Vapaus, August 18, 1949

              g smomistamista,
yilfca-, k o r i - Ja pesäpal-joBijD
osallistui k Ä o maassa
l^pailijaa- Varsinainen
oli jokaisessa pilrikunnas-vasta
sunnunuii. joDoin
^ Mäjulilat.
SI ybteydessä Järjestettyi-
• ^ ^ y e i s i i n osallistui kaficii-
. 35J0OO urlvellljaa Ja voimis-l^
p^ juhakulkue oU Porin
Jossa oli 3<536 marssijaa,
et olivat erittäin uljaita
sillä nais-, tyttö-, mies-
Sistelliä* marssivat niissä
'a-binissään slni-puna-valkol-
^ Blrtelnpuvuissaan j a ataikki
i jrfKiliJaryhmät olivat omissa
Kulkueissa oli a i -
.Tj^eniä värikkäitä lippu­ni
pienillä tytöU-A Ja pojilla
satoja Suomen sinival-punaisia
viirejä. E r l -
eisia tunnuksia oli
Monilukuiset, Joänis
soittokunnat pitivät
^Tfcohokohdlksi muodostul-n^
it^j ybteisvoimisteluesltykset.
msi4iBälsen toerran Suomessa
,^T»t yhtäaikaa tytöt, pojat,
["Jjnlehet samassa esityksessä,
aina y*s* rytomää
esittämässä soolo-osaa.
tmsten sJnunmalla sucffittaessa myö­täileviä
liikäteitä. <MiJeIma suoritet­tiin
musiikin tahdissa ilman eri k o ­mentosanoja,
joten esittäjien täytyi
hyvin muistaa uBcoa cdijelmansa. Näi­tä
ohjelmia, jotka ktdto maassa olivat
samanlaiset ja esitystapansa vuoksi
kantoivat nimeä " K o i o pertieen voi­mistelu*',
oli aina viime syksystä saak­ka
harjoiteltu satojen seurojen har­joitussaleilla.
TUstä saamme käsityk­sen
miten suurta työtä TUL. tdcee
kansanurheilun hyväksi.
Kaiaciiaan osallistui voimisteluesi-tyksiin
lähes 20,000 voimistelijaa! Y k ­sinomaan
lukuisissa viestinjucritsuissa
nähtiin toistatuhatta vlestijoukfltuet-ta
ja Juoksijoitten määrä kohosi n.
3,000 reen. painijoita saattoi yksissä
ainoissa piirijulillssa olla jopa 250,
mutta niinpä T D L onkin voimaJdkain
painijärjestö Suomessa Ja esim. Suo­men
maajoukkueissa on viimeaikoina
ollut jopa enemmistö T U L n jäseniä.
Samoin on laita nyrikkeilyssäkin.
30-vuotias TUL. Joka toimii hyväs»
sä yhteisymmärryaLsessä Suomen am-maUllisten
j a muitten työväenjärjes­töjen
ikanssa, mutta on silti täysin i t ­senäinen
poliittisiin puolueisiin näh­den,
tekee todella 'Juurta työtä urhei­lun
hyväksi, kuten edelläselostettukin
osoittaa.
Suomen Työväenpuolueen
perustaminen 50 v. sitten
IISM SUOMftLAiSIA
LAULU-ja SOITTOLEVYJÄ
Kfukhi hyvin valmistettuja levyjä
DY—53 Pustan Tanssijaiset — Foxtrot
Sinä tulit — Valsäl
Laulanut Eugen Malmsten
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa Ja hopeaa — Valssi
Soitlolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssluttelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—104 En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY-122 Wieniläi8 makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja» I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon Jäähyväiset — Valssi
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY-175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow--iox
DY—271 Uo-No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot
Laulanut Olavi Virta
DY—277 Marmonikl» Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
HamuHiikkaduetto: Laihanen, ja Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta.
I ja II osa ^
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta.
III Ja IV osa
Soittolevy
• • •
SOINTU-LEVYJÄ
Wo. 35a~Sorento — valssi
Sydämeni ääni — valssi.
Laulanut. E. Malmsten
ÄO. 53S--TyttöänI muistellessa — valssi
Ritari Ja Linnanneito — Ballaadi
Laulanut Teemu Grönberg
ÄO. 734-Argentilnan kuu — tango
Surullinen kuu — Slow-foxtrot
„ Laulanut Teppo Raikko
«0. 735—Hetken haaveita — valssi
Tumma Dolores — tango
j. Laulanut G. Malmsten ^
«0. 74a-Pajupim — Slow-foxlrot
Laulanut O. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä — valssi
Laulanut Teppo Raikko
Näitä levyjä on vain rajoitettu määrä, joten kiireh-tilaustanne,
että saatte levvvalikoimaanne
nämä hyvät levyt.
H I N T A $1.25 K P L
CLÄHETYSKULUINEEN)
ZJihettäkää tilauksenne osoitteella:
PUBLISHING COMPANY
LIMITED
Sudbury. Ont.
Viisikymmentä vuotta sitten, hei­näkuun
17—20 pnä 1899. kokoontui
Turkuun Suomen työväenyhdistysten;
edtistajain kolmas yleinen kokous. Jos­ta
tulikin historiallinen tilaisuus, s i i ­nä
kun perustettiin Suomen Työväen­puolue.
Olihan maassamme Jo v:8ta
1883 lähUen toiminut lukuisia työvä­enyhdistyksiä.
Jotka sulkivat piiriinsä
sekä työnantajia että työtekijöitä
ynnä eräitä yliopistomiehiä, tohtorei­ta,
maistereita Jne. Näiden ns. wrigh-tUälsten
yhdistysten toiminnasta on
Palkkatyöläisessä kuluvana vuoima
moneen erään kerrottu.
Työväenyhdistykset olivat itsenäisiä
yksiköita. Joiden yhdyssiteenä toimi
V. 1893 asetettu työväen valtuuskunta.
Se ei kuitenkaan ollut mikään Johtava
eikä suuntaa antava elin, keräili vain
tUastoJa työväen Oloista ja tutki lak­koja
Ja niiden syitä.
Vähitellen alkoi varsinaisen työväen
keskuudessa kuitenkin kiteytyä aja­tus
oman itsenäisen työväenpuolueen
aikaansaamisesta. Jota koskeva ehdo­tus
tehtiin jo toisessa edustajakoko­uksessa
Tampereella v. 1896. , Silloin
ehdotus kuitenkin raukenl porvarillis­ten
vankkaan vastustukseen, vaikka
eräänlainen palatsivallankumous teh­tiinkin
yhdistysten johdon yleensä
siirtyessä suomettarelaisilta nuorsuo­malaisille.
Vuoteen 1899 mentaessä olivat so­sialistiset
aatteet Jo päässeet vaikutta­maan
työväenyhdistyksissä, joten var­mana
pidettiin, että työväenpuolue t u ­lisi
Turun kokouksessa perustettavak­si.
Niin sitten kävikin, kokoukseen oli
34 yhdistystä lähettänyt yht. 85 edus­tajaa,
Joukossa sellaisia työväenliik­keen
kuimiakkaita nimiä kuin Eetu
Salin. Yrjö Mäkelin. Täa-vi Tainio. N .
R. af Ursin, Ida Ahlstedt (Alle-Teljo)
yjn.
Kokous pidettiin Turun ty:n Juhla­salissa
.joka oli kauniisti koristeltu
köynnöksin, lipuin Ja kiivin, joissa oli
iskulauseita: "Työ on kaiken rikkau­den
lähde". "Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus",
"Köyhälistö, liittykää y h ­teen"!
Kutsövleraita oli sekä kotimaasta
etta Ruotsista Hj. Branting. Myös
Norjan työväenpuolueen Johtaja Lud­vig
Meyer oli kutsuttu, mutta hän oli
estänyt saapumasta.
Kokouksen puheenjohtajina toimi­vat
toht. N . R. af Ursin Ja kirjanpai­naja
J . V . Hellberg sekä sihteereinä
opettaja J . K . K a r j a ylioppUas V.
Vetre.
Tärkeimpänä kysymyksenä oli tie­tenkin
työväenpuolueen perustaminen.
Josta oli kaksi alustusta.
Toisen oli laatinut J . V. HeUberg,
toisen A. Usenius.
Hellbergin laaja alustus päättyi
ponsiin, joissa mm. sanottiin, että
"maamme järjestyneen työväen on
perustettava oma puolueensa jonka
tulee pyrkiä osallistumaan valtaan
kunnallisella ja valtiollisella alalla
yleisissä puoluekokouksissa laadltim
penisohjelman mukaan, Ja yleisen,
koko maan käsittävän puoluehallin­non
Johdolla".
Useniuksen alustus taas oli vastus­tavalla
kannalla. Siinä sanottUn mm
että puolueen muodostaminen voi a i ­kaansaada
hajaannusta työväenliik­keessä
syystä, että kaikki yhdistykset
palkallisten olojen takia eivät voisi
yhtyä työväenpuolueeseen.
Näiden alustusten pohjalla käytiin
sitten laajaa, osin kiihkcätäkin kes­kustelua,
Jonka kuluessa t e h t i in
eräänlainen kompromissiehdotus. Sen
esitti toht. J . A . Lyly. joka kyllä kan­natti
työväenpuolueen aikaansaamis­ta,
mutta tahtoi sen perustamisen
sltrrettaväksl seuraavana talvena p i ­dettävään
uuteen kokoukseen. Johon
mennessä oUsl laadittava puolueelle
oma ohjelma.
Peräti Jyrkkäsanalsen kirjallisen
lausunnon esitti maisteri Groundstro-em.
Hänen mielestään työväenpuolu­een
perustaminen oli "olevia oloja
halveksivaa Ja ympärölmätöntä sellc-kailupoUtUkkaa,
Joka on suorastaan
vahingoksi työväenasialle". Hänen
kantaansa yhtyivät pääasiassa koko­uksessa
oUeet työnantfcjat. Jolta edus­tajina
oli neljä.
Asianomainen valiokunta ehdotti
sitten työväenpuolueen perustettavak­si.
Ehdotus hyväksyttiin 55 äänellä
3 vastaan. Vielä äänestettiin Lylyn
ehdotuksesta, koko kysymyksen lyk­käämisestä
seuraavaan talveen j a hy­lättiin
se 53 äänellä 5 vastaan. Yhdek­sän
edustajaa Ihnolttl. etteivät he
lalnkaa oUeet osallistuneet äänestyk­siin.
sen Jälkeen hyväksyttUn uuden
puolueen ohjelma. Siinä oli 13 koh­taa
Ja johdannossa sanottiin, että
Suomen Työväenpuolue. Joka perus­tuu
yleisen työväenliikkeen periaattei­siin
yhteiskuntakehityksen suhteen,
p ^ k i i kaikissa suhteissa Suomen työ­väen
taloudelliseen ja yhteiskunnalli­seen
vapauttamiseen. PenlsedeUytyk-senä
siihen on Suomen kansallisen i t ­senäisyyden
säUyttäminen ja suojele­minen.
OLI MUKANA 50 V. SITTEN
Lehtemme ent. päätoimittaja A. B.
Mäkelä (Kaapro Jääskeläinen) oli
mokana kun Suomen Työväenpnoine
penistettiin Tonusa 1899 pidetyssä
edostajakokoahsessa. Kaaproa ehdo­tettiin
pnolnetolmiknnnaa Jäseneksi
matta hän kieltäytyi, samoinkuin teki
myöskin Eetu Salin. Kaapro saapui
sitten pari vuotta myöhemmin Solntu-laan
koska perustetnssa Ka>*evan Kan­san
siirtokunnassa tarvittiin käytän­nöllinen
mies 'ihannoltsija" Kurikan
rinnalle.
sotilastaakkaa vähennettävä Ja rau­hanaatetta
kehitettävä, naisten Ja
miesten täydellinen yhdenvertaisuus,
yleinen kieltolaki, työväensuojelu-lalnsäädäntöä
kehitettavä. asteittain
nouseva tulo- Ja perintövero sekä vä­lillisten
verojen poistaminen, työväen-vakuutus
otettava valtion hucstaan,
maksuton oikeudenkäynti ja maksu­ton
lääkärinapu. Irtaimen väestön ja
maanvuokraajaln asemaa parannet­tava.
Kun ohjelmaan ei ollut otettu us­kontoa
koskevaa kohtaa, josta ko­kouksessa
oli ehdotettu, niin saneli
Matti Kurikka pöytäkirjaan serraavan
vastalauseen, joka ajan kuvana tahftn
jäljennettäköön:
"Koska kirkollisen valheen poista­minen
on välttämätön ehto kansan
henkiselle vapautumiselle, panen vas­talauseen
sita vastaan, ettei Suomen
työväenpuolueen ohjelmassa sanalla­kaan
vaadita tämän valheen "poista­mista."
Kun ohjelmaa lähemmio tarkastaa,
nUn huomaa, että kieltolaki Ja tilat­toman
väestön aseman parantamista
koskevia kohUa l u k u u nottamatta
kaikki vaatimukset on lainattu Sak­san
sosialidemokratian "peruskirjas­ta",
Erfurtin ohjelmasta. Joltakin vä­häisiä
muutoksia on tehty, kuten ää-nioikeusrajan
asettaminen 21 \-uoteen,
kun se Erfurtin ohjelmassa on 20
vuotta.
Kun vielä oli hy%'äksytty puoluehal­linnon
säännöt. Joiden mukaan tahän
korkeimpaan Johtoportaaseen kuului
18 jäsentä. Joista 9 Turusta ja 9 muu­alta
Suomesta, valittiin puoluehallin­non
jäseniksi Turusta opettaja J . K.
Kari, faktori J . A. Salminen, talous
denhoitaja M . Saarinen, toimittaja T.
Tainio, puuseppä K . P . Hellsten, nah­kuri
J . H . Jokinen, salvtunies J . L i n d ­ström
ja räätäli K . A. Leino sekä muu­alta
Suomesta kirjanpainaja J . V.
Hellberg, puuseppä M . Vuolukka, toi­mittaja
E. Valpas (Hänninen), muu­rari
A. Nieminen, räätäU A. Markka­nen,
suutari Y. Mäkelin, neiti Ida
Ahlstedt (rva Aalle-Teljo), faktori D.
Drockila ja puuseppä A. Kärmekan-gas.
Toimittaja A. B . Mäkelä (Kaap­ro
Jääskeläinen) ja suutari Eetu S a ­lin
kieltaytyivät rupeamasta puolue­hallinnon
jäsenlk&i.
Puoluehallinnon ptiheenjohtajaksl,
Jonka sääntöjen mukaan myös piti o l ­la
turkulainen, valittiin toht. N. R.
af Ursin. Puoluesihteeriksi valittiin
J . K. K a r l .
Kokouksessa käsiteltiin runsaasti
kysymyksiä. Joista mainittakoon van­huusvakuutus,
ellnkelnolaln muutok­set,
lakkokassojen perustaminen, työ-väenpanklt,
ravintolayhdistykset, työ­läisnaisten
asema jne., mutta kun tar­koituksena
on ollut vain kuvata puo­lueen
perustamista, niin emme niihin
tamän yhteydessä puutu. Mainitta­koon
vielä, että nykyisen nimensä
Suomen Soslalldemolu-aattlnen puo­lue
sai vasta Forssan kokouksessa nel­jä
vuotta myöhemmin.
Kaikki timminsiläiset
kokoukseen ensi
sunnuntaina
am
nar a
Monet Ihmiset Jotka ovat seuranneet
maaliman lu-hellutepahtumia, ovat
varmaankin usein lukeneet suurkil­pailuissa
tapahtuneesta kyynärpää­taktiikasta,
johon varsinkin ruotsalai­set
ovat syyllistyneet. Nyt näyttää,
että myöskin kovapäiset suomalaiset
ovat hiljalleen oppineet tämän kons­tin,
joka ei tee harrastajastaan gent-lemannlurheilljaa.
Suuret kansain­väliset
kilpailut ja maaottelut eri
maiden välillä ovat niin sähköisiä ja
taistelu sekuntelsta ja pistoista niin
kova, että unohdetaan kilpailusään­nöt.
Tärkeissä maaotteluissa ovat
myöskin tuomarit niin kotiinpäin pis-tetaistelussa,
että tallälstä juoksijaa
ei ajeta sääntöjen mukaan kilpailusta
pois. Tällainen törkeä kyynärpää-talstelu
jo töniminen tapahtui äsken
suoritetussa Suomen ja Tshekkoslova­kian
maaottelussa Helsingin stadionil­la
800 m. Juoksussa, Jossa suomalaiset
pussittivat tshekkiläisen Vlnterln niin
hyvin, etta hänen taytyl kokonaan
pysähtyä sillä muuten hän olisi len­tänyt
radalta sen sisäsyrjän yli. . Suo­malaiset
Juoksivat vinottain eteen Ja
sulkivat radan. Loppusuoralla tshekit
kostivat kuumiltaan pussittamalla
Taljan täydellisesti viimeiseksi. Sa­mantapainen
teko tapahtui muistaak­seni
Oulussa T U L : n ennätys- ja mes­tari
juoksijalle Olavi Luodolle, jonka
maaottelumies Matti Danlelson työn-rangaista
sääntöjen määräämällä ta­valla.
Meidän mallerlemme matkan teko
on niin hiljaista, ettei tallälsta hätaä
ja tungosta tapahdu, vaikka vauhti el
sitä määrää jos kanssakilpailija on
kyllin lorvl Ja lurjus niin tehdäkseen.
Olkoon meidän urheilijoistamme pois
kaikki se mikä tahraa meidän urhei-luinme
rehellisyytSä Ja sääntöjä. Op­pikoon
nuoret urheilijamme heti alus­ta
lähtien miesmäiseen Ja reiluun
kamppailuun, joka on rehdin kilpailun
henki Ja tunnus. Annettakoon parem­malle
miehelle Ja naiselle rehti kun­nioitus
Ja tunnustus että hän on an­sainnut
parempana voiton. Me py­rimme
harjoituksen Ja kunnon kaut­ta
voittamaan rehdissä ja reilussa k i l ­pailussa
ja kalkkia sääntöjä noudat­taen.
Tämä on kaunista ja reilua pe­liä
Ja kalkki alhainen ja huono jää­köön,
pois meista.
Esimerkkinä mädäntyneestä ja kur­jasta
urheilusta on Olympialaisten
rappeutuminen. Oiympialaisissa tah­dotaan
muka tunnustaa kalkki saman
veroisiksi, mutta niin el aina käy,
josta on esimerkkinä Hitlerin Berlii­nin
kisat. Joissa neekerit Owens ja
muut Joutuivat pilkan Ja alhaisen
kohtelun kohteeksi Ja joutuvat nytkin
Amerikassa Ja muualla'. — Tekonimus.
Ttmmins. -> Ensi snnnontaina
Ck. 21 pnä. alkaen klo 7 itIalU pi-detiäa
CSJ: n täkiiläisen osaston
kanksDsikokous, Jossa on pa*Jon
tärkeitä asioita keskusteltavana Ja
päätettävänä.
Kaikkien järjestön Jäsenten toi­votaan
silloin tulevan kokoukseen
kuullakseen mitä on menossa, osal-
Ustoakseea keskusteluun Ja ottaak­seen
osaa piiätösten tekoon.
— kaportteri.
Iskun järjestämien
urheilukilpailu-v
*en tulokset
Port Arthur. — Eihän sitä aina saa
mita haluaa ja niin kävi meillekin. Mc
v.- ja u.-seura Iskun jäsenet Järjestim­me
elokuun 14 pksi piirin mestaruus­kilpailut
ja toivoimme saavamme sie­vän
ilman, suuren yleisömäärän Ja
urheilijoita huomattavasti. Saimme
aivan päinvastoin. Sataa riputti juuri
niin paljon ettei tarvinnut kämme­niinsä
sylkeä. Jouduimme myöskin
puolipakosta muuttamaan 5-oltelu:)
seuraavaksi: kuula (kevj-t), pituu.sliyp-py.
100 m.. 60 m. Ja kcihä-s. Yleis?.ssä
sarjassa Jakautui pistemäärä seurna-vastl:
1) K . Kaarela, Isku. 319.66; 2)
L. Hannula, Nahjus, 287.31 ju 3) A.
Widegren Elo. 258,36. K. Kaarela,
joka on ikämles, heitti keihä.<tä 46.49,
joka ei ole ensinMän huonompi .saa­vutus.
Alle 21 v. sarjassa ei ollut kuin yksi
osanottaja nim. R. Lempiää Iskusta
ja hänen tuloksen.sa oli pistoi.s.sä 244.02.
Lajit samat kuin yleisessä sarja.s.su.
Yli-lkämiesten 3-ottelu: <Kuuln. p i ­tuus
Ja 100 m.) 1) W. Grönroas, Elo.
143.16 Ja W. Hietaniemi, Lsku. 134.84.
Osanottajia oll vain kaksi.
Tyttöjen ja poikain alle 15 v. 3-otfc-lun
(naisten kuula pituu.shyppy Ja 60
m. Juoksu), Johon osalll.slul vain yksi
poika ja yksi tyttö, tulo1{.set: Olavi
Ristanen 138.25 ja MeimI Huttunen
115.69.
Yleiseen 1.500 m. juoksuun osalll.stul
vain kaksi osanottajan. SIjoilus o'A
.^euraava: 1) L. Hannula, Nnhjus,
5.34,2 ja 2) Olavi Ristanen 0.49.2. Ris­tanen
on hyvin nuori Lskun Jä.sen.
Alle n-vuotlaitten 3-ottclu, jo.s.sa on
kiertopalkintona Int. o.suuslllik:k<;(>n
lahjoittama pokaali Jä ruotsalaisvles-tl
(800x400x200x100 m), jcssa on
myöskin pokaali. Jouduimme siirtä­mään
syyskuun 4 pnä Punalse.s.sa puis­tossa
pidettaviin kilpailuihin. Samana
päivänä myös jaetaan elokuun 14 pnä
pidettyjen kilpailujen palkinnot, jo­ten
koettakaa muistaa tämä.
Syyskuun 7 pnä alkaen ker.o 7 Illalla
pidetään v.- ja u.-.seura I.skun^kokous
316 Bay St. Siellä luodaan pohjaa
tulevalle toiminnalle Thunder Bayn
piirissä. Toivomme kultakin palkka-kunnalta
saapuvan tähän kokoukseen
runsaasti osanottajia. Voimistelua
harrastavat naiset huomioikaa tämä
kokous! — George Salvo.
Torstaina, elokuun 18 p. — Thursday, Aiig> 18 Sivu g j
KIITOS
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset teille k a i k i l l e,
kun saavuitte, yllättämään meitä omassa kodissamme.
Erikoiset kiitokset alkuunpanijoille j a k a i k i l l e / j o t ka
tavalla tai toisella autoitte tässä tilaisuudessa.
Monet kiitokset kauniista lahjasta ja rahasummasta,,
jonka saimme vastaanottaa. Kiitos myös kukista, syömi­sistä
j a juomisista, j o t k a toitte tullessanne.
Ystävyydellä muistaen,
TERTTU J A MARTTI WAINE
Wanup Ontario
Suomalaiset tanssijat
voittoisia Tshekko­slovakiassa
IleLslnkl. — (8-S) — Tshekkoslova­kian
tan.s,silliton kutsumana oli suo-malainen
tanssipari Orvo Holmen—
Anita Jukohson kaicsl vilkkoo kesta-neellä
kilpailumatkalla Tshekkoslova­kiassa.
Heinäkuun 8—10 pD& he
osallLstulvat Euroopan mestaruuskil­pailuihin
vakioiduissa Ja latinalaisissa
tansseissa itul)an molemcniifsa la­jeissa
kolmanneksi. Heinäkuun 18—
17 pnä he kansainvälisissä tanKlkil-»
pallulssa saavuttivat voiton sutffessa
Piestnyn kylpykaupungissa suuren
kansainvälisen katsojajoukon oaott-tafssa
suosiotaan.
Leacockm maatila
sl niin rumasti radalta pois, että Luo- ; nvsvväispksi
to kaatui radan sisäsyrjänä olevan
reunauksen päälle niin pahoin, etta
Jalasta murtui luut poikki. Onko tä­mä
kaunista Ja todellista gentleman-nlurhellua.
Jonka henkeen Ja sääntöön
kuuluu kilpailla rehdisti ja noudattaa
muistomerkiksi
Orillia, Ont. — C a n a d a n M a r k
Twalnikal nimitetyn Stephen Leacock-in
täkäläinen maatila Ja koti muodos­tetaan
pysyväiseksi muistomerkiksi Ja
Ohjelman vaaUmukslsta mainitta­koon
yleinen äänioikeu* kalkille 21
vuoden Utalsllle &iomen kansalaisille,
lainsäädäntö- Ja verottamisoikeus
kansalle eduskimnan kautta, täydelli­nen
yhdistymis^, kokoontumis-, lau­sunto-
Ja painovapaus, työaika saa­tava
8-tunti»ek8i, yleinen koulupakko
ii maksutcHi opetus kaikissa oppilai-toloiBsa.
kansakoulu pohja tr<wihikKi,
sääntöjä, eikä millään muotoa estää -pailtaksi, ilmoitetaan täällä.
toisen kilpailijan Juoksua kilpailun
aikana? Luoto makaa nyt Oulun sai­raalassa
Jalka kipsissä Ja siirretään
sieltä Helsinkiin hoitoa saamaan. Ikä­vä
tapaus miehelle, joka oli maaotte-lukunnossa
Ja edusti Suomea maaot­telussa
tahekkejä vastaan, sljottau-tuen
1500 m. kolmanneksi. Nyt on
Olavin Juoksu taltä kesälta mennyt,
eikä hän voi osallistua T U L : n mes­taruuskilpailuihin,
eikä muihinkaan
tärkeisiin kilpailuihin.
Mlta säännöt sanovat tallaisesta
kyynäipäätaktiikasta. Jonka tuomarit
kiihkossaan kotiinpäin näin kylmästi
unohtavat? Kas näin:
"Kilpailussa lasketaan Juoksu m i ­tattomaksi
suoritukseksi. Joka on hy­lättävä
Ja Jota ei saa uusia Jos k i l ­pailija
samia Ja kiertävää rataa Juos­tessaan
asettuu tahallisesti kknssaäcll-pailijansa
eteen olematta hänesta 2
m. edellä . . . Joe UlpaUiJa tahallaan
tyrkkien, mutkitelleen taikka tielle
asettuen koettaa estää toista kllpai-tijaa."
Näin selvästi sanotaan sään­nöissä
jeikä sitä voida väärin ymmär­tää
muuten kun tahalllaesti vääristel­len.
Kuitenkin sellaista tapahtuu k u ­ten
edellä mainitut esimerldt osoitta­vat.
Tämä kansainvälisen kuuluisuuden
saavuttanut humerlstl kirjoitti eläes­sään
kaikkiaan 56 kirjaa, Joista par­hain
lienee "Sunshine Sketehes of a
Little Town". Leacock työskenteU po­liittisen
taloustieteen professorina M c -
Gill-yliopistossa Ja kuoli maallsk. 28
pnä 1944, Jättäen maatilan pojalleen,
joka yrlttaä seurata isänsä Jälkiä k i r ­jailijana.
Maatilasta, Joka sijaitsee
Lake Couchichingin rannalla, aijo-taan
muodostaa Canadan kirjailijain
kokoontumispaikka. Jossa myöskin
työn Ja pääoman edustajat kokoon­tuisivat
sovittelemaan riitalsuukslaan.
Neljä konserttia
viil(on vailiteessa
polij.-Ontariössa
•viime talvena Sudburyn seudulle
Suomesta saapunut Aimo Heikkinen
on pahoitettu lähtemään pois Cana-dasta
tamän kuun lopu.la. Täällä o l ­lessaan
osallistui mr. Heikkinen huo­mattavalla
tavalla .suomalaisten työ­läisten
kulttuuririentoihin, jonka
johdosta hänen ystävänsä ovat Jär­jestäneet
neljä läksläisiconserttla, jot­ka
pldetaän lämän viikon vaihtt'(',s.sa
Kirkland Lakella. South Porcupinessa.
Timmlnsi-Hsä Ja CobaltlMa, kuten edel­lisessä
lehdes.sämme o leesta ilmoituk­sesta
saatetaan havaita. Näiden kon­serttien
ohJelmaÄ.sa esiintyvät mr.
HeUcki.sen lisäik.si nuori hanuritalteilija
Leo Nienil^Ja Pa_ula Wood'.ey. esittäen
erilaatuisia numeroita, joiden Jälkeen
tanssitaan.
Meita on pyydetty erikoisesti huo­mauttamaan
näistä tilaisuuk.sista poh-
Jois-Ontarion suomalaiselle kannalle,
jonka odotetaan ottavan tämän kler^
tueen suosioonsa.
Konsertit pidetään CSJ:n osa.stojen
haaleilla Kirkland Lakel a huomen-illalla
(perjantaina), South Porcupi-nessa
lauantai-iltana. Timmln.si.sKU
sunnuntal-lltana Ja Cobaltlssa maa-nantal-
tltana.
Neljännesmiljoonaa
vanhutideneläkkeellä
OtUira. — Virallisten tietojen mu­kaan
oli Caiuidassa viime maaUsk. lo­pulla
vanhuudeneläkSteellä Icaik2claan
231,685 henkilöä, verrattuna 248,289
henkilöön viime vuoden lopulla. Näi­den
li£ä3csi maksettiin sokeiden eläk­keitä
maallsk. lopuJa Scaikkiaan 9,567
henkilölle.
Vanhuudeneläkkeiden keskiarvo oli
kahdessa maakunnassa 29—30 dolla­ria,
kalutessa hiiftan alle 29 doUaria ja
Eikä ne ole vielä viimeiset ker- ! muissa maakunnissa keskimiäärin $26.-
rat kuin se tapabtuu, eilcä rikkojaa j 36 kuukaudessa.
Kultakaivosparoonit
saaneet $10,000,000
Ottawa. — Täällä arvioidaan, että
Canadan kultakaivantoyhtlöt .saivat
kultatuotannon apurahoina liittoval­tion
hallitukselta viime toukok. 30
päivään päättyneen vuoden aikana
noin kymmenen miljoonaa dollaria.
Tämä apuraha pantiin käytäntöön
kesäk. 1 p. 1948 lähtien siinä mieles­sä,
etta sen avulla voitai«iin li-sätä
maan kultatuotantoa, erikoL<5e.'-tikin
sellaisissa kaivannoissa, joiden tuotan­tokustannukset
ovat perin korkeat.
Apuraha on edelleenkin itäylännrxi-iä
eikä ole mitään tietoa siitä miten
pitkään .sen maksaminen jatkuu edel­leenkin.
Kullan hinta on nykyään 35
dollaria unssilta.
— La Verendrye löysi Winnipeg-
Järven v, 1733.
m m
UUSI levylähetys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi-, Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—904 Kulkuri kuutamossa •— Jenkka
Jos olisin sulttaani — foxi
L a u l . Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija —• Jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
L a u l . Georg Malmsten
S—941 Viulutyttö — mustalaUvalssI
Sydänyön satu — tango
L a u l . Reino A r m io
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
L a u l . Reino A r m io
S—1000 Luonnon poika — hidias-fox
L a u l . Olavi V i r ta
Sinistä Ja hopeaa — valssi
L a u l . G. Malmsten
S—1009 Bongo Bongo — foxtrot Laul. Olavi V i r ta
Jää hyvästi armas — valssi
L a u l . Usko Kantola
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mio, ~ Tango '
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel j a Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana, Tango serenade.
Henry Theel j a Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot/ Eero Väre
SD—5020 Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel j a Eero Väre
Caballero Ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5025 Mä olen nainen — tango
H i l l e v i j a Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre j a Decca-orkesteri
SD—3114 Kulkurin valssi
Harmaat silmät — valssi
Henry Theel j a Decca-orkesteri
SD—5069 Ruusuinen hetki — slow-fox
K i r s t i Hurme j a Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi V i r ta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel j a Decca-orkesteri
RYTMI-LEVYJÄ
SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi
Orpopojan valssi
Henry Theel j a Rytmi-yhtye
SR—7015 Suutarin tyttären pihalla — Jenkka
Reino Helismaa j a O l a v i Huuskan kvartetti
Helmiä etelästä — tango
Harmonikkatytöt, Eini Kotiranta ja
Maire Tammenlaakso
VR—6013 Moiti-Mattl — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri
TRlOl^-LEVYJÄ
T—4010 Mustalainen — lauluvalssl
Sydämeni Sävel, — Tango
laulanut Henry Theel
T—8001 Kosinta-Jenkka
Kaukainen koti — valssi
L a u l . Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja •— tango
Rakkain lauluni — valssi
L a u l . Henry Theel
T—8003 Toivelangonl
Tuulen viemää — foxtrot
L a u l . Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 K A P P A LE
Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vaatitnukiella
(COD), tilaajan maksettava lähetyskiäut. .
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69
II'