Vapaus, July 15, 1950

              MAKSIM GORKI JA
SUOMEN KANSA
Icerta kuii ötanl^
n molemmista."
Slatoim Gorkin kuolemasta tuli
riime kesäkuun 18 pna kuluneeksi
14 vaotta, jonka johdosta G. Sn-
-jjov oli kirjoittanut Suomen
gyS-lehdelle artikkelin, jossa hän
jjirtoo suuren Kirjailijan suhtau-
(gnusesta Suomeen, sen kansaan
ja kolltuuriin-
OBI GORKI T U T U S T UU
ioSIEN K A I T E E S E EN
Gorkin monitahoisista jä
jartaista sympatioista erottautui
varhain näkyviin sydamellinrai
iymjs Suomen työtätekevään
saan. Hän ylisti taman kansan
kamppailua karua luontoa
aan ja ihaili suuresti sen ikansalr
sta Kalevalaa.
Goiäin myötättuito Suomen kansaa
itaan ilmeni jo hänen kirjallisen
^taiisa alkukaudella. Vuonna
Nizni-Novgorodissa pidettiin Ve-
1^ maatakäsittävä teoUisuusnäyt-
• jota nuori Gorki selosti ' N i z e -
in lehden" ja "OdesEan uutis-äjirjeenvaihtajana.
Siellä hän
ui näytteille pantuihin suoma­in
taiteilijain töihin.
IfhdUle lähettömissäan kirjoituk-
Gorki kiinnitti huomiota suo-en
taiteilijain demokraatti-i,
heidän kykyynsä kuvata suo.
' arkielämää ja kansan pon-lua
karun luonnon voittamiseksi.
Halosen öljymaalauksesta " T u k l i i -
iildiet nuotiolla" Maksim Gorki l a u -
:'.'teidät valtaa tunne, että nuo-ton
tultakin kirkkaammin tassa
^ t i i taiteilijan ^'dän rakkautta
imen karuun maahansa ja sen ihmi-
£ juroihin, alakuloisiin, köyhiin i h .
joita uuvuttaa kamppailu an-araa
luontoa vastaan. Sama rakkaus
maahan ja sen ihnusiin on
jonteenomaista suomalaisen arki-limän
jokaiselle kuvaukselle."
UKSEtt GORKI S U O M E S SA
Läheisemmin Gorki paasi tutustu-
Suomeen, sen kansaan j a k u l t ­iin
vasta vuosina 1905—06. V a -
iduttuaan vankeudesta Pietan-ivalin
linnoituksesta j a vietetty-
Krimillä lyhyen toipumisloman
Gorki asettui kesällä 1905
an lähelle Kuokkalan asemaa,
lavan vuoden alussa hän muutti
SMnkiin; • • •
limmikuun 14 päivänä 1906 K a n ­ttorissa
järjestettiin kirjaili­ja'musiikkijuhla.
Jossa Maksim
esiintyi. Teatteri.ioli- ääriään
täynnä suomalaista j a venä-listä
yleisöä. Siinä tilaisuudessa k i r .
lUija esitti ensimmäisen kerran v a l -
iiiinnnoukielliscn kertomuksensa
loverl". iSamä.ssa juhlasi^ myytiin
rari joukko Gorkin teoksia suomen-i
niotsinkiclisinä (käännöksinä. •
Teatterin . edustalle kerääntyneet
laiset työläiset vastaanottivat
ta poistuvan kirjailijan elä-luudoin
;ja tunnuksin "Eläköön
raden veli. Maksim G o r k i ! " Teat-iyleisö
saattoi Marseljeesia laulaen
lan Seurahuoneelle, jonne oli
itetty keräysvaroin illallinen hä-kunniakseen.
Saman kuun 22;päivänä Helsingissä
ttiin suuri venäläis-suomalainen
iltama, jossa Maksim Go.ikl jälleen
esimtyi. Kirjailija S. G . Skita:ets.
Gorkin aikalaisia, kertoo muistelmis­saan,
miten Gorki, M . F . Andrejeva,
taidemaalari Akseli Gallen-Kallela ja
Suomen Punaisen kaartin päällikkö
istuivat poydun ääressä KolcUi Käm­pissä,
Jossa Gorki asui.
" E L i l K O D N SUOMI!"
"Olkaa hyvä Ja tulkitkaa AkselUle"
Gorki sanoi siinä liikuttuneena And-rejevalle,
"etta minä en unohda mU-loinkaan
Suomea ja sen erinomaista
kansaa, sen taiteilijoita ja isänmaan­ystäviä
ja onnellisia päiviä, jotka
t)len viettänyt Suomessa." Kun A n d -
rejeva kaansi ranskaksi Gorkin sa­nat,
Gallen-Kallela hymyili iloisesti
ja puristi Gorkin k-ättä.
Samana päivänä kohti hotellia, jos.
sa Gorki asui, virtasi Joka suunnalta
juhlapukuista kansaa^ kuoro Ja or­kesteri
etimenässä.
Kirjailija Skitaletsin kysj-mykseen
" M l t a tama merkitsee?" Gorki vasta­si:
"Tanaan on suomalaisten Juhla­päivä,
vietetään heidän kansallisru­noilijansa
Runebergin muistoa. Hän
on suomalaisille samaa kuin Puskin
meille." (Päivämäärät G. Sumilovin
kirjoituksessa ovat vanhan luvun mu­kaan.
Gorki esiintyi Kansallisteatte­rissa
pidetyssä lurjalliscssa matineassi
1. 2. 1906 ja Juhlassa Helsingin Palo­kunnan
talossa 4. 2.)
Mutta miten Gorki hämmästylkään
nähdessään tuhatlukuisen vakUoukon
pysähtyvän hotellin edustalle. "Se on
teille, teidän kunniaksenne, astukaa
parvekkeelle". Mana Andrejeva sanoi.
Kansaa kokoontui yha enemmän.
Gorki ilmaantui parvekkeelle ja huusi
aani liikutuksesta värähtäen suomek­si:
"Eläköön Suomi!" Väkijoukko
puhkesi innostuneisiin sOosionosoituk-s;
in, ihmiset heiluttivat hattujaan ja
huusivat tervehdyksiä. Tuo odottama­ton
mielenosoitus oli perin liikuttava,
kun monet tuhannet ihmiset nain saa­puivat
ilmaisemaan rakkauttaan suur­ta
venäläistä kirjailijaa kohtaan.
Lähettäkää
SALin
lÄHJÄPÄKETTI
sukulaisillenne
ja ystävillenne
SUOMEEN
Ihanteellinen lahja syntymä­päiviä,
häitä, juhlia jä
vuosipäiviä varten.
UUSI TYPE " A "
HINTA $10.65
I paunaa kahvia
; paunaa valk. riisiä
'pakettia kuiv. hedelmiä
jJauna kuiv. luumuja
^oz. pkgs. Sweet -
.Cnocoiate
, paunaa Baker's Kaakaota
•pakettia savukkeita
pan Nylon sukkia
TYPE " B "
HINTA $7.50
[paunaa kahvia
paunaa valk. riisiä
'paketti kuiv. hedelmiä
IjPauna kuiv. luumuja
[| unssia kaneelia
[Aokoiiaispaino II paunaa
^ S I TYPE " C " ^
Hinta $6.05
* paunaa kahvia
at ja sisältö muutoksen alaisia
**aa pakettinne tänään nieUtä:
VAPAUS
Travel Agency
E p w l N SUKSI
valtuutettu asiamies
Sndbnry, Ont.
TERVEHDYKSIÄ JA
KIRJEENVAIHTOA
Ystävyys Gorkin Ja Suomen kansan
kesken jatkui senkin Jälkeen, kun k i r ­jailija
matkusti Suomesta.
Punaisen kaartin edustajakokous,
joka pidettiin Helsingissä huhtikuussa
1906. lähetti Gorkille tervehdyksensä
Amerikkaan. Siinä tuomittiin ajo­jahti.
Jota ameriklcalainen taantumus
ka vi venäläistä kirjailijaa vastaan.
Gorki sähkötti vastaukseksi:
"Sydämelliset kiitokseni. Elakuon
ystäväni Suomi. Eläköön Punainen
kaarti. Ystävällinen tervehdys kai­kille
tovereille. Elakoon inhiDiillisen
vapauden henki."
Maksim Gorki piti suuressa arvossa
Suomen kansaa, sen kulttuuria Ja sen
vuosisataista taistelua vapauden puo­lesta
kansan sortajia vastaan. Siksi
han paljasti saalunätta suomalaisen
Porvariston lahjottavuutta, valheelli­suutta
ja petoksia. Ollessaan ulko­mailla
VV. 1906—13 Gorki seurasi tar­koin
Suomen tapahtumia.
Noina vuosisa han kirjeissään osoit­ti
häpeälliseksi Suomen hallusevien
parien kyynillisen politiikan, kun n a -
ma kavalsivat kansan edut solmimal­la
yha läheisemp.a suhteita tsaristisiin
viranomaisiin.
Niinpä Gorki tammikuussa 1907
Akseli Gallen-Kallelalle lahottamas­saan
kirjeessä tuomitsee suuttumuk­sella
vihan, mita suomalaiset vallanpi­täjät
lietsovat keinotekoisesti Venäjän
kansaa kohtaan:
"Suomen hallituksen pitäisi aina t u ­kea
kansansa pyrkimyksiä... Suomen
halhtus ja omistavat luokat ovat pe­lästyneet
työkansan oikeutettuja pyr­kimyksiä
ja unohtaneet, etta kamp­pailtaessa
maan vapauden : puolesta
vam kansa kykenee taistelemaan...
Te suomalaiset olette unohtaneet myös
sen, että ainoat todelliset voimateki­jät
Venäjällä ovat sen vallankumouk­selliset.
Vain heillä on kiinteä y h ­teys
Venäjän kansan suuriin joukkoi­hin.
Ja vatn he tuntevat vapauden ja
kulttuurin arvon. He yksin kykenevät
kasvattamaan — ja myöskin kasvatta­vat
— Venäjän kansaa j a sotilaita,
oman - kansansa lapsia, kunnioitta­maan
Suomen ja muidenkin maiden
valtiollista riippumattomuutta. Siksi
Suomen vapautensa ja sivistyksensä
etujen nimessä tulisi kulkea TU-:nan
Venäjän vallankumouksellisten kans­sa,
sehän on päivänselvää. Ei pida
unohtaa, että suomalaisen vihamies oi
ole venäläinen, vaan Romanovien hovi
Joka on samalla tavoin venäläisenkin
vihollinen."
Maksim Gorki oli Johdonmukainen
internationalisti, joka taisteli venäläi­sen
tsaarivalian sih^oraaapolitiikkaa
väistään. Niinpä joulukuussa 1907 j u l ­kaistiin
Englannin. Ranskan ja Italian
sanomalehdissä Gorkin Suomea koske­va
kirjoitus. Jossa hän paljasti, miten
tsaarin hallitus on muuttanut Suomen
"erääksi oikeudettomia Ja nöyryytetty­jä
venäläisiä maakuntia".
fijaltsevBan fauvUaan. Suom«n san-tannlhalllnnon
päällikkö ^ sai heti
määräyksen "jarjcslää jatkuva silmäl­läpito
ja seurata Eeskovla kaikkialle,
mmne hän matkustaa Kirjavalasta",
(Aleksei aiaksimovitsPeskov oli Gor­kin
oikea nuni.) . ^
Mutta santarmit'elvat cnnistuneet
eristämään Gorkia Sqomen kansasta,
l i a n oli jatkuvasti |;ösketuksessa joh­taviin
suomalaisiin ikulituurihenkilöi-hm,
han tutustui suomalaiseen kirjal­lisuuteen
ja taiteeseen.
Joulukuussa 1915-lyhdyttiin Gorkin
aloitteesta valmistelemaan stiurta
käannosvalikoimaa Suotäeh demo­kraattisesta
• kirjallisuudesta.. Maksim
G o r k n ja V J . Brjusoviu toimiitama-iia
antcloBia ilmestyi v.'j916: 'Kustan­taja
cli "Paru'-yhtymä.
GORKI KUVAA SUOMEA /.
Lokakuun sosialistinen, vallanku­mous
vapautti raskaastaj^ jjöyrj'yttä-vasta
kansalhsuussorrosta - $uomen
kansan kuten muutkin tsaarivalian or­juuttamat
kansallisuudet Venäjällä.
Vallankumouksen jälkeen Maksim
Gorki osoitti jatkuvasti mielenkiintoa
Suomen kansaa s e l ^ sen kirjallisuut­ta
ja taidetta kohtaan.
Gorkin kirjallisessa ^tuotannossa on
useita mainintoja Suomesta j a suoma­laisista.
Ne perustuvat ku-jailijain
Suomessa tekemiin havaintoihm ja
tustumlseen maan kansaan. Toisessa
osassa suurta romaaniaan " K l im Sam-ginin
elama" Maksim Gorki omistaa
useita sivuja Suomelle ja suomalaisille.
Tuossa kohdassa kirjailija kuvaa,
miten Samgin saapuu Viipuriin kuo­levan
Isansa luokse. Hautajaisten
jälkeen Klim Samgin matkustelee
Suomessa:
"Han matkusti Saimaan kanavalla,
kavi Kotkassa ja HelsinglEsa. Lähes
kuukauden palvat han kierteli huvik­seen
tassa ihmeellisessä maassa, jonka
han siihen saakka oli tuntenut vam
klmnaaslvuosiensa oppikirjoista. Niis­tä
hänen muistiinsa oli jaanyt lause:
"Olen ilottoman maan sydämessä,
maan, joka ankaran luonnon synkkä­nä
lapsipuolena on taynna soita jär­viä,
kituliaita metsiä, kallioita ja hie-tanummia..."
Han nakl, että hitaat
suomalaiset olivat huolellisesti muo­kanneet
ja aidanneet Jokaisen maatil­kun.
Sitkeydellään he olivat voitta­neet
viljelykselle karun ja soisen maa­perän."
SUOMEN YSTÄVÄ SUOMEN
KIRJALLISUUSANTOLOGIAN
TOIMITTAJANA
Joulukuussa 1913 Gorki matkusti
Leninin kehoituksesta Venäjälle. Han
saapui Mustanmäen asemalle pietari­laisten
santarmien varjostamana ja
asettui asumaan Kirja valan kylässä
LÄNSI-EUROOPAN J A AMERIKAN
IMPERIALISTEJA VASTAAN -
Suhtautuen suurella rakkaudella
Suomen kansaan ja kansoihin kaikissa
maissa Gorki taisteli kirjailijatoimin­tansa
ensi vuosista lähtien väsymättä
lahoavaa porvarillista kulttuuria vas­taan,
rappion taidetta ja taantumuk­sellista
imperialistista ajattelua vab-taan.
Gorkia innoitti hehkuva isänmaalli­suus,
rakkaus synnyinmaata. Sosialis­tisten
Neuvostotasavaltojen Liittoa
kohtaan. Romaanissaan "Äiti" (1906>
hän kirjoitti ennustukselllset eanan-sa:
"Venäjästä on tuleva kalkkein
valoism demokratia maan paalia."
Niin varhain Gorki naki jo-kansaasa
suuruuden ja palavalla innolla han oli
sittemmin mukana luomassa ja lujit­tamassa
uutta sosialistista järjestel­mää.
Kirjailija näki, kuinka kapitalisti­nen
maailma suhtautui yha vihamie-liscmmin
työläisten ja talonpoikain
nuoreen valtioon. Miten paljon suut
tumusta ja ivaa olikaan Maksim Gor­kin
sanoissa, kun han puhui Lansi-
Euroopan ja Amerikan imperialisteis­ta,
näiden vihasta neuvastojen maata
kohtaan ja toivottomista yrityksistä
kääntää taaksepäin historian pyoraa.
Kertomuksissaan ja pakinoissaan
Amerikasta Maksim Gorki luo amerik­kalaisten
surkeasta elämästä kuvia,
jotka vastaavat yllättävän hyvin ny­kypäivienkin
amerikkalaista todelli­suutta.
Lukijalle hahmoittuu synkkä kuva
vankilanomaisesta k a p 11 a lIstLsesta
suurkaupungista, jota hallitsee "kel­tainen
paholainen", kulta, ja jossa
suunnattoman rikkauden ja säälittä­vän
köyhyyden jyrkät vastakohtaisuu­det
yhä uudelleen hämmästyttävät.
Gorki paljastaa, mitä on ylistetty ame
rikkalainen "sanan ja lehdistön va­paus".
Hän ruoskii amerikkalaisen
lehdistön ja kirjallisuuden lahjotta­vuutta
ja osoittaa sen todellisen luon­teen.
Tänä päivänä, sodanlietsojien suun­nitellessa
uusia verisiä rikoksia ihmis­kuntaa
vastaan. Maksim Gorkin sa­nat
kohdistuvat jälleen edistyksellisel­le
sivistyneistölle koko maailmassa:
" . . . Teidän on jo aika antaa vas­taus
yksinkertaisessa kysymykseen:
kenen puole.sta haluatte olla, kulttuu­rin
mestarit? Asetutteko rakenta­maan
elämän uusia muotoja kulttuu­rin
arkityön voimien kanssa? Vai toi­mitteko
näitä voimia vastaan sailyt-tääksenne
edesvastuuttomien anasta­jien
etuoikeutetun kastin, joka on jo
latvastaan laho ja Jatkaa olemassaolo­aan
vain Inertian, Jatkuvalsuuden.
vaikutuksesta?"
KUOKKAMIES
: Kuolalsa .ranskalainen taide­maalari
Jean I^tancois Millel Ite-ratti
18. TOOuisadalls saurta kuu-lolsqntta
''Kaobbani^es'* - maata-'
•nkscHaan. Kon amerikkalainen
' rnnoillja Edtrin Markham katseli
tätä kuvaa; niin' se innoitti lumet
kirjoittamaan seuraavan runon.
VuossataiH kuorman alla köyrhtyin
hän kuokkaan nojaa, maahan
tuijottaa;
on aikain tyhjyys hänen
• kasvoillaan,
ja hartaitansa painaa elon taakka.
Ken tappoi haita riemun, murheen
tunifon, •
vei häitä voiman suruun, toiveisiin,
loi olennon tään tylsän, - •
' jufttamaisen?
Ken riuhtas ammolleen tuon
raskaan Suun.
ken '.uttuun iskenyt on otsaluun,
aivoista noista järjcnvalon vienyt?
Tää onko clonto min Herra loi
maan sekä merten aavoin
vaiti jaoksi,
mittaamaan avaruuden tähtivyöt
ja tuntoon ikuisuuden intohimon f
Tämänkö unelman siis näki hän,
ken auringot loi ikiradoillcnsa?
^ edes kadotuksen kurimoissa
oo himiuiscmpaa haamua kuin tuo,
noin ahnaan riiston alaspainamaa
noin sielun perikadon leimaamaa,
tuollaista tuhon uhkaa kaikkeudelle.
Hänestä serajimiin mikä kuilu!
MiV onkaan raatajalle tuoVc
Platon,
tai kirkas täJilihohde Plejadein f
Mit' ovat hdlle laulun sointukaarct,
ja aanmn hämy, ruusun punerrus?
Tuossa hirviössä uhoo aikain kauhut,
sen selän särky aikain tuska on;
ja kautta kolkon köyryhaamun •
tuon
petetty, perinnötön ihmisyys
huutaapi vastalauseen tuomareille,
niiUi vastalauseen; viik' on
enrtustus.
Kauham^öntekijöiden mainosauto, Joka osallistui Thoroldin lOO-vuo-tisjuhlaan.
Taman mainosauton mukana seurasivat allekirjoitusten
keraajat ja tulos oli erinomainen. Mainos kuvaa kuinka Maaliman
Rauhanlaiva on kuIkrnuissaThorodin kanavan sulun lävitse.
Barnes Drag Cc
Lauantaina, heinäk. 15 p. Satnrday, Jiily 15 Sivu 3
Uusi rautatieyhteys
Kiinasta Moskovaan
rekin?. — Kiinan Ja Neuvostoliiton
vulillä on avattu uusi rautatieyhteys.
Uusi rautatie tekee tnahdolliseksi mati-kustaa
Manshoulisa luoteis-Mand-shuriastn
Moskovaan kuudessa Ja puo­lessa
pilivassä. Tamfi rautatieyhteys,
joka katkaistiin vuonna 1931 japani­laisten
miehittäessä Mandshurian, l y ­hentää
ja edistää Kiinan ja Ncuva^-
toUlton välistä Ulkcnncltä huomat-lavalla
tavalla.
— 8 KAUPPAA , I'
Saalt 8(e. Marie Ootefto
Victor Radioita^ t
Nyal-lääkkeitä 1J |
Täydelllneu varasto lälU&dt£i^^^
RCA
PostUUaukset täytetään-'* «
huolellisesti.
Tcrvchdyssähkciden mukana oli GSJ:n
rnusiikkijuhlien tervehdyssähkc
Oi, kansain valtahcfral. Jumalalle
tuon aikaansaannoksenko annatte,
tuon köyryn, sic'uttoman
kummituksen? ,
Te miten suoristatte hahmon tuon;
loihditte siihen kuolemattomuutta;
nostatte katseen, sytytätte sen;
taas hälle unelmat ja laulut tuotte;
ja oikaisette aikakauttcn kolhut,
katalat vääryydet ja kärsimykset?
Oi, kansain valtaherrat, kerran saa
viel' tilinaika tästä ihmisestä.
Ja mitä vastataan, kun ärjyy hän •.
kapinan myrskyn hurjat
kysymykset?
Kuin khypi valtakuntain,
kuninkaiden,
sen kaiken, tuoUaiseks' mi hanct sai,
kun mykkä kauhu puhkee
puhumaan, '
ja särkyy vuosisatain hiljaisuus?
Amerkkalainen
kirjailija vastaa
Ehrenburgille
Joku aika sitten neuvostoliitto­lainen
hIrjaiUJa Ilja Ehrenburg
vetosi länsimaiden kirjailijoihin ja
kehoitti niitä ottamaan kantansa
rauhankysymykseen nähden. A-merikkalainen
kirjailija Alexan-der
Saxton, Joka on mm kirjoit­tanut
romaanit "Grand Crossing'
ja "The Great Midland" on vas-tannut
tahan vetoomukseen seu­raavasti:
^
Sausalto, Californla.
Suomessa jäi 5,500
lasta vaiJle koulu­opetusta
1949-50
Helsinki. — K u n eduskunnassa kä­siteltiin
kesäk. puolivälin aikoina kan­sakoulujen
rakennuttamista, paljasti
SKDL: n edustaja Eino K i l p i sen sur­kean
tilanteen miicä Tallitsee kansa-kouluopetukseen
nähden maan itäi­sillä
ja pohjoisilla harvaanasutuilla
seuduilla, joissa matkat kouluihin ovat
varsin pitkät. "Ainakin vllsl Ja puoli
tuhatta kansakouluiässä olevaa lasta
on päättyneenkin kouluvuoden aikana
jäänyt kokonaan kaikkea kouluopetus­ta
vaille, sanoi puhuja.
Ilja Ehrcnburg on ilmaissut hänen
luottamuksensa eri maailman puo­lilla
asuviin klrjallijatovcreihinsa —
luottamuksensa, että kirjailijat tule­vat
nyt, kuten he ovat tehneet niin
monta kertaa menneisyydessä, astu­maan
etualalle ihmiskunnan Järjen ja
omantunnon puhemlehina.
Ehrenburgln kirje on kehoitus A-merlkan
kirjailijoille ottamaan johta­va
aseina rauhan puolesta puhumises­sa,
kehoittamaan pysäyttämään c
järjetön -varustelu, joka uhkaa johtaa
ihmiskunnan atomisodan kärsimyk­siin
ja kuolemaan.
Länsi- ja Itä-Euroopassa, laiglan-nissa,
Aasiassa Ja Afrikassa, noin 110
miljoonaa ihmistä on jo allekirjoitta­nut
Tukholman rauhanadrcssln. joka
kehoittaa kansainvälisesti julista­maan
atomiaseet ja muut Joukkotu­hoaseet
laittomiksi ja tuomitsemaan
sotarikolliseksi "minkä hyvinsa hal-litulcsen,
joka ensiksi käyttää atomi­asetta.".
Ei yksikään kirjailija voi pysyä vai­ti,
siliä vaitiolo sellaisenaan osoittaa
hänen kannattavan niitä, jotka suun­nittelevat
j a toivovat sotaa.
Minun oma vastaukseni on, etta
olen allekirjoittanut Maailman Rau-hankongerssln
Tukholman rauhanad-ressin
j a minä olen kirjoittanut rau-hantletotolmlston
keskukseen ja pyj'-
tänyt lähettämään minulle adressin
kaavakkeita Ifeaa jotta voin pyytä
toisiakin allekirjoittamaan sen.
Sallikaa minun lisätä, että minä us­kon
amerikkalaisten kirjailijoiden
velvollisuudeksi sanoa sen mitä E h ­rcnburg
ei sanonut, ottaa itselleen
vastuun tästä. ,
Se on meidän hallituksemme, mei­dän
valtiodepartmenttimme, "mei­dän"
Wall Streetin pankkiirimme ja
teollisuustsaarimme, jotka tällä het­kellä
heiluttavat atcml- ja heliumi-pomm^
Ja, Jotka kerskuvat kyvystään
(ja halustaan) pommittaa kuolemaan
miehiä, naisia Ja lapsia kaikissa maa­ilman
osissa; Jotka icerskuvat "va­paudesta"
samalla kun Amerikka lä­hettää
a.^Ita toisten maiden vapau-
HcUinkl. — (DLP) — Viime viikon­vaihteella
vietettiin Jyväskylässä Suo­men
Työväen Musiikkiliiton 30-vuotis
lalilu- ja-soittojuhlat. Yleisöä oli ke­rääntynyt
lauantaina Urheilukentälle
useita tuhansia. Kaikkiaan oh muka­na
38 sekakuoroa, joissa yhteensä 1,267
laulajaa, soittokuntia 36, joissa 662
soittajaa, mieskuoroja 22, joissa 635
laulajaa, naiskuoroja 9, joissa 317 l a u ­lajaa,
orkestereita 5, joissa 136 soitta­jaa.
Kaikenkaikkiaan oli erilaisia
musiikkiryhmiä 100, joissa yhteensä
3,017 osanottajaa. Lisaksi Narvikin
naiskuoro ja sikäläisen ammattiyhdls-tysvaen
mieskuoro, joissa yhteensä
noin 100 osanottajaa.
Lauantain juhlien kohokohdaksi
muodostui historiallinen r a p s o d ia
Laulaen nousemme yöstä", jonka oh
koonnut ja sovittanut S T M L : n sihteeri
Urpo Iivarinen. Esityksessä olivat
mukana kuorot seka Helsingin ja
Tampereen työvaenyhdLstystcn soitto­kunnat.
Esityksen aatteellinen pohja
on innostava ja loi se erittäin selvän
katsauksen työväen musukkicläinun
historiaan.
Juhlat alkoivat yhteislaululla, jo-^a
esiintyivät Tampereen ja Helsingin
ty^^väeilyhdlstysten soittokunnat ja
kuoro, johtajanaan Emil Kivlko.skl,
esittäen Kaupin Tyolalslaulajat ja
Vehviläisen Kohti uutta paivaa.
Tervehdyssanat laulul Jyva-skylam
kaupungin johtaja Arvo Haapasalo.
Puheen päätyttyä esittivät mu.s;ikkl-nuinerolta
Narvvlkin naiskuoro, Tam­pereen
ja Helsingin ty:n .soittokunnat
mieskuoro ja STML:n vanhojen lau­lajien
mieskuoro, jotka olivat esiinty­neet
m.m. Tampereen laulujuhlilla
vuonna 1921.
Illalla oli Jyväskylän lounaispustos-
.sa musiikkijuhla, joka päättyi valta­vaan
ilotulitukseen.
Suomen TML:n 30-vuotisjuhllcn
kohokohdaksi muodo.stui sunnuntaina
Harjun urheilukentän pääjuhla, jonne
yli kolmetuhantinen tyovacn muusik­ko-
ja laulajajoukko .saapui kauniin
värikkäänä kulkueena. Valtakunnan
Lipun Jälkeen nähtiin kulkueessa S T -
ML:n kaunis lippu, jota seurasi 72-
mlc^iöien orkesteri ja välittomäiSti
STML:n keskutoimikunta. Oman l e l -
muslikkijuhlusta.
Suomen ruotsin
laisen jiirjcston 7.
Sulasolin puolesta,
kielisen laulu- ja musilkkillitcn puo­lesta.
Suomen Rautatieläisten Mies-kuorolaululiiton
puolesta. Jyväskylän
muslikkJopistosta, S A K : l t a ja TUL:ta.
Illalla antoivat Narvikin naiskuoro ja
Narvikin ammattiyhdistykseln mies­kuoro
konsertin työväentalon juhla­salissa.
Sucmcn Työväen Muslikkiliton kah­deksannet
laulu- Ja soittojuhlat o-
.soittivat elävästi, et'.a liitto on 30-
vuotlsena toimikautenaan kasvatta­nut
laulaja- ja musilkkcrljoukon, j o l l ­ia
on aivan ratkaLseva merkitys mu-
.siikkikulttuurln IcviämiOÄlle Suomen
tyovacn keskuudessa. Varsin korkea­tasoiset
esitykset olivat myös todis­teena
Silta, etta liiton Jäsenistö suh­tautuu
vakavasti niihin vaatimuksiin,
mita yha kchittyvn:työväenllikc maas­samme
ar«.ttaa työväenliikkeen mu­siikkikulttuurille.
Theodor Tannerilta
saatiin arliistoon
arvokas lahjoitus
mansa kulkueelle antoi Norjan lippua
seurannut Narvikin ammattiyhdistyk-
.scn mieskuoro ja Narvikin naiskuoro
valkeissa puseroissaan. Csastojcn l i p -
puryhmän jäljessä marssivat kansal-
ILspukuiset naiskuorot ja sekakuoro­jen
naisjäsenet sekä Kullervo-kuoron
sinipukuinen naisryhmä. Useiden or-fkesterlryaimien
musiikkiesityksillä ela
voittaman kulkueen lopassa manssivat
Työväen mieslaulajat.
Laulajien ja orkesterien asetuttua
palkoilleen kajahti voimakkaana Os­kar
Merikannon Työväen marssi Sulc
Laineen johdolla. Yleusoa oh kentällä
noin 6—7^000 henkeä. Yhteislaulun
jälkeen esiintyivät naiskuorot Ella.s
Kiianmiehen johdolla, yhtyneet orkes­terit
Olavi Sarmion johdolla ja soitto­kunnat
Arvo Vehviläisen johdolla.
Tämän jälkeen piti juhlapuheen
o.<:astonjohtaja Yrjö Kallinen.
Sitten e-sllntylvät mieskuorot Ante­ro
Viirtecn ja Helkki Miettisen joh-
Tdctior Tanner Solnhilasta, joka on
lahctlunyt Canudiui Suomalaisten A r ­kistolle
ch]<a kaikkein arvokkaimmat
lahjoitukset, on jälleen mui.stanut orr-kistoa
uudella lahjoituksellaan. Vii­me
viikon lopulla saatiin hanclUi kää­rö,
jo.s.sa oli kaikkiaan 12 kappaletta
Aika-julkaLsun numeroa, kalkki vuo­delta
1904. Niiden joukassa oli kaksi
.sellaista numeroa, jolta cl ollut entuu­destaan
kokoclml.ssamme ja muutkin
olivat tcrvetullcet täydentämään tä­män
lehden kaksoiskappaleita. Aikai­semmatkin
taman lehden numerot on
saatu arkistoomme mr. Tannerilta.
Lausumme parhaat kiitokset lahjoitta­jalle
arvokkaasta lähetyksestään.
F. G. Berg lahotti Halleyburysta.
Ontariasta, paketin vanhoja julkaisu­ja,
joista muutavat olivat erittäin ar­vokkaita
ja tervetulleita. '
J . Tuomi lähetti Kirkland Lakelta
paketin kirjallisuutta, Jonka joukossa
oli yhta Ja toista tarpcellima,
G. Sundqvist luhettl Torontosta To­ronton
Viikkouutisten yhden nume­ron,
jota ei ollut aikaisemmin kokel-mi.
ssamme.
Jacob JU.S.S1 la McKerrowsta toi ar­kistoomme
pu-sslllisen hyvin säilyneitä
kirjoja, joista osa lahjoitettiin CSJ:n
Sudburyn osaston kirjastoon, hänen
5uostumukfien.sa mukaisesti.
Samalla kun kiltamme kalkkia lah­joittajia
lahctyk-sistaan palautamme
mieliin, että kaikki arkistollemme tar­koitetut
lahetyksket on tehtävä osoit­teella
FiniiLsh-Canadian Aichivcs, Box
354, Sudbury, Ont,
ArkLstokomltean puolesta: H. Sula,
ark .stonholtaja.
Amerikkalaisten sota­suunnitelmat
Kein-virran
tienoolla
t
f*
BerliinJ. — Yhdy.svfiltalaiMJt ovat
dolla ja yhtyneet sekakuorot Väinö' valmis!aulunopt. räjäyttämään nclnln
Pesolan ja Hannes Horticn johdolla.
Pääjuhlassa Jaettiin .STMLm kulta-merkkejä
seuraaville henkJlöllk: L i i ­ton
puheenjohtajalle M. Vastamaclic,
varapuheenjohtajalle Juho ROSKIHC.
Ilmari Ruissalolle, joka on liiton pe­rustavia
jäseniä ja toiminut uw/lta
Jonn.sa olevan kwu1uij;an'Ijorf;lcin kal­lion
voifiak.secir padottaa Joen. Patoa­minen
aviilla «afitcttal^lm suuria maa-alucita
tulvan valtaan auttamaan liit­toutuneiden
sotatoimia «Iina tap&uk-f;
rH.sa, etta ne joutuisivat peräänty­mään
liyokkä.ijan tiolU taistelunsa
vuosia eri kuoroLv:a solistina, Arvo N^,jvrstr;liSt'oa vastaan. Tällai.sen tie-
VRhvilälselle, säveltäjä Vainö Pcw)-
lalle. Joka 30-lavulla sävelsi työväen
musiikkia silloinkin kun kukaan toi­nen
.säveltäjä cl uskaltanut «ita t«h- vas-^'! asussa
don antoi ankettäin sasiallstlsen yhtc-nai.
syyfipu •)luc<r;n a a n e n k annattaja
l!eun Deut.';ch]and hyvin huomatta-dä.
Samoin annettiin liiton kulta-merkki
Pohjoismaisen Tyolaislaula-jain
liiton puheenjohtajalle A. PouLs-senille.
Tervehdyksiä oli Norjan työläismu-siikkillltolta,
sähkeitä Tanskan Työ­väen
Laulullltolta, Canadan Suoma-den
murskaamlsek.si; ja .samalla ne
rakentavat {kotimaassaan vankiloita,
poliisivaltiota ja Am3rlk.-;n fa.zi'.m:a
omille maanmiehilleen.
ArtiKkt-li oli kuvin ja kartoin va­rustettu.
Siina «anctaan, etta Lore-lein
kallioihin on jo porattu 22 rä-jäytysrelkaä
Ja kolme räjaytystunne-
Jia. Myös muualla Reinin varrella on
valmLstcitu räjäytlärhistöltä, mikä on
aiheuttanut väestön keskuudes-sa suur­ta
levottomuutta. Lehti mainitsee, et­tä
amerikkalaiset aikovat muuttaa ko­ko
LänJii-Saksan autiomaaksi siinä
tapauksas*;a, ct'ä ne joutuisivat pe­rääntymään.
Mattavvassa, heinäkuun 1 p:iiä 1950
Häät vietettiin Trans-Canadan haaliUa
Me allamaliiilut sukulaiset ja ystävät toivotatnmpy
teille parhainta onnea ja ttieuestyslä
avioliittonne johdosta
Mr. ja Mrs. Einll Saari;
Mrs, H, 0'Gorman
Howard Saari
Reino Saari
Richard 0'Gorman
Herbert 0'GQrman
Kukkaparlt:
Beatrice Saari
Wclkko Saari
Lempi H;I1
Robert 0'OormBn
Siiri H i l l . Toronto
Toivo ja Marjorle, Toronto
Terttu Saari.
Anni Saari Ja perho
Tapio Saari
Mr. ja Mrs. E. Benson
Mr. ja Mrs. M . Koivisto
Mr. ja Mrs. J . Norreno
Taisto Saari
Jenny ja Aarne Aaltonen
Mr, Ja Mr». K. Luoma, Toronto
.John Ranta
Elmer Nordman
A i n o j a Uuno Sulonen
Lily ja George
Reino Mäki
Mclml ja Aarne Pelkonen
Toronto
Mi-, j a Mrs, O, Blair
Mr. ja Mrs. Osborne
Mr, ja Mni. E. Rochon
Mrs. Marjorle Hill, Sudbury
Mrs. Räe Stuart, Sudbury
Mr, ja Mrs. W. A. Langlcy
Mr, ja Mrs, W. A. Nadon
Mrs, Victor Pranson
LII ja Harry Pltzmaurlce
0,
Mr, ja Mrs, J , Päiviö, Sudbury Esther ja Hector P.tzmaurlco
Elvi ja Toivo Jussila
Mr. Ja Mrs. Alex Backer
Mr. Ja Mr»; L. Naddeau
Mr, ja Mrs. J , Habne
Sanni ja Matti Ponne,
Wahnapltac
Mr, Ja Mrs. E-OuUbcault
ja perhe
Charlie Fleury
Mrs. J . Therrien "
Senja ja Einar Kangas
J . B. Haskin» ja perhe
Ida ja Vilho Hakanen
Eero Mäki
Mr,. ja Mrs, Terry Nordman,
Ottawa
Mr, ja Mrs. W. HUI,
43 Grand 8t„ Brantford
Impi Anderson, Soo Michigan
Arvi Tiihonen
Oh'äMäkl
Lilja ja Niilo Jussila. Garson
Vieno ja Olavi Ritola
Lydia Mäki ja tytöt
John Mattila
Niilo Ruuska
Henrlcksonnin veljekset
Mirjam ja Reubcn Sandberg '
Mr. ja Mrs. Pcrcy Coleman
Mr. ja, Mrs, R, Morin
Mr. ja Mrs, B. Levesque,
North Bay, Ont,
Anna ja Emil Tammi
Eufcmia Koivisto
Antoinette ja Mauno Norreno
ja pojat
Fred Kujala
Howard, Kay ja Leo Nordman
Mary Nordman •
Hans Huhtanen, Sudbury
Isak Valkama
Emma Burrltt
Kenneth Burrltt
Fcrnande Belangcr
lan Fcarn
Claire Nadon
Mrs. Leo Lamothc
Peggy Ja Bart Tomp.sctt
Peggy Glccson, Chalk River Sorothy Nadon
r. j a Mrs. R. Rangcr
Mr.- ja Mrs, A. Ranger
Duncan Burritt
Clarence Backer /
Mr. ja Mris. N. McMartIn
Mr, ja Mrs, G. Gunnings
lausumme sydämelliset kiitokset sukulaisille ja tut'
tavilk, jotka olivat niin suurilukuisena tulleet viettä­mään
meidän häätilaisuutta heinäkuun 1 p:n iltana.
Sydämelliset kiitokset niistä arvokkaista lahjoista ja
rahalahjasta, jotka saimme vastaanottaa. Kiitos myös
illan emännille mrs. Bcnsonille, mrs. E. Koivistolle,
mrs. M. Koivistolle, Anni ja Terttu Saarelle.
Tämä tilaisuus säilyy meidän muistossamme aina.
ELMA ja JOHN 0'GORMAN
40 DAKDENE CRESCENT
TORONTO ONTARIO
3