Vapaus, April 15, 1950

              i•i flaids. ia ^'AjcitHUiUi i.
KIRJAILIJAN POLIITTISEN
TOIMINNAN PÄÄMOTIIVIT
-iiain^ii ilrjaliinen aikaiiausIrhUJ -'Mikä on teidän asentcciine ni^>:y-:-
=aisijat John Davenpon. Jack j s in vallitsevaan lännen ja idän kah-
,y ja Randall Swirigler) on jul- j äajakoon? Pidättekö kolmatta maa-at
kolroannesa numerossaan chi-iiirmi-"^^ väistämättömänä?"
runoilijan P^blo Nerudan j 7- Sanonta LäntiiienKtattuuri oli
a n e l u n .
Haastiitttlijan kysymykseen, mitkä
t kirjailijan poUittisen toiminnan
iirit Neruda vastaa: —^ Kun
joutunut kirjallissssa työssäni
jtajsan. etsin älylUsempää tietä,
löysin sen taistelusta onnetonta
-aavastaan. TSmänonnetttanuu-olotila
ei ole mitään metafyysil-eikä
uskonnollista.; se on seuraus
alisasta epäoikeudenmukalsuu-johon'
Ihmiset itse oryat syy-itä.
Sellainen tie j a sellainen tals-tuntui
minusta kaikkein arvok-
Ita. Nyt minusta tuntiiu, että
Tilpittömästi velvollisuuteni.-Olin
jaaija, joka kuljin tyhjässä yössä
«en murtautua seinien läpi. Nyt
xHmellinen. Meidän on kuljetta-keskellä
tiet», elämää kohti, K i r -
a joka on politiikasta erillään,
myytti, jonka kapitalismi on syn-'
ja pitänyt yllä. Danten a i -
mitään sellaisia kirjailijoita ei
olemassakaan. Taide taiteen
on oppi, jota big business, suu-raha
saamaa; Theopliile Gautier
i rikkaitten kauppiaitten ja
jlen ihanteet. Tosiasia, että k i r ­it
omaksuivat sellaiset Ihanteet,
nousevan kapitalismin voitto. R i m -
udin, suuren kumousmieheh pako
iopiaan, oli Charlesvlllen makka-touppiaitten
kiistämätön voitto.
idän olisi rakennettava toisenlai-
B maailma, vähemmän traagillinen,
leUisuuden maailma. Tätä varten
lallijan täytyy olla s u t u in armeijan. e* —:ton sotilas, hänen täytyy
eteenpäin pysähtymättä tai
jtta laidalta toiselle.
"Onko teidän osallistumisenne po-n
pysjrvaistä, vai ohimenevän
I tohunon, hetken olosuhteiden sane-
?" kysyy haastattelija.
- Mina luulen, että voitte löytää
»ksistani minkä virheen tahaiosa
itsl epävakaisuutta. Jos qlbtte kos--
nähnyt hökkeleitä, joiliin t h U en
i nsa on suljettu, yinm|xtäisltte,' että
kerran olen tämän tien ja tämän
rUstelun valinnut, ien voi 'kääntyä !ta-
11
i Hitlerin ja;; Goebbelsih sepittämä ja
'le-.ittämä. He s^koitUvät ja pullot­tivat
tämän eliksirin; ja tänään sitä
jakavat vapaasti Marshall. ^ F o r d M o ­tors,
Coca-Cola j a mi&ut samalla t a ­valla
puolueettomat filosofit. Jotka o-vat
riippuvaisia Standard Oilista t ai
lientävien linnoitust^n^^&hnistuksesta.
Jflinullenälkä j a kärsiinys c n yhtä
raskasta i i i i n Intiassa ^^uin lähtisu u
pääkaupunkien .slummössa. Minulle
Neuvostoliiton sivistyksiEai ja tieteen
henki on paljon edistyksellisempää ja
hedelmällisempää kuin t l S A n kaupal­lisen
hyödyntavoittelun henki. S t a -
lingrad-osoitti .että inhimillisen k u l t ­tuurin
pelastivat ttihoa tuotta vasta
vaarasta ne, jotka taistelivat Neuvos­toliiton
asiein, jotka lukivat heidän
marxilaisia kirjo/ansa, jolta innoitti
KommimLstisen puolueen henkL Tish-aikovski
Marx, Bach, Siakespeare,
Pushkin, Goya, j a Pavlov, heidän
työnsä j a ajatuksensa kaikki ne kuu­luvat
koko ihmiskunnalle. Jakaa
kulttuuri kahtia: se on imperialistisen
räikeätä propagandaa. Nykyisen ajan
farssi syntyy isiltä että Chiang K a l -
shddn turmeltunutta koplakimtaa
mainostetaan muinaisen sivistyksen
kannattajaksi samaan aikaan' k u in U -
S A : n arme;ijan iupseerit surmaavat
Thebkritoksen ylistämiä kreikkalaisia
paimenia. Teeskentelijät! Senor Gon­zales
Videla pitää itseään länsimaise­na
puhdistajana. Ja taistelua, jota
käydään häntä vastaan, aasialaisena.
Jos ajat olisivat toisenlaiset, me vain
nauraisimme tuollaiselle.. Tällä het-:
kellä en usko uuden sodan niahdoUi-suuteen.
Mutta Wall Streetin kondot-tierit
poimninsa sylissään Mihoittavat
pelkoon. On vaikeata arvata, mitä
he lähinnä tekevät, sillä heillä on
nyt vastassaan valveutuneet kansat,
jotka vaativat parempaa elämää ja
täydellisempiä oikeuksia.
< E i iheidän kansamme eikä mikään
muukaan kansa toivoa sotaa: se on
kiistämätöntä. • Meidä». velvplllsuu-tenune'
on taistella ; Joka h e t k i ' tätä
liartdttua rikosta vastaan. •;
: BaUitekttunnclTnan '^-ave Toyagen" hatjtatnksisu, jonka emimmäl-sestä
: edtyltsestä.. tnlee tb. IS pnä knloneekdvnosL Vasemmalta
;oifcealIe::Beth'^JLAckerl>ic.:rjoka esittää nnoxen opettajattaren Helen
Mannineln osaa; Jditf Scott, Joka esittää edellisen aviomiehen Gor£on
: Matshin,' tannettm' kirjailijan osaa Ja John: Drsänie, nnorenä taide­maalarina
-Kit,WylIenä.' ''Bra^ Toronton
CBC:n studion kantta Joka maanantai Ja perjanti kdio 2 ip.
BRECHTIT JA DEUTSCHES
THEATER
Tunnettu
mäkirjailija
matkallaan
suomalainen näytel-
Hella Waolijoki on
Enroopan eii maissa
joukkojen mukana, xäcnettäa lapsen
toisensa jälkeen, eikä sota kuitenkaan
«ta loppuakseen. Helene Weigel van­henee
kuvaelma kuvaelmalta, mutta
hänsn elämänrchkeutensa pysyy sa­mana.
'Pienenä, mustanaj laihana,
htuvi päässä J o r v i e n taakse työnnet­tynä,
vanhan, harmaan; j a palkatun
hameen laalmtessa laihojen jalkojen
ympärillä, hän kulkee hädän jä kau­hun
keskellä ama auttaen ihmisiä ja
käsittäen sodan tilanteeksi,-joka kuu­luu
luonnolliseen maallmanjärjcstj-k-seen.
j a kun hän viimeisessä kuva­elmassa
yksin,- hylättynä, vanhana
naisena hahaa perässään vanhoja
rämistyneltä kuomurattaita j a häipyy
yksin horisontin taakse ilimlsenä, jo­ka
ei ol2 msttian oppinut kaikesta
kauhusta, jota hän on nähnyt, niin
koko saksalainen katsoma, miehet ja
natset. nyyhkyttää. Reinhardtln
näyttämöhän on valtavan suiuri, p a l ­jon
suurempi k\iin toistatuhatta hen­keä
käsittävä katsomo. Ja tämän v a l ­tavan
näyttämön ylla oli taivaankan-r
sl. jcten tuli tunnelma, ikäänkuin
näyttämö olisi vuorenhuippu,' josta
rattaat Helene AVelgelin ipukana häi­pyivät
taivaanrannaa taakse. En tie­dä
nähneeni jarkyttavampää nayttä-moasetusta.
Kahde]{san näytelmää
esitetään Dominion
näytelmäkilpailuissa,
Caljary. — Dominlcn nuyt«lmakil-.
pailut tullaan pitämään täullä nlkacn
ensi toukokuun ä puit. E l i puolilla
maata esiteltyjen 15 näytelmän - Jou­kosta
^-aliltiin 8 näytehnää brittiläi­sen
näyttämön johtajan Maxvvcll
\Vrayn clidotuksen perusteella. Seu­raavat
naytelraäseurat osallistuvat
aaihm kilpailuihin:
Lcndonin Uttle Th«atcr, Montrea­lin
La Sector Dramatique de C o n -
servation Nationle Muslcale, Vancou­verin
Everyman's Theatrc, Tcronton
U t t l e Theater, Calgaryn Workshop,
BrockvUlen Tlxsatre Guild. St. B o n l -
lacen Cercle Moliere ja Reginan C a ­nadian
Leglon Players.
Lauanfaina; huhtik. X5 p.—Safurday, Äpril 15 ^ivu 3
NAYTELMX IHAIISIST/^t, JOTKA
Syvästi s^rreni;ilmoitan, että mieheni
KALLE MÄKELÄ
kcoll Norf olkin kunnan yltaaessä. sairaalassa Simcoes^ hdmikaun
26 prnä 1950. Hän oli syntynyt Suomessa Alahärmässä, toakoknussa
1ES2. TnU tähän maahan 1923.
lähinnä häntä 3pi suremaan minä, hänen vaimonsa, kaksi
poikaa, Eikki ja Esko ja tytär Aira. kolme siskoa, yksi SniHnessa,
yksi Torontossa ja yksi Qalvingtonissa Mich.. sdcä suuri snknlais-piiri
Suomessa, Canadassa ja IfhdysvaOolssa.
Vainaja haudattiin Oaktvoödin hautansma^ian 1 päivä maalis-kaota
runsaan sukulais- ja tdttavapiirih saattamana.
Loppui tuskat, tuli rauha,
uni kaunis iäinen.
VAIMOSI ALVINA.
KIITOS
Pyydämme täten lausua kiitokset kalkille, jotka ottivat t a ­valla
tai toisella asaa suruumme. Kiitos kantajille.
. Sydämellinen kiitos tovereille, jotka tulivat Torontosta
asti saattamaan vainajaamme viimeiseen lepoonsa. Lausum­me
sydämelliset kiitokset Toronton ystäville, jotka lähettivät
kukkia sekä samoin C S J : n Toronton osastolle kiitokset kukista.
_ Kiitämme toveri Stmdqvistia kauniista puheesta Ja toveri
Helien Coulsonia englanninkielisestä puheesta.
Teitä kaikkia sydämellisesti kiitämme.
Alvina Mäkelä Ja lapset
näytteliJähoteUI tekee mahdolliseksi
saksalaisille näyttelijöiile saapua Ber­liniin
vierailemaan ja palkkaa hake-poikennut
myöskin Berlinissä. Suo- maan. Nykyisltt.6ieUä asuu mm. Vier-} EIVÄT OLE MITAAN OPPINEET
men työväenlehdiUe lähettämis-1 tel, joka on ohjaajana Brechtin Ber-sään
artilikelisarjassaan on hän llner Eosamblessa, Brechtin omassa
kosketellut midenkiintoisissa kir- teatterissa. Saksalaisen teatterm yh-joituksissa
teatterielämää. Obeel-lisessa
hän kirjoittaa Saksan teat­terielämän
noususta sodan rauni­oista.
Unohtamaton on maailman teatte­rihistoriassa
20-luvun Berlinin teatte­r
i , jossa Piscator kulkevalla nauhalla
esitti Shveikia ja Joukkoihmistä, jos­sa
Toller ja Kaiser kirjoittivat huo­mattavimmat
kappaleensa j a jossa
Brecht ei yksistään kirjoittanut K e r ­jäläisoopperaansa
vaan myös hurjasr
teli yhdessä Piscatorin kanssa ohjauk­sissa
ja lavastuksissa,, jossa Marlene
Dietrich nousi tähdeksi ja Helene
Welgelista, Brechtin: rouvasta, tuli
Valtionteatterih primadona, jossa
Jaimings ja Kortner j a kaikki Saksan
suuret teatteritähdet pääsivät esille.
teyteen on näet Brecht perustanut
kokonaan oman teatteriyhtyeen, jol­la
on erinomaiset harjoitussalit hotel­l
i n yhteydessäi jossa Brecht nykyään
] saa mielensä mukaan kokeilla. Teat­terit
ovat sophieet tiloistaan n i i n i l tä
ne vuorottaln näyttelevät isossa teat­terissa
ja vuorottaln Kammerspiele-teatterissa.
•
Syvästi surren ilmoitamnie, että rakas puolisoni ja isämme
JOHN OSK^R HELSTEN
kuolon uneen kotonaan Cobaltissa maaliskuun 21 p:nä 1930.
Oh syntynyt Suomessa Rnoveddlä, H. L. kesäkumi 14 p:nä 186*.
K lähimÄ kaipaam lapsemme perheineen. Heind
ÄTHio Dulnthissa, Minn„ Xaoia Walter Clevelandissa, TahnI Rajala
^obaltissa, Ont ja Urho Helsten South Forcopinessa, Ont. Ja lastcn-
»Pset seka muita sukulaisia ja ystäviä täällä 3» Suomessa.
Kovat tuskat kärelttyäsi,
lepoon pääsi kallistit.
Sutiri suru sydäm'eisEäiii
vierelläsi httolehdln. -
Tietäen, ettet koskaan enää
rionallemme nouse siltä.
Nyt lepo, sintillä on rauhaisaa
alla valkoisen lumlpeittehen.
Vaimosi Miina.
saapui hetki eloniUan,
voimat I<qipuivat.
Sinne muutit Isä parhain,
missä on rauha ikuinen.
ja last^lapset.
K I I T O S
_J^dämme täten lausua igrdämeliiset klit<*semme kalkflle. Jotka
taaS ^^tl^™*™™®^ KUtos kukista Ja seppeleistä. Kiitos kan-
«>iue. puheesta, lautaista Ja kaikesta avusta. Kiitos teille kalkme.
Mrs. Miina Heisien Sa lapset
MAANPAKOLAISET
J a sitten tuli Hitler ja tähdet len­sivät
häntä pakoonpoisSaksasta.Pis­cator
lähti Neuvostoliittoon opetta­maan
venäläisille teatteritaidetta, ja
huomasi sitten, että hänen sen sijaan
itse piti ryhtyä- oppilaaksi. Ja sitten
häh; hävisi'Moskovasta Amerikkaan,
jossa hänestä päSasiallisesti ön tullut
teatteritaiteen professori. '• • Viertel oli
Lontoossa ja lähti myäskin eleitä
Hollyw6cdiin, niutta bn nyttemmin
palannut uute«h Saksaan. Kortner on
• palannut', mutta näyttelee' Bänsi-Sakr;
sassa. Ja sitteri Brechtit He asui­vat
ensin Tanskassani Sveridbprgissa,
yrittäen ylläpitää yhteyttä Saksaan
vastartataUikkeeseen. Mutta Svend-borg
öli iaivan liian lähellä Saksan r a ­jaa,
j a kun natsit alkoivat Sveitsistä
ryöstää emigrantteja salaa y l i rajan
j a kun Brecht oli natsien eniten v i -
ixäamia henkilöitä, katsottiin par­haaksi,
ettävBrecht siirtyisi vähän
pohjoisemmaksi Ruotsiiö. Mutta Nor­j
an ja Tanskan valtauksen jälkeen
alkoi Brechtistä tuntua sielläkin hie­man
vaaralliselta, ja keväällä 1940 k o ­ko
perhe siirtyi Suomeen jä toesäksi
luokseni Marlebäckiin, jossa alkoi yltir
telstyöinme. Talvisodain jälkeinen k e ­sä
oli ihana. Brecht rakastui Suo­meen
ja sen Mrviin j a paitsi yhteistä
"Iso-Heikkilän isäntää" hän kirjoitti
siellä vielä "Naisen Sezuanista", jota
nyttemmin näyte^llään Saksassa.
Vuoden asuiyat Brechtit Suoinessa
j a kylvivät meihin sorrettuihin v a ­semmistolaisiin
elämäniloa ja roh­keutta
j a kokosivat ympärillensä s i ­vistyneistöä
ja teatteri-ihmisiä. Ja
vihdoin vain kuukausi ennen uuden
sodan syttymistä he pääsivät :iähte-mään
Moskovaan, j a sieltä Amerik­kaan,
jossa Brecht asui pääasiallisesti
Califorhiassa ja jossa . hänen kappa­leensa
pääsivät parrasvaloon. Ennen
kaikkea hänen suuresta draamastaan,
'/Galileo G a l i l e i " tilli Joe IxjsQrn oh­jauksella.
Janningsln esittäessä pää­osaa,
suuri menestys. Mutta Brecht
pyrki takaisin Saksaan. Ennen Itä-
Saksaan pääsyä hänen oli kuitenkin
oleskeltava vuosi SveitsLs.sä ja vasta
puolitoista vuotta sitten koko Brechtin
perhe pääsi Itä-BerlinUn.
BRECHTIT VALLOITTrVAT
BERLININ-':
Berlinissä sanottiin minulle: nyt
pääsivät Brechtit i r t i Berliniin j a val­loittivat
sen. J a ihmeen he ovat to­dellakin
ailcaansaäneet: Helene Wei-gel
pääsi heti primadonnaksi Rein­hardtln
DeutchesTheateriin, johon
vielä kuuluu pienempi Blammerspiele-teatteri,
j a Brecht alkoi ohjata siellä
cmia kappaleitaan. Luisenstrasse 18,
teatterien vieressä, oli puoleksi n U i -
joutunut talo. Helene sai sen h a l l i n ­taansa
Ja alkoi korjata sitä, j a koska
hätä Berlini^i näyttelijäin joukossa
oli erittäin suuri, hän rakensi taloon
hotellin näyttelijöille sekä suuren k l u ­bin.
Jonka nimi on "Möve" lokki, T ^
chehovitt f L o k i n " muistoksi. Klubis­sa
on kymmeniä hyvin kalustettuja
huoneita Ja erinomainen ja halpa
ruoka, 5 markkaa kolmen ruokalajin
ateriasta ja sitäpaitsi ilman kupon­keja.
• ••.
Pihan puolella on kolme botelllker-rosta.
Huoneet on sisustetut hyvin
kodikkaasti ilman tavallista hotellin-lehnaa,
sieltä täältä raunioista pelas-tetaHla
huonekaluilla. Koska B e r l i ­nissä
ei tätä riykyääh juuri ole hotel­leja
tavalUsille matkustaiJHIe, k u n ho­tellit
ovat vielä sotilasviranomaisten
Ja järjestöjen batluesa, niin tämä ^
Tällä haavaa ovat niitten teatterien
ohjelmassa pääasiallisesti Brechtin
kirjolttaöia J a myöskin hänen ohjaär
ma "Mutter Courage", jossa, rfelene
näyttelee pääosaa: Toisena kappa­leena
on Brechtin j a mlnim yhdessä
kirjoittama kappale "Isor Heikkilän
isäntä ja hänen renkinsä K a l l e " , j o ­ka
Saksassa menee nimellä "Herr
Puntila imd sein Knecht'\ koska eh-siksl
on Iso-Heikkilää vaikeata lau­sua
saksaksi _ jä toiseksi oli myöskin
minun ensimmäisessä .alkuperäisessä
kappaleessa,Jo niini "Puntila", joita
erinälsteri tunnettujen henkilöitten
vuoksi en sitten viitsinyt käyttää suo­malaisessa
painoksessa. ; : . V
HEliEN 1(VE|GEL — B A R B A R A ' ^
F C L Q T O N V . \: M:^:h-i\:i
Brechtin kappale iVMutter Couräge"
on suomennettu nimellä »"Barbara pe­loton"
. j a ' on' sitä näytelty; Suomessa
ainakin Tampereella ja Turussa. B e r -
-Unlssä Brechtin^ohjaaniaria siitä .-.on
tullut suuri taidetapaus. , Se, menfee 3
- -4 kertaa viikossa jo useita kuukäu--
sia j a aina. täysille huoneille.'-vKoko
länsi-Berliini käy luonnollisesti viaii-hassa
Reinhärdtin teatteri.ssa ja istuu
alnä'parhailla paikoilla; koska 15 mar­kan
paikan' s aa nl 3.' länBimarkalla.
Berlinin 'teatteriyleisö 'on taaskin ele­gantisti
puettu, nä.iset turkeissa j a i l ­tapuvuissa
ja näin niiehiäkin sme-keissa:
Elämä Ja tavat palaavat. T e -
atteriravintola ön nuisaasti varustet­tu,
ohjeiöialehtlset kauniit. ' ,
BerUinih esityksen jälkeen olisin
valmis sanomaan, että "Mutter Cou­rage"
on Brechtin paras kappale.
"Courage" olöTSO-vuotlsen sodan aikai­sen
suomalaisen rykmentin lotta, joka
kulkee ensin ruotsalaisen sotaväen ja
sitten minkä joukon mukana tahansa.
Kaikki hänen neljä lastansa ovat eri
Isiltä, mvitta äiti kasvattaa heidät re-hellisiksi
ihmlslltsi sodan aikana, j o l -
lohi rehellisyys Ja pelottomuus olivat
vain paheita. Ja niin hän kulkee
Brechtin näytelmiä on vasemmiston
taholta syytetty suuresta tcivottomuu-desla,
silta on keskusteltu kalkissa
työväenjärjestöissä Itä-Saksassa, ja
Brecht on itse ollut kokouksissa läsnä
puolustamassa kappalettaai^. mutta
hau kertoi minulle, etta hänen paras
puolustajansa oli cras nuori mies, joka
eraan kokouksen lopulla pyysi pu­heenvuoron
ja sanoi: "Se on murhe­näytelmä
ihmisistä, jctka ovat käyneet
lävitse hornan tuskat eivätkä ole mlr
tään oppineet. Se kuvaa saksalaista
ihmistä, joka oli tottunut ja alistunut
sotaan, eikä vieläkään ole mitään op­pinet."
Helene Weigelilla on sllnjä
kappaleessa tuhannet kasvot, mutta
kyyneleitä hänellä el ole. Nämä hän
jättää katsojalle. ^
Monet Suomessa ovat nähneet He­lene
Weigelln sen vuoden aikana, jon­ka
hän täällä vietti. Mutta tuskin
meistä kukaan voi käsittää, kuinka
paljon ilmeitä siliä naisella voi olla,
kansannaisen iJonilmeitä, viekkaati
kaupustelijan kasvot, äidinrakkauden
aurinkoa, välinpitämättömyyttä ja vä­symystä
ja lopuksi.tulee ajatelleeksi,
ettei ole voinut kuvitella tuskalta ole­van
niin monto kasvoja. Olenhan'mlr:
nä nähnyt melkein kalkki Emroopan
«Ourhäyttelljättäret, mutta pikkuinen
telha Helene Brecht, 'joka Marlebäc-klssä
Itse: perunansa kaivoi ja slehen-;
sä haki-ja perheelleiisä leipoi ja pesi
j a parsi jä vallttamaitta eli Ja :hymylll
—• hänen; ^.*MtitterCouragensa" on
Suurin näyttelljäteko, jota mohllh a i ­koihin
olen nähnyt! Ei ole Ihme.' e t ­tä
hSntä katsellessa i t k i ja; nauroi.
]V(uistelimme yhdessä, miten häh N i s ­kavuoren
nuoren emännän kenraali-harJoItuk.
sissa K a nsallistcatt^rlssa
katseli Kaisu Leppästä, kävi käsivar­teeni
kliniii ja Itkien kuiskasi: "Jos
minäkin vielä kerran elämä-ssänl sai­sin
seisoa saksalaisella näyttäniöllä ja
näytellä omalla kielelläni . : ."
• Hän on saanut s e n ' j a saa seisoa
sillä näyttämöllä enemmän kuin M n
koskaan Itse aavisttkaan. Näinä 10
vuotena on tämä nainen elänyt ja op­pinut,
hän on tällä kertaa kymmenen
vuotta nuoremman näköinen kuin m i ­tä
hän oli Helshigin asemalla, k im m i ­nä
hänet matkalle saatoin. Kuten jo
sahoin: sen tekee onni j a työ. Eihän
voi ajatella ihmiselle suurempaa on­nea
kuiri päästä rakentamaan maa­tansa
uudelleen jä luomaan sekä näyt­tämöllä
että sen ulkopuolella. Hän
muistaa Suomea ja pitää siltä enem-
Tunnettu näyttelijä
W. Huston kuollut
Hollywoodissa
Uolylfvood. ~ Tunnettu elokuva-näyttelijä
Walter Huston! kuoU tääl­lä
huhtikuun 8 pnä. Kaksi pälviiä
aikaisemmin han täytti CG vuotta.
Kuolema aiheutui sisalsestil verenvuo­dosta.
Vainaja oli'syntynyt Torontcssa,
Canadassa. Han työskenteli ennen
näyttelljäuraansa insinöörinä ja
myöhemmin han siirtyi näyltumölle
Broadwaylle. Myöhemmin hän liittyi
elokuviin ja kaikkiaan hän toimi näyt­telijänä
48 vuotta,
Huston on näytellyt lukemattcml.s.">a
osissa ja han oli yleisesti tunnusteltu
näyttelijä. Näyttelljäumnsa huipuin
han saavutti äskettäin hänen poikan­sa.
John Houstonin, ohjaamassa "The
Treasure of the Sierra Madressa". Sii­na
han esitti vanhan kullanetsijän o-saa
erittäin realistisesti. Tästä osas­ta
hän saikin v. 1948 Academy Awar-dln.
' J - - ' - • '
DOKUaiENTTIFItMI
PICASSON TAITEESTA
RolÄJrt Plaherty, U S A : n dokument­tifilmin
isä aikoo tehdä filmin Picas­son
taiteesta. Hunta on kannustanut
s; menestys, minkä hänen tekemänsä
filmlkuvaus Michelangelon teoksista
nimeltään "Titaam" on saanut niin
yleisön kuhi an-ostelun taholla. Pla­herty
cn aloittanut Picasson tunnetus­ta
Guemica-freskosta. Jonka oih eon
Espanjan s^sälllsscdasta Ja aikoo sit­ten
käsitellä koko hänen tuotantoaan.
— Vuonna 1926 Floridassa raivon­nut
hirmumyrsky tappoi 373 ihmlsbi
ja aiheutti $165,000.000 vahingot.
Vedenalainen elolmva j i :
valmistetaan^' • / '
Wien..-~ Täkäläinen tiedemies VaxiB
Haas ja hänen kaunis vaaleatukkai­nen
sihteerini^ Lotte Balerl aikovat
kahden kamcratptchcn avustamina
vnltnistna maailman ensimmäisen "Ve-dsnolalsen"
ödnlelokuvsm, Httas J^on
selittänyt .että elokuvasta tulee pioiöii*
dokumentaarinen Ja hän aikoo seura­ta
italialaisen elokuvaohjaajan Rcs-sclllnin
tyyliä käyttäen alkuasukkaita
ja palkallisia amatöörlnäyttelljöltä
esiintyjinä.
Retkikunta matkustaa huhtikuiui
puolivälissä Port Sudaniin, missä fil­maus
tapahtuu.
Mainehikas suomalainen
laulukuoro Suomen Laulu
50-votias
Helsinki. — (S-S) — Mainehikas
suomalainen laulukuoro Suomen Lau­lu
vietti Marianpyhänä, maaliskuun
25 pnä, 50-vuotisjuhlaansa Helsingis­sä.
Kuoro, jonka perusti ämcrikon-suoniälalslllekin
tunnettu kuoropiles,
prpf. Helkki Klemetti, oU aluksi mies­kuoro..
Sen jäseniksi liittyivät pää­asiassa
ylioppilaat jä etevän johtajan­sa
Kuisman, joksi Helkki Klemettiä
kuoroVäen keskuudessa . nlmltetäjih,
johdolla Suonien Laulu vieraili Vi ISOO
Skandinaviassav.ja- v.: 1901 '•Saksassa,
Hollannissa ja Belgia.ssa sekä jokunen
vuo.si: myöhemmin Unkarissaisekä Vc«
näjällä Pietarissa, saavuttaen kaikki­alla
.^poikkeuksellisen; suinen, ihenes-tyksen;.:';'
••' •
f. y . 1907 kuoresta' muodostettiin se •
kakuoro ja sellaisena se on sittemmin
tolmlnUtklri. Johtajana pysyi pi'of.
Kleinettlalna v:ee» 1941, Jolloin joh­tajaksi
valittiin säveltäjä Ossi Elokas.
V;'i94<J Otti johtajänpulkon haltuun­sa
amerikansuomalaistenkin tuntema
kuoromi^ "Pyssy" eUmulst.- Martti
Turunen.' • ..'v--.'. 'O - .
• Kiioi-o' antoi onnifittihcenSO-vuotls-konsertinf
Yliopistossa saaden lukui­sasti
onnittelulta Suomen kuoroväen
purista.
KIITOS
Sydämellinen kiitos teille torontolaiset, jotka olet­te
niin monin eri tavoin huolehtineet ja muistani^t
vaimoni Elliä sinne parantolaan.
Kiitos kallis teille, jotka lahjoititte vertanne hänen
hyväkseen. Samoin kiitokseni tänne kotiperukalle, *
jotka olette muistaneet Elliä lahjoin, kortein ja kirjein. "
Kiiltäen,
WM. HANKANEN
l
ci.
Walinapitao Ontario
•M
Beaver Laken ja Long Laken toverit!,,,.
Ottakaa vastaan rcmpsect kiitokset nllstii hauskoista läksläi^-*
tansseista, jotka olitte järjestäneet minulle Beavcr Laken osaston,
haalillc huhlkuun 8 p.
Kiitos emännille kahvista ja herkuista, joilla olitte pöydän k a t - '
tancct. Suuri kiitos raha- ja muista lahjoista, Jolta stiln vastaan-:
ottaa tilaisuuden muhtoksi.
Tulen telta olna muLstomnan kiuincn tovereina! :
Toveruudella,
ANTTI RANTA
^ MATKALLA VANCOUVERIIN
TOIVOTAMME -Iv '.:
fflll
hauskaa ja viihtyisää matkaa Vancouveriin, B . C .
ja samanlaista dioa perillä sekä saniaa'jätkuva$L^
tarmoa järjestötehtävissä siellä. ,
NEUVOSTOLIITTO
SAHKOISTAA RAUTA­TEITÄ
' •
Moskova. - - Kuluvan vuoden lop.
puun mennessä on kaikki Neuvosto-liitcn
pääradat sähköistetty. :
s.
Martha ja Bill Johnson
Alan, Mari ja Matti
Johnson
X<aila ja Onni Rintamäki
ja tytöt
Tiina Pesonen
Aune ja Eero
Arthur Marttinen
Eine ja Aarne
Karl Kinnunen
Pirkko ja Bill Salminen
Hilm^ ja John Rasi
Oiva. Nurmi
Vilho Tyynismäa * ' '
Rauno Soramäki • 'l.'
Vilma ja Fred Rönkä *
John Peura , .f -rj^
Martta Helin
Ilmari Manninen
Eino Tikkanen ja perhe* '
Oiva Ranta
Antti Hankonen
Toivo Swan, Toronto, Ont.
Vieno ja Wm. Turpcineii
Niko Piispanen
Onerva ja Väinö
Manninen ja pojat
män kuin mistään inuusta maasta
Saksan jällcecn. Ehkä saamme Joskus
Ilon nähdä hänet vlerallemai^sa jcssa-k
l h meidän suurteatterissammc.
1
CSJ:n Beaver Laken osaston haalilla
huhtikuun 8 p:nä 1950
; 1
^ ^ ^ ^
Tl M BUCK1N vet«omu.sta ci ole
kohdistettu vain LVV:n jäsenille,
vaan myös unioidcn, vcljt^s- ja kult­tuuri
järjesti) jen jU-senille — kaikille
progrcä-sirvisille canadalaifjille.
Tukckjm Labor-i*roKrcssivc ])uolucen
Kanjjall/sta Tai5tcluraha.stoa! Teidän
dollarinne ja scnttinne auttavat
LI'I^:n .suuriarvoista työtä ja taistelua
RAUHAN puolesla — taistelua Ca­nadan
it.%näisyydcn, demokraattl.sten
oikeuksien ja työmahdollisuuksien
puolesta.
Paui PMIiipf, no-llonel
UMUttt •»
tti« tfP an«t*
thif a p p « « l tf
YOU-A
L T T A K A A RAUHAN VIHOLLISTEN TAP­PIOLLE
S . U T T A M I S I A DOLLAREILLA! LÄ-
HETAKAÄ MAHDOLLLSDIMAN SUURI L A H -
JOITUKSENNE L P P : N KANS.XLLISfeEN TAIS-
'lELURAHASTOON! (Ja pyytäkää myös ystävi-autc
apua.)
m
tl ycuf contKhJilIoji .v<;iJr JocnlcommJllen ot
, jr-Pro.-jr^-inIv?rjrlr, Km.331, 73 A d c l a i :?
1 '.7et'„ Toronto.
r
! :
I
1 t"
i i i
lm