Vapaus, July 28, 1949

              ,MEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
m
o
alle
häni
Iittiä I
aelhj
taki
hän]
onoa.'
6Öil
_ bebuUc 22. pn» IM».
U ^ A N HINTA
hinnan nousu o n aiheuttanut
fchdiitössa. Tampereella U -
53sUUdeniokraattinen K a n -
rtMi suorittaa tilastovertailua
I j9«7 ja 19*8 verotusten kes-fZetax
verotustyön ehtineen jo
' ^ j j j e että vetaUuja voidaan
' * ^ « r t a a leivän hintakysy-
\ verotusta r i n n a k k a i n tode-
PJ! leivän h i n t a onTödella kör-päästyy
topuksi seuraa-itii)
dee«n:
barjoiteuan propagandaa
jÄvfljatuotteiden hintojen j o h -
kommunlsUt viime a l -
1 (j»t ahkerasti tehneet, on hyvä
toisaalla tapahtuneet j a t a -
alennuksetkin. ValUon t u -
' ^ i s u u sveroalennus j a l l l k e -
ennus jo antevat k u l u t -
vUjMUOtteiden h i n n a n nousun
eron. Jos muuten s a a -
bintoja alenemaan on erotus
,j»n hyödyksi vielä suurempi."
jmunistlpuolueen pää-äänen-stt*]>
Työkansan Sanomat U r -
j ilmeistä että pääministerin p u -
j «lieen arvovaltarippelden sä|-
jjjseksi ryhdytään tolmenpitei-
Crtn hinnan alentamiseksi j o l -
B Bitittöman vähäiseUä määrällä.
, merkittävämpää hintojen a l e -
g, Joka tietäisi vaikeassa t a l o u -
gsemassa olevien kansalais-
"toimeentulon helpottamiseksi,
dtä "työväenhallitukselta"
ettsvissa. Fagerholmin h a l l l -
i'oJlut Ja on vastaisuudessakin
ien asianajaja n i i n k a u -
roaanune työläiset j a t a l o n -
riittävän laajassa mitassa s e l -
Ujuavat, että heidän elinehto-iohoamtsen
välttämättömänä
yksenä on sanotun h a l l i t u k s en
ja uuden, työläisten j a
edustajista kokoonpan-
I iiallituksen muodostaminen. Tä-tosiasian
tajuaminen laajoissa
piireissä onkin viimeaikoina
aut varsin voimakkaasti j a
i on, etteivät päMministerin r a -
i välityksellä esittämän propagan-voi
Jatkuvasti hiuiiätä työ-
, Joilta nykyinen hallitus
li.vain kärsivällisyyttä, k u t e n F a -
1 puheessaan l a u s u i ."
[UBKKO JA KOMMUNISMI
Mputunut lehdistössä kirjoittelun
1 lähiiinä Tshekkoslovakian t a -
Johdosta. Niinpä Lahdessa
itjvi kokoomuspuolueen äänen-tttaja
Lahti kirjoittaa seuraa­vasta
kirkosta a a k e r r a n tuleva rie­muitseva
k i r k k o ."
Vapaa Sana (skdl) tarkast^ee kir­k
o n j a kommunismin välistä r i s t i r i i ­t
a a a i .an toisesta näkökulmasta:
"Mistä o n kysjTnys ns. Tshekkoslo­v
a k i a n klrkkoriidassa? Kysymyksessä
o n Tshekkoslovakian kansallinen tais­t
e l u . Rooman paavin yleismaailmal­l
i s t a taaiKumuksellisia p o l i i t t i s i a pyy­teitä
vastaan Tshekkoslovakian val­tio
o n jo kauan yrittänj-t ratkaista
rauhanomaisella j a sangen kärsivälli­sellä
t a v a l l a ristirutaa, joka on s y n ­tynyt
Tshekkoslovakian kansallisen
suverenisuuden j a roomalaiskatolisen
k i r k o n kansainvälisen k i r k o U i s p o l i i t t i -
sen mahdin kanssa. Mutta Rooman
k i r k k o on a i n a j a johdonmukaisesti
torjunut k a i k k i sovitteluyritykset . . .
R i s U r i i t a ^ n ensi sijassa p o l i i t t i n en Ja
v a l t i o l l i n e n . Tshekkoslovakian r c o -
m a l a i s k a t o l l i n e n arkkipiispa ei ole a i ­noastaan
julkaissut ja luetuttanut
kirkoissa valtiota vastaan tähdättyjä
k a p i n a l l i s i a paimekirjeitä j a antanut
piispljensa j a pappiensa lietsoa Slova­kiassa
avointa kapinaa Tshekkoslova­k
i a n valtiota j a viranomaisia vastaan
hän o n myöskin rikkonut kansalaisen
a l k e e l l i s l m p i a k i n velvoituksia vakoi­l
e m a l l a vieraiden raitojen hyväksi j a '
a n t a m a l l a ensikädessä tietoja korkeit­t
e n k i r k o l l i s t en arvohenkilöitten väli­tyksellä
vieraiden valtojen l a i t o k s i l l e ."
r dauis Ja ^ixja[[i±iiui, \
- 4
ALEKSANDER PUSHKIN 1799-1949
V A L I T T I I N U U D E L L E EN
Hearstissa äskettäin pidetyssä L u m -
ber and S a n m i l l \Vorkers U n i o n C o c h -
ranen seudun osaston vuosikokouk­sessa
\-alittiin osaston sihteerinä t o i ­minut
H . L . (Ilarr>') Raketti uudel­leen
virkaansa.
Pohjois-Ontarion
kuifa-alueelfa
paat
tilaal
. on ollut m i l t e i vuosisadas-
I omat vainonalkansa. Tämä
ata on, ehkä sitten m a r t t y y r i -
kiikon, sen k a i k k e i n suurinta
alkaa. Veritodlstajia luku-on
enemmän k u i n ehkä
kristillisen ojemassaolon a i k a na
On kuulunut huutoja ja
Duksia, että kirkko o l i s i hävitet-
Jft sen tilalle pantava joku I h -
en massayhtymä, jossa yksilö
ikitsisi mitään. Kristinusko o n
ennenkaikkea yksilöllisen
oppi. Se e i vaadi yksilöl-vapautta
ainoastaan suhteessa
ein Korkeimpaan, v a a n se vaatii
sta vapautta myös i h m i s t e n kes-
1 täällä maisessa elämässä,
pitä taustaa vastaan on katsotta-
[slflkln taistelua, johon katolinen
I on Joutunut kommunismia vas-
Tlmä taistelu o n eräs osa s l l -
[ttisteulsta, joka tekee k r i t i l l i s e s -
>tä taistelevan k i r k o n , T%mä
on eräs osa siltä taLsteltista,
i t«kee kriitillisestä kokoista talste-
1 kiiton. Tämä taistelu o n k u l -
päättyvä voittoon j a taistele-
V A R O I T U K S I A V A A R O I S TA
RAITTIUSTYÖN J O H D A N N A S SA
Mitä meidän tulisi varoa?: Surku­t
e l t a v i a "lehmäkauppoja", "sovittelu­j
a " j a arkailemista taistelussamme
väkijuomia vastaan. E i saa o l l a m i ­tään
"rauhanhierontaa" vihollisemme
kanssa, eikä mitään "kohtuuden" h y ­väksymistä.
Mitään " k a n s a l l i s t u t t a -
mla'lelkkejä suunnittelemaan (väki­juomien
valmistamisessa j a myynnis­sä)
ei t u l i s i koskaan antautua.
Tappiomieltä t u l i s i k a r t t a a ! "Mitä se
a u t t a a " — j a "välikös sillä "-asennet­t
a olisi kartettava itsessämme j a t o i ­sissa.
Säilyttäkäämme voimakas v a ­kaumuksemme
r a i t t i u s a s i a n oikeudes­t
a ; elävä usko itseemme, kanssaih­misiimme
j a J u m a l a a n — j a horjuma
t o n päättäväisyys taistella uljaasti v a ­kaumuksemme
puolesta. Se varmen­taa
j a t a k a a voiton nyt n i i n k u i n e n ­n
e n k i n !
Uneliaisuus, velttous Ja suoranainen
laiskuus ovat m i l t e i asiamme kavalta­mista.
Taistelun huutava tarve on
pöyristyttävä. Näemmehän sen yötä-päivää
ympärillänune joka päivä. T ä ­mä,
t a i s t e lu tarvitisee k a i k k i saatavis­sa
olevat varat j a k a i k k i mahdolliset
taisteluvälineet. Päämäärämme - on '
n i i n suuresta arvosta, että se e s i i n -i
kutsuu meistä k a i k e n parhaan, mitä
jokaisella fäiltiusaslan puolesta työs­kentelevällä
naLsella, miehellä j a n y - ,
k y a i k a n a V A L V E U T U N E E L L A nuo­r
i s o l l a o n sydämessään. Kotejamme,
kansaamme j a maatamme uhkaa t u ­h
o l a i n e n !
paoqopftftooo Q g p p Q p o o o Q
8UOMKLAINEN
KELLOSEPPÄ
I huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMONSON'S WATGH
REPAIR
711 East Hastinfs St.
[«aeoarer
hnnrö o o m « a a a a a e « B BÖ o a
l
Br. €k>Iombla°
K O L M E V E T O U M U S TA
T O I M I N T A A N :
1. Totuudenm-Jkainen tietopuolinen
kasvatus yhdistää: tosiasioista tiedon
j a k a i n i s en — ' j a siitä esiinpursuvan
toiminnan, arvaamattcman mahta­vaksi
voimaksi. Se merkitsee vakau­muksen
synnyttämistä yksilöissä ja
yleisen mielipiteen muokkaamista n i in
elinvoimaiseksi, että se ilmenee a s i a n ­mukaisena
toimenpiteenä: kansan s i ­veellisen
tahdon nousima, j o n k a edes­tä
esteet poistuvat!
2. Järjestäytyminen: Järjestäytymi­nen
on elinehdollisen tärkeätä. Vält­tämätöntä
menestykselle on se v o i ­m
i e n keskitys j a yhdistäminen, jotka
voidaan saavuttaa vain järjestäyty­mällä.
Eristäytyminen j a v o i m i en j a ­kautuminen
merkitsee tappiota p a r -
h a i m m o l l e k i n asialle. H y v i n suunni­t
e l tu yhteinen yritys merkitsee me­nestystä!
3. L a l n l a a d i n t a : Vuosikausien a i k a -
Vancouverilaisfen
rappausfansselsta
tuloja yli $1,500
Proletariaatin juhla
elokuun 7 päivänä
Vancouver, B.C. — Kesäisten touhu-jemme
huippukohdaksi muodostui
tijällä ne tuhannen d o l l a r i n tanssit,
j o i s t a t u l i sellainen voimjmnuyte. Jota
monikaan ei osannut kuvitella; S u o -
sikkityttäremme myivät 2,905 lahja-voittolippya.
Voittajana tästä k i i n ­nostavasta
kilpailusta suoriutui M a y
Rauvala, joka sai kaupaksi 1.098'lip­pua.
Toisena oli kintereillä Ensi R a n ­ta,
jonka tilirä o l i 1.005 l i p p u a j a loput
802 kauppasi Irene M u t t a . Tässä y h ­teydessä
voidaan huomioida, että Ire­ne
kunnostautui t a n s s i - i l t a n a p a r h a i ­ten,
ottaen oikein reippaan loppupur-tm.
Näin Jälkeenpäin emme voi muuta
k u i n ihmetellä Jiätä mainiota saavu­tusta.
Sanomaltakin on selvä, että
olemme tälle triolle kiitolliset suorit­tamastaan
hyvästä työ.stä. Emme tie­tenkään
unohda niitä p a l k i n t o j e n l a h ­j
o i t t a j i a k a a n , eikä myöskään suurta
yleisöä. Joka antoi n i i n mainion k a n ­natuksen
yrityksellcmme, Josta muo­dostui
Joukkotyön voimannäyte. Y k ­sistä
ainioista tan.sseista saimme r a p -
pausrahastoon y l i t u h a t viisisataa d o l ­l
a r i a . Josta kiitämme k a i k k i a k a i k k i ­a
l l a.
P a l k i n n o t jakautuivat seuraaville
herikilöille: 1. mr.s. M a r t i n , no. 20G4;
2. E m i l Aho. ho. 32: 3. A . JaakkoJa. no.
3417; 4. B . . S w i n . no. 1240; .5. E l l en
K i n g . no. 239.5; G. M . A . M a t t s o n , no.
989; 7. B e n j am Gestrin, no. 1266; 8.
M. Tytock. no. 198; 9. J . H i l l . no. 87;
10. F a n n y L i n d . No. 1306; 11. S. J o h n ­son,
no. 695; 12. Vl^eb.ster. ho. 1155: 13.
Elsi Norrena, no. 2277; 14. m r . K e r t,
no. 1122 ia 15 I l m a r i A n t t i l g . no. 3444.
Päävoiton myyjän ylimääräisen pai-,
kinnon voitti nuori K a y Watteraas.
L E S K I E N TAN.S.SIT
Näin kr.sän aikana .supistuu Järjes­tötoiminta
luonnollisista .syistä huo­mattavalla
tavaHa. Naisten kerhon
Järjestämä piknikki onnistui kuiten­k
i n hyvin.
Varsinaiset l a u a n t a i - i l l a n tanssit on
k u i t e n k i n pidetty säännöllisesti Ja t u l ­l
a a n edelleenkin pitämään — heltees­tä
h u o l i m a t t a ..
Nyt c n k u i t e n k i n tiedoksi, että k y -
lä.s.sämme on ks.sän aikana kaiken­laatuisia
leskiä, kalamiesten, lomalais­ten,
j o p a vielä ihka o i k e i t a k i n leskiä.
He ovat lyöneet tuumat tukkoon ja
Järjestävät oikein kiinncstavat tans­siaiset
l a u a n t a i - i l l a k s i , elok. 6 pnä.
S i l l o i n sopii kaikkien pistäytyä kat­somaan
leski-ihmisten touhua — se
on varmaankin aika kiinnostavaa
hommaa.
P R O L E T A A R I E N J U H LA
S i t t en j u h l i t a a n s u n n u n t a i n a elok. 7
^KALAN JA SIMOSEN
SAUNA
AVOINNA
ftkanamaina, torstaina j a perjan-toa
kjo i 2 _ i 2 yöllä j a l a u a n t a i na
11 8.p._12 yöUä.
PuheUn 2751W
H . h SL West
* ^ St*. Marie Ontario
KUVIEN VÄRITYSTÄ
*«ttäkää meUle suurennus m l e -
^«»Qne maisema-, kalastus-,
f ^ h m ä - tai muusta kuvastan-
—• varltysohjeet mukana.
m ^ S ^ taiteellisen öljyvirityk-
^?eastl. Suurennuksia myös-
' «Ufta lilmaistänne.
HiNNATy
l ^ t y i 8«u«ninis
\ ISe «e
,,Uhettäkik' Vaha i i l a u k s e ? * m u -
hsäten lOc poetlkuhija v a r -
*aln»iln tyfin hyvin
' ^ I - S STUDIO HEG-D
I ^ S t CattoriBe S L W e s t ^
na on ollut nähtävissä suoranainen
väkijuomalakien rappeutuminen. L a i t ! pnä o i k e in keko Vancouverin proleta-on
tehty yhä tehottomammiksi. H a i - ; r i a a t i n voimalla siinä vuotuise.ssa J u h -
l l t u k s e n väkijuomien m y y n t i : a n n i s - i ias.sa. jossa kaupunkimme Järjestyneet
keluhuoneet, Ja n y t surkeankijuluisat, työläiset tapaavat toinen toisensa.
"cocktaU"-kapakat, myöhäisine m y y n - ; M a i n i t t u n a päivänä ovat suomalaiset-tiaikoineen,
ovat suoranaisena kutsu- ; (jjn mukana palvelemas.sa yleLsöä C o n -
n a Irstaisuuteen. Tämä suunta o l i s i ; federation-pui.stossa, tarjoillen peru-käännettävä
päinvastaiseksi. | nakeittoa .sekä kunnollista kahvia
Rajattomat voimavarat j a valta i skandinaviaiaiselle kansalle j a kenel-ovat
saatavissa käytettäväksemme! le tahansa.
pyydettäessä j a otettaessa. Siksi voit - Muistamme miten vuosi takaperin
to on m a b d o r i n e n jos v a i n kansa itse tiedusteltiin " m c l i k k a a " j a sen j o h -
sltä todeUa tahtoo! ; dasta on L P P : n N i i l o Mäkelän klubi
Vaihtakaamme ajatuksia tässä l e h - ; ottanut asian hoitaafcseen oikein k u n -
dessä tästä nyt ajankohtaisesta asias- ' non t a v a l l a.
t a . Keskustelkaamme siltä omassa | Toivomme lopuksi, että lehtemme
piirissämme. Varatkaamme täUe a s i - ! l u k i j a k u n t a huomioi tämän tilaLsuu-a
l l e t i l a a a l k a v a n toimintakauden o h - ; clen j a .saapuu run-saslukuisena tähän
Samaan aiiicaan k u n P u o l a Juhlii
suuren sä-veltäjänsi Prederic C b ( ^ -
n l n syntymän s a d a n n e l t a vuotta, vie­tetään
N.-Venäjällä sen m o d e r n i n k l r -
j a l l i s u u d e a j a k i r j a k i e l en p e r u s u j a n,
runolUja Aleksander P u s h k i n i n s y n ­tymän
160-vuotisjuhlia.
He ovat molemmat tajteen suurmie­hiä
kansainvälisessä mittakaavassa,
väkeviä luomisvoimassaan j a t u o t a n ­tonsa
suuruudessa, m u t t a he elivät
myös intohimoisia taistelijoita isän-malttexisa
sortajia j a tyranneja vas­taan.
P u s h k i n i n kirjalliset kyvyt havait­t
i i n hänen oi essaan vielä v a l l a n nuo­r
i . Hän k i r j o i t t e l i runoja j a satuja
j o kahdeksan vuotiaana j a l u k i isän­sä
kirjastosta kaikki kirjat, mutta
erikoisesti kiinnittivät hänen lapsen-mieltään
äitinsä kertomat tarinat j a
sadut mermelltä päiviltä.
Y h d e n t o i s t a ikäisenä, viedään hä­net
oppilaaksi P i e t a r i n keisarilliseen
lyseoon, johon oppilaiksi pääsivät
v a i n etuoiketrtettujen, aatelisten per­h
e i t t en pojat. K o u l u sijaitsi Tsars-koje
Selossa (Tsaarin kylässä), joka
n y k y i s i n tunnetaan Venäjällä ndmel-ä
" P u s h k l n o " . Se o n siis nimitetty
hänen nimikokseen j a hänen muis­tonsa
kunnioittamiseksi.
Hän suoritti k e i s a r i n lyseossa lop­pututkintonsa
1817. N i i h i n a i k o i h in
l a i n e h t i voimakas Isänmaallisuuden
aalto kautta Venäjän, joka 1818 o l i
saanut v a l t a v a n voiton Venäjälle t u n ­keutuneista
Napoleonin joukoista.
V o l t t i sähkölttl Venäjän nuorison, j a
sen vyöry tempasi malkaansa nuoren.
Intomielisen P u s h k i n i n.
1812 perustettiin Venäjällä etupääs­sä
korkeimpaan aristokratiaan kuu­l
u v a n nuorten upseerien johdolla ns.
decembrlstlen (joulukuu'aisten) l U t -
to, j c k a aatellppuunsa oli k i r j o i t t a ­nut
j a o l i vannonut k u k i s t a m a a n itse­v
a l t i a a n tsaarin j a asettaa hänen t i ­l
a l l e en perustuslaillisen h a l l i t s i j a n j a
hallitusmuodon.
P u s h k i n o l i a l u s t a alkaen yhteydes­sä
tämän liiton ecäitten Jäenten
kanssa. Hän e l i k u t e n toverinsakin
s i l l o i n k u i n " t u l i v u o r e n kidan k a l t a i ­sessa
ilmapiirissä".
Tänä aikana k i r j o i t t i hän tunnetut
runonsa " O o d i Vapaudelle' ' j a " T s h a -
daiew" jotka tuottivat hänelle kuu­luisuuden
heti k a u t t a Venäjän, mut­ta
myös lähdön Pietarista maanpa­koon.
Tsaari Aleksanteri ensimmäi­nen
määräsi hänet heti poistumaan
P i e t a r i s t a . Pushkin matkusteli s en
jälkeen Kaukaasiassa j a Krimillä koo­t
en aineksia t u l e v i i n teciScsllnsa, mut­t
a asuen enimmäkseen Odessassa ja
Bessarablassa. Maanpako".alsuutensa
a i k a n a l i i t t y i hän yhä l u j e m m i n de-k
a b r l s t e l h l n j a seurasi t a r k o i n k a n s a l ­lisen
vapausliikkeen kehittymistä V e ­näjällä
j a myöskin muissa Eurcopan
maissa.
Hänen runonsa täUä aikakaudella
k a h l a v a t romantiikan täyden loiste­l
i a a n leimansa j a niissä o n i h a n ia
luonnonkuvauksia. Porvarillista y h ­teiskuntaa
arvosteli hän jo tähän a i ­kaan
erittäin rohkeasti runoe mas­saan
" M u s t a l a i s e t ".
1824 o l i hänellä ankara k i i s t a tsaa­r
i n korkean virkamiehen, k r e i v i V o -
r o n t z o v in kans.sa. Riidan johdosta
määrä.si tsaari hänet elämään yksi­näisyydessä
Mlhallowskissa, jossa t a ­pahtui
käänne P u s h k i n i n tuotannas-sa.
Hänen luomistyönsä kääntyy r o ­m
a n t i i k a s t a selvään Tealismiin j a hän
k i r j o i t t a a k i n Mlhallowskls8a suuren
kertcmuksensa "Eugen Onegln", jota
suuri venäläinen arvostelija Bellnsky
n i m i t t i a i k o i n a a n "venäläisen elämän
tleosanaklr j a k s i " .
Yhtä realistinen oli myös "Boris
Gbdunow". jossa hän k u v a a seitse­männentoista
vuosisadan Venäjän
elämää j a tsaari Boris Godunowln
t r a a g l l i s e n kohtalon. Tässä näytel­mässä
astuu näyttämölle Venäjän
näytelmäkirjalUsuudessa.
D e k a b r i s t i e n k a p i n a t a p a h t u i P i e t a ­rissa
1825. T s a a r i N i k o l a i ensimmäi­nen
k u k i s t i sen verisesti. T^män l i i k ­keen
johtajat h i r t e t t i i n . tuomlttUn
v a n k i l o i h i n j a k a l k k i sen t i m n e t u t j ^ j , ^ osanottajaa, edustajia j a a s i a n -
jäsenet lähetettiin Siperiaan pakko- i h a r r a s t a j i a . " Edustajia lähettävien
työlaitoksille. Tsaari Nikolai tiesi j järjestöjen joukossa m a i n i t a a n unlol-
P u s h k m l n kuuluvan dekabristien suo- i ta, k i r k o l l i s i a y m Järjestöjä sekä p a l -
bristeja kansaa h a l t l o l t t a v i n sanoin Ja
w r u u k s i n .
Vitmemen aikakausi oli k a l k k e in
merkityksellinen P u s h k i n i n elämässä
Hän?n k i r j a l l i n en luomiskykynsä suo-r
a s i a a n kumpusi kockeuksiia 1827—
36 vuosien välisenä aikana.
Hänen eepillinen runotarinansa
" P o l t a v a • kertoo P i e t a r i S u u i e n tats-telusta
Kaarle kahdemiettatolsta.
R u o t s i n tappelukunlngasta vastaan, ja
Venäjän perustajan työstä. Tunne­tuimpia
P u s h k i n i n eepillisistä r u n s l s -
t a ovat: "Kultainen k u i k o " . " T s a a ri
S a l t a n " j a " P a p p i j a hänen palveli­jansa
Sadda".
Hänen lyhytkertomukslsiaan mai­n
i t t a k o o n : " B e l k l n l n t a r i n a t " . " D u -
broinsky" j a Patakuningatar", mai­nittakoon
vain: "Neekeri j a Pietari
S u u r i " j a k u u l u i s a " K a p t e e n i n tytär",
joka oli Venäjän koululssb kielinäyt­teenä
opBtjiskirjojen Joukossa myö-heaimln.
Viime mainitussa teokses­saan
käsittelee hän UlonpoUcaln nou­su
1773—». S e n piiähenkllöt ovat t o ­d
e l l a helmiä Venäjän kansanluonteen
ymmärtämisessä.
Viimeisinä aikoina loi hän useita
plkkudraamoja m m . "Merenneidon".
Hänen vaikutuksensa Venäjän k l r -
jal.isuuden kehitykseen on o l l u t suo-r
a s i a a n perustan tekevä. Tolstoi.
DotoJewskl, Gogol G o r k i ym. seurasi­vat
hänen viitoittamaansa rataa p y ­syen
v a t ^ n realismin puitteissa.
H o v i n aateliset p i i r i t j a t s a a r i eivät
salanneetkaan vihaansa häntä k o h ­taan.
O l i h a n hän I l l a k s i kumoukselli­nen,
uusi j a kansanrakastama. He
etsivät tapaa raivatakssen hänet t i e l ­tään.
Sellainen t u l i k i n . M u u a n R a n s ­kasta
saapunut r o j a l U t l n ^ n pakolai­nen
D'Anthes asetettiin llchlttele-mään
hänen kuvankaunista puoliso­aan.
P u s h k i n raivostui j a haastoi t i s -
k a l i k o n kaksintaisteluun. Tsaari N i ­kolai
olisi voinut kieltää kaksintaiste­l
u n , mutta salli sen tapahtua. Kak­sintaistelussa
sai P u s h k i n kuoletta­van
haavan j a k u o l i helmlk. 10 pnä
1837.
Hovi riemuitsi, tsaari oli olevinaan
alakuloinen, mutta kansa suri. 50-,
000 ihmistä — ennenkuulumaton k a n ­sanjoukko
Pietarissa — osallistui suur
r en r u n o i l i j a n h a u t a j a i s i i n Pietarissa.
Hän jäi elämään kansansa sydämissä
j a maaliman kansojen tietoisuudes­sa
k i r j a l l i s e n a nerona, kansansa s y ­tyttäjänä
Ja kasvattajana.
R u n o i l i j a M i k h a l l Lermontow j u l ­kaisi
Ihanan runonsa "^Erään r u n o i l i ­j
a n kuolema". Tsaari peläten (kan­sannousua
k u l j e t u t t i r u n o l l l j a v a l n a j an
ruumllri kaikessa hiljaisuudessa Pie­t
a r i s t a erääseen luastarlln haudatta­vaksi.
V i i m e kesilikuun 6 pnä v i e t t i Venä­jän
k a n s a suuren runsl Ijansä synty­mäjuhlaa.
Hän o l i syntynyt Masko-vassa
6. 6. 1799.
William Saari huk­kunut
kesäkämp-pänsä
läheisyyteen
Sault St*. M a r i e . O n t — Kuolema
v i e r a i l i täkäläisten suomalaisten kes­kuudessa
jälleen kun W i l l i am Saari
hukkui t.k. 17 p. i l t a n a I s l a n d Lakeen.
Hän oli rakentaijut kesäkämppää> I s ­land
Laken taakse Ja o l i menossa
kämpälleen. Ollessaan noin 30 j a l an
etäisyydessä rannasta horjahti hän
j c U a k i n tavoin j a kaatui veteen k lo
11 jälkeen I l l a l l a . Koska hän t i osan­nut
u i d a hän h u k k u i . Hänen r u u m i i n ­sa
löydettiin vasta t.k. 19 pnä. E . Perä­lä
o l i nähnyt järven pohjansa jotakin
v a l k o l s U ; jonka johdosta hukkuneen
ruumis löydettiin.
V a i n a j a o l i vasta S4 \'uoden ikäinen.
Hänen äitinsä o n elossa Suomes.sti
mutta mitään omaisia e l tiedota hä­nellä
olevan tässii maassa. Winiain
S a a r i oli a i n a toiminnassa työlutsten
keskiiudessa jä o l i a i n a t i e t o i n en teh­tävistään.
Hautajaiset pidettiin t.k.
21 pnä, j o l l o in Wm. L e h t i n e n puhui
hänen hiuistolleen, palauttaen m i e l i in
vainajan elämäntyön. Armns Lind­berg
j a W i l l i am L i n t u l a lausuivat r u ­non
Ja naiset lauloivat kaksi laulua.
Pastori V. P a a n a n e n suoritti haudan
siunaamisen.
Hautausmaalta mentiin kahville
Steel ton-haallUe.
C S J : n p a l k a l l i n e n osasto lausuu v i l ­pittömät
kiitokset k a i k i l l e n i i l l e hen­kilöille,
j o t k a t a v a l l a tai toisella o v m -
tlvat hautajaisten järjestämisessä.
Jäimme Ikävällä muistelemaan kes­kuudestamme
poistunutta toveria.
• • •
Täältä Soosta lähtee paljon kansaa
l i i t t o j u h l a a n Sudburyyn. Siellä siis
t a v a t a a n ! — E . L .
Totstaina. heinäk. 28 p., — Thursday, jiily 2^ ffl^
Idän ja läflneD välisistä
kauppamahdollisual^sista
i ii: j v •
Canadasta 15
Meksikon rau-hankongressiin
Toronto. — M a j u r i W. M . Jones
Wellanportista, Ontariosta, o n Ilmoit­tanut
C a n a d a n Rauhankongressin tä­käläiseen
toimistoon, suostuvansa Ilo­m
i e l i n t o i m i m a a n Meksikossa pidettä­vän
mannermaan rauhankongressin
hyväksi. Majuri Jones osallistui t o i ­seen
maailmansotaan j a t a i s t e l i mm.
J u g o s l a v i a n sissien r i n n a l l a.
H u o m a t t u canadalalnen säveltäjä
Ja muusikko Boris B e r l i n j a autotyö-unlon
osasto .no. 200 varapresidentti
Lome Powers ovat myöskin Ilmoitta­neet
kannattavansa rauhankongressla.
P a r h a i l l a a n kerätään maan e r i osis­sa
keräyslistoilla varoja kongressiin
lähtevien canadalalsten edustajien
kulujen suorittamista varten, ilmoit­taa
kongressin sihteeri Mary J e n n l -
son. Tähän mennessä tiedetään C a ­nadasta
lähtevän Meksikon kongres-
Suomen yleisradion
lyhytaalto-ohjeima
tulevalla viikolla
Sunnuntaina heinäk. 31 pnä (Eas­t
e rn Standard Time):
K l o 11.45 ap. esitellään E r i c h R e -
marquen romaani " R i e m u k a a r i " , k lo
11.55 ap. o n selostus pohjol.smalden
soutumestaruuskilpailulsta, klo 4.05 lp.
esitetään äänikuvia K r i s t i i n a s t a j a klo
10 lp. kuulokuvia Minnesotan suoma­laisasutuksen
synnystä.
M a a n a n t a i n a : K l o 4.05 ip. on työ­miehen
t u n t i , j o n k a yhteydessä k i r j a ­toukka
esittelee eräitä kirjoja, k l o 10
lp. esitetään radioon sovitettu Selma
Lagerlöfin romaani Suotorpan tyttö
j a klo 10.30 l p , esittää M a r t t i Juokola
selostusvälähdyksiä Helsingin stadi­o
n i l l a pidetyistä amerlkkalalskllpal-luLsta.
T l i s l a i n a : Klo 4.05 l p . puhutaan
metsäradiossa me'siityömlesten a m ­mattiasioista,
klo 10.25 i p . on jälleen
selobiusvälähdykslä stadionin omerik-kalaiskilpailuistä
j a k l o 10.40 on p o l i -
i Jolsmainen viihdekonsertti.
K e s k i v i i k k o n a : K l o 12 päivällä p a ­kinoi
talousopettaja Sointu Rinne­maa
säilömisestä, k l o 12.15 i p . k i r k k o -
veneklipallusta Keuruun selällä, k lo
4.05 on maanmiehen tunti j a k l o IC
ip. radio-orkesterin konsertti.
T o r s t a i n a : Klo 12 p u i v u l l i i alkaa
työmiehen t u m l Jutteluineen Ja p a k i ­noineen,
klo 4.05 l p . esitetään satunäy­telmä
"Prinsessa, joka ei taht<mut
syödä kaurapuuroa", klo 10.1,'> i p . p u ­hutaan
ulkosaarelaiskodln valkeuksiii-ta
Haapasaaressa j a k l o 10.55 Ip. e s i ­telmöidään
silakoista serkkuineen.
P e r j a n t a i n a : K l o 12 päivällä " K o
U n k r e e n l P l l n u l tuli Amerlkast vie
r a i t " , klo 4.05 lp. puhutaan Kämistä
metsäteollisuuden keskuspaikkana, k lo
4.45 lp. esitetään «uomalaLsta Kauna-runoutta,
k l o 10.05 l p . esitetään radio­kuunnelma
j a 10-55 i p . y L : n l a u l u a .
L a u a n t a i n a : K l o 4.05 l p . selastetaan
käynti T a n k a r i n majakalla Peräme­rellä
j a k l o 10 Ip. esitellään seuraa­van
v i i k on ohjelman tärkeimmät k o h ­dat.
Toronto. — Samalla kun Canadan,
Y h d y s v a l u i n j a koko marshalloldiin
maailman edessä on kova t a l o u s k r i i s i.
Ottavassa j a Washlngtonlssa on ko­konaan
jätetty huomioonottamatta
"Neuvostoliiton presidentti Nikolai
S h v c r n l k l n lausunto.
Lausuessaan Yhdysvaltain lähetti­lään
tervetulleeksi Moskovaan mr.
Shvernik ehdotti Neuvostoliiton-Ame­r
i k a n kauppasuhteiden yleistä tarkis­tamista.
Hän sanoi maansa olevan
valmiina kuuntelemaan Amerikan
k a l k k i a ehdotuksia kaupankäynnin 11-
.saamiseksi näiden kahden maan vä­lillä
Ja talousestelden madaltamlsekal
ylecnsil.
Yhd.v.svallat j a C a n a d a ylläpitävät
nyt asiallista kauppasaartoa Neuvos­t
o l i i t t oa vastaan. Viime vuonna C a ­nada
lähetti vajaan $100.000 arvosta
tavaraa Ja s u u r i n osa slUäkin oU lah­joja.
Yhdysvaltain vienti on laskenut
$2 miljoonaan — mikä edustaa pelkkiä
murenin k u n muistetaan että v. 1947
Y h d y s v a l l o i s t a v i e t i in $20 mllj. arvos­t
a tavaraa Neuvostoliittoon.
S a m a l l a alkaa Lontoossa jatketaan
.salulslu konferensseja, joihin Canadan
finanssiministeri Douglas Abbott Ja
Imperiumin muut rahaministerit ovat
.sekaantuneet. Suurta huomiota kiin­nitetään
siihen k u n B r i t a n n i a n k r i i ­s
i n huipentuessa B r i t a n n i a n rahami­nisteri
s i r S t a f f o rd Crlpps lähetettiin
mannermaalle "terveyttään hoita­maan",
Telepre.s.s tiedolttna Lontoosta, että
Y h d y s v a l t a i n valtlodcpartnientln oh-jetmapäillilkkö
George Kennan on nyt
Lontoo&sa j a hän on keskustellut mr.
Abbottin kansaa. Winston Churchil­l
i n vieraana on W a l l Streetin ulko­asiain
käsittelijä Bernard Baruch.
"Näiden tapahtumien yhdenaikal-suus
on Johtanut poliittiset huomioit­sijat
Riihen lopputulokseen, että Im­periumin
rahaministerien konferenssi
on tuomittu "epäonnistumaan ennen
a l k a m i s t a a n " tledolttaa Telepress.
"Työväenpuolueen h a l l i t u s p i i r i t Ilmai­sevat
yksityisesti tyytymättömyyttään
.siltä k u n Y h d y s v a l l a t lähetti juuri
tässä valheessa johtavan j a säälimät­tömän
politlikkonsa (Kennan) Lon­tooseen."
K e n n a n neuvottelee Britannian u l ­koministeriön
v i r k a i l i j a i n kanssa L o n -
too.s.su j a Telepress tledolttaa:
"Heidän keskustelunsa 'pitkän ajan
ohjelman ongelmista' Kennanln kans­sa
avannee perustavaa laatua olevan
y h t e i s t o i m i n n a n Amerikan suurbis­neksen
välillä.
" P e r u s t a n tälle yhteistoiminnalle
laativat yksityisesti B a r u c h Ja Churc­h
i l l . Baruch vakuuttaa Churchillille,
että Amerikan suurbisnes painostaa
ILsääniyväHsä määrässä työväenhalli­tuksen
kaataipista, j a että amerlkka-laKset
ovat vähemmän kiintyneitä B r i ­t
a n n i a n imperiumin palolttamlseen
k u i n sen kokonaan oltamlseen Chiu-c-h
l l l h i Johdolla." '
S t Laurentin hallitukMn NeuvostOr
Uittoa Ja kansandemokntlpita • u ^
taan kohdistuvan epftvlr^llaen luup^
pasaanron yhtenä setzraidcsena pide'-
ti&n sitä kun autotyöl&lsten i t i ^
<UAW-CIO) Massey Harrisin osttsittt
presidentti Steve Anco ilmoltU. « UA
Massey Harris panee uudelleen muu­taman
päivän kuluttua 306 työläistA
pois työstä (Masaey^Harrls kldt&y-tyl'
ottamasta suurta tilausta emästä
Itä-£urbopan maasta kim OtUwaii
haUitus kieltäytyi antamasta vienU-lupaa).
Brltlsh-Amerlkan OU tie­dolta
myös, että se vUientA& 779 tytt-lälsta.
"LUkatuotanto" ihnoitcttiin
syyksi.
Työttömien Ifikumttärä lisättntyy
Yhdysvalloissa. HalUtuksen tilastojen
mukaan joillakin alueilla työttfimlen
lukumäärä muodostaa neljänneksen
(25%) koko työtätekevästä vttestöstft.
Internattonal Labor Offloe raportee-rasi
maaliskuussa, että Canadan työt­tömien
luku oli 8 prosenttia työläisis­tä.
— Canadian Trlbune, heinäk. 25 p.
Luoma*s Auto Boiy
K o r i - J a lokasuojien korjauau.
Autojen maalausta.
Auton renkaiu Ja kumeja
OasoUinla, öljyä ja rasvausta
Käytettyjä antoja ostetaan
im myydäin.
PuheUn OR. 4562
3211 Dufterin St. Toronto, O n t
Kotipuhelin RA. 18M
MY TAXI
24 tunnin palvelus. .
Puhelimet:
KI. 1234 RA.
TOBONTO ONTABIO
BOND CLEANERS. DYEfiS
& TAILOHS
SUOMALAINEN
PUHDISTUSLIIKE
»25 Pape Av«. Toronto, Ont.
Puhelin OE. 2S4«
Kotoa haetaan.
Helen Ja E . Tarvainen
G. Grant
Andy*8 Cpmer
Gasolilnla Ja öljyi
Ruokatavaraa
Suomalaisten tykätty
ostopaikka.
B. B. 2, Weston, O n t
% mailla Tarmolasta Westonlin.
päin.
DR. E. C. AHO - Hammastääkäri
HUONE 640 PRVSICIAN8' A 8UROBON8 B U I L D I N G " " ^
86 Bloor Street West Toronto, Ontaria
PuheUo Elnffsdals «en
jelmistossa! — A . I . H .
Suomen voimistelijoita
Kuubaan näytösmatkalle
vuotuiseen työväen juhlaan. Tulot
käytetään työläLi-ten yhteisen asian
edistämiseen.
Tervehtien: Mökin poika.
t ; Mine-Mill union
HeWnkL - Suomen V o i m i s t e l u l i i t - , j ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ChicagOSSa
to o n K u u b a n voimistelulhtolta s a a n u t . ° . ,
kirjeen, jossa edustavaa täyttä suo- \ Chicago. — M i n e . M i l l and Smelter
malaisjoukkuetta pyydetään saapu-1 W c r k c r s International Unien johto
maan näytösmatkalle K u u b a a n . Suo-? on lähettänyt kaikille union p a i k a l -
s i j o i h ln j a ystävllri. m u t t a k i m hänellä
ei ollut häntä vastaan todistuksia,
käytti hän vlekkaampla keinoja. Hän
kutsutti hänet h o v i i n tehdäkseen hä­net
epäiltäväksi kansanjoukkojen s i l ­missä.
K u n P u s h k i n saapui t s a a r i n hoviin,
järjestettiin hänen tullalslkseen suu­renmoinen
"anteekslantojuhla". Hä­nestä
tuli sananmukaan tsaarin per­soonallinen
vanki. Hän e l saanut
j u l k a i s t a ainoatakaan teosta ilman
t s a a r in lupaa ej&ä hän saanut pois­tua
P i e t a r i s t a sen ulkoptiolelle.
M u ' t a siltäkin huolimatta tervehti
P u s h k i n runois.saan vangittuja deka-k
a l l l s l a rauhanneuvostoja.
men V o i m i s t e l u l i i t t o o n k u t s u im s u h - . lisosast-^ille Yhdysvalloissa j a C a n a -
tautimut myönteisesti j a päättänyt j o - i dassa kutsun lähettää edustajansa
ko ensi syksynä tai ensi vuoden alussa ! u n i o n vuotuiseen konventsioniin, joka
lähettää Kuubaan parhaan J o u k k u - ' pidetään tulevan .?yysk. 12 j a s en j ä l -
©emme, joka samalla suorittaa s u i m - \ keisinä päivinä Sherry-hotellissa
n i t e l l u n Amerikan-kiertueensa. i täällä, 1725 E a s t 53rd Street.
"Anteeksi hyvä neiti, matta aiotteko
tekin matkustaa Sodbnryyn littto|ah-laan
tk. M-ai prnir
Tarkistakaa kätkönne
ennen talven tuloa
C a n a d a n Suomalaisten Arkisto k e -
holttaa k a i k k i a Canadan suomalaUten
historiatyön ystäviä tarkastamaan
kätkönsä vajoissa, ullakolUa j a m u u ­a
l la ermen talven tuloa, lämpimän
sään vallitessa. M o n i l l a Canadan suo-i
m a l a l s i l l a on varmaankin yhtä ja
I toista arkistoon kelpaavaa hLstorla-j
ainehistoa, asiakirjoja ja Canadassa
painettua vanhempaa suomenkielistä
: k i r j a l l i s u u t t a .
j Lähettäkää Canadan Suomalaisten
1 A r k i s t o l l e k a i k k i . Jolla o n merkitystä
i tämän maan suomalaisten historian
}:annalta katsottuna.
K a i k k i lahjoitukset on lähetettävä
osoitteella: P l n n i s h - C a n a d l a n A r c h l -
ves, Bo«354. Sudbury, O n t .
Tarkastakaa kuolleiden
perut hyvin tarkasti
J o k a päivä kaatuu hautaan Cana­dan
suomalaisten vanhemman pol­ven
Jäseniä Ja heidän mukanaan
myöskin monet historialliset muistot
j a kokemukset. Joita heillä o n ollut
Lakko Kemis.sä
HelslnkL — (S-8) — K o l m l s c n t u -!
h a t t a työntekijää on heinäkuun 21
pstä lähtien lakossa KemLssä. Ensin
ryhtyivät lakkoon Kemi-yhtiön K a r l -
haaran sahan j a lautatarhan sekä
Pajusaaren s u l f l l t t i - Ja s u l f a a t t i t e h -
taan työläiset, minkä iLsaJoii K e m in
sataman Ja K e m i n ulltoyhdistylyien
työläiset i l m o i t t i v a t lopettavan.sa lyöt
osoittaakseen myötäiuntoaan Paju­saaren
lakkolaisten v a a l l m u k s l i n . Lar>-
tausmlehet eivät ole esittäneet mitään
vaatimuksia. 17 ulkomaista aluftta
odottaa töiden alkamista, Lakkolaliset
ovat esittäneet Jyrkkä.sanaisia vaati­muksia,
mutta hallitus e i toLslalseksl
ole puuttunut a.slaan.
M a i n i t t a k o o n , että S A K e l ole a n ­tanut
lakkolupaa. Joten käynnistä ole­va
lakko on kon^ilakko.
bl&mämä varrelia. Manan majoille
siirtyneiltä jää.Usein kaikenlaatul/iia
asiakirjoja, joilla on h i s t o r i a l l i n en
merkitys, esim. jäsenkirjoja. Joiden
yhteydessä s a a t u a o l l a vanhojen jär­jestöjen
säännöt, ohjelmat, yms.
Älkää heittäkö hukkaan naltä pe-
! r u j a ennenkuin olette huolellijse.stj
' tarkistaneet j a arvioineet onko niissä |
mitään sellaista, minkä arvelette ole­van
Canadan Suomalaisten Arkistoon
lähettämisen arvoista.
K a l k k i lahjoitukset on lähetettävä
osoitteella: F i n n i s h - Canadian A r c -
hlves. B o x 354, Sudbury, O n t
Haluati«ko oi- -f- ^ | |^ 3 Antakaa maidin
taa tai myydi I M • • W P l T a u t t a a T * l l i
CHAMBERS & MEREDITH LIMITED
Toronto Real Estate Boardin jäsen.
24 King St. West
A. H. Kivinen
TORONTO, ONTARIO
PLaza3921
MO 5464
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen prakfUfck» Eoroopan luionutBteunlMi
ERIKOISALANA slsustaudit naisten, lasten Ja venerlseC taudit..
Ni«lurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti
ilman veren vuotoa.
Yfntsaairfttf nnft: 1Ctlt1^ t—t fp,
2537 P A B K AVE. PIIBL BAxhOKi tiU MoalKai^ Qaa,