Vapaus, June 24, 1950

              mu i i
Lähettäkää
SAUn
iJiHJÄ(>ÄKETTt
sukulaisillenne
ja ystävillenne
SUOMEEN
^osipaiviä varten.
* * *
TYPE " A "
HINTA $10.65 .
Ig paunaa kiiivia
I Saunaa valk. rusia
Jakettia kuiv. hedelmiä^
'Sauna kuiv.-uumuja
ifunssia kaneeha
Kokonaispaino 19 paunaa
TYPE " B "
HINTA $7.50
l i paunaa kahvia
IJaunaa valk. riisiä
il paketti kuiy.-hedelnua
II bauna kuiv. luumuja
M unssia karieelia
I Kokonaispaino 11 paunaa"
UUSI TYPE " C "
Hinla $6.05
4 paunaa kahvia
jHinnat ja sisältö muutoksen alaisia
fiaatkaa pakettimie tänään meiltä:
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
iEax$9 Snlbary, Ont.
^aicU ja kxjalli
Edistyksellinen taistelija
Marlin Andersen-Nexö
KIBJ. T. GERASIMOV
^Bomalaiiien voittanut
100 palkinnon käve-
Pt. Arthurissa
|:Port Arthur. — 22-vuotlas suomä­en
Joe Wirkkunen voitti täällä tik.
? pä pidetyssä 30 mailin kävelykll-jlussa
sadan dollarin rahapalklnnöil.
ailun oli järjestänyt Garrlck Com-ilty
Center ja Wirkkun€n voitti
allun viidessä tunnissa, 43*mlnuu-ja
30 sekunnissa. Hän o l i 15
L ja 30 sek. edellä vaat-alllslminästa
ajastaan. Wirkkmien voltti'kä-allun
myöskin vuonna 1049
Williamissa pidetyn talvlkariie-yhteydessä.
• •'
[ Kärelykilpailu tapahtui Bay S o i l ­ilta
Nipjgonih maantietä pitkin^
ew Lodgeen saakka ja sieltä ta-^
Tanskan kainsa kutsuu kirJaUiJa
Martin Andereen-Nezötä "Skandlna-
«rian Gorkiksi", ja hänen elämänval
heensa ja klrjallintrn toimintansa
muistuttaaikin todella monessa suh
fceessa suuren proletaarficirjaUijan
Maksim Gorkin elämää j a tuotantoa,
Köyihän kivenhakkaajan poikana
sai. pieni Martin jo aikaista kokea
puutetta, vääryyttÄ ja nöyryytyksiä.
Hän Joutui aivan nuorena olemaan
paimenenai koska hänehkto piti omal­ta
osaltaan auttaa perheen toimeen­tuloa.
Neljäntdsta-vuotiaasta aikaen
hän oli työssä millota rikkaan talon­pojan
palveluksessa, mlliohjj suutarin
apulaisfena tai rakennuksilla työsken­nellen.
. ^ •
Ystäviltään saamansa rahallisen
avun turvin Andersen-'Nexö ryhtyi
opiskelemaan tarkoituksella valmis­tautua
kansakoulunopettajaksi, mutta
vaikea sairaus pakotti hänet pian
inat&ustamaan Italiaan j a Espanjaan
parannusta etsimään. Tämä aika k u ­vastuu
hyvin romaanista "Matkan
pää", jossa hän kuvaa omaa elämään­sä.
.
Juuri näinä vuostaa alkoi hänen
kirjalUnen ja yhtelsktumalitaen toi-mtatansa.
Kaikki sen jälkeiset elär
mänvuotensa hän on opilstanut aktii­viselle
Ja väsymättömälle taistelulle
i- Jokainen englantllataeh kUnin-
!Wlllielm Valloittajasta saakka bn
nattu Westminster Abbeyssa.
KIHLOISSA
MISS HELVI VUORI
MR HENRY PYKÄLÄ
Toronto, Ontario
taantumuksen voimia vastaan^ edis­tyksen
ja sosiaalisen olkeudenmukal.
si«»den puolesta. Kansan keskuudesta
lähteneenä hän on aina ktilkenut kan­san
rinnalla j a tuonut ilmi sen aja-^.
tuksia, toiveita Ja pyrkimyksiä.
Maailmankatsomuksensa ja poliit­tiset
aatteensa Andersen-Nexö sai
tutkimalla Z/enlnin teoksia Ja suurta
lokakuun sosialistista vallankumous­ta.
Vuonna 1922 hän kävi ensimmäi­sen
kerran Neuvosto-Venäjällä ja ta­pasi
tällöin Leninin.
Tämän matkansa jälkeen hän esiin­t
y i teoksissaan " U u t t a pälyää kohti".
"Kaksi maaUmaa" ja "Kädet Irti"
työläisten jä talonpoikien ensimmäi­sen
isosiailstlsen valtion vilpittömänä
ystävänä paljastaen sosialidemokraat.
tien, oikeistolaisten johtajien alhaiset
papettelusuunnltelmat ja pettiiruu-den.;
-Andersen-Nexö oli itge {likaisemmin
ollut .sosialidemokraatti, mutta, oli slt-temmta
rikkonut välinsä heidän kans.
saan, minkä Johdosta hän kirjoitti:
^•Rehellisyyden ja arvokkuuden tun­teesta
olen tullut kommunistiksi, s^^l^
häpeän sitä ^ehityskuiktia. mikä so­sialidemokratian
(kedsuudessa on
käynnissä".
Vuonna 1934 hän osallistui neuvos-toklrjailijain
ensimmäiseen edustaja­kokoukseen
Moskovassa ja kaksi
vuotta tämän jälkeen — Espanjan
känsän käydessä sankarillista taiste­luaan
Francon fasisteja vastaan —
hän matkustr Espanjaan, Madridiin.
Siellä hänet valittUn ikirjallijata edus-jÄjäkokouksen
puheenjohtajaksi Ja
hän ryhtyi voimakkaasti esiintymään
Espanjan kansan puolesta, koko edis­tyksellisen
ihmiskunnan yhteisen
asian puolesta.
Toisen maiallmansodan vuostaa, n l l ,
nä räskataä päivinä, Jollota Tanska
oli hltlerlläisten miehittämä, taisteli
Martta Andersen-Nexö pelottomastl
kansansa vapauttamisen puolesta.
KIITOS
Kauniit kiitokset Toronton sairaskomltealle, ystäville ja tovereille,
Jotka kävitte minua katsomassa Toronton General-sairaalassa k a l -
tenlaisten tuomisten ja rohkaisevien sanojen kera.
Kiitos Wliitefishin naisIUe kauniista korteista j a suklaatista sekä
kaikille teille; jotka teitte' Torontossa oloni viihtyisäksi.
Hyvyjttänne muistellen.
R.R. l.Whitefish
ANNA KIVI
Ontario
Sydämellihen katokseni teille^
ystävät ja toverit^ jotka muistitte
minua täValla tai ioisfelh Suomi-matkani
johdosta. _
Teitä aina muistaen
JÄLMAR MIETTINEN
92-42-S2nd Avc, Elmhurst L, I., N. Y,
Olosuhteet tämän taistelun (käymisel­le
olivat uskomattomai» vaikeat, muts
ta " . . . palauttaessani mieleenivNeu-vostolilton
häviää alakuloisuuteni 1:6-
konaan" — kirjoitu hän n d h l n aikoi­hin.
Käytyään neljän vuoden ajan
taistelua mlrhlttäjiä vastaan hän siir­tyi
tilapäisesti pois kotimaastaan
Tanskan kommunistisen puolueen
päätettyään pelastaa silloin jo 75-vub:
Uaan kirjailijan hengen. NexÖ oles­keli
ensto Jorikin aikaa Ruotsissa ja
siirtyi sittemmin 'Neuvostoliittoon!
missä hän oli sodan päättymiseen
saakka. Vuonna 1949 kävi 80-vuotlas
kirjaiUja uudelleen Moskovassa. Neu­vostoliitossa
juhlittiin lämpimästi tä­män
työtätekevien eturivin taistelijan
merkkipäivää.
Kaikkialla m^ailnaassa tunnetaan
Martin Andersen-Nexön pääteokset,
romaanit "Pelle-vallolttaja", "Morten
Punainen" ja "Öltte — Ihmislapsi"
(jonka mukaan tehty eloikuva kiellet­tiin
USA:ssa), — ja lukija ammentaa
paljon hyödyllistä ja opettavasi myös
iiänen lyhyistä kertomuksistaan ja
novelleistaan.
Martta Andersen-^Nexö kertoo sel­keästi,
värikkäästi ja mohivlvahtel-sestl
työläisten ja talonpoikien elä­mästä.
Erityisen suurella rakkaudella
hän kuvaa proletaärllapslen j a -nuo­rison
koijtaloita. Ja mistä tahansa
hän Stirjcittaakin, on hänen' tuotan­nolleen
luonteenomaista selkeä so-slaaltaen
suuntaus, pyrkimys osoittaa,
että proletariaatti cn kehittynyt, että
tavallinen työkansa on tullut tietoi­seksi
luokkapäämäärästään, tietoisek­si
paremman ja olkeudenmukaisenti-man
tulevaisuuden puolesta käytäväs­tä
taistelusta.
Erittäin mielerikilntoisia ovat myös
hänen tunnetut ; sanomalehtlklrjoi-tuksensa.
Viehättyneenä lukija tiitus.
tuu hänen loistaviin, palavahenkisiin
kirjcitukslinsa Neuvostqilitosta Joista
mainittakoon "Leninin vaikutus länsi­maiden
luoviin voimiin", "Stalin".
"Neuvostoliiton rauhanpolitiikka".
"Miksi olen Neuvostoliiton ystävä".
"Punainen armeija", "Neuvostonuorl-soile"
ja "Tervehdys shiulle, suuri
McBkova!". Näissä kirjoituksissa an­taa
Nexö meille kaikkensa, hän esiin­tyy
Ihmisenä, jcUa on suuri sydän, jo­ka
Innolla kirjallisia lahjojaan hy­väksikäyttäen
cn Lokakuun suuren
sosialistisen vallankumouksen ensi
päivistä alkaen rohkeasti esitatyiiyt
Leninta-Stallnln puolueen luomain
uuden maailman julistajana ja agi­taattorina.
"Minun on ennen kaikkea
käytettävä voimani taisteluun Neu­vostoliiton
puolesta!" — huudahtaa
tuo" kirjailija-taistelija päättäväisesti
ja rohkeasti.
Sääiimättömästi Jä purevan Ivalli-sestlNexö
paljastaa ja ruoskii Neu­vostoliittoa
vastaan keksittyjä valhei­ta,
jolta porvarilliset lehdet yhtämit­taa
julkaisevat. TäUöin kirjailija täh­dentää,"
että "sosialidemokraattinen
lehdistö valehtelee eniten j a että se
tuntee erikoista vetoa tähän toimin-
^taan". '
Martin Andersen-Nexö kohottaa
voimakkaan ja arvovaltaisen prole­taari-
kirjailijan äänensä maaliman
ensimmäisen työtä teikevien valtion
puolustamiseksi. Jo kymmenen vuotta
sitten hän kirjoitti: "Ihmiskunnan
onni on Neuvostoliiton kasvavassa
voimassa, Neuvöstblllton, joka käy
Johdonmukaista Ja Järkkymätöntä
taistelua rauhan puolesta".
Suurella lämmöllä hän kirjoittaa
Neuvostoliiton suurista johtajista V.
L Leninistä ja J . V. StaUnlsta:
"Vuosisatoihin el ole ollut Ihmistä,
jcka siinä määrta kuin Lenin ollsI
pannut llikikeclle Ihmisten ajatukset
j a timteet . . Lenin on innoittanut
niitä Ihmiskunnan voimia, jotka käy­vät
kamppailua edistyksen puolesta'*.
Kirjoituksessaan "Stalin" hän on
selkeästi ja ansiokkaasti kuvannut
suurta johtajaa Ja opettajaa.
"Neuvostoliiton menestys ja onni
on sitoa, että sen Johdossa on ollut
kaksi yleismaailmalliset mitat täyttä­vää
hahmoa— Lenin Ja Stalta. He
ovat seuranneet toinen toistaan, k u ­ten
potka seuraa Isäänsä. Kumpikaan
el ole pudonnut taivaasta, vaan he
ovat kasvaneet esiin maailman prole-täriaatta^
kesikuudesta, sen parhaiden
voimien henkUöitymlnä.
Stalinta samota kuta Lenlnlnkln
suuruus on siinä, että hänen persoo­nallisuutensa
on Ikäänkuta koko maa­ilman
sorrettujen majakka ja levot­tomuuden
jä pelon aiheuttaja rik­kaille.
Lenin ja Stalta kuuluvat Ih-misktmnalle.
sen elinvoimaiselle osal­le,
joka haluaa rakentaa uuden pa­remman
maaliman. Steltain nimeä
seuraavat vähäväkiset Ja sorretut,
häntä kiroavat sortajat.
A i k a kuuluu Stalinille. Sadat mil­joonat
ihmiset koko maailmassa ajat.
televat häntä suurella kiitollisuudel­l
a " . •
Suurten kykyjensä . kc&o- voimaa
hyväksikäyttäen Martta Andersen-
Nexö kävi fasististen toisen maail­mansodan
jietsojien kinxppuun selvitr
taen väsymättömästl neuvfttovaltion
rauhanpoUtilk3caa. Nämä hänen lau­suntonsa
ovat huomionarvoisia vielä
e;;
,:,.-||iji5:|t/|
CBC:tt'nidioyh4yo *'Westc!ltiFiTe*', joka esiintyy joka tiistaina ja tors­taina,
alkaen'kello 5.45 j.p. Vasemmalta oikealle CammlcHoirard, Marcel
Lafortone,- Geor^ Appleby, Oral Scheer, Woody Hill Ja Gene Cloutier.
MIKSI JOHN HOWARD LAWSON
ON TUOMITTU VANKILAAN? •
> KUU. DAVro PLATT
Hollywoodta huomatuta eilokuvaklr-jaiUJa
on mennyt vankilaan , • .
Onko. j c h n Howard Lawson van­gittu
USA :ri hallituksen tclmesta i l k .
si, että hän olisi kirjoittanut raakoja
väjkivältafllmsjä taikka kilhoittanut
rotuvihaiaii Ja sotaan? \
E i . Rikoksena pidetään sitä, että
hän kirjoitti Inhimillisiä, eikä epäln-hlmllUslä
filmejä.
Monopoli valta, joka kontrolloi a i ­kakautemme
tärketatä kulttuurivällt-täjää,
heitti Lawsonin kaltereitten
taakse <koeka hän oli Johtava persco-nalUsuus
niiden henkilöiden piirissä;
Joiden mielestä elokuvia tulisi käyt­tää
humanismta hyväksi eikä tuhon
edistämiseksi.
Hän el olisi vankilassa jos hän olisi
nöyrtynyt varas PameJl Thomasin
edessä Ja luvannut valmistaa filmejä,
jotka opettavat kutaka ihmisiä mur-hataahi
kuinka vietellään, kuinka elä­mässä
päästään eteenpäin astumalla
kanssäihniisten kasvoille. Hän olisi
vapautettu Ja sallittu Jatkaa uraansa
Hollyvfoödissä jcs hän olisi alistunut
käyttämään lahjojaan sötakauhiui
edistämiseksi.
Mutta Lawspn, Joka on aina usko­nut,
että taiteilijan velvollisuus on
edistää demokratiaa, edistää vapaata
ajatusten vaihtoa, valitsi vankeuden
sensijaan että olisi kirjoittanut f i l ­mejä
gestapon ajatusterikpntrollin
määräysten mukaan.
"Minun - puhe- Ja kirjoitusvapauie-nl
el ole myytävänä korttiin, jossa
J . Parneli Thomas hyväksyy työmaan
minulle siksi kunnes lähemmta mää­rätään",
sanoi hän WashlngtDrilssa
silloin kun häh asetettiin syytteeseen
tämän roiston halveksimisesta.
Mitkä ovat ne "rikokset", jonka t a ­kia
Law5ön ori heitetty vankilaan
VVashtagtonin ja Wall Streetin toi­mesta?
Viionna 1938 Lawson iklrjolttl Fran­con
vastaisen fUmlh "BJockaden",
en=lmmäisen ja ainoan HollywöcdLs5a
valmistetun filmin Espanjan tuhoo­jaa
vastaan.
Jos Lawson olisi prostituoinut ky­nänsä
palvelemaan vihollista, kuten
tekivät monet Hollywoodln kirjoitta­jat,
jos hän olisi kirjoittanut Fran­coa
puoltavan filmin, ylistänyt tätä
naisten ja lasten tem-astajaa, vein
vakuuttaa teille, että hän el olisi
vankilassa tänä päivänä;
Tällainen rangaistus annetaan vain
sille, joka on käyttänyt lahjansa ja
kunniansa edistääkseen ihmisten
taistelua demckrätiari puolesta.
Vuoitaa 1943 kirjoitti Lawson, fasis­min
vastaisen fllmtaäytelmän "Action
in ttie North Atlantic",; ensimmäisen
Höllywoodin filmin, missä yleisesti
tunnettua työväen unloa el väin mai­nittu,
vaan kuvattiin myötätunnolla
Ellei Lawson oHsl syyllistynyt
anteeksiantamattomaan työväen-miellsen^
• filmin kirjoittamisen r i ­kokseen,
jos hän olisi kuvan­nut
imlon haalin paheen pe­säksi
ja kirjoittanut urkkijan sanka-rUlIsesta
osasta, el häntä olisi asetet.
tu syytteeseen, mustalistattu j a tuo­mittu
vuodeksi vankeuteen. Onko kos­kaan
sattunut sellaista tapausta, että
kirjailija heitettiin vankeuteen puna-kauhun
lietsonnasta taikka union re­pimisestä?
TOllalsla rangaistuksia va-rataan
vain työväenmlellselle j a fa-slsminvastalselle
kIrJalllJaHer
Vuorina 1944 Lawson kirjoitti fil­min
"Sahara", toisen mainion filmin,
jonka tärkeänä piirteenä oli se, että
sltaä el esitetty väärää kuvaa roh­keasta,
ja aloitekykyisestä neekeristä.
Jos Lawson olisi seurannut satojen
tietämättömjen . j a " taantumuksellis­ten
Hollywoodln kirjailijain. Jotka vii­meisen
puolivuosLsataa ovat tuotta­neet
filmejä, jotka ovat olleet täynn-a
valheita neekereltä vastaan, askeleita,
jos hän olisi kuvannut neekcrtsoti-laan
"Saharassa" : taikauskoiseksi,
laiskaksi, pelinappulaksi Ja pelkurik­si,
ellei hän cllsi särkenyt "Setä Tuo­mon
tuvan" Stepta Fediltln traditiol­ta,
häntä el clisl raahattu Washingto-nlin
sitä varten, että Thomas Ja hä­nen
kätyrinsä salvat kerätä trbkllastin
Ukaa hänen päälleen. Amerikassa el
ole vielä ketään tuomittu siksi että
piisivatkiihoittaneet rotuvihaan. Sel­laiset
rangaistukset ovat vain niitä
varten, jotka vastustavat rotuennak­koluuloa
kalkissa muodoissa. Jotka
vastustavat neskereltten väärin ku­vaamista
ja taistelevat filmien puo­lesta,
joissa Amerikan ncekcreltä k u ­vataan
totuudenmi&alsestl.
• •, •• • .• ......
Mitä merkitsee Law^onln. Trumbon
Ja toisten "Hollywoodin kymmenen"
vankilaan tuomitseminen?
Se merkitsee tätä: Kun kirjailijoi­ta
ja taiteilijoita tuomitaan vanki­laan
ajatustensa vuoksi, niin se kan­sa
kulkee fasismiin Johtavaa tietä.
'Gordon Kahn kirjassaan "Holly­wood
On T r i a l " kuvaa sen seuraävas-t
l :
"Me cjemme nähneet m?ntaallsen
paikkopaidan mällin; poliisimiellpi-teen
Ja poliisivaltion. Me olemme
koettaneet sitä päällemme — vain
tietääksemme kuinka se sopii.
"Meidän tulee hyljätä se sen Ame­rikan
nimessä. Jonka me tunnemme,
Jotta riieidän lapsillamme on oikeus
periä vapaus meiltä.
: "Päinvastaista on vaikea uskoa."
lantilalset Imperialistit pyrkivät liet­somaan
uutta sotaa,.
' Kommurilstl ja kirjailija Martin
Andersen-Nexö on vallankumousrin-taman
edistyksellisen-Itajan peloton
taistelija. Porvarillinen j a olkeistoso-sialldemokraattlnen
lehdistö vainoa­vat
häntä järjestelmällisesti j a par­jaavat
Ja panettelevat iiäntä alltui-sestl.
Mutta hän pysyy taipumattoma­na
ja rohkeana taistelijana työväen­luokan,
ratihah Ja edistyksen puolesi
ta. Siksi viholliset häntä vihaavat ja
siksi hän on rakas ja lähetaen kaikil­le
työtätekeville. Lahjakas proletaari,
kirjailija, Neuvostoliiton uskoUtaen
yttävä. ihmiskunnan valoisien aattei­den
esitalstcUJa sellainen on Mar-
Deutsches Theater
iOO-vuotias
Berlinin huomatuin teatteri Deut-sches
Theater viettää 100-vuotlsJuh-laansa
näinä päivinä. Dsutsches
Theater on pcrinnerlkas talteen
temppeli, joka on säteillyt vaikutus­taan
laajalti el vain Saksassa vaan
kftkp eurooppalaiseen teatteriin, var­stakin;;
loistokautenaan Max Reln-härdtln
johtamana. Voimakkaat
teatterlpersoonalllsuudet ovatliin o l ­leet
ratkaisevia tämän teatterin val­heissa.
Kolme ensimmäistä vuosikym­menhän
teatteri esitti ajalle tyypil­listä
vaudeville- ja operettiohjelmis-toa,
kunnes rohkea uudistaja Adolf
L'Arrong€,ottl teatterin johdettavak-licen
1881.. Hänen mukanaan alkoi
modemta ohjelmiston voittokulku:
Ibseniä, BJörnsonla, Gerhard Haupt-mannlgg
Suuri näyttelijä Josef Kainz
oli silloin, modernien näytelmäHirJalll-
Jaln sankaritulkkina, L'Arrongea
seurasi, toinen uudistaja Otto Brahm,
jonka ohjelmana oli naturalismi, vär­ein
lyhytaikaisetesl jäänyt tyylisuunta
näyttämöillä. Brahmin aikana Deut-eches
Theater lila oli jo loistava näyt­telijäkaarti,
johon nucrena tulokkaa­na
liittyi myös Wienistä tullut juuta-laissaksalainen
Max Relnhardt. V.
1905 Relnhardt siirtyi vain 32-vuoti­aana
Brahmin palkalle teatterin joh­toon^
Ja Shakespearen loistavasta
"Kesäyön unelman" ohjauksesta alkoi
25 vuotta kestänyt Reinhardtin hal­litsijakausi
Sak.5an näyttämöllä.
Dcutsches Theaterilla oli silloin näyt-telljältunnassaan
sellaiset tähdet kuin
Paul Wegen^r, Helene Thimig, Lulsc
Höfllch, Emil Jannlngs, Wcmer
Krauss. Conrad Veidt, Elisabeth
Bergner Ja monet muut, Jotka tulkit­sivat
niin klassillista kuin modernia
ohjelmistoa suurenmoisella tavalla.
Relnhardt sai väistyä fasismin tiel­tä
kuten monet muut suuret taiteili­jat,
j a teatterin maine Ja taso laski
vähä vähältä kolmannen valtaikun-nan
aikana. Mutta sodan päätyttyä
Deutsches Theaterllle on alkanut uu-
.sl nousukausi. Tällä hetkellä tässä
100-vuotIaassa taiteen temppelissä
ohjaa Jälleen voimakas Jä Itsenätaen
teatterimies Bert Brecht. Deutsches
Theater on Jälleen kohonnut Saksan
teatteritaiteen Johtoon.
BC:n haiset proles-toivat
Eugenie
Cotlonin puolesta
Vancouver. B. C. — Canadan Nais­ten
Kongressta tämän maakunnan Jä­senet
ovarsyvän suuttumuksen vallas­sa
niiden syytt cldcn Johdosta, Jolta
Ranskan viranomaiset ovat esittäneet
Demokraattisten Naisten MaaUmänlli-ton
arvossa pidettyä presidentti Mihe
EugenleCottonla vastaan.
Mme Cotton on Johtavassa asemassa
tiedemiesten keskuudessa ja häntÄ
syytetään osallistumisensa takia tais­teluun
rauhan puolesta. Koska Rans­kan
naiset ovat voimakkaasti protes­toineet
Vietnamin sotaa vastaan. Jon­ka
avulla Ranskan hallitus aikoo ku­kistaa
Vietnamin kansanhallituksen,
syytetään Mme Cottonla "Ranskan
kansallisen puolustamisen : vaaranta­misesta".
Canadan naiset tuntevat Mmc Cot-tonln
mainion toiminnan j a hänen
rakkautensa maataan ja sen kansaa
kohtaäh. Hänen tclmtatahsa rauhan
ja naisten clkeukslcn puolesta on ollut
Ranskan parhaiden perinteiden mu­kaisesti
innoitta va'na esimerkkinä nai­sille
kaikkialla maalimassa. Moisten
syytösten esittämlneii häntä vastaan
on loukkaus kolkkia nasla Ja raaka
hyökkäys alati kasvavaa rauhaniiiket^
_tä vastaan, Jo.ssa naiset esittävät tärp.
keätä osaa kaikkialla Ja erikoisesti
juuri Ranskassa.
Canadan Naisten Kongressin tämän
maakunnan Järjestöt yhtyvät Demo-kraat
tistcn Naisten Maallmanlti ton
vaatimukseen, että syytteet on peruu­tettava.
Me keholtamme Jäseniäm­me
jä' kannattajiamme lähettämään
protesteja Ranskan lähettiläälle Ot-t
a w ^ n , edelleen Ranskan viranomai­sille
lähetettäväksi. "
Lauantaina,kesäk.24p. — Saiurday,iune24; SIvii ' S K '
Suomen lyöväeQ vappujuhlat olivat
osoituksena yhtenäisyydestä
• • • • I
ivat
P^ilmiesitykset lopete­taan
kesäkuun lopulla
syyskuuhun saakka
Suomifilmien esittäjä Arvi V. P a l ­mu
ilmoitti elien Sudburyssa. että ke­säkuun
lopulla lopetetaan suomalais­ten
filmien esittäminen Sudburyn ete­läpuolella
Ontaricosa Ja siirretään to­dennäköisesti
tulevaan syyskuuhun
K a a k k a . Tämä koskee kalkkia niitä
''.•;Ityks'ä. jotka oli suunniteltu t a ­pahtuvaksi
heinäkuun aikana.
Mr, Palmu sanoi siirtämisen olevan
tarpeielHsta «en takia, että hcinäk, 1
Ja 2 pnä pidetään kaksi suomalaisten
laulujuhlaa, jonka lisäksi kesäiset I l ­mat
vaikuttavat monella tavalla s l -
h^n. että lukuisat I h n ^ t eivät saisi
tilaisuutta "Loviisan" Ja "Kalle Aalto­sen
moniJamen" näkemiseen.
Helsingin Vapaan Sanan paki­noitsija
"Suti" kirjoitti lehtensä
kesäk. S päivän numerossa hltlerl­läisten
Juhlimisesta Suomessa. Jul-
•kaisemme pakinan alkuosan oheel-llsena.
Ellen, kauniina suvisena sunnuntai­na
liehuivat liput ympäri kaupunkia.
Moni yksinkertainen pysähtyi katsele­maan
Ja kummastclcmaari .että mi­kähän
juhlapäivä se taas tänäänkin
on kuin noin liputetaan. Satuimme
kuulemaan erään kummastelljnn ky­symykseen
annetun vastauksen: — Se
on Hitlerivalnaan kunhiaksl.
' ' J a nllnhäh se tosiaankin oli 1 Mle-lecnunc
muistui elävästi kahdeksan
vuotta sitten tämä kesäkuun 4 päivä.
Olimme silloin armeijan' rullissa ja
kohtalo bll tilapälse.stl heittänyt mei­dät
n.s. Viipurin mottiin, jonka kaut­ta
sairaaloista palanneet rintamamie­het
lähetettiin jälleen yksikköihinsä.
No niin: Sielläkin Juhlittiin tätä
suurta Juhlapäivää. Olihan Immölän
lentokehttä, jonne Hitler laskeutui
tervehtimään suomala'sia vasallipääl-llköitään,
melkoisen lähellä Viipuria,
joten upseerit ja muut sotahullut tues­sa
Karjalan raunioituneessa mctro-poollssakin
olivat henkeä pullollaan.
Ensimmäscn kerran sodan aikana
tarjottiin tuona päivänä valtion puo­lesta
sotilaille myös alkoholijuomia.
Tottahan tällaisena kansallisen ylös­nousemuksen
Juhlapäivänä piti viljellä
myös kansallista juomakulttuuria.
Olimme toimistotehtävissä Ja saatoim­me
siis melko tarkasti seiu-ata tätä
Jaloa viinamäen antien jakoa- Taval­liset
mosurit salvat kahvikupillisen
tikkuviinaa nuppia kohtia, mutta up­seerit
Ja varsinkin muonapuolen fis-kaalit
pitivät v.aransa ja Ullcttivat
konjämlinlt sun muut paremmat Juo­mat
omaa tarvettaan vsrtcn. Eikä
niitä suinkaan kahvikuppcsllla mitat­tu!
Pullokaupalla herrat vetivät nah­kaansa
näitä elämän eliksiirejä Ja hih­kuivat
sitten niinkuin kykenivät Ja
niinkuin suomalaisen upseerin luon­toon
kuului, Jotta "Hell Hitler!"
Korkealla olivat silloin suur-Suomi-unclmat
ja korkeas.sa Jtursslssa oli
myös Hitlerin Aatun maine. Maan­petoksesta
luomlttlln, ios uskalsi c-päillä,
että moinen kunnia Ja menestys
myös Aatun kohdalla saattaisi olla
tilapäistä. E l ! Ikuisesti uskottiin Hit­lerin
vallan kestävän Ja avoimesti pu­huttiin
sen levittämisestä myös totaa-ilscstt
Suomea koskevaksi, Eiicäpähän
se de facto oikeastaan muuta ollut­kaan
noina päivinä ja vielä moniai­ta
aikoja niiden Jällccenkin aina kuu-
Iu'£aan Ribbentropsoplmukscen saak­ka,
Jolloin Risto Ryti täydellisesti
Vruunasi maanpetturuutensa Ja alisti
Suomen valtakunnan Hitlerin käskyn-alaisuuteen
myös de jurc.
Niin. Tätä päivää nyt sitten ellen
Juhlittiin, Upea paraati, Joka kuu­leman
mukaan oli tarkoitus pitää Hei-singVÄä,
siirrettiin lappeenrantaan
eli lähemmäs HiMcrmulstoJen maan-tletcelKfitä
fiijalntipatkkaa. Tolsipj
Ihan itse Immolan kentällä olla jon-^
klnlalnen muistohetkl tämän Suomsn
porvariston tähän astlsen historian
korkeimman juhlapäivän muiston
kunnioittamli'cksI Ja vcrcstämlRek-sI.
— Tlbet tekee kauppaa Intian kans-sa
korkeitten «ollen kautta, Joista jot-
Tcut ovat 14,000—18.000 Jalan korkul-sU.
tänäänkta. jolloin amerikkalais-eng- tta Andersen-Nexö, T I L A T K A A V A P A U S!
— Mulnafs-Kreikan urheiluun o»al.
listujateivätrflyöneet litiaa. mutta e l i ­vät
syömällä uutta Jumtoa ja kuivat­tuja
viikunoita.
Helsinki. — Täkäläinen Vapaa Sana
teki toukok. 3 pjivan numercssaan
seuraavanlaisen yhteenvedon ja kat­sauksen
vapunviettoon: -nähden Suo­men
työväestön keskuudessa:
Vappujuhlat muodostuivat sclväksf
veltoksi yhtenälsyyssuunnatt: kannat­tajille.
Koleahkosta säästä Ja sosdcm.
oikeisto johdon kielloista huolimatta
työväestö kerääntyi, entistä sankem-mln
Joukoin Järjestöllppujensa ja yh­teisten
talstelutunnustensa toakse.
Niinpä esim. Helsingissä osallustulkul.
kuecsccn 16.500 henkilöä, mikä on n.
5.000 enemmän kuin vuosi sitten.
S A K : n kielloista huolimatta oU am­matillisia
lippuja kulkueessa 92, po­liittisten
Järjcstöllppujcn lukumäärän
noustessa I76:een. Juhlopalkalla K a i ­saniemen
kentällä oli yleisöä n. 30.000
eli muutama tuhat enemmän kuin'e-delllsenä
vucnna. Sosdem. puolue c i
uskaltautunut kadulle lainkaan. Män­tymäellä
pidetyssä juhlassa — jossa
Tanner jälleen toisti syksyn 1944 tun.
nuksensa: kommunismia vastaan! —
Ilmoittaa STT pollLsin arvion mukaan
olleen vain 6.500—7.000 henkilöä.
Myös muissa kaupungeissa onnistui­vat
työläisten yhteiset vappujuhlat
erittäin hyvin. Niinpä Turussa oU
Mrs. Roosevelt seu­rueineen
Helsingissä
HcLslnkt. — (S-S) — Oltuaan pari
päivää Suoman Lapissa Ja tutustut­tuaan
Lapin jallecnrakcnnukicen
Mrs. Rooselvcit seurueineen saapui
Helsinkiin kesäkuun 11 pnä. Hänellä
oli sydämellinen vastaanotto Malmin
lentokentällä. Samana pälvänä<hän
va.staanotti sanomalchtlmichct. I l ­lalla
oli U S A : n ministerin vastaanot­to
Mrs. Rooseveltin kunniaksi.
Toisena vierailupäivänä Mrs'. Roo­sevelt
tutustui HcLsinkiln käyden to-ollisuuslailoksi5.*>
a. sairaaloissa sekä
teki matkan Lohjalle, siellä hän tu­tustui
paikkakunnan nähtävyyksiin
j a osujamlston clämätin. Hänen
matkansa muistoksi hän sai tilaisuu­den
istuttaa koivun Rantalon talon
pihamaalle.
Kolmantena päivänä tasavallan
presidentti Paasiki veliä oU lounas
Mrs. Rooseveltin kurmlafcsl. Sen l i ­säksi
iltapäivällä eduskunnan puhe­miehenä
oli teekutsut. Illiilla Mrs.
Roosevelt puhui Yliopiston Juhlasa­lissa,
Joka oli täpö täynnä kuuiltoitn.
Kaiken tämän lisäksi Mrs. Roose­velt
suoritti ostoksia Helsingin liik­keistä
siitä huolimatta, että monet
järjestöt olivat muistaneet häntä l a h .
Joillaan.
Mrs. Roosevelt matkusti kesäkuun
15 p :n aamulla Kööpenhaminaan,
yicJscnä toteamuksena hän la u.sui
suuren tyytyväisyytensä näkemäänsä
ja kuulemaansa.
--^•^ s
kulkueessa 7,700 henkilöä jä JuhIS|)3a^ J
kalla yli 2000O. Täälläkään e ^ ' » » ' ' - l
demelllä ollut iculkuetta. Ja Juljl^|i}ti |
Jossa U. Vorjonjn puhui, o l i saapmmlf' /|
kuulijoita vain n. 2,500. Kntinen'pilä-t |
ratalstert Fagerholm yritti O u l u s d * ^ ^ ' i
dota pohjolan työläisiin, mutta launinL /
tuloksin; vain tuhatkunta kuuUjJia^
saapunut. ScnsIJfian työläisten yhtelT ^•
sessci juhlassa-pIl, |.000^^kil8ä j a |
kulkueessakin yli 2,600. Tampereella I
oli ammatillisen- paiiiiUUsJäri&tdn %
kulkueessa 9500 Ja JuhlapailcaIIat:lä-hes
16,000. Erittäin onntstup^j^l %
muodostuivat Kemin työläisten väp- 1
pujuhlat. jclhlh ösaanöttd tfll-suut-em- i
pl kuin koskrfan aikaisemmin -»-»^tfl- i
kuees.sa y l i 5.2Q0 Ja juhlapaikalla n. ^i;
7,000 henkilöä. ' ' . i
MVÖs r maaseudun työläiset olivat v
sankoin Joukoin mukana ammalJfii(s-! s |
tcn paikallisjärjestöjen ja SKäbL;n i
osastojen Järjestämissä työväen •jthtol. \
slssä vappujuhlissa. Vain harypl^sa o
kaupunki ja kauppalapalkolssakaan 's
kohosi sosdcmlen juhliin osallistujien
lukumäärä edes tuhanteen; maaseu­dulla
olivat lukumäärät 6lt-lkln'''prc- '
ncmmät. Vappujuhlat olivat «selvä
osoitus työväestön yhtcnälsyystsiliiliiis- ;|
ta j a muodostuivat selväksi tuomioksi
ammatillisen liikkeen hajoittajllle,
jotka erottamispäätöksillään yrittivät S
estää ammatillisia järjestöjä vajijiu-
Juhlicn järjcstämLscstä. SamaJla-^olI-vat
Juhlat työläisten voimakas Jouk-kotahdon
ilmaus: rauhan, leivon^Ja':;?|
demokratian.puolesta, sotaa Ja-taiin- s
tumusta vastaan! Sokä työväcrtnik- '^i
kcen hajolttajlcn että heidän IsUiitU i
ensä kapitalistien — on syytä pitää rf
mielessään äskeisen vapun opetukset, i
Palokuntalaiset
pelastivat linnun
Ware, Mas». — Punarlntalncn lintu
on elävänä tänään vaikkascmclketa
hirtti itsensä pesässään hiljattain.
Palokuntalaiset nostivat tikkaat 40
Jalan korkeudelle vapauttaakseen l i n ­nun.
Joka oli sekaantunut langan pät­kään,
jolla se rakensi pesäänsä puu­hun.
Pelastajat katkaisivat langan
linnun ympäriltä Ja kantoivat sen
alan.
Lintua hoidettiin sen yön ja seu­raavana
päivänä ee vlscrtell kirkkaas­ti
ja oli valmis ryhtymään uudelleen
kodin rakentamiseen.
— Japanin pohjoisosan saarista on
suiu-ln Jesso Hokkaldo,
.. . „—_/ : „ .
STARKVS GARAG^
J. A. NISULA, omtet. ,"
Kaikenlaista autojen ylelskorjäite-ta
ammattitaidolla Ja fcohtu^H»
noilla. 24 tunnin vetopalvclu, soit­takaa/
puh. WA. 0012.
371 Spodina Ave. Puh. WA. '^m
(Sisiulnk. Cecil St, puoleltalf..
Kotiin puh. KI. 1531
NELSON GARAGE
610 Oundas St. VI,, Torontot >
l'L. OlSl — AD. 07M v'.{
Pitkän Ja lyhyen matkan veto- ;
palvelu» — Autojen sällytyet&v
FINNISn STEAM i3AT09
C6-S8 matan Street ' " •
Toronto, Ontario
MIEHET: >
Keskiviikkona j a torstaina är22Iji.
Perjantaina 1-12 i.p, > >
Lauantaina 1 i.p.-2 ap. , ',i
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p. .
NAISET:
Keskiviikkona Ja torstaln;^;3-l$i i;!p^
Perjantaina Ja lauantaina 1-12 i.p.
rUIlCLlN EL. 257t
• I ' • - If-I II I • - I M - III li II II
Peter Ä. Vesa, BJA.
Banrbter. Solloitor, Notaiy'4
SUOMALAINEN^
LAKIMIES '
OE. 8302 602 Danf orth ATB.
(Near Pope Ave.) Toir^to
I » ' I
SAAMMEKO LÄHETTÄÄ TEIDÄN
Kahvi-ja Ruokapakettinne
S U O M E E N
Nyt lähetämme 7 paunan K A H V I P A K p T f E J A JokaifiellB perheenäo.
Jäsenelle Suomeen. 'r
"AttOMA" PAKETTI S 7 „ 7 S"rLAVOUA" PAKETTI S8. S 6 ' '"
Vihreän kahvin hinfiat vaihtelee 65c—90c pauna. "'I
Virallinen po.'itikonttorin antama kuitti lähetetään kaikille pakettle.Q/
lähettäjille.
Myös loemmo pakot te J a teidän eritylsluettelon
• mukaisesti
Kirjoittakaa tai vierailkaa liikkecsGämmc:
ii ti
PEOPirS TEA & COFFEE CO.
PUHELIN EL. 7832
266Quoon St. Wost Toronto, Ontario
DR. TEUVO TENHUNEN, M;D.
Vastaanotto keskiviikkona Ja perjantaina kello 7 - ^ ip,.'>6rfata«^
aikoina sopimuksen mukaan. ',i ..^
e iiriu 1 e» »r < Konttori RA. Ö»93'
6 Willcocka St., Toronto Koilta OX. 0080
— MATKAT EUROOPPAAN-r-
LAHJALLA TAI XENTOTEITSE .,.
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin. Joko
yhtäällcpäin tai edestakaisin ja avustamme passinne Ja viisuminne:
hankkimisessa. Halutessannc tuottaa Jonkun henkilön Canadaan
annamme Teille mielihyvällä tarkat tiedot sihrtolaisviraston mää-i
räyksistä ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu mä^rä paikkoja laivoissa ,v, 1950,
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä Ja kesää varten. • . /
TARKAT
TIEDOT O.K. Johnson &Go.
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
724 B«y Street Toronto 2, OnUrio Poli. W«. 14M)3:
Pyytäkää meUtä lähempiä Hetoja
1
M
im
im
lm
'iti
"-Xl
hm
m
m
im m
»«li
t l
m
-Sm'
# Mm
h'.tn
(m
4 f '
"i-y