Vapaus, July 28, 1949

              mm.
. ii
1 »*
m
i i i 1
i i i
« i i i
MM
«iii' ^f^Ä^
» » l i
Länsi-Saksa on saanut siirfomaasorron
rauhansopimuksen sijaan
Searaava artfkJceli on ilnKstyort
YbdysTaMaio . antifasMiseii sak-
«ataism järjestön lehdfti 'The
German American". Sen UrjoitU
Gerhart Eisler ennen lilitöUn
Amerikasta.
Sodan päättymisecUi on kulunut
neljä vuolta. Muita rauhansopimus­ta
ei cl« viejäkään tehty Sak£an kans-ta.
Safea ».-i ok' vapautunut vieraasta
. michityJcÄCstä, eivätkä saksalaiset ole
* saaneet ka.skyvaltaa omassa maas­saan.
-~- - Länsivalloilla ej ole vähintäkään ai-
^ l^muAta jiolmia rauhamoptmtista eikä
poistaa Joukkojaan Saksasta lähim­mässä
tulfvaisuudewa. Päinvastoin
ne y h ä avoJmtmmtn paljastavat suun­nitelmansa
pitää joukkonsa mää­räämättömän
ajan Lansl-Sskxassa,
vieläpä lähettää tiniie ]l>iää joukkoja
Ja väärinkäyttää maata joukkojen
harjoitusalueena seuraavan sodan
valmislclemi.sc-k5i .sekä estää kaikki,
mikä edesauttaisi Saksan yhtenäisyy­den
palauttamilta.
Tämä .•;aksalaisten kohteleminen
siirtomaakansana on jyrkästi vastak­kainen
kalkille kansainvälisille pää­töksille
S;ik.?an-poUtlika«ta, saksalais­ten
eduille Ja myös Neuvostoliiton po­litiikalle.
Neuvostoliiton ja kansan-
< demokratiain mielestä on rauhanso­pimus
Saksan kans.sa tehtävä mitä
pikimmin ja noin vuosi sopimuksen
" Jälkccti kaikki miehitysjoukot Saksas­ta
Ikuistettava. Neuvostoliiton poll-
• tiikka perustuu Jaltan Ja Potsdamin
«opimukstln, läasivaltain Saksan-po­litiikka
taas näiden £oplmusten kyy-nililsccn
rikkomLst-cn.
Voi.si u.skoa. e t t ä Neuvostoliiton eh­dotukset
Saksan kysymyksen rauhal­liseksi,
dcmokraattheksi ratkaisemi­seksi
muodostaLsivat sopivan perustan
' " ' s ä u r v a l t o j e n yhteLsymmärryksen luo­miseksi,
varsinkin Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton välillä. Kalkki ihmi­set
mnailmas.sa, Ja varsinkin saksalai­set,
voisivat hengähtää helpotuksesta.
Mutta jäa^ivaltain imperialistit eivät
halua yhteisymmärrystä. He eivät
"halua luopua ajatuksesta muuttaa
' "Xänsi-Saksa sotanäyttämöksi.
. Jossakin määrin vcrhotakscen Län­si-
Saksaa koskevat todelliset päämää­ränsä
ja antaakseen niille demokraat­tisen
silauksen Yhdysvallat. Englanti
Ja Ranska ovat julkaisseet n.s. miehi-tyssäännöii.
Näennölsesti tämä sään­tö
suo länsLsaksalaislllc oikeuden itsc-
- hallintoon — multa sellaisin rajoituk­sin.
Jotka tekevät siltä surullisen i l ­veilyn.
Miehity.sjoukot pysyvät maassa ja
niiden äärettömät kustannukset on
länslsaksalalstcn cdclleetj maksettava.
' , XJlkomaankaupan Ja rnhakannan val­vonta
juä Uinsivallaln käsiin, siis kilr
pailtjain käsiin, Jotka käyttävät tätä
valvontaa Sak-san ulkomaankaupan
estämisek.sl. Länsivallat myös tois­taiseksi
cdu.stavat Län.si-Saksaa ulos­päin.
LäiLsivallat johtavat Ruhrin
•-»••eollisuutta Ja ne myös valvovat kalk-
XI;]^a tieteellistä tutkimusta. Länsisak-salalsten
säätämät lait saavuttavat
pätevyyden vasta michltysvaltain hy-
• väksymiscn Jälkeen. lÄnsisalcsaialsil-la
on "oikeu.s" tehdä pakosta kaikki,
mitä länsivallat käskevät, mutte he
eivät saa liikuttaa sormeakaan. Jos
se ei ole näille mieleen. Se on siirto-maakaosan
päällikköjen itsehallintoa
slirtomaakomissaarien ruoskan alla.
Jopa "New York Timesin-, Joka oli
innoissaan Pohjois-Atlantin sopimuk­sesta
ja uudesta miehityssäännöstä oli
johtavassa artikkelissaan myönnet^-
vä, että miehitysfiäännön määräykset
tekevät SaksasU länsivaltain siirto­maan
rajoitetuin itsehallintaolkeuk-sin,
parhaassa tapauksessa suojelu­alueen.
Mlehityssääntöä ei voi hyväksyä
kukaan saksalainen. Joka ei omaksi
hyödykseen tahdo myydä maataan
länsivaltain imperialisteilla. Saksan
kansan suuret Joukot tulevat nouse­maan
Saksan siirtomaistamista vas­taan
ja taistelemaan demokraattinen
Saksan yhtenäisyydestä. Saksalaisten
valtaosa ei tahdo uutta sotaa eikä aio
luovuttaa tykinruokaa Harry Truma-n
i n barhaarlsten atomipommlsuunnl-telmien
edistämiseksi.
Vain kaksi Suomen
lähetysiöiyöntekijää
jää Kiinaan
HebinU. >- (8-S) — Sotaisan K i i ­nan
levottomat olot ovat pakottaneet
suomalaisten lähetysasemien henkilö-kunnan
palaamaan kotiin. Heinäkuun
puolivälissä saapui Helsinkiin en-slnrunäinen
11 lähetystyöntekijää, Jois
ts 5 on parhaillaan Kantonissa Ja
Hongkongissa seurailmassa tilanteen
kehitystä mutta kaksi oh edelleen i ä -
hetysasemlllaan Ja aikoo jäädäkin
niille, niistä pastori Kantele Johtaa
Suomen laestadlolaisen lähetysyhdis-tyjcsen
Yungshuessa olevaa lähetys­asemaa.
Joka sijaitsee Hunanin maa­kunnan
syrjäisessä kolkassa. Pastori
Päivö Parviainen taas Jää Tayingin
asemalle. Jonka rosvot jo ovat kerran
ryöstäneet Mainittakoon, että kaik­kiaan
noin 2,300 kristittyä kuuluu K i i ­nassa
Suomen lähetystyön vaikutus­piiriin.
TAYLOR'S MEN'S WEAR
40 S. CUMBERLAND ST. KOLME SUOMALAISTA MYYJÄÄ UIKKEESSAMME
PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
PORT ARTHUR, ONTARIO
Halla vIeraiUut
eri puolilla
Suomea
HelalnU. — (S-S) — Heinäkuun 15
—19 pnä on halla vieraillut useilla
patkkakimniUa eri puolilla suomea.
Tällä kertaa on hallan Ilmaantuminen
ollut hyvin "lälsklttälstä". sillä sa­massa
maakunnassa on ollut pitäjiä.
Joissa hallaa et ole ollut, kun sen s i ­jaan
se toisissa kunnissa on tehnyt
melkoisiakin vahinkoja varsinkin pe-nmanviljelyksllle.
Useimmissa ta­pauksissa
halla el ole ollut niin an­kara,
e t t ä se olisi kasvun kokonaan
lopettanut, kerrottiin asiantunteval­ta
taholta. Hallan tuottamat vahin­got
selviävät todeniläköisesti Jo parin
viikon sisällä hallapalkoilla suoritet­tavien
arviointien Jälkeen. Vältetään
nyt Jo kuitenkin, että syksyllä ci enää
puhuta perunan lllkarunsaudcsta, sll^
lä perunan kohdalla näkyvät vauriot
Jcf vähäisestäkin pakkasesta. Onneksi
vilja Jo t ä h ä n aikaan on niin pitkälle
ehtinyt, e t t ä se kestää pientä pakkas­takin.
Kenwickissa, Ont. tapahtui äskettäin ikävä onnettomuus kun 4-vuo!';,i:is Gordon Stevens, joka oli kävelyllä isoisänsä William Sitevensin kanssa.
Juoksi tielle j a joutui auton alle. Vasemmalla isoisä seuraa kun lääkäri yrittää pelastaa loukkaantuneen pojan, joka kuitenkin pian kuoli.
Merimieslakkolaisten vieraana
— Noin 2,700 ihmistä kuolee joka
päivä Yhdysvalloissa auto-onnetto-muUkslen
seurauksena.
»
« . 'a
m
PARHAIN ONNITTELUMME
65-VUOTIAALLE
JACK S. MÄELLE
Siinä on työstäsi palkka,
kun kotiliesi on rattoisa
ja lämmin closi-Utana.
Sitä toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät
• • •
Vaimeasi Emma
Sylvia ja Arne Mäki Ja
Richard
L i l i ja Jack
Mr. ja mrs. Nestor Johnson
Hilma ja Julius Seppälä
S^ene ja Väinö Kinnunen
ja perhe
Fanny ja Urho Juhola
B-rtha ja Olavi Laine
Hilma ja Frank Ojala
Sohvi ja Vie. Salo
Elsie ja George
Nancy ja Chas. Jacobson
Edla Kinnunen
Hilda ja Elmer Pulkkinen
Mr. ja mrs. Jacobson
George G. Johnson
Harry Pransst
Lydia ja Kalle Syvänen
Olga ja Vilho Mäki
Aino ja Kauno Rentola
Helmi, Maiju ja Jack Wam
Tyyne ja Heruy Kangas
Farmi ja George Kyllönen
Unnea Ja Yrjö Rautio
Toini ja John Kangas
Anna Ja Venni V i iU
Ida Ja Alex Salo
Vieno ja Leo Viita
Sofia ja Otto Salo
Senja
Annie Ja Toivo Penttilä
Kesäkärapällä Long Lakella heinäkuun 23
p.nä 1949
Canadan lakossa olevien merimies­ten
taistelu on h e r ä t t ä n y t kansainvä­listä
huomiota. El vain Canadan val­tiokoneisto,
mutta myöskin Britan­nian,
Austraallan, Yhdysvaltain ym.
maiden valtiokoneistot ovat tehneet
osansa Canadan merimiesten taiste­lun
tukahduttamiseksi. Taistelu kui
tenkin edelleen Jatkuu lujana.
Monet ihmiset varmaankin ajatte­levat,
että kuinka merimiesten taiste­lu
on ollut mahdollista kun valtioko­neisto,
rikkuriunio, vanhoillisten uni-oldcn
johtajat, suurlehdistö. radio y.
m. ovat merimiehiä vastassa. Tällai­set
mietteet olivat tämänkin kirjoit­tajan
mielessä kun saavuin Montrea­liin
viime toukokuussa. Siitä syystä
päätin käydä katselemassa taistelevia
merimiehiä.
Kun lähestyin satamaa, n i i n Jo en­simmäisellä
portilla näki, e t t ä taistelu
oli käynnissä. Portilla käveli edes­takaisin
kaksi poliisia heilutellen pit­kiä
kapuloitaan. Vastakkaisella puo­lella
käveli viisi lakkovahtla kantaen
tunnuslaiuseita. Canadan järjestys­valta
oli järjestänyt asiat niin, että
lakkovahtcja ci saanut olla portilla
estämässä rikkurcidcn laivaaii pääsyä.
Y r i t i n haastatella lakkovartioKa.
Lakkovartiat kieltäytyivät ensin vas­taamasta
tekemiini kysymyksiini. Het­ken
kuluttua saapui lakkovartioiden
luokse nuori mies ja keskusteltuaan
lakkovahtien kanssa hän tuli puheil-
Jcni ja kysyi mit-i haluan. Esitin i t ­seni
ja puhe alkoi luistaa. Kysymyk-ses.
sä oleva nuorukainen oli pikettl-kaptccni.
Lakkovahdeille kelpasi sa­vukkeeni,
joita he eivät huolineet ai­kaisemmin.
Lähdin pikettikapteenin
ja erään lakkovartijan kanssa lakko­laisten
pääinajaan. Pikettlkapteeni
selosti, että jumi samalla rantakadul- '^i ateriaa päivässä,
la vähän aikaisemmin canadalaiset
poliisit koputtelivat englantilaisia
mcrimlohiä päihin kun uskalsivat j ä r ­jestää
mielenosoituksen canadalais,-
ten merimiesten puolesta.
Merimiesten päämaja sijaitsee 427
St. Frances Xavier kadulla, likaises­sa
satamakaupunginosassa. Nousimme
toiseen kerrokseen. Ovella minut py­säytettiin
kunnes pikettlkapteeni sa­noi,
e t t ä tämä mies on "OK".
Tapasin yhden lakkolaisten johta­jan,
Danny Danielsin. Hän kertoi
merimiesten valkeasta taistelusta.
Merimiehiä vastaan ovat Canadan
liittohallitus ja eri maakuntahallituk­set,
laivakapitalistit. porvarillinen
lehdistö ja radio, rikkurnmio ja van­hoilliset
imiojohtajat. ,
K im ihmettelin kuinka merimiehet
i ovat voineet näin vaikeissa olosuh-
I teissä taistella, niin hän sanoi sen ole-
! \-an mahdollisen vain siksi, e t t ä me-
{ rtmiehet ovat yksimielisiä. Työläis­ten
kansainvälinen solidarisuus on
näytellyt suurta osaa ja Canadan työ­läisten
yleinen myötätunto on meri­miesten
puolella. Vapaus on tehnyt
hyvää työtd koska suomalaiset työläi­set
ovat lähettäneet huomattavia lah­joituksia
heille.
Haalissa oli mitä Krjavin joukko j
miehiä. Suurin osa oli nuoria ja vain
Yhdessä pöydässä neekeri pelasi kort­tia
valkoinen mies kaverinaan kahta
valkoista miestä vastaan. Minkiiiin-iaista
rotueroitusta ci näk^-nyt. Kas­voista
päättäen edastcMuna oli mui­kein
kaikki kansallisuudet mitä Cana-dassa
on huomattavampi määrä.
Vain muutamat olivat hyvin puettujia.
Salissa oli jos minkälaista touhua.
Yhdessä osassa salia joukko miehiä
slirti merlmiespusseja yhdestä Hur-kastä
erääseen huoneeseen. Kes­kellä
salia olevilla pöydillä pelattiin
tammea, .shakkia ja korttia.
Mainostelta oli seinillä. Suurella
ilmoitustaululla oli tärkeitä ticdoifcuk-sia.
Siitä näkivfettä "Island Siele"
oli liikkumattomana Saigonia sata­massa,
"Friberg" Brisbanessa Aust­raliassa,
"Seabord Pioneer", "Rock-side"
Ja "Argofax" Japanissa, "Hali-gonian
Duke" Sydney.ssa Au.stralias-sa.
"Cambray" j ä "Cargill" Capctow-nlasa
Etelä-Afrikas.sa jne. Noin 40
laivan miehistöt ovat kieUiiytyneet
alistumasta laivakapitalistion hyök­käyksen
edessä ja ovat torjuneet hei­dän
elintasonsa huonontami-syritvkset.
Kun saavuin Vancouveriin kesä­kuun
alkupäivinä niin cn.simniäinen
näky ennen CPR:n asemaa oli lakko-vartajat.
Pari pälvä-i myöhemmin mi­nulla
oli tilaisuus vierailla lakkolais­ten
päämajassa. Se sijaitsee lähellä
satamaa 53 Alexander kadulla. Nä­ky
oli samanlainen kuin Montiealissa.
Tapasin merimiesten johtajat J.
Thompsonin ja Sharpen. Minulle
ja eräälle kalastajien unioon kuulu­valle
toverilleni järjestettiin tilaisuus
nähdä kaikki mitä halasimme.
Keittiössä työskenteli useita miehiä
ja Icaksi naista. Kokki valmisti päi­vällistä.
Lakkolaisille varattiin kak-
^:an jäseniä ja toivotimme heille kes-
»•ävyybta taistelussa.
Samaan aikaan kun vierailin Van­couverissa
merimiesten päämajassa
oli maan suurlehdissä uittinen, että
Lentäen satamatyöläiset palaavat t a ­kaisin
töihin. Meille n ä y t e t t i in C S U tn
presidentti Davisin lähettämä sähkö­sanoma,
jossa sanottiin, e t t ä Lontoon
Katamatyöläiset eivät kuitenkaan los-
Gäa canadaiaisia lakonalaisia laivoja.
Myöhemmät tapaukset todistivat
kuinka todellakin Lontoon satamatyö-l-
ai.~t?n myötätunto oli Canadan :tais-televien
merimiesten puolella.
Huomioni niin Montrealissa kuin
myös Vancouverissa "taistelevien me­rimiesten
päämajassa oli se, e t t ä me­rimiesten
keskuudessa on erittäin
lahjakkaita ja monipuolisia miehiä.
Vancouverissa näin useita mimiogra-filla
painettuja propagandalehtisiä,.
joissa piirretyin kuvin esitettiin me­rimiesten
taistelua. Kuvat olivat
niin hämmästyttävän taitavasti teh­tyjä,
että luulin niitä ammattipiirtä­j
ä n piirtämiksi. Kuulin kuitenkin,
e t t ä piirtäjä oii tavallinen merimies,
joka ei koskaan ollut saanut koulu­tusta
piirtäjän ammattiin. Jokata­pauksessa
ne osoittivat erinomaisia:
taiteellisia lahjoja ja aiheet poliittis­ta
ymmärtämistä. Monet muut pii­rustukset
olivat myös hyvin tehtyjä.
Näin myöskin nuoria poikia kirjoit­telemassa
kirjoituskoneilla ja niiden
kömpelö käyttäminen osoitti niiden
käyttäjäin kokemattomuutta. Meri-miesunicn
johtajat sanoivat, e t t ä me­rimiesten
taistelu on suurin koulu me-rimiehille
kuin mitä heillä koskaan
on ollut ja monta huomattavan lah­jakasta
ja kyvykästä merimiestä on
•vohonnut vastuunalaiseen asemaan.
Nyt kun jälkesnpäin muistelen n ä ­kemiäni
merimiehiä, niin ei voi olla
Meidät vietiin lakkokcmr-an koko-j kysymättä itseltään, että nämäkö
vaafimattcman näköiset merimiehet
todellakin ovat järkyttäneet koko
maailmaa. Näiden ahavoittuneitten
Kiinan tiedemiesten
konferenssi
Pdping, Kiina — (ALN) — En­simmäinen
yleiskiinalainen tiedemies­ten
konferenssi pidettiin täällä ä s ­kettäin.
Tieteellisen työn tekijöitä
kehoitettiin yhtenäisyyteen ja järjes­tymään
selkä työskehtelemään kovasti
yhteisen päämäärän, uuden kansan­tasavallan
aikaan saamisen hyviiksi.
Tiedemiehille sanottiin, että tärkein
hetlkohtainen työ on nyt taloudelli­nen
Jälleenrakentaminen.
Japanin sotarikollisia
tuomittu vankilaan.
Tokio. — Kenraali Douglas Mac A r t ­hurin
lainopillinen Jaosto ilmoitti tiis­taina
lopullisista tuomioista Japanin
56. sotarikolliselle, joiden joukossa on
5 entistä amiraalia ja yksi kenraali­luutnantti.
Syytökset vaihtelivat liit-tolaissotavankien
yksityiskohtaisesta
pahoinpitelystä alkaen aina siihen asti
e t t ä he olivat komentaneet joukkoja,
jotka suorittivat näitä vankien väärin-kohteluja.
Kahdeksan syytettyä 'niin
elinkautiseen vankeuteen, 21 s>j>,etyn
rangaistukset vaihtelivat 10—40 vuo­den
välillä ja jälellejääneiden tuo­miot
puolesta vuodesta kymmeneen
vuoteen.
ukseen. Komitean jäsenet olivat
pääasiassa nuoria miehiä. Huone oli
tupakansavua täynr.ä ja ilma tunk-kaantunut.
Tervehdimme va-.n komi-
11 muutama ^lanhcmpi mies oli joukossa.
EDWARD
TAMMISEN
MUISTOLLE
Kuoli faeinäktiun fi9 p:nä
1948.
On meille muistosi haihtu-maton,
se on aare kallis mi kätköhön
jää.
kun vucdct unhoon vicrähfää-
Saimi Tamminen j a Lapset.
Heinäkuitn 2D p. 1949.
Kirkland Lake. Ont.
merenkyntäjäin horjumaton yksimie­lisyys,
taistelutarmo j a työväen luo­kan
kansainvälinen solidarisuus osoit­tavat
osaltaan minkä valtavan voiman
työväenluokka omaa, jos olisi enem­män
yksimielisyyttä. — U . M .
Osuustoimintaliike
kasvaa Israelissa
Tel Aviv, Israel. — (ALN) — Noin
70 miestä ja haista, jotka tulivat tän­ne
englanninkielisistä maista avusta­maan
Israelin vapaustaistelua, on pe­rustanut
oman rakennus- ja maata-lousosuuskuntansa.
Tähän joukkoon
kuuluu useita yhdysvaltalaisia, mm.
insinöörejä, sähköteknikkoja ja teh­dastyöläisiä.
He p ä ä t t i v ä t jäädä Is­raeliin
vakituisesti sotilaallisen palve­luksen
päätyttyä.
Tämä on yksi niistä monista osuus­kunnista,
jolta perustetaan nyt kaik­kialla
maassa kansan siirtyessä so­dasta
rauhaan. Kulimeen kuuden
kuulcatiden aikana on perustettu 70
sellaista osuuskuntaa.
Paljon turisteja
Suohiessa tänä
kesänä
Helsinki. — fS-S) — Tämä kesä on
maassamme ensimmäinen oikea mat­kailukesä
moneen vuoteen. Ermätys-määrä
suomalaisia ön matkustanut ja
edelleen matustaa ulkomaille ja ulko­maalaisia
saapuu edelleen Suomeen
varmasti kaksi kertaa enemmän kuin
vielä vuosi sitten. Kotimainen matkai­lu
on myös suuresti vilkastimut. Var­sinkin
rengasmatkoja, joita on nyt
valittavissa 42, harrastetaan ahkeras­ti.
Eräät Suomen Matkailijayhdistyk­sen
matkailuhotelleista on varattu jo
kauaksi eteenpäin.
Kuluva kesä on Suomessa myös o i ­kea
kongressikesä, jollaista ei ole a i ­kaisemmin
koettu. Tuhansia ulko­maalaisia
on tänne sa.ipimut niitä
erilaisimpiin kongresseihin maall-
103*vuotias vanhus
kuollut Edmontonissa
Edmonton. .— Tämän kaupungin
vanhin asukas. 103-vuotias Alexander
J . Rea, kuoli kotonaan viime maanan­taina.
Mr. Rea saapui Edmontoniin v. 1891
Ontariosta, Hän t ä y t t i 103 vuotta
viime helmikuussa. Mr. Rea on syn-tj'nyt
Almontessa, Ont. Hän on ollut
farmarina myöskin Yhdysvaltain puo­lella
Pohjois-Dakotassa.
man kaikilta kulmilta. Mutta turistit
ovat sittenkin enemmistönä ja heistä
skandinaavit. Tähän on syynä osal­taan
Suomen markan halpa matka-markka
Ruotsissa. Amerikan suoma­laisia
on ^saapunut tänä vuonna läiies
1,500. •
Ulkomaalaisten mielipide on ollut
yleensä se, e t t ä Suomi on todella kau­nis
maa. Mutta on heillä valittamis­takin:
ruoka, on kuulemma Suomessa
kallista Ja osittain matkustaminen ja
hotellimaksutkin. Taitaa olla puheissa
perää. -
— Canadan maatalouskemistit sa­novat,
että rutot tuhoavat $35.000,000
edestä farmituotteita jcka vuosi, eli
17 prosenttia (kansallisesta farmltu-loista.
»lATTl K I U R U — W M . SUVANNE
318 Bay SL, Port Artfanr, OnUrio
EVINRUDE
ULKOLAITA MOOTTORIA
Meillä on kaikenkokoisia varastos­sa
Ja myös välitämme osia Evin-rude
ja Johnson moottoreihin sekä
kunnostamme ulkolaita moottorei­ta
Superior Motors
127 S. Algoma St. Port Arthur, Ont.
Saatavana
lähetystä
• Interior Trinj
• Insul-Bric Sldiag
• Plywood
• Maronile
• Asphalt Shlngl«
• F5bre Glass
MILTON
LUMBERTÖ
Puhelin Dial S-
99 S. Cunaberlaad
Port Arthur
HUDOLIN & GAMBLE ic SOUTH END S
PUHELIN 5-8742
MEILLÄ PUHUTAAN SUOMEA.
Hitsauspaja ja autokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autoien H
korjausta Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvclus kuonm"
ajurei Ie ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään p a j a s s a»
kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja ja '
381 Oliver Road, High St. lähellä, Port Arthnr
Lakehead Monument Compaoj
W. Kellaway, omistaja
Kaikenlaisia hauta- j a muistopatsaita.
TYÖ TAATAAN.
258 S. Algoma St. Puhelin 5-7713 , Port ArihB,
61 Cumberland St. South, Port Arthur. Ontario
W.H.KEEN
edustaa
GILSON MANUFACTUHDR
Co. Ltdria
Guelph, Ontario
Länmiitysuuneja — PesukoneSi
— Sähkökaappeja —
Air Conditioning-välineltä
Dial 5-6121
LANGILA JA WAUGil
HARDWARE COMPANY
Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä
Täydellinen valikoima tarvikkeita metsämiehillt
Ulkotilaukset toimitetaan nopeasti.
Dial 5-5912
10 N. Cumberland St. Port Arthur,
Prince Arthur Hotellia vastapäätä
Rakennustarpeita . . .
BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu
BC Flr-vaneria ja "Masonite"-levYJä
VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSÖ
' Jouduttaa työssä ja maksussa.
Kysykää näitä
AVANSON LUMBER COMPi
Puhelimet N. 431 — N. 731
Port Arthur
H U O M IO f
Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niio
kääntykää imeidän puoleemme. Meillä on
välitysoikeus kaikenlaisille kotitaloude^
tarvittaville välineille. Kuten pesukoneille,
radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajiHe. sili­tysraudoille
ja monille muille aikaa ja vaivoja
säästäville laitteille. Kysykää hintojamme,
käyttäkää palvelustamme.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176-180 s. Algoma SL Pori Arih"'-