Vapaus, June 24, 1950

              m m im-mm
M S
m Mm £ ^ 7
Sf
'Sri. i l m i
liiiiiPiiiBIHiBftli^
Ivuosij
nuti
vaäleii!
den
Cfilal
lue käy
ntä jai
mago
ta'v
toimeki
isi. Ku
'Uoliieenl
nee, ei'
'citto
äer
ri Bay
iderain |
ämerfl
voittoa 5
)imej
nyt oaj
l i " ulkof
}äät
aan
ital:
m' vapai!
liEeksi
uteni
erustuul
eilisiin"
Ican sekäi
fsvaltaini
ei Tuik
•ht
ihd
nen
n. I
sä.
nöniinl
päiar
lettu ua
i a py;.
suurin)
t.-
nai
>I^mpere. tehtaiden J» työläis^
^ jcansoittama Jsaupimii v a s -
Sotm kesäkuussa tjRcsnaistex»
jjntaykiexi, Icertoi m e l l ^ Täti­s
i Demoiraattisten N a l s t m j o h -
S i a n jäsen, rva S a i l i O l l i l a . Joka
^^jg,^jjUiljlt« . 50-vijotisjuWJen
| , ^ L ; ^ ^ u h l a t o i i n i k u n 9 a n vastaa.;
^taön joutunut huolehtimaan m o -
l ^ s i s t a juiilan v a l m i s t ^ u l s t a . ;
Tampsreellflövai syntyneet S u o -
-2 insinimälsiiii luettavat naisten
^ t t i o s a s t o t j a työläisnalsllikpkin
I cta siellä ensi askeleitaan samcdhin
! Kicihin kuin se Helsingissäkin y h d i s -
' a naisia yhteisten tunnusten alle. D e -
jjokraatii^et naiset ovatkin vallnnset
jsjjiän kauniin kaupungin tyfilälsnals-
]j4fceen 50-vuotisjuhUen viettopailjiakr
gamoinkuln Helsingissä, d e m o k r a a t .
jjsien naisten päämajassa, « n myös
liinpereella muodostettu vastaavat
p u u n n a t hoitamaan ' j u h l a n j ä r -
I jestelyjä. Siellä on varustauduttu
rasUanottamaari h y v i n k i n suuria o-anottajamääriä,
j a odotettavissa o n -
UD, että työläisnaiset v a l t a v i n j o u -
ioin rientävät viettämään.,mulstorik-toan.
SO-vuotistaipaleen j u h l a a kesäi-jellä
Tampereella. ..
- Pääjuhla pidetään Termopylain
jaitällä sunnuntaina kesftkuun 11
pnä, kertoi rva O l l i l a edelleen..-:^ J u h -
ispaikalle marssitaan Juhlavassa k u l -
hieessa Jipuin ja tunnuksin. E d e l l i -
tjenäelilauantal-iltana o n k a u p ^ q k i in
järjestetty jo kqlme e r i j u W a a . ' Y3csl
cllstä on omistettu työläisnaisliikkeen
reteraaneille. Lauantaina päivällä
käydään lisäksi 1918 kansalaissodassa
kaatuneiden haudalla kunniakäynnil-
Muitakin retkeilyjä o n tiedossa j u h .
lapälvinä. Niinpä on s u u i m i t e l t u ret^
UI museoihin j a k u n n a l l i s i i n l a i t o k ­sin,
ehkä myös johonkin teollisuus­laitokseen;
Nuorisolle on v a r a t t u t i ­laisuus
tanssiin eräällä: k a u p u n g i n l a -
talla.; • •••
fääjuhlan ohjelmasta v o i Jb etukä­teen
mainita, että suuret y h t e i s e s i i n ­tymiset
antavat sille leimaxisa. T i e d o s ­ta
on suurten l a u l u - j a lausuntakuorq-
Jfn esityksiä. E r i p i i r i e n vakituiset o h ­jelmaryhmät
ovat myös harjoittaneet
flikerasti ohjelmaa näitä j u h l i a s i l ­mälläpitäen.
Kotkasta tulee j u h l i l le
sekakuoro "Työn l a u l a j a t " . Pohjois-
Karjalan pöristä on l u v a t t u k a r j a l a l s -
aibelsia kansantanhuja j a Tampereen
nuorisokuoro tulee antamaan oman
osuutensa. Helsinkiläiset aikqvat esii^:
tiä Pentu Lahden rapsodian työläis­naisliikkeen
taipaleelta..— Työkansan
Sanomat, Helsinki.
m
m '><33 nm m mmm
m m
f mä
s.
. V ,
m im
1# mmm ^ ^ ^ ^
m
7m l i
KaiJ^enlaista kilpailua
F r a n k f u r t . Saksa. — Seitsemänkym-mentäkaksi
paimaa kevyenipi W i l ly
Schmitz lopetti ruokalakkonsa f r a n k -
f u r t i l a i s e n eläintarhan häkissä, s a a -
v u t t a e h m a a i l m a n ruokalakkoennä-tykseh,
joka o n 53 päivää.
48-vuotias " l a k k o l a i n e n " t u l i häkis­tään
sunnuntaina, klo-4.35 j a a l o i t ti
syömään keksejä j a vettä, j o i t a hän
syö jonkun aikaa ennenkuin ryhtyy
syömään lihaa. Schmitz sanoi, että
hän eli sopday^dellä j a t u k a p a l l a s i i ­tä
saakka k u n hän a l o i t t i ruokalak­konsa
huhtik. 26 p:nä. Johtajansa
sanoi hänen painaneen-silloin 176 p a u ­naa..
':"
L i l l e s s a , Ranskassa, toinen ruoka-lakkolainen,
jonka nimi on B u r h am
i l m o i t t i , että hän o n jälleen lasisessa
ruiunisarkussaan kahden käärmeea
k e r a kesäk. 26 päivään k l o 5 5 0 i p.
saakka. Hän o n ollut siinä tähän
saakka 45 päivää, j a täten hän p a ­r
a n t a i s i S c h m i t z i n a j a n yhdellä t u n ­n
i l l a , Willy p i l k k a s i häntä kuulles­saan
tämän uutisen.
i paDccia
1 prossq
pieniä J
ntin ta=i
»rholmjj
,tin mo|
iille.
ssa cn I
tarriJf
äitiaupl
imikuusl
in koh:|
11
Mlf^TOLLE
Kuoli 24 päivä kesäkuuta 1949
Vuosi on kuulunut siitä,
kun iäksi silmäsi suljit.
Miitta muistot kauniit,
jotka sinulta jäi,
ei koskaan unhoitu pois.
Vaimosi Lydia.
Eero, Reino.: Bose, Violet ja Mary.
Vaiva taukos, lepo saapui,
sydän vaipui hiljalleen.
Päättyi vihdoin isän vaivat,
pääsit lepoon ikuiseen.
Lapset: Mrs. L i l y l a u t t a j »
O i v a Mäki
Ei idästä päivä nouse,
ei länteen ilta laske,
ettet Sinä, isä rakas,
ole meidän mielessämme.
- Foikasi Walter perheineen.
^itiäi.Qolumbiassa'Fraser laaksossa on lumi svlanputi likkiä vuorilla ja ailieuväanut suuria,
tul^ia^ jpka- on Jo tehnyt suuria val^inkoja yancouverin ympätistöUä. Tässä näJidään
Iniinka vuorilta syöksyvä vesi on huuhtpnut ngis C N B : n ratapenkereen Ja ratakiskot ovat
Jääneet riippumaan ilmaan. Ylhaalla vasemmalla olevan ympyrän sisällä näkyy valtatiellä
cle^at.autp; joka ikäänkuin riippuu vuoren kyljessä. - -
jälkeä I
itainiiä
bvin-i
iri jn^'
1, maidJJ
jkrien
mistä
CE
fiyrästi surren i a kaJvaten Umoitanune. että rakas puolisoni Ja Alton
g|rastettiiaan pitkän aikaa i^däntautia. kuoU Koyal Victoria-sairaa­l
a a Montrealissa, tonkokonn 1 p;nä M50, Hän oli syntynyt Sno-mesa
KeumnUa lielnäkmm 1& p:nä 1896. Suremaan kanssani Jäi
^JKamine Jobn Aito tääUä sekä sisko Ja veli perheineen Suomessa
»suuri tuttava- j a yBtäväpUri Suomessa j a tässä maassa. ^
Sillain kun taivas kirkkain ois',
pilvet seti himmentää. •
Silloin kun elämä kaunein öis',
, voi kuolo sen yllättää. /
U r a l käsittää y l i 2,000 kUometrin
pituisen, pohjoisesta-etelään ulottuvan
vuoristoalueen. Joka o n n i i n l a a j a , että
s i l l e voitaisiin ^'.aisettaa rinnakkain
E n g l a i i t i , R a n s k a , s a k s a j a I t a l i a . Ve^
.si i a t u u l i . heUe j a pakkaset ovat mo­n
i e n miljoonien vuosien kuluessa h i o ­neet
U r a l - v u o r i a j a paljastaneet n i i s ­sä
piileviä ehtymättömiä rikkauksia.
U r a l - y u p r i s t b k u u l u u n i a a i l t h a n luon-nonrilckalmpiin.-
jseutuihin. Sen l u n -
menista on löydetty suunnattomia
a a r t e i t a . Tämä"vu(M:isto o n k u i n m i -
nerologinen musdo, josäa nähdään
melkein k a i k k i Mendelejevin periodi-järjestelmän
alkuaineet.
J. V . S t a l i n « h 'sanonut tästä satu­maisesta
seudusta:;
" U r a l . . . o n s e l l a i n en rikkauksien
yhdistelmä, jollaista e i löydy mistään
muusta m a a s t a / Malmia, hiiltä naf­taa,'
viljaa Ja niitä' k a i k k e a UraliUa
o n k a a n ! "
Neuvostovalta o n m u u t t a n u t U r a l in
k u i n uudeksi; ja, _se o n kehittj^nyt t a ­vattoman
nopeasti. Maan itäosasisa
kehittyvä teollisuus tarvitsi hiiltä ja
m e t a l l i a . Vuonna 1930 j . S t a l i n s a ­noi,
että " U r a l i r i — K u s h e t s k i n kombi­n
a a t i n " o n mupdostuttava Juuri silisi
keskukseksi, joka turvaa maan itä­osat
m e t a l l i l l a j a hiilellä. Tämä m e r ­k
i t s i sitä, että. tuotantolaitokset a l ­koivat
säiada U r a l i n malmia j a K u s -
netskin hiiltä.
P i a n a l o i t e t t i in kuljettaa rautateit­se
j u n a l a s t i t t a i n m a l m i a U r a l i l t a Kus-bassiin
j.T kivihiiltä Kusbassista U r a ­l
i l l e . Tämän kahdentuhannen kilomet
r i n pituisen r a d a n m o l e m p i i n päihin
r a k e n n e t t i i n viisivuotissuunnitelmien
a i k a n a s u u r i a tehdasjättiläisiä.'
U r a l i n suurista tuotantolaitoksista
mainittakoon mm. Magnitogorskin,
N o v o - T a g l i n j a T s b e l j a b i n s k i n m e t a l -
litehtaat, j o t k a käyttävät polttoainee­naan
K u s n e t s k i n koksia. Vanhat me-
Ida ia Aito.
Kirros
_ Sydämellinen kiitoksemme kalkille, jotka nihi suurilukuisena ^»'(J!^.^ saattamaan Jukkaanl viimeiseen lepoonsa. Kiitos
seppeleistä Ja kukkalaitteista. Kiitos kantajille ja
' •1°'^'^ tavalla tai toisella autoitte meitä pitkän sai­rauden
aikana. ,
tallitehtaat, joita- on: mm. Tshusovös-sa,
Zlatoustisa Ja Serovossa, on koko­naan
uusittu j a nekin käyttävät nyt
puuhiilen sijasta koksia.
Tsheljabinskista. eteläänjÄin mat-kustaessanune
avautuu sUmäimme e-teen
epätasainen aro ja suuri määrä
tehdasrakennuksia ja niiden korkoita
savupiippuja, ja-Alvftp sen laidassa nä­emme
suuimattpman.suuren kaupun­gin.
.
Magnitnajä-vuoren juurella kaivin­koneet
kalvavat • jjunaruskeata mag-neettipitoista
rautaa. Jolla lastaufko-neet
kuormaavat vaunut.
Pitkänomaiset koksipatterit poltta­vat
Siperiasta tuotua kivihiiltä. Val­tavan
suurista tmneista vedetään esil­le
tulipunalsla"koiuiplirakoita". K y m -
menkeroksisten, talojen korkuiset su­latusuunit
sulattavat malmista valu­rautaa,
lainehtiva Ja hiukan puner­tava
valurauta virtaa m^rtinuunlosas-toan,
Jossa siitä tsh4däänterä£tä.
NUden. Jotka vuonna-1832 ovat näh­neet,
kuinka tällä entisellä paljaalla
arolla' pantiin käyntiin Magnitogors­kin
ensimmäiset sulatusuunit, on
vaikea nimittää tätä tehdasta "van­haksi
tehtaaksi": Tosiasiallisesti se
kuitenkin on sitä. yilme vuosieri a i ­kana
sen ympärille on rakemiettu
monia multa tehtaita, jotka todeUakin
ovat uusia.
Magnitogorskissa on jo omat kor­keakoulunsa
ja i^tferlnsakin. Tcat-teritorille
on i^s^yietty Venäjän stui-rimman
nmoiIjlja!a';iäek6an(te^ Push­kinin
muistopatsas. Aikaisemmin kas­voi
MagnItnaJa-\^oren solassa vain
muutavia koivuja, mutta Mflgnilogors-
N. MIIIALOV
kissa on n y k y i s i n jo mm. suunnatto^
man suuri hedelmätarha.- Lisäksi
kaupungissa on k a i k k i a l l a p u u - ja
pensasistutuksia, j a tehtaan pihoissa
nähdään kuusia, koivuja j a vaahleroi-i^
t a . . . - : - • , -^v.- -
Yhä suurempia metallimaäriU sula-i
tetaan U r a l i l l a j a yhä suurempia mää-'
riä koneita valmistetaan tästä m e t a l ­l
i s t a . U r a l i n metalUmiehet ovat v a h -
hastaan kuuluisia. Sen kuuluisimpäi'
na tehtaana 'pidetään Ördzhonikidzefl'
xilmelle'omistettu U r a l i n raskaan k i ji
nerakennusteollisuuden tehdasta, j o n -
Ka nimi lyhennettynä kuuluu " U r a l -
mash". Se v a l m i s t a a tärkeitä konel-^
ta muille Neiivostoliltori "raskaiän ko-'
rierakennusteollisuuden 16 h t a i 11 e.'
M u t t a U r a l i l l a oii m u i t a k i n suuria
tehtaita, mm. m^iailmari s u u r i n t i a k -
tbritehdas Tsheljabinskissa. •
. : M e t a i l i m i e r i i s t a eivät jää jälkeen
myöskään kaivostyöläiset.: Uralilla,
Icaivetaan hiiltä m o n i l l a e r i seuduilla,
m i i t t a U r a l i n k i v i h i i l i t e o l l i s q u d e n kes­kus
on k u i t e n k i n Klzelissä Mclotovln
alueella. Kuusikkoa kasvavien vuor­ten
uuinenissa on runsaasti kivihiiltä,
ja, niinpä vuorten rinteitä kaartavat-k
i n useina kerroksina kaivoksst, jois­sa
ovat ahkerassa käytössä poniusko-neet,
kalvoskombainit. lastauiikoneet
ja sähköveturit.
Viisivuotissuunnitelmien aikana U -
i a l i l l a , pääasiassa B a s h k i r i a n auto-noömisella
alueella on kehittynyt
myös naftateoillsuus. Naftaläht€iden
ympärille o n kasvanut uusia kaupun­keja,
k i i t e h esim. Ishambai, Oktaba-brsqi
ym.
. H y v i n voimakkaasti o n samoin ke­h
i t t y n y t U r a l i n värimetallurgia, ke­m
i a l l i n e n teollisuus j a puuteollisuus.
U r a l i l l e rakennetaan h y v i n paljcn
sähköasemia. Niinpä onkin Svcrd-lovskln
alueesta muodcstunut ensim­mäiseksi
sellainen alue, jossa Imko
maatalouskin on sähköistetty. Tulle
alueelle on perustettu eräs eitslmmäl-slstä
sähköistetyistä kone- j a t r a k t o r i -
asemista.
Teollisuuskaupuhgit ovat laajentu­neet
Ja muuttuneet aivan toJsennä-köislksl.
Niinpä esim. Molotovln kai^-
pungissa asuu nyt monta kertaa e-ncmmäh
ihmisiä kuin ennen v a l l u n -
kuinousta. Ennen vallankumousta
jkäupunglsa oli v a i n yksi korkeakoulu,
m u t t a nyt niitä on jo kymmenen.
,1 Tsheljabinsk o l i ennen vallankumo­usta
pahanpäiväinen pölyinen kaup­pakaupunki.
Nyt sinne on rakennettu
suuri määrä tehtaita, j a siitä on m u o -
.dpsttinut e: äs suurimmista teollisuus-keskuksisia
icoko maas.sa. Myöskin
Sverdlovsljin kaupunki on suuresti
muuttunut j a sen alue o n v a l l a n k u ­mouksen
jälkeen ka.svanut kuusinker-taiseksl,
Sverdlovskia nimitetään täysin o i ­keutetusti
U r a l i n pääkaupungiksi. Sen
eläihä on yhtä vilkasta kuin min­kä
muun pääkaupungin elämä tahan­sa,
siellä on p a l j on erilaLsla virastoja,
korkeakouluja, tieteellisiä t u t k i m u s l a i -
tofcsla, hyviä teattereita ja museoita.
U r a l i l l e oh avattu myö.skin Neuvosto­l
i i t o n Tiedeakatemian osasto.
S u n n u n t a i s i n muuntautuvat pitkät
autojonot eri tahoille : maä.saudulle,
sillä tehtaiden työläiset j a Insinöörit
käyvät ahkerasti omilla autoillaan
maalla, metiiä.-isä Ja Järvien rannoilla.
Neuvo~tcvalla on avaiuiut Uralille
iriitä parhaimmat kehllysmahdollisuu-det,
j a U r a l i s t a on neuvostovallan a i ­k
a n a kehittynyt eräs suurimmista t c -
.ollisuuske6kuk.sista koko maailmassa.
' ( S I B ) . .•:
Kuu lisää ikää ,
Lontoo. — Brittiläinen ekspertti e n ­nustaa,
että ihmiset " y l i 70 Ikävuoden*'
matkustavat kuuhun "terveyssyistä"
s i t t e n kun tällainen matkustaminen
toteutuu.
A r t h u r C. C l a r k , kuuluisa b r i t t i -
luinen planeettojen matkojen ekspert­t
i , k i r j o i t u kesäkuun B r i t i s h Inter-planetary
Societyn kirjasessa:
"Jos todetaan, että Ihmiset voivat
elää kauemmin pienen vetovoiman
alaisena, k a i k k i y l i 70 täyttäneet i h ­miset
voivat muuttaa asumaan kuu­hun."
• .•
Hän sanoi, että jotkut tieteilijät u s ­kovat,
että pieni vetovoima kuussa o t ­taisi
kuorman pois heikoilta sydämll-tä
j a pldenläisi elinikää."
Ryhfiviikko, urheilu ja juoppouspahe
K i m etisimmäisen k e r r a n l u i n Suo­men
lehdistä ryh-tiviikon. vietosta,
o l i n siinä ikäsityksessä,' että tämän
v i i k o n a i k a im luiennoidaan J a opete­taan
Suomen kansalaisia harrasta­maan
hyvää r u u m i i l l i s t a ryhtiä. Sitä
tämän viikon vietto ei kuitenkaan
tarkoittanut, vaar» tarkoituksena cn
opettaa Suomen kansalle parempaa
henkistä ryhtiä. M o n i k i n ehkä 'tääl­lä
tuumii, että mitähän se nyt on
k i u n puhutaan henkisestä ryhdistä,
parempi olisi k u n opettelisimme kä­velemään
selkä suorana j a muuten
kohentaisimme maallisen majamme
hyvää, kuntoa; etenkin sen vuoksi
koska meille a i n a u r h e i l u l l i s t e n omi-naisuiikslemme
Miehittäminen yhtey­dessä
sanotaan Ja neuvotaan, että
k u n meillä o n h y v d r u i u n i i l l i n e n k u n ­t
o n i i n meillä i l m a n muuta on hyvä
s i e l u l l i n e n k i n kunto, eli terve sielu
terveessä ruumiissa.
Näin ei, k u i t e n k a a n lähestulkcon-kaan
ole a s i a n laita. Saattaa olla
n i i n , että voimme nähdä sellaisen
miehen j o l l a pn härän n i s k a j a muut
voimat mutta o n hshkisestl alaikäi­nen
ja muutdn kehittymätön, e l i sa­noisinko
kuten Hannes Bvla erään
kerran, k u n näistä asioista puhuttiin,
. Sanotaan usein, että sillä miehellä
on varmaankin suuret aivot j a on siis
h y v i n nerokas. Tunnetusti suurimmat
j a raskaimmat aivot o l i k i r j a i l i ja
T u r g e n j e v i l l a , kun taas seuraavaksi
raisiiaimmat o l i täydellisellä i d i o o t i l ­la.
Mutta mennäk-^emme Tlelä lä­hemmin
siihen Suomeni ryhtlvllkon
viettoon, c n se chdottcmasti oikeaan
osunut tolnaenpide. Jonka aikana v o l -
idaan harrastaa erikoisesti henkistä­k
i n ryhtiä.
Xäljaisen viikon vietto o l i s i e r i k o i ­sesti
tarpeellinen myöskin meille, r a ­pakon
tällä puolen asuville suoma­laisille.
O n h a n herra paratkoon, mei­dän
henkinen ryhtimme kokolailla
surkeaa, suuressa prosenttjmäärä.ssär
ja kehitys csoittaa aina suurempaa
laskua tässä kysymyk^easä. Meidän
ryhtimme p n henkises.sä suhteessa t o -
d e l i a k l n mennyt pahasti notkolle.
O l e n Solntulan Isoäidin kanssa
monessa suhteessa samalla kanpalla,
että me olemme, väriinkin henkises­sa
suhteessa, romahtaneet pahasti
s i l ^ tasosta mikä o l i esim, urheilu­liikkeessäkin
pari kolmekj-mmentä
ypöt^a s i t t en juoppouspaheeseeii näh­den.
Silloin meillä o l i «euroissa k u -
rlnpitotolmenpitcet, samoinkuin Suo-
YlioppUaiden ruusut
työväenluokan sanka-reitten
haudalle .
HeLsinki. — Joukko tänä keväänä"
valkoisen lakin saaneita työläisopis­kelijoita
kävi toukck.'31 pnä M a l m in
hautausmaalla laskemassa kukkia v.
1918 luokkassdassa kaatuneiden pu­nakaartilaisten
seicä viime Bödussa
surmattujen työväenlUQkan sankafel-^
den haudalle.
Muistopatsaan juurella puhui y l i
oppilas J.tissi Mäkelä. V a i n a j i e n muis
tori, merkityksestä hän lausui m m : On
tapana, että uudet ylioppilaat j u h l ar
pälvänään muistavat niitä, j o i d en e l ä,
mii, on nuorena katkennut lhantelt«'
tcnsa puolesta käydyssä taistelussa t a i
kovan kohtalon pakosta. Meistä tässä
nyt seisovista useat ovat. suorittaneet
opiskelunsa erlkoL^issa olosuhteissa,
työn ohessa; joten meillä on suuremr
mat edellytykset muistaa v a i n a j i a m ­me
tänä julilapälvänä. Ne v a i n a j a t,
joiden muistoksi tämä patsas on pys­tytetty,
ovat taLstelleet asein meidän
asiamme puolesta. Y l l o p p l l a s i a k k l cn
ase, jolla mo taistelemme, mutta pää­määrä
on sama. '
että "mitä suurempi mies sitä tyh- / messakin, ja niitä käytettiin.
mempi^ Xlkää nyt kuitenkaan suu-i MIteiÄä on nyt? Nyt juodaan ras-ret
ja.väkevät miehet ottako tästä!kaastl. Ennen Joivat miehiset mle-itseenne,
siliä emme tuime oloamme;het, nyt pienet ja nuoret pojat, e i -
E i ole sattuma, että yleisillä p a l ­k
o i l l a nähd-län meidän, muka e t u -
pään miehiämme, silmät sameina ja
kuolasuuna hihkuvan; pullo takatas­kussa
loistaen j a hoiperrellen. Meillä
Istutaan koiiferem.sels8a j a kokcuk-slssa,
joissa ponslkcmiteat leipoo v a n ­h
o j a tuttuja pansia, Jolta Ori värkätty
vuosikaupalla. .Näistä ponsista puut­tuu
jo ajkuiin.sa teho j a voima. Niitä
tehdäänkin vaan sitä varten, että
siellä kokouksessa el ole muka sitä­kään
asiaa unohdettu, mutta se, että
pyrittäisiin tehokkaaseen toimin­taan
se on e r i asia. S&amataan a i na
samaa vatvaiista, että se on yhteis­kunnan
vika. Kuka muuttaa yhteis­kunnan?
Muuttuuko se itsestään vai
me ihmisetkö sen muutamme? Me
ihmiset sen muutamme Ja perusteel­lisesti,
kimhän meitä ensiksi kylliksi
lyödään.
Sanotaan että "lyödyt armeijat Op­pivat
p i a n " . Armeijoihin nähden voi
o l l a n i i n , mutta kyllä näyttää, että
meitä pitää lyödä kovasti Ja l u i h in
a s t i ennenkuin jotakin opimme p e ­rusteellisesti.
Mlriä toivoisin että u r ­heiluliittomme
Ja sen jäsenet viettäi­sivät
tosl.«saan r y h t l v l l k o n ; «lllä ms
olemme todella - h e n k i s e n ryhdin
puutteessa, vaikka olisimme kuinka
hyväs.<jä kunnossa ruumiillisesti ja
pulllstellslrtime rintojamme, että v o i ­ma
pakottaa j a pursuii. Olen tässä
vaan puhunut etupää«:sä Juoppouspa^
hee.^ta. Joka on t u r m i o l l i s i n , mutta
meillä on m o n i a muita asioita, Joissa
meidän tulisi ryhdistyä j a viettää
r y h t i v l l k k o a todella siinä mielessä e t ­tä
me parantuisimme myöskin h e n k i,
sessä suhteessa reippaammiksi j a p a ­remmiksi.
Näyttää että k u r i o n höltjmyt. r r
Tekonlmus.
4ai4jMi J a roomalaiset. Mttt^
Allatä., '/i jGOilJoaluista. ilmUsesta
VJotlui. nyliy&iiB;^
IVHAT 3AJ V k s i . : Y Ö T Ä - : " ••:'r
LOKIIKAAVIA;;8LVSIMEJA
Englannin 1882 miehittämä EgypU
on muuttunut Imperialistien riiata-
Hlueeksi. Maan suuimattomla rikka-;
uksia hallitsee vähälukuinen. ulko­maalaisten
Ja kotimaisten/siiut^pu::
tallstlen ryhmä, jota ouojoievat rans­kalaiset,
englantilaiset jäAnierUd^
laiset pistimet.
Kaikkialla Egyptinä pistää silmään
upporikkaan vähemmistön, Jonka elä­män
ultramodemlln mukavuuteen
liittyy tuhannen Ja yhden yöri itä­mainen
loisto. Ja kokonaisen kansan
musertavan kurjuuden Jyrkkä vasta­kohta.
• •
Vain muutaman metrin päässä
K^alron Zamalekista, Jonka Viikkien
pelttämlssä .palatseissa asuvat Egyp­tin
mahtavat, leventelee löyhkäävän
haavan laiUa! floulakh» työlälsslummi
kaiustuneine. rappeutuneihe iiökke*
leineen. Egyptissä on miljoonan tyÖ<
Iäisen proletariaatti. Joka on keskit­tynyt
Maalian. Shoubra-el-Rhel-man,
Aleksandrian ym. teolllsuuskes»
k i e l i n . Työläisten, joista suuri osa
on naisia ja lapsia, työpäivä on kyxn*
mentuntlnen, palkka toimeentulon
minimin alapuclella. Et ole työväen
Euojelua, el sosiaalihuoltoa, Ja vain
keltaiset ammattiyhdlstykaet ovat
sallittuja. :~::y:y^
SUUNNATON PUUVILLAFABAU —
F E L L A H I E N S A V l i l b K K E L I ^ :
KURJUUS
Maaseudulla ulottuvat rehevät pel­tolakeudet
sllmänkantamattbmiifi
Ja antavat' kolme satoa vuodessa,' T i ­lanomistajien
palatsien ympärille
ryhmittyvät fellahien kuivatusta sa­vesta
Ikivanhaan faaraoiden tyyliin
rakemustut hökkeliluolat. ^' X
Tällalscsfla hökkellÄsä ifellah ;taval-
Usestl asuu perheineen Ja Jcaikfclno
eläimineen. Kastelukanavasta , hän
eaa vetensä Jota saastuttaa Bilharzla-niminen
mikroskooppinen mato. Tä­mä
mato aiheuttaa valkeita,: aina
kuolemaan johtavia sairauksia. Noin
00 pros. Sgyptlri fellahelsta on Bil-harzla-
taudln tartuttamia. Niinpä
elämän keskipituus el ole Egyptissä
pitkä — ^ a l n 30 vuotta. Vuonna 103S
Jtyväfcsyttlin asepalvelukseen vain 4
pros. asevelvoUislfita. LapslkuoUelBUUs
on hirvittävä — 05 pros. kokonais­kuolleisuudesta.
•, Noin 80' pros. väes­töstä
ori lukutaidotonta, Egyptin
konsa kärsii kroonllllsesta nälästä Ja
ahravltsemuksesta. Virallisten tieto­jen
mukaan fellahien ruokavalion
minimitarpeista puuttuu 20 prcs. pro­teiinia
Ja 16 pros. rasvaa. Viime sodan
NliUi^-byiriyllevte^laaks^ jälkeentapahttmuthtatojmiiousuo» ' '
rehevässä -dcltaKts»» -jossa NlliJn, ' - - — - ' - " ^ - - - ^ ^ i - - ' "
koste hfflfflmainstä Uojna. tiMt
«immälset kalUoDri-lhmlset. Hel-
^däW i r i d ^
sa, pycaini^
«aonso ioboäJrat yhä^^i^
ja h e l d % imumattombfa tieto-~~3ä:
t o i d c f l j ^ l s t o i ^ ^
•myidhemmln 8ivistyksi3ns& •kreib^
jjihenteritit^^
' K a i k e n täinto:<kuiriu^^
na on liBlkäUemätdn siriaomaarUstO. <
Englannin imperioUaml cn^tehnyt^> 1
Egyptistä suukmattcmätt-tAiuviUsfar-.'^'
min Manfehesterin tehtaiden ruokki-
Leikkiä k a i se o l i o s a l - j vätkä naisetkaan sylje
t a a n koska e l ole sääntöä I l m a n polk-1 päinvastoin voittavat
l a s i i n , vaan
törsäyksejssä — Flaamit valmistivat ensimmäistä
lllnakangasta Englannissa v. 2253.
Miettiä napa-alueella
Eteläisen napa-alueen ankaralla
Stoningtonln saarella on salpauksissa
11 miestä. He ovat olleet siellä vuo­desta
1947 saakka. Viime maalis­kuulla
yritti "John Brl8Coe"-nlmlnen
alus päästä mielten luo. Mutta se
matka oli turha. Valtavat ohto jäät
tukkivat tien. Tyhjin toimin oU
"John Brlscoen" palattava Falklandin
saarille. . -\l'y-,'/^,':''.:^''''\--KU
Oikeastaan noilla 11 miehellä el
vielä ole pahaakaan liätää. Kun hei­dät
elnhe Jätettiin, heille annettiin
samalla kolmen vuoden muona ja
muut kunnolliset varusteet. Mutta
nyt arveltiin olevan ajan hakea hei­dät
pois,/Sillä laskujen mukaan hei.
dän hommansa siellä piti olla JBtiun-nilleen
valmiin. Nuo 11 miestä ovat
näet eräs tieteellinen retkikunta, Jo­ka
on siellä suorittamassa kartoituk­sia,
tekemässä säätieteellisiä havain­toja
ja mahdollisia geologisia löytö­jä.
Kalkki miesten suorittama
työ menee acultenkln hukkaan. Jos he
jäävät sille tielleen. Ja sitä el Falk­landin
kuvernöörin luonto salli. Hän
on ryhtynyt erikoisiin toimenpiteisiin,
jotta miehet tulevat perityiksi pois
napa Jäiden vankeudesta. Hän on t i ­lannut
Canadasta sellaisen lentoko­neen,
joka cn varustettu kaikilla na­pa-
alueen piirissä tapahtuvien Ien
tojen crUcolslaltteilla. Sillä aikaa
kun brittiläinen radio lähettää tuolle
retkikunnalle viihdytys<dije]maa. ker­ran
päivässä ja pitää sitä muutenkin
tapausten tasalja ja vahvassa elä­mänuskossa,
canadalaisella lentoko­netehtaalla
häärätään hikihatussa.
Jotta lentokone ehtisi valmistua niin
ajoissa, ettei retkikunnalle ehdi tulla
Ihan viimeinen kakku hampaisiin. Se
olisi varmasti Ikävä tapaus.
m i s ^ . ]5nsieintUaiset: iniehittäjatjl •
ovat myötävalkuttain^et maoomaisua- <|
den kcUtitt5fmlseen! Imperjättsmiitef *
kuuliaisen pienen vähemmistön i^-'*
elin. Näin 12 .mUJoönosta fellahlstä
vahi 1 mtlJoanaUa on maata, Muttar
suurimmalla osalla'moataomistavtsta ,
fellahelsta on haitassaan vain tllk^
kuja Ja heidän elintasonsa lähentelee -
moalaUproletärlaatln -olöja.^
toin 2 prosentilla Egyptin maanomis*
•taJlstai,'j8ö;-Buurtllä^
saan 43 pros. kaikesta Egyptin vilje«
•Jyskejpc^e^a.^aa^
STRATEGINEN TUKIKOBTA
Imperialistiset sddanhahkiajat ••ifi*^^Ä.K:^
tävät Egyptiä eräänä tärkeänä-tieu< , | i
vostovoataisten hyökkäyssuunnitel-' ^
miensa tukikohtana. Maassa raken- ,|
notaari: valtavan suuria sötllaslehto-l
kenttiä Ja strategisia tukikohtia. Bue« .
zln alueell^ on -keskitetty 60,000 mles^
tä. V. 194^ souiasmenot isbtoslva^ '
Egyptin historian suurimpaan aum* '-hf
maan 62 2 mlljöbttaah t ^ t U iV '
puntaan. lOSO-^öl sotilasmenot
muodostavat 24 pros. kftkonaltibudje'^: f
tlsta. '-'y •:'':''^: •i:^^':.':K
Mutta Egyptin työväenluokka tals-' '
telee sarikarllllsestl ja kieltäymyksel^ :^r^
lä emiennäikemäitömässä p o l l i s i t e r r d i ; \ ^ i
nssB yhteiskunnallisten oikeiäcstensa \
puolesta Ja sodanvalmlsteluja yas- ^
taan. Se taistelee' kansallisen riippu­mattomuuden
puolesta filirtomaasorr':
tajiaan vastaan. Vuosien 1881, Ja 1910
vallankumoukset sekit vuosien fef i
ja 1946 aselsilnnousut antoivat'vai» -
kuttavan kuvan Egyptin kaman d y p J l | i
riaamlsestä;: taisteliihen^es^
UUset muistavat vleli erlnomaiaesil ^
sen solidaarisuustcrväbdyksen, -jonka
nuori neuvostokansa lähetti heili»'
1820. He muistavat byvln,/että km
Englannin Ja Egyptin Sconfllktl slhv
rottiin turvalltsuusneuvoaton käsltel* ,
töväkji 184^ vain NeuvostoUlttö
Puola puolustivat Egyptin asiaa. N11-'
,hlfl aikoihin Kairossa valtavat 'kah«.%
sanmielenosoltukset seurasivat toisr ^
taan numssa vierailleen'; neuvostoval^
tuuBkunnan kunniaksi, ilmalstaals» >
seen neuvosto(hallltu3(selle ja neiivos-tokansoiilo
Egyptin k ^ a n kiitolU^ '
suuden.
'Taistellessaan kansallisen vapaii*
terisa, puolesta Egyptin kansa myötä»,. '
vaikuttaa imperialistien Ja sodan-Ä.
hankkijoiden suunnjtohnlen i^hjäk-sltekemlseen
j a osallistuu yolmlenda
mukaan.siihen suureen taisteluun, jb*^^^^
täratiium,'vapauden j ä i < ^^
leiri käy maailmanlaajuisissa mltols»
sa sotaa ja imperialismia vaostaan/ -
m
m
i,
mm
SIMM& HOOKER &
PICKEMNG
Vakuutuksia ja kilntelmlstöjä
Kiinteimlstölainoja ja bondeja;
Dbotliiiott Bmofc-Bölldliif'
"KUINKA PAUON
Säästämme km.
menemme '
GBEYHOUNDILLA?"
Tarkastakaa näitä Uppuhiritöja Ja -/
. vertailkaa ; • •'••'
V. YhtääUet' Edes-
« . . ^ ^ « päin .takaisin
North Bay . $ 4,49
Pemhroke 6.70>
Ottawa . . . . . . . , . . . . . I
Itowkabury . . . . . . . . . 0.45*
Montreal . . . . . , . . . . . 10.70-
Quebec City . . . . . . . . 15.20
St. John, N. B . . . . . . . 22.20"
Moncton. N . B . . . . . . . 24.90 -
Halifax, N. S. . . . . . . . 30.35 -
Sault Ste. Marie, O n t : 5,80
Mllwaukce, Wis. . . . . 18.25:
Chicago. III 18.50: oo.
St, Louis, MO. 22.60 i40/*g s
Oary,,Ind. . . . . . . . . . . 17Ä> - 3li5
Wlnnlpeg, Man. . . . . . 2 6 . 95 ' 48.55
Detroit, Mlch. 16.95 . 28.7Q
Regina. Sask. . . . . . . . 33J35 60.00
Edmonton, Alta. . . . . 47.25 - 85,05
Vancouver, B. C. . . . . 53.55 ^ / 96ÄI,
K a n s a s C l t y . M o . . . . . 20JOO /'iBMY
Mnneapolls, Minn . . 1 8 5 5 ' 32.90
Pittsburg. Penn. . . . . 1 7 . 5 5 ' 31J60
New York. N.^Y. . . . . 1 9 ^ '•: 35.00
Cincinnati, Ohto . . . . 21.90 39.40 .:
Boston, Mas» . . . . . . . . 19.65! 35.45 v
10.30-
14.35
17.05
19.30
27.40
40.00
44.85
64Ä5
10,46
,29.30
2320
} li h
thdyfMUmu. kautta^ ruScfirfin,
.-• töihin jrUallyr. rthanki/Mtlii,«».-ll^-:
/ NOREYH0tND:;AaEMAi^<-5-S^il
Ftahelln 5-5671 '
151 EJm S t E . Sudbu^ Ontario "