Vapaus, May 11, 1950

              on
Ml W 4
4
f li;--':'-.
Sivu 2 Torstainartoukokuiin 11 p . - - T h u r s . May 11
aiBERTY) Independent Xabor
Cttgan of Finnish Canadlans. .sE»-
biblished Ko7.6tb. 1917. Aotfaorized
•«K c^k^vtriff ^ f d c ^ mAll 4)V the Pdst
Teleplumes: BudJAesis Ofllee; 4 ^ 4 ^
Editorjai j M i i c e ^ H i m BIsuiaffer
e . « u k 5 L ^ t o r W. E k l u i d . ZfiUlins
addms JBox 69, Sudbttry, Ontario.
Advertialns ratear upon applicatiozt.
Tkanslauon free o f chafge-
Olfice DeparUncnt. Ottava/ Pub-
Ushed thrlce tpeekJy; T u e s d a y »,
Tbtuvdays and Saturdays by Vapatu
Publishing Company at 100-102
l?nm St, W , Sudbuiy, Ont., Canada,
TILAUSHINNAT:
Canadasea: 1 vk. 6JOO 6 kk. 3 ^
3 kk. 2X)0
yhdysvalloissa; 1 vk. 6 kk. 3,80
Suomeftsa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 4 ^
Il "f im/».-^"5
V > / f f H '•-^^^
s
JS
; Rauhanpuolustajain tuJköm
' Torontossa pidetty Canadan rauhanpuolusUjain tbhieii vuosikokous
tt)i«tä lebtetmne on'alustavasti uutisosastollaan kertonat, antoi k a i -
Uillc hyvänsuopaisillc canadalaisille sekä taisteluhaasteen että uutta
föivda siitä; jotta koko ihmiskuntaa uhkaava Ä / v « d a a n sittenkin
i-älttää, joa me kaikin teemme osamme taistelussa rauhan puolesta.
- Rauhanpuolustajain kokous oli avomtaistieluhaaste sikäli^ cttä^^
uudelleen, alleviivasi, eiiä rauhan toivominen ei yksinään riitä, sillä
sodanvaara on suuri ja väliUin. Jos rauha mielitään säilyttää ja va-fiiinnultäa,
kuten miljoonat ihmiset kaikissa maissa haluavat, silloin
Kaikkien byvänsudpäisten ihmisten täytyy yhdistää rivinsä ja ryhtyä
^ ^ jaattavaan toimintaan elämän puolesta soflanlietsojia vastaan.
f'>ti?^/ ; ] ' ; Rauhanpuolustajain kokous ahtoi uutta toivoa rauhan ja koko i h -
ij 4 J * miskunnan säilymisen »uhleen siksi kun se osoitti, että -vaikka sodan-
^'^"^ ^ vaara onkin suuri ja vaikkei sitä sovikaan aliarvioida, niin rauhan
ojähdollisuudet ovat vieläkin suuremmat, kunhan ei vain olla avutto-inia
Sivustakatsojia^ vaari toimitaan päättävästi rauhan hyväksi,
t Torontossa juuri pidetty rauhanpuolustajain ko&ous teki s^^
tsSnmaallisen palveluksen tälle maalle rjsoittaessaan, että kysymys
lauhasta ja .sodasta ei ole aatteellinen eikä pöhittinen kysyim^^^
Sillä kaikki hyvänSuopaiset canadalaia-t, heidän poiiittiäiin ja uskon-fiöllisiin
mielipiteisiinsä sekä sosiaaliseen asemaansa^ kat|^matta ha­luavat
elää jä niinmuodoin vastustavat sotaa, joka uhkaa hävittää ta­ntan
maan ja ehkä koko ihmiskunnan. Canadan rauhahpuolustajain
kokous oli elävä todistus siiUi, etlä kysymys rauhan Säilyttämisestä
|ä sodan ehkäi.seml.'?e.stä yhdistää kaikki oikeamieliset canadalaiset
l-altävan suureen ristiretkeen elämän puolesta .sotaa vastaan. Rauhan­puolustajain
kokouk.scssa oli työläisiä ja farmareita, liikemiehiä ja in-fcllektuaalcja,
englantilaista, ran.skalaista, skaridinavialaista, aasiä-iäista.
afrikalalsta ja muuta alkuperää olevia edustajia. Se oU tämän
«naanyk.si suurin edustajakokou.s. mihin osallistui 1708 asianmukäi-k
s t i rekisteröityä ja rekisterimaksun suorittanutta edustajaa ja yksi­löä.
Siellä käytiin avoin, demokraattinen ja rehti beskustelu mikä
^ i kovettuneimiiiatkin tunteet heltymään. Rauhan ja sodan kysy­myksiä
käsiteltiin monelta filo.sofiselta näkokätihaltä, mutta kaiken
^yläpuolella näkyi johtavana lankana horjumaton yhtenäisyys ja yh-
«teisymmärrys siltä, että uhkaava atomisota on estettävä.
Tämä luja yhtenäisyys elämän puolesta sotaa vastaan, mihin tais-
Huomenna. tk. 12 prnä täyttää m n .
Mandi M i k i Niplgonista qp vuotta.
Onnittelumme päivän sankarille!
Hflita muut sanovat
i
ti
'ilo >
s M
.4
•f SH
K u
{K-
'1
l i
i i
.1
71
1 *
ti ' '
.Vk-f
r ,
> dii
i " « » /
4 ^ <
i.tiA
iteluun osallistuvat niin uskovaiset kuin uskomattomatkin, farmarit
kuiiv^ työläiset ja keskiluokkalaisetkin, kiteytyi yhden ainoan perus-tunnuksen
taakse — maailman rauhanpuolustajain vakinaisen komi­tean
Tukholman kokouksen vetoomuksen tueksi, että atomiaseet on
julistettava pannaan ja sotasyylliseksi se maa. mikä ensimmäiseksi
käyttää atomiasetta mita tahansa maata vastaan, Canadan rauhan­puolustajain
kokous hyväk.syi yksimielisesii ja suuren innostuksen
•valiossa tämän tärkeän julistuksen ja päjitti, että lokakuun toiseen
päivään — Kansainväliseen rauhanpäiväänmennessä kerätään tä­män
Tukholman julistuksen tueksi vähintäin 300,000 allekirjoitusta
Canadasta,
Huolimatta lainkaan tunnustavatko vallanpitäjät ja heidän propa­gandistinsa
sitä tai eivätkö tunnusta, Canadan rauhanliikkeeseen ei
* kuulu vain kommunisteja ja heidän sympatiseeraajiaan, vaan hyvän-
•suopalsia ihmisiä Canadan kaikilta elämänaloilta; Sotavastainen kan-
• san yhtenäisyysliike on Cariadassakin ^tapahtunut tosiasia" ja se sel-
Maiscnäan on historiallinen merkkitapaus. Vaikka rauhanpuolustajain
./Voimia ja mahdollisuuksia yritetään vississä mielessä pienennellä j£
vaikka rauhanpuolustajia panetellaan Ja mustamaalataan niiden toi­mesta,
joiden kontrollissa on nykyajan valtava propagandakoneisto
miltei kokonaan, niin tosiasia on, että Canadankin hallituksen, kuten
kaikkien kehittyneimpien maiden hallitusten, täytyy jo kuunnella
mitä rauhanpuolustajilla on sanottavaa. Rauhanpuolustajain liik­keestä
voi kehittyi» lyhyessä ajassa, jos kaikki hyvänsuopaiset ihmiset
suorittavat velvollisuuten.sa itseään, jHrrhettään ja omaa maataan koh­taan,
sellainen valtava voima, mika voi pakottaa sodanlietsojatkin
rauhan tielle - - saattamalla sodanlietsojat häviölle yleisen <nlelipi-teen
puntarissa.
rOsallistukaamnK' vaatunaltomalla tavallamme, multa päättävästi
ja voimiamme .saa.stamaltä tähän rauhantyöhön. • Muistakaamme, että
kysymys rauhasta ci ole vain juidenkin politiikkojen yksityisomaisuut­ta.
Kysymys rauhasta ja sodasta on ennenkaikkea kansanjoukkojen
asia. silla mc tavalliset ihmi.sel joudumme sodat sotimaan, sodista kär­simään,
sodissa kuolemaan ja .^otamaksut «maksamaan veroistamme.
Tavallisten kansalai>'len velvollisuus on «inoa toimintansa avulla, että
ei enää sotaa, sillä me haluamme elää: ei enää .sotaa, sillä me emme ha­lua
etta tata maata j a sen kansiia kärvennetään atomipommeilla; ei
ehaa sotaa, silla me emme halua, että amerikkalaiset lentokoneet pu-tJottavatatomipommejaan
Suomeen ja Euroopan muihin maihin.
Tulvan uhreja pitäisiauttaa
Kuten lehtemme uuti.so.sastolla on kerrottu,* tulvatilanne on edelleen
pahentunut \Vinmi)egi.ssa ja kaikkialla Red Rivcrin alueella.
Kymmenen kauppalaa on jo eristettynä tulvan takia ja 15,000 hen­keä
on joutunut jättämään kotinsa. Kuinka suuria omaisuus- ja mui­ta
vahinkoja tuma tulva on. jo aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen kau­punkien
ja kauppalain asukkaille, sekä tulva-alueen farmareilje, siitä
e» ole viela hamaraakaan aavistusta.
" Multa sclvaa on. elta tulva-alueen ihmisiä on kohdannut suuri on-
-nettomuus miss;i eival pelkät myötätunnon esitykset riitä. Tulvan
ftlireiksi Joutuneita työläisiä, farmareita ja pikkuliikemiehiäon käy-itannolliscsti
auletlava. ei vain joidenkin hyväntekeväisyysyhdistysten
aotmcsta (mika sellaiscna«tn on tärkeätä) vaan myös. ja ennenkaikkea
valtion toimesta.
On muistettava, elta tämä tulva el tullut aivan odottamatta, kuten
i!eras winni|)egilainen muutama pärvä sitten selitti lehtemme iedusta-
'jallc, 'lallaisen tulvan vaara on tiedetty ole\'an ja \'iranomaisilta on
J^yaadittu toimenpiteita tulran vaaran torjumiseksi, mutta turhaan,'
^^itäpaitsi tiedetaan, etta tieteen ja tekniikan nykyiseen korkeaan ta-i^
soon kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi, että ihminen voi kontrol-i^
loida luontoa, Lnncn voitiin tulvien ja kuivuus\-uosicn yhteydessä
i^puhua Jumalan rangaistuksesta jne., mutta tieteen ja tekniikan kehi-
!tys on saavuttanut jo sen korkean tason, että tulvat ja Aicläpä kui-jVuustuhot
voidaan estaa.
Mitä tarvitaan on se. että niitä satoja miljoonia dollareita, jotkanyt
^aa.s1vataan sotavalmisteluihin ja vanhojen sotayelkojen korkojen mak-
ISinilseen. sijoitettaisiin sellaisiin rakennustöihin, jotka tekisivät tulvat
mahdottomiksi. Auttakaamme kukin kohdaltamme tulvan uhreiksi
; joutuneita ja vaatikaamme samalla, että tulvat on kontrolloitava!
m
rorrVV» LASTEN JA.
IBIEVXfSTBN SUUSTA
Saksalaisia aselstefaJMn taa«: - ''Huo­limatta
valticdepatrtmentln oppositi­osta,
yhteisellä yleisesikunnalla on .sa­lainen
suunnitelma Saksan «rselstami-seksi
Ja espanjan tukia-semain käyttä­miseksi
jos sola tulee
Mröntaä syylllstymben: " U S A : n vi-j
ranomaisla ei saada koskaan mydntä-mään
sitä, mutta kcrkealentoinen tie­dustelu
on vakituinen psa. nykyisestä
kylmästä sodasta . . . Sivtmiennen sa­noen,'^
huhut kertovat, ettei se Priva-teer
ollut ensimmäinen alas ammuttu
lentokone. Kerrotaan, että toinen U -
S A : n lentokone saatiin kiinni Sipe­rian
yllä; mutta..ktm Neuvostoliitto.ei
puhunut mitään, Washingtonista ei
liioin puhuttu asiasta.!'
Deaioknliaan vilUtaan Untaalto:
Tässä on tulos yleisen mielipiteen tut­kimuksesta,
jonka «altlodepartmentti
on suorittanut: Kyss^ttäessä "oletko
tyytyväinen ulkopolitiikkamme suh­teen",
65 pro.;, niistä joille tämä kysy.
mys csitettUn vastasi ei . , — Yllä­olevat
on lainattu Newsweek-Julkaisun
toukokuun 1 p :n numerosta.
, • ..• • • • /
J A 8E ON HÄPEÄKSI CANADAI.LE
Vapaus on pelkkä sana Quet>eciKsa,
sanotaan lausunnossa — Olobe ai\d
Mail lehden otjstkko uutisessa jossa
kerrotaan senaatin komitealle esite­tyistä
protesteista Quebecin paheellis­ta
munalukkolakia va.staan.
TAAS VALHEESTA
KAPALALAUTAAN
Ei ole vielä kulunut montaakaan
viikkoa siitä. Jolloin terästyöläisten
union pomon, mr, Millardin miehet
julkaisivat täkäläises.sä päivälehdes­sä
kalliin llmoituk.sen f minkä teräs-työläiset
Joutuvat maksamaani mahti-pontisesti
Julistaen, että Trail ( BO
kaivostyöläiset ovat jättäneet "kom­munistisen
Minc-Mill union" Ja tällä
perusteella yllytettiin Sudburyn kai­vosmiehiä
luoptunaan , siitä uniosta.
mikä on tuonut demokratian Sudbu*
ryyn Ja suuria parannuksia nikkelin^
kaiva jäin elämään.
Viikon alussa tiedoitettiin kuitenkin
TraUista, BO. että sikäläiset kaivos­miehet
ovatkääntäneei-selicänsä' mr.
Millardin hajoittajnjoukolle, ja että
näinollen sikäläiset kaivosmiehet jää­vät
edelleen Mine-Mill tmlon jäsenyy­teen.
• ^
umpi 011 parempi:
Tshekkoslovakian tasavalta IUIKU- j paikoissa eivät nyi enää makksl pit^.veii&iisto tukeö vanhempien työtä ja
tui tosin jo viJmc maailmanscdan a i - ; kästyncet vetelehtijät. vaan niissä
kana maailman ensimmäisten tcoHi- '• oleskelevat njrt työläiset perheineen,
suusvaltojen joukkoon, mutta sen tvö- i joUIa ei ensimmäisen tasavallan a i -
läisten elintaso oH Euroopan v a l t i c i - ' '"^"^ ollut mffloinkaan tilaisuutta
<Ien luettelossa vasta seitasmännellä-1 -^o^^an. Oleskelu tälläl-toista
sijalla. Noin 70 prcsenttla työ-
Iäisiä el ansainnut enempää kuiri 600
kruunua kuukaudessa,-joka ssmälla oli
toimeentulcminimin. raja. Erikoisen
vaikea oli tilanne pulavuosina. Vuon­na
1932 oli viidentoista nUIJocnan vä-sessa
virkistyspaikassa maksaa noin
600 krutmua vilkossay mutta useissa
tapauksissa se on maksuton.
T A K K E I N — K A N S A L L L I S -
VAKUUTUS
l ^ r k e i n on kuitenkin laki kansal-i
estosta lähes miljoona työttömänä, jisvakuutuksesta. Joka asettaa työläi-
Stniri osa niistä. Joilla o l i onni saada
tehdä edes Jotain työtä, työskenteli
t-aln kolme tai neljä päivää tUkossa.
Kymmeniä tuhansia työläisperiicitä
asuin slummikortteleissa Ja hätäasun-i%
t maalla Ja kaupungeissa ta^^verol'^:
venailemaan, l^mä laki t a t ^ kai^
kiUe palkannauttijoille Ja beidätt per-iieenjäsenilleen
maksuttoman hoidon
sairaustapauksissa.. Ennen sotaa saat-noissa,
vaikka esim. Prahassa oli t u - vain virkamies .saada riittävän
YLEISÖN
T ! M £ oMiIutia JulUiXUB jMtia kirjeltl i« B «
•Ka t d a t u r t t kiri«IlU)«Ia n i r l l p i t e l l l , KIrjert
pilälti M J o i U M . i a t mabilollialt, 309 ustia. Tibia
p u t t o o o tähetetlyji k i i j e i l S c l ptlialeli,
R I L L I T K A X KIELENNE J A
H A R K I T K A A PUHEENNE
V&ncouver, B.C. — K u n katselen 25-
vuotista elämän taivalta taaksepäin
niin täytyy sen johdosta todeta se
tinkimätön tosiasia mikä ilmenee vie­lä
tänäkin päivänä järjestyneenkin
työväestön keskuudessa hyvin räikeäl­lä
tavalla — nimittäin toisen Ihmisen
parjaaminen. Meidän suomalaisten­kin
järjestöissä on vielä yksilöltä, jot­ka
harjoittavat sortopoIitUkkaa .la-man
järjestön jäseniä kohtaan Ja te­kevät
siten hajoitustyötä järjestötoi­minnassamme.
Mistä yleensä johtuu, että suoma­laiset
ovat niin kovin itsekkäitä Ja k a ­teellisia
toisiaan kohtaan? Epäsopu
ja listiriltaisuus \'aUitsce tämän pie­nen
heimon keskuudessa ka Ikkialia.
Menneinä viiosina on usein tapah­tunut
erimielisyyksiä poliittisissa asi­oissa
ja niissä on yritetty päästä "yk-simielLsyj'teen"
tai voitolle käyttämällä
mahdollisimman karskia kieltä vasta­väittelijää
kohtaan k}'lmässä sanaso­dassa:
^;
Alkeellisemmalla kehitysasteella o l ­leet
henkilöt ovat usein joutuneet her­jaavien
syytteiden kohteeksi ja kärsi­neet
siltä suunnattomastlj pysytellen
sen takia si\-ussa joukkotoimlnnasta ja
koko työväenliikkeestä. Meniä pitäisi
olla .selvänä se, että kaikista ihmisistä
Cl tule yhtä hyviä toimintaherikllöltä
sillä monet ovat heikkoja jä kankeita.
Vain harvat ovat hyviä politiikkoja ja
he ovat yleen.sä huonoja havaitsemaan
omat heikkoutensa N'aikka huomaavat
toisten kaikki heikkoudet.
Eikö järjestyneen työläisen velvol­lisuus
olisi oppia käsittelemään kaik­kia
henkilöitä ihmisinä, pyrkien-kä­sittämään
heidän ajatuksensa ja
mielipiteensa oikealla tavalla. Emme­hän
me kukaan ole ylioppineita mesta­reita
vaari raskaan työn uuvuttamia
työläisiä. Ihminen on hyvin erehty­väinen,
varsinkin poliittisissa kysy­myksissä
on meillä taipumus lyödä ja
herjata aivan syyttäkin. Se synnyttää
epäsopua Ja katkeruutta. Eikö meidän
tulisi oppia hallitsemaan kieltämme
Ja harkitsemaan mitä Ja missä pu­humme?
Henkilöt, jotka ovat valmiit lyö­mään
lokaa toisen ihmisen kasvoille,
eivät ole poliittisesti kehittyneitä
vaikka he itse riiln luulevat. Poliitti­sissa
asioissa tehdään äärettömän p a l ­jon
virheitä k im jäsenet moittivat Ja
arvostelevat toisiaan likm ankarasti.
hansia uudenaikaisia- asuntoja vuok­raamatta
sen vuoksi, ettei ihmlsiUä o l ­lut
varaa mak.saa n i i n korkeita vuok­ria.
Kaikkialla kaduilla oli kerjäläi­siä,
joita vaelsi myös maaseudulla ky­lästä
kylään saadakseen leipää. Mutta
maataloustyölaisten asema ei ollut p a l ­joakaan
parempi. He tekivät työtä 8
-^12 kruunusta päivännoususta ilta­myöhään
Ja naisten työvoimaa riistet­tiin
vieläkin pahemmin.
B E A L f P A L K K A K O B K E A M P I :
K U I N V. 1939
Tämä tilanne on kuitenkin viime
vuosien aikana täysin muuttunut.-En-nen
kaikkea ei kukaan enää voi sanoa
T8hekkoslovakia.ssa olevan työttö­miä,
eikä niitä tule koskaan enää ole­maankaan.
Kenenkään ei tarvitse
elää siinä pelossa, että menettäisi, an­siomahdollisuutensa.
Päinvastoin työ­voiman
kysyntä kasvaa yhä, Ja op sa­tojatuhansia
perheitä, Joissa ;6ekä
mies että vaimo ja vanhimmat lapset
ovat työssä; Sodancdelllseen aijcaan
verrattuna ovat palkat nousseet poln
kolmikertaisesti ja reaalipalkka on
korkeampi kuin ennen sotaa, |I^än
seikkaan vaikuttavat seuraavat; teki­jät:
Ensiksikin, ettei vuokria ole ko­rotettu
vuoden 1938 jälkeen, eivätkä
ne siten vie enempää kuin kahdeksan
prosenttia vuosituloista. Ennen Sotaa
oli tilanne sellainen, että työläinen
Joutui keskimäärin maksamaan 35
prosenttia, virkamies 28 prosenttia tu­loistaan
vuokraa. Alhaiset vuokrat,
ovat Johtaneet siihen, -että työläiset
nyt yleensä tahtovat päSstä pois .van­hoista
Ja epäter^veellisistä asunnois­taan
j a muuttaa -uudenaikaisiin huo­neistoihin.
Tuhansia uusia asuntoja
on Jo valmistunut-kylpyhuoneineei); ja
työläiset: ;ova$muutttmeetn^
avxistuksen sairausajalta, mutta nyt
ovat työläiset saaneet samat edut. Ne­kin,
Jotka tähän mennessä eivät ole
maksaneet penniäkään eläkekassaan,
saavat 700 kruunun suuruisen kuukau­sieläkkeen.
Kaikki lapsiperheet saa­vat
lisäksi erikoista valtion lisää. Joka
cnsimmäiseltd lapselta on 150 kruu­nua
Ja nousee sitten progressiivi­sesti
Jokaisen seuraavan lapsen koh­dalta.
Vastanaineet saavat • 36,000
kruunun kodinpenistamislainan. Josta
ensimmäisen lapsen syntyessä kuolete­taan
600 kruunua. Näinollen on l a i ­na
kuudennen lapsen syntyessä koko­naan
"makssttu". yyöläislapsille ovat
kaikki koulut avoinna ja i-allnta t a ­pahtuu
lahjakkuuden Ja ahkeruuden
pohjalla. Lastenseimien Ja -tarhojen
antaa äkJeills-* mahdollisuuden käydä
työäsä Ja lisätä perheen tuloja. Jo­kainen
Joka nykyään saapuu ullcomail-taTsbekkosIovakiaan.
voi todistaa, et­tä
' työläisnaiset - ovat ostajien enem­mistönä
msyyaälöissä. joten heillä nyt
on suuriik ostovcHma. siis päinvastoin
koin ^ enneK MiMar työläiset eivät
muodosta vain kttlutustavaraln osta­jien
Joukossa eztemmistöä. On lasket­tu,
että nom 80 prosenttia moottori­pyöristä,
radioista. Jääkaapeista Jne.
mjrydään tjTÖIäisille. .
K E B J A L A I S T E N AIKAKAUSI
ON OHITSE
Muutama päivä sitten kehoitti Pra­han
maistraatti kintclstöomistajia
poistamaan kilvet "kerjääminen ja
kaupustelu, kielletty". Tämän kilven
mukana katosi kappale vanhaa kapi­talistista
menneisyyttä. Ne ajat ovat
kertakaikkiaan ohi. jolloin köyhien
Ihmisten oli nälkäisinä ja palellen k u l ­jettava
ovelta ovelle ja kiellettävä
oma ihmlsarvo^isa saadakseen kappa­leen
leipää. ..Myöskin se aika on ohi.
Jolloin ovikello soi lukemattomat ker­rat
: päivässä j a . Joku köyhä raukka
tarjosi Jotain tavaraa cstetta-vaksi
välttyäkseen suoranaiselta kerjäämi­seltä.
Maassa, > missä työtätekevällä
kansalla on-valta, on Jokaisella ei
vain laillinen oikeus työhön, mutta
myös varma tieto siitä, että työ jota
hän suorittaa.tulee hänen itsensä Ja
perheensä hyväksi.
maan.
Menneiden sotavuosien; vahinkoja; ei
ole helppo nopeasti korjatai Ykslii
Prahassa: tuhoutui sodan -vuoksi kym­meniä
tuhansia asuntoja. Aivan «ar­vaamattoman
eduii muodostavat ^ ö -
palkkaruokalat, joissa saa hyvän ate.-
rian kuudella tai seitsemällä kruunul­la.
Työpaikkaruokaloissa ateriani»
nauttivien työläisten lukumäärä nou­see
jatkuvasti (vuoden 1949 lopulla
se oli n. 800,000).
Viisivuotissuunnitelmassa on edelly­tetty
tämän luvun voimakasta nousua,
eikä .se aika ole kaukana, jolloin pal­kannauttijoiden
enemmistö aterioi
työpaikkaruokaloissa. Sairaille, joiden
on noudatettava määrättyä ruoka jär­jestystä,
on erikoisia diettiniokaloita,
joilla on mitä parhain maine. "Työiäis-ten
lomanviettoon on myöskin kiinni­tetty
huomiota. Vlrkistj-s- ja kylpy-
OS.
tk. 21 päivänä
Spi^eedale. — Täkäläinen osasto he­räsi
taas talViiincstaan Ja p^dcttiiii tä­män
toimintakauden alkava kokous tk.
7 p:nä osaston haalilla.
PäätetUin pitää; yllmääräincii ko­kous
tk. 21 p:nä.* missä tilälsuuiiessa
tarkastetaan tilit ja valitaan osaston
virkailijat tälle toimintakaudelle. T u l ­kaa
jäsenet kaikin tähän kokoukseen.
Ensimmäiset tanssit tänä keväänä
pidetään tk. i3 p:nä ja sen jälkeen
joka lauantai-ilta koko kesän c l i n i in
kaukan kun toisin ilmoitetaan..
Meidän lainakirjastossamme on nyt
paljon uusia kirjoja, että n\t on luke-
.mlsta. Saimme niitä suuren lähetyk­sen
Montrealin osastolta lahjaksi L a i -
nrklrjaston hoitaja on kirjastossa a i ­na
kuukausikokouksen aikana. I
Lahjoitettiin $5 .osaston varoista
Port Arthurin laulujuhlille. — B a -
portteri. ;
»Usein mennään kohtuuttomuuksiin-
^henkilökohtaisissa asioissa.
^ On .suuri rikos sanoa saman järjes­tön
Jäsentä Jo'(Csikin sellaiseksi-mitä
ei pysty todistamaan. CSJ:n tulisi
viipymättä ottaa tällaiset henkilöt t i ­lille
puheistaan sUlä muuten se h a ­joittaa
järjestötoimintaa ja yhteistyö­tä
t>-öväen Joukkoliikkeessä. Yhteis­ymmärryksen
pitäisi olla etualalla Jär­jestöissämme
sillä se yhdistää ja kerää
joukot toimintaan.
Meidän pitää olla Järjestöasioissa
kaukonäköisiä siUä CSJrlla on vielä
laaja työmaa edessään. Järjestömme
ulkopuolella on vielä valtavat määrät
suomalaisia. Jotka ^pitäisi saadnrfun-kaap
C S J : n riveihin ,Ja toUnlntaan.
oUvätpa he znieiipiteiltään mlt& h y ­vänsä
— kaikki me olemme saman
arvoisia. — R . T . L .
Täylevaalit Broad-viewn
Torontossa '
Maanantaina toukokuun
15 päivänä
Toronto. — T ^ L , Churchin kuole­man
Johdosta pidetään täkäläisessä
Broadviewn yalitsijapiirissä iiittpval-tlon
alahuoneeri täji«vaalit maanan­taina
t.k. 16 pnä. Niälssä vaaleissa on
ehdokkaana mm. suomalaisillekin h y ­vin
tunnettu Charles Welr; Joka''sänoo
hänen vaaliohjelmansa perustuvan
päivän tärkeimpään kysymykseen:
"On tehtävä kaikki mikä on nätahdpl-lista
sodan ehkäisemiseksi Ja mäatn-me
tuleviin sotiin sitovsmiraiithkän
muuttathiseksi iäinyaist^lädcs^
mn Weir täällä SanömailehilistÖn edus-tajille.'-'
'h. "Canadan pitää olla muista niaistä
riippumaton, eikä sen aiwUiä saa o l ­la
ulkolaisten sotilaiden ja tij^secrlen
tukikohtia", sanoi tämil 39-Vuötia^ eh­dokas.
Mr. Welr on syntynyt B,C:ssa
ja käynyt koulunsa'Torontossa. Hän
on työskennellyt noin 7 vuotta Niaga­ran
. niemimaalla, jossa häh oli mm.
imlönsa sihteeri. Sodan aikana hän
työskenteli Port Williämih lentdkpne-tehtaalla.
valittiin unionsä johtokun­taan
Ja sen edustajaksi paikalliseen
tmioiden keskusneuvostoori. Siellä o l ­lessaan
oli hän myöskin L P P : n ehdok­kaana
maakuntavaaleissa 1945. '/
Mr. Weir sanoi kannattavansa .vaa­timusta
40 tunnin työviikon puolesta
ja että työttömyysvakuutusrahöjä oliV
si korotettava 50 prosentilla. Hän s a ­noin
40 tunnin työviikon käytäntöön-ottamisen
lieventävän työttömj^rttä
koska siten ävaantuisi lisää työmah­dollisuuksia
työttömille. Hänen mie­lestään
pitäisi Broadvlewn valitsija-piirissä
ryhtyä hallituksen tukemana
suurisuuntaiseen halpavuokraisten a-silntojen
rakennuttamiseen. Ainoas­taan
siten voidaan lieventää kärjisty­nyttä
asuntopulaa j a - kurjuutta.
— Man saari Irlannin meressä on
221 neliömailia pinta-alaltaan ja asu­kasluku
51,000. >
Yrityksen kokous
on maanantaina
tk. ISpäivänä
Korman P^nner tulee
puhumaan kok<)Ukseen
Toronto, Kevät — kiesä — T a r -
mola ~ liittöjiihlä. Nälbto neljään
saiiaan. kesiattyy seiiramme (Yrityk­sen)
toiminta läheisinär aikoina. K e ­väällä
pitää saada paikat kuntoon k e /
6än; harjoituksia varten, kyetäksem­me
valmistumaan liittojuhlaa varten.
Vaikka- kevät ^on Jo ehtinyt melko pit­källe,
emme öle vielä kyenneet alka­maan
Järjestelytöitä va:nhassa hyväs­sä
"rarmölassa.. Vaikka olemme kyen­neet
kerääinäänr' hyvän vdimistelu-
Jotikon, joka- ön~nutterastl harjoitel­lut
talven ktUuessaj n i i n ibimeenpane-vat
voimat riä:^£ävät' olevan'heikot.
EStemme Ifiidej aikanaan ryhnistä-imääh
niin saattaa :k^ siten, että
)ii'tto|tihlan tullen) olemme vasta puo-.
livälissä Ja -vireessä. Samoin on asia
liittojuhiäkyydin rahoittamiseen näh­den.-'.
•'• ': A ^
.^säieiri äskettäin sattumalta W.
Bohmiltai onko b:yytiii:ahaa kertynj-t.
Sain siihen, yastaukseksi jöo-o, onhan
heiliä nyt Jo sata-pari kerättsmä. M u t ­ta
se oh vasta noiii puolet siitä mitä
on edellisten.vuosien vastaa-vana a i ­kana
saatu kokoon. Finanssit ovat o l ­leet^
meille vaikea probleema viime
vuosien aikana; E n sano tätä siksi^ et­tä
olisimme j o "poikki" — mutta jos
tilikertomus osoittaa Joka vuosi tap-plota
niitit.pian'päästään siihenkin,
seuramme aseman parantamiseksi oli­si
saatava Jokainen Jäsen mukaan y h ­teiseen
rynnistykseen tilanteen kor­jaamiseksi.
- .
Näistä asioista puhutaan ensi maa-näntai-
iltana. t.k. 13 pnä pidettäväs­sä
Yrityksen kokouksessa. K i m edel­liseen
kokoukseen saimme enemmän
jäseniä sen - Johdosta, että sinne oli
hankittu puhuja,- mrs. Edna Ryerson,
hiin olemme hankkineet puhujan seu­raavaan
icokoukseenkin. Puhujaksi
ttilee tällä kertaa Latior Youth-järjes.
tön Johtomies Norman Pehner. Hän
f -
ISOBEL A K G T R O S
raaban Ja työväenolkeafcsien peloton
puolasta ja kuoli äkkiä Torontossa too-koknim
2 päivänä 35-vaotiaana. Hän
oli tonnefan työväen veteraanin Tom
McEwcnin nuorin tytär.
Vancoumissa on
liarvinainen kon­sertti
tk. 17 pnä
Vancouver.— Tk. 17 pnä alkaen klo
8 ip. esiinty» Clinton haalilla suoma­lainen
Euroopan mestari trumpetin
soittaja Lauri Ojala. Hän on antanut
konserttia ympäri Amerikan kaikunsa
suuremmissa paikoissa kuten New
Yorkin television asemalla ja kal­killa
haaleilla. Tätä kirjoittaes.sa hän
on Amerikan länsirannikolla antaep
konserttia. Hän haluaisi antaa kon­serttia
ympäri Canadan vaan hänellä
ei ole aikaa kun hänen pitaa olla 12
pnä kesäkuuta Suomessa Helsingin
kaupimgin 400. vuosijuhlassa.
Samas.sa tilaisuudessa näytetään
kuvia joka puolelta Suomea, jotka
ovat hyvm mielenkiintoisia. Näette^
ksskiyön auringon, jota ei monikaan
ole nähnyt. Tuikaä katsomaan, ei
tiedä vaikka näkisitte kuvia omalta
.sj'ntymäpaikalta.
Tulkaa kuulemaan tätä narvinaista
spittotaiteilijaa. Tämän kirjoittajalle
sanoi henkilö, joka oli kuullut Suo­messa
hänen soitta van, että sitä kuun­telee
vaikka koko päivän yhteen jak­soon.
Tämä oh koko illan kestävä
konsertti, klo 8—12 ip. Joten saattie
nauttia varmasti rahanne edestä. Tä­mä
e l ole ainoastaan suomalaisille, tä­tä
voi tulla kuuntelemaan minkä k i e -
imen"ihminen tahansa, sillä musiikki
cn kahsainvällstä kieltä. SHs Järjes­täkää
asianne niin .että voitte tulla
katsomaan tätä harvinaista tilaisnut
ta Clinton haaliile. — E. K .
— Ruotsin kuningattarena
nalla oli tajiana sahoa:
— Pidän miehistä, en sen
että he ovat miehiä, vaan fiirf*'
he-eivät ole naisia. '
HÄN s E L r rn
Muuan saksalainen phjBji ...
unessa kolme rottaa, joista jbT
lihava, toinen laiha ja kolmas a
mn lähetU'seuraavana päiv&ä
Jutanttlnsa hakemaan luokseen
talalsakan, joka oli taitava unisn
uttäjä, y^.
— l i h a v a rotta tarkoittaa
nisteriänne, selitti akka. — laaj
kansaanne ja sokea rotta teitä
ne..'
• . . » . . . . , .•
KYLL2i
Muuan nuori sieva nainen tuli
siikkikauppaan.
— Saanko Sibeliula>en "Er
sen suudelman".
Myyjä. Joka el myöskään olliil
lumman näköinen kysyi:
— Pitaakö sen välttämättä olla
bcliukselta?
ALVA OIKEASSA?
Johtaja: — Mmä kuulin, että
mtelltte asiakkaan kanssa, ii^
kaa, että minun liikkeessäni on
kas aina oikeassa.
Apulainen: — Vai niiii. TBO
nen väitti, etta tämä on oikea
jausliike.
« • • » *
PERUSTELUT PAINAJIA
Nuorena Shaw kerran puhui kat^
yleisölle Lontoossa 'isolla iyrsist,. 1
seisten. Äkkiä tynnj-nn pohja pe l
Ja hän putosi tynnjTin sisään Vi ^
.söä huvitti tapaus suuresti ja luulo F
puliujalta menneen "konseptit s jj
kaisin". Mutta paastyaan ylös aa
huudahti:
— Voidaan kai nyt luoti aa R.
että perusteluni ovat olleen kyllin
navia<Viemään minut lävitse!
SYI
igtetasnuit
jerjesteilyyn
Kaiokst
E/ikoi
Umpi
ttä tyoi
433
Sydämel
jollaiset
jirjestiti
kodissan
Kiitos
Samoin
Parha
Kiitos
Vielä
yllätys
Toukok
MAKS
AJAES
South Porcupinen
osaston kokous
ensi sunnuntaina
So. Porcupine. — Viime suniian-taina
kaikkien kiireiden tähden -ei
voitukaan pitää C S J : n paikallisen
osaston kokousta, siis Johtokuntam­me
päätti antaa asiasta toisen kut-
. san. •
Ensi snnnantai-iltana, tie. 14 pnä
alkaen klo 7 pidetään osaston ko­kous,
johon kutsumme myöskin
kaikki V . - ja n.r seura Viestin Jä­senet
j a kannattajat osallistumaan,
sillä kaikkien yhteisten, asioiden
yhteydessä otetaan keskusteltavak­si
tulevan liittojuhlan kysymyksiä.
Saapukaa niin nuoret koin van­hatkin!
— H .
koskettelee puheessaan päivän tär.,
keimpiä kysymyksiä erikoisesti juuri
nuoren väen kannalta katsoen, josta
syystä toivomme kokoukseen osallis­tumisen
muodostuvan entistä run­saammaksi.
Siis kaikki Yrityksen jäsenet ko­koukseen
ensi maanantaina. Olkoon
tunnuksemme; KorkeaJle Yrityksen
kimto! — Valistttsfebmiteft.
Mattawassa harjoi'
teilaan näytelmää
AIattawa. — Kylmää kevättä
on, maa on aamuisin kuurassa,]
vähän luntakin ja kylmät tuukt..
oli hyvin kiUva. että piti jo ailcus
miltä aikaa loppua heinät kun:
älkää syöttämään syksyllä,
muokkauksesta ei tahdo tulla i
kUn maa on vielä jäässä toisin'
koin; Synkältä näyttää tällä"
farmarien elämä.. ElintarjJelikn!
nat alkavat jo olla niin korkealla e
saa sitä katsoa millä päivästä
seen mennään. -
Meidän nuoriso harjoittelee (
ninkielistä näytelmää "A Pcor Mam
Man" siinä toivossa, että saisivat i
esityskuntoon toukokuun lopussa. Ti
kaabari sitten haaliile antaakseen bj
natuksehne nuorten ponnistuksSltl
Vanhempikin väki koettaa sa^daj
hannUkscksi näytelmän. Saa nyts
ten nähdä tuleeko se valmiiksi?
vain näin etukäteen huomautua esi
touhussa täällä ollaan. — Mumim [
Sitdshi
Tiik
MTTTÄB
B.F.
VAHI1
S U U
Sääi
Nauttikaa
tumllisuud
vaisuudesta
nalla . .
sanse.
IMAlgoi
YAPPU
l
kaksi maailmanennätjrst
Neuvostoliittoon
Lontoo.— Täällä hiljattain pidsj
sä Kansainvälisen amatöön-url
liiton johdon kokouksessa hyvät,
mm. kaksi neuvostoliittolaisten
viittamaa" maailmanennätystä. VE
marras. 1 pnä saavutti F. K. T,
uuden ennätyksen 30,000 metnn a.
sussa, 1.39.14.6. Entinen ennjtjs
Mlkko Hietasella, 1.40.46.4.
Toinen uusi venäläisten maaii
ennätys saavutettiin myös
iokak. 30 pnä. K. A. Tocbeniv»
\Titli siellä uuden naisten kuulan
töennätyksen, 14 36 m. Entänen oi
59 m: ja oli sen saavuttanut T. S.»
rukoVa 1948.
— Brasilia tuottaa v-u<jsiltaiD
$50,000,060 puuvillaa!
CSJ
WEBSTEI
Canadan Rauhankongressin yhtey­dessä
Torontossa vihne sunnuntaiaa­muna
pidetty lyhjrt Jumalanpalveius
jätti vannaan hyvin mieiljrttävän Ja
pitkän aikaa muistissa säiljrvän vai­kutuksen
kaikkiin mukanaolleisiin. ]
Se oli sanan varsinaisessa merkityk­sessä
jumalanpalvelus rauhan hyväksi,
nimenomaan nyt täällä sotien ja m u i ­den
paheiden maailmassa elevien i h ­misten
nautittavaksi. Lyhyesti s a ­noen
se oli tilaisuus mihin kannattaa
kaikkien maanmiestemme tutustua
huolimatta siitä ovatko he ttskovaisia
tai uskomattomia.
Valtavan sutiri enemmistö rauhan­puolustajain
vuosikokoutcseen osallis­tuneista
1708 edustajasta osallistui tä­hän
jumalanpalvelukseen. Siellä oli
pappeja Ja syvällisesti uskovatsia mie­hiä
Ja naisia, sekä sellaisia jotka luo­kitellaan
uskomattomiksi. Siellä oU
marxilaisista vakaumuksista sotaa
vastustavia henkilöitä; pasifisteja Ja
sellaisia. Jotka vastustavat sotaa siltä
yksinkertaisesta syystä, että he haluaa
vat elää, eivätkä kuolla atomipommien
kärventäminä.
Mainitkaamme Joitakin tunnettuja
nimiä: Canterburyn dekaantts Bevriett
Johnson, t r i Bxäiirott, miss Biary Jen-'
niibu. Leslie M<^-fis. G . Sundqvist jne,
Mtitta eiipen piteminaile menoa l i e -
pee paikallaan ^astata, kysymykseen
että mitä edellytyksiä on syntisellä a l ­lekirjoittaneella
puhua yleensä min­kään
Jumalanpalveluksen vaikutukses­ta
Ja merkityksestä. Tähän on to-tuudennudcaisestl
vastattava, että
maallikkona Ja pääasiassa maalisiin
asioihin kiintyneenä allekirjoittanut ei
pyri eikä voikaan olla mikään "aslan^
ttmtija* Jumalanpalvelusten arvoste­lussa.
;
Mutta p n sitä pitkän elämän varrel­la
tullut yhtä j a toista henkilökohtais­ta
vaikutetta tältäkin alalta. Olen o l ­lut
oinenkih; ei vain tevallisisa k i r -
koraneiK^ssav vaan myös sellaisissakin
tilaisuuksissa natkä ovat erikoisuuten­sa
vuoksi painuneet mieleen, Esi-merkldnä
mainittakoon, että muistan
kuin eilisen leivän Suomen armeija.s-sa
kuumasi8sf,i kesähelteessä kuullun
pitkän Ja sen Vuoksi väsyttävän saar­nan
missä meilloisyntisllle ja synnit­tömille
paatostettlbi ikuisU Itkua ja
hammasten kiristystä — saamaa, jon­ka
jobdosta oskonnollismiellsctkin po­jat
Urosivat kuin mustalaiset.
Olen ollut tässä maassa tilaisuudes­sa
kuulemaan joitakin erittäin miel­lyttäviä
Ja opettavaisia pappien pu-hieltä
selliiiseStakin aiheesta kuin
esim. kehitysopista jne.
Mutta viime sunnuntainen juma­lanpalvelus
ob kokonaan uusi elämys
monessa suhteessa.
On en-sinnäkin muistettava, että
rauhanpuolustajain liike ei' perustu
millekään erikoisaatteelle. Siihen
kuuluu ja osallistuu kaikenlaisia i h ­misiä,
uskovaisia kuten uskomattomia­kin,
poliittisesti aktbvisla kuten poli­tiikasta
piittaamattomiakin Jne. U s -
konnollismielisten ihmisten toivomuk­sesta
rauhankongressin yhteyteen' oli
järjestetty Jumalanpalvelus rauhan
hyväksi ja siinä juhlassa oli mukana
sellaisia suuria syntisiä kuin allekir­joittanut
jne. ;
Jumalanpalvelus pidettin Juutalai­sen
työväentalon suiiressa juhlasalissa.
Siellä oli tavanmukaiset saaman teks­tin
luku. virret, rukoukset Ja saamat.
Saaman piti Victoria Collegen nuori
teologian oppilas, pian papiksi valmis­tuva
Omar Walnfeley. Joka sivumen­nen
sanoen t u l i Valituksi Rauhankon­gressin
kaiisalliseen johtokuntaan.
Tämän nuoren teologiaa tutkivan
oppilaan vakaumuksellinen, varma ja
miellyttävä saama rauhan asian käy-:
tännöllistä edistämistä varten oU t o ­della
merkityksellinen.
"Rauha on kuin rumpu. -Joka kutsuu
teitä ja minua" sanoi hän saamansa
alussa j a jatkoi seuraavaan tapaan:
Me, tähän bonsressiin osallista­vat
tolmimime ranhan hyräis'
.si, että ihmiset eläisivät
ria tulee kauan mnktaBiaan I
ranhan puolesta järjestetyn
uksen, sillä kukaan ei vd
sesti sanoa olevansa kristitty
hän puhu ja toimi kausali
uksien, sosiaalisen edistyksen j>«
nenkaikkea rauhan puolesi»
iWe einme voi palvella kaM»_i
raa — me emme voi oUa
puolesta siUoin jos oleniBie -
töibänä atomi- ja «tyi»'
suhteen. TosikristiH.vJi <^J
jotka aktiivisesti Uistelevat 1
sä^ilyttämisen hyväksi
hähpuolustajat kannaniine j
mitä ei voida, eikä saa "
minnekään, sillä me
kilkerasU sitä, jos effline tp.^
mi n u h a n säUyttämisen J»
nnlUmisen hyväksi .. J « *
onniiionune laistelnssMnB»
ban säHyttämlseisl sfflola ^
onnistonune krisUUis»
51*'
H
kaikissa sabtei»2- Kake
kansanliikettä ranhan b J » ^
Ylläoleva, vaikkei se eba ^
kirjabnellisen tarkka
tenkin lyhennetyssä »'i^,
mamion saaman koko ssaOoS»-^
kä Omar Wahnsley pitJ
lanpalveluksessa rauhan P=^J
jonka Johdosta niin monet
näkyivät häntä o n n i t t e f e «^
Tämän k i r j o i t t a j a s t a k o^
monet Canadan s u o m a l a ^,
vat kuulla tämän ^'''jlf^^tsc»!
tnkekaanune aa
c
et'