Vapaus, October 3, 1950

              yiikpn yäj^tf^^
tusta ja Käm|^^ yhä
«uitsepea.
Viikon vaihteessa saapui Vapaudelle jälleen y l i seitsemänl^m-mentä
lahjoitusta, yhteensä $218 ja huomattava määrä Uiisia
Jiaasteita. / ;;". -\
Kaiken kaikkiaan on Vapauden taistelurahastooh, rauhan ja
totuuden puolustamisen hyväksi tähän mennessä saapunut
$5.428.70 ja kaikki merldt viittaavat siihen, että kampiaii^
nee ajan kuluessa.
Nyt saapui lahjoituksia jä haasteita, seuraavasti:
BAUHA J A AIRfO »IXKI Sadburs-sfa la^^^^ ja haaäfai^t/ Olavi
laineen. WiUrcd : Salon, Aarne jRitarin, I^uri Eryi K a r i n , kalkki
•Sudburysta. •. . - • --Ä.' s'
ITNTAMO IVIÄKELX Sndburysta Lthjoittaa $5 j a beboittaa alakerran mie­hiä.
Kauko Tuoinaialaa ja Jorma Palomäkeä tekemät
Arro Toivosen Kivikoskelta lahjoittemaan vointinsa mnkaan.
KAUKO TUOn!AAI<A Sudburysta vast^aa $5 Untamo Mäkelän haasteeseen
j3 haastaa Kay Lartohin, Unto Penttisen j a Vilho Sillanpään SudburyBta,
puno Penttisen Beaver Lakelta, Svante Kanlcaan WbJtenshista j a Janne A u ­tion,
jossakin kämpällä. ;
R A Y L A R T O N vastaa K . Tuomaalan haasteeseen $2 j a kehöKtaa kaikkia
alakerran "jehuja" vyöryttämään "vyöryä" varojensa ja verojensa mukaan.
_ Vain v a 1 i s t u n u t ja aikaansasenraava työväenluokka voi taata
Hsclleen valoisamman tulevaisuudenv — S I K S I : V A P A U S j<^iseeh
työläiskotiin!
MAIJU J A YRJÖ A I R I L A Sudburysta vastaavat $4 K . Keskisen haastee­seen
ja haastavat Cella ja Frank Hclmeksen Vancouverista.
IIELEN VAUHKONEN Sudburysta vastaa $3 PaUl Tynin haasteeseen ja
haastaa Senja Mackien, Paula Woodleyn J a Maire Fredericksonin Sudbn-
'rysta. , ' • •.
ANNI LINDROOS Lockerbysta vastaa $5 H i l j a Ahon haasteeseen j a haastaa
Riikka ja Otto Wiltasalon Lockerbysta,
OTTO HEINO Port Arthurista vastaa $2 A . Sunin haasteeseen j a hiiaslaa
Jalniar IVIäen,Miik% Kosken, I ^ u r i Närväsen, Kusti Fiskarin j a Lauri Miet­tisen,
kaikki Port Arthurista. /
Matti V I E N i ; i N E N Fort WUIiamista lahjoittaa $5 Vapaudei^ haasterahas-
•»oon.-. ', •> ' "
E M I L KETO ForS WiIIiamista vastaa $5 Matti Rannan haasteeseen ja
haastaa Sam Taivaisen, Oskar Hieta]a:n, Aarne Heikkisen, Anton Salon ja
William Hackspikin, kaikki Fort.TVilUamista.o
YRJÖ KORPI Port Arthurista vastaa $10 A . Ruohosen haasteeseen ja haas­taa
Martti Poikosen flearstista. Onni N a l l in j a V i l i Ahon Port Arthurista se-
Irä Begstromiri DeVcnTöwnshipis}a j a Oscar UndforsinNöIalusta. „
• TOPI RINTAMÄKI Port Arthurista vastaa $3. P ^ v o Väänäsen ha:asteeseen
ja haastaa Jalmar Sipilän Port Arthurista.
JALMAR SIPILÄ Port Arthurista vastaa $3 Topi Rintamäen haasteeseen.
ERKKI RANTALA' Port Arhurista vastaa $3 Silla Vikin l ^ a s t e ^ n ja
haastaa Mildco Koivumaan Port'Arthurin perukoilta.
OSKAR M A K L I N Port Arthurista vastaa $5 A l l i j a NiUo Pajusen haastee­seen
ja haastaa Heikki Ahon, Kusti Perälän, VikkI Rannan, Sylvi ja Eino
Mäkisen sekä Taimi j a Onni Ikosen, kaikki Port Arthurista.
ARVI ERKKILÄ Intclastä vastaa $1 Santeri Erkkilän haasteeseen ja haas­taa
Emil Tammisen, Niilo Nunnen j a Ville Tuuloksen Intolasta.
N. VIRTA: Alppilasta vastaa $2 Santeri Erkkilän haasteeseen j a haastaa J .
Rasin ja E. Laineen Sunshinesta, N . Leivon Intolasta, K a i k k i Nestorit tehkää
velvollisuutenne.
KERTTU J A E I NO L A A K S O Por£ Arthurista vastaavat $5 saamiinsa haas­teisiin
ja haastavat Orvokki j a Arvi Laakson Soosta, Out.
JUSSI LUOMA South Porcupinesta vastaa $2 Aune Liikalan haasteeseen
Ja haastaa Fred'Niemen Pottsvillesta ja Jack Pellon,' jossakin kämpällä:
KUSTI SONTINEN Copper Cliffista vastaa $2'Matti Poutasen haasteeseen
ja haastaa Vikki Hännisen Long Lakelta j a Taisto Lännen Lockerbysta. K i i ­tos
Matille haaste.esta... - .• • ' ' : .
ARVI SALO Beaver Lakelta Vastaia $2 Manda j a Sam Ojalan haasteeseen
Ja haastaa Niilo Käutiaisen Sudburysta, Kalle Honkasen, Vilho Hälddseh ja
H. Kaleniuksen Beaver Lakelta sekä Sam Hietäkon Wortliingtonista.
EINO P A L M Samiasta. vastaa $2 Arvf Veridcosen haasteeseen j a . haastaa
Otto Halmisen j a L a i n a Myllynojan Samiasta.
NINA J A P A U L JOHNSON Rorketonista vastaavat $2 Helen Espelandin
' haasteeseen ja haastavat Icaikki Rorketonin suomalaiset, jotka eivät vielä ole
haastevelvollisuutiaan täyttäneet, tekemään vointinsa mukaan. ^
IDA J A A T U K O I V U L A Long Lakelta lahjoittavat $2 j a haastavat Tyyne
Kinnusen ja.Maria j a Aatu Marttisen Lonir ILakelta, Anna j a KaUe Palon
.Whitefishista, Biiikka j a Kalle Johnsonin Kelly Lakefta sekä Enni ja Toivo
Palosen Waters Townshipista j a A t u Koivulan Sudburysta.
EMIL KANGAS Swastikasta v a s ^ $2 Jack Kankaan haasteeseen.
JOHN POUTANEN Creightonista vastaa $2 saamiinsa haasteisiin ja haas­taa
Frank Piirron (vanhemman) sekä Frank P i i r r on (nuoremman).
VIENO JÄRVI Abeesta vastaa $2 Mahda Rannan haasteeseen j a haastaa
seuraavat- henkilöi' tekemään -samoin t 9Ianu Mäki,-Thoriijldista, Alta,- - Reino
Ahonen, Edmontonista, A l t a j a mr.: j a mrs.Ogren, Sauli Ste. Mariesta, Ont.
H. JA E. K U U S I S T O Intolasta vastaavat $1 S. Erkkilän haasteeseen ja
haastavat mr. ja mrs. Ivar Hendricksonin Waresta sekä mr. j a mrs. Manu
Sammaliston Intolasta.
A. SINNEMÄKI Kaministiquiasta vastaa $1 Vennu Mäen hauteeseen ja
haastaa Lauri Vainion ja Jorma Niitt^ysen Kaministiquiasta, Toivo Willhel-min,
Nildci Isotalon j a Nikki Penttilän Rebasta, Önt.
JOHN LEHIKOINEN Port Arthurista vastaa $.5 Eino Välkin haasteeseen
Ja haastaa Frank Hakasen j a Antti Pitkäsen Port Arthurista sekä Walter
Wäyrysen Ouimetista jä Einar Kokon Homepaynesta^
HILMA SIILMAN Port Arthurista vastaa $2 Herman Alasen haasteeseen ja
haastaa Helen Rahnan. Cloiid Baysta, William ja Sylvia Kaukolan sekä Anni
ja Otto Kauhasen Port'Arthurista.:
O. K E N T A L A Kaministiquiasta vastaa $2 K . Kaarelan haasteeseen j a haas­taa
Pesolan veljekset Kaministiquiasta.
, AINO JA L A U R I K O S K I R.R. l , Worthingtonista vastaavat $2 Senja jä Vie
Jutilan haasteeseen j a haastavat Helen ja B i l l Sundholmin, j a Laila ja Unto
Penttisen Sudburyst, Uuno Penttisen Beaver Lakelta, Kaarina j a Aimo Mä­kelän
Creighion Roadilta ja Aino j a Aksel Kivisen Worthlng:tonista.
AINO JA A K S E L KIVINEN Worthingtonista vastaavat; $2 AInb j a Lauri
Kosken hasteescen ja haastavat Anni j a V i l h o Vihurin Long Lakelta sekä
Malla ja Emil Ojanperän j a Lempi ja Jack Heikon Whitefishista.
V. VIHURI Long Uhkeita vastaa $2 Reino Laineen haasteeseen.
HILMA WUORI South Pcr^upinestä vastaa $3 'Kusti Rönkqn haasteeseen.
S A M LAISIWahnapitaes.a vastaa $3 H . Vainion haasteeseen- jä^ haastaa
A . SiUanpään; T . Poutasen: j a AL. Kosolan. JcaikkilVahnapitaestau i
C S J : n WAHNAplTiiJE:N OSAST9 vastaa $IQiiaastecscen j a kehoUtaa toi­sia
haasteen saai^bt. tekemään samoin. ; :^ ^
TOÄN J A LÄN^ Harvey L c ^ Co., AZinstrcl Isladdista, B.C„
lahjoittaa $10 Vapauden haasterahastoon. Eläköön Vapaus! :
NESTOR NIEMI Harvey Lcgg Co., Minstrel Islandista, B.fX. lahjoittaa $2
Vapauden haasterahastcon. ;
ARVI ^ANDEFSON, Harvey Logg Co, Minstrel Islandista, B.C., lahjoittaa
$1 Vapauden haastcrahastbon.;:
HANNES MYNTTISointuIasta \-astäa,^ J . Andersonin haastc«»^n.
E L L I TA|NIO:,^^Qintolasta vastaa S2 'Eka'Norrchnänvl^ haas­taa
Ida; Yllmäen.VllmI Heinon ja Werner Kivipellon Ck>nmecista sekä Sylvi
K a u k b l - » n ' P c r v A r t h n r * s t a . ' : - ' - - r : ? ^ : ; ^ ; •
ALMA LEHTINEN^ Söintulasta vastaa $2 JElsaNorrehan haasteeseen.
J A C K TORSTI Hesperosta »-astaa $1 haasteeseen ja haastaa Joe Mäen.
Oscar Lindin, Eino Lindin ja Pauli Kaikkosen (vanhemman) Haperosta ja
J c h n Taskilan Evergreenrsta,'Alta. >
W A L T E R M Ä K I Saimon Armista lahjoittaa $1 j a haastaa Joe Saaren Hes-percsta,
Wm- Rappanian MinhihikiBta, John Huhtalan J a John P. Mäen Sal­men
Armista sieTcä Richard Kai|kaan Ladysmlihlsia; B.C.
V I K K I MIETTINEN Ccbälti.sta vastaa $1 E d . itäjalan Haasteeseen.
AINOi M Ä K I Kirkland Lakfelta vastaa $2 Väinö IVIanniseh haasteeseen ja
haastaa mrs.'S. Laoimin, Lempi Peltolan ja Maljit: Luoman Kirkland Lakelta
sekä mr. j a mrs. W m Junttilan Ghäpui Hnghesta. /
MRS. S. L A M P I Kiritland Lakelta vastaa $2 Ailio Mäen haasteseen j a haas-taa
Helmi ja Reino Poutasen sekä Jussi Lammin l^irkland Lakelta^
JUSSI LAMPI Kirkland Lakelta vastaa; $2 mrs. 8. Lammin haasteeseen ja
kehoittaa kaikkia lahjoittamaan haast^rahastöcn. jotka eivät vielä ole sitä
M R ^ J A / M R S . MAXTI MÄKI Kirkland Lakeltia vastaavat $2 Eino Alangon
haasteeseen ja-haastavat V i l i Sihlminin, Emil Ahon, Jack Ahon ja Toivo S t l -
•'; Helsinkiläisessä Väpäa-Sanarleh»
dejsi kirjoitettiin joku aika taka­perin
SuptirialalEäi:^:fäi^
asioista seuraavalla kiinripstavalla tar
lanpään. kaikki Kirkland Lakelta.
HELMI JA R E I N O POUTANEN Kirkland Lakelta vastaavat $2 mrs. S.
Tiammin haasteeseen j a kehoittavat kaikkja toisiakin tekemään samoin. I
MANDI J A A . K A U T T O Nipigqnista vastaavat ;$2 Myllyniemen haasteeseen
j a haastavat, Hulda j a M . PuUolan sekä Mandi j a John Mäen NIpigonistti.
J O H N SALO Nlpigonlsta vastaa §5 saaimaahsa baastieeseen.
ÖNNl^ EtARALA .Hemlosta lahjoittaa $5 ja kimittää toisia kämppämlehiä
tekemään'1samoin. • ' ^ V ' :'
EINO SALMINEN L. L . P. P . Co. kämpältä No. 9 (Geraldionista lahjoittaa
$2 j a haastaa Ed.:'Airidn, jossakin kämpällä.
KOSTI LUND U L . P : P . C O . kämpältä No. 9 Geraldtonista lahjoittaa $2
j a haastaa Lauri Hutikin, jossakin kämpällä.
FRED MOILANEN Nakinasta lahjoittaa $1 ja haastaa John Hietasen Nakl-nasta.
^ '"r/-.\: '
MATTI PITKÄNEN Nakinasta lahjoittaa $1 j a haastaa mrs. Jack Canin
Ja J . Virtasen Nakinasta.
MRS. V. SALOMAA (Vapauden aslanaincn) Goldenista^ lahjoittaa $1 ja
haastaa seuraavat Vapauden tilaajat j a kanattaja t i&ältä Goldenlsta: miehc-ni
Väinö Salomaan, hänen veljensä Heikki Salomaan, Alex Lindgrenin ja
John Nikulan.
ANSIBLMI SUURNIEMI KukatusbFsta vastaa $5 Arvi Kosken haasteeseen
j a haastaa Joosu Jäntevän viemään haastetta eteenpäin.
OLGA HAUSKA Vancouverista vastaa $2 Uuno OJal^mmin haasteeseen ja
haastaa Elis Aallon Vancouverista j a Fanny Mäenpään Montrealista.
EMIL J O K I N E N Vancouverista vastaa $5 mr. j a mrs. E. Alangon haastee­seen
ja haastaa Kalle Äystilän, A . Lindholmin, W i l l i am Mäkelän j a Mari<us
Kujanpään Vancouverista sekä Toivo Laurilan Torontosta. Vastatkaa pojat
vointinne mukaan!
MINNIE J A K A L L E VAINIO Vancouverista vastaavat $3 Henni BelUn
haasteeseen ja haastavat Mary j a Vilho Oksasen Sointulasta selcä mr. ja mrs:
P. Rappn New Westm]nsterista. Antakaa haasteiden vyöryä!
M. KIVINEN Lapesta vastaa $2 W. Tasan haast^e^en^
EINO LAINE kämpältä No. 112 lahjoittaa $2 j a haastaa koko kämpän sakin
lahjoittamaan samoin j a paremmin. :
EINAR WIRTANEN Port Arthurista vastaa $2 saamiinsa haasteisiin ja
haastaa Vick Rannan, jUike Tommiskan ja K u s t i Perälän kämpältä No. 112.
W.- M E T S Ä L Ä Port Arthurista vastaa $2 saamiinsa haasteisiin j a haastiaa
Martti Mäen Port Arthurin Isoltajcelta ja Martti Mäen P o r i Arthurista.
SYLVIA J A W M . K A U K O L A Port Arthurista vastaavat $3 P . Tuomisen ja
Hllina Siilmanln haasteisiin j a haastavat Lauri Hietalan j a Jussi Salon Port
Arthurista.'.'
HEIMO KIVINEN. Lapesta vastaa $3 saamiinsa haasteLsiin.
JACOB AITILA va.staa $2 August Aallon haasteeseen ja haastaa Topi Jylhän
Wahupista, T. Wäh0maan Wahnapita.esta ja A n i Salon Estairest. .
VILI SAARI Nipigon Laken Timber Co. kämpältä lahjoittaa $3 j a haastaa
isänsä Timminsin perukoilta tekemään samoin. :
JOHN K A A R T O Montrealista vastaa $5 saama,ah^ haasteeseen.
Tässä katsauksiessa
Ennen julkaistuja
S 21E.00
5,210.70
5,428.70
HYVIN VALMISTETTUJEN
Veikko Timonen juoksi
hirmuajassa maratonin
Pari viikkoa sitten Vaa£ais:sa pide­tyissä
T U L ; n maiiatpnimsstäruuskil-palluissa
saavutti Veikko Timonen
hirmuajan 2.30,47, joka on epäviral­linen
TOL: n ennätys ja kaikkien a i ­kojen
parhaita tulcksia. Hiihtäjänä
tunnetun Timosen ksiTCtaan ollesn
ensimmäisellä ma r a t onilenkillään.
Kuivalainen ja Nevalainen, joista tois­ta
tai toista ennustettiin voittajaksi,
sijoittuivat edellämainitussa järjestyk­sessä:.
Timosen jälkeen.
Lenkki oli tasaista maastoa jä vaik­ka,
sen on ilmoitettu olleen täysimit­taisen,
niin uusi tarkistusmittaus- vie­lä
suoritetaan.
Ostajan maksettava lähetyskulut-
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette Qsalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—62 Dolores — Valssi
Valesiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY--122Wieniläis makeisia--Valssi
Wieniläi8 verla — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lolos Tango
- 'KuutamoyöAlsterilla— Valssi
" Soittolevy: Bamblers orkesteri
DY—263 Unten kaunis maa ^ Foxtrot
Onnellisia päiviäFoxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvi Päivä— Valssi
Surullinen K u u — SIov7-fox
DY—271 Jää hyvästi armas ^ Foxtrot
' No—No Tango
' Laulanut Olavi Virta
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta, m ja IV osa
Soittolevy .-'"''^
TELATEAÄ OSOITTEELLA:
— Sanomalehti on ikkuna ulko­maailmaan.
Tilatkaahan siis
V A P A U S .
Jääkiekkopelin ammatti-
Iäisten eläkerahastosta
St. Caiharines, Ont. — National
Hockey Leagiien presidentti Clarence
Campbell ilmoitti täällä viime v i i ­kolla,
että kolme vuotta takaperin pe­rustetun
N H L : h eläkerahaston varat
ovat nyt y l i $460,000 suuruiset ja ar­vioidaan
kofhoavan hoin $l)S0(),0Cli)
vuoteen 1957 mennessä, Noin 160
jääkiekkopelin^ ammattilaista on osal­listunut
tähän eläkejärjestelmään.
Pelaajat maksavat tähän rahastotn
$9D0 vuodessa j a saadakseen körikeim-män
eläkkeen, pitää heidän maksaa
rahastoon 10 vuoden ajan.
OMA S YY
. Itsestään pitävä mies: "Yes, minä.
olsn se milcsi olen itseni tehnyt."
Kaveri: "Hyvä, että otat syyn nia
koillesi." - «!|
Eräälle ' iltalchdelle^ antamacsaah
haastattelussa on SucmsnPJmivä
mistaijain Liiton puheenjohtaja ja
Suomen; PiimiteoUisuuden toimitus­johtaja
TVJIVO Ib^l^Ä', 1^^^ suo­malaisten
filmituottijien olevan p a ­kotettuja
hallituksen antamaan elo­kuvateattereita
koskevan hlntapiä-töisen
Johdosta lopjttamaaiakanha^^^
tumattomana suomalaisten filmien
tuottamisen. Näin siis suomalainsh
filmi joutuisi jakamaan ranskalaisten
J A ruotsalaisten filmiyhtöiiden; koh­talon.
Kim vlÄlä^; tiedämme,; että
englantilainenkin filmltuötano on
suurissa •vaikeuksissa, merkitsee ko­timaisen
filmituotannon täydellinen
luhistuminen Län3i-Euroopässa amc-rikkaliaiisen
.filmlnmonopöllaseman
täydentymistä jokseenkin satapro­senttiseksi.
Poliittisista syistähän
itä^ISurcopassa valmistettujen filmien
esltträmlhen lännessä supistuu aivan
mlnlmaallselcsi.
Johtaja Särkän sanojen mukaan a i ­heuttaa
kotimaisen f ilmiltuotannoh
lopettamiseen tvisaalta: kohonneet tuo-tantokustannuikset
toisaalta elokuvis­sa
käyvän ^yleisön vähönemlneh, siis
pienentyneet icassatulot. Kapitalis­tisen
logiikan mukaisesti Johtaja
Särkkä esittää ainoana ratkaisuna
elokuvalippujen hinnan korptusta jä
verovapautta. Tällaisten syiden ja"
ratkaisujen esittäminen on kultienkin
enemmän kuin lyhytnäköistä.
Suomalaiset filmltuottajat ovat a i ­na
valittaneet suuria verojaan, filT
mlveroa • alennettiin kuitenkin viime
vuonna. Palkat filmialalla ovat taas
tunnetusti alihalset ja suurempi^ t u ­loja
nauttivat vain (eräät tähtinäyt-telijät.
Ja mitä lippujen hlntoiliih
tulee, ovat jo nyt varisin korlkeat
lippujen hinnat osaltaan syynä ielo-kuvlssa
käyvän yleisön vähentymi­seen,
ja kun toisaalta tiedämme, että
suuri osa elokuvateatterien omista­jista
suhtautuu torjuvasti elokuvalip­pujen
lilnntin korotuksiin peläten
^^lelsön entisestäänkin vähentyvän,
qn selvää, etteivät hinnankorotukset
voisi merkitä' mitään pelastusta kotl-j
^ l s e l l e fllmituotannclie.
liUhlstumlseh syyt ovat muualla,'
sen tietävät kotimaiset tuottajatkin,
l^oko länsl-eurooppaljilsen — myös
Suomen — filmituotannon Toma''idus
johtuu suurelta osalta a merlhh-alaisen
•fjlmlmonopolin kurlstuik.<!C-'W. Kes­kitetty
amerikkalainen toutanto tun-
Jkee häkällemättä syrjään länsi-eu-ioflppalalsetpll^
utuottajat. i , , ;
• Amerikkalainen elokuva on työn­tänyt
lankansa kaikkialle. Levittäy­tyneenä
ympäri maailmaa ja valmis­taen
samasta filmistä tukuttain ko­pioita,
saa se,voittonsa niin suuriksi
tuotantokustannuikslln 'verraten, että
se Jo hlnnallaankin pystyy lyömään
kilpailijansa. Massatuotannollaan se
ön muokanhtit elokuvayleisön maun,
ttirmellut sen taldealstln ja moraa­lin
Ja ajanut arvostelukykyisimmän
yleisön pois teattereista. Kilpailijat
eivät ole pystyneet vastamaan sen
propagandaan Jä jucnitteluihin, sen­timentaalisuus,
"amerikkalaisen elä­mäntavan"
kiiltokiivaesitykset, gangs­terit
Ja muut "kovaksikeitetyt;" ovat
vallanneet yleisön Ja teatterit, teh­dasmainen
tuslnatuotanto on pa ina -
nut alleen taiteen-
Mutta toisaalta suomalaisen fiiniin
kohdalta ei taiteesta ole useinkaan
voitu puhua. Suomalaisella filmillä
pllsiy
terveesti ajatteleva yleisö ptiolellsen;
johlca a^meriklkaläten «m
jftjanut elokuval^?ittereista, muttii suo^^^
malatsct timt^ajt; eivät: o pystyit
neet sitä tekemään. Päinvastoin. He
ovat, useimmiten kehncstl yrittäneet
matkia ainerlkkaialKta kilpailijaansa
kykenemättä voittamaan millään t a ­valla
tätä omalla areenallaan.
Suurimpana hinnannousuna tämän
v u p d ^ aikänVJohtaJa Sä^
nitsee raakafilmin hinnan. Mutta
kuka korottaa hintoja? Eikö juuri
amerlkkalalneh Gtiljpällija. jonka las-kiiutfTaaikatjöhj
myydään ihjfti Raris-k
a s t a j a >inglarinij^ kuirir tJSA:sta-klnÄ^
iKaikkialla samaLvästtistaja, Jo­t
a jkllpallijat ;foöiDiilK^^ m
Ihailevat, tnutta Joka iickä. s jö etta
sulattaa kilpallljdnsa.!; ! '. •:|:-:
.Suomalaista elokuvaa on aikaischir;
mlh'rakastettu, mutta se kehitys py­sähtyi
j a nyt SS saa kirsiä yleisönsä
välinpitämättömyyden reuraukset. Se
ei ole pystynyt pitämään, arvostelu-kyl^
rlstä ylclsöi kannatt-ijanaan eikä
myöskään ole voittanut keltanokkäl-sen
yleisön suosiota. Nyt se haluaa
vain korottaa hintoja Ja päästä va­paaksi
veroista. Mutta on Uikaa vaa­tia
"tukipalkkiota" muille kuin tai­teellisesti
tai opetuksellisesti täysi­painoisille
filmeille.
-1
Japaniin ymJsnaihfn. t -
ori Port Äiiurip
lokaluiin II pnä
Fort Arlihur,Oht. — Naisten jär­jestämät
kahviaiset, jotka piti olla
C S J : n osaston haalin yläkerrassa t.k.
4 . pnä, on pitänyt Ellrtää myöhem­mäksi,
tk. 11 päiväksi, koska naiset e i ­vät
muistaneet, että t.k. 4 päivän Ilta­na
pidetään CSJ:n osaston kokous
samassa huoneessa ja samaan aikaan
myöskin Iskun harjoltulisöt alaker­rassa,
joten sinä päivänä, el ole tilaa
kahviaisla varten. Siltä syystä, pide­tään
nämä kahviaiset viikkoa myö­hemmin
— siis keskiviikkona t.k. 11
pnä, klo 8 illalla.
Kuten jo aikaisemmin mainittiin
tarjoilevat Isonjoen emännät siellä
lierkuUlset kahvit kotitekoisten leivos-tefi
kera. Keskikaupungin Ja Melltle-parkin
emännät huolehtivat Illan
muusta ohjelmasta.
Pyydämme kaiJckla tulemaan tähän
naisten järjestämään tllaLsuuteen. S i ­säänpääsy
on kalkille vapaa. K u n t u ­lette
niin muistakaa tuoda mukanan­ne
naapurit) isännät,-emännät, vielä­pä
nuoretkin.
Keskiviikkona tk. 11 pnä tavataan'-
siis liaalilla! — T A S . .
K K E I K A N PANKKITYÖ-
LAISIÄ LAKOSSA
..Atcna. — Pankkityölälsct lopettivat
työskentelynsä syyskuun 12 pnä, vaa­tien
palkankorotusta elinkustannus­ten
nousuun tähden. Vaatimuksiin s i ­sältyy
myöikin vaatimus kuukauden
palkan etukäteen maksamisesta.
JAPANIN TYÖLÄISET
KÄYVÄT TAISTELUA
Tokio. — uusi piirre Japanin työ­läisten
taistelussa on ikasvava mili-tanttlsuus.
" KaJkkialla Japanissa on
ollut työläisten järje-jtämlä mleleno-soltuksia
työnvälltystolmlstcjen edus­toilla.
Viisi piirin lllkennetyölälsten
järjestön Johtajaa alkoi nälkälakon
syyikuun 30 pnä Tokion •vankilassa.
PUBLISHlie
LIfillTES
Box 69 Sudbiury, Onl.
Me emme tiedä millä perusteella Joitakin vääräsäärisiä Ja paljaspöhkeisia tyttölapsia •liniDnalaan'' "Neiti tyhJäntoimittajlk«l" Ja muiksi "«uu-rnuksiksL"
Mntta detroitilainen tanssiopettaja mrs. Bertha VlrliflA Knapp syyttää, eitä hänen suoJaUinsa Margaret Bradford valittiin jo kuu-kausia
ennen kilpailua "Miss Canadaksi'*. Vasta viime hetkellä hamiltonilainen promoottori S. Radcliffe Weaver tuotti sanomalehtien painos­tuksesta
neljä muuta ehdokaitta kilpailuun. Miss Bradford sanoi Windsori$s4; " E n voi kidltää, että viime toukokuussa mr. Weaver sanoi minull»
ettei tänä vuonna ole varojen puutteen -vuoksi normaalista kilpailua Miss Canada tittelistä. Pitääkseen toimflupansa (franchise) voimassa, hän
sanoi minulle haluavansa, että lanlontcehltybseni kunniaksi minut nimitettäisiin Miss Canadaksi v. 1950," Weaver sanoi {(ääntyneensä miss
Bradfordln puoleen etukäteen siksi k u n otaksui ettei tänä vuonna ole kilpailua, mutta hän kielsi kuitenkin vaikuttaneensa tuomareihin.
B l a i i s i a n ^^
me:aikpiic^
tä Titon "diplomaatit^* oinat vakduljol-
:tJti^a> tuhotyöni tekljöltäi Sainariatea^^
sestl paljastuu myös A mw
i i s t c n : cUiilonu^
mlnta.
Itfic teossa kiinnisaattijen\belgradi-laistcn
urkkijoiden Ja tuholaisten öl-keusjutiit
ovat osoittaneet, «ttä titoiai-sen
diplomatian tarkoituksena on o l ­lut
kansandemokraattieeh Järjestjtel-män
horjuttaminen näiden dipiomaat^
tien isäntien ahtamien ohjelderivinu-kalsosti.
Nyt on .varmasti: todistettu,
että kaikki kansandemokratian mais­sa
toimineet Titon koplan n i . d'plo-maiikttlkunnat
ovat olleet tlcdustelu-kcskujcsla
Ja että een diiplomaattikuh-ta
on toiminut omerlkkaiaisteii sodan­lietsojien
antamien tehtävien mukai­sesti.
Jugoslavian diplomaattikuntien
työtä Johtava Titon ulkoministeriö bn
vuorostaan Yhdysvaltojen ulkominis­teriön
lisäke. -
Tästä voi helposti vakuuttautua tar­kastelemalla,
kuka Belgradissa mää­rää
Titon koplakunnan "diplomaattis­ta
koneistoa". Sen työtä Johtaa Kär-del,
koko maailmaa käsittävien mitta­suhteiden
provokaattorlmestarL Hä­nen
yhteyttään Amerikan tiedustelu­laitokseen
kuvaa seuraaya'tosiasia:
Käydessään vuoden 1949 lopulla So­fiassa
Kdrdel tapasi siellä petturi
Tralco Kostovln. Hän auttoi tätä sol­mimaan
rikollisia suhteita Amerikan
diplomaatteihin.
kardelln ensimmäinen apulainen on
entinen gestapon Ja Mussolinin Ita­lialaisen
tiedustelun asiamies Vilfan,
Joka on viime aikoihin asti edustanut
titolalsia YKtssa. Sodan aikana Vilfeh
palveli Serbiassa hltlerlläis!ä. Mpblll-soldcn
työvoimaa Saksan teollisuuden
palvelukseen hän oli samanaikaisesti
kiinteässä yhteydessä gestapon katis-sa.^
ovuttaen pyövelelden käsiin J u ­goslavialaisia
- Isänmaanystäviä.: \
Huomattava osuus Belgradin Ja
Washingtonln väUttäJänä on Sava
Kazanovltshllla. Hän on ollut mel­kein
vUme aikoihin asti. T l t c i i lähet­tiläänä
Amerikassa. Tämä vanha mo­narkistisen
Jugoslavian poliitikko
vietti koko sota-ajan yhdessä kunin­gasperheen
kanssa Lontoossa Ja-avus­ti
Cityn Ja Wall Streetin asiamiehenä
Englannin Ja Amerikan tiedustelupal­velua
suunnitelmien laatimisessa B a l ­kaniin
nähden. "Salkuton ministeri"
Sava Kazanovltsh, khrjoltti eräs taan-tumulsselllnen
ranskalainen lehti äs­kettäin,
"edustaa Belgradissa välittö­mästi
Trumania J a Churchillia". '
Yhdysvaltojen ulkoministeriö pitää
suuressa arvossa näitä samoin kuin
myös monia muita, Tito-Rankoylcin
belgradilaisen koplakunnan asiamie­hiä.
Tätilä on luonnollista, sillä Ame­rikan
diplomatia. Joka nykyisin voimia-peräiscstl
toimii viidennen kolonnan
muodostamiselcsi Ja sodanlietsojien
hyökkäyssuunnitelmien toteuttämlsele-sl,
pitää suurena löytönä Jokaista scik-kaiUJaa,
vaikka tämä olisi monia ker­toja
epäonnistunutkin. Niinpä Yhdys­valtojen
ulkoministeriö pitää arvossa
myös aatteellisesti roihahtaneita Ja It-
»ensä myyneitä titolalsia asiamiehiä
Tätä osoittaa mm. Bulgariassa paljas­tunut
Amerikan tiedtifitellja-lähettl-lään
Ja titolaisen urkkija-lähettilään
Juttu.
Yhdysvaltojen entinen Sofian-lähet­tiläs
Donald Hld, Joka skahdaallmai-sella
tavalla Joutui poistumaan Bul­gariasta,
on nyt nimitetty ensimmäi­seksi
diplpmaattledustajaksi Baö Dain
marioncttlhalUtuksen vallassa ole­vaan
Vietnamiin, Sofiassa hän värvä­si
pettureita, suunnitteli henkilökoh­taisesti
tlcdustelijoideh Ja 'salaliitto­laisten
tehtävät. Jakoi näille leltä ja
dollareita, väärensi asiakirjoja, hank­ki
myrkkyjä Ja piilotteli ullakollaan
erästä aslamlestään. Joka oli "pala­nut".
Hid suoritti likaista hajoitus-työtään
Qiplomaatin koskemattomuu­den
turvin.
Hldin vanha kumppani, Jugoslavian
lähettiläs Djerdje, Joka Joutui lähte­mään
Bulgariasta samasta • syystä
kuin Hidkin, on löytänyt toimipaik­kansa
läheltä Hidia, Intiasta.
Sofiassa ollessaan Belgradin kopla­kunnan
lähettUäs Djerdje oli n!ln
kiinteässä yhteydessä Hidlln, että
erään nyttemmin paljastunen titolai­sen
vakoilijan mukaan "oli usein vai­kea
saada selvää, missä Amerikan tie­dustelu
loppuun ja missä Jugoslavian
tiedustelu alkaa."
Djerdjen oleskelu on päättynyt skan­daaliin
muuallakin kuin Bulgariassa.
Vuotta aikaisemmin hänet paljastet­tiin
Albaniassa, jossa hän oli Jugosla­vian
"diplomaattikunhan"Johdossa.
Hän osallistui terroristlkeskuksen
muodostamiseen Albaniassa. Tämä
keskus laati sittemmin suunnitelman,
Jonka mukaan Albania ol-sl erotettava
kamandemokratlan maista Ja kukis­tettava
kansandemokraattinen halli-tus.
' ^
DJredjin ilmaantuminen Delhiin, a i ­van
nSlin rinhalle, ei suinlcaah ole m l -
Icään sattuma. Tiedetään yleisesti, et­tä
Yhdysvaltojen Ja Titon ulkominis­teriöt
sopivat Jo viime vuoden lopulla
epäonnistuneiden tltolalsten asiamies­ten
hyväksikäyttämisestä Itä-Euroo-pan,
Aasian' Ja Kauko-Idän maissa.
Yhdysvaltojen ulkoministeriö anta­man
tehtävän mukaisesti Belgradissa
tehtiin erityinen suimnitehna - T i t on
asiamiesten lähettämisestä Intiaan,
I
m
kossa on multjikln kuin Djerdje. yu-r/:.^
göislavian' Belgiah-mhettiläliinäii^^
hykyrsin eräs
ncnoli^kut^n
mintaiisa''wöksifp^
tÖliltdsta;--'iTämä^^'Jh^^
1 entinen Prahatt-lähettllös, Amcrik^^^^^
asiamies Marjan :stilinoyi(sHii-;jiw^
. oli poistuttava Tshckkoslövä1sIastawa-; v
kollutotm
väänä
lääksi Argentllhaan. J o . . , . . _ .......
mat -eälmerklt; osoittava^
saastl yhdysvaltojen u l l M i ^^
käyttäö "nton mtehlä^agressiiyto^
lltilkkans(Ei harioittamiseen; ^r,J^Si|nä
miehet eivät voi ottaa ulkopolitiikan 7
alalla askeltalcaan neuvottelemitta - ^
ensin Yhdysvaltojen' BelgradiAi-Blhet-.
tUään George Allenin ^ansäsa^iiotJl?»;^
kädet ovat K i i n a n , Iranin,
:Eg!hpt;iii;^i^
tämän tunnetun sodaiiieteojan^ ofe^^
kelu Belgradissa --.^i;
heiset suhteet
lltsijoilla on "( . , ^
eslfcuntaän^r'Yhd j r a v a l t o j ^ n - ^ k ^^
terlööh;^~::SIB:^'^:;;Vjv^i^?;^^^
Helsinki '° ' ^ ^ •• . « . ^ a - m . . . - ^XJ^^
vuonna
lukoiden — ..
misestä tullut mitään, ktin ' W n n a t y . , l
ovat liian korikeat, Jotta niitä, .pysi^t- . \%
täisiin lähettämään ulkomaille. ~ \ 1
Muuraimien kohdalta on asia . s a - ," |
ma, niitä on vähän Ja (hlnn&t* s i k s i ' ';'J
V A R M A A S IA
"Wung Nuhg". kysyi
dessa kiinalaiselta. Jota syytettiin u|i> ;
kapelin harjoittamisesta; "onko-föillä; i;i;;p
mitään sanottavga syytöltsen Johdos- p
ta?"^ ' -S
"Yes,' teidän kunnianarvoisuutena *
o_ •.'•'.••"..5
tu. Minä voitta aina. E I mitä tifikaUe-llä,"
MYÖSKIN H V O ( / 0 A
Opettaja: - — - - i - » - ^ ' — - ^ ^ ^«
ovofc hyvin
nun kirjoittaa
kertaan mutta
kymmoheeh
/ jäkklV-rMlnä^; plen;;:hiibi^^
lasikennossa." ' > vi V '
1; -'.
Kuollut
mi
Rakkaamme
NIILO WitHELM^^^m
Syntynyt 13/5-1Ö00 AlaJärveM,
kuoli 29/9-1950 Sudburyssa. Vi-hlnnä
suremaan Jäivät valinonsa
Dagmar täällä, lapset. Liisa„pei:-
heineen, Väinö perheineen Jä" Mal­ja
Jä Paavo perheineen Suomesstt;
»ekä veljet Eino Ja Jalmar
neen täällä.
Hautaus tapahtuu Jackson ^^Ä?
Bamardin hautaustoimfstostji,,!^-
kivlikkona lokakuun 4 p:nä. .fcfsuo
2 iltapäivällä. ,
mm
m
''4
•M
Surren Ilmoitamme, e.tä rakas t
mieheni Ja poikien isä -
Benjam Walfrid;
Söderman ; "
syntynyt kesäkuun 8 p, 1891'KiC-käneellä,
kuoli syyskuun 13 p«499P
kotonaan Nakinassa pitkällisen
sairauden Jälkeen. "
Kaipaamaan Jalvat vaimonsa
Tyyne, poikansa Veikko Ja Afatti
perheineen, veli Ja sisko perhe}-,
neen Suomessa setiä ystäväin Jä
toverit.
Vainaja saatettiin Nakinan'häii!-
lausmaahan suuren toverlj6i|kf^;
saattamana.' S':..'^--:V.',: V-^^'-v^
Kotisi korpeen raivasit, , /:; ; i .
suunnittelit kenties suurta.". . ; .
Elämälle sykki rintas, ' , ' : ^ » u - ;'
nyt sltaiäs peittää kuolon yö.".- .
.,, Kiitos kaikesta.
Tyyne Ja Veikko '
Sylvia Ja Matti.<!pikkb
. W a l f r i d j a E l g l%
Lausun- partiaat k i i t o k s e n i ' k a l -
kesta avtuiannosta. Kiitos katita-'
Jille Ja myös kauniista kuk^alaIt->
teista Jä seppeleistä. Jotka koristi­vat
va'najan hautakummun. K i i t o s '
kaikesta. •••••
Tyyne, Veikko, M a t t i Ja Syl^te
mm
l i i
m
l i
Mi
i i r
mm
t <i M