Vapaus, June 13, 1950

              Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 13 p. — Tuesday, June 13 r
QUmEBTlT) -> Independent Xabar
Otgan ot Finnish canadlans. Es»
tebUstaea Nov. 6tb. 1917. Authorized
85 second classautU by the Post
Office Department, Ottawa. Pub'
llsbed thrice weekl7: T u e s d a y s,
Ituusdays and Satitrdays by Vapaus
FUbUahing Company Ltd.. at 100-102
Sim Sk W , Sudbucy. Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-4284;.
Edltorial Office 4-4265. Manager
E. Sutcsi. Editor W, EUund. Mailing
addrees Box O, Sudbtiry. Ontario.
Advertlsing rates upon application.
Tkanslatlon free of cbatge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vfc. 6M Q kk, 335
Ylidysvalloiisa: 1 vk. 74» 6 kk. 3^0
Suomessa: l vk, 7i»0 6 kk. 4.25
C C F : n oikeUtojohtaja J . M ; Cöldwell on — euroöijpalaisten aate-veljieosä
iMhtalokliaista koJccmuksis^ y toi-meltomuuddlaan
ja vaitiolollaan siunauksensa kommunistivastaiselle
noilajahdille siinä hurskaassa harhaluulossa, että siten menetellen hän
j a hänen puolueensa; pää-sevät porvarien silmiss^^^ ihmisten
kirjoihin j a välttävät ärtyvän taantumuksen rajiit hyökkäykset. Täs­sä
niielesää mr.ColdweU ja kumppanit ovat siunanneet ''vakoi^^^
tut", lietsoneet Itse punakauhuä ja järjestäneet ''puhdistuksia' ei vain
CXJFin vaan myös unionistisen liikkeenkin riveissä.
Mutta mr.CoIdvireU saa havaita nyt jo, että "sievä ja vaaraton"
kommunistivastainen noitajahti on tässäkin maassa jotakin sellaista,
mikä uhkaa mjrös < X F : n jäseniä ja k^^ tämUh maan tiemokraattista
iärjestdmää. Suuren rahapkooimunistivastaiium huuto Hitleriä edel­täneessä
Saksassa ja eräissä muissa Euroopan maissa oli, kuten tie­detään,
vain savuVerho, jonka suojassa hävitettiin kaikki demokraatti­set
kansalaisvapaudet. Totta tietysti oli, että kommunistit joutuivat
fasbtimaissa ensimqiäiseksi ja kovimman hyökkäyk^ kohteeksi —
varsinkin kun oikeistolaiset sosdemjohtajat olivat "oman" maans.» f a ­sisteja
avustamassa—^ mutta heti kommunistien jälkeen Taah?ittiin
keskitysleirillekaikki rehelliset sosdemit, unionistit, lilKTaallt ja muui,
jotka eivät byväksyrieet täydellistä fasistikomentoa ja sf-n sotasuimni-tdmia.
Kuten sanottu, mr. Coldwell ei ole mitään oppinut aaleveljiensä
kohtalosta ja äskettäisen hhtorian kehityksestä. Päinvastoin hän on
sinisitmäisen naivisti levittänyt sellaista harhakuvaa, että auttamalla
Canadan kommunistien pään katkaisua, ainakin oikeistolaiset ccf;-
Iäiset pelastavat oman nahkansa.
Mutta klittämättömyys on maailman palkka mr. CoJdvvollinkin
'osalta.' • . / /•
Sen johdosta kun alahuoneen istunnossa licdoitettiin, että Canadan
asevoimista oli "vapautettu" kaksi miestä 'kommunistisuuden" vuok­si,
mr. Coldwell nousi ylös ja sanoi, että k.o. miehet on erotettu siten,
ettei heille ole annettu mitään mahdollisuutta itsensä puolustamiseen.
Jamr. CoIdwellin "protesteista" ilmeni, että hän puhui ilmeisesti jon­kun
oman puolueensa jäsenen tai ainakin omaa puoluettaan hyvin lä­hellä
olevan henkilön asiasta, Mr. Coldvvell esiintyi"ankara.sti kuin
leijona" ja sanoi, että mikäli hän tietää, k.o. mies (joka oli erotettu
kommunistisuuden vuoksi ilmavoimista) "ei ole tehnyt mitään muuta
kuin osallistunut pariin työttömien kokoukseen 30-luvulla, mutUi oli
luopunut siitä havaittuaan tarkoituksena olleen värvätii punai.sten r i ­veihin".
'':\-y--'' -r./
Kuten ylläolevasta näkyy—-ja se antaa rehellisen kuvan mr. Cold-vrellin
protestien sisällöstä—-CCF: n oikeistojohdolla ei ole mitään
"sievää" noitajahtia vastaan, kunhan se kohdistuu vain kommunisteja
vastaan ja fättää ccf :läiset, rauhaan! Mr, Coldwellin lausunnori mu­kaan
myönnetään pahaksi se, kun "kommunistina" erotettu mies oli
kerran eläissään vaatinut leipää työttömille, mutta "hyvä" puoli on
se, ettei hän kuulema olekaan kommunisti.
Jos mr. Coldwell kunnioittaisi edes kaikkein alkeellisimpia työväen­liikkeen
periaatteita ja käytännön kysymyksiä, hän olisi kysynyt puo­lustusministeriltä,
että mitä hän aikoo tehdä sellaisten tunnettujen
canadalaisten kommunistijohtajain suhteen, kuin esim. E. Taylor ja
H . .Anderson, jotka kaatuivat Canadan asevoimissa juuri päätt>Tieessä
sodassa. Hänen velvollisuutensa olisi ollut kysyä, että aikooko puo,
lustusministeri ''erottaa'' yllämainitut ja muutkin kommunistit kaa­tuneiden
sankariemme joukosta ja valvoa niin. etteivät he saa mis­tään
työpaikkaakaan sen jälkeen kun heidät on henkiin herätetty.
Vain täten menetellen mr. Coldwell olisi voinut puolustaa omankin
puolueensa jäsenten — ja kaikkien canadalaisten kansalaisvapauksia
-— mikä hänen velvollisuutensa on, jos oletamme, ot<ä hän on työväen
edustajana alahuoneessa.
"Sievän ja vaarattoman" noita jahdin karinattaniinen ja vieläiiä sen
äänetön suvaitseminen, On verrattavissa siihen, jos metsäpaloa yritet­täisiin
sammuttaa ga.soliinin avulla. Joka kerta kun mr. Coldvvell ja
kumppanit osallistuvat punakauhun lietsontaan tai atittayarvaltapii-rien
puna jahtia, he vetävät osaltaan hirttosihnukkaa tiukemmalle Ca­nadan
demokratian kaulaan.
Uusi int^^
Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin, Kansal­lisuus-
ja Siirtolaisuusasiain ministeri Hon. \VaUcr Harrl.s esitti Jisket-täin
alahuoneen harkittavaksi ehdotuksen laiksi, jonka n)ukaan. Il­meisesti
yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi, annettaisiin mUhtU)lli-simman
vahan myönnytyksiä niin harvalle iuliaanille kuin suinkin
mahdollista.
Tämän uuden lakiehdoluUsen mukaan Canadan unhoitetiit intiaa-
; n i t — 130.000 miestä, nai.sta ja lasta, joille annettuja lupauksia ei ole
pidetty ja joita ei ole autettu vanhojen elinkeinomahdollisuuksien hä­vittämisen
yhteydessä uUsieh elinkeinomahdollisuuksien hankkimi­sessa
—-saisivat itselleen äiinioikeuden jos he luopuvat asutusalueis­taan.
Toisin sanoen, intiaaneille esitetään: Jos luovutte reservi- eli
asutusalueistanne, te saatte oikeuclen äänestää, sekä oiketulen ostaa
ja myyda väkijuomia.
Uuden lakiehdotuksen mukaan intiaanit joutuvat seuraavan kysy­myksen
eteen: Saadakseen äänioikeuden, he joutuvat luopumaan a.>;u-tusalueistaan,
mistä he ovat niukan toimeentulonsa saaneet, mutta
sen vastineeksi he saavat vain äänioikeuden ja kokonaan epävarman
talouselämän. Nyt esitetyn lakiehdotuksen mukaan intiaaneille ei
varattaisi mitään taloudellisia tai edes valistuk.sellisiakaan apukeinoja
siinä miten esim. paimentolaisasteella elävät Pohjois-Ontarion intiaa­nit
pääsisivät käsiksi nykyisen teollisuu-skauden elinkeinojen harjoit­tamiseen.
Tahan on lisättävä vielä eräs hyvin tärkeä seikka, nimittäin intiaa­nien
sj'\'a katkeruus ja epäluulo valkoihoisten hallitusta kohtaan. Ken
hyvänsä saavuttaa minkä tahansa keskinkertaisen intiaanin luotta­muksen
ja ryhtyy pitempään keskusteluun hänen kanssa, saa hyvin
pian kuulla katkeria huomautuksia siitä, miten valkoihoisten hallitus
on rikkonut intiaaneille antamansa pyhät lupaukset ja saattanut hei­dät
metsänriistan hävityksen kautta puutteelliseen elädvään. Intiaa-
• nien katkerat protestit '"lupauksien rikkomista" vastaan korostavat
sitä seikkaa, että he ovat tyytymättömiä ja katkeroituneita saamas­taan
kohtelusta ja samalla tietämättömiä tefillisuusmaailman elinkei­nomahdollisuuksien
hyväksikäytöstä.
Ylläolevan perusteella on täysin selvää, etiä esimerkiksi Ontarion
noin 12,000 intiaania — jotka edelleen elävät paimentolaiskauden elä­mää
— ei vamKLStikaan luovu asutus- eli reservialueistaan, eivätkä siis
saa mitään parannuksia nyt tehdyn lakiehdotuksen i)erusteella. Voi­daan
siis hyvällä syyllä yhtyä Toronto Globe and Mail-lehden lausun­toon:
"Kaikkein valoisin puoli tässä lakiehdotuksessa on se, ettei se
ITMÄ-otto
Niemelä Crelghton Mbielta
saavutu tJe. 11 pnä 60 vuoden iän.
Tofvotamms hänelle onnea merkkJ-pölvän
joJidosta.
Mrs. LIzzie Laine Whitefishista
täyttää tänään, tk. 13 p:nä, 71 vuot­ta:
Toivoauzie päivän sankarille paljon
onnea ja pitkää Ikää!
A.\I£B|KKAI^ISTA
'EL%M>U>JTAPAA . •
Me olemme nopeasti lähestymässä
sitä tilannetta, missä säädyllisten a-merikkalaisten
täytyy SELITTÄÄ
MIKSI H E EIVÄT O L E V A N K I L A S ­SA
J A " S U B V E R S i r V I E N LUETTE-LOSSA".,^.:
On kohta häpeäksi olla vankilan
ulkopuolella tai ainakin vankilaan
joutumisella uhattuna ^subversiivi-
Euudcn" vuoksi.
Howard PästiUe, elävälle k i r j a i l i ­jalle
jcka on enemmän kuin kukaan
muu kertonut maailmalle maamme
suurista demokraattisista perinteistä
— V A N K I L A!
Tri Edvard Barskylle, urhealle kan­salaiselle,
joka pelasti jhmlshenkiä f a ­sistien
tykkitulen alla Madridiisa —
VANKILA!
Aryovaitaisille kansalaisille kuten
tri Lyman Bradleylle (Joka erotettiin
New Yorkin yliopistosta), seUalslile
äideille kuin Charlotte Sternille. R u th
L<eiderille ja Marjoire Chodoroville,
sellaisille unionisteille kuin James
Lustigille, sellaisille lääkäreille kuin
tri Auslanderilie j a t r i liovds M i l l e r l l -
le — heille kaikille V A N K I L A . Kuusi
kuukautta t r i Barskylle ja kolme kuu­kautta
.toisille.
GeorgeMarshallillei johtavalle kan­salaisvapauksien
puolustajalle ~ Van­kila:-.'..
••,
Amerikan pitäisi olla ylpeä näistä
hyvi^ftä miehistä ja naisista... —
Daily Worker, N. Y.
•'•'•»••
. . J A CANADAA MYÖS
Puolustaessamme rauhaa, puolus­tamme
siis Amerikkaa. Emme halua
sen kaupunkeja tuhottavan, ^ n kan­saa
tapettavan j a sen parhaita nuoru­kaisia
teurastettavaksi kaukaisilla r i n .
tamilia. — Naisten Viiri.
LIL%NK1N TOTTA
Hollywoodta kymmenen ovat varoit­taneet,
että ylioikeuden päätös heidän
Jutussaan "merkitsee el ainoastaan
kymmentä poliittista vankia vaan t u ­hansia
tulevaisuudessa".
He ovat täysin oikeassa. Fasismin
laskuoppi jä noitajahtaus ei tee m i ­tään
hienon hiehoja eroltuksia henki­löihin
nähden. He eivät. Jahtaukses-saan
pysähdy kommunisteihin Ja m u l .
hin päättäviin fasismin vastustajiin.
He kietovat, hysterian nuottaansa
kalkki, jotka fasismia vastustavat...
— Työmies. : "
• ... • .^
KUNNES TRUMANI8MI
KIELTÄÄ NIIDEN TULON
Canada saa tieteellisiä julkaisuja
rautaesiripun takaa — Otsikko C P : n
kesäkuun 9 pnä uutlstledossa missä
kerrottiin Canadan "National Rea-search
Concilln" edustajan sanoneen
alahuoneen tutkimuskomitean Istun­nossa,
että Canadaan tulee nom 70
tieteellistä julkaisua Neuvostoliitos­ta.-'•
•, . • • ' ' '. ^
Kullanhuuhtojia
Lemmenjoella
ennätysmäärin
Helsinki. — (S-S) — Ivalon Lem­menjoki
tuli viime kesänä "huutoon"
kullaTdiuuhtojlen keskuudessa. Jäsen
seurauksen on tänä kesänä huuhto­jia
ennätysmäärä. Tarkkaa luku­määrää
el ole tledossai, mutta useita
satoja toivorildtalta huuhtojia joen
raninoilla nykyisin on yrittämässä
Saaliit eivät tänä vuonna huuhtoji­en
suuresta lukimiäärästä huolimalta
ole olleet sen paremmat kuin aikai­semminkaan.
Yleensä saaliit ovat
niin pientä, että he eivät niihin u h ­rattuja
työtunteja ja matkoista aiheu­tuneita
kuluja peitä. Vastaavasta työ­määrästä
saisi muualla varmasti p a ­remman
palkan. Mutta toivo, että jos
kus osuu. "iso kimpale", on se kannus.,
tin, joka kiiholttaa JatkuvasU yrittä­mään.
Viime kesänähän sattui niin,
että parin huuhtojan vaskooliin osui
iso saalis ja he pääsivät plenehköj&n
omaisuuteen käsiksi.
Huuhtojia on Lemn^njoella kerään­tynyt
kaikkialta maasta. Joukossa on
jopa pari amellkansuomalaistakin.
Rakensi veneen
kellariin -— ei
saa sitä ulos
'Malone. N. Y. — Kennetli Boyea
rakensi koko talven ajan venettä kel­larissaan.
Kun se oli valmis hän huo­masi
ettei hän saanutkaan venettä
kellarin ovesta ulos. Boyea ja isän­sä
Wallace, olivat suunnitelleet veneen
koon väärin parilla tärkeällä tuumal­la.
He päättivät poistaa muurauksen
saadakseen veneen ulos slUä hajolt-taakseen
veneen heidän olisi ollut
poistettava 17 grossia ruuveja.
Tämä artikkeli julk3istiin"E:an£an Kiina", 26 Kuo Hui Chieh
juikalstiss^ Peldngpssa, t a j m ^ ^ 16 piiäf ISlSO.
Mxne. Suit on. yksi kolmesta kuuluisisia Soong-sisarista, joista
Mme Chiang Kai-shek on nuorin. Kuten Mme. Ckiang, Mme
Sun on saanut k<mlukaBva;ltt Yhdysyallpissa ja häx^ltintee
Yhdysvallat hyvin. Hänen eltmaa^ on v i e^ se< ellei hän ole
poliittisessa mielessä ri!pi>uyain<en amerikkalaisista lainoifilaL.
Mme Sun kieltäytyi Kiinan prtsidentin virasta^ multa iällä ker­taa
hän on Kiinan KauMn Tfs^valla^ yksi IniudLesta yaraprc«i-denlistä.
Oheellisena Jtill^ti^nime lyhem englazminkie-lisestä
"The CanadiaÄ JFar Easter Newslelierista" suömennellu-na
hänen yllämainitun artikkelinsa:
Kirj. Soon^-Ching Ung
(Mme Sun Yat-sen)
Historiallisessa puheessaan helnäk.
1 pnä 1949. puheenjohtaja Mao Tse.
tung Julisti, että uusi Kiinan K a n ­san
Tasavalta nojaa yhdelle puolen
kaikissa aasioissa, k o t i - ja ulkomaisis­sa
kysymyksissä.. . rauhan ja raken-nukseft
puolelle . . . On ainoastaan
kaksi vaihtoehtoa. Yk,sl on Neuvos­toliitto.
Toinen on nykyhetken Y h .
dysvallat. Britannia" ja H a n s k a , .,
Vertailemalla näitä kahta vaihtoeh­toa
on helppo nähdä miksi todelli­suudessa,
sorrettujen maiden säilyrni'-
nen Ja elvyttäminen tekee tarpeelli­seksi
nojata Neuvostoliittoon.
MITÄ IMPEBIAHSTiT
TARJOAVAT?
Ensiksi he tarjoavat Marshallin
suunnitelman "apua". Heidän me-:
netelmiinsä kuuluu teidän "'opettami­nen"
siltä, kuinka hyvä tämä suun-nltelnia
on teille. Tämä tshdään tyy^
pilllsen ja kovapintaisen amerikka­laisen
mamostyön muodossa; M y y n t i ,
puheet kohdistetaan kaikille niille,
jotka rämpivät suunnittelemattoman
ekonomian syviä meriä ja jotka pel­käävät
sellaisia muutoksia missä tar_
vitaan kansan voimaa. Amerikkalaiset
pitävät suunnitelmaansa uusimpana
keksintönä hengenpelastuksessa. "Se
on virta vii vaLstutettu" sanovat he. "Se
vetää teidät ylös minkälaisesta tilan­teesta
tahansa." Jotkut hallitukset
ovat langenneet tähän jaaritukseen
ja niille oix heitetty hengenpelastus-rengas.
Näiden hallitusten koke­muksista
voidaan nyt todeta, että tä­mä
kovapainelsesti malno-stettu hen-genpelastusrengas
onkin pakkopaita.
muutakaan maata. Niitä ei ole laa­dittukaan
tässä tarkoituksessa, P y r .
kimys on toinen.
On j-älleen tullut selväksi, että Y h -
dys-.altain kapitalismi on muodoton
sekasikiö, ihikä on pudonnut alas his­torian
seinältä. Se cn haljennut ja
pahasti sittenkin. Siksi Wall Street
yrittää panna näitä palasia yhteen.
Tässä käytetään kovin kallista Mar­shallin
suunnitelmaa, samalla kun
Amerikan kansa ja kalkki ne
kansat joille tämä "apu" .saadaan p a ­kotetuksi,
jcutuvat rhaksamaan gen.
Mutta tämäi tähtitieteellinen kulutus­kaan
ei riitä särkyneen munan kor­jaamiseen.
Tilanne tulee vakavak­si
ja rappeutuu epätoivon tasolle. Sit­ten
käytetään peloittelukeänoja. Nämä
ovat toimenpiteitä sotaa varten, k u ­ten
se ilmenee Atlantin ' paktissa.
Äuunniteltava.ssa K a a k k öi£-Aasian
Liitossa ja muissa samanlaisissa pa­heellisissa
yrityksissä. Ne ovat toi­senlaisia
pakkopaitoja kuin Marshall
suunnitelma, j a vaativat uusia sitou­muksia,
kokonaan tucttamattomaan
tarkoitukseen johdetun kulutuksen
missä rahaa käytetään USA:n stan-darttien
mukaan valrhistettuihin asei­siin
ja ammuksiin, jotka cn makset­tava
amerikkalaisilla dollareilla. E i
yksikään sppimusihaa, mukaanlulden
Yhdysvallat, voi kestää tällaista haas­kausta
, . . . • ',
NEUVOSTOLIITON OHJELMA
JA KÄYTÄNNÖN TYÖ
Tutkikaamme nyt Neuvostolii­ton
ohjelmaa j a edesottamisia maail­manlaajuisessa
mittakaavassa. Sen
kauppasopimuksissa kansandemokra-tiain,
"mukaanlukien Mcngoliän ja
Kiina, kanssa ei ole riiitään tecsken-
Se on täytetty lyijyllä Ja se sukuttaa; telyä, el mitään syöttejä eikä mitään
varmasti kaikki ne jotka tarttuvat s l i .
hen Ja yrittävät sitä käyttää. •
Äskettäisissä uutlstledoissa kerro­taan
meille, että Marshallin apua k i i ­rehditään
Indonesiahan. Yhdysvaltain
ja Höllannm välillä tehdyn vanhan
sopimuksen mukaisesti vllmeksimami-t
im siirtomaiden avtistamiseksi. On
ilmeistä, että Yhdysvallat luottaa se­kä
hollantilaisiin että niihin indcne-slälalslin,
joille määrättiin hyväksyt­täväksi
asiakirjat, joiden pohjalla pe­rustettiin
uusi nukkehallitus. Siksi
Amerikasta kiirehditään tarvikkeita
kärsiville saariasukkaille. Me voim­me
kuitenkin turvallisesti sanoa, että
nyt yritetään historian uusimista. Me
voimme nyt nähdä, mitä saadaan t u ­lokseksi
tästä avusta"'.
.MARSHALLIN APU
INDONESIALLE
Korkeissa asemissa oleville muuta­mille
Indonesialaisille, jotka ovat myy­neet
maansa imperialismille, tämä
("apu") tarkoittaa sitä. että heidän
valta-asemaansa' pönkitetään vähän
pitemmäksi aikaa. Tämä "apu" auttaa
heitä nujertamaan ja ehkäisemään
hetkellisesti kansan valtaisan voiman.
Indonesian tavallisille miehille ja nai­sille
tämä "apu" merkitsee vallan
muuta. Se tarkoittaa pitkittyvää s i ­sällissotaa
.siihen sisältyvine kaikkine
tuholneen ja katkeruuksineen. Katso­kaamme
tässä yhteydessä Marshallin
suunnitelman "apuun" Kiinassa ja
Kreikassa viimeksikuluneiden vuosien
aikana. Se tarkoittaa maan luonnon,
resxu-ssien kiihtyvää riistoa (Indone­sian)
kanssa nykyisen hyvinvoinnin
Ja tulevan rakennustyön vahingoksi.
Katsokaamme nykyiseen Saksaan m i ­ten
se koko kapasiteetillaan palvelee
Wall S t r e e t l a . ..
Marshallin suunnitelman apu mer-
Idtsse edelleen pitkiä Jonoja työttö­miä
työläisiä j a työttömien perheidMi
elintason laskua sillä tehdas tehtaan
jälkeen kärsii siltä Hxxn kotimarkki­nat
tulvltetaan amerikkalaisilla tava.
rollia. Katsokaamme Italiaan missä
cn 2.500.000 työläistä työttömänä..;
Katsokaamme Ranskaan, missä kan­san
cstovolma on viimeksikuluneen
vuoden aikana laskenut 20 prosentil­la
... Katsokaamme Britanniaan mis­sä
ei kauppaa voida tehdä, sen sijaan
että voitaisiin käydä kauppaa Tshek­koslovakiasta
Kiinaan asti ulottuvan
suuren alueen kanssa.
Lopuksi tämä antelias apu tarkoit­taa
Indonesialle luonnonvoimien t u ­hojen
jatkumista. Katsokaamme taas
K i i n a n asemaa, missä tuotetut varat
Ja voimat käytettiin taisteluun kan­saa
rastaan, eikä niitä luonncuvol-mla
vastaan, mitkä aiheuttavat näl-kätilantelta.
Rekorttl on selvä. Mar­shallin
suimnitelmat eivät auta sen
paremmin Indonesiaa kuin mitään
"opetusta". Kysyttiin väin yhtä seik­kaa:
"Mitä te tarvitsette?" Tässä oh
joitakin esimerkkejä:
K i i n a l l a oli vapautumisensa jälkeen
suunnattoman suuri- i-autätisproblee-mi
sen vuoiksi kun kuomintangin Jou.
kot olivat tuhonneet siltoja; hallintoja
oli haaskannut ja väärinkäyttänyt vä­lineitä.
Tämä seikka oli korjattava
viivyttelemättä, sillä niin paljon riip­pui
tavarain kuljettamisesta maaseu­dulta
kaupunkeihin j a Kansan armei­jan
kuljettamisesta taistelukentille.
Kiinaan saapuneiden ensimmäisten
venäläisten joukossa olivat rautatie-ekspertit.
He antoivat apua, jonka
perusteella Kiinan rautateiden kiin­nostaminen
saatiin suoritetuksi kuu­kausia
aikaisemmin suunniteltua a i ­kaa.
He tulivat ilman hyötyä ja rum­mutusta.
Hs suorittivat työnsä eikä
meiltä vaadittu kerrassaan mitä^n
vastineeksi.
Samoin kuluneen kesän aikana, j o l ­loin
koillisissa maakunnissa riehui
lentävä rutto. Meillä el oUut riittä­västi
lääkäreitä ja tekniikkoja tämän
vaarallisen taudin pysähdyttämiseksi
Ja niin vetosimme suiu-een naapuriim­me.
Lääklntäjoukkueita saapui pian
paikalle. Ne antoivat apunsa ja me­nivät
takaisin kotiinsa. El ollut ajar
tustakaan vastapalveluksesta tai
myörmytysten etsimisestä. He eivät
pyytäneet minkäänlaista oikeutta teh­dä
rnitään muuta, paitsi auttaa K i i ­nan
kansaa.. Täm^^ yhteistoiminnan
henki cn nyt toiradnnan peirustana
kaiiCcien kansandem^kratiamiiden
välillä. Iti-Eurooparsa. niissä mais­sa,
jotka olivat aina katkerissa viha­mielisyyksissä
keskenään, toteutetaan
yhteistoiminnan ja yhtenäisyyden o h ­jelmaa
. . . Yhteistoiminta cn havait­tavissa
myös luonnon resurssien y h ­teisessä
kehittämi£es5ä k.o. maiden
rajaseuduilla ja; yhteisten voimalai-1
tosten rakentamisessa. Si^llä ei ole
kurkunkatko-kilpailua, eikä heikom­man
kuristamista voimakkaamman
tcimakkaamman toimesta. Tämä y h -
teiätöimintasuunta on kehittynyt Neu­vostoliiton
ulkopolitiikasta, mikä tel­m
i i , ystävyys-, yhteistyön- ja hyok-käämättömyyssopimusten
kautta.
Eikö siis ole selvää, että ma no­jaamme
yhdelle puolelle siksi kun a i ­noastaan
.Neuvostoliitto suosittelee ja
käytännössä toteuttaa tällaista c i -
keudenmukaista ja rehellistä ohjel­maa?^
.
K I I N A TUTKII
.NEUVOSTOLIITTOA
Me nojaamms yhdello puolen
myös arvicmme vuoksi NeuvostoliitDn
sisäisistä asioista. Me kunnioitamme
sitä tosiasiaa, ettei siellä ole työttä-myyttä
ja yritämme kiireellisesti pääs­tä
selville hiifen työttömyys on pois­tettu.
Me iloits2mme siitä, että n i i n
lyhyenä aikana on hävitetty luku­taidottomuus
. . . Meitä innostaa uu­tinen,
että Neuvostoliitori sodanjäl­keinen
asuinrakennusten valmista-mlssuunnitelma
on miltelnäytstty.,.
Kehi t tämättä jääneessä Kiinassa mei­hin
vaikuttaa suuresti Neuvostoliiton
maaseudun 27.000 sähkövoima-asemaa
ja räskaäri teollisuuden suunnattoman
suuri kasvu Neuvostoliiton aasialaisis.
sa tasavalloissa... Me opimme no­peasti
tietämään, että koko käsitys
tieteestä on vallan toisenlainen kuin
kapitalistimaissa — se on vapautettu
käytännöllisistä käyttöä varten...}
Atomivoimaa käytetään vuorien ta-J
saamiseen, jokien spimhan muuttami­seen,
erämaiden hedelmöittämisesn
. . . . eikä välikappaleena jossakin k a ­sainvälisessä
vehkeilyssä.
. . . . Tämän vuoksi bn vain tehtävä
siunmaus. Kiinan Kanisan Tasavalta
nojaa yhdelle puolen. Me pidämme
kunniassa "ystävien joUkcssa työs­kentelyn"
periaatetta. Me ihailemme'
erikoisesti ystäviä jotka eläivät niin
rakentavalla Ja osoittavat huomaa­vaisuutta
muita kansoja kohtaan. Me
katsomme, että kaikkien tällaisten
ystävysten pitäisi yhdenmukaistuttaa
toimintansa ponnistellessaan yhden
yhteiskuninan rakentamiseksi ja maa­ilman
rauhan turvaamiseksi siten, et­tä
* yhteiskunta voi vaurastua. Tästä
johtuu, että K i i n a tulee seuraamaan
yhdelle puolen nojaamisen ohjelmaa;
ja työskentelemään yhteistoiminnas­sa
kaikkien niiden kanssa, jotka re­hellisesti
pyrkivät yhteistoimintaan
Ja historian tässä vaiheessa Kiina
näyttää tietä koko Idälle.
PUHUU POIIT VnSLLEBISSÄ
Ontarion lati^iaafijgirnnT^an j^'^»'»»
A. A. MacLeod menee pohamaan Nia­garan
niemimaan työväen kansainvä­liseen
kesäjnlilaax^ joka kestää koko
päivän Ja pidetään Garden City Beac­hilla
PcrtWelIetissä'tJi. 18'päivänä,
ilmoittavat julilan järjestäjät
naiset
ovat auftaneef
r-SITÄ=
j a
Kotkan viestinjuoksu
Kctka. — Helatorstatoa tapahtui
täällä 31. vuotuinen Kotkan viestin­juoksu,
johon osallistui yhteensä 29
joukkuetta ja 435 juoksijaa. Kilpai­lun
TOitti Kotkan Kisailijain joukkue
14.4i:0 ja Kymin Veikkojen joukkue
tilli perille toisena 10 sek. huonom­massa
ajassa.
Vancouver., B. C / ^— Jospa taasen lä-liectäisin
terveiset täältä Tyynen me­ren
rannoilta. Täällä on kesä kau­neimmillaan
vaikka ilmat eivät ole­kaan
niin erikoisen lämpimät. Lumi­sesta
\'UCTisto3ta puhaltaa kylmät tuii-let
ja sataa Tiputtelee aika ahkerasti,
aina välillä cn muutamia aurinkoisia
päiviä ja onhan sitä saatu jo jonkin
verran auringonkylpyjäkin, vaikka
eipä suinkaan näin suurten merion
rannoilla koskaan liiaksi kuuma ole
sisämaahan verraten. Työttömyyttä
ilmenee vieläkin tavattoman paljon ja
usealla alalla palkat ovat alhaiset
ehhkustannukslin verraten. Monetkin,
jotka ovat kevään tullessa saaneet
jonkinlaisen ansiopaikan,. pelkäävät
että tokkopa enää huoinenna tarvi­taan.
Sellainenkin jokapäiväinen epä-var^
muus on hyvin surullista. Kalasta­jat
lähtevät jäilesn joukolla merelle
onneaan koettelemaan ja siksi ovat
kerhcn naiset järjestäneet heille läk^.
siäistanssit tk. 10 p., jossa odotetaan
olevan paljon hauskaa ja toivotetaan
kalastajille onnea j a suurta kalan­saalista
seuraavan kalastuskauden a i ­kana.
Tk. 4 pnä o l i C S J : n ensimmäinen
kenttäjidala tänä kesänä. Ilmakin c l i
aika sievä ja väkeä kohtalaisesti vaik­ka,
parkkiin oUsl enempikih xnahtu-nut.
Siellä esitettiin kerhon naisten
järjestämää ohjelmaa lapsilta. Se oli­k
i n mielenkiintoista katsella. Aikuiset
eivät saaneet mitään ohjelmaa jär­jestetyksi
lukuunottamatta toiskielis­tä
puhujaa. En tiedä missä on y i i a .
Toivomme seuraavilla kenttäjuhllUa
olevan enempi henkistäkin nautintoa,
urheilua, kilpailuja, jne.
Kerhon toimista pitäisi tässä vähän
jutella. . Olemme säännöllisesti ko­koontuneet
kerran kuukaudessa ja
kesku.st€lleet esiin tulevista asioista.
Olemme yhtyneet maatakäsittävään
naisten järjestöön ja lähettäneet
edustajia rauhankokouksiin ja rahal­lisesti
auttaneet rauhan kysymystä.
Sairaista olemme jonkun verran huo­lehtineet
vaikka se asia kyllä kaipaisi
korjausta. Erisi syksyn käsltyömyyjäl-siä
varten olemme antaneet kankaita
sekä lankoja Ja lisää tulee jos löytyy
työntekijöitä, Tulkaa joukolla seuraa­vaan
kokoukseen-helnäk. 6 p, — K e ­säisin
terveisin: "'Saariska".
Jos haluatte päivästä toiseen
seurata maaninie työkansan
tärkeimpiä kysymyksiä, niin
tilatkaa V A P A U S .
TÄTÄ.
VÄBÄN^EBOA
Läähättää» j a puhaltaennuo.-im.
ehti junaan Juuri kun se Ijhti
ta. •
Keski-iiäinsn mies dimiij. ms..,
halveksien.- *
- K u n olin teidän Ikälsenar
hän. "ehdin Juosta puch inai4"tr
kuvan junan perästä ja vieiäkia m
da kiinni enkä minä tuy.13 ti.w^*
läähättänyt kuin te." ^
-Niinpä jdln", sanoi nu:ri VHM
"mutta myöhästyin tästä iMnactT^
edellisellä asemalla."
'••
SUOSITUKSESTA
Liikemies kuoli Ja saapui helvettun
Tuskin hän ehti istua tupakalle h»
häntä taputettiin olkapäälle
"Weil. mr. Smith", sanoi' kamjM
piatkustaja". olen täällä teidin ac'
situksestaime."
" M i l l o in minä olen suosittanut in
ta tänne?"
"Jokainen kerta kun tulin kauppaa,
maan teille jotain, niin käskittt mai
nä helvettiin."
esitti asiakiaaiL-LIUCEKIELTÄ
Koirakauppias
koiraa:
"Oh olemassa joitakin koiria joth
ovat vUsaampia kuin niiden cimst3..jt
ja tässä on yksi sellainen.'
••«• • •'
VIHJAUS
Peter oli leikkimässä toverinsa Jim.
my Brownin kotona • Tuli aika lähtei
kotiin mutta samalla alkoi sataa ifc.
Brown tarjosi hänelle Jimmyn sadsti-kin,
ettei hän kastuisi.
"Älkää vaivatko itseänne, mn.
8rown". sanoi Peter kohteliaasti
"Olen varma, että äitisi tekisi sj.
moin Jimmylle", hän vastasi
"Äitini tekisi vielä paremmin-, sa.
noi Peter. "Hän pyytäisi Jimmyn jää.
mään illalliselle-
Lasten pifcnekkiin
yksi bussiauto
P«rt Axtlnir. — (Sähkösanoaa-tie)
— Kansainväliseen lasten pit
nekkiin sunnuntaina tJc 18 pm
lähtee vain yksi bossiaato, kcOi
pooli yksi iltapäivällä. Lähtö ta-pahtaa
Sam Hillin kaupan Inob
Arfbor Streetin bnssiautojen fciäs.
töpailuista^ Tervetuloa. Komiltta
puoiesta. Hden.
Kiinnostaya f jimi-esitys
sunnuntaina
Port Arthurissa
Port Arthdr, -Ont. — Ennen toisti
maailmansotaa kulki Neuvostoliitoa
ilmailija Chkalpv Neiivostolutosti
suoraani pohjoisnavan kautta Yhdjs-valtoihin.
Tästä historiallisesta len­nosta
saimme silloin nähdä pääfcS-dat
lyhyessä uutiselokuvassa Maicäi
of Thne —'"Wings of Victory". W-temmin
ori tämän kuuluisan ilmaili­jan
elämäntarinasta Ulisi elokuva, a-
Jciii on nimeltään "Wings of Tictorf
— Velton siivet. Tämä kokoillan El­mi
kietoutuu rakkaustarinan y.tt
seikkailujen ympärille, johtaa napa-lennon
kautta sodan voittoon -rienn-seen.
Piimi on alusta loppuun saaUa
jännittävän suurenmoinen.
Tämä elokuva esitettiin jo touio-kuussa
Fort Williamissa ja tulee
esitettäväksi Port Arthurissa, jossa a
esitetään C S J : n osaston haalilUfld-nuntalna
kesäk. 18 pnä, alkaen Uol
illalla. ,
Tervetuloa kaupunkilaiset ja fana.
r i t ! — A . T.
ympäriltäännös
tule hyväksyttäväksi alahuoneen tässä istunnossa.-'
Intiaanit ovat ansainneet paremn^ian kohtelun mitä heille tässä
uudessa lakiehdotuksessa luvataan ja Canadan tulisikin kääntää koko­naan
uusi lehti tämän maan alkuasukkaiden kohtelussa.
Rauhanliike on saanut siksi laajat
joiikot mukaansa, että se palpittaa so_
danvalmistelijoita ja n i i d en härmyste-lijöitä-
Siksi sctaa kaimatta vien h a l ­litusten
silmäntekevät ovat joiituneet
tämän tästä julkisissa puheissaan
suorittamaan jos jonkinlaisia silmän-kääntötemppuja
ja vastavetoja.
Toronton Vapaa Sanakin tekee par­haansa
>• sodanlietsojain hy\"äksi ja
kirkuu minkä ehtii kaikkia rauhan-ajajia
vastaan ja tietysti toivoo, että
herra kuulisi senkin vikisevän äänen.
On huvittavaa seurata sen lehdein
poliittisia häränpyllyjä. Koska siitä
on tullut nyt n i in innostunut sodan
kannattaja, niin silmäiUmme'miten
se suhtautui scdah ja rauhan kysy-myksiui
alkuaikonlaan. Vuonna 1932
helmlkuim 10 päivän toimituskirjoi-tuksessa
kirjoitetaan Geneven aseis-tariisumiskonfersnssista.
jossa käsi­teltiin,
Kauko-Idän Järmittynyttä t i ­lannetta
j a sodan "vaaraa. Itirjoituk-sessa
tämän yhteydessä viitattiiQ k a n ­sainliiton
sopimuksiin Ja sitten sg-nottiih
mm. seuraavaa:
"Tähän ei voi olla muuta vastausta
«kuin se, että kaikki ne soplmukiset.
jotka suurvaltojen yhteisissä kongres­seissa
kansainliiton Johdolla on tehty,
ovatkin olleet ainoastaan petoksia.
Joilla o n peitetfy kokonaan se dlplo-^
maattinen vehkeily, jota on barjoltet*
t u k u l i i s i e n takana ja joka \'ehkelly
on jakanut maailman suurvallat —
kansainliitossa "ystävyksinä" istu­neet
— toisilleen vihamielisiin r y h ­miin,
joiden aincana pyrkimyksenä
on toistensa mahdollisimman perin­pohjainen
tuhoaminen . . . "
Sitten viitataan, että imperialistit
ratkaisevat kaikki voiman eikä oikeu­den
mittapuulla. "Sota-aseissa on se
vipusin, joka määrää imperialistisessa
politiikassa kaikkina aikoina, eikä
mitkään rauhansopimukset . . ,"
Siis tässä selvästi osoitetaan, että
imperialismi on syynä sotaan, j c ia
cn aivan oikein.
Saman \-ucden toukokuun 11 päivän
numerossa sanotaan selvästi kuinka
sodanhetsojien tarkoituksena on so­dan
aikaan saaminen j a lamataan t i ­lastoja
asekauppojen määrästä sekä
asetuotannosta saaduista veltoista.
Siinä sanotaan m m seuraavaa:
~ "Mutta maailman aseistautumisella
on toinenkin puolensa, johon harvem­min
kiinnitetään huomiota, nimittäin
asetehtailijat, ryhmä poliittisesti vai- \
kutusvaltaisia trusteja ja magnaatte-j
a , jotka keinottelevat itselleen sadat
miljoonat voittoja aseteollisuudesta
• • • ^
Kirjoitus päättyy seuraavasti:
"Tämän valossa intriigien on help­po
nähdä, miten vähän arvoa voidaan
panna omistavan luokan sanomaleh­tien
uskotteliiille vastaisten aseistarii-sumLsneuvpttelujen
mahdollisuuksis­ta
toteuttaa yleisen aseistariisumi­sen."''•
•'•.:•.••, •/ :
Kuten nähdään lähes pärikyihmen-tä
vuotta sitten se "timnusti". että
imperialisteilla ei ole silloinkaan k im
ne puhiivat rauhasta aikomustakaan
edistää rauhan asiaa, vaan vehkeillä
sodan aikaansaamiseksi nlittääkseen
suunnattomia voittoja kansan veren
kustaimuksella.
Jos . nyt vaikka oletettaisiin, että
Vapaan Sanan palstoilla sen toimitta­jat
ti^civat siihen m i t ä he k i r j o i t t i ­vat,
n i in täytyy todeta, että olkea po.
liittineh kuperkeikka on heitatty sen-jälkeen.
Nyt sen toiinittajille ovat Imperia­listit
rauhanenkeleita Ja Wall Streetin
politiikka kuin herrah lähettämä l a h ­ja
ihmiskunnalle. Jos vain joku uskal­taa
puhua rauhasta, n i i n saa päälleen
oikean myrkkysopan.
Se kävi selvästi ilmi siltä kun I n -
dustriallstin kirjeenvaihtaja "Omin­takeisesti
ajatteleva työläinen" tuki
rauhantyötä juuri siltä kannalta kuin
Vapaa Sana perlsenkymmentä vuotta
sitten ja tuomitsi kysymyksessä olevan
lehden "Matti S ^ t y l a h d e n " hyök­käykset
Canterburyn dekaanusta vas­taan,
niin Matin raivolla ei cUjut r a ­joja.
Niin ei olisi saanut tehdä, sillä
Matti haluaa määrätä poliittisen tah­din.
Matin mielestä Industrialistin
kirjeenvaihtaja "ajattelee Moskovan
tapaan". - ,
Ajat ovat muuttuneet j a me ajan
mukana, on tapana sanoa. Tällä tar­koitetaan
tietysti edist^srstä. Toteam­me,
että Vapaa Sana on "edistynyt*'
alaspäin sillä se on painunut sj^Ö
taantumuksellisten sodanlietsojain ^
telään suohon. .
Maailman kehitys on kuitenkin
armoton Vapaalle Sanalle. Silloin fcs
se vielä'tuomitsi, taikka oli tuonii»-
vinaan Imperialistit, asetehtailijat j«
puhui imperlaUstisia sodanHet»^
vastaan, dli maailma toinen, imper-»*
listeja vastaan silloin seisoi
Neuvostoliiton lähes 200 niilj. iäsita-vä
kansa, työväenliikkeen P?^"=*
mlsto Ja hyvin vähän sivisty
Nyt lähes 800 miij. ihmistä ralBE»
sosialismia ja valtavasti suurine»
maailman ihmisistä puolustaa r5>
haä; joka on ehtona kaikkien 01=^
ten onneen.
Nyt vapaa Sana on asettunut
dottomasti jtiuri nuden imperiihs^
ja asetehtaiUJoitten. jotka se
kymmentä vuotta sitten tuomi»,
nalle vaikka se puhuukin
rauhasta aivan samalla tavalla
sodanvalmistelijatkin päm^i-^
vähemmistön leirissä ja ^ ^ J T :
sen raivo johtuu. Ihmiset rakeCB^
maailman ja koska suurin osa l i ­sistä
tahtovat rauhaa ja to»»,
suuremmat joukot ovat rjhtyat^^^
mimaan rauhan puolesta, näo ^
sen Vapaan Sanan parku ei sa
ttile estämään ihmisia
eteenpäin.
Mutta olisi ajattelematonta/»
tehtäisi työtä rauhan byräka
mitään ei saada toimettoffiaoi:__
tehköön jokainen kaikkensa e -
työn hyväksi kaikkein I ^ ^ ^
käytännöllisellä tavalla. K a i »^
hokain keino tällä hetkellä oa^-^
taa nimensä "Pommi p a s o ^
xesriin j a lyhty» itse kenuB»»=
miä/siihen. — Wotl-