Vapaus, August 31, 1950

              M l
Sivu 2 Torstaina/elök.31pnä---^Thi^^
fi f-f M**
5^
' V ii f J
i V
Pk
Im k
ii
i
mm
' t e : li?
i i
u
Olgan of Ftiuifsb^Oa&adlaxKB* F*»
tabllshfd Növ. etb. 1917, ^AnOuvlzed
as second clasB xnaU tqr the 1 ^
Office Department, Ottawa. Pob^
llsbed thrioe weekl7: Tuesday
tnnirsdays and Saturdays i^y Vapaus
l^lJsbing Company Ltd^ at 100>102
Elm 8t. W;, SudbuÖTf Ont., Canada.
X ^ b r o e s : Biu^nezs QtOce ,^-4384.
B.. SokbL^Edltor W. )SUm^
AdverU^ng zates opon aM^Ucatlon.
Ttanslalion free of chaige. '"-y
TILAUSHINNAT: u
Canadassa: V l vk. 84» 6 M t 855
Ylufirsrelloiissa: 1 ylL 7JOO O^^^l^
eixaxnessä: i « t I T O 6 tt. 425
Tervehdys uudeUe Itdokluiyie
Rautatielakosta huolimatta,' jonka johdosta ei sanoniatdHiä ole k u l ­jetettu
Canadan pcstissay saimme ^cuitenkin wikon lopulla käsiimme
Superiorissa, Wis. viime maanantaina ilmestyneen "Tyiöroies-Eteeh-
] ^ i n " lehden ensimmäisen numeron.
Sfe öH mJrille miellyttävä tuttavuus ensinnäkin sil«i, eltä^
päivän väUajän jälkeen dli hauska nähdä taas Veljeslehtemme, mfit-t
a erikoisen mifeUyttävä tämä uusi tulokas oli siksi, että se lupaa pelk-iaä
hyvää Yhdysvaltain isuomalaiselletyöyäehh^^
On suotta kieltää sitä tosiasiaa, etteikö kahden päivälehden yhdis­täminen
ote vississä mielessä peiääntymisaskel. Se on meikki siitä,
ertä toimipiiri on supistunut siitä, mitä se joskus'menneisyydessä fliH.
Mutta toiselta puolen velj^slehtiemme yhdistäminen^^oteaä vain tä­män
foimijpiirin supistumisen tapahtuneeksi tosiasiaksi eikä sitä enää
supista. Tällä pohjalla on tehty, jos näin julistaimattoman sodan olo^
^db&iss^ sää iuväh 1^^^^ termejä, voimien uudelleen
järjestäaÄihki toisia pöhri jä uusia voittoja varten^ :
M^, kuten yeiljiKJä kokonaisuudessaan rajan ete-iäfiuolellk,
öteinnte täysiri vakuuttuneita siitä, että Työmiehen ja
JEltie^päitt yhdistäminen, hiiden toimittajain, kirjeenvaihtajaan j a mui-
^en toimitsijäyoimien yhdistäminen "yhdeh katon alle'' ön sellainen
"perääntymisaäka" joka muodostuu yhteiseksi siunaukseksi sikäläisil-
Ife'iftäänmiehiitemme ja antaa viankan perustan uusille saavutuksille.
Työmies-Eteenpätn lehden ensimmäinen numero oli jo tavallaan voi»
män näyte. Lehti oHintistä monipuolisempi ja mikä tärkeintä s^^
rastaan voimannäyte kansan "kirjeiden runsauden h^uödosiääy mistä
työväenlebtt imiee itselleen jatkuvasti lisää voimia ja opetuksia.
TyömiesrEtcenpäin lehden, takana oin kunniakas historia. Sen
edeltäjät ovat lähes puolivuosiäataa pitäneet korkealla edistyksen jä
lyöväenliikkeen lippua. Ja nyt kun häiden JeKtieh^^^^y^^
mukset ja yhteiset voimat ön yhdistetty saman katon alle, me voim-me-
hyvälla syyllä odottaa lehteä, mikä ennenpitkää saa Yhdysyahatn
suomalaisväestön enemmistön kännatuk^eh jä tuen osakseen. Luon­nollisesti
on'kääit^ttävääy että lehtiien yhä^ ykäii^äh ei ole
mikaan kaikkiaparantava patenttilääke, mutta yhdi^
Työmies-Eteenpäin käytettävissä on sellainen määrä kyvykästä ja
tarmokasta työvoimaa, että se voi ratkaista iäkä^äisten työväentehtieh
nykyhetken yhden perusprobleemin--^ palvella v^
lukeutuvaa lukijakuntaansa ja samalla orientoitua niin, että tällä
puoleti .'\tlahtin syntyneet suomalaiset — joilla on lukemattomia
kulttuuri- ja kansallissiteitä vanhempaan sukupolveen — tuntevat
lehtemme omakseen ja liittyvät aktiivisesti sen kannattajakuntaan.
^Me uskomme vuoren varmasti siihen, että Työmies-Eteenpäin tu­lee
Yhdysvaltain suomalaisille työläisille ja farmareille entistä rak­kaammaksi
ja läheisemmäksi yhdyssiteek{si, lie(|onväUttäjäksi ja
kollektiiviseksi tien viitoittajaksi. Vapaus puolestaan puristaa läm­pimästi
uuden tulokkaan — Työmies-Eteenpäin lehden — kättä ja
toivdo, että yhteisymmärrys ja yhtetstoinunta lehtiemme välillä tulee
fentfetä läheisemmäksi Ja elävämmäksi.
J . K. Työmies-Eteenpäin syyslevityskilpailu alkaa lokakuun alku­päivinä.
Sen tilaushinta on Canadassa $7.50 vuosi. Paras keino on-i^
itella uutta tulokasta lienee se, että lähetetään Työmies-JBteenpäin
lehdelle uusia tilauksia. .
aiadanie Sim J^-sei» oo Kiinan
deni^^aatlan isän San lat-seiäD
läbijsk rijeiAsam Chiaajp Kä^;-äheA:<-
hinrjaniattbinaite tydUieen K U n ^
kansan demokra^n puolesta M -
net valittiin Kiinan DenutosaiU-Ben
kansantasayaUan varapresi-dehlikiil.
Kiinan kansalaiset parhaillaan kir­joittavat
nimiään maailman rauhan
puolustamiseksi; Szechuanin riisi vil­jelijät,
jotka juuri äskettäin vapautet­tiin
sorrosta Ja lukutaidottomuudes­ta,
pysähtyvät raadannastaan Ja yl­peänä
panevat nimensä rauhanadres-siin.
Tehdastyöläiset Ettiahghalssa ja
koillisessa osassa kokoontuvat työ­vuoronsa
päätyttyä iheikitäkseen hei­dän
halunsa maailäian rauhan puoles­ta.
•Liikepiirit, taiteilijat Ja kirjaili­jat,
nuoriso ja oppilaat — kaikki ovat
halukkaita antamaan sille oman pai­nonsa.
Jokaisesta kylästä. Jokaisesta
kaupungista kymmenet miljoonat
huutavat <tämän rauhanadressin
kautta vaatien, että rauhan tulee yi*
läpitää ja säUyttää. Se on mahtava
äänten Joki, Joka kasvaa virraksi ja
kokoaa toiset joet laskeakseen me­reen,
jossa pauhu rauhan puolesta ei
jätä varaa epäilemään nxitä Kiinan
kansa haluaa.
Talonpojan epävarma kirjoitus, in-tellektuaalin
yarmtstuneet Itaaret ja
Shanghain työmiehen raskaat piir­rokset
nämä allekirjoitukset ilmai­sevat
mitä kiinan kanöa tekee ja on
tehnyt rauhan hyväksi. Eräitä fcank-reettisia
""tapauksia on tapahtunut,
taikka niitä tulee tapahtumaan, joka
lUli. Maäatne Sun Jä%-seii »älkälilaiiteen pöJstaiancn taikka
'•••'}• y;:,'. ;^v••••^^:.,4•K•••v;':-:•• maataToutemrne dS/y'ttSEteen. Tatsan:
ovat yrittaöi^a^
ovat eiöonnistuneet. Miksi? Koska to^
dellisuua^ssa vakauttamlnMi ei'^'^
niiden tarkoituksena. Niiden taxkol^>««**^:;^
raUhah mahdoilisuutta vastaan jä
juoksee sormien lomitse kuten hielika.
jbkairreh laukaus Tai'wahin (Porino-san)
saamiseksi takaisin sen oikealle
omlstäjaUe. Kiinan kansaUe, jokainen
askel Tlbetin vapauttamiseksi tarkoit­taa
pÄljon suuripää turvallisuutta
maalimassa. Kuri nämä toteutetaan,
niin kansa voi käyttää kaiken aikanr
sa ja voimansa maansa Jälleenraken­tamiseen.
Tästä syystä tämän konflik­tin
tuloksella on merkitystä rauhalle,
Voimakas Kiina, täydellisesti yhdis­tettynä
ja liitossa toisten rauhaa ra­kastavien
valtojen kanssa asettaa es­teitä
sodanvalmlstajain tielle. Se va­kavasti
vähentää heidän voittonsa
mahdollisuutta jos he todellakin aloit­tavat
hitlerilälsmäisen seikkailun
maailman halUtsemlseksi voiman
avulla.
Toinen Kiinassa nykyään tapahtu­va
muutos, joka yhdistää taistelun
1 maailmanrauhan pUolesta, on meidän
taloutemme vakauttaminen. Monia
kymmeniä vuosia edeUiset hallitukset
Tanskassa on sittenkin mätää
New York Timesin kirjeenvaihtaja Michael L. Hoffman tiedoitti
viikon lopulla Kööpenhaminasta, että Tanskassa on sittenkin jotakin
mataa, kuten tavataan sanoa, joskin on myönnettävä, että se. mätä
on lähtöisin tältä puolen Atlantin. . • V
Mainittu kirjeenvaihtaja kertoi Tanskan ilmoittaneen Naapuri­mailleen,
ettei se voi toteuttaa Marshallin suunnitelman vaatimaa
kauppapolitiikkansa "Uberalisoimista". Tätä päätöstä perustellaan
seuraavaan tapaan: "Oltuaan kaksi vuotta Marshallin avun alaisuu­dessa,
maa (Tanska) ei kykene seisomaan omilla jaloillaan eikä ku­kaan
amerikkalaisissa tai tanskalaisissa talouspiireissä voi nähdä mi
ten se voi koskaan seisoa omilla jaloillaan talouselämän nykyisessä
kehityssuunnassa, ellei kaikki käänny hyvin eikä mikään huonosti."
Ja tama maassa, missä sanotaan vallitsevan sodan jälkeinen hyvä*
aika ja yksi kaikkein korkein elintaso Euroopan maissa!
Mainitussa uutiskirjeessä selitetään, että Marshallin avun seurauk­sesta
Tanska ei ole lakannut velkaantumasta, vaan yelkaantuu entis­ta
enemmän. Viime vuonna Tanska Velkaantui noin $11^000,000 kuu­kaudessa,
imutta tänä vuonna se velkaantuu noin $16,000,"000 kuu-kaudessa.
;
Yksi syy, miksi Tanska' velkaantuu nyt enemmän kuin edellisenä
vuonaa, on se kun Yhdysvallat pakoitti "avustamansa" maat alenta­maan
rahansa arvoa. Se aiheutti sen, että Tanska joutuu ostamaan
kalliimmalla hinnalla (Yhdysvalloista) ja myymään joko entisellä
hinnalla tai vielä halvemmalla ariaallman markkinöiila. Näin selitti
mm. Vapaus aikoinaan. Näin selittää nyt New York Timesin kirjeen­vaihtaja
Tanskasta. .
.Tällaista on MarshalJin "apu" Tanskalle. Sellaista se on kaikille
muille. Todellisuudessa Tanskassa ja vähitellen muissa "avustetta­vissa"
maissa pursuu ylös amerikkalaisen suurpääoman eduksi toimi­van
Marshallin "avun" kehittämä mätä.
tukseria oU ihnds^
Tämänvuoden aikana, jolloin Kiinan
mannermaa täydellisesti vapäatettiin;
kansantasavallan alalsei^; finax^
asiat on keskitetty, ravintoaine!^
jakaminen kansallisesti öni säS0i&si».
telty, tilastoja voidaan karätä' ja ta«^
loudellinen suunnittelu voidaan to­teuttaa/"^
Näillä tctoieripiteillä on oljut |«ir*
veellinen vaikutus Ihmisten p^olö?
giaan. He näkevät, että hinnat pysy|
vät pitempiä aikoja vakautettuiJDa.
He ovat tulleet huomaamaan; 'ett&
heidän o omalla voimallaan voidaan
kontrolloida taloudellista eiäinäS
kansanhallitukseir johdon alaisena.
Tämä meiUtsee entiitä vähemmän
tavaran kasaamista, jolla on infla-toorinen
vaikutus, kuten tehtiin en­nen.
•.' •••^.••:'v'
Ihmiset ovat saaneet luottamusta.
Nyt he käsittävät mitä puheenjohta­ja
Mao TSe-tung tarkoitti kun hän
sanoi, että Kihtalla on vaikeuksia*
mutta sillä on myöskin keinoja rat­kaista
he. Mitä vohnakkaammaksi md
tulemme, mitä varakkaampi meidän
kansamme on. sitä vähemmän mah­dollisuuksia
on sotaan.
Kiinan kansa hyödyttää kolmannel­lakin
tavalla rauhan ylläpitämistä. Se
on se horjumaton asenne n i , "Eu­roopan
elvytysohjelmaa", "Atlantin
paktla" Ja niiden seuralaisia väistään
toisissa maailnian osissa. Tämän to­distaa
se tosiasia, että me teemme
selvän eron taantumuksellisten halli­tusten,
jotka julistavat näitä histo­riallista
epäonnistumisia, ja Yhdys­valtain,
Suurbritanriian. Ranskan ja
Italian ja toisten maiden kansain vä­lillä,
jotka saavat vastata seuraukset.
Me olemme tehneet selväksi, ja tu­lemme
edelleenkin tekemään, että me
emme halua hävittää tai tukahduttaa
kotimaamme teollisuutta, joka seuraa
sellaisia "elvyttämisohjelmia". ife em­me
halua pitkiä työttömien jonoja:
Emmekä me halua hyökkäyksiä demo4
kraattisla lyhmiä vastaan, joka on osa
siitä hinnasta, jonka täytyy maksaa
aseisiin ja ammulcsiin, emmekä tar­peettomia
ylellisyyksiä, kuten savuk­keita
ja virvoitusjuomia. Me tulemme
toimeen ilman niitä. Me tulemme te­kemään
omin voimimme ja sen velr
jellisen avun kautta mitä me tairvitr
semme, olipa sitten kysymyksessä
maamme teollisuuden rakentaminen,
sanoen,; ine tiejanptne «nitä adlaläet
••avun" ohjelmat jä aseelliselt sapl-mukset
ovat — imperialistien manöö-sen
»aUstreetilälaen Ja heidän satel­liittien,
jotka yrittävät tukkia ne kan­samme
kurkusta alas, edessä, emme
alistu.
Täsää yhteydessä t u l ^ meidän ko^
rostaa, että me tulemmie aina roiikai-seniaan
ja antamaan kai&ki mahdol­linen
apuimne Yhdysvaltain, Suiir-britannian.
Italian ja toisten maiden
kansoille kun ne. puolustautuvat ih­miskuntaa
vastaan -tähdättyä rikok­sia.
Rauhanrintazna ei tmme elsrteitä,
ei enempää kansallisia kuin muita­kaan.
Taistelu kansalaisvapauksten.
paino- ja radiovapauden puolesta i l ­maisevat
todellakin laajojen kansan­joukkojen
ajatuksen täystyöllisyyden,
tasavertaisten mahdollisuuksien, hyö-dyllisempieri
ja rauhalliämpien suh­teiden
puolesta koko tnaallmassa —
kalkki nämä taistelut ovat kansan­miesten
Ja -naisten taistelua kaikkial­la
maailmassa. Tästä syystä tämä
taistelu ön yksi ja salnä. Jos rauhal­lisen
elämän-yksi osa puuttuu Jossain
maailman maassa, niin se uhkaa kaik­kia
toisia. Fämvastoin sellainen voitto
kuin kiinan kansan voitto on kaik­kien
muiden .voitto.
Nämä ovat ne tarkoitusperät. Joiden
takia . Kiinan kansa kokoontuu rau­hanliikkeeseen
nykyään. Ne lukemat-toman
suuret määrät allekirjoituksia,
jolta me olexmae saaneet rauhanad-ressim,
osoittavat kuinka laajalle on
levinnyt meidän päättäviäisyytenune
taistella. Me tunnemme. sodan tässä
maassa melkein jatkuvasti 100 vuotta.
Me olemme enemmän kuin valmiit
rauhaan. Me vaadiinme sitä. Kiinan
m3.§ 1
-'IT
km
W
m
kansa haluaa tehdä itselleen suurem­man
vadin enemmälle riisille Ja sa­malla
se haluaa auttaa koko maail­man
hyvinvomtla.' Tämän me voim­me
tehdä toteuttamalla puheenjohta­ja
Mao Tse-tungm Ja Kiinan Kommu­nistipuolueen
Johdon ohjeita. Tämän
me voimme tehdä seisomalla rinnan
horjumattoman kallion. 'Neuvostolii­ton
rinnalla, jota johtaa voimakas J .
V. Stalin.
Miljoonat jokainen päivä tekevät
hallituksemme eläväksi ja kasvavak­si
aseeksi. Miljoonat seuraavat pääs­tävää
Johtoa. Miljoonat seisovat kal­lion
rinnalla. Ja nämä 475,000,000 he­rännyttä
kiinalaista johtavat ^ koko
Aasian maailmanrauhan päämäärään.
Voitte öUa vakuutettuja, että me em­me
pysähdy puolitiehen.
•'m
^ Tbrontbs^
huomenna, ^sRyät • i pnä, « 2 * "
merkkipäivän j o h d o s t a / ^ ^
Canadan raätatleläisten lakon jchtajat Frank.Sali yasemau^ ja
A. B. Mosher .oikealla.
"Me vastustamme poliisival­tion
sikiötäkin^ sanovat he
Suomalaista voita
varastoidaan
TUkholmaah
Helsinki. — (S-S)'Koska vointuo-lanto
maassamme on tällä kertaa ku­lutusta
niin paljon suurempi, että yli­jäämän
vorastoimmen kotimaahan
käy-' kunnollisetn varastoimistildjen
vuoksi mahdottomaksi ja ettei voita
tarvitsisi tällä kertaa viedä ja myö­hemmin
ulkomailta tuoda, on valtio­neuvosto
ellen tekemällään päätöksel­lä
oikeuttanut kauppa- Ja teollisuus­ministeriön
tekemään Vomvienti
Osuusliike Valio rJ:n kanssa n. 9:000
astiaa käsittävän voinvarastoimisso-plmiiksen.
Jonka mukaan ministeriö
tule^ oikeuttamaan Voinvlenti Osuus­liike
Valio rJ:n varastoimaan tämän
voimääran Tukholman vapaasatamas­sa
sijaitsevaan volnvarastoimislaitok-seetr.
jossa se syväjäädsrtetään säilyen
näin ollen tuoreena. K.o. voimäärää ei
Austraalialainen
tiedemies kieltää
vetypommin käytön
Melbourne. — Atomifyysikko M. L.
E. Oliphant sanoi äskettäin, ettei ve­typommia
saisi koskaan räjäyttää, sil­lä
se onerkitsee koko sivistyksen lop­pumista.
Hän sanoi, että vetypommi
on "pelkkä tuhooja" eikä sitä saisi
käyttää missään tapauksessa.
EI edes kaikkem loistavimmat vety­pommia
tutkineet aivot ole päässyt
selville sen «kuolettavasta vaikutuk­sesta.
Viljo Heino julistettu
kilpailukelvottomaksi
HelslnkL — suomen Urheiluliiton
Johtokunta on päättänyt julistaa
Karhulan Katajaisten jäsenen Viljo
Hemon kilpailukelvottomaksi Suomen
yleisurheUun eduista vällttämättömän
esiintymisensä vuoksL Mitään muita
asiaa koskevia tietoja ei ole tällä erää
Ottava. — Canadan nniönlsti-nen
liike esitti viime tiistaina hal­litukselle
jyrkbäsanaisen vaati­muksen,
ettei nykyisessä rautatie­lakossa
saa ottaa täytäntöön pa­kollista
sovitteldmenelelmäa.
• . _
Tämän lausunnon allekirjoittajina
olivat: Trades and Labor Qongress of
Canadan presidentti Peircy R. Ben-ffoa
«ii; Canadian Congre^ of Labo-rin
sihteeri-rahastonhoitaja Pat Con-roy;
Canadian and Catholic Federa­tion
of Laborm presidentti Gerard
Picard ja •Rallway Bunning Tradesin
yhteisen lainlaatijakomitean puheen­johtaja
A. J . Kelly.
Mr. Bengobgh Ja mr. Conroy
edustaa 1.000,000 unionistia, mr;
Picard 90,000 roomalaiskatolista
työläistä ja mr. Kelly noin 80.000
rautatietyöläistä jotka eivät ole
nyt lakossa.
Näiden uniojohtajain lausunnossa
sanotaan, että' lakop pakollinen so­vittelu
on alku "poliisivaltiolle" ja
selitetään että'se johtaisi "laittomiin
lakkoihin ja liitäisi työsuhdekysy-mykset
poUtllkkaan".
Lausuttuäan toivomuksen rautatie­lakon
pikaisen sopimisen puolesta,
yllämaimttujen unionistien lausim-nossa
sanotaan mm. seuraavaa:
". . .Samalla kertaa olemme yksi­mielisiä
siltä, että kaikki riitakysy­mykset
on sovittava cikeamielisesti
ja kohtuullisesti.. Me emme usko, et­tä
tällainen sopimus saadaan toimek­si
pakollisen sovittelun aviUla. Me
teemme kaiken voitavamme estääk-semme
sellaisen menettelytavan . . .
Me vastustamme yksimielisesti pakol­lista
sovittelua seuraavista syistä.
"1. Paikollinen sovittelu poistaa vas­tuunalaisuuden
timtaen niin unioilta
kuin työnantajiltakta . . .
"2. Pakollisesta sovittelusta el ole
mitään hyötyä ellei sitä voida toteut­taa.
Tämä voi vaatia huomattavaa
poliisitoimintaa jotta työläiset saa­daan
pysymään työmaalla Ja työs-ikentelemään.
Kuka suorittaa tämän
paikoituksen? Miten? Me emme hy­väksy
poliisivaltion sikiötäkään.
"3. Pakollinen sovittelu edellyttää
useimmissa tapauksissa sitä. että
hallitus nimittää sovittelijan. Koke­mus
osoittaa, että tämä taitoltlaa
tuomareita. Meidän tuomarimme
ovat kUttävästl tehtävänsä tasolla
normaalisessa työssään. Mutta, joi­takin
poikkeuksia lukuunottamatta,
heitä ei ole varustettn käsittelemään
niitä monimutkaisia asioita, jotka si­sältyvät
työsiöidekysymyksim . . .
"4. Pakollinen sovittelu johtaisi
laittomiin korpilakkoihin . . .
"5. Pa3collinen sovittelu panee teol-.
lisuussuhdekysymykset poliittiselle
arenalle.
"6. Pakollinen-sovittelu ei tohni...'»
Todettuaan vielä sen. että Cana-dässa
oli viime vuonna vähemmän
lakkoja ja sulkuja kuin Austraalias-sa,
missä p^Ulnen sovittelu on voi­massa,
unionistien laustmnoissa: sa­notaan
lopuksi: •
"Nämä ovat ne syyt, joiden perus­teella
me vastustamme lainlaadintaa,
mikä' pyrkii työmaariitöjen pakolli­seen
sovitteluun . , ,"
N-liitoh spesialistin
tietoja lakimiehen
silmäleikkaukseen
Mcliiourne. Aostraalia. —. Eräs tä­käläinen
silmälääkäri sai tiistaina
neuvostoliittolaisestä kirjasta tärkei­tä
tietoja siltä, miten voidaan pelas­taa
harvinaista - silmätautia potevan
lakimies Gillesple-Jonesin näkö.
Vladimir Filatovin asiaa koskeva
kirja tuötHn lentoteitse Moskovasta
Lontooseen ja sieltä tällaista sUmä-lelkkausta
koskevat oleellisemmat
kohdat sähkötettiin Melboumiin.
Tähän leikkaiifcseen sisältyy silmä­terän
siirtäminen elävästä siasta.
Leikkaus on suoritettava ennen elo­kuun
31 päivää, johon mennessä po­tilas
tulisi sokeaksi. Nyt tämä leik­kaus
voidaan suorittaa ensi perjan­taina
ja lääkäri arvioi, että leikkauk­sella
on 50-50 onnistumisen mahdol­lisuus.
Quebiec Telephone Co. voitot nour
hivat kuluvan . vuoden ensimmäisen
kuuden kuukauden aikana 60 prosent­tiin.
•
Suomessa fekeiliä
paikkojen jäädytys
valtalain nojalla
Helsinki. — (S-S) — Elokuun 24
pnä eduskunta sai valtioneuvosten
tiedonaxmon, jota varten se oU kut­suttu
koolle kymmenen päivää ennen
kesälomansa päätt3rmlstä. Tiedonan­nossa,
jossa aluksi selostetaan halli-tiäcsen
talouspolitiikan suimtaviivoja,
huomautetaan, että ellei palkikakysy-mystä
voida rauhanomaisesti rat­kaista,
hallitus katsoo, että sen on
pa^o r y h ^ valtalain nojalla uudel­leen
palkkojen säännöstelemiseen
suunnilleen samalla tavalla kuin en­nen
5 päivää tammikuuta 1950. Nou­datettaviksi
palkoiksi vahvistettaisiin
ne palkat, jotka ovat muodostuneet
toukokuim välityssoplmuiksen ja sen
jälkeen tapahtuneen 5%:n indeksi­korotuksen
perusteella.
Tiedonannossa esitetään lisäksi va-kaannuttamisohjelmaa
sekä fyysilli-sille
henkilöille verohelpotuksia. Tie­donanto
pantiin pöydälle seuraavaan
istiihtoon eli eloik. 25 pvksi. jolloin
suoritetaan keskustelu Ja päätetään
hgrväiksytäänkö haUituksen esittämät
suuntaviivat talouselämän tervehdyt­tämiseksi.
Yleensä ollaan äsiantmi-tevissa
piireissä sitä mieltä, että hal­litus
saa luottamuslauseen.
T]6*ontö. — 10-VUoti6s Cliff Lums-den
NeW Torontosta voitti täällä (kes­kiviikkona
Canadan ^ fcaMsallis3n
näyttelyn vuotuisen 15 mailin mara-toniulnnin
suoriutuessaan matkasta
7 tunnissa. 18 bUnuutlssa ja 5.6 se­kunnissa.
Hänen;aikansa «li 36 mi­nuuttia
ja 50 sekunttia hitaampi kuin
vHme vuonna. :>joiloin hän voitti
myöskin tömän .voimaa ja' ja kestä-vyjrttä
ih^syvän -lupailun. Cliff sai
voittonsa johdosta $5.950 palkintora­hat.-
josta $450 oli. .kierrospaMntoja.
Toiseksi sijoittui hamiltonllalnsn
Tommy Park Jr javkolmanneksl to-rontolalnen
Ben .Oazel. He salvat
palkintorahoina $2,752 ja $1,000.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan: 58
uimaria kim lähtölaukaus ammuttiin
Wo^ll.30 ap. Vaikika vesi oli verrat­tain
lämmintä, yli 67 asteen, el ve­teen
jäänyt muuta .kuin 13 'kilpaili­jaa
kun liUmsden saapui voittajana
maaliin.
Aikaisemmin tte^sitetun nuq^ten
sarjan miesten ;maj^ uinnin voitti
Gerry McAmee V|fi^uverlsta 24 mi­nuutissa
ja 30 s^u^nissa. Detroiti­lainen
George Li^ii^ oli/160 jaardia
jälessä ja :'rtoiwhtolatoen Gordie
Brockie sijoittui kolmanneksi.
Naisten nuorten, sarjan mailin kil­pailun
voitti ' 14-vuotias Shirley
Campbell iPerguslsta. ' 16-vuotias
Alanjia Angus- Lakeshore Swim Clu­bista
oli 30 jaardia jälessä ja saman
klubin 12-vuotIas" Marilyn Bell si­joittui
kolmanneksi. Voittajan aika
oli 27.17. ^ -
Kummankin nuorten sarjan voitta­jan
ajat olivat noin 'Kaksi minuuttia
Canadan ennätyi^tä huonommat. ,
lJSA:n ^^ilr^sidehtin !
Valtufoksiä' ^i^tetä^^
laajenneitayaksi •''•::X.\.
• Washington. : Senaatissa; suunni,
teilaan presidentin valtuuksia . laa­jennettavaksi
, sikäli kmn tulee kysy­mykseen
palkat ja hinnat. Senaatin
taholta sanotaan, että jos presidentti
kcntrollol. kalkkia tavaroiden hinto­ja,
niin silloin hänellä täytyy olla val­tuudet
kontrolloida palkkoja myöskin;
Ranskalaiset jet-koneet
törmänneet
yhteen
Ancerville, Ranska. — Kaksi rans­kalaista
jet-Oionetta törmäsivät, yh­teen
täällä tk. 29 pnä ja yksi lentäjä
kuoli. Toinen lentokoneista räjähti
kun se putosi alas. Toisen . koneen
lentäjä laskeutui alas laskuvarjostl-mella.
OIKEASSA
- • ^ -Kulta "telään __
yi — «ejätystoellot. • ' ' 'y^-
r - ' .• • KOKEMUSTA
!• Ä = S " O n ifejjön tyttbjä. w
vät halua naliätslih."
Jenny: /'Mistä sen Oedät?»
BIU: "Olen Itysyhyt ^ntä."
l..^MAUSKA 3DTTD
^ Eräs hatoen elokuvissa mm
nuoren miehen puoleen: "
"Jte^ ette i«)i nähdä kuvaa haui,.
ni takia, nUn otan sen pois» v'
"Älkää vaivatko i t i e t o i t t V '^
n u g mies, , .liattunne im ^
hauskempi kuin tämä elokärä ••
EIVÄT EHTINEET
.;. Tilallisen pojat eivät osaa läksi
: i Opettajan vaatiessa selltvS
hö vastaavat: 7^:
- - Emme ehtineet lukea tajn meiui
oUtuUpalo.
< ^ t t y a : ^ M i h ä t ^ ^
ta se alkonrasta kello 9. siihen Ääi
nessä teidän olisi pitänyt ne jo lÄ^
/Pojat: — l*lto, mutta me llöiinaä
kantaa huonekaluja ulds jo 'viiden
ai:käah.
y •' y JOB... y : •
Neljännen luokan oppilaan koeto-
Joltufcsesta: "Jos lapset elVät 'syis ]»
kasva isoiksi kun he ovat pieniä, idin
he ovat pfemä kun he tulevat IsdlU"
toviis
TOKO
C ST.. Ci
syyskB
HAMI
laina,
KALLE
TÖBO
laina.
Näinä
dJm ja ov
SÄtJN
Satoja tJ
Voitte lue
ONtAB
(Joi
John Str
24 tl
P
ia 1:^34
DRÖNTC
h i i i i l l l l l H l l i l l
Inlmistaa n
ävotoia, nl
jija, korppi
tuotteita.
I^iekki ei ilmesty
täilä viikolla
Koditon nainen
synnytti lapsen
Toronto. — j^taveteraanl Arthur
JOhns saapui tänne viime maanantai­na
Ja koska helliä'^el ollut asuntoa
saivat he yösijan Otmdas-kadun po­liisiasemalla,
«änen vaimonsa täy­tyi
kuljettaa-fealraalaan, jossa hän sai
keskensyntyneen lapsen.
Mr. Johns häädettiin pois poliisi­asemalta
ja lasteiäiuoltoyhdlstys on
ottäiiut • hiMliäitlakseeh
muustia iapsästa kuunnes äiti pääsee
pois sairaalasta. : .
Yksi kuoli ja
14 loukkaantui
yht^enajossa
Rocport. ^ Archie Sexmlth kuoli
täällä tk. 28 pnä <kun hänto autonsa
törmäsi yhteen Colbnial Ccach Line
bussin !kanssa. Samassa onnetto­muudessa
loukkaantui 14 muuta hen­kilöä,
Joista pahimmin Morris Warner
Morrlsburgista. Hänet kuljetettUn
tiedottomassa tilassa sairaalaan.
Eautatieiakon^ ailienttaman «.
lanteen takia ei Liekki i^esty iäl-lä
Viikolla, vaan vasta ensi viikol­la.
Viime viikon numero po^U>
tain tällä viikolla niin pian koin
pos'täaiitos ottaa poislia ^isiaui
taätäteinä lähetettäväksi.
^.ime viikon liekki jaeitUn
SÄäbnryssa j a osaksi ympMtstoUi»
matta k^U^ ne palkiiu^^uiit,
Jotka saavat ixistinsa raniäteitse^
eivät saaneet viime Viikon
muut.
rba. .^ia korjaantuu W(«q]dB
nyt, kuu normaalinen i^otatitlii'
kenne taas alkaa.
VÄLlTJi
• . • »
12-vuotias poika
menetti jalkansa
Toronto. — Viime tiistaina menetti
12-vuotias Bernard Solomon oikean
jalkansa kun hän joutui katuvaimun
aUe.
Katuvaimun kuljettaja Ross . O*-
Leaiy sanoi, että kiin hän oli tulossa
Bathurst-kadulta ~ Vaughan radan
käännekohtaan hän tunsi, että katu^
vaunu törmäsi Jotain vastaan ja'kun
hän meni ulos tarkastamaan, niin
hän löysi pojan katuvaimim alta.-
Poika ikuljetettimwestem sairaa­laan.
— Miehille, Jotka b^uavat olla kir­jaili
jbita. heidän • jjarhäät vuodet sai-notäah
olevan 40—44 ikäyiioden .vä­lillä^
näisten35--39 välillä. :
Ruotsalainen laiva
yhteentörmäyksessä
lähellä Bostonia
iBpstpn. — Ruotsalainen ihoqttori-lalvaMäsen
torinasi; yhteen'^^
ja-aluksen kanssa 20(); mailia , itään
täältä: leivässä oli ^iö8^ i p^
Virosta, Latviasta Ja, I^ö
nlkkovartloston laiva hinaa Ma^enia
tänne.''
Kilpailukutsu
Täten kutsumme lilttonune urheili*,
joita ja muita urheilun harrastajia
osallistumaan rata- ja kenttäurhellu-kilpBllulhm,
jotka järJestänJme Jehun
urheilukentäUä CSJ:n osaston ja Je­hun.
yhteisesti järjestämissä sjTSjiili'
Iissä syyskuun 10 pnä, alkaen kielloll
ap. . \ ••
Tohronune runsasta osanottoa nil*
hin kesän viimeisiin klsolhinune.
Urhellutervelsin
Beaver Laken V.- Ja U.-senra JÄa.
Vilho Salniinen. Eino Tikkanen.
Kilpailuohjelma. Yleinen 5-otteIn.
Johon kuuluu 200 m., kuula, kiekko,
korkeus- Ja pituushyppy. Alle 17-v. po-jiUe
100 m., kiekko ja pituusbyK>y.
Naiset: ioo an., kiekko ja pituusbjppy-
Alle 13 V. tytöt ja pojat: 60 m. Ja pi­tuushyppy.
Yletaen mailin juoksu.
Osanottollmoitukset sihteerille d:
R.R. 1, Warthington. Ont. EUel flmol-tusta
ole tehty sihteerille kirjeellises­ti,
on se täitävä 'viimfeistääh puolta
tuhiia ennen (kentällä knpailun s9i-teerille.
Palkmtoja jaetaan 3 kn^
sakta sarjassa. Alle 13 v. tytöille ja
pojUlei annetaan pa&toto k a «
jotka ottelevat kaikki lajit loppuo
asti. y.
i
I37BeV(
Canadan rautatieliikenne on oUUt
seisauksisfsa jo useita päiviä. Jos mi-icään
maa on riippuvainen rautateistä
niin Canada' on. Huomattavia kes­kuksia
sijaitsee rautateiden varsilla
eikä minkään muunlaista liikenneyh-tt^
ttä ole -hiiden kanssa. TäUalsla
paikkoja ovat mmJSteep Rock, Arm­strong.
Naklna ym. • ^ ;
Kun on. tullut kysymykseen, rauta-
.jtleläisteh lakon aiheuttamat vaikeu­det,
niin suurlehdlstö ja koko radio-propaganda
on kohdistettu lakkolai­sia
vastaan. Mutta mikäli tiilee. kysy­mykseen
työläteet yleensä,; niin (hei­dän
taholtaan on ymmänretty lakiko-laisten
palkkataistelu. Järjestyneet
kaivost^läiset. Jotka ovat Joutuneet
rau^ii^iakon takia työttömyyteen, i l ­maisevat
käsittäv^sä rautatletyö-läisten
taistelun. ErSsikin sanoi: " O -
tamme Ilolla osaa rautatieläisten su­ruun."
y-.^y.. •
Kapitalistinen suurlehdlstö on jat­kuvasti
valmistanut mielipiteitä lak­kolaisia
vastaan.' Jo heti lakon alus­sa
vanhoiliinen" Globe and Mail val­misti
niielipiteitä;ja kehoitU haUitus-ta
^yttämään pakkovaltaa lakkolai­sia
vastä'an> .I3o?tiuim 26 päivän toi-nutuskirjoitiildiässa
vsanottim. mm.
semaavasti: .
"Xanaa el voi kärsiä sellaista vas­tuutonta
iuhkaa sen • olemassaololle'.
Jos ihmiset käyttävät ammattiunioil-le
köuluvaa oikeutte. yleistä yhteis-,
kunnan: hyväksymää inielipidettä vas
taan mm heidät täytyy est^ä sUtäu
Kafl^en elämän hinta täytyy. olla
muutanolen -edellä. HaUituksen vas­tuuni
vt^iaudu lakon sopimisesta.: Sen
täytyy t^dä selväksi, ettei sellaista
enää tapahdu." • '-^
Tämä lehti luonnollisesti pi^uu
rautatieyhtiöiden puolesta. Mitään ei
mauilta siitä,, että lakossa olevien
rautatieläisten p a ^ t ovat huomatta­vasti
alapuolella maan ke^mäJäräis-ten
palkkojen: Unio tiedoittaa. että
Canadan 60 teollisuudesta lakossa o-leyien
rautatieläisten pallit ovat 55
tilalla palKkarappujen ^päässä.
Esimerkiksi tUäpäisen ''radahkot^jaa-
Jan palkka oh 63 senttiä tunti.' - joka
todellakin on häpeällinen palkka ny­kyään.
Vai&naiseen rautaäen kun­nossapito
joukkoon * kaksikymmentä
vuotta osallistuneen' työläisen palkka
on 86 senttiä bntl.- Sekin on/huo­mattavasti
alhaisempi Imin Ontarion
työläisten normaalipalkka. Esimer-klksl\
tilapäinen radan. koi^jiiaja saä
puolta vähemmän paliiaa k t i^
kein alhaisimmin palkattu (kaivostyö­läinen,^-
•; 'f y - ' ' f
Hallituksen kutsumassa, parlämen-tin
yli|3äärälsessä istunnossa., tätä
kirjoittaessa, on esitys lakon lopetta­misesta
lainsäädännön-tietä. Näyttää
sUtä. että lakko tätä tietä' tullaan lo­pettamaani
Tyytyvätkö lakkoiaiset
tähän toimenpiteeseen .'on eri asia,
, -Lähes • : sa(^viIdenkymmenentU'-
hannen rautatieläisen, lakSEOutumlnea
osoittaa ainakin yhden asian.-Ei mis­sään
teollisnudessa, ei edes rautateil­lä,
voida työläisiä pakoittaa tekeinään
työtä kurjilla palkoUla. Ei ole kysy­mys
työläisten poliittisista mielipi­teistä,
vaan eimtärkeästä palkkakT-sjrmyksestä.
"
HubUmatta siltä, että kapitalistinen
suurlehdlstö on tehnyt toikkeffi»
kääntääkseen yleisen mielipiteen la­kossa
olevia rautatieläisiä vastaan,
n i i n siinä se el ole onnistunut.
Globe and MaUn väite yleisfc^
mielipiteestä on harhaanjöhtaTS. »
vain tulkitsee suurten rautatieyhta^•
den osakkeenomistajien mielipl*^
Rautatletyöläisten lakko <»
tanut inaan elämää, mutta on viir»
^ t ä ä ' lakkolaisia siitä. Nd^toö»
kuukautta, ovat lakkolaiset yrittsn»
sovitella ja he ovat niokapöydisä^
tunteneet jatkuvasti kohoavat eao-
Inistanhukset.
Kalkki toivovat lakon P^^^^
Mutta, Öanadan varsinainen
varmaankin toivoo, että ^ ^ / ^
tyysit^n. että työläiset, J^^rt^
nollisen-paikan. EUei tähän
niin edelleen on olemassa f
että rautatictyölälset J<»«J^
icen turvautumaan ^^°f^JZ
merkitsee. häiriötä ttmo
sessa elämässä. Sitä ei sulnkatf.«»-
lEaan halualsL — Uoti. _^
71 Alge
AI
N(
TIMMI
ift 1