Vapaus, September 17, 1949

              Btm 2 Lauantaina, syysk, 17 p, — Saturday, Sept. 171
of yinnUh C M I X H M M . . S i -
tttattabed Hbr. atb 1917. Aotbortud
MM M o o a d d a » matl b7 the Post
OCflee Deputmeot. OtUnra. Pub»
IMied tfarlce weekl7: T u e s d a j a,
Thnmtay» and Satorday» Vapaoi
PaUS«fali« C o m p u 7 L t d , ZM-lfl3
B m S t ^^BoOtiarj. OttL, Caiiada.
Edttoclal
a d d r cM Bm m, flnabary, OntMio.
gitaiP jtatcs apoB
TmiMlattnn free <<
TnjivsaxxMATT
YbdysTBlIoiM»: i f k . 7 M i
kk. 2 i »
kk,IJO H e i »
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Port Arthurin
"Kaiku
tisen
saa en-
Kirj Tan 9iick
i Maanantaina, tie 19 p-.nä täyttää
i rars. Heinonen Soceta 77 -.-jotta. On.
niXttlummt päivän saniitnlk;!
Sir Stafford Crippsin "optimistmius**
Britannian rahaministeri sir Stafford Crippsin optimisti­suus
Wa£hingtr;nissa pidetyn finanssikonferenssin tuloksista
ön aiheuttanut hiuon-iattavan suurta mielipiteiden vaihtoa sa­nomalehtien
palstoilla. Eikä suinkaari suotta, sillä sir Stafford
sanoi Washin^tonin finanssikonferenssin saaneen aikaan Bri­tannian
dollaripulan h uonotumisen ehkäisemisen. Mutta yk­sityiskohtaisinkaan
tutustuminen konferenssin johdosta an­nettuun
julkilausumaan ei oikeuta missään mielessä tällaista
käsitystä. Tulee siis pakostakin mieleen, kuten Britannian
konservatiivinen Financial Times lausui: "Pakassa on ilmei­sesti
jokkeri, jota ei ole vielä nähty. Onko se devalvointi...?"
• Britannian, Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten edusta­jien
finanssikonferenssin päätyttyä annettu kymmenen koh­taa
käsittävä julkilausuma on harvinaisen sanarikas köyhyy-dentodistus.
Sen johdosta voidaan sanoa, että "paljon porua
ja vähän villoja", eikä .siinä esitetyt keinot pysty millään
tavalla Britannian dollarikriisiä helpoittamaan. Kuvaavaa
tämän julkilausuman tyhjyydestä on seuraava. Sen toisessa
esittelykohdassa määritellään pidetyn konferenssin tehtävät
ja tavoitteet seuraava.sti: "Sovittiin, että yhteisenä pyrkimyk­senä
ön työskennellä yleisratkaisun hyväksi, mikä ylläpitää
työllisyyttä ja tasapainoa kansainvälisessä kaupassa . . . "
Mutta viidennes.sä kohdassa myönnetään, että tässä tavoit­teessa
on täydellisesti epäonnistuttu, sillä: "Ministerit olivat
täysin yksimielisiä siitä, että tehdyt hätätila järjestelyt eivät
iihna probleemin lopullista ratkaisua . . . " Ja tämän jälkeen
viitataan "perustavampaan järjestelyyn" mikä parantaisi ve­lallisten
dollariansioita ja "lisäisi dollarisijoituksia Pohjois-
Amerikan mantereelta muualle maailmaan". Tämä sellaise­naan
on amerikkalaista kieltä Britannian ja muiden marshal-loitujen
maiden rahan arvon alentamisen hyväksi, minkä pi­täisi
olla ihmeitä tekevä patenttilääke, joka "lisää" k.o. maille
dollarituloja ja "kiihoittaa" amerikkalaisia kapitalisteja sijoit­tamaan
pääomiaan marshalloituihin maihin.
Totta on, että Britannian rahaministeriön toimesta kielle­tään
vieläkin vuoren kova.sti punnan arvon alentamissuiinni-telmat,
mutta kun» muistetaan, että Britannian edustajat alle­kirjoittivat
Wäshingtoni.ssa julkilausuman, missä on melko
avoin viittaus marshalloitujen maiden rahanarvon yleiseen
alentamiseen, niin todennäköiseltä näyttää, että työväenpuo­lueen
hallituksen edustajat ovat vaihtaneet kansansa erikois-ojjceudet
Wall Streetin rahamiesten hernerokkaan. Luonnol­lisestikaan
ei voida odottaa, että juuri vaalien edellä herrat
Bevin ja Cripps kumartaisivat kaikkivoivan dollarin edessä
ja sanoisivat, että me antaudumme. Asiain täytyy mennä
"demokraattisessa" järjestyksessä siten, että Britannian työ­väenpuolueen
hallituksen ministerit muka esiintyvät "itse­näisesti"
ja päättävät " i t s e " punnan arvon alentamisesta, jon­ka
teon he yrittävät peittää johonkin käsittämättömään sana-h<^
linään tai asettavat muka "voittamattomien" vaikeuksien
syyksi.
Vain tältä pohjalta on sir Stafford Crippsin "toivorik-kaus"
ymmärrettävissä sillä Yhdysvaltain hallituksen taholta
- ei!Britannialle annettu mitään muuta kuin lupauksia — tut­kia
sitä, harkita tätä sekä enemmän tai vähemmän peiteltyjä
uhkauksia. Annettujen tietojen mukaan näissä lupauksissa
on vain kaksi sellaista kohtaa, jotka edes vähänkin auttavat
Britannian dollarikriisin huojentamista. Canada sitoutui os­tamaan
"strategisia" materiaaleja, tinaa ja kumia varastoihin­sa.
Mutta .se ei anna Britannialle muuta kuin "vaihtorahaa".
Toinen myönnytys on se, että Britannia vOi saada oikeuden
käyttää osan dollareistaan ruokatavaran ostamista varten Ca-nadasta,
mutta asiallisesti ei tämäkään tilannetta paranna.
• * • * •
Parantaako punnan arvon alentaminen sitten Britannian
kmisantaloudellista asemaa, kuten on niin voimaperäisesti
rtainostettu ja mihin esim. Canadan edustajain sanotaan yh­dessä
Yhdysvaltain hallituksen kanssa Britanniaa painosta­neen
Washingtonin neuvotteluissa?
Olettakaamme, että punnan arvo alennetaan neljännek­senä,
kuten on "ennusteltu" Wall Streetin rahamiesten vaaiti-
.musten perusteella. Se tarkoittaa tasaluvuissa puhuen sitä,
että punnan arvoksi tulisi $3 nykyisen $4 asemesta.
Meille selitetään kauniisti, että tämä alentaisi brittiläisten
tavarain hintoja ulkomailla j a tekisi mahdolliseksi sen, että
brittiläiset tavarat voivat edullisemmin kilpailla Amerikan
markkinoilla. Näinmuodoin Englannin vienti lisääntyy dol-larimaissa
ja niin päästään pois dollarikriisistä, varsinkin kun
se kiihoittaa Wall Streetin miehiä sijoittamaan pääomia ulko­maille.
Mutta jos olisi kysymys vain brittiläisten tavarain myyn-
;nin helpoittamisosta Yhdysvalloissa, niin tämä olisi voitu kai­keti
tehdä niinkin, että Yhdysvaltain hallitus olisi alentanut
tulleja, sekä tuonti- ja muita veroja brittiläisiltä tavaroilta.
Se että näin ei käynyt, ja että tällaista ratkaisua ei edes ehdo­tettukaan,
on paras osoitus siitä, että tarkoitus ei suinkaan ole
auttaa Britannian kansaa, vaan edelleen painaa sitä ja vallata
lisää markkinoita Yhdysvaltain pääomalle.
Epäilemättä c)n totta, että Britannia saa väliaikaisesti
ivähän.enemmän tavaroitaan kaupaksi ulkomailla jos punnan
arvoa alennetaan, sillä se todella tarkoittaa sitä, että brittiläls-
;ten tavarain hinnat laskevat. Mutta samalla se aiheuttaa sen,
että Britannia joutuu maksamaan entistä korkeammat hinnat
kaikista tuontitavaroistaan, tarkoittaen tämä sitä, että viennin
mahdollisesta lisääntymisestä huolimatta tuonti supistuu ja
tilanne kärjistyy entisestään.
Kaikki mitä punnan arvon alentamisella saadaan "pysy-väisesti"
aikaan on se, että työtätekevän väestön — työläisten,
[farmarien ja keskiluokkalaisten — elintaso laskee. Rahan
arvon alentaminen tarkoittaa yleistä palkanalennusta kaikille
työtätekeville, sillä rahan arvon huononemisesta johtuu ylei­nen
hintojen kohoaminen ja hintojen kohoaminen ilman vas-
!taavia palkankorotuksia on samaa kuin yleinen palkanalennus.
Sir Stafford Crippsin optimistisuuden perustana tuntuu
siis olevan Britannian ja ennenkaikkea Yhdysvaltain kapita­listien
unelman toteutuminen: Britannian ja kaikkien mar­shalloitujen
maidon kansojen elintason laskeminen dollari-kapitalistien
voittojen säilyttämisen ja lisäämisen hyväksi!
« * * . •
Että tämä on petos Britannian kansaa ja erikoisesti britti-
M r Gn»tJ H o h U l a Rockj Moun-
I tain Housnzta. '.s.yJÄ t/irstaina 73
: vuotta. Yhiijmaie orinitteituhin!
I
Ky^yksmja
W ^ ^ ^ ^ ^ IV^^V^^B^^^^V^^^^ . .
Kysymys: Milloin paattjT kuhan ja.
Blacic BasÄ-kalan pj->'ntiaika Siicbu-ryn
piiris.sä? — H. M., lyjckerby.
Vastaus: Kuhan pyyntiaika ^Sud-burj-
n piirissä» päättyy huhtikuun 14
päivänä ja Black Ba.s<iin kÄakuun 15']
päivänä. ]
C C F r n Icanaalltnen p a s m a j a j i d k *^
P o r t Artfanr. — Vähän llBäbuomau- | «i n o i n tiScko sittesi ntästledoa n f t i
Kixrnn varsLiaiset harj<^.tukfiet p i d e - ^ toteuttaa puoioeensa p o l i i t t i s ta
tään kahdesti viikossa, nimittäin
tiistai- ja tor^ai-Otaisin keOo" 7.! TSaA IfftUailtiaegga oU v a l i t t u ja
Ensimmäiset harjoitukset ovat Un- \ osia i^Ui, ' p u h e j a , nainka k a a s a l U -
taina, t.k. 22 pnä kello 7 111. TSxek nen Johtaja m r . C(ddweU jittl C C F . -n
tilai^Tiudessa Järjestetään e r i ääaien ; kesäkotOosea. , JQUttä lainaokstea
harjoitustunnit. ; käsltelliätt C C R t n k a n t a a Tnokkatife-
Tänään, jyj-sk. 13 pnä pidetyssä ^ } ' ' ^ k a p i t a l i a n U n j a KoriaHanttn
tokouk-<=essa saimme myös k o u l i a t e r - ^^ähden.
vetui:een uutisen, että meidän fcao- K u n se o l i huoleöa valmistettu
romnae johtaja Ruth Saari tulee ^ " ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ " ^ ' « « ^ ' ' ^
e^Jeiieenkin meitä ohjaamaan. Myös- « T ^ t«tkia sitä p o l i i t t i s t a a « a i n e tU
kin kuultiin yhden kuoromme jäae- ^^^^^^^^^ ^^^^^
nen. Tyyne Sillmanin k i r j e Soomes- i .
Ensimmäiseen kysymykseen, luok­k
a t a i s t e l u n suhteen, mr. CoIdwelIin
t a s a t a v a l l a « a a d a tappiooc, m r . Ccdd-
«idlina o l i vastaos v a l m i l i i a . Hän k o -
f p f t t : "Ben Ofeoestjs r i i p p u a siitä
missä mssViyi tietranen itsekkyys mää­rää
y k s i ^ l f i k k f l d e n k a n s a n ".
Mita mr. CoUvta sanoi sosialismis­t
a?
^ n seUtti tXJFzn Jo^idcm kannan
Mitä muut sanovat
L I I A N " K A H V A A'
P A I N O K O . N E E L L E
Samalla kun kommunistilehdet jat-perlaliÄmjn
ETA ETAOIN NU IN...
— Globen uutistiedosta sj-jek. 13
pnä.
•. • •
U R H O O L L I S I A JÄ.VIKSIA
Moskova. — Moskovan aikakaus­lehti
Uusi Aika julkaisi tänään eri­koisen
dollarikonferenssin pilakuvan.
Se kuvasi ulkoministeri Beviniä ja
rahaministeri sir Stafford Crippsla
jäniksiksi, jotka lähestyvät raken-miksen
ovea mitä vartioi irvistelevä
•'Wall Streetin cobra" ja sikaaria
polttava Setä Samuli.
Bevin ja Cripps sanovat: "Me näy-tänune
hänelle".
Otsikkona on: 'Urhoolliset jänik­set
Wa3hlngtonissa."—Reutersin uu-ti.
stieto, syysk. 7 pnä.
• • ••
S I I N A P A SE O N K IN
...Kuten yksi asiantuntija lausui
viime kesäkuussa, "devalvointi «pun­ta.
Ter/eistensä ohella hän k i t a si
j T i t t ä ä sekakuorolle joitain sovituk­sia.
Mrs. L>7li Toikko hyväksyttiin
kirjeen vastaajaksi. Kuoron t o i m i n -
takoneisto järjestettiin J a s a m a l la
velvoitettiin huolefatimaaii tehtävis­tään.
E. Laakso ^iporteerasi laululavan
rakennitskomitean t>-östä j a s a m a l la
mainitsi, että meidän suurtansglm-kanta
o l i ehdoton — luokkataistelua
ei t a r v i t a . Sen perusteella mitä hän
selosU oppilailleen, käsi^s siitä, että
luokkataistelu kehittyy ettrvastakcA-dlsta.
on väärä: mikä pahinta, sen
ovat .keksineet ktxnmimistit. Jotka
luottavat " p r i m i t U v i s i i n v i h a n Ja
vastakohtien t u n t e i s i i n " . B ole m i ­tään
t o d e l l i sU syytä taistelulle, v a l t ti
Britannian vientillikkeitä hetkelli­sesti,
mutta se nostaisi myös elinkus­tannuksia
ja alentaisi todellisia tulo­ja."
— Toronto Daily Star.
POLIISIT VÄKIVALLAN
TOISSA PEEKSKILLISSA
Klrjeltnäs-sään kuvernööri Deweylle
.sanoo Henry A. Wallace mm.:
"Niihin vakaviin kysymyksiin, Jot­ka
väkivallan puhkeaminen Peeks-killissä
on johtanut, ei ole vastattu
pllrlsyyttäjä Famellln raportissa.
Kalkkein uhkaavin piirre tässä asias­sa
on paikallisten ja valtion' lakia
täytäntöön panevien virkailijain
käyttäytyminen. Vaadin teitä aset­tumaan
paikallisten virkailijain ylä­puolelle
ja määräämään toimeenpan­tavaksi
puolueettoman, perusteelli­sen
Ja armottoman tutkimuksen
näissä laittomuuden tapauksissa ja
saattamaan syylliset vastaamaan te­oistaan
. . . Valokuvat ja .silminnäki­jäin
todisteet toteavat, että hyökkä­ykset
kotiin matkalla olleiden kan-salaLsten
kimppuun tapahtuivat po­liisin
rohkaisusta ja avulla. Todella
osoittavat tapaufcict, että tarvitaan
tutkimusta sen suhteen, että polllsi-vlrkailljat
. Itse suorittavat väkival­taisuuden
tekoja..."'— Eteenpäin.
• - * . ' *
SUOMEN TYÖVÄENLUOKKAA
EI ENÄÄ NUJERRETA
. . . Kemin tilanteessa "työväenhal­litus"
on lopullisesti paljastanut kas­vonsa,
väkivallalla ja verellä se
yrittää suurpääoman asianajajana tu­kahduttaa
palkkatyöläisten taistelun.
Mutta vallassaolevien on syytä muis,-
taa, että joka tuulta k>'lvää. se myrs­kyä
niittää. Tämän maan työväen­luokkaa
el koskaan enää nujerreta
Lapuan vuosien ja kesän 1940 tyy­liin.
— Vapaa Sana, Helsinki.
me. Jotka pidettUn syyÄ, 5 pnä,; mr. Coldwell ja siksi C C P hiottaa
tuottivat voitoksi notn $1.500, mikä j sivistyksen hyveisiin, suvaitsevaisuu-summa
käytetään aikaisemmin m a i - i teen Ja hyvään tahtoon".
nittuun rakennustarkoittdcseen.'
Kaikkia niitä, joita kiinnostaa l a u ­lukuoro
Kaiku ja sen toiminta, k e -
hoitetaan liittymään mtikaan Ja tk
22 pnä tavataan kello 7 Illalla, 316
Bay St. — Tenori.
Pyiden pyyntiaika
all(aa loltak. 8 pnä
polijois-Ontariossa
Toronto. — Ontarion maakunnan
riistaviranomaiset ovat Ilmoittaneet,
että pyiden pyyntiaika alkaa pohjois-
Ontarlossa lauantaina lokak. 8 pnä ja
kestää perjantaihin marrask. 25 p.
saakka sillä alueella. Joka sijaitsee
nan .arvon alentaminen) voi auttaa }-4>ohjoi£een ja länteen French- ja
Mattawa-jolsta, Manitoulin saari
mukaan laskettuna. Päivässä saa
ampua enintään viisi lintua .fruffed
«rouse, spruce grouse, sharp\tailed
grouse ja ptarmigan), eikä kenen­kään
hallussa saa olla enenMnän
kuin kymmenen lintua pyyntiaikana
tai sen jälkeen. Preerikana (pln-nated
grouse) on täydelleen rauhoi­tettu,
.
liintuja väitetään olevan runsaasti,
josta syystä pyyntiaika on tänä .vuon­na
pitempi kuin aikaisempina vuosi­na.
Pyiden ilmoitetaan olevan nyt
lisääntymisen valhekaudessa. Maa­kunnan
eteläosissa vaihtelee pyynti­kausi
huomattavasti eri alueilla.
— Singaporen saari on 26 mailia
pitkä, 14 mailia leveä ja pintaralal-taan
220 ncllömallla.
Oravien pyynti on luvallinen kaik­kialla
maakunnassa marrask. i l j a
12 pnä, Bruce kauntla lukuunotta­matta.
Päivän saalis on rajoitettu
viiteen oravaan (black, grey tai Icai
squirrels).
Riistaviranomaiset ovat myöskin
ilmoittaneet, että näätä ja mänty-näätä
(marten ja flsher) ovat rau­hoitetut
tulevan talven aikana kaik­kialla
madcuimassa.
Unkarilaisen pj^^n pyynti on ensim­mäisen
kerran luvallinen Ontarion
itäisen kärjen seitsemässä kauniissa
perjantaina ja lauantaina, syysk. 30
ja tokak. 1 pnä, jolloin on lupa am­pua
neljä lintua päivässä. Virano­maiset
sanovat näiden lintujen l i ­sääntyneen,
siinä määrin, että kahden
päivän pyyntiaika on julistettu voi­maan
kokeilutarkoituksessa.
Fasaanien pyynti tapahtuu Pelee
Islandlssa lokak. 27 ja 28 pnä, jolloin
on lupa ampua yhteensä korkeintaan
10 kukkoa ja 2 kanaa. Etelä-Onta­rion
21 kauntissa on pyyntiaika mar­rask.
4 ja 5 pnä, jolloin saa ampua
enintään kolme kukkoa päivässä klo
8 aamulla ja klo 5 lp. välisenä aikana.
Miltei kaikissa kaunteUsa on hankit­tava
ktinnallinen lupa fasaanien am­pumista
varten.
Jos ei tiedettäisi paremmin, m r .
Coldurellin ptihe v i i t t a i s i siihen, että
hän e i ole k o s k a a n kuullut mitään
J o h n s - M a n v l l l e n asbestiyhtiöstä Ja
sen työläisistä Asbestossa. Quebecissa,
t a i Canada Steamsbip Unesista. t « i
Duplessisin m i m a l u k k o l a i s t a t a i M a c -
kenzle K i n g i n yhteraotosta loordi
Bjmgin kanssa v a l i t s i j a i n Ja k r u t m un
valtuuksista. Mutta tietäen, että mr.
ColdwelI on k u u l l u t k a i k i s t a näistä Ja
monista muista esimerkeistä miten
luokkataistelu kehittyy l u o k k i e n vas­takkaisista
eduista j a pyrkimyksistä,
Canadan työläisten täytyy etsiä k a u ­empaa
selitystä. Se löytyykin m r .
C o l d w e l l l n selostuksesta C C P : n v i r a l ­lisesta
kannasta toisessa kysymyksessä
— k a p i t a l i s m i s t a.
E I V A S T U S T A K A P I T A ­L
I S T I E N V O I T T O JA
K a p i t a l i s m i n suhteen mr. ColdweU
ei ollut läheskään n i i n ehdoton k u in
luokkataisteltm suhteen. Tosiasiassa
hän ei k e r t a a k a a n viitannut siihen
sen oikealla, h i s t o r i a l l i s e l l a nimellä.
Hän käytti sanontaa "yksityisomis­tus",
"yksltyisyritteliäisyys", " y k s i -
t y l s l i i k e " Ja " h a U i n t a " , m u t t a e i k e r ­taakaan
kapitalismi t a i voittoUuJär-jestelmä.
Mr. C o l d w eU y l i t t i itsensä-k
i n korostaessaan, että C C F e i v a s ­t
u s t a k a p i t a l i s t i e n voittoja. Tosiasi-aasa,
h S n Julisti hänen h a r k i t t u m i e ­lipiteensä
on, että jotkut k a p i ­t
a l i s t i t — o n selvää että hän t a r k o i t ­t
a a sillä l u k u i s i a k a p i t a l i s t e j a — eivät
ole. nyt n i i n hyvässä asemassa kuin
heidän t u l i s i o l l a j a missä he olisivat
C C F : n hallituksen' alaisuudessa.
O n melko selvää, että C C P : n k a n ­s
a l l i n e n neuvosto yrittää saada C a n a ­d
a n k a p i t a l i s t i t käsittämään sen t o ­s
i a s i a n , että B r i t a n n i a n k a p i t a l i s t it
ovat saaneet työväenpuolueen h a l l i ­tuksen
vallaissaolon a i k a n a enemmän
k u i n m i l l o i n k a a n e n n e n vuokrien, k o r ­k
o j e n j a v o i t t o j en muodossa. Ne s a i ­vat
$700 m i l j . enemmän voittoa v.
1948 k u i n 1947. C C F : n puhujat eivät
koskaan mainitse tästä k a u h i s t u t t a ­vasta
tosiseikasta julkisesti, m u t t a e i
ole epäilystäkään sUtä, etteikö m r .
ColdwelllIla ollut se mielessä sanoes­saan
oppilaille, että C C F : n sosialis­m
i n alaisuudessa, "suuri osa t e o l l i ­suudesta
voidaan turvallisesti jättää
yksityisomistuksen j a yksityisalöttei-suuden
käsiin". Hän lisäsi tähän
p a l j o n puhuvan antisosiaalisen a j a ­tuksen,
että C C F : n sosialismi " v a ­pauttaa
monta y k s i t y i s e s t i omistettua
t e o l l i s u u t t a epävannuudesta".
NiUIe oppilaiUe, joiden mielessä oU
epäily siitä voidaanko finanadpääo-maa
Ja s en m o i i o p o l i l a i t o k s i a ikinä
s o s i a l i s m i i n b u o l ^ l a v a l i t t d l a l a o s u n -
noOs, minkä pakasteella h a n s a i tti-t^
jdcsi o n a n tgmtajua seivästi v a a -
räntamatta Useaan syytökselle, että
hän edes k e s k u s t e l i siitä. Hän v i i t ­tasi
maailman ainoaan sosjaltstiseen
maahan, missä e i , ole kapitalistfen
voittoja, e i kapitaJistfltiokkaa, e i k a ­p
i t a l i s t i s t a r i i s t o a ja saxK>i sitä " S t a ­l
i n i n k a p i t a l i s m i k s i " . On m e r i t i l l e -
pantavaapetta mr. C o i d v e l l e i m a i n i n ­nut
mitään sodan vaarasta Ja koko
hänen p u h e e n s a ' a i n o a vihamielisyy­den
osoitus b i h d i s t u i kommunismia ja
Neuvostoliittoa vastaan.
O n tarpeellista esittää tcysymys, h y ­v
i n vakava kysymys. Jokaiselle työläi­selle
j o k a käsittää työväenhK^can y h ­tenäisyyden
tarpeellisuuden unionis­tisen
liikkeen oiketiksien. elinstan-d
a r t t i e n j a työmahdollisuuksien puo­lesta.
jokaiseUe työläisäle Ja k e s k i -
luokkalaiselle. Jotka kannattavat t o i ­m
i n t a a r a u h a n säilyttämisen hyväksi
Ja Jokaiselle canadalaiselle. j < ^ u s ­koo
suureen sosialismin aatteeseen:
" S a a k o tämä järjestelmällinen kam­panja
työväenhKdtan moraalista ja
p o l i i t t i s t a aseistariisumista v a r t e n j a t ­kua
i l m a n vastahaastetta?"
Vastatticsen täytyy o l l a E i ! Sille
on annettava taistehihaaste J<Aaises-sa
tehtaassa Ja' Jokaisessa kokoukses­s
a — m i h i n canadalaiset työläiset k o ­koontuvat.
• '
Suomen yleisradion
fiilevalla vljkolla
Sncmen Y l e i s r a d i o n -korkeatehoinen
FoiiQ. asema libfttaa tulevan väkon
aikana edäleen lyhytaalto-ohjelmaa
e n t i s i i n a i k o i h i n aaltopituudella 19 m.
k j / s 15190. T u l e v a n v i i k o n tdijelmas-s
a h a v a i t a a n mm. seuraavat e r i k c i -
suudet:
S i m n n n t a i n a kk> 11.45 ap. soittaa
radio-oricesteri ^Sbeliuksen sävellyksiä,
k l o 12 päivällä keskustälaan aihees­t
a "mttä cJemme oppineet h i s t o r i a s ­t
a ? " klo AJOö i p . o n sunnuntai-iltapäi-vän
konsertti, k l o 430 ip. esitetään
v i i k o n k i r j a M a i j a S a v u t i s n toimesta,
k l o 10 i p . esitetään k a n s a n l a u l u j a j a -
soltteita j a k l o 11 i p . selostus Suo­men
j a R a n s k a n välisestä maaotte­l
u s t a urheilussa.
M a a n a n t a i n a k l o 4.03 i p . a l k a a työ-m
i e h ^ t t m t i , k l o 10 i p . esitetään ve­näläinen
radionäytelmä j a k l o 11.30
ip. on radiokonserttL
T i i s t a i n a klo 12 päiväll^ on selos-,
tus mehiläishoidosta, k l o 4.05 ip. a l ­kaa
metsäradion t u n t i j a k l o 10 i p . on
konserttipakina j a t i i s t a i k o n s e r t t i .
- S I T Ä :
M E N E S T Y K S E N S.%L.USn:8
Erään maaaeutukhden ooi«,H
ruvennut lepäämään h n S
omaisuuden kanssa. K u n h ^
dustettiin hänen menestyisi
suutta, saatiin siihen se-u.^^."^
taus:
-Minä kykenin asettumaan •*
SlOOm säästöjen v a r a a n i *
ta, että olin 30-.ijoden ajan tS
nellyt ahkerasti, noudattani^
ehdotonta reheUisryttä ia saarnia
tä sekä perinyt sedältäni j i i o ^
Näyttelijä Harry
Lauder heikkona
sairaana
Strathaven, SiotlantL — Tunnelun
näyttelijän H a r r y L a t i d e r i n t i l a o n h y ­v
i n huono, ilmoitetaan sairaalasta.
Hän o n j o pidenunän ajan sairasta­nut
sydäntauti.'*!
K e d t i v i i k k o n a k l o 4.05 ip. puhutaan
kananhoidosta laitilassa, k l o 10 lp.
puhutaan talvikauden opintoesitel-mistä
j a o n n i i h i n liittyvä t i e t o k i l p a i ­l
u j a k l o 1050 i p . t r i W . Sucksdorff
esitelmöi hermostxmeisuudesta.
T o r s t a i n a klo 12 päivällä a l k g a työ­miehen
ttmti, k l o 4i>5 ip. lastentunti
j a klo 10 i p . esitelmöidään ^ a p s i h a l -
vauksesta.
P e r j a n t a i n a k l o 4.05 i p . o n metsära-r
a d i o n a i k a , klo 4.45 i p . t a v a t a a n Suo­misen
perhe j a k l o 10.50 i p . esitetään
selostus Serlachiuksen taidekokoel­mista
Mäntässä.
L a u a n t a i n a klo 12.15 ip. a l k a a esi­tykset
perheen nuoremmille, klo 4.05
lp. työmiehen t u n t i , klo 10.15 radlolää-kärin
10 m i n u u t t i a j a k l o 11 i p . esite­tään
vanhaa tanssimusiikkia.
J o k a aamu klo 7.15 esitetään,eng­l
a n n i n k i e l i n e n katsaus j a k l o 7.25 suo­menkielinen
sanomalehtikatsaus.
K a i k k i ajat ovat Easterrf Standard
Time.
Neuvostoliiton ja Canadan
nuorisolla yhteinen kokous
Padapest. Canadan Beaver-p
r i k a a t i n Ja , N e u y o s t o l l i t p n nuorison
edustajilla, oU>ääUä y h t e i n e n kokous.
Jonkalaisia " op pidetty muidenkin e ri
edustajistojen iräUIlä täkäläisessä
nuorisojuhlassa. 'Tämä kokous, m i ­kä
Neuvostoliiton edustajiston etumie-h
e n laustmnob mukaan "auttoi r a u ­h
a n j a yhteisymmätryksen asiaa näi­den
kahden läaan' välillä", muodostui
avoimeksi keskusteluksi kahden edus­t
a j i s t o n välillä: ' i r u l k k i e n a v u l l a t e h ­t
i i n kysymjrksiä • n u o r i s on elämästä
Neuvostoliitossa. J a Canadassa.
Kokoukseen osallistuneet c a n a d a l a i ­set
edustajat tulivat vakuuttimeiksi.
että Neuvostoliiton nuoriso haluaa
rauhaa, mikä a n t a i s i sille m a h d o l l l -
simden j a t k a a t£^llä h a v a i t t u a m a i ­n
i o t a kulttuurityötään j a t o i m i n t a a n ­sa
sosiaalisen j a t^iloudellisen edistyk­sen
hyväksi, .,,.
N e u v o s t o l i i t o n , e d u s t a j a i n vastauk­set
Canadap; edustajain kysymyksiin
<divat k o v i a . i s k u j a p o r v a r i l e h t i e n vää­ristelyille.
K u n V k y s y t t i i n pakollises­t
a a s e v e l v o U i g u j i ^ t a , n i i n Neuvosto­l
i i t o n edustajat i s n o i v a t , " e i , meidän
pieni seisova a r ^ i j a m m e muodostuu
k o k o n a i s u u d e ^ f i ^ vapaaehtoisista".
K u n totiin kysymyksiä antlsee-milälsyyden'
suhteen Neuvostoliitossa,
h e vastasivat käjrtännöllisesti osoitta­e
n , että N e u v o s ^ l i i t o n edustajiston
tähtisolistien joukossa on 6 j u u t a l a i s ta
s a m a l l a k u n ykgt| kuoron j o h t a j a k in
on juutalaisien.' Neuvostoliiton edus­tajisto
v i i t t a s i inyös siihen, että j u u ­talaisia
on korkeissa asemissa h a l l i ­tuksessa
j a lopuksi sanoi suoraan, että
antlseemiläisyys o n kaikessa muodossa
hävinnyt Neuvostoliitossa.
Edustajisto korosti canadalaisille,
että Neuvostoliiton ohjelmaan kuiiluu
m a a i l m a n rauhan puolustaminen ja
v i i t t a s i NeuvostoUiton lehdistöön mikä
jatkuvasti selostaa, että kapitalistiset
j a sosialistiset maat voivat olla r a u .
h a n olosuhteissa toistensa r i i m a l l a.
Vastauksena kyssTnykseen Neuvos­t
o l i i t on edustajat osoittavat, että
neuvostohallituksen kuten unioidenkin
päämääränä on työläisten elintason
kohottaminen j a niinmuodoin h a l l i ­tus
j a imiot ovat täydellisesti y k s i m i e ­lisiä.
Unionistinen liike saa täyden
kannatuksen h a l l i t u k s e l t a j a i m i o n i s -
tlsella liikkeellä o n edustajansa h a l l i ­tuksessa.
Neuvostoliiton edustajain kysymyk­set
viittasivat myös siihen, että he
ovat kiintyneitä rauhan asiaan ja
nuorison elämään Canadassa. ^ i tä
tekevät Canadan progressiiviset nuo­ret?
Miten toimitte rauhan hyväk­si?
Miten oppilaat osallistuvat r a u ­hanliikkeeseen?
Miten on k u l t t i m r i -
toiminta kehlttjmyt Canadan n u o r i ­son
keskuudessa? Minkälaisia m a h ­dollisuuksia
on o p i s k e l l a k u l t t u u r i a,
ammattia? Miten on unionistinen
l i i k e kehittynyt Canadassa? iMinkä-l
a i n e n elintaso vallitsee Canadassa?
Canadan edustajisto jätti tämän
HYVÄ LASKUTAITO
Kalle: "Etkö lainam minai
dollaria siten, että annat minaE,
kymmenen dollaria ja myöhe^
toisen kymmenen. Sillä tavoin s
olen nyt sinulle veliaa
dollaria, joten olemme selvät l
laina-asiasta. Kiitos vaan nhs
VÄLILLINEN PAR.^xtg
Lääkäri:, "Teidän a vicmiehena.
tää saada rauhallisen leTOn; Tässj
muutamia unipillere:-.ä."'
Vaimo: / ' M i l l o i n minun pitää
taa niitä hänelle?"
Lääkäri: "Älkää antato niitä
nelle, nauttikaa ne its?."
• • •
LUONNOLLISTA
Jussi näki ^ i r a f f in eläintarhassa
ihmetteli sen pitkää icaulaa. M
tuolla eläimellä on noin pitkä l
la?"
"Katsos nyt J u s s i ' , selitti isä.•
raffin pää on n i i n kaukana ruiuiii
että sen kaulan täytj-j- olla pitkä ta pää on saatu kiinni ruumiis«ii
Slaavit tuomitsevat
katuvaunulippujen
hintojen korotuksen
MontreaL— Kuuden slaavilal«k
sallisuuden kulttuurikoriferenssi, kä edustaa tuhansia slaartlais-ca
dalalsia Montrealin piirissä, pidet
täällä simnuntaina. syyskuun 111
1949.
Muim ohella tämä konferenssi]
väksyl yksimielisesti päätöslaussla
missä protestoidaan sen johdosta!
maakimtahallituksen traiisportti
missioni korotti katuvaunujen lip]
jen hintaa siten, että nyt saa vai
lippua vartilla, entisen neljän i
mesta. Slaavilaisten konferenssi 1
soi että Montrealin kaupungin v
tuusto oli oikeassa vastustaessaan
tä korotusta.
Protesti lähetettiin Quebecin p
ministeri Maurice Duplessiiille
Montrealin kaupungin valtuustolle
Kiinalaiset tuomitsevat
"taide taiteen vuoksi"
romantismin
Nankinir- — Äskettäin Peipingi
pidetyssä Kiinan kirjailijoiden ja t
teilijoiden konferenssissa piti puhi
tunnettu k i r j a i l i j a Kuo-Mo-jo. 1
kä on meidän historiallinen tehtäTi
kysyi. hän. "Meidän tehtävä on yhd
tää kirjailijoiden ja, taiteilijoiden
hokas ase ja käyttää sitä vallani
moukseliisten moraalin kohotta:
seen, tuotannon rohkaisemiseen 1!
Tse-tungin uuden demokratian I
teuttamiseen..."
Konferenssin hyväksymässä pääli
lauseessa tuomitaan romanttinen li
de talteen vuoksl"-politiikka.
Kiinan kirjallisuuden uusija
Hu Sji alkoi v. 1915 uuden edistysm
Ilsen suunnan, jonka jälkeen on m
sa kehittynyt suuri määrä proletaa!
kirjailijoita.
kokouksen vakaalla luottaraube!
kuten Neuvostoliiton edustajifii
johtaja lausui, "me katsomme täs
juhlassa saamamme menes:yia
johtuvan sosialistisesta yhteiskunni
tamme", ja että tämä kokous tod!)
"edisti rauhan ja yhteisymmänyls
asiaa näiden kahden maan välillä"
Iäisiä työläisiä kohtaan, sitä ei voida mitenkään kieltää. Ja
työväenpuolueen oikeistososialidemokraattinen hallitus tun­tuu
valmistuvan järjestelmällisesti tätä petosta toteuttamaan.
British Trades Union Congressin konventioni pantiin oikeiston
höyryjyrän painostuksella hyväksymään palkkojen jäädytys-säädökset
ja entiset j^alkat. Täten "työväenhallitus" voi pun­nan
arvon alentamisen jälkeenkin vedota tähän paheelliseen
päätökseen ja sanoa, että palkkoja ei voida korottaa, eikä
unionistinen liike sitä haluakaan, koska juUri pidetty konven­tioni
nimenomaan asettui palkkojen jäädyttämisen kannalle
ja palkkojen korottamista vastaan. Täten näyttää siltä, että
Englannin oikeistososialidemokraattinen hallitus valmistuu
järjestelmällisellä tavalla murskaamaan Britannian työväen­liikkeen
vastarinnan elintasonsa alentamista kohtaan — kuten
tapahtui S^iomessakin, missä jo on saatu kokea rahan arvon
alentamisen kiroukset ja oikeistososialidemokraattisen "työ­väenhallituksen"
poliisipatukat. Nähtäväksi vain jää, että
mistä Britannian työväenpuolueen hallitus silloin löytää sa-peliministeri
Simosensa ja aseveli Varjosensa kaikkein likai-sinta
työtä suorittamaan Wall Streetin hyväksi? Vastaansa­nomatta
Britannian työyäki tuskin on.
Kielloista ja vastaväitteistä huolimatta näyttää kuitenkin
siltä, että punnan aVvon alentaminen on "kirjoissa" ja sen
toteuttaminen vain ajan kysymys — ja se ei lupaa hyvää sen
paremmin Britannian kansalle kuin Canadallekaan, sillä
tukemalla Yhdysvaltain hallituksen vaatimusta punnan ar­voa
alentamiseksi. Canadan Tiallitus vaaransi myös oman dol-
^ lariparkanune arvon.
Kuka on vuohi ja kaks lammas
K u n muutama päivä s i t t e n kiäljet-t
i i n I U M M S W : n S u d b i i r y n edusta­j
i l t a pääsy Y h d 3 ^ v a i t o i h l n V n i i n se-ei
t u l l u t yllätyksenä. Amerikan r a ­j
a l l a olevat siirtolalsviranomaiset
ovat saaneet W a l l S t r e e t i n Isännil­tään
t a r k a t ohjeet k u k a o n v a a r a l U -
n e n ulkonaisesti mahtavalle A m e r i ­k
a n "RidysvalloiUe. C a n a d a l a i s i a k in
o n ryhdytty jakamaan vuohiin j a
l a m p a i s i i n . Vuohet eroitetaan- l a m ­paista
Ja kohdellaan'SOI mtdcaisesti.
Ketä m u l t a k u i n unioiden iohtomie-'
h i ä o n h e i t e t t y vuohten karsinaan?
S e l l a i s i a ihmisiä o n l u k e m a t o n mä&-
.rä. ' -v/ •
Ensinnä kaikki sellaiset iluniset.
j o t k a tahtovat rauhaa. Ktiluvan
vuoden alkupuolella s a ^ ; m i N e v Y o r ­k
i n satamaan eräs m a a i l m a n k u u l u i ­s
i m m i s t a .tiedenaisista osaUistuak-seen
siellä pidettävään ratäuadoon^-
xessiin. Hänet pidätettiki Ja s i i r t o ,
laisviranomaiset k u l j e t t h n t faäneft
EUis saarelle. Tämä nainen oQ
R a n s k a n n a i s t o i edustaja ratihanko-koukseen
Ja hänen nimensä <di I r e ­n
e C^rie. Irene C u r i ^ äiti M a i le
Ourie k e k s i r a d i u m i n J a o n a i n o a i h -
miAen. Joka o n s a a n u t k a k ^ N o b d -
p a l k i n t o a . jj
K u n M a r i e ' ' < ^ e dli maineensa
kukkMloiUä • i^tSuiyat Yhdysvaltain
tieteelliset IjUtoicset hänet v i e r a i l u l ­l
e , vuosisatamme idussa. !Bi y k s i -
: kään n a i n ^ a i . x)le kCÄkaan joutunut
n i i n myrsksrisen suosionosoitusten
k ( ^ t e e k s i ktäj£^M&rie C u r i e.
Nyjt,, hänen' joka on
vanklriunaton V a t ^ pUoJustaja Ja
edistyniielinaä, i l m i i n e n , saa mitä
Töytakelmmänkphtelun osakseen.
Y h d y s v a l t a i n edistysmielisten t i e -
döniesteh.Ja' e r i p u o l i l t a maailmaa
saapuvat prdtestit aiheuttivat k u i ­t
e n k i n sen, e'ttä' hänet vapautettiin
E l l i s s a a r e t ja ' s a i muutaman päi­vän
oleskelultivan_ N ew Yorkissa.
Rauhatdcongressäa hän e i k t i i t e n -
k a a n saanäf osaästua.
M u i i t a i n a päivä s i t t e n tiedoittivat
rhdysvaltätn sOrtolalsviranomaiset,
että IUMl[CSW:n C a n a d a n Johtaja
Robert C a r l i n l a vastaan tehty pääsy-k
i e l t o o n pysjrväinen. K o d u Carlhi
ei ole s a l a l i i t t o u t u n u t W a l l Streetin
täkäläisten asiamiesten Mosherin,
M i l l a r d i n , Ocmroyn jma. kanssa u n i -
onsa hftjoittamisleksi, n i i n Y h d y s v a l ­t
a i n ' jBLbttaiUsyii-annm mietestä
hän o n sopkoaton henkilö f n a t k u s t a -
maan Y h d y s v a l t o i h i a.
Robert C a r l i n on työväenmies.
M u t t a tällaista törkeää k i e l t o a ei so­velluteta
v a i n jtyöväenaimisiä vas­taan.
Tavallinen p o r v a r i k i n , jos on
Joskus vahingossakin puhunut t o ­t
u u t t a Neuvostoliitosta, saa saman­l
a i s t i k o h t e l u n o s a k i n . Tämän s a i
kokea Toronto I J a i l y S t a r i n t o i m i t u s -
k i r j o i t t a j a M a r g a r e t G o u l d äskettäin.
E i koskaan r a j a n eteläpuolelle, o l i
"Yhdysvaltain siirtolaisviranomaästen
vastaus miss GouldiUe.
M i s s E t h e l Neilscm a i k o i äskettäin
matkustaa Y h d y s v a l t a i n k a u t t a M e k ­sikoon
seuratakseen sivustakatsojana
A m e r i k a n rauhankongressia. Ame­r
i k a n konsuli esitti hänelle setoraavat
kysymykset v a s t a t t a v a ! : (1) M e ­nettekö
konferenssiin? (2) K u u l u t -
teko johonkin poliittiseen puoluee­seen.
(3) K u u l u t t e k o LI>P:n? :
N e i l s o n i l m o i t t i , että hän on p o ­liittisesti
Ifoeraali, canadalalnen
viidennessä polvessa, että viimeisen
30 vtioden a j a n hän o n k e r r a n vuo­dessa
v i e r a i l l u t Yhdysvalloissa eikä
hän ole kommunisti.
Tästä huolimatta rautaesirippu
t i p a h t i hänen eteensä.
"Vieläkin äimeellisemmän " r i k o k ­sen"
o l i n u o r i miss June K a r p i ak
tehhyt. Hän o l i voittanut työväen-
Juhlassa populäär&ilpailtm j a p a l ­k
i n t o n a m a t k a n New YOTkiin. S i i r -
tolaisviranomaisten mielestä tällai­nen
•'rikollinen" o n v a a r a l l i n e n m a h ­tavalle
A m e r i k a n Y h d y s v a l t a i n v a l -
tioUe. Siitä syystä häneltä evättiin
matkalupa.
Näin voisi Jatkaa pitkältä. C a n a ­dan
kapitalisteja palveleva hallita^
jää jälkeen Vfall Streetin haEö^
sesta. Muistamme liyvin vah^.
tisten uniojohtajien karkoituiset.
Mutta jos tänne, saapuu Canad
kansaUisrikkauksista ja canadaiii
ten työvoimasta suunnattoma^
kastuneita korporatioiden h«1
niin ei minkäänlaisia esteitä asei^
heiUe. .
Olemme myöskin panneet mer»
että Montrealin. Toronton. Vaa^
verin y.m. kaupunkien tunnetutaj
maailman miehet kulkevat rhm,
töihin esteettömästi. rndTsva^:|
Canada vilisee tävTJ.ä k a i i e^
sodan aikaisia kollaboraattare:ta
märäperäisillä asioillaan. Ja
sattuvat joutumaan karkoitis*
alaiseksi niin vaikutusvaltaiset i
rit ryhtyvät kuumeiseen toijnää
ja pian on pidätetty ^'apaaUa^^
ja vieläpä katsotaan, ette loT*
helpon ja hyvän toimeentuloa
Kaikesta tästä huolimatta
taantumuksellisemme JT^-^Lj
mokratiasta ja vapaudesta. >
taan halveksivasti itään ja ^
taan muka siellä vaUitsevastaJ
pauden ja demokratian ir-TJ^*^
Eöcöhän olisi parempi, t u t ^
omat porraspäät ennenkin
syytetään.
Näyttää kuitenkin
•taholta uskottavan, että ^ ^ [^
vasti huudetaan toisten ^^s^
puutteista, niin ihmiset eivät
(havaitse samojen PF'^''^''T\^
kin suuremmassa määrässä
v a n omassa maassa. _ Uoti.