1949-02-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, helmik. 10 p. — Thursday, Peb. 10 OnUI fl( PIfHlMIt tiUtabed Ifov. «th ItlT. Ani rted M «eeond dus maU br the Fort PMN» P^Hrtnentb Ottov». Pob-iftiea ib«i«e «Mktr: Tuesdfty*. mmtadaya «od Oitiixdajv bjr Vapsia MSriiiBC GoBBpuqr UdU •» liDO-lOS EdttötlAi QfBee SL ailprt, te» W. «ÖQBd. TZLAVBHXmiAT: Caxuutana: i vk. «JQO 6 kk. 3 ^ S.kfe;.3jD0 YbdmaUolmi: l vk. 7i» 6 kk. aj80 Stuxnessa: i vk. 7.50 0 kk. 425 rauhansopimuksen päivänä l Tänään tulee kuluneeksi 2 vuotta siitä jolloin Parisissa allekirjoi-iettiin Suomen,,sekä Italian^ Rumanian, Bulgarian ja Un^rin rauhan- ^imukset. ' Kuten muistetaan, rauhansopimuksen allekirjotttaroifien oH «uuri Ilosanoma kaikille demokraattisille suomalaisille, jotka rakastavat maataan sekä haluavat säilyttää sen demokraattisen hallitusjärjestel' JBBSOX ^ pyrkivät tur\'aamaan <maansa kansallisen vapauden. Vain "^ifasdstiset "aseveljet" ja mi^ut sotarikolliset oliyat tyytyroättBmiä rau-iiansopimii^^ ; Suomen valtioneuvoston johdolla järjestettiin Helsingin Messu- Jiallissa helm&uun 10 pn iltana 1947 suuri isänmaallinen jtihlatitaisutis tittihansopimuksen allekirjoittamisen kunniaksi. .Samanlaisia juhlia jifjestettiin eri puolilla Suomea ja koko maa oli liputettu kauan odotetun ja kipeästi kaivatun rauhan kunniaksi. X>1, Suomen rauhansopimuksen allekirjoittainisen toisena vuosipäivänä, jolloin taas epäinhimilliset, demokratiavastaiset sotaimperia- Jtstit kalistelevat sapeleitaan ja yrittävät keinolla millä tahansa liittää i|iin Suomen kuin Skandinaviankin maat strat^iseen sotapiiriinsä, on hyvin ajankohtaista palauttaa mieliimme yllämainitut seikat ja niiden l ^ k s i yjelä joitain edustavien suomalaisten julkisuusmiesten lausun-torja rauhasta. Kansanedustaja Voionmaa (sd) lausui eduskunnan istunnossa mtbansopimuksesta keskusteltaessa mm. seuraavaa: ''Kun Suomi epä-yapauten& i aikana on voinut olla niin hyvissä väleis.sä Venäjän keisarin Aleksanteri II kanssa, että oh pääkaupunkinsa Suurtorille pystyttä-liyt hänen kunniakseen muistopatsaan, luulisi Suomen kansan voivan dää. ystävyydessä Neuvostoliiton ja sen kansojen kaa-jsa, joka en-jdnvmaisenä tunnusti maamme itsenäisyyden." ' Kansanedustaja I^essi (SKP:n pääsihteeri) lausui: "Demokratian JVOltto toisessa maailmansodassa pelasti e: vain meidän maamme, vaan 4U))co maailman fasistiselta hirmuvallalta.' Ei ole epäily.stäkään siitä, etteikö rauhansopimuksen allekirjoittaminen täyttänyt Suomen kansan suurinta ja harlainta toivoa. ^ Vasta kaksi vuotta sitten allekirjoitetun rauhansopimuksen jälkeen on tapahtunut paljon asioita. Myönteisellä puolella mainittakoon ^ r i esimerkkiä Suomen kohdalta: Neuvostoliitto vähensi sotakorvaus-liuiksuja puolella, nimenomaan paljon parjatun Suomen SKDL:n aloitteesta. Sen lisäksi on rauhansopimuksen luekäl laadittu Neu- .Vi;^tpliiton ja Suomen välillä keskeisen avunannon sopimus, sekä tehty hyvin merkittäviä kauppasopimuksia, mitkä kaikki ovat rauhaa ja •Suomen kaasan parhaita etuja palvelevia toimenpiteitä. Mutta samanaikaisesti on tapahtunut maailmanlaajuinen jakaantuminen siten, että nyt on olemassa kaksi suurta vastakkaista leiriä: yhdysvaltain imperialismin johdolla ärhentelevä sotaleiri ja sosialisti- '^n Neuvostoliiton ympärille muodostunut demokraattinen* rauhan- ^rintama. Ja näiden vastakkaisten leirien välHIe on kehitetty äärim-sota", mikä nyt uhkaa syöstä ihniiskun-ilian sotaan, missä atomiaseidien avulla ^>^)^:aan kärventää kokonaisia kansakuntia. Yhdysvaltain hyökkäävä imjierialismi on valitettavasti kyllä saanut joko^nemmän tai vähemmän .salaisesti toimivia kannattajia Sunin, jota yritetään takaoven kautta kuljettaa uudelleen sota-seikkailujen tielle. Jokainen suomalainen ja Suomen kansan ystävä »tuomitsee sydämensä pohjasta ne vehkeilyt, -mitä Fagerholmin "työ- - väenhallituk^en" nojaten nyt harjoitetaan Suomen iiudelleen sota- ''piiriin vetämiseksi. . Tässä on yksi vakava esimerkki: Kun vuoden !:a]ussa ilmoitettiin, että Canadan uusi ulkoministeri L. Pearson on -vaknis ryhtymään neuvotteluihin Pohjois-Atlantin sotasoplmukseen liittymisestä, niin samassa radiouutisessa mainittiin, että tarkoitus on myöhemmin vetää Suomikin tähän itsemurhaliittoon. Toinen esi- "mei^tki voidaan ottaa Norjasta. Tammikuun alkupuolella Norjan ; ulkoministeri Lange julkaisi ".Arbeiderbladetissa" haastattelun jossa hän Selitti, että "pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö'' on tarkoitettu anglo-amerikkalaisen sotaliiton järjestelmään soveltuvaksi lisäkkeeksi Neuvostoliittoa vastaan. Ministeri Lange, joka on nyt saamassa lisä-määräyksiä Washingtonin dollartmiehiltä, kehoitti silloin ^Ruotsia ja Tanskaa asettumaan tälle kannalle. Ohimennen hän teki tuolloiit^ selvän viittauksen myös Suomeen päin. Kun tähän lisätään Suomen patamustan taantumuksen viimeaikainen "ryhdbtyminen" ja Fagerholmin 'työväenhallituksen" kaksimieliset esiintymiset, sekä Neu- : vostoliiton Suomelle lähettämät nootit, niin ei voi olla epäilystäkään siitä, etteikö Suomen kansainvälinen tilanne ole viimeaikoina heikentynyt ja pahentunut. • * • NiiUe täkäläisille maanmiehillemme, jotka kaikkien onnettomuuksien jälkeenkin toivovat uutta "revanssisotaa" Suomen ja Neuvostolii-t^ ton välille — ja tällaisia epäinhimillisiä, mistään seurauksista välittä- ^mättömiä ja tykkänään edesvastuuttomia Suomen kansan parhaitten etujen vihollisiakin kansanlaistemme keskuudesta löytyy — tämän rauhansopimuksen allekirjoittamisen päivä pitäisi olla erikoismuistu- Vtuksena siitä, että sota ei tuonut odotettua "Suur-Suomea", vaan köyhtyneen ja >'ieläkin haavojaan sairastavan "pienen Söomen". Sodista on kautta aikojen koitunut Suomelle pelkkää vahinkoa ja alueellisia menetyksiä. \'ain rauhan aikana j a 'sivistyksen aseilla" kuten suuri kansallinen herättäjämme J. W. Snellman opetti, Suomi on a i kaisemmin saanut korjatuksi sodan hävitykset ja takaisin menettäjänsä maa-alueet. Näin kävi juuri päättyneessä sodassa mutta vielä hullummin kävisi siinä, jos Suomen oikeistojohto, mikä ei ole mitään (^pinut eikä mitään unhoittanut, saisi tehdyksi vielä sen koiran pal-vdun, että Suomi nyt sidottabiin \VaU Streetin sotastrategiaan. ' Seh^ää on, että Suomen amerikkalabmieliset porvarit ja heidät auliit oikeistolaiset sosialidemokraattiset apulaisensa ovat valmiit en-tbten virheittensä uusimiseen. Mutta aiN-an varmaa kuitenkin on, .että nämä paheelliset sotasuunnitelmat tulevat kohtaamaan kuaniatto- ~inan häviön. Suomen kansa ei halua joutua uusien akselivaltojen peli- " nappulaksi ja sen seurauk%?t7r atomisodan tuhottavaksi. Suomen - työläiset, talonpojat ja q)pineiston parhainunbto — vieläpä fauomat- "tavaosa järkevinmMstä por\'arastakin — käsittää uuden sodan niielet- ; tön^tsi itsemurhapoljtiikaksi. Suomen kansa haluaa ennen muuta rauhaa — ja kaksi vuotta sitten allekirjoitetun rauhansopimuksen rIcatkkein -täricein kohta onkin se, että nyt ei voida enää Suomen kansaa ^^toa pakkc^itaan. Allekirjoitettu rauhansopimus vakiinnuttaa de-nic& raattiset vapaudet Suoihen kansalle määrittelemällä, että "Suo-ttien pn ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpitebiin taatakseen I^B^kilte Suomen lakien ala . . . Oikeuden nauttia ihmis-i^ ii^ujtsia |a {KDisv^pauksia . . Rauhansopimtis kieltää suojeliis-l^^^ n järjestämisen ja fasistijärjestöjen perustamisen ja niin kauan SuMnen ksuisa saa vapaasti päättää omista asiobtaan, me voimme Mitä inuut sanovat TilSTVSTAA UUTTA Vastusuessaan Italian i i n t t ä m i s t ä \ Läzisi'Ea:roop2n. Jiittoon, minkä hän \ kimasi -uudeksi pyhäkKi alUaasiSasi" j Italian konununistl5«n puoiueen johtaja Palmiro Toglia-tti kirjoitti " U n i ta" lehdissä.: "HäyU&ä. siltä, että vi«lä ole päättynyt aika, Joiloia italialafcten täytyy £aada sanomalehdistä tietoja, e t t ä heidän maataan Jobdstaan o^ak-fll 'Icommur.Lstiva&taisesta sppimukses-ta' tai Jastain muurata akssliata . . Dyson Carter: Wall Streetin södan Canadan urania l i e d ä ä n Yhdysval. l<3iix^ £dtas3l2i.suuden verhossa. T||i-iä kaupalla, Jonka määrää et edes Me kujeenkin pa!autaax.-ne mieliin | parlanuntti saa tietää, ryöstetään mikä oli tulo3 aikais^mmkta suman laisista poltJikoista." * * • KANNATETAAN T ä s t ä uiaallmaftta, joka on synty-nyt Ja saanut ravintoa' Magna Char-taBta.^ Oikeuksienl/alsta. Neljä-stä Vapaudesta ja kaikista ihniL>en vapauttamiseksi laadituilta asiakirjoista, e' voida sulkea pois k,2tääh. Yhtään Junista ei voida Julistaa laixxsuojatto-makfii här.-jn'kansallisuutensa, rotunsa, uskontonsa tai politiikkansa vuoksi. Kun yhdeltä mieheltä vähennet ä ä n oikeus omaan mielipiteesean-sa silloin vähennetään kaikkien ihmisten oikeuksia omiin mielipiteisiin-maamme kalkkein Icalleinta kansalHs-rikkautta. Minun huolellisimpien laskelmieni mukaan me olemme antaneet Wall Streetin ryöväreille vähintään $80 bilj. edestä potentlaalLsta atomivol-f että se voima tyydyttäisi Canadan nnaa. Tämä on kahdeksankymmentä- I tarpeen 60 vuoden ajaksi, tuhatta miljoonaa dollaria. i Nämä numerot ovat n i i n «uuria, et- Canada oc ollut kahdeksan vuotta tä Joku ehkä luulee minun lioittele- KuviU']kaa tätä voiman määrää! 'canadassa tuotetaan vuosittain 40 bilj. kllovFatfitUKtia sähkövoimaa. Se uranimäärä, Jonka me lähetämme Yhdysraltoibin, vastaa biljoonaa kilovrattitimtia sähkövoimaa. Siis tarkemmin sanoen, .me lähetämme atomipommeja valmistaville JänkeUle kunakin vuotma urania niin.paljon. Amerikalle pääasiallisin uranin lähde, van. Näin ei kuitenkaan ole asian- Se on s::ä edelleenkin. Tämä urani j laita. Olen olettanut, e t t ä vain puo-on kehitetty atomipommien elementeiksi, U-235:ksi ja plutonifcsi. Nämä elementit, vaikkapa n e c n varastoijtu atomipommeja varten, omaavat ä ä r e t tömän voim^varaston. let meidän uranlstamme voidaan keh i t t ä ä atomivoimaksi, Atomifyysikot ilmoittavat nyt. e t t ä uusissa '^siitos"- ka.soiss3, ei vain kaikkea urania voida k ä y t t ä ä voimaksi, vaan lisäksi näissä Yksi pauna U-235:ttä. joka on va- kasoissa kehittyy entistä enemmän ^ s ä . , ." — The Vet«ran.s' Advocatp j r3.stoitu atomipommia vartsn, sisältää | vo:maa synnyttäviä aineita, lehti, \ yhtä paljon voimaa kuin 10 miljoonaa) Tä-män lisäksi atomikasoissa oleva • •*• • kilowattituntia sähkövoimaa. Taval-1 urani kehitetään thoriksi. Joka on ME O L E M M E - K U U L E M A • ]iscota uranista, Jota Canada antaa j vieläkin parempaa atomivoimaa. Tä- JO KUUMA88A SODASSA | yhdysvalloUle, .saadaan U-235:ttä ja mä lisää suuressa määrässä maailman Muutama päivä sitten talon- j piutonia. Olettakaamme, e t t ä puolet omistajat häätivät Fort Worthlsta, Texasista pääpubujan. Hänen ilmoitettiin sanoneen: . . . 'Minä ihailen Joe Stalinia' , , .Hän ihaili ehdotonta diktaattoria maassa mikä käy hyökkäyssotaa hänen maataan (Yhdysvaltoja;. Canadaa, Suurbritanniaa ja muita demokraatteja vastaan • • — Sudbury Daily Star. • • • PUHEET J A TEOT Minusta' tuntuu, että meidän hallituksemme on pois omalta toimialueeltaan kun se rupeaa sekaantumaan colsten maiden sisäisiin a.sloihln, erikoisesti sillein kun .siitä voi kehittyä uskonnollinen väittely. Mistä johtuu, ettei hallitus korottanut lainkaan äänt ä ä n kun kahden uskonlahkon edustajia vangittiin äskettäin. Quebecissa •ja miksi se odobti n ä i n kauan ennenkuin se korotti äänensä Unkarin uskonnollisten johtajien vangitsemisÄ-ta? . , . — John Budgle, Toronto Daily Starin yleisön, kirjeessä, • * • K A K S I OIKEUSKUULUSTELUA . . . Mmdszenty itse tunnustaa syyllisyytensä. Hän joutui tunnustamaan siksi, e t t ä kirjalliset aslakirjatodiste«t ovat «ikgi selvät, ettei )iän voi niitä kieltää. On kjrjeitä ja asiakirjoja jotka h ä n on itse omakätisesti kirjoittanut. On todisteita rahasiirroista, mustan pörssin kaupoista.' yhteyksist ä vakoilujärjestöjen, monarkistien Ja ulkomaiden, huomattavasti Yhdysvaltain kan.ssa . . . Samanaikaisesti . . . New Yorki-ssa syytetään 12 kommunistijohtajaa "vehkeilystä marxismin-leninismin opettamiseksi. Heitä syyt e t ä ä n siltä, että ovat muodostaneet poliittisen puolue3n, julkaisseet kirjoja, artikkeleita ja sanomalehtiä . . . — N. Y. Daily Worker. *• • • PYYTÄÄ ANTEEKSI OLEMASSAOLOAMME! Ottawa. — Pääministeri St. Laurcn- Un vieraillessa ensi viikolla Washing-tonlssa, pre-sidentti Truman ja pääministeri St. Laurent keskustslevat siltä millä tavalla toimivat Nswfoimd-landln kolms sotatukiasemaä, mitkä Yhdysvallat on vuokrannut 99 vuodeksi . . . Canada voi pyytää, e t t ä ainakin nlmellioen kontrolli annettaisiin sen (Canadan) asevoimille, tai se (Canada) voi pyytää, e t t ä siUe annettaisiin vain äänioikeus niiden hallinnassa. Se tosiasia kun ne (Newfoundlan-din sotatuidascmat) maksavat Yhdysvalloille niin paljon <$500,000,000) al-t| euttaa sen, ettei C&nada todetmä-kölsesti yritä ostaa ja pitää niitä yks i n ä ä n käynnissä. l i s i k s i . Yhdysval-i a i a sanotaan p i t ä r ä n niitä huomattavan täriceinä, eikä sillä ole halua latoma niistä. On useita esimsrkkejä siitä mitä voidaan tehdä. Pohjoisen sääasemilla on toisinaan enemmän yhdysvaltalaisia kuin canadalaisla, mutta canadalaiset komentavat aina. Churchillissa. Man., talvikoeasemalla amerikkalaiset sotilaat ovat välittömästi omien upseeriensa kurissa, vaikka itse asema on Canadan komennuksen alaisena. Kolmella pienellä lentokentällä pohjoisessa amerikkalaiset upseerit komentavat. — Warren Bald-wimn erikoistieto helmik. 8 pnä. Tummennus Vapauden. • • • J A JÄNJfCKEJÄ ON VÄHEMMÄN uranista voidaan kehittää voimaksi (joka ei enää pidä paikkaansa), niin jokainen pauna urania on $25,000 arvoinen. M u t t i salainen uranin astaja: on määrännyt paunan hinnaksi kolme dollariaf Toisin sanoen meidän maamme kaivokset saavat $8.000 arvoisesta uranista yhden dollarin. EntLsst rau-tatlerakennusaikamme ryöväriparoo-nit varmaanltin kääntyvät hauda&saan kateudesta. Jos oll.si kysymys vain muutamista tonneista urania. niin sillä olLsi vähän merkity.stä. Mutta Canadasta viedään Yhdysvaltoihin suunnaton m ä ä r ä urania. Hallitas sanoo, e t t ä tilastotiedot tästä viennistä ovat "sotasalaisuuksia". Jokainen tiedemies voi osapuilleen arvioida fcj'symykse.s.sä olevan määrän. Washington ilmoitti vuodfn 1940 tuonnin. Silloin tuotiin tJSA:n noin 2.400 000 paunaa t ä t ä metalltrikastettä. O.sa tuli Belgian Kongosta, mutta suurin o.sa Canadasta. Vuodesta 1941 vuotesn 1945 Canada varusti melkein kaikki Amerikan pommimateriaaKh. Voimmeko rae arvioida kuinka paljon meidän maastamme on sitä viety? Amerikalla on nykyään vähin 300 "standardi", atomipommia, proit'- Jolict-Curie. Ranskan atomikomlssio-- n i n johtaja, arvioi kunkin pommin sisältävän eorstä 200:n paunaan pah-' dasta "U-MSittä tai piutonia. hiutta eräät toiset tiedemiehet arvioivat tämän määrän niinkin alhaiseksi kuin 20 liaunaksi. Me voimme varovaisesti laskien olettaa tämän m ä ä r ä n 50 pau-nak. si. Tämän perusteella me voimme sanoa, että noin 13,000 paunaa puhdasta atomivoimaa on varastoitu Y h dysvalloissa. Tämän määrän saamiseksi on tarvittu! vähintään 2.225,000 paimaa urania. Kaikki tämä urani, joka on va-ra. stoltu. voisi antaa hyödyllistä voimaa. Kun otetaan huomioon vuoden 1940 tuontimäärä ja arvioitu atomi-pommlmäärä, n i i n sen perusteella voidaan olettaa, e t t ä Canada on vuosittain vienyt Yhdysvaltoihin urania noin 500,000 paimaa. Sen voiman, joka voitaisiin .saada tästä uranista — vaikka laskettaisiin-kin kilowattitunnin hinnaksi vain puoli senttiä — potentiaalinen hinta vuosittain olisi vähintään kaksitoista ja puoli biljoonaa dollaria. Seitsemän \aioden aikana olisi sen hinta 87 biljoonan arvoinen. voimavarastcrä. Tämä lisää uranin. välttämättömän raaka-aineen, todellista arvoa. . <Htawa.ei anna kansalle tietoa m i tä tehdään meidän manillamme, ^ryksi selitetään, e t t ä atomipommi on eritt ä in tärkeä salaisuus. Todellinen syy taakse-tuhansien biljoonien hevos on se. e t t ä maailman kaikkein kalleinta metallia, "atomikauden raaka-materiaalia", ulkomaalaiset monopoli-yhtymät vievät salaa Canadasta p i l - lottautmnalla sodalla peloittelun verhoon. Urani myydään ulkomaalaisille niin halvalla, että sitä kauppaa tulisi oikeammin nimittää varkaudeksi. Samaan aikaan kun meidän työläisiämme, farmareitamme ja liikemlehiäm-me pyydetään laskeutumaan polvilleen j a k i i t t ä m ä ä n iMarshallin avusta, nim-hallitus meidän selkämme taka-^ na antaa jänkeille noin 80 bilj<)onan dollarin edestä atomivoimaa. Cana-dalajsten pitäisi kysyä itseltään: "Kuka kenenkin rahoittaa?" Todellisuudessa urani on arvokkaampaa kuin jänkkien dollarit. Y h - dysvaltam dollarin arvo putoaa kun Wall StraetiUä tapahtuu romahdus. Mutta Canadan urani on ehdottomasti turvattu "arvopaperi". Urani on huomispäivän "kovanrahan vol-msia.". T ä t ä me men?tämme .rajan Finland, .-,Oiit.' joitakin Tiyf^a^^tään lumisista. 'C8Jm-eiEairt^ oli mrs. T,ommin. asunnolla. Ta kokous Jäi pitämättä jumalat -taKjnon ilman t a ä a ja enenunta Eaanut osallistua nytiön kokoukseen. !Kokmis kuitffrtMn pjdettiiQ muicaisifpsa Järjestykses^ ja voimain arvosta. Jo yksistään se, että me annaQiine t ä t ä ainetta AmerlkaUeX-maaOman rauhaa imkaavan ;aton3ipoinnUn valmistamista varten, on jo sellaisenaan kyUin häpeällistä. Ja mu Streetto pankkiirit voIvat<^yttää sen uranin, jonka me heille annamme.-fcymmenien biljoonien arvoiseksi voimaksi-kun sen parhaaksi katsovat. Tämä on libsraali-toryjen "kansallista politiikkaa". Tällaisen "puolustussopimuksen" Ottawa tarjoaa meille. Tämä p n e t u k ä t e e n tuomittu teollinen, finansslaalinan ja sotilaallinen itsemurha Canadalle. Historia tulee osoittamaan, että AmerilcaUe se on l a n t n h e i t t ä j ä n vippakeino: "Jos sota tulee, m i n te häviätte, jos rauha tulee, me voitamme!" Finlandissa oji hajoittajia vastaan Pietikäinen ja Laakso sijoittautuivat 1. ja 2. hyppykilpailuissa Duint^i, Minn. — Suomesta saapuneet mäenlaskijat M a t t i Pietikäinen ja Leo Laakso voittivat ensinunäisen ja toisen tilan viime sunnimtaina Fond du Laeissa pidetyissä hyppykilpai-luissa, joita oli seuraamassa noin viisituhatta henkeä. Pietikäinen saavutti uuden Fond du Laoin mäen hyppy ennätyksen lentäessään 220 Jalan etäisyyteen mäen ollessa mainiossa kunnossa. Sntisen 20& j a l an ennätyk- ! sen saavutti viime vuonna norjalainen ; Art Tokle. Sunnuntaina rikottiin h ä - I nen ennätyksensä kaikkiaan 12 ker? < taa. Viime talviolympialaisissa Y h - Suojatkaa Nevvfoundlandin vähem- | dysvaltoja edustanut Sverre Fredheim mistön oikeudet, vaatii Diefenbaker.' teki toiseksi pisimmän hypyn — 218 — Uutisotsikko Globe and Mailin uu-! jalkaa. tisessa. I Pietikäinen sai kaikkiaan 233.30 pis- Kirj. John Clark ICMMSW: n l^aasalnvälinen presiflMitti Port Colbornessa, Ont., pidetty koko Canadaa käsittävä lUMMSWm konferenssi oli onnistunut ja avasi tietä tulevalle taisteltille palkoista ja työläisten tiuvallisuudesta metallituo-tannossa. Edustajat eri puolilta Canadaa hyväksyivät yksimielisesti yleisen toimintaohjelman. Kansainvälisen union edustajat ja virkailijat olivat hämmästyneitä kun kongressin alussa lautakunnan jäsen Carlin sai C C L : n ylimmlltä virkailijoilta sisällöltään enn^okuulumatto-man julkean sähkösanoman, e t t ä l U - MMSW:n pitää vetäytyä pojs Tim-mlnsin j a Port Colbomen alueilta ja j ä t t ä ä nämä. alueet C C L r n käsiin. , Muutamia'päiviä ennen ^konferenssia tuU mfnOÄ ^ChibalöD ',^<mttc^hl CCLrn slhteeriltä\Pat Conroylta kirje, jossa ehdotettiin ClÖrn, CCL:n ja lUMMSVl^th ylempien virkailijain n e u v o 11 elukpkousta käsHtel^Joään uniomme tilannetta Cänadässa. k o s tuin t ä h ä n j a Allen Haywood, CIO:n kansallisesta .neuvostosta määräsi sen pidettäväksi- . Pittsburghissa tammikuun 17 • päivänä. Pyysin muuttamaan päivän.koska se sattui yjiteen aikaan sovitun Canadan Iconferenssin kanssa. Ilmoitin CCLrn johtajille, että Canadan konferenssin pääkysymyksenä tulee olemaan järjestämlstyö kUlta-alueella. Ennenkuin minulle on tiedoitettu miten suhtaudutaan ehdotukseeni päivämäärän sihrtämisestä, lautaktm-nan jäsenelle CarUnille l ä h e t e t t i in ke-hoitus, että nJMMSW luopuisi j ä r jestämisoikeuksistaan. Minä en käsitä miksi tällainen keltoitus lähetet ä ä n ennen kuin ehdotettu kokous on pidetty. Sellainen toimenpide on mielivaltainen ja aiheeton. Se oli hyökkäys kansainväliseen järjestöön kuuluvan unIon oikeuksia vastaan jä se on yritys riistää järjestämisoikeus IUMMSWrlta. On taifpeetonta sanoa, e t t ä l U M M - SWr n virkailijat jyrkästi kieltäytyivät noudattamasta sellaista byrokraatti-maista määräystä ja konferenssin hyväksyivät Konferenssi edustajat yksimielisesti heidän päätöksensä, j p ä ä t t i ryhtyä taisteluun CCLrn vir-j kailijain määräystä vastaan sUIä PC~ rusteella, e t t ä kysymyksessä on reit-taus h j ^ i n järjestettyyn ja keskusliittoon kuuluvaan unioon. Tekosyy hyökkäykseen IUMMSW vastaan selitetään johtuvan siitä, e t tä me emme ole järjestäneet työläisiä meille kuuluvassa teollisuudessa. Mutta, kun tarkastaa järjestöjämme Ca-nadassa sekä meidän sopimuksiamme suurimpien metaiiiyhtiöiden kanssa, nim ne varmasti kumoavat tällaisen väitteen. Meillä on työehtosopimusasia ja palkkataksoja. joille el löydy vertoja Canadassa. Me,idän teollisuutemme on paremmin järjestetty kuin suurimmalla osalla ClOrn kuuluvilla Untoilla on. Ontarion kiata-alueen Järjestämistä 6^ai"iiidastuttaneet muu-taniat johtajapaikkoja kärkkyvät yksilöt, jotka saivat apua ulkopuolelta. IUMMSWrn Järjestämisohjelma oli hyvin toteutumassa kunnes pirullinen uniovastaineri ulkopuolinen ryhmä sekaantui asiaan, kaikkialla Canadassa — j a erikoisesti Ontariossa ja Quebecissa — me voimme osoittaa olevan tuhansia järjestymättömiä työläisiä, jotka työskentelevät sillä teollisuusalalla, jonka Järjsstämisalaan kuuluu se unio, joka suorittaa reit-tauksia. . Suurilla teollisuusalueilla olevissa terästehtaissa oh vielä tuhansia järjestymättömiä työläisiä j a heidän, jotka nykyään ovat tukeneet taikka j ä r jestäneet hajoitusTyhmiä jo järjestettyihin teoUisuuksUn, tulisi ryhtyä heille kuuluvia aloja järjestämään. Jotkut työväeniVhmät näyttävät saaneen vaarallisen kuolettavan tartlm-nan, joka ei ole hyvä työväenliikkeelle. Kaivostyöläisten unio on -vakuutettu, e t t ä sillä oh oikeus torjua pakkotoimenpiteet j a varmaa on, e t t ä kun työläiset huomaavat totuuden, niin se saa täydellisen kannatuksen. Kaivostyöläisten unio on päättänyt taistella t ä m ä n asian loppuun saakka koska se on työläisille elinkysymys. :fl TifflBunsifl OS. tl(. 13 jMivana Tinunlns. CSJ:n Timminsln osaston vuosikokotis pidetään osaston omalla haalilla tk. 13 p : n ä klo 7.30 lp. Tämä on tärkeä kokous, joten jokaisen osaston j ä s e n e n vävollisuus on saapua kokoukseen. Uudet jäsenet ovat myös tervetulleita. Kuten yleensä tehdään vuo^ko-kouksissa. valitaan ktiluvan vucxlen virkailijat csastolle, johtokunta sekä muut tarvittavat toimikunnat, kuullaan menneen vuoden toimintakertomukset j a suimnitellaan kuinka tuleva toiminta tulee -'jatkumaan. Osaston jäsenet, tulkaa kaikin j a tuokaa mukananne sellaiset tuttavat, jotka eivät vielä ole Jäseniä. Suurella jotikoUa on rattoisa keskustella Ja päätellä asioista. - Osastomme jäseniä on useita vakavasti sairaana. Niilo Aho on ollut sairaana jo p i t k ä n ajan,'faän ehkä joutuu menemään Torontoon «xikolslää-k ä r i n tarkastettavaksi ja- mahdollista hoitoa saamaan. Elsa Virkkala ön paranemaan päin, Mnessä oli myös hyvin vakava sairaus: L i l i ja Matti IVynelä ^ v ä t erikoisen kovan-kohtalim eteen joutuneet. Ottaa vielä pitkän alkaaiennenkuin'Matti on työkykyinen ,ja nyt vaimonsa, L i l i , joutuu Torontoon hoidettavaksi. Näille tovereille toivon 'sydämestäni pikaista ja täydellistä : parantumista. • • — K . H . oletteko j& uussneet VAPA V-DEN tilauksen? Iskun hiihtokisat siirretty viikolla Port Arthur. Voimistelu- ja ur- 'heiluseura Iskun järjestämät yleiset hiihtokilpailut, Jotka oU ihnpitettu p i dettäväksi t.k. 20 p n ä pn p ä ä t e t t y s i i r t ä ä pidettäväksi sunnuntaina t.k: 27 pnä. Siirtäminen on tapahtunut sen johdosta, e t t ä tJc. 19 j a pnä pidet ä ä n Canadan mestaruuskilpailut Fort Williamlssa. ' \ ' Kaikkia hiihtäjiä kehoitetaän huomioimaan tämän kilpailujen viikolla lykkääntyniinen ja J varustautumaan kilpailemaan tJc 27 pnä. Iskun juhlaiUatsii pidetään kaikesta huolimatta t k . 20 p n ä kuten on alks(i-semmin ilmoitettu. teltiin alustavasti rauhan asian muiden kj-syiqysten edistämisesu fen«kunaääsuhteet paranevat. Talvi on t ä ä l l ä ollut tavallista mempL Lunta on paljon ja lisu-leeaina. Kuinkahampaljon sitä piikaan ennen kuin on kevät? ijjt ilunta a i l a ä . 3 jalan vahvuudelta. Osastomme maaliskuun kokous i kotaan voitavan j o pitää haaiaia." Tietävätkö suomalaiset mn iPäin sitä, että täälläkin on kauppa, mutta kun minäkään en - ne sen asioita yksityiskohta! nihi en lähde nUtä erikoisemmin •.vittelemään. Olen kuitenkin sitä k , että sieltäkin taholta kanna tehdä vähän julklsuustyötä. takoon tässä kuiterikm, että syi tuli uusi liikkeenhoitaja ja hän t ä ä *toukiinmenevältä" miehelti* Muistakaa sitten tulla koko-maallskuim 6 "päivänä. "Joka kuin sotamies" paikalle. — Se va Venäläiset o$tavat Aus-tra% n villan ja Malakkan kumin New York. — Venäläisen kullan pii. jous on aikaansaanut 'Vai :8en villamarkkinoiUa j a uhkaa tomuudella _myös luonnonku kinoilla. <" Amerikkalainen vaatetus on katsellut huolissaan, kumka ralian villan hinnat ovat huimra~ nousseet sen jälkeen k u n Neuv ton lailliset kauppiaat ovat tarjo yli kapitalististen maiden -hmtojfn. Amerikkalaiset -pvat huoks todenneet, että etelä-afrlk pitkäkarvainen^villa on loppuu ty. Etelä-Amerikan valtiot ovat it mqjttaneet t ä n ä vuonna tarvlt kaiken paremman villan omiin taipeisiinsa ja n ä i n oUen täytyy amerikki-laisten piakkoin tarjota y l i venäläistä hintojen Austraalian. markkinoilla. Samanlaisesta tilanteesta, vaikb. k i n pienemmässä mitassa, kerrotau luonnohkumlmarkkinoilla. Ve set ovat tehneet suuria ostoja Sm-gaporessa. , Neuvostoliiton halu maksaa hyrii asetetaan maan kultakaivostoiminoa yhteyteen, jonka tuotto lasketaan » — 400 miij. döllsttikä Vuosittain. Vfr näläisillä on myös useita tarvikkeita, joita muut maat tarvitsevat ja täto he hankMyat valuuttaa o6taaksem> ollisuutensa tarpeisiin tarvitsemiaaa raaka-alneite.. Eläkeikäisten luku l^a^vamassa %glannissa Lontoo.. — Normaalin eläkeiän, 6 vuotta, täyttäneiden englantilaistai luku on meikein neUnkertaistuöut vi-hemmässä ajassa kuin kahden si&o-polven elinaikana. Nykyään Englan. nissa on 4,013,000 vMihusta heidän lo* kunsa oltua 1,046,000 vuonna IKL Vuodesta 1871 nykypäiviin el koko väestön luku ole toisaalta edes kaksinkertaistunut. Se on noussut 27,43V OOOrsta 4 9 , 5 3 9 ^ : ä ä n . Tämä vSes-t^ xtkasvun heikkous onkin tätä nykyi Einglannin suurimpia ongelmia. Syntyneiden luku v. 1870 oli 35 tuhatta kohti. Sotien välisenä aikass luku aleni noin 15 tuhatta kohU. T. 1946 - - v i i m e i n e n vuosi, jolta ti^jt on käytettävissä, lukut nousi J&lka 19.4 tuhatta kohtL. Lasten kuoUeisms pn yliä pienentynyt. V. 1937 kucfi 2.463 lasta hinkuyskään, mutta v. IM vain 976. Vastaavat luvut olivat kurif kumädän osalta 3,393ja 564 sekä tuhkarokon osalta 1,127 ja 296. PÄIVÄN PAKINA sotateoriaa r t e t t ä ja Laakso 23L10. Leo Laakso VASTAUS K U V A N KANSSA , arvosteltiin asentonsa puolesta par- Eräässä lehdessä oli seuraava ilmoi- • haaksi kilpailijaksi, mutta hyppyjen tiisr ; pituuden perusteella "sai Pietikäinoi i t ä Atlantin nailitarisopimusta kannat- "Maanviljelijä 37 vuotias, haluaa aviollittotarkoituk-sessa yhteyttä n. 30-vuotiaaseen naishenkilöön, joka omistaa • traktorin. Liittäkää kirjeen mukaan ystävällisesti traktorin kuva." Viime perjantaina piti Caiiadan u l koministeri L. Pearson parlamentissa neit^puheensa. Ulkoministerin puheen sisällöstä huomasi, e t t ä h ä n pelkäsi rauhanmielialan kehittymistä Canadassa. Hän sanoi, ettei pidä taipua ' "helppoon optimismiin sen takia, että Moskovasta tulee kauniita sanoja". Puhe oli kaikin puolin hyvin sotaisa. Merkillistä oli hänen puheessaan se, e t t ä h ä n arvosteli kohseryatiive-j a sUtä etteivät he lietso tarpeeksi so-^ tahysteriaa. Mr. Pearson osoitti, .et-runsaammin pisteitä. tavat CCP j a SpcialTCredit puolue. Eugene Wilson Colorainesta saavut-{mutta konservatiivit ovat hiljaa. ti 227.80 p i s t e t t ä j a Roy Bietila Ishpe^ mingistä tiUi neljänneksi 223.70 pisteellä. -M littttaafsiihen;' ei enää koskaan sidota imperialiunin sotavankkurien vetäjäksi. Tässä on Suomen rauhansopimuksen tärkein merkitysr Suomen kansan onneksi se vakiinnutti lopullisesti demokraattisen järjestyksen ja teki mahdolliseksi sen, että sodan raunioille rakennettava demokraattinen Suomi asennoituu kaikista väliaikaisista syrjähyppäyksistä huolimatta rauhan ja edistyksen puolelle — mitä Suomen kansan parhaat edut v-aativat. I Tämä ei suinkaan todista sitä. että konservatiivit olisivat yhtäkkiä tulleet sodan vastiistajiksi. Konservatiivien johtaja on viime aikoina puhunut eri puolilla Canadaa ja Julistanut sotaa Neuvostoliittoa ja kansandemokratian maita vastaan. ' • Syy konservatiivien pidättyväisyy-teen sodanlietsonnassa Johtui siitä, ett ä QudbfBcin maakimnassa . Nicolet- Tamaskan vaalipiirissä oltiin vaalien aatossa. Yleisteti''on ttumettua, että quebeciläiset tivat^-suiirimmalta osaltaan kiivaita sodan vastustajia. SUtä s y j ^ konservatiivit pitivät toisessa kädessä palmun oksaa rauhan merkkinä quebeciläisteh edessä kim taas toisessa k ä d e s ^ ' o l i miekka, jota heilutettiin muiden canadalaisten edessä. ^ • - Konservatiivit laskivat aivan oikein, sillä viime maanantaina he saivat edustajan valituksi parlamenttito aikaisemmin mainitsemassamme vaalipiirissä. • Vapaan Sahan Kiviperän Pekka kannattaa sotaa r ^ d i s t i . , Bäxi on tosin silloin tällöin- puhunut rauhasta, vaikkakui kyllä perin harvoin. Viime tiistain pakinassaan h ä n sanoo suoraan, e t t ä sota on välttämätön eikä näin ollen ole mitään syytä sitä yastiistaa. Heti alussa h ä n sanookm seuraavasti: ^"Jotkut ovat s i t ä mielipuolta, että maailmaan oUsi atahdcdlisuus pystytt ä ä pysyvä r a u h i ^. "Johon haaveeseen me emme usk o . . . " Siis s i m ä k u u U t t e äidit Ja isät, jotka menetitte poikanne viime sodassa, e t t ä on välttämättömyyteen, kuulu-yaa järjestää joukkomurhia: !^ Siis ei ole mitään syytä valittaa ja "mielipuolia". ovat ne, jotka yrittävät tehd ä työtä rauhan h j r v ä ^ i. Nimittäin Kiviperän P ^ a n jgolelestä. Hän perustelee ">antJaa55a siihien, e t t ä maailman v ä ^ t ö lisääntyy niin paljon, ettei kaltelle' ole syönUstä ja sUtä syystä täytyy tehdä ihmisten keskuudessa, keinotekoista apiihaxven-nusta. "Maailmaa ä i s uhkaa, l i i k a kansoitus"; M n . k i r j i r i t t a a . "ja sen seturauksena. elihmahdoiläuuksien supistuminen Jä vieläpä pilaaminenkih.'' Tämän teorian mi&iaan liikakansoitus johtaa sotaan, eivätkä mitkäätt toiset syyt. S a n m ' m i e l t ä ouiHU^ ka vaati Sakssmkcmsaile^eil^^ k i v i p e r ä n Padan mielestä varmaank i n asekauppiaat'pvat v ä i n suuria y h teiskunnan hyvänteldjöitä,:jotka valmistavat mIIrharaaeita^sikgi, e t t ä ' i h - miskimnan apuharvenhus on väittä-; mätöntä. Mitkään .itaekkaät. syyt e i vät tietysti hei^..kannusta. ^urha-aseiden valmistukseen. Tämän kannan peTusteÖla täytyy tulla siihen t u lokseen, että tTn(inT>T,fp fiBUttTifl läh e t t ä ä TnrioTipaipan hyviUä atieilla varustettuja sotUsöta k o ^ ^^Iku^ kaät eivät kykene kellin tehoidkää^ tappamaan toisiaan.' .^{"Ssaäkin o a j^ tysti.meidän vain.shinatii^ya ja pantava £(ol)anhin lupttAäsen azuicpio-l e l l e . \ X i h i a ^ el e4e ä e ^ : Ä l ä n muusta ky^jroys kuin^^.a^ sesta Ja siitä syyfc^ tfilee meidän l l t ^ " ^ ameikkalaisten asekauppitit* teti-ja C h i ^ Kai:6he>kin jpäitä hyfis asian edistämisestä. Kiviperän^ Pekka kauppaa lukijoilleen .Malthuksten t e o x ^ sikäli kisa oh kysymys i h m i s t ä i Usääntymisesti iptttta ei Maltfaiuskaan pitänyt ilunii-ten. toppamista väittämättömäoä ti-n ^ probleeman ratkaisemiseksi ffi-n ^ Oh paljon korkeammat öao-teet Ja inhimilUsemmä^, ehdotukset Pekka vahit sanoo, e t t ä henki poi eikä mikään muu ratkaise ihmiskunnian kohtaloa. : <Äi ^ y t ä 'uskoa, etteivät Vapa» sanan kaikki lulöjat nielaise täti sj^tikk^ niiirhateoriaa. ötyiripta* suurin, enemmistö ihmisia t ä usk;<K) rauhaan. Ne »O miljoona» naista, jotka K h e t t i ^ t edustajansa Buöä^estihi ä s k e t t ä i n ovat vakuutettuja; e t t ä sota ei ole välttämätön kau-sainvällsten asian.latkaisune ja rauha voidaan säUyttää .jos sen puolelta, taistellaan. A i a m a 11 i uniolden Maailmanliitto, J o k a edustaa kymntf-nJä miljbohla työläisiä, on protestoinut sodan valinistelnja vastaan. olemassa mi^hdoUisuurclet estää uoäeo si)tien'syttyiiiiset, mu^^ ristiss ä ei s i t ä voida tehdä. , p n häihmäs^ttiä^iääv e t t ä vielä JiJ-t e t ä ä o JcrGttää ihmisate nihi juln»* 6e(ttiaÄ kBiö i d t ä ^'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 10, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490210 |
Description
Title | 1949-02-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, helmik. 10 p. — Thursday, Peb. 10
OnUI fl( PIfHlMIt
tiUtabed Ifov. «th ItlT. Ani rted
M «eeond dus maU br the Fort
PMN» P^Hrtnentb Ottov». Pob-iftiea
ib«i«e «Mktr: Tuesdfty*.
mmtadaya «od Oitiixdajv bjr Vapsia
MSriiiBC GoBBpuqr UdU •» liDO-lOS
EdttötlAi QfBee
SL ailprt, te» W. «ÖQBd.
TZLAVBHXmiAT:
Caxuutana: i vk. «JQO 6 kk. 3 ^
S.kfe;.3jD0
YbdmaUolmi: l vk. 7i» 6 kk. aj80
Stuxnessa: i vk. 7.50 0 kk. 425
rauhansopimuksen päivänä
l Tänään tulee kuluneeksi 2 vuotta siitä jolloin Parisissa allekirjoi-iettiin
Suomen,,sekä Italian^ Rumanian, Bulgarian ja Un^rin rauhan-
^imukset.
' Kuten muistetaan, rauhansopimuksen allekirjotttaroifien oH «uuri
Ilosanoma kaikille demokraattisille suomalaisille, jotka rakastavat
maataan sekä haluavat säilyttää sen demokraattisen hallitusjärjestel'
JBBSOX ^ pyrkivät tur\'aamaan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-10-02