1950-01-14-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Olin te.?; •nasta, n ole T^y ^ vieii»! : "Mitä isin ikau t se ole; "No, henati QUksellaiiL \ inina irtriassaan "Maksim Gorkin elämä 1 ^ S u " , Jo2ta on kirjoitettu G o r - l i ^ i K i kertomusten perusteella. ISaneenja Grusdey Gorkin ensim- jSro novellin syntymistä seuraa- Kjyään ventovieraaseen kaupun-i ' yisin Aljosha huolehti elatuk-i^ än s i ^ ^ kulloinkin mahr I S - kantoi t a c o j a , työsken-iXautateiUä. Mutta perin huonosti K olisi käynyt, ellei olisi sattunut ^ 3 s t a tapaamista. I^^nder-Melodijevitsh Kaljush-l^ ikumousmies, aikanaan cUut pak, ISössä ja sitten karkoitettu v i r k a i l i j a ja tuli yhä useammin kiinnittä-äcatseensa nuoreen lastaajaan, f ioB» oli leveät poskipäät, itsepäinen |£kasvoillaan ja mu3tat sUmät. Y I . l ä i kutakuinkin huono asu. joka ei & Vuodenajan mukainen, tämä uu-la isutaticläinen ei suinkaan näyttä-ijjt oasentuneelta. vaan pystyi h u - an tovereita kertomalla k a i - tapauksia elämästään taikka iiiitmui heille siitä, ikuinka. työläisen p i - Eustella järjellisen elämän puo-ijBte ja olla alistumatta isäntien mie-ilijaltaan.' , . . ; . ; • „ I ^ushnyj tarjoutm ottamaan ha-tluökscen asumaan, j a siitä johtui. Aljosha pitkinä iltoina kertoi ystävälleen kaildti vaellusten, jalkana sattuneet seikkaUut. K a l - Dyj sUmäiU häntä pöfhöisten k u l - jöTVOjensa alta ivallisesti ja samal_ perin ystävällisesti. Mutta kun sha oli tehnyt selkoa sUtä, kuinka ngo cli Tonavan rannalla tutustunut mustalaisukkoon ja roitä tämä o li hänelle kertonut, nousi Kaljushnyj, tarttui hänen hartiaansa taliitti hänet toiseen huoneeseen j a jätti hänet sinne,-lukiten oven. - "Siellä on pöydaUa paperia", sanoi hän hämmästyneelle, AIjcshalle ovenräp5ta, "Kirjoittakaa muistiin se. mitä t e kerroitte mustalaisesta. E n päästä teitä ulos huoneesta, ennenkuin se on paperilla valmiina." Vaikeata vse oli Aljoshalle koska hän ei ollut tcftimut kirjoitustyöhön. Mutta Kaljushnyj ei ottanut hänen vastaväitteitään kuuleviin korviinsa. J a niin kertomus valmistui ' Seuraavana päivänä oli Aljosha t i f. ILsiläisen "Kaykes"-lehden toimituksessa. Hänen edessään, pöydän takana istui toimittaja^ laiha, •kultasankaisia silinälaseja käyttävä ukko tarkkaavasti lukemassa juuri luotua kertomusta "MakarTshudra." " N i i n " , lausui toimittaja lopetettuaan lukemisensa ja ihmetellen kat. seli kirjoittajan hieman kömpelöä hahmoa. " N i i n " , toisti hän ajatuksiin vaipuneena. "Mutta tässä 'kirjoituksessa ei ole tekijän nimeä. Se tarvitaan myös. Ktiinka se kuuliiu? Kuka te olette? Kukako hän oli? Aljosha mietti vä. hän aikaa, aikoi sanoa jotakin, sitten oli kahden vaiheilla ja lopuksi huitaisten kädellään vastasi päättäväisen näköisenä: "Hyvä on, kirjoittakaa alle: Gorki fgorki katkera, haikea). Toimittaja merkitsi käsikirjoitukseen näin tekijän nimen ja vasempaan yläkulmaan kirjapainoa varten: "Ladottavaksi". KULTTUURI El OLE RIIPPUVAINEN ILMANSUUNNISTA Jonluknun 3 päivänä piti Helsingissä Suomen Ranbanpuolustajain kirjailijaillassa liiton varapuheen-heen: Suomen Miten kauaksi tästä katsomustavasta olemmekaan etääntyneet sodan ja väkivallan aikakautena. Onhan ny-johtaja Erkki Vala seuraavan pu- kyisizi jö melkeiii mahdotonta vedota meidän oloissamme tällaisiin' humaanisiin periaatteisiin. Virallisen, käsityksen mukaan voidaan. kommun«s-minvastaisen taistelun nimessä käsitellä ihrriisiä^^inka hy\'änsä. yä.ki-valtaliikkeqt ja sota-ajan menjäli-: teetfi ovat tehneet tehtävänsä; Tähän tulee' lisäksi se. että ne, jotka pelkäävät menettävänsä sosiaalisen ••»4 jat. t* e„ th^djä" rauhan puol, estj.a , mika- on a. semansa„ ja vu skovat; vra in» uuden sö- •• ^ . dan avulla voivansa pelastaa sen, tie-heidan hsansa. taistelussa kulttuuriar- . ; .. • , ... . ..r.. i , - - , • • . » « • • u o o ^^ ' toisesti tekevät tyota hayittaakseen pohjan humaanisen elämänkäsityksen Rauhanpuolustajat . ovat järjestäneet tämän kirjailijaillan näin joulun alla, jotta ajäiajiiei^^ hetkeksi siirtyisivät niäin^; Vakaviin k y symyksiin, joita sanathsota ja rauha, nuo sanat, jotka jäU^n joka päivä esiintyvät sanomalebÄieii siyuiUa, tuovat mieleemme. Mitä w i v a t kirjaili-; QomecD Heidän joukossaan USA:n kongressin jäseniä^ seikkailijoita ja mormooneja vojen suojaamiseksi, humaanisuuden" puolustamiseksi ja demokratian kehit-tämiseksL alta. Ei ole mikään salaisuus se, että suomalaisessakin kirjallisuudessa koe- E n maissa ovat kirjailijat eturiuta- jaetaan painaa alas entinen humaani-leh rarh Minäkin ( i tiedän a urkii m ibti n. fOÖ, Vaasa 8,571, VI 156; Riihin: i 'kh-joitl ir^lhtaja. :dlliscna Iliaista !k< ^oon itä; että to »ttäa >n-on ja x& Imestaan. ä lukii nne an konf< me, j$&a in 'kiina msa 1(^)1 :a; », jeläkööii länteen! Viime joulukuun 29 päivän Vapau-cävellvät hÄejsa julkaistun raportin mukaan on -^astaan^ Beaver Laken Jehu vuosikokoukses- -ikerta b S a n käsitellyt varhaisnuorten jär-intekoon ku itetäiniskysyniystä kokonaan virheel-iljaa: "Sans iijeltä pohjalta ja siten päätynyt s i i - virheelliseen lopputulokseen.: Täs^ la eveistl \ %, Tekönimuksen" kirjoittamassa, itellaisuuttsi importissa sanotaan mm: /•Miksi sm "Kuultiin CSJ:n johdolta tullut filrjelmä varhaisnuorten • erikoisen saston perustamisesta. Kysymys Ssiteltiin perusteellisesti ja katsot-ettel ole; tarpeellista eikä suo-ivaa jakaa nuoria kahteen eri jär-lötfiön ja hajoittaa voimia.";. Tosiasia kuitenkin on, että, CSJ.:n l o i i t o o l e ' lähettän^" iTelitille klrjelmää. Mutta CSJ:ri ösäs-olemme kylläkin lähettäneet luorten järjestämistä käsitte-kirjelmiä ja koska monet osas-jmne jäsenistä kuuluvat myöskin tansa urheiluseuran jäse-lyyteen,: tai päinvastoin, niin käsl- Snune kylläkin miten Jehun huomio in Ölntynyt näihin Ikirjelmiih. Ja sellaisenaan ei ole mitään pa-r, päinvastoin. Mutta mitään to-aslallista syytä ei ole viedä o kirjeitä seuran kokouksen kä-iväkfil. On parempi käsitellä ne iton kokouksessa. Tämä ei kuitenkaan ole syy miksi Jtatsomme tämän selostuksen tarpeel- \ Isdol, vaan se, että mainitussa r a - lortlssa leimataan meidän toimeiipi-eemme varhaisnuorten järjestämi-eksi "voimien hajolttamiseksi''. SUrtyessämme itse asiaan huomau- « aluksi, että Jehu ön tietääk- «mme SCAUL:n alainen seura, Sel-alsenasen pitäisi olla tietoinen siltä 'btelstolminnasta, joka on useita vuo. vallinnut C S J : n j a S C A U L : n kea- Men varhaisnuorten toinUnnassa, jo- I a ei ilmene ainoastaan C S J i n edus- '^«Jakokousten päätöksistä ja Järjes-Än muiden orgaanien lausunnoista, raan myöskin S C A U L : n lilttbtoimi-ohjeista ja liittokokousten itöksistä. Nämä päätökset j a oh- «iellyttävät yhteistä varhaisnuor-toimintaa osastojen ja seiurojen kaikkialla missä molemmat järjestöistä ovat_ toiminnassa. »Mldän lähettämämme kirjelmät Ivät alinkaan ole ristiriidassa näi- Päätesten kanssa. Oletamme raportissa tarkoitettavan 'llle lähettämäname kirjelöiää "me marraskuun 28 päivältä, vaik- • siinä el niin sanota. Raportissa että "kysymys käsiteltiin 'lllsesti". Mutta käsittelyn antaa aihetta epäillä, että tus^ tuo kirjelmä tuU kokouksessa edes kokonaisuudessaan. Jc^ st tehty niin olisi siitä löytynyt k?!h- J*sa sanotaan: nSssä on kuitenkin huomautettava, « useimmUla sellaisilla paikkakun. missä on osastojen ja seurojen - yhteinen varhaisnuorten toi- 00 käytärmössä urheiluliitor t- Tällaisissa tapauksissa ehdota mitään muutosta teh- Bi, vaan voidaan toimintaa jat- «iten ennenkin". pitäisi kyllin selvästi osoitetta tarkoituksemme ei ole ollut "^«^un laidunmaille, ja et- « « k i puheet "voimien hajoitta-ovat aiheettomia, ole asettaneet kyseenalai- J<*un ansioita varhaisnuorten päinvastoin annamme »yden tunnustuksen. Mutta jos tanta todella on, kuten "Teko-raportissa heijastaa, että 'orten toiminta Canadan suomalaisten keskuudessa . on kuten pitääkin olla, kunhan Beaver Laken nuoret vaan kuuluvat Jehuun, n i i n on Jehulla kaikesta huolimatta vielä syytä tarkistaa kantaansa tässä ky- ^myksessä. Ja jokatapauksessa. me pidämme ei vain oikeutenamme, vaan velvollisuutenamme pyrkiä, laajentamaan varhaisnuorten toimintaa kaik-kialle rriinne Järjestömme toiminta ulottuu. C S J : n Toimeenpaneva komitea. Port Arthurin naiset massa silloin, kun rauhan, puolustami- S3sta tulee kysj'mys. Kun \Vroclawis-. sä kesällä 1948 järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen rauhankokous toisen maailmansodan jälkeen, olivat kirjailijat siellä hyvin runsaslukuisesti edustettuina. Meiltäkin täältä Suo-i mesta matkusti Elvi Sinervo silloin; sinne puhuakseen Suomen rauhahtah- i toisten kirjailijain puolesta. Parisin • suuressa rauhankongressissa viime keväänä oli Olavi Paavolainen suomalaisten kirjailijain , edustajana. Ja Rauhanpuolustajain tpirnintaan täällii Suomessa ovat osallistuneet kaikki täällä tänä iltana esiintyvät k i r j a i l i jat antaen siten tukensa toisen maail-inansodan jälkeen syntyneelle \'aUa-valle kansojen rauhänlii-:kedle. M u kanamme täällä cn meillä ilo nähdä muitten mukana Hagar 01s.sph, joka koko elämänsä ajan . teoksissaan ja kirjoituksissaan, on käynyt rauhan-taistelua ja pitänyt'ylhäällä humanis-nen perinne ja kaupallisin keinoin tuoda pinnalle niinsanottua "koviaksi-keitettyä" kirjallisuutta.. Suomalaisten kirjaUijain on syytä terästää valpaiittaan ja päättävjästi taistella humaanisen ajatustavan puolesta kaikissa töissänsä. K i r j a i l i j a on vastuunalainen siitä, mitä hän kirjoittaa, eikä ole yhdentekevää, onko häh ihmisen ja inhimillisten olkeiik-sien puolella vai niitä "vastaan. "Vanhempieni romaanissa" kertoo Arvid Järnefelt hyvin paljon äitinsä Elisabst Järnefeltin elämänkatsomuk-fyTfxz. ja. taidekäsityksistä. Elisabet Järnefelt oli erihomaisesti-perehtynyt venäläiseen kirjallisuuteen. Jonka suuret edustajat, sellai-set kuin Pushkin, Turgenjev ja Tolstoi, toivat, voimakkaasti esiin vapauden ja humaanisuuden periaatteita. Venäläisessä k i r j a l - lisimde.ssa on tämä. perinne suorastaan leimaa-antay.i. Kun viisikymmentä vuotta sitten tsaristinen taantumus min lippua silloinkin, kun monet l i - , punkantajat ovat paenneet ja pessi-j «^'^•^i P " " s t a a myöskin meidän maa-mismin edustajat.ovat väittäneet, et-! ^^"^ autonoomisia oikeuk-tei rauhan ja inhimillisYycien lippn.i'^^a'. . h^^^kuun manifestin jälkeen näy hämärän tullessa:' Kyllä se lippu i-.alettiin; supistaa ,saattol Suomen s i l - näkyy aina, sillä se säteilee valoa, joka edistyksellinen sivistyneistö ve-on syntynyt ihmisten sydämissä ja \ ^^^"^ nimenomaan tähän perinteeseen, saanut fosforinhohteen' niitten lukuis-. 1 JotUukuun 7 pnä 1899 Helsingin ten runoilijain ajatuksista, jotka ovat ;>'"'^P'^'o"^ pidettiin jul?la kulttuuri-tulkinneet yksilöitten ja kansojen kaipuun kohti inhimiliisempää ia parem-i JaloavikJ Lpfun omisti lan alle.J» kiinni Ja arvokasta nunln n vuoden ijaceudessa, »U k; [naamme s^xoitien Eaune Port Arthur. Jospa taaskin tekisin .pienen katsauksen naisten sekä menneistä etLä tulevisfa toiminnasta. Ensinnäkin käsityömyyjäiset esivät olleet erikoisen onnistuneet yleisöön nähden vaikka oletimme, sillä kun metsämiehet saapuivat jouluksi kaupunkiin, n i in tänä viionna oli.sepoik. keus, että vain osa metsämiehiä oli täällä joulua viettämässä ja niinpä meidän naisten käsitöisfä jäikin puolet myymättä. Tulokset myyjäisistä olivat $92.50, josta summasta luovutimme C S J : n Port Arthurin osastolle '.85 ja lausumme kauniit 'kiitokset talkille, jotka auttoivat työtämme tiuutaen käsitöitämme ja ihyöskin lillle mqnlUe naisille, jotka niitä v a i . nistivat j a lisäksi vielä lahjoittivatkin. 3iis kiitos hyvästä työstänne! _Viimeisessä naisten kokouksessa, jota pidettiin tk. 6 pnä keskusteltiin Parasta Lapsille (Suomen lapsille) campanjan järjestämisestä lähiaikoi-la. Ssn lähempi järjestely jäi seuraa, /aan kokoukseen, joka pidetään nyt i i n a keskiviikkona joka kahden' v i i ton perästä klo 2 ip. Seuraava ko-tous on siis 18 pnä tätä kuuta. T c i - /otaari kaikkien naisten ja rajaton aiäärä uusiakin jäseniä saapuvan s i l loin kokoukseen. Opiskelutyö päätettiin myöskin aloittaa' jo seuraavassa kokouksessa. Valittiin T. suiman esittämään keskustelukysymyksen. Keskustelu kysymys: Esiäitimme ihmiskunnan l a p . suuden aikana: Tapahtuuko naisten asemassa parannuksia. Yksi kerhomme jäsen, A i n o Cullici on ollut jo pidemmän ajan St. Joseph-sairaalassa ja kehoitetaan muitakin kuin kerhon vak/tui5ta sairaskcmiteaa käymään tervehtimässä Ainoa. Samoin inrs. E . Hostikka Intolasta (tai he nyt cvat hiljan muuttaneet Port Arthuriin) c n ollut General sairaalassa Port Arthurissa jo pitemmän aikaa ja toivotaan, että toverit käyvät hän. tä katsomassa. Mrs. O. Ikonen Fort Arthurista myöskin joutui sairaar laan leikattavaksi. Hänet vietiin s a i raalaan eilen. Olisi hyvä, että kerhomme vakituiset sairaskomitean jä- •senet muistaisivat käydä katsomassa näitä tovereita sillä se virkistää sairaan mieltä ainakin hetkeksi, joten älkäämme heitä unhoittako. Naiset päättivät myöskin laittaa .iotakin erikoisen repäisevää haalille. tanssit ja "honeymoon^-reisulta palaavan nuorenparin tervetuliaiskemut Viimeisessä kokouksessa myöskin jaettiin, kerhomme jäsenille jäsenkortti ja-naiset lunastivat kortin 25c. joka oikeuttaa olemaan hyvässä jäsenyydessä kokonaisen vuoden ajan Viimeisessä kokouksessa oli kaksi-i kymmentä jäsentä,—Puolesta: Tyyne, i paa elämää. ' . Minä tahtoisinkin tämän kirjailija-illan alussa palauttaa, mieleen si-n, mitä edelliset, sukupolvet ovat tehne:t rauhan ja humäani.sen ajattelutavan hyväksi. K u n - nykypolven kirjailijat esiintyvät täällä tukien teoksistaan .runoja; ja: suorasaiiaigt^^..joissa tuodaan esiin heidän käsityksensä . r a u hasta ja inhimillisyydestä, niin he vei- . vät- tehdä sen tietoisina .siitä, että hei •^'^^''^J'".^.^^.; eivät ole yksin, vaan,heidän takanaan -"^^^i^' on koko se. humanistinen perinne, jenka Suomen kirjallisuuden uranuurtajat ovat luorieet. Minulle tulee tällöin erikoisesti.mieleen se työ, jonkä;Arviä. Järnefelt on suorittanut rauhan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja; humaanisuuden puoltajana.. . : '." Me kaikki tiedämme, miten suuressa kiitcllisuudenvelassa Sucmsn kirjallisuus on Arvid Järnefeltille suurena opettajana. Plän nosti .suomalaisen novellin;. taiteslliselle tasclle, hän osoitti esimerkillään, mitä totuudellisuus merkitsee taiteessa, Hän osoitti myöskin, että kirjailijan tulee aina olla lähellä kansaa, hän ei saa eristäytyä siitä. ' . • ' Hän se oli, joka avasi tien sosiaaliselle reportaashille matkustamalla Laukkoon, jossa torpparit oli häädetty pois mökeistään, ja kirjoittamalla kuvauksen näiden häädettyjen asemasta siten vedotc-n ylei-seen mielipiteeseen ja ihmisten omatuntoon. Hän lehti "Ateneumin" hyväksi, n i i n j u h - lae.sitelmcitsijä, professori J . Mandel-istam, vetosi nimenomaan venäläisiin runoilijoihin toivoessaan vallanpitäjien taholta surampaa ymmärtämystä .Suomen, kansaa kohtaan. Venäläiset runoilijat Oershavinista ja Griboje-dovLsta alkaen ovat ylistäneet vapautta ja sanan mahtia. Pushkin, Turgenjev ja Leo Tolstoi ovat seuranneet s a ma a linjaa ja antaneet; kuolemattomia taiteellisia ilmauksia humaanisille kä- Nämä käsitykset ovat aneet myöskin Nuoren Suo-msnkirjallisuutta. , Eli.sabet Järnefeltin taidekäsityksen perusajatus oli totuuden palvominen tunteiden maailmassa. Tässä käsityk-se. ssään hän sai vilpittömän ystävän nuoresta Juhani Ahosta, josta sitten tuli suomalaisen kirjallisuuden stiuri nimi, Elisabet Järnefelt käänsi J u hani Aholle -venäjästä Turgenjevin ''Met.sämiehen muistelmat" ja opetti häntä kuvaamaan luontoa ja ihmisiä totuudenmukaisesti.: "Vanhempien romaania" lukiessamme näemme, kuinka venäläinen humanismi vaikuttaa suomalaiseen ja kuinka maassamme syntyy humanistinen kulttuurikäsitys, jonka kansamme tuntee omak- •seen jä joka lupaa rikkaita satoja t u - isvaisuudessa. Mutta toisin kävi, iSe keinotekpinen vastakohtaisuus, joka Venäjän suuren lokakuun vallankumouksen 'jälkeen luotiin Sucmen ja Neuvostoliiton välin.;, katkaisi pitkäksi aikaa lupaavan kulttuurikehityksen. Humaaninen Un-oli aina väkivaltaa vastaan ja hän i ja Suo.Tien kirjallisuudessa heikkeni osoitti teoksissaan, miten mieletöntä väkivalta, oli silloin,-kun se kohdistui ihmisten luonnoUisia oikeuksia ja elä. mää vastaan. ^ \ Otimmepa minkä ^Arvid Järnefeltin k i r j a n hyvänsä, aina hän tuo esiin tämän peruskäsityksensä. Jo ensim-' heikkenemistään, kunnes me nyt olernme siinä pisteessä, että meidän on pakko etsiä itselle uudelleen tämä humaaninen pohja, jos yleensä mie-liiTime mennä eteenpäin sivistyskansana, ; Sota, kaiken kulttuurin vihollinen, maisessa teoksessaan, "Isänmaas.sa", • on aikaansaanut taantumuksen olois-hän esittää isänmaanrakkauden r a k - . samme. Meidän on sen vuoksi pakko kautena kotimaahan ia sen kansaan, j panna vastalauseemme^ulttuuri-sa- Haltioitunein sanoin hän ylistää niitä, j nan käyttöä vastaan uuden sodan jotka löytävät tämän oikean rakkau-; iielsDnnaK.5a. Emme hyväksy kulttuu-den. "Ja riemu täyttää sydämen, rista puhuttaessa ihnansuuntien n i - Kiuruna kohoaa- mieli ylistystä purka- mityksiä. Puhutaan länsimaisesta joka muka on jotakin Itä-Euroopassa vallalla lopussa. Ja j oleva kulttuuri. Tosiasiassa ön kult-maan. Ylistystä siitä, että on ääret-j kulttuurista, tömän paljon rakkauden kohdetta'*, muuta kuin sanoo hän teokser "Helenassa", hän antaa tilanomista-j tuuri kuitenkin käsite, jota ei ovida jan, joka monien .sielullisten taistelu-i jakaa eikä sen paikkaa määritellä jen jälkeen löytää oman tiensä, oman I muuta kuin tosiasiain perusteella, elämänkäsityksensä, määritellä kan-i Xulttuu.-illa ymmärretään luopumista tansa. seuraava.sti: "Kiivetä liaikcssä j pri.-nitiivisistä vaistoista ja sellaisesta hiljaisuudessa talonpoikien hartioilta j järjestelmästä, joka estää yksilöitten maahan". "Minun Marttani"-te-k-' sessa taas, joka ilmestyi 1920-IuvulIa | .sensatiolehdistön ja maassamme v a i - • linneen poliisivallan. aikana, hän p i - ! tää pnnellissnä Jokaista p£lastum!'<t:i | ja yhteiskunnan kehitystä korkeammalle a-steelle. Kun ranskalaiselta kirjailijalta Jules Homainsilta ensim-mHi.- ven maailmansodan aikoina kysyt-tii: i, miksi hän ei osallistunut sota-noitten voimien käsistä. Kirjan kcr- propagandaan, vastasi hän, että hän toja-minä huudahtaa: "Oi elinantavaa pyrkii pää"emään yhtä korkealle t a - autuutta. rakastaa jälleen, maaikmaa,' .-solk- kuin .<;e alkukauden ihminen, jo-tietää, ettei ihmisi.stä kukaan ole; ka ensimmäisenä kannibaalien jou- Marttaa tuominnut, frttei kukaan ole'k-.s.-sa lakka/ii .syörtiästä ihmislihaa, häntä kiduttanut, ei palja.stanut. hä- (Ti.:r.n.e<.iu on myöskin erään englanti-nen sydämensä .salaisuuksia, eikä j i i i - \ laisen proIcs.wrin laasunto toisen tämaailmalJe julistrinut" i-'^maailmansodan ajalta, kun häntä a h - Olen lukenut nämä tyypilliiet nityt-; diitelliin osallistumaan vajpaaehtois-teet Aryi^ Järnsfeltin terjk.si';ta 0:oU. i värväykss&n. "Minun täytyy pysyä taakseni, miten/humaani elämärikai-lpiikoijlani", .«sanoi hän, "sillä minä somus tuomitsee väkivallan, mvöskih j c2en osa .';iltä kulttuurista, jota so-henkLsen väkivallan, ja tähdentää per-; dassa sanotaan puoluustettavan." Kä-soonallisuuden kunnioitta:nj,';en vält-j-sltys .-iiita, että Ihminen on kaiken tämättömyyttä .silloinkin,,kun yhtc-i.'i-j yhtti^ikunnallisen toiminnan kohde ja kunnan pienimmät ovat kysymyksessä, i tarkoitus, ihmisen vapauden ja kehi- Vlraiiisten tietojen mukaan vieraili Suomessa tämari vuoden heinäkuun loppuim mennessä 38,608 ulkomaalaista, näistä ruotsalaisia 23303, multa pohjoismaalaisia 6,553, amerikkalaisia 2,550 ja englantUaisia.1.515. ML t€n on selitettävissä länsirajalta maahamme suuntautuva matkustaja tulva? Onko se luonnollista ja ystävällistä kanssakäymistä, niinkuin itärajamme liikenne sodan jälkeen on ollut? Ennenkuin annamme oikean vastauksen näihin kysymyksiin, on huomioitava, mitä länsirajan takana t a pahtuu. Tämän vuoden helmikuun kolmannella viikplJjÖ; amerikkalaisuuden asianajaja, tukholmalainen Dagens Nyheter, julkaisi amerikkalaisen lehtimiehen Donald Robinsonin selostuksen Amerikan hallituksen toimenpiteistä multa malta kohtaan. " C I A : n (Central Intelllgence Ageh. cjm) kautta saavat Amerikan poliittiset j a sotUaalliset. johtajat kalkilta maailman kulmilta luotettavia tietoja, jotka ovat mitä tarpeelllslmpia tilanteen arvioimiseesi siinä kylniässä so. dassa, jota suurimmaksi osaksi käydään maan alla. CIA on organisoinut muutama t u hat henkilöä käsittävän eslkuniian, ja järjestön agentellie on annettu anka. rat määräykset pitää Washingtqn t a - pahtunilen tasalla aina pormestarin vaalista pääministerin rakastajattareen ja rakastajattaren vaikutusvaltaan saakka. Vastuunalaisessa asemassa olevat henkilöt, jotka tuntevat C I A : n työn, vakuuttavat, että sen agentit seuraavat tarkasti eri maiden talouselämän palkkia yksityiskohtia. AvainteoUi-suudet, rautatielinjat, öljypuhdlsta-mot — kaikki tämänkaltainen k i i n nostaa Washlngtonia. Tätä tOlmlnUa C IA nimittää ensimmäisten kolonnien rakentamiseksi. Ilmeisesti maahamme lännestä valu. valla matkailljatulvalla ja C I A : n t o i minnalla on jotain yhteistä/ "Haluamme ottaa selvän, mitä v a roillamme ön saatu aikaan, onko niitä käytetty n»hdollIslmman tehokkaas. tr, kertoi Amerikan kongressin jäsen Mr. John A. Blatnlk matkansa syystä, (SS 16. i l . -49) ja jonka mainitaan haastatelleen mm. ministeri Lepistöä. '"Käytännöllisin kokein aiotaan ot. taat selville, mitä amerikkalainen voi döiöärelllaan pohjoismaista saada de-vaMlrthrn Jälkieen", kerrottiin (HS 17."'li. 49).jo etukäteen marraskuun loptissa täällä vierallleltteh 20 lehtinaisen matkan tarkoituksesta. I l meisesti dollarin voima selylsl heille niillä monilla ministeri- ja mullia kiitsuilla j a -tapaamisilla, jotka heille täällä järjestettiin. "Kannanotossa ulkomaanpolllttlslln kysymyksiin, kuten Marshall-suunrit-telmaan. Atlantin Uittoon Ja: maailman uuteen ammattlyhdlstysUittoon nähden on tullut maahamme tutustumaan ammattlyhdlstysillkeeseemme j a sen johtaviin miehiin", kerrottiin <SS 22. 10 49) lokakuussa vierailleen A F L : n Euroopan osaston päällikön, Mr.. Irving Browhin, matkan tarkoituksesta, henkilön, joka vuodesta 1945 on BrysEjelistä käsin johtanut taistelua Maailman Ammattiyhdistysten Liittoa -vastaan sen hajolttamlseksl. "Hänen haastateltavlensa joiikkoon oii kuulunut mm. eräs korkea kunnallinen virkamies", kerrotaan (HS 19. 10. 49) sutu-ta huomiota herättäneen seikkailijattaren, Sylvia Petronellan puuhista Suomessa. "Suomessa nyt työskentelevistä 37 mormoonisaamaajasta, jotka yleensä ovat 22—25 vuoden ikäisiä nuoria miehiä, on y l i puolet eli 22 ollut sodan aikana kutsuttuna asepalvelukseen Yhdysvalloissa. — — — Saarnaajat kulkevat eri paikkakunnilla yleensä kakslttalii — ovat pää-tysmahdollisuukslen t u r v a a m I neii kulttum-ltyön korkein päämäärä, on suurten humahIstlen>iohtoajatus. Ja Ilolla on todettava, ettäWialIstl8lssa maissa tämä s^uri humanistinen perinne on hyväksytty j a kohotettu kun nia-asemaän. "ihminen — mikä ylväs sana!" sanoo Maxim Gorki. Ja Pushkinin, Leo Tolstoin ja Turgenjevin harras ihailu neuvostokansojen keskuudessa todistaa humanistisen ajattelutavan lujuutta. Sellainen on hyvä esimerkki muille kansoUle. Pitäkäämme me täällä omassa maassamme niinikään huolta, että humanistinen perinteemme säilyy ja vahvistuu ja lopettakaamme puhe Ilmansuunnista, sillä se ei auta ketään eikä mitään. KlrjaUijan tehtävä rauhantyössä ei loppujen lopuksi ole muuta kuin totuuden esittämistä: Ihmisten ja eri kansallisuuksien välisten suhteiden o l kea, totuudermiukalnen kuvaaminen on aina rauhantyötä. Samoin edistää kirjaUija rauhaa lasten kasvatuksen ja tunne-elämän totuudenmukaisessa kuvaamises.m. Jos kirjailija on rehellinen, niin hänen täytyy tunnustaa, että ne siteet, jotka yhdistävät Ihmisiä, ovat sittenkin voimakkaampia kuin ne, jotka heitä erottavat. Ja ennen kaikkea: yhdistävät, rakentavat voimat ovat kaavukelpol-sempla kuin erottavat, tuhoavat voimat, sillä rauhan voimat, humaanisuuden voimat saavat elämän ihmisten sydämistä Ja kansojen toivosta. asiassa suomalaisten siirtolaisten jäi-kelälslä." (HS 1; 5 492. Näin kerrotaan viralliselta taholta annetussa Uedcnaimossa viime keväänä kansainvälistä huomiota herättäneistä nior-moonivIeraUljoIsta. ; ^ Suomen Ylioppilaskuntien " r a l - vausleireiUä" Itärajan läheisyydessä Pielisjärvellä toimi n. 250 ulkomaista ylioppilasta tänä kesänä. Heistä a i nakin eräs englantilainen ja pari tanskalaista "'utellalsuudeäta" harhautuivat Neuvostoliiton alueelle niin pItkäUe, että tulivat pidätetyksi, yksi jopa ammutuksi. "Ruotsalaiset, lehtivalokuvaaja Ber- Ul NUsson j a opiskelija Ulla Taube — — vällkj-symyskeskustelun aikana eduskuntatalossa esittivät kysymyksiä pääministeri Fagerholmille" (TS 2. 3. 49). "Porkkalan raja-alueella — — lehtivalokuvaaja Nilssonin ottamia kuvia tarkastettaessa on todettu niiden esittäneen vetureita, ilmoitus-kUpIä, mailsemia ym, — — el viitsinyt vaivautua hankkimaan asiaankuuluvaa lllkkuihls- ja oleskelulupaa raja-alueella" (SS 3. 3. -49). K u n näiden Ilmeisten vakoilijaln toiminnasta uhkasi puhjeta ulkopoliittinen selkkaus, karkoltettUnif heidät kotimaahansa. Mikä tehtävä maatamme kiertäneellä .Oskari TokoiUa on suorltettavanaan, se jääköön näiden esimerkkien nojalla. lukijain ratkaistavaksi. . Amerikan Imperialismille on häi. den puuhieii tulosten tarkkailu tärkeätä eikä vain sodan valmistamisen tarkoituksessa, vaan Suomen kansan j a muiden kapitalististen maiden kansojen riistämisen tehostamiseksi. Lainaamistamme lehtilausunnoista käy tämä selville. Se että matkaili jäin tarkoitusperä näin selvästi sanotaan, lienee tarkoitettu asian selventämiseksi niille henkilöille, joihin kosketusta ottamaan matkailijat on lähetetty.- ; • Fagerholmin ohrana, Suopo, ei ha-lua mitenkään vaikeuttaa tätä matkailun muodossa tapahtuvaa "ensimmäisten kolonnien rakentamista'!, kcska matkailijatulva esteettömästl jatkuu. JPälnvastoiln Suopön takana olevat piirit ottavat hämäräperäislm-mätkin matkailijat avosylin vastaan, antaen näille kaikkea apuaan. Nyt oh Suomen ja Ruotsin välillä poistettu jopa viisumipakkokin. Muiden pohjoismaiden väliltä se, on jo a l k a i ^ m - mln poistettu. Tarkoituksena lienee Lauantaina, iammik. 14 p.—Salurtfay, Jan, 1? 7 Sivtt; Ä raivata tietä niille yll 200,000 matkailijalle jotka Amerikka riiafrraskuus-sa Lontoossa kokoontuneelle Kansainväliselle hotellilUtolle Ilmoitti lä-iiettävänsä Eurooppaan ensi vuonna. ' • :, Ennen sotia maahamme suuntautui matkallljatulva Saksasta. Sitä perusteltiin vallassaojljain taholta sillä, että siten saadaan maahan ulkomaanvaluuttaa. Nykyistä, «lärisirajö-jen yli vyöryvää tulvaa perustellaan jälleen samalla .valuuttaselltyksellä. Saksalainen matkaUljatulva johti 70,- 000 miehen kätkemiseen kirkkomaiden multiin ja muihin sodasta aiheu. tunelsiin menetyksiin. Sellaista oli ."'valuutta" työtätekevälle kansalle. Nykyistä "ensimmäisten kolonnien rakentamista" seuraavat klertämät-tömästl "toiset, j a kolmannet kolonnat" työtätekevän kansan uhreina so. dassa, ellei matkailun muodossa t a pahtuvalle amerikkalaiselle tarkkailulle aseteta sulkua, YmmärtämättÖ. myydessään suhtautuvat työtätekevät kansalalsemmekin näihin matkailija-tarkkailijoihin niinkuin ; ystävälliscäsä tarkoituksessa saapuneeseen vieraaseen konsanaan. Maamme politiikka vaatii muutosta tähän länsirajojen yli vyöryvään tarkkalUjatulvaan suhtautumisessa. Presldehtlnvaalit voivat muodostua käänteeksi myös tässä asiassa. Perheriita päättyi joukkomurhaan ~ ~ Hammond, Ind. Erään avioparin riita JohU täällä varhain torstaina siihen, että aviomies murhasi vaimonsa Ja kaksi lastaan sekä erään nuoren pariskunnan, ja tekiitsemiurhan syty.< tettyään asuntonsa palamaan. Kuolemansyiden tutkija sanoi tulleen selville, että 33-vuotias Felix Sa. mas oli katkeroitunut siltä, että hänen valmon&a haki avioeroa. Ja sen vuoksi tehnyt edeliäovainitun; Joukkomurhan sekä-itsemurhan. Poliisit aryeUvat verityön tapahtuneen puolenyön aikaan. Samasin uskotaan murtauttineen ^^asuntoon yöllä suorittaneen murhat Ja öllen siellä lopun yötä ennenkuin ampui itseiisä. Murhattu pariskunta meni naimisiin vasta viime Jouluna, — Nykyisin tunnetaan noin 1,000 erilaista käärmelajla. - ) •xii yK:n kon;iitea t u ^ Italian pyyntöä Geneve. — YKcn tniBtllsIncttvos^ komitea on byv{iksynyt ebdotokseä» että Italian salUttalsUn pltäfi vapaa*^ ehtoisia asevoimia somaTlmaftUft "tiv^^ han ja Järjestyksen ylläpitämistä va^» ten". Tämä ehdotus Jätetään nyt tnis* tilslneuvostoUe byviUcsymistä vartett,;;' AINA VAIN GABBT DAVIS ' <^ Ensinunäinen "Amp^in^ftT);rflH)fflT*nf«'' nen"* Garry Davis, joka ästcettäin esUntyi Parisissa poliisin kanssa, an» taa Jatkuvasti puhetta itsestään. Nyt: hän on kirjoittanut kirjeen presIdentU TrumanlUe Ja anonut takaisin Ameria v kan kansalaisoikeuksiaan, ettävliän voisi USA:ssa osalUstua rotuennakko^ luulojen vastaiseen taisteluun. Keixo^i taan myös. että M n olisi kirjoittanut generalissimus Stalinille pyytäen^ päästä käymään NeuvostolUtossa. Kaksi viikkoa myrskyn käsissä Georgetoini, British Guiana. — Tänne Uedoitettlin keskiviikkona, että eräs venezuelalainen kalastusalus on pelastanut Gloria May-nimiscn aluksen miehistön, joka oli ollut kaksi viikkoa pelastusveneessä merellä myrskyn käsissä. Gloria Mayn kapteeni Graham Ja kajcsi guianlalalsta matkustajaa olf hukkunut, mutta 10 miestä pelastui ajelehdittuaan pelastusveneessä myrskyisellä merellä kaksi viikkoa." He olivat puolikuolleita nälän ja kärsimysten Johdosta. Gloria May lähti Georgetownl«t3 joulukuh 21 pnä Barbardoslln. Neljäntoista tunnin kuluttua puhkesi ankara myrsky, jolloin alus alkoi vuotaa ja upposi muutaman tunnin kulu-e. ssa. V Tästä haaksirikosta saatiin lähemmän tiedon vasta nyt, kun aluksen miehistö pelastettiin. . S saaptiftut Suomesta Tämä lähetys käsittää, etupäässä hyvin vaimlstettuja RYTfflH- Ja ELECTRO-levyja. RYTMI-LEVYJÄ B.2093 MIKX Yd. Swihgfox KEN XIENETKi&AN. Tango Laulanut Henry Theel ^ 2102 KAIPAUS, Valssilaulu KAKSI YOTX, Foxtrot Laulanut Eero Väre B-2U9 KVUTAMOYO VOLGALLA, tangolaulu T»MXN ILLAN SVN LUONASI ISTUISIN. valssUauhl Laulanut Maire Ojanen B-2145 JOKA AINOA HETKI, Tango RAKAS TUNTEMATON. Valssi Laulanut Henry Theel ELECtRO-LEVYJÄ 3122 KUUTAMON KUKKA, valssilaulu SUA SAANKO KANTAA KASILLXIN. tango Laulanut Henry Theel . 3140 KUN TAAS KEVÄT SAA. tango KOSKAAN EN KOSKAAN, valssi Laulanut Henry Theel 3153 MARJATTA YSTÄVIIN, tango ENSI SILMÄYKSELLÄ, foxtrot Laulanut Henry Theel SOINTU-LEVYJÄ 430 TULE KULTANI, foxi KUUBALAINEN SEBENAADI . Laulanut Reino Armlo 910 EHKÄ TA8TA TULEE ISKELMX. foxi ILTA SANTA CRUZISSAiHldas-foxl Laulanut Olavi Virta Hinta S I . 2 S l(appal« lähetysbulolneen Jos tilaoa käsittääbolme levyil tai enemmän. T I L A T K A A O S O I T T B E L L A : VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbuxy. Ontario- Decd-lcvyjcn joukossa on kaksi kaunista levyä, "NapolU. tana" ja "Mandoliinit Yössä", molemmissa Henry Thed ja Eero Väre laulavat dueton. S—960 Muistathan vielä — tango Tänäiltana — valssi Laul. Reino Armio DECCA-LEVYJÄ SD—5005 O Sole Mlo, —• Tango . Päivästä päivään — Foxtrot Henry Theel ja Decca-orkesteri SD—5011 Napolitana, Tango serenado, Henry Theel ja Eero Väre Sadun Maa — Slow foxtrot* Eero SD—5069 Ruusuinen hetki — 8low*fox Kirsti Hurme ja Decca yhtye Unelmien Linna Olavi Virta SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot Sen hetken vuoksi — tango Henry Theel ja Decca>orkesteri Väre TRIOLA-LEVYJÄ T—8002 Ei onni ole lahja — tango Rakkain lauluni — valssi Laul. Henry Theel T—8003 Toivetangonl Tuulen viemää — foxtrot Laul. Henry Theel — Kuuluisa säveltäjä Wolfgang j Amadeus Mozart syntyi v. 175Ö ja kuoli y. 1791. HINTA $1.25 KAPPALE Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jatkovaatimuksella (COD)i tilaajan maksettava lähetyskulut. TILATKAA OSOITTEELLA: Vapaus Publishing Company Limited Box 69 Sudbury* Ontario J
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 14, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500114 |
Description
Title | 1950-01-14-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Olin te.?;
•nasta,
n ole T^y
^ vieii»!
: "Mitä
isin ikau
t se ole;
"No, henati
QUksellaiiL \
inina
irtriassaan "Maksim Gorkin elämä
1 ^ S u " , Jo2ta on kirjoitettu G o r -
l i ^ i K i kertomusten perusteella.
ISaneenja Grusdey Gorkin ensim- jSro novellin syntymistä seuraa-
Kjyään ventovieraaseen kaupun-i
' yisin Aljosha huolehti elatuk-i^
än s i ^ ^ kulloinkin mahr
I S - kantoi t a c o j a , työsken-iXautateiUä.
Mutta perin huonosti
K olisi käynyt, ellei olisi sattunut
^ 3 s t a tapaamista.
I^^nder-Melodijevitsh Kaljush-l^
ikumousmies, aikanaan cUut pak,
ISössä ja sitten karkoitettu v i r k a i l i j
a ja tuli yhä useammin kiinnittä-äcatseensa
nuoreen lastaajaan,
f ioB» oli leveät poskipäät, itsepäinen
|£kasvoillaan ja mu3tat sUmät. Y I .
l ä i kutakuinkin huono asu. joka ei
& Vuodenajan mukainen, tämä uu-la
isutaticläinen ei suinkaan näyttä-ijjt
oasentuneelta. vaan pystyi h u -
an tovereita kertomalla k a i -
tapauksia elämästään taikka
iiiitmui heille siitä, ikuinka. työläisen p i -
Eustella järjellisen elämän puo-ijBte
ja olla alistumatta isäntien mie-ilijaltaan.'
, . . ; . ; • „
I ^ushnyj tarjoutm ottamaan ha-tluökscen
asumaan, j a siitä johtui.
Aljosha pitkinä iltoina kertoi
ystävälleen kaildti vaellusten,
jalkana sattuneet seikkaUut. K a l -
Dyj sUmäiU häntä pöfhöisten k u l -
jöTVOjensa alta ivallisesti ja samal_
perin ystävällisesti. Mutta kun
sha oli tehnyt selkoa sUtä, kuinka
ngo cli Tonavan rannalla tutustunut
mustalaisukkoon ja roitä tämä o li
hänelle kertonut, nousi Kaljushnyj,
tarttui hänen hartiaansa taliitti hänet
toiseen huoneeseen j a jätti hänet
sinne,-lukiten oven.
- "Siellä on pöydaUa paperia", sanoi
hän hämmästyneelle, AIjcshalle
ovenräp5ta, "Kirjoittakaa muistiin
se. mitä t e kerroitte mustalaisesta. E n
päästä teitä ulos huoneesta, ennenkuin
se on paperilla valmiina."
Vaikeata vse oli Aljoshalle koska
hän ei ollut tcftimut kirjoitustyöhön.
Mutta Kaljushnyj ei ottanut hänen
vastaväitteitään kuuleviin korviinsa.
J a niin kertomus valmistui
' Seuraavana päivänä oli Aljosha t i f.
ILsiläisen "Kaykes"-lehden toimituksessa.
Hänen edessään, pöydän takana
istui toimittaja^ laiha, •kultasankaisia
silinälaseja käyttävä ukko
tarkkaavasti lukemassa juuri luotua
kertomusta "MakarTshudra."
" N i i n " , lausui toimittaja lopetettuaan
lukemisensa ja ihmetellen kat.
seli kirjoittajan hieman kömpelöä
hahmoa. " N i i n " , toisti hän ajatuksiin
vaipuneena. "Mutta tässä 'kirjoituksessa
ei ole tekijän nimeä. Se tarvitaan
myös. Ktiinka se kuuliiu? Kuka
te olette?
Kukako hän oli? Aljosha mietti vä.
hän aikaa, aikoi sanoa jotakin, sitten
oli kahden vaiheilla ja lopuksi huitaisten
kädellään vastasi päättäväisen näköisenä:
"Hyvä on, kirjoittakaa alle: Gorki
fgorki katkera, haikea).
Toimittaja merkitsi käsikirjoitukseen
näin tekijän nimen ja vasempaan
yläkulmaan kirjapainoa varten:
"Ladottavaksi".
KULTTUURI El OLE RIIPPUVAINEN
ILMANSUUNNISTA
Jonluknun 3 päivänä piti Helsingissä
Suomen Ranbanpuolustajain
kirjailijaillassa liiton varapuheen-heen:
Suomen
Miten kauaksi tästä katsomustavasta
olemmekaan etääntyneet sodan ja
väkivallan aikakautena. Onhan ny-johtaja
Erkki Vala seuraavan pu- kyisizi jö melkeiii mahdotonta vedota
meidän oloissamme tällaisiin' humaanisiin
periaatteisiin. Virallisen, käsityksen
mukaan voidaan. kommun«s-minvastaisen
taistelun nimessä käsitellä
ihrriisiä^^inka hy\'änsä. yä.ki-valtaliikkeqt
ja sota-ajan menjäli-:
teetfi ovat tehneet tehtävänsä; Tähän
tulee' lisäksi se. että ne, jotka
pelkäävät menettävänsä sosiaalisen
••»4 jat. t* e„ th^djä" rauhan puol, estj.a , mika- on a. semansa„ ja vu skovat; vra in» uuden sö-
•• ^ . dan avulla voivansa pelastaa sen, tie-heidan
hsansa. taistelussa kulttuuriar- . ; .. • , ... . ..r.. i , - - , • • . » « • • u o o ^^
' toisesti tekevät tyota hayittaakseen
pohjan humaanisen elämänkäsityksen
Rauhanpuolustajat . ovat
järjestäneet tämän kirjailijaillan näin
joulun alla, jotta ajäiajiiei^^ hetkeksi
siirtyisivät niäin^; Vakaviin k y symyksiin,
joita sanathsota ja rauha,
nuo sanat, jotka jäU^n joka päivä
esiintyvät sanomalebÄieii siyuiUa, tuovat
mieleemme. Mitä w i v a t kirjaili-;
QomecD
Heidän joukossaan USA:n kongressin
jäseniä^ seikkailijoita ja mormooneja
vojen suojaamiseksi, humaanisuuden"
puolustamiseksi ja demokratian kehit-tämiseksL
alta. Ei ole mikään salaisuus se, että
suomalaisessakin kirjallisuudessa koe-
E n maissa ovat kirjailijat eturiuta- jaetaan painaa alas entinen humaani-leh
rarh
Minäkin (
i tiedän a
urkii m
ibti n.
fOÖ, Vaasa
8,571, VI
156; Riihin:
i 'kh-joitl
ir^lhtaja.
:dlliscna
Iliaista !k<
^oon
itä; että to
»ttäa
>n-on ja x&
Imestaan.
ä lukii
nne
an konf<
me, j$&a
in 'kiina
msa 1(^)1
:a;
», jeläkööii
länteen!
Viime joulukuun 29 päivän Vapau-cävellvät
hÄejsa julkaistun raportin mukaan on
-^astaan^ Beaver Laken Jehu vuosikokoukses-
-ikerta b S a n käsitellyt varhaisnuorten jär-intekoon
ku itetäiniskysyniystä kokonaan virheel-iljaa:
"Sans iijeltä pohjalta ja siten päätynyt s i i -
virheelliseen lopputulokseen.: Täs^
la eveistl \ %, Tekönimuksen" kirjoittamassa,
itellaisuuttsi importissa sanotaan mm:
/•Miksi sm "Kuultiin CSJ:n johdolta tullut
filrjelmä varhaisnuorten • erikoisen
saston perustamisesta. Kysymys
Ssiteltiin perusteellisesti ja katsot-ettel
ole; tarpeellista eikä suo-ivaa
jakaa nuoria kahteen eri jär-lötfiön
ja hajoittaa voimia.";.
Tosiasia kuitenkin on, että, CSJ.:n
l o i i t o o l e ' lähettän^" iTelitille
klrjelmää. Mutta CSJ:ri ösäs-olemme
kylläkin lähettäneet
luorten järjestämistä käsitte-kirjelmiä
ja koska monet osas-jmne
jäsenistä kuuluvat myöskin
tansa urheiluseuran jäse-lyyteen,:
tai päinvastoin, niin käsl-
Snune kylläkin miten Jehun huomio
in Ölntynyt näihin Ikirjelmiih. Ja
sellaisenaan ei ole mitään pa-r,
päinvastoin. Mutta mitään to-aslallista
syytä ei ole viedä
o kirjeitä seuran kokouksen kä-iväkfil.
On parempi käsitellä ne
iton kokouksessa.
Tämä ei kuitenkaan ole syy miksi
Jtatsomme tämän selostuksen tarpeel-
\ Isdol, vaan se, että mainitussa r a -
lortlssa leimataan meidän toimeiipi-eemme
varhaisnuorten järjestämi-eksi
"voimien hajolttamiseksi''.
SUrtyessämme itse asiaan huomau-
« aluksi, että Jehu ön tietääk-
«mme SCAUL:n alainen seura, Sel-alsenasen
pitäisi olla tietoinen siltä
'btelstolminnasta, joka on useita vuo.
vallinnut C S J : n j a S C A U L : n kea-
Men varhaisnuorten toinUnnassa, jo-
I a ei ilmene ainoastaan C S J i n edus-
'^«Jakokousten päätöksistä ja Järjes-Än
muiden orgaanien lausunnoista,
raan myöskin S C A U L : n lilttbtoimi-ohjeista
ja liittokokousten
itöksistä. Nämä päätökset j a oh-
«iellyttävät yhteistä varhaisnuor-toimintaa
osastojen ja seiurojen
kaikkialla missä molemmat
järjestöistä ovat_ toiminnassa.
»Mldän lähettämämme kirjelmät
Ivät alinkaan ole ristiriidassa näi-
Päätesten kanssa.
Oletamme raportissa tarkoitettavan
'llle lähettämäname kirjelöiää
"me marraskuun 28 päivältä, vaik-
• siinä el niin sanota. Raportissa
että "kysymys käsiteltiin
'lllsesti". Mutta käsittelyn
antaa aihetta epäillä, että tus^
tuo kirjelmä tuU kokouksessa edes
kokonaisuudessaan. Jc^ st
tehty niin olisi siitä löytynyt k?!h-
J*sa sanotaan:
nSssä on kuitenkin huomautettava,
« useimmUla sellaisilla paikkakun.
missä on osastojen ja seurojen
- yhteinen varhaisnuorten toi-
00 käytärmössä urheiluliitor
t- Tällaisissa tapauksissa
ehdota mitään muutosta teh-
Bi, vaan voidaan toimintaa jat-
«iten ennenkin".
pitäisi kyllin selvästi osoitetta
tarkoituksemme ei ole ollut
"^«^un laidunmaille, ja et-
« « k i puheet "voimien hajoitta-ovat
aiheettomia,
ole asettaneet kyseenalai-
J<*un ansioita varhaisnuorten
päinvastoin annamme
»yden tunnustuksen. Mutta jos
tanta todella on, kuten "Teko-raportissa
heijastaa, että
'orten toiminta Canadan
suomalaisten keskuudessa . on kuten
pitääkin olla, kunhan Beaver Laken
nuoret vaan kuuluvat Jehuun, n i i n
on Jehulla kaikesta huolimatta vielä
syytä tarkistaa kantaansa tässä ky-
^myksessä. Ja jokatapauksessa. me
pidämme ei vain oikeutenamme, vaan
velvollisuutenamme pyrkiä, laajentamaan
varhaisnuorten toimintaa kaik-kialle
rriinne Järjestömme toiminta
ulottuu.
C S J : n Toimeenpaneva komitea.
Port Arthurin naiset
massa silloin, kun rauhan, puolustami-
S3sta tulee kysj'mys. Kun \Vroclawis-.
sä kesällä 1948 järjestettiin ensimmäinen
kansainvälinen rauhankokous toisen
maailmansodan jälkeen, olivat
kirjailijat siellä hyvin runsaslukuisesti
edustettuina. Meiltäkin täältä Suo-i
mesta matkusti Elvi Sinervo silloin;
sinne puhuakseen Suomen rauhahtah- i
toisten kirjailijain puolesta. Parisin •
suuressa rauhankongressissa viime keväänä
oli Olavi Paavolainen suomalaisten
kirjailijain , edustajana. Ja
Rauhanpuolustajain tpirnintaan täällii
Suomessa ovat osallistuneet kaikki
täällä tänä iltana esiintyvät k i r j a i l i jat
antaen siten tukensa toisen maail-inansodan
jälkeen syntyneelle \'aUa-valle
kansojen rauhänlii-:kedle. M u kanamme
täällä cn meillä ilo nähdä
muitten mukana Hagar 01s.sph, joka
koko elämänsä ajan . teoksissaan ja
kirjoituksissaan, on käynyt rauhan-taistelua
ja pitänyt'ylhäällä humanis-nen
perinne ja kaupallisin keinoin
tuoda pinnalle niinsanottua "koviaksi-keitettyä"
kirjallisuutta..
Suomalaisten kirjaUijain on syytä
terästää valpaiittaan ja päättävjästi
taistella humaanisen ajatustavan puolesta
kaikissa töissänsä. K i r j a i l i j a on
vastuunalainen siitä, mitä hän kirjoittaa,
eikä ole yhdentekevää, onko
häh ihmisen ja inhimillisten olkeiik-sien
puolella vai niitä "vastaan.
"Vanhempieni romaanissa" kertoo
Arvid Järnefelt hyvin paljon äitinsä
Elisabst Järnefeltin elämänkatsomuk-fyTfxz.
ja. taidekäsityksistä. Elisabet
Järnefelt oli erihomaisesti-perehtynyt
venäläiseen kirjallisuuteen. Jonka suuret
edustajat, sellai-set kuin Pushkin,
Turgenjev ja Tolstoi, toivat, voimakkaasti
esiin vapauden ja humaanisuuden
periaatteita. Venäläisessä k i r j a l -
lisimde.ssa on tämä. perinne suorastaan
leimaa-antay.i. Kun viisikymmentä
vuotta sitten tsaristinen taantumus
min lippua silloinkin, kun monet l i - ,
punkantajat ovat paenneet ja pessi-j «^'^•^i P " " s t a a myöskin meidän maa-mismin
edustajat.ovat väittäneet, et-! ^^"^ autonoomisia oikeuk-tei
rauhan ja inhimillisYycien lippn.i'^^a'. . h^^^kuun manifestin jälkeen
näy hämärän tullessa:' Kyllä se lippu i-.alettiin; supistaa ,saattol Suomen s i l -
näkyy aina, sillä se säteilee valoa, joka edistyksellinen sivistyneistö ve-on
syntynyt ihmisten sydämissä ja \ ^^^"^ nimenomaan tähän perinteeseen,
saanut fosforinhohteen' niitten lukuis-. 1 JotUukuun 7 pnä 1899 Helsingin
ten runoilijain ajatuksista, jotka ovat ;>'"'^P'^'o"^ pidettiin jul?la kulttuuri-tulkinneet
yksilöitten ja kansojen kaipuun
kohti inhimiliisempää ia parem-i
JaloavikJ
Lpfun omisti
lan alle.J»
kiinni Ja
arvokasta
nunln
n vuoden
ijaceudessa,
»U k;
[naamme
s^xoitien
Eaune
Port Arthur. Jospa taaskin tekisin
.pienen katsauksen naisten sekä
menneistä etLä tulevisfa toiminnasta.
Ensinnäkin käsityömyyjäiset esivät
olleet erikoisen onnistuneet yleisöön
nähden vaikka oletimme, sillä kun
metsämiehet saapuivat jouluksi kaupunkiin,
n i in tänä viionna oli.sepoik.
keus, että vain osa metsämiehiä oli
täällä joulua viettämässä ja niinpä
meidän naisten käsitöisfä jäikin puolet
myymättä. Tulokset myyjäisistä
olivat $92.50, josta summasta luovutimme
C S J : n Port Arthurin osastolle
'.85 ja lausumme kauniit 'kiitokset
talkille, jotka auttoivat työtämme
tiuutaen käsitöitämme ja ihyöskin
lillle mqnlUe naisille, jotka niitä v a i .
nistivat j a lisäksi vielä lahjoittivatkin.
3iis kiitos hyvästä työstänne!
_Viimeisessä naisten kokouksessa, jota
pidettiin tk. 6 pnä keskusteltiin
Parasta Lapsille (Suomen lapsille)
campanjan järjestämisestä lähiaikoi-la.
Ssn lähempi järjestely jäi seuraa,
/aan kokoukseen, joka pidetään nyt
i i n a keskiviikkona joka kahden' v i i ton
perästä klo 2 ip. Seuraava ko-tous
on siis 18 pnä tätä kuuta. T c i -
/otaari kaikkien naisten ja rajaton
aiäärä uusiakin jäseniä saapuvan s i l loin
kokoukseen.
Opiskelutyö päätettiin myöskin
aloittaa' jo seuraavassa kokouksessa.
Valittiin T. suiman esittämään keskustelukysymyksen.
Keskustelu kysymys:
Esiäitimme ihmiskunnan l a p .
suuden aikana: Tapahtuuko naisten
asemassa parannuksia.
Yksi kerhomme jäsen, A i n o Cullici
on ollut jo pidemmän ajan St. Joseph-sairaalassa
ja kehoitetaan muitakin
kuin kerhon vak/tui5ta sairaskcmiteaa
käymään tervehtimässä Ainoa. Samoin
inrs. E . Hostikka Intolasta (tai
he nyt cvat hiljan muuttaneet Port
Arthuriin) c n ollut General sairaalassa
Port Arthurissa jo pitemmän aikaa
ja toivotaan, että toverit käyvät hän.
tä katsomassa. Mrs. O. Ikonen Fort
Arthurista myöskin joutui sairaar
laan leikattavaksi. Hänet vietiin s a i raalaan
eilen. Olisi hyvä, että kerhomme
vakituiset sairaskomitean jä-
•senet muistaisivat käydä katsomassa
näitä tovereita sillä se virkistää sairaan
mieltä ainakin hetkeksi, joten
älkäämme heitä unhoittako.
Naiset päättivät myöskin laittaa
.iotakin erikoisen repäisevää haalille.
tanssit ja "honeymoon^-reisulta palaavan
nuorenparin tervetuliaiskemut
Viimeisessä kokouksessa myöskin
jaettiin, kerhomme jäsenille jäsenkortti
ja-naiset lunastivat kortin 25c.
joka oikeuttaa olemaan hyvässä jäsenyydessä
kokonaisen vuoden ajan
Viimeisessä kokouksessa oli kaksi-i
kymmentä jäsentä,—Puolesta: Tyyne, i
paa elämää. '
. Minä tahtoisinkin tämän kirjailija-illan
alussa palauttaa, mieleen si-n,
mitä edelliset, sukupolvet ovat tehne:t
rauhan ja humäani.sen ajattelutavan
hyväksi. K u n - nykypolven kirjailijat
esiintyvät täällä tukien teoksistaan
.runoja; ja: suorasaiiaigt^^..joissa tuodaan
esiin heidän käsityksensä . r a u hasta
ja inhimillisyydestä, niin he vei- .
vät- tehdä sen tietoisina .siitä, että hei •^'^^''^J'".^.^^.;
eivät ole yksin, vaan,heidän takanaan -"^^^i^'
on koko se. humanistinen perinne,
jenka Suomen kirjallisuuden uranuurtajat
ovat luorieet.
Minulle tulee tällöin erikoisesti.mieleen
se työ, jonkä;Arviä. Järnefelt on
suorittanut rauhan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
ja; humaanisuuden
puoltajana.. . : '."
Me kaikki tiedämme, miten suuressa
kiitcllisuudenvelassa Sucmsn
kirjallisuus on Arvid Järnefeltille suurena
opettajana. Plän nosti .suomalaisen
novellin;. taiteslliselle tasclle,
hän osoitti esimerkillään, mitä totuudellisuus
merkitsee taiteessa, Hän
osoitti myöskin, että kirjailijan tulee
aina olla lähellä kansaa, hän ei saa
eristäytyä siitä. ' . • '
Hän se oli, joka avasi tien sosiaaliselle
reportaashille matkustamalla
Laukkoon, jossa torpparit oli häädetty
pois mökeistään, ja kirjoittamalla
kuvauksen näiden häädettyjen asemasta
siten vedotc-n ylei-seen mielipiteeseen
ja ihmisten omatuntoon. Hän
lehti "Ateneumin" hyväksi, n i i n j u h -
lae.sitelmcitsijä, professori J . Mandel-istam,
vetosi nimenomaan venäläisiin
runoilijoihin toivoessaan vallanpitäjien
taholta surampaa ymmärtämystä
.Suomen, kansaa kohtaan. Venäläiset
runoilijat Oershavinista ja Griboje-dovLsta
alkaen ovat ylistäneet vapautta
ja sanan mahtia. Pushkin, Turgenjev
ja Leo Tolstoi ovat seuranneet s a ma
a linjaa ja antaneet; kuolemattomia
taiteellisia ilmauksia humaanisille kä-
Nämä käsitykset ovat
aneet myöskin Nuoren Suo-msnkirjallisuutta.
,
Eli.sabet Järnefeltin taidekäsityksen
perusajatus oli totuuden palvominen
tunteiden maailmassa. Tässä käsityk-se.
ssään hän sai vilpittömän ystävän
nuoresta Juhani Ahosta, josta sitten
tuli suomalaisen kirjallisuuden stiuri
nimi, Elisabet Järnefelt käänsi J u hani
Aholle -venäjästä Turgenjevin
''Met.sämiehen muistelmat" ja opetti
häntä kuvaamaan luontoa ja ihmisiä
totuudenmukaisesti.: "Vanhempien
romaania" lukiessamme näemme,
kuinka venäläinen humanismi vaikuttaa
suomalaiseen ja kuinka maassamme
syntyy humanistinen kulttuurikäsitys,
jonka kansamme tuntee omak-
•seen jä joka lupaa rikkaita satoja t u -
isvaisuudessa.
Mutta toisin kävi, iSe keinotekpinen
vastakohtaisuus, joka Venäjän suuren
lokakuun vallankumouksen 'jälkeen
luotiin Sucmen ja Neuvostoliiton välin.;,
katkaisi pitkäksi aikaa lupaavan
kulttuurikehityksen. Humaaninen Un-oli
aina väkivaltaa vastaan ja hän i ja Suo.Tien kirjallisuudessa heikkeni
osoitti teoksissaan, miten mieletöntä
väkivalta, oli silloin,-kun se kohdistui
ihmisten luonnoUisia oikeuksia ja elä.
mää vastaan. ^ \
Otimmepa minkä ^Arvid Järnefeltin
k i r j a n hyvänsä, aina hän tuo esiin
tämän peruskäsityksensä. Jo ensim-'
heikkenemistään, kunnes me nyt
olernme siinä pisteessä, että meidän
on pakko etsiä itselle uudelleen tämä
humaaninen pohja, jos yleensä mie-liiTime
mennä eteenpäin sivistyskansana,
;
Sota, kaiken kulttuurin vihollinen,
maisessa teoksessaan, "Isänmaas.sa", • on aikaansaanut taantumuksen olois-hän
esittää isänmaanrakkauden r a k - . samme. Meidän on sen vuoksi pakko
kautena kotimaahan ia sen kansaan, j panna vastalauseemme^ulttuuri-sa-
Haltioitunein sanoin hän ylistää niitä, j nan käyttöä vastaan uuden sodan
jotka löytävät tämän oikean rakkau-; iielsDnnaK.5a. Emme hyväksy kulttuu-den.
"Ja riemu täyttää sydämen, rista puhuttaessa ihnansuuntien n i -
Kiuruna kohoaa- mieli ylistystä purka- mityksiä. Puhutaan länsimaisesta
joka muka on jotakin
Itä-Euroopassa vallalla
lopussa. Ja j oleva kulttuuri. Tosiasiassa ön kult-maan.
Ylistystä siitä, että on ääret-j kulttuurista,
tömän paljon rakkauden kohdetta'*, muuta kuin
sanoo hän teokser
"Helenassa", hän antaa tilanomista-j tuuri kuitenkin käsite, jota ei ovida
jan, joka monien .sielullisten taistelu-i jakaa eikä sen paikkaa määritellä
jen jälkeen löytää oman tiensä, oman I muuta kuin tosiasiain perusteella,
elämänkäsityksensä, määritellä kan-i Xulttuu.-illa ymmärretään luopumista
tansa. seuraava.sti: "Kiivetä liaikcssä j pri.-nitiivisistä vaistoista ja sellaisesta
hiljaisuudessa talonpoikien hartioilta j järjestelmästä, joka estää yksilöitten
maahan". "Minun Marttani"-te-k-'
sessa taas, joka ilmestyi 1920-IuvulIa |
.sensatiolehdistön ja maassamme v a i - •
linneen poliisivallan. aikana, hän p i - !
tää pnnellissnä Jokaista p£lastum!' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-14-03