u
c; ' • • i6fci,iiiv : .•9'