Vapaus, January 29, 1949

              2 Lauantaina, tammik. 29 p.—Saturday, Jan. 29
Hof-ftb UIT. ABthnifMm
De^ctfmeot. Ottavm. Pnb-
• a d Sattodays Vapani
8t W, SodbotT. Ont, Oaaada.
Edttocttl Offlet
•ddBMi Bo» #.
Canad 1 Tk, «M^C kk. 3JS
^ t k k . y £ «0
1 vfc. 7^ « kk. 4 »
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hyvin sokei^ sotapOIeri
ViinSe kcskuiikk<>nä kok<^^ alahuone v!iih«is<9Hi isttoitoönsa
^ISä^Äen vaaleja; jotka todennäköisesti pidetään enäk*änät}Täinäo
(ögsj^ f W > » t ön"p^ että alahuoneen istunnossa kilpcuUadn jdcto'^
^ ^ ^ » j ä s s s a — ja lupausten antamisessa, sillä kaikkj puhii^'HrilkUvät^'
" " ilyij^&^sanfiJlään valitsijoita. O• "n h•y \^ mui.s.ta.a. j.rf.u.f t ai.k.t._.5.i tl«fti.u l.-
''ienmistus'', että nyt kokoontuneelle alaiiuoiieeii;, istunnolle «si-
"viimeinen rauhanajan budjetti", jonka;periit$tiedb^^^
fi^tiaf ratsastaa uudelleen valtaan, > t a että
, ylenmääräisen verot uks^psa ja riiötäniättöpjän so-
|ip@^|p|ji^n p^veiuksensa, sekä sotaa seuranneen väliaiHaiscn. "hyvän
^. ^^^^^^ siinä talousasanassa että se voi i - U V Ä T A T U -
[., /I^VAISUUDESSA veroalennuksia, sekä perbeavustt&fien t^osU-i
' (etiä liberaalit saisivat lisää ääniä Quebecin maakunnasta:) ja
i^ta pienempiä sosiaalisia uudistuksia, J O I D E N TOTEUTTAMI­STA
i l B E R A , ^ I P U O L U E E X HALLITUS O N T X H X X ASTI
^^#SEPD;TAISESTI KIELTTÄYTYNVT,m joista nyt tehdään
suuria numeroja. Liberaalipuc^ueen kannalta kafsofn tämä
t^äiletnättä hyvä vaalistrategia, mutta nyt alkaneen alahuoneen is-jlJiilfifflUBon
ehdotuksia ja puheita on tutkittava juuri tältä pohjaUa.
f - ^\ \ Sitäjjaitsi on kaksi eri asiaa lupausten antaminen ja täyttäminen.
l^zslixen edellä ön helppo antaa lupauksia — mutta varmaa on vain se,
^n^itä esim. liberaalipuolueen hallitus on tekemättä jättänyt ja mitä
Esimerkiksi, mitä tehdään kurjan vanhuudeneläkelain
^^^^••••|*||teen? . : . ; , _
Alahuoneen istunnolle esitetty ohjelmapuhe on vaialeja silmällä
f . Iini^en tavallista enemniän sokeroitu asiakirja, mikä ei kuitenkaan voi
te^; •fjftittää sitä tosiasiaa, että hallituksen kuvailema hyvä aika perustiiu
{• isralheelliseiia ja petolliselle soupolitiikalle. Tosiasiassa tänia kianjai-r
. 'Usesti epäedullinen sotapolitiikka muodostaa ohjelmapuheen sydäqten
|||||J|a rungon, mitä on koristelu veroalennuksella ja eräillä mullia epä-
I, .Jinääräisillä lupauksilla.
•> Tärkeimpänä kysymyksenä ohjelmapuheessa eitettiin tiyi, en-
HuMasnna, snhmmtaUia, t&jitäft
Aapo Kärmekangas Vancouveriua 75
iruotta. Yhdjrtnme onnitteluihin!
miiut-sanovat
|>:|^*l!^riinäinen ke^ varallisesti, että neuvottelut iijs. JPö^jöts-Anieriltäjj
'•nrfiKiryaUfeuiiBsc^ ovat käynnissä Yhdysvaltain, Briiiiteniati,
" **^'^^''an ja Alankomaiden kanssa. Neuvotteluvaiheessa \i niiden
§]^^lpf|amtsb o!e alahuoneen mielipidettä Icysyttyi mutta iainäh
gl^ijll^djn^uheen mukaan alahuoneen hyväksyttäyäk» alistetaan Vai
l e ^ s t i l^ sopimus, ts. alahuoneen jäsenet panimn tapahtuneen ^^t^
ICV^lJMfeen, niistä qn hyvin vaikea jos ei aivan mahdoton palata ^t|d^Usin.
^}.;«<jril kuitenkin väestön keskuudessa on leviämäsaä^k^U^rs,
tur^llsuiissoj;)im}iÄ ön (niit^uiiinjB^ k«|lii^lii|en
_ ^ i n mikä sitbb tämän maan entisiä ttukeniini^^^
' ^*~*lAin imperialismin hyökkäyspolitiikkaan ja saätiaa t<^aä Gjina- \
a Yhdysvaltain asevoimien suuren tukiaseman. ', "/\
^ o i s e n a -ratkaiseva tärkeänä |Se|kk^na r>^it£Ä^n:^^o^elijil^ j
'ilhenViettä halittuis äiköo kaikista yafolttavisU^^e^ ;
i ^ l i i ^ - s i t b a 'tämän maan ulkomaakäupan entisjtä enjeiniiiln- -t^ i
| ^ ^ j ^ - i n i w t e n : ;
WU
SS| ^ ^l^*'^!'*!^*^"^ perii^ikkariä ohjfelmapuheessa korostettiin Canä-
^ • tarpeellisuutta ja sams^la yiitjitUin j c ^
^|seif) äsevdyoiii^uufi&iv %tänti^^ tai n^uu^unlsel-
^ «aöitomalla, etik istunnon' harkiitaväks( "esTtelSSn 'hiuuitoseh-
^ .'vbIndaKaolqviin 1 ? ^ > i K
äikeh ylläc^Heiyn "'bikeuttamiseksr' esitetään väin kaksi y^
w, — Y K : n "heikkous", minkä heikentämiseksi Canadankin edus-
I l l l i ti^j^t ovat oman osansa tehneet, ja yleinen kommunismiyastainen hys-
»teiria, jota perustellaan «näin hatarasti: "Kommunistimaiden selvänä
, % vastakohtana tneidan maamme vapaa ekonomia osoittaa k)^enevansä
? Varaarnäah kaikille korkean elinia.son sosiaalisen oikeuden ja yksilölli-
^ f. sen vapauden." Mutta mikä on totuus? Luonnollisesti C a n a d a ^
|'6h vielä korkeampi elintaso kuin n.s. kommunistimaissa, sillä Canada
r et joutunut sodan jalkoihin, kuten n.s. kommunistimaat. Canada ra-
^ kensi tehrätta^ asuntoja ja laitoksia sodan arkana, mutta n.s. kommu-nistimaat
menettivät tuhansia «tehtaita ja kymmeniä tuhansia l a i -
toksia. Mutta mikä on kehityksen suunta eri maissa? Canadassa
ovat hinnat kohonneet ja realipalkat laskeneet viimeksikuluneet 3
,| !: Vtiotta, mutta n.s. kommunistimaissa ovat hinnat laskeneet ja rcali-
? päJkit kohoneet. Jos tätä suuntaa jatketaan jokin aika vielä, niin
/ l flieidän eteemme tulee hj'vin epäniieluinen tosiasia, nimittam!se, että
: ^ konununisltmaiden elintaso on parempi kuin meidän! Enta sitten.se
- yksilövapaus? Kysymys on luonnollisesti siitä, kenen ja minkä luokan
; ^ Hannalta asiaa katsotaan. Canadassa on tälläkin kertaa noin 60 mert-
VI inistä vankilassa syytettynä toiminnasta työväenliikkeen rivfeissä jne.
;t M i ^ t a n3. komfmunistimaissa ei ole pidätetty yhtään lakkolaista, eikä
I yl^tiän työläistä sen vuoksi^ että ovat vaatineet lisää jpalkkäa. Me
I otemm varanneet pakopaikkoja vichylaisille maanpet-
1 tureilie, mutta n.s. kommunistimaissa on kyllä vangittu joitakin mo-jiarkkti^
arkkipiispoja ja muita "suuruuksia" jotka ovat vAkeilleet
V öniieii'maidensa demokraattis^
\ ^ Selvästikin tällaiset sotaohjelman "perustelut" ovat riittämättö-
2 qÖä. Siksi olisi yleisen mielipiteen painostuksen voimalla estettävä
\ '&Tnä sotapolitiil^an hyväks\'7ninen ja muutettava se rauhan politti-
4 ; t i t ^ ^ rauhaa ja naapurisopua vaativat Canadan kansallis-
\ . eduf.
sAtrtivA vASTAr^
ANTBOinr EIMEMliLE
/ 'l.^-' Tavallinen flindhen anrcrtaa
Idiplialyjiisen jftrjestelmin slSä pe-rufteenä
niitä se tarjoaa h&neUe, elkft
jcMenveOdaan olevan koriceam-malU
axteella eJfäinässä . . • T<s-onto
;Dipjijr Star.
TEOBEETTINEN
Jo|M< oU Vepaudeua viime torstai­na
ihanaa hymt«ty»tft Leijinlatä...
Jo$sa «anottu lehden toimittaja hurr
miÖMaan kuvaa Leninin "suurel^
maailman kaiualalsek^l j a lämmin­henkiseksi
suomen yAtdväksi..HUn
(kirjoittaja — Vapaus) nimittäin hy­lätä
täräyttää marxismin, Josta on
n i in loistavasti ylpeillyt. Sanoa s u ­taisee
näUi: "Lenin kiehittl edelleen
marxismia täydellisesti kehittyneen
imperialismin cdosuhtelssa. mistä
Marxilla el luonnollisesti voinut olla
n i in yksityiskohtaisia tietoja ktUn hä­nellä."
— Kiviperän Pekka. Toronton
Vapaassa Sanassa. ' • * • • • •
ABIANTUNTUAN VASTAUS
Leninismi on marxismia imperialis­min
Ja proletaarlaatin vallankumouk­sen
aikakaudella.'.. "hiaxx Ja Engels
elivät vallankiunousta (tarkoitanime
nroletariafttin vallankumousta) ^ e l -
{Qneessä ajanjaksosea. jolloin el vie­lä
ollut kehittynyt imperialismia, pro­letaarisen
yaUai^icumoUkssn valmlsta-mlskauteha,
Jolloin proletariaatin v a l -
lahktimous el vielä ollut väUtön, käy­tännöllinen
välttämätfömyys. Lenin.
Marxin Ja Engelsin oppUaa eli kehit-tytieen
Ixiperialismin alkakaudeissa,
prole^riaatin vallankumouksen ajan­kohdassa.
Jolloin proletariaatin v a l -
lankumöus voitti yhdessä maassa,
murifkasi porvariston demokratian Ja
aloitti proletariaatin demokratian a i ­kakauden,
neuvostojen äjanjakdon.
on eyy miksi leninismi oh
eu • kehlttyS nia
Stailii, L e ^ n i s n i i h perusteet. Kä&h-t
i i b ' e^lännlnkrelis^tä painoksesta,
• ' ^ .
t^&UlStt SANOVAT
'.^*o<?v.T n«poH"
nAän« « t a "työväen" hallituksen v i r -
Juihja jrohn V . & l c h e r suoritti l U -
k«ni(jKilie. palyelukiia liahjbja v a i -
tään... Mierenkiihnötta odotetussa
^f
r)ipiöi;tissä! syytettiin myös George
alltBohia/' Tradcs " tJhloh dongressin
enttfltä puheehjphtajääi Joka' eVosl
Bniriannin pankin JohtokUiman JBse^»
njj^rdestä tutkimusten aikana.:. —•
Reuterin uutlstieto. tainmik. 25 pnä.
T H P Y S V A L L A T M A A B A A
KAUPASTAMME
. . . "ramä epävarmuus johtuu osit­tain
E R P : n (Marshallin avui» rajoi­tuksista.
Yhdysvallat vaatii, että mis­sä
hyvänsä on mahdollista Britanni­an
tulee käyttää E R P : n doDarit Y h -
dysyalloissa. Tämä tarkoittaa käy­tännössä,
että Yhdysvalloissa saata­vana
olevia maataloustuotteita el
voida ostaa Canadasta £RP:n varoil­l
a . . . — • Toronto Daily Star.
• • •
ELÄINTEN VAIKO
nUVnSTEN PARATIISI?
Kukaan ei rakasta eläimiä enem­pää
kuin minä, enkä minä salli niiden
hylkimistä... mutta minä - luulen
eläintarhamme eläinten olevan hyvin
hoidettuja. Mutta entäs tuhannet
lapset Ja sotaveteraanit, Jotka asuvat
ulkohuoneissa Ja kellareissa siksi kun
ei ole säädyllistä psUkkaa saatavissa...
Siitä huolimatta meidän pormestarim­me
Ja mr. Innes ehdottavat oistetta-vaksi
1(X> eekkerinalaa maata "eläin­ten
paratiisia" varten veronmaksaji-emme
rahoilla. Kuinica vastenmielistä
Äskettäin sairastui Harold Dnnne kaukana Jäämeressä idJaitsevaUa Arcfte ttäy sää-
Ue^tnsasenalla, joiiin johdlosta Canadan ilmav<Mniien lentokone lähti nontamaan hä­net
pois. Sairastnnaita Donnea kannetaan lentokoneeseen.
Dorise Nieb«i:
$a
Hajoittdjieii hyökkäys törjutiiva
MiUard-Conroyn ryhmä, joka nyky-aiLn
\\a}\\tM^ C^oacUan Congress öf
Labsrlä, (m julkisesti ilmoittanut, että
sen aikotuuksena oh alkaa burja hyök-
\ciyt International Union of Mlner,
M i l l and Smelter WorkeTsia (Clö)
v,^8taan. Näin heitetään sivuun v i i ­meinenkin
ripe' rehellisyyttä j a tyÖ-väenliikksen
periaatetta jollaUelle
vertaista Canaflan työväenliikkeen
historiassa on vain lakkoutunelta
merimiehiä vastaan hyökänneen
Prank Hallin tap»us. Tämä suun­nitelma
iäkeä tikari metallikal-vbstyölälsten
selkään mtiistuttäa me-rlirosvouksen
päiviä, Järjetöntä tekoay
Jonka tämä vallanhimoinen ryhmä a i ­koo
pahna toimeen. V
Kaivostyöläisten Canadan ^kongres­sin
25,000 jäsentä alyan oikein arvioi
C C L : n toimeenpanevan neuvosticriä
enemthlstön äskelsti päätöstä hyök4
k f l y f c t ^ i icatkkea:6itä vastaan mitä'
tähäi) saakka pn' saavutettu f Ja
union olemassaoloa' vastaan. Heidin
yksunielinehpäätölcsensä hyljätä iä\-
lärd-CotjrtJyh uhkavaatimus j a pud>c
lustaa voittoijaan.^otkeoksiaaz^ j a mni^'
niota unloaan. todipt^ia heidän tileväh
edelUJtehsä kunnon pplkiä, 'JoididHr
taistelusta-kaivosmbnopoleja vastaan
;pudii.. vuosisataa.iitten on,tullut: Ic^
gradaarinen. tämä o n Bi^j Hajnjfipor;
din ja Joe H i l l i n unio! He tulev%t
hävlttiimään sahajäuhocaeserit: sa­malla
tavalla i^Uiiivpim9kkaat<bUj(^^^
hejBirieh liK)rt?oratiotkln.
, iteillatd-Goijrpyn • juUdö^n Ilmoitus
hyökkäyksestä .siea^;unloa yastaap ei
ole vain haaste.Ja uhka ykslnpinaan
kälvo9työlätst«n,uniolI?. yaan.m^^öskip,
CCL:lle Ja koko unionistiselle lilkkesl-le.
Se on kyynlllinen hyökkäys, työ^
väen yiitehäisyyttä, eheyttä Ja imlp-nlstisen
liikkeen jokaisen osan auto­nomista
oikeutt^. vastaan. Se on myr­kyllinen
bakteeri. Jonka nämä peri­aatteettomat
union byrokraatit halua­vat
Istuttaa työväen valtlmpop.
Kaikkien CCL:n. työläisten tulee
nousta puolustamaan sitä minkä he
ovat voittaneet yuosien katkeran tais­telun
kautta — e s t ^ tämä rikos en­nenkuin,
se ehtii laajeta.
Työläisille Ja suurelle yleisölle esi­tetään
valheelliheo - syy milcsi tämä
uniojen. murskaaminen .suoritetaan.
Mikä on se ihmeellinen tarina, jonka
MlUard j a Conroy, esittävät? Että
koska Millardln Steel \yorkers Unlo
on alkanut toiihihtänsa Tinuninsin
alueella, joka ei ole nykyään riittäväs­ti
Järjestetty, niin siitä syystä kaivos­työläisten
Uiiion töUnintaoikeus siellä
kielletään Ja ryhdytään järJesU^mään
suoraan e C L : n . Yhtä kxunmallinen
on M selitys, että koska Millardin Steel
Workel« Unlo on avannut iionttorin
Timittiiisissä sien sisarunioa Icaivos-työläistenunioa
vaataan j a koska M i l -
lardlUe ort annettu oikeus järjestää
hajoittajaryhmä International .^ickel
Co:n Port Colbornen suIattimoUe. Jos­sa
kaivostyöläisten imiölla on työehto­sopimus,
n i in siltä Syystä C C L pyytää
kirj. J. B. Salsberg
vastaan.
Tässä maassa on 2'A miljoonaa työ-
Iäistä, joista vajaa miljoona kuuluu
eri unioihin — todellakin laaja kenttä
järJestämlstDimlnnalle, mutta tästä
huolimatta M o s her-Conroy-Millard
päättivät ryhtyä toimintaan metalli-tuotannossa,
jolla alalla kaivostyö­läisten
unio on toiminut Jo 50 vuotta.
Lukematon määrä järjestymättömiä
työläisiä odottaa järjestäjiä.. mutta
Conrqy päätti tunkeutua yhden kaik-keli?
vanhimman union, Joka p n pUut
perustamassa C C L : a Ja Johon se näi­h
i n saakka on kuulimut, työalalle.
Tuhansia teräs- Ja alimilinityöläisiä
on vielä Järjestämättä, mutta Chair-lie
Millard päätti suorittaa reittauk-sen
kaivostyöläisten unioon. Kuinka
eriskiunmallistal Kaivostyöläisten
.uniossapnhjrvässä jäsenyydessä 25,-
000 työläistä.; iSiiiä oh Canadan suurin
osasto, jbka pii voittanut check-ot o i ­keuden.
' muutaman tunnin matkan
päässä Tiniininsisfä,^ Sudburyssa.
Sen , jäsei^äärä , o n ; siuurerapi, kuiii
— - " i e r i t t l Mosherin oman' union.
Väinö T a t m e i ^ ^ » ^ ^
Toronton Vapaan Sanan katsantokannan mukaan Vapaus ei ole
j K ^ u r o i n u t suomalaisen sotarikollisen Väinö Tannerin edessä niin ^
i^yräsli kuin alistuvaisten kansalaisten veh^ollisuuksiin kuuluu. Sik-
I si Vapaa Sana moittii meitä sopinutlomastii^käjttäjiymisestä isoisten
|S|^|jgdessäJa sanoo varoittaen:
/'Tanner on isonpuoleinen mies. Raskaaij sarjan mies, hj^kisiltä
^.^iT-.-J rähjöiltaan kommunisteihin verraten Häneen ei^^t kommunistien
1 ti
; nätkutukset pysty, eivätkä edes yletykään. Sillä Tanner ja komhiu-
- nistit qvat kokonaan eri luokkaa . . ."
;* * M e olemme taipuvaisia uskomaan, että herra Tanner on todella-
'isonpuoleinen mies' — liian iso, «nahtuakseen työväenliikkee-täi
pienen Suomen kansan kohtalojen määrääjäksi. Tannerin
puoleisuutta" kuvasi jo sekin, että hän oli ;^tenä sotar&oilisena
j a muiden entisten "suurmiesten" kanssa tiilenpäitä lukemassa,
"isonpuoleisuutta" kuvasi se, että hänen valtiolliiien johta-l
i l l n S a päättyi samanaikaisesti Hitlerin loistokauden päättymisen
^ p ^ f ^ i n n e r i n "isonpuoleisuutta" kuvaa sekin, että hätiet la^et-i
^ ^ n s ö | ) ^ n >^pauteen sotankdsvankeudesta>^«hah äikaisem-
Ja tuskallista sf onkaan niille, joilla ei
ole säädyllistä asuntoa, kun eläimistä
huolehditaan enemmän kuin nuoK^sos-tamn^
e... Mitenkä öfisi herra pormes­tari,
jos heille (asunnottomille nuo- K C M P A i S E N K l ^ unipn vetäytymään
riUe "Ihmisille) varattaisiin 100 eek- pois häUtä aluelttii Ja että C C L tulee
kefhi ala Ja paraUlsl? — M . W. N., niideh tUalle. Mmä on julkea petos
Toronto Daily Starin yleisön osastolla. Ja -loukkaus t^öUUsten, tietoisuutta
. - ' > ; ' ' .'. - — — — 7 ^ —
sassa —' "aseveljet" löysivät armon ja yhtymäkohdan vielä uudelleen
tässä matoisessa maailmassa.'
Mutta paras, on pohjalla. Sotarikollisena tuomitun
herra Väinö Tannerin ••isonpuoleisuutta" ei voida milloin-
Ifaan panna kyseenalaiseksi kun muistetaan, että hän oli
ainoa sosialidemokraattisen puolueen johtaja, joka sodan
aikana kävi S^csassa pitämässä palopuheita Hitlerin hyök­käys-
ja valloitussodan h>T^ksi! Väinö Tannerin ja kumpr
''isonpuoleisuudesta" johtuu, että Suomen sos.dem. puolu­eella
on kyseenalainen kuimia olla ainoa sosialidemokraat-
•tinen jiuolue maailmassa, jonka johtajat esiintyi\-ät vasta
päättyneessä sodassa Hitlerin natsien "aseveljinä" ja häpeär
mättä työskentelivät Hitlerin Saksan \-oiton h>'väksi, mikä
muun lisäksi olisi tarkoittanut Suomen kansan itsenäisyv-den
ja vapauden täydellistä menetystä, *
mutt^ ;tästä huölinmtta uiUbn hajd
taJftt päättivät s^^ reitauksen
tähän'\^p^h. '! : - ,
Y l i VuiKrtl^^itiJe^:^!^^
rittavat voimakasta ' jä tulbbselllsta
ksimpj)ailuä'Timmfns
kultakäivosmagöa^ ja hallitus r y i i -
tylvät kaikeilä voimalla ihiusitaamaaii
Jätjestämiskamppaliun'; j häpeäksi
helllCi Millard j ^ 'hänen väiltseinansa
yirkallljat toimivat avoimesti hallituk­sen
' apuit<eiha' hälrltsemälil jäfjesta-Äiskiämppallua
Ja auttoivat kaivostyö­läisten
järjestäjien karkpituksia.
Eikä tämä riittänyt, vaan Tirhmin-siln
muodostettiin hajoittajien ryhmä
estämään union järjestämiskamppai-lua.
Nyt kalkki nämä järjettömät toi­menpiteet
tulevat yleiseen tietoon.
Toronto Evening Telegramin raport-tsri
Ralph Carlinin haastattelim pe­rusteella
tiedoitti seuraavaa: " . . . h a ­jaannuksen
Jälkeen hän pn terästyö-lälsten
union järjestäjänä johtanut
itsenäisen xihion järjestämistä. K u n
kansallinen kongressi lähettää omat
miehensä Timminsiln — ja useita us­kotaan
saapuvan piafi — Ralph el tie­dä
mikä tulee olemaan hänen aseman­sa."
MiUälsta petollisuutta! Millaista
periaatteetonta salakavaluutta! E n ­siksi
imion Johtajat karkpltetaan. sit­ten
Millard käyttää terästyöläisten
union rahoja rahoittaakseen salaisesti
I C C L : n kuuluvan sisarunlon ha joit ta-jia.
Tämän jälkeen korotetaan teko­pyhä
hutÄo.'että: tämä alue on jär­jestämätöntä;
jonka Jälkeen nämä hä-peämättömät
miehet sanovat: "Ve-täsrtykäämme
molemmat täältä pois".
Se on aivan samaa kuin Jos ryöväri t u ­lisi
teidän talotmne väittäen sitä
ppi3kseen j a si^en hänen rikostove­rinsa
tulisi j a väittäisi, että koska
molemmat .väittävät sitä omakseen,
n im molempien pitäisi poistua. Jonka
jälkeen hän ottaisi sen haltuunsa.
Kuinka perusteellista laittomuutta!
Milla^d-C^nrpyii klilcin viimeinen
väkivaltaisuus Cemadan työläisten hy­vinvointia
Ja koko unionistisen liik­keen
olemassaoloa vastaan on paljon
vaarallisempi kuin mikään ^lkopuoli-nen
vaara voi olla. Sen täytyy pikai­sesti
lopetltaa jos mIeUtään säiliyttää
työväenliike. ^^Iqsuunnlteima on n i in
inhoittava, e:ttä jq^önet C C L : n neuvos­tossa
ä^esiivat sitä vastasin. Saiio-malehdet
tiedpfttiyal;, että 0eorg3 33urt
Ja R ^ äigfehp^^ksi ediiitaj^a Uni­ted
Äiito WPrkersista, joka ön Cana­dan
suurin unip^ äähesiivät. tätä Jäi'-
jetöntä ehdotusita vastaart: N i i n myös­k
in t i i r a t ;TTMted ^Eläctricai Worker-sin,
jcka onlIcblmanpeicsi'suurin uhio,
edustajat. .'.l^ovaj.S^
ten uiiidn prirefd^nttl P r i e i r ^ ^ yjfen-
,kinfe, kuten "niönet m^ COLrh
tiiiich JöhtajatViähettikal^^^^
uniblle onnittelimsä.
Ovatko he, j^lyätkä Millard jaCpn-^
rpyi jotka puhiiyft CCji:n tavallisten
uniojen puoiesta^^ Me väitäDoiine eitei
iVIillard bls sä^öjijt tähän unloh jäse­niltä
lupä^a. t a i että terästyölälset Syd­neyn.
Stelcoi»,* 'Alfeolrtah"," Harvesterin
tehtaissa haluavat taikka suovat hei­dän
rahojaan -käytettävän johtajien
hyökkäykseen sisarunioa vastaan taik­ka
käyttää" heidän osastojaan teke­mään
tyhjäksi kovalla taistelulla saa­tuja
voittoja tyydyttääkseen »fillar-din
rajatonta poliittista johtajahimoa,
miehen joka :eS: ole edes-suunnitellut
tai rakentanut--tätä suurta unio.
Ilman vähääkään pelkoa me sanom­me
pätavastoin. että terästyölälset,
aivan samalla tavalla kuin autotyöläi-set,
sähkötyöläiset j a tuhannet muut
' C C L : n uniojen Jäsenet, nousevat m l l -
lard-Conroyn "periaatteetonta ja pUo-lustamatonta
tyhmää vastaan.
Ellei tätä törkeää salaliittoa voite­ta,
niin korkeammat.palkat, lyhyem­pi
työvUkkoi j a sosiaaliset etuisuudet,
jotka CCL:n; •öeayosto v:n. 1949 Viisi
kohtaa käsittävässä ohJeUnasseän
esittää, jälivätrvain yhtä moneksi
tan tälli keJnHa: U n k u in
fyUtm DemokraatiBMstj» U^prta.
TSfloi järjeetö laui^p^ 0^ lE^id^
p « p 9 a pideten ;|Uii5i^:l^ongress^
Ennen f. 1945 Uhkaripsa on oUut
monia naisten järjestöjä, mutta koska
useiden niiden Johto vastusti yhtenäi­syyttä
tai laäjänpaa yhteistyöskente­lyä,
eivät ne köäcaan saavuttaneet
mitääi} laajuutta tai vxäpaaH. SQS&-
lldemökraattiten j ^ s l u ^ se^^^^^^
omistajien puoldfeö j i ^ ^ j a t blivät
pääasfäUisetiU väiiftiussa^ aiitä. ettei
naisten' jouUKOtyö 'päässyt kehit^-
mäiäi:'^'':. • • .-^v-
V. 194S pfOTistefäinUiikarih i«afeten
•Demotaäaftlnfn Uqio. Sen taxkbithk-seiiaön:
auttaa nafsla^^timtehia^
suiurettiWckie<^ y d t i ^ ^ Kautta
he voivat jblicituoda sosiaalisen edis­tykset^
j a demcdtrattan haiunsa, imnä
päivänä, kplnie vuptta perustatnisema
jälkeeii^ kaikenfoiset naisten ryhmät,
muiiaahlulFira luteerUaiseh j a refor*
mlklrlcon naisten klub|t„ työskmtele-vät
pUelellSAn ^ipän naisten järjes^
tön johdon alaisena.
Ensimmäinim j a tärlceih tämän jär­jestön
työ o l i sotatrvoista ja muista
lapsista huolehtio^tnen Ja näistä lap­sista
p i i kyminetUä tuhansia nälkäkuo­leman
partaalla. Lasten hoitoloita
järjestettiin, sanioinkulp myöskin ke-säieirejä.
laJstenkoteJa j a lasten a l ­keiskouluja.
Valtio jä kunnallishal­linnot
suunnittelivat Ja maksoivat
tällaisten yritysten Ttnlut Ja naiset
Järjestivät keskuudestaan työntekijät
ja kaiken sen hellän huolenpidon, m i ­kä
tässä työssä' on välttämätön.
Perustettiin nayöskin vanhempien ja
opettajfen yh(dlstykslä. erinäisiä ope­tuskeskuksia
järjestettiin lukutaidot­tomuuden
poistamiseksi. . Kaikissa
yleisissä', terveyskysymyksissä naiset
olivat eturintamassa. Naiset yksinään
korjasivat 2,500 koulua. Naisten uni­on
jäsenmäärä on nykyään h o in puo-
U miljoonaa J a kaiken huolto^önsä
lisäksi se auttaa, naimia tuntemaan
asematisa , yhteiskunnassa, rohkaisee
heitä toimimaan aktiivisemmin ylei­sissä
asioissa, ryhtymään baillimblli-siln
tehtäviin j i « i ; ,
Me tapasimme tiselta näitä naisia
yllämainltusga kongressissa ja haluan
esittää' teille hpistä:pa?1. He ovat
naisten Jäi-jestöh ipijtavia. jäseniä.
• Mrs., pbjrl P^I tuh' tuntemaan työ-väiBI^
iUö^e!n; jp ,.y«^rluilsessa ntipruu-dessagin
yanherajpl^sa kav^^ TSä-nsh,
ältliis^ pH • hiuipkäs feministi " Ja
hänen, ikänsä, i«iTisti e h s i m i^
yuokraiaistehj yhdistykset täistelp-
'ma^n Icprkelta yiiipkria: ya^ Bo-r
i P ^ i yletti jB^äiOä It^hä; Ipmahsa^
.osfOii^tumsiiä";;)^^ ^«i^"
j^iin kbkpiifas^n. Öettfaavanä ke­sänä
: häpi jajpjeati kesäleijrih' tytöille
J a tpteuUi käytännössä, yolniistelun-opisttajan
to^ta; varten ijafmaansa
opettuta.- 'laähf (^ti pj»^ läilpleman-ra^
alBtysta -vastustavan liiton pe-i
i i i i i t a i i i i ^ hV Sä "ja Pursthi (Un­karin
jfonimi^istipuolueen marttyyre­ja)
ielpitlamifieh,j«kMn^^^^ tuli tyÖ-väehliikkeeh
vaikutu^liriln. Bori.
hyvin k^yatettti.* hyyäih sivistyksen
saanut terävä hubri nainen, tuli kuu­luisaksi,
yiranomaiset epäilivät hän­tä,
hänet pidätettiin useita kertoja Ja
RoUIsit pitivät häntä silmäUä. Sel­laista
oli hänen'eläimänsä vv. 1933—36,
fraasikslk, sillä kuinka reittaukset ja
uniojen hajbittamlset voisivat muuta
tehdä kuin auttaa työnantajia työvä-envastalsessa
ohjelmassaan?
Sota. Jonka Millard jä Cbnroyn p i ­täisi
alkaa kaivostyöläisten unloa ja
yleensä kaivos^ölälsiä vastaan, on so­ta
koko-tmibnlstlsta kilkettä vastaan.
Työläiiset kaikkialla .sekä johtajat
Joilla on vielä tlppakih periaatetta Jä-leaiä.
yhtyvät heittäinään takaisin tä­män
hyökkäyksexi. Tekemällä näin he
puolustavat omia uniojaan ja todellis­ta
henkeä. .
joUoin h i h , lähti M t i ^ ' SieBä:
' eduEti jo tietoista cnpdsitlota. q i e t^
en propagoiden |a. jäiirj^rtäen.
Parisissa t d s s n täM^^mjinvjABn s y t ^ i
essä. Hän oli hiilten 'enäinunäietoil
jpukcssa. Jotka ryhlgrivät saksalaiksi
vastaan kohdistettuun vastarintäjift.]
•äeeseeit
V. 1942 hän y r i t t i tulla, takaisin 4C^|
'aariin.. Hänet pidätettiin Unkaria p-\
jaHa j a vietiin y i e n i i i ^ Hän
uudelleen J^Jjp^ui vankllgayn
ma^isa vankilassa v i n n lyigiicfpi unlo.]
rilai^ maanalalBen liikkeen t f l i i ^ |
lljoita. Hänsnlapsensa knpjtt jp etäii^|
syntyniääe^ 1^|i>nä äik& < antol)^]
hänelle vclmakkaan sysäyksen ryh^J
erilkoiiestl ^työskentelemään n a i ^l
liikkeessä Unkarin vapautuksen
keep. Hän iM lohduttavana-enkel^l
Vacin vankilassa ennen vapauttamji.!
taj
Raskaan maa^jglalsen työn rasittk.]
mana hän sairastui v. 1944. Heti Bii.|
dapestin vapautuksen jälkeen hänpe.]
rusti yhden kaupuiigln ensimmäUjei|
naisten ryhmän. Unkarin NaisUhl
Demoldraattlsen Union perustamisen]
jälkeen (hän on yksi sen perustajista)!
hän on ollut sen JärjestämlsjaostonJ
johtaja, ffiln oh lisäksi Kansainvä-j
Usen Naisten Demclcraattisen LUtml
johtokunnan jäsen. Hän opettaa, j8t-j
Jestää. pitää puheita Ja on yksi uij
karin väestön kansandemokratUoi
vankka turva.
Miss Rozzi- Sarfi cn kuudes van*|
hempiensa kahdeksasta lapsesta.
nen isänsä oli köyhä suutari, joka vll-|
jeli myöskin vuokraamaansa yhdttl
hehtaarin simruista maatilkkua. Rot.|
si otti varhain osaa perheen talste-|
lumi jokapäiväisestä leivSMä. tehdaij
ty^tä maanomistajalle. Hän ei vöi-|
nut mennä keväisin kouluun, ko
hän-sn täytyi auttaa kotona. MyÖ-l
hemmin hän meni Budapestiin ja ryh-|
tyl perhepalvelijattareksi.
EnsInUnSisen kirjan hän luki ollöi-|
saan jö' 20-vuotias. SillPin hän myi5«.l
k i n alkoi lukea uutisia silloto täUfflttj
Hän ryhtyi opiskelemaan. Hän oid8>|
letsin <
ima ori
lun 6 pä
— Hein
viikon kului
ohjelmailtan
atus pitää v i ii
veljesseura ^
päätimme s l
vilkdla.
"giikki ohjelma tä:
suomenkie
I laulaa kauniin
• näytelmästä "fi
•Äidin m
jssa laulav]
Mary ja Vein
ja nuori Ii
soittaa ham
nnlebet esittävät
ja Laura Ku
"fonia" on
an sillä Ma:
ävät '"Kun euki
Viimeisenä ohjein
"Rikollinen"-!
I on pääasiassa i:
i syystä vakava-ail
useita nuoria i
TIHaisen iltami
utu paljon työtä.
Btsevan nuoren
alla runsasluki
Itävän haalin es
Dtama alkaa klo
•k *
•nnuninsin ja Soi
it kuorot 1
ahkerasti
nsiläiset ova
uusia lauluja
min että hym;
Kuorossa
onhan jolta
lut pois.
Kuoro on luvanr
teatterissa mi
[Välisessä konse
CSJ:n Timminsl
pidetään s um
;, alkaen klo 7.^
.flikia jäseiuäpitä
ijan mielessään J
n. — Rapo]
Monarkia oi^ paras
sanoo "SQsiaUisti"
Sir Stafford Cripps
Brfstoil Hänen Majföteettins
"sosialistisen" työväehhallitukseh-ra
haministeri sir Stafford Cripps lia
luäa ilmeisestikin vesittää "sosialls-mlaan"
monarkialla. Täällä t.k.
pnä pidetyssä poliittisessa kbkoukse»
sa. jossa sir Stafford puhui, vastust
eräs kysyihyksen tekijä kUmnkaalli-sen
perheen ylläpitokustannusta
maksamista. "Meidän monarkinuni
on todennäköisesti halvin nlmellinc
päämies, mitä millään hallitukselli
on", vastasi sir Stafford.
"Jos teillä on presidentti on se yhti
kallis, joskin eri tavalla, olipa häi
sitten Neuvostoliitossa tai missä muu­alla
tahansa. MIeskohtalseSti mini
pidän perustuslaillista monarkiaa pS'
rempana
presidenttiä
kuin poUittisesU vallttui ^jaan eri puolUt
sanoi rahaministeri: • """kseUa odotetas
• • . • ihmistä allekirjoK
TUKHOLl»IAN- VÄKILUKU ^ Vuoles
fauhan kongress
Tuldiolman väkiluku oli vuodet toukokuun 7-8 pn
vaihteessa 726.418 henkeä. Vv
kuluessa on lisäys ollut 19.356.
keli Utaisin j a suoritti yksitylioppj.
laana kahdeksannen luokan kouhi-kurssin
Ja sen Jälkeen hän ryhtyi opl»-j
kelemaan sairaanhoitoalaa, yalmistti
en sairaahticrftajättareksl. ,;£^
toimen sairaalksiä. inutta 'hiin jatli
silti lukujaan. Hän tuli kösketiA
slin työväenlilkkeenrJ'5answ,opfekejgi
aikanaan Ja' vVio^.toulräinjvi^Al^
tien otti psaa maanalaiseen INJiniln-taan.
Tänä päivänä häh on UnkaJdji Toronto. — U n i
Naisten iDemblcraattlsert Union henki järjestöt ja muut 5
lökuniian jaVton johtaja/ H ^ »yt RAUHAN L
myöskin Unkarin työtäte^evlOTk^^ taanitaan sotaoh
sanpiioli«enk«kuämmitean jäsen.. työskennellä raui
lUitteissa. Tämär
ilkuunpänevana v
nen väliaikainen
Rauhanlupauksii
tin mallisella korti
"Minä (nimi
kansalainen usl
kaise kansaini
Ja että se (sota
jelmana. Mini
sainväliset erii
kaistava ilman
"Tämän vuot
" L Käyttää V
tnstaakseni. ka
parandaa; 2. 1
man yhteisymx
miscksi kansoJ<
mskirjan pohjs
kenisen hyräk
«iä ja aivoja ei
• dassa."
Nyt jo on tullut
Kiinan lunsa tuntee jgjiyänsa
jpi ''vänha harmaa kettu'. Franz von Papen vapauteUiin S a k - .
Uudelleen asiaa harkiten meistä^ tuntuu, että Toronton Vapaan
Sanan '-isonpuoleinen" määritelmä taitaa aliarvioida-herra Tannerin
suuripäistä fäsistisuutta ja hänen suuria rikoksiaan ei \-ain Suomen ty3^'
' N-äeiiluokTuaaA-aan koko Suomen kansaa kohtaan!
Vuonna 1927 Chiang Kal-shekin
suorittuna vallankaappaus kiinnitti
kalkkien ihmisten huomion puoleensa.
Mutta kun v, 1928 tuli Kiinasta tieto,
^ e i t ^ joku tuntematon Mao Tse-tung
etelä-Kiinaa Himänln maakunnassa
Pii perustanut "Talonpoikain puolus-tuskorpuksla"
estämään Kuomintan-g
in joukkoja ryöstämästä talonpoikia,
n i in täniä tieto julkatetiih'mitättömä-nä'pikku-
uutisena. --EUcä kapitalisti­nen
suurlehdistö myöskään kirjoitta­nut
montakaan sanaa siitä kun Chu
Tehin. komentamat vapausarmeijat
suorittivat -sotahistorian yhden suu­rimman
ihmeen suorittamalla 8,000
mailin inarssin etelä-Kiinasta Yena-niin.'
joka on lähpllfi Mcmgolian rajaa.
Kaikkea tätä pidetti|n vain mitättö­mäni,
johon ei kannattanut kiinnittää
huomiota.
Ainoastaan poUittiJesti valveutuneet
ihmiset näkivät tässä Cluang K a l -
shekin petosta vaaitaan taistelevassa
vallankumou^iikkeessä tärkeän t ^ -
Jän Kiinan tulevassa kohtaloissa.
Canadan työläisten taistäu rautaro­mun
lähettämisen estämiseksi kiina­laisia
vaataan taistelsyane Japanille
«m selvä (»pitus siitä. NytJälleen kun
Camidan halUtus on lähettänyt Mos-quito-
pomnättä'M; ja muuta sotamate'
riaalia Chiim^ie^^^sh^dUe ovat työ­läiset'ja
e<£[sty^dieliset sivistyneet
protestoineet sitä vastaan. ISmä osolt-t&&,
em tääliäköi' On ihxnisiä. Jotka
ovat käsittäneet:': selvästi "että kä­nän
kaiisaa^öri puolustettava j a et­tä
se tulee itse päättämään kohtalos­taan
ja yt^i^i^fs^anv ei|c%.melllä ole
moraalista -pikjei^lla sekaantua E:iinan
asioihin. Kiinalaiset niu^avat kat­keruudella
m i » , (panadan hallitxis pn
tehnyt. Valitettayaa v a i n on se, etiä
Canadan edistyäpielisteni^^
ei ole tähän s a ^ i k a kyennyt est^mjiän
lyhytnäköistä ...^halli.tusta .tekemästä
karhunpalyelus>ta..,Kiinan .kansalle.
K i i n a n kahsäua on myös toiSjoilai-sia
muistoja Canadasta. Kiinalaiset
muistavat valiauDt,.hsrvin. että silloin
kuin heillä oli,e;;ittäin vaikea aika ja
h y \ ^ vähän ystäviä K i i n a n ulkopuo­lella,
Kiinan.aytiJksi t u l i Canadasta
tunnettu lääkäri^ska edusti Canadan
sivistyneistön .-{ttrhaimmistoa Ja C a ­nadan
t i e t o i s i n ^ kansanosaa. Bäa
öli t r i Norman Bathune. Kuten muis­tetaan
kuoli txi ^eUiune Kiinassa lo­kakuun
22 pnä 1939 .yerennijrrfcy^k-seen.
jonka hän s»i l^kkausta^suoritr
taessaan. • .. • -
T r i Betbtme ei mennyt Kiinaan r i -
ka^tuakseen. Sen todistaa hänen v i i -
meineh täiine lähettämänsä' t i l i n t a r ­kastajien
ail^^kirjpittäina tillraportti.
Sen mukaan ibilutti hän vain 70.60
K i i n a n -dollaria k^ kuukauden
aikana nuhaansa., Viimeisessä rapor-tl^
aän M n Iniyaa - ktiinka vaikeissa
Oloissa häh .tyÖäkenteli. Hän sanoo
mm. sethaaVaa: •- - ;
••- " M i k s i , oi niUtsi me emme saa
enempää apUa k i i n a s t a ja.ulkomäiltä?
2 0 0 ^ sotUastä, :i5,oqo haavoittunutta
ainaT salraaia^t, y i t v tuhannen taiste­l
i Ti^^äÄ^^ Ja
iheiiiä oh' äfibaHaan T ^ t U l k l n n b n
suorittanutta kiih^aista lääkäriä; 50
koulun; käymafc^hä " l ä ä ^ yksi
u&omaaläineai. siiorittähiassa kaiken
taryitteviän^Ön . : •
•Hänellä oli unelmanaan saada kou-luutetuksi
iääkäreltä j a sairaanhoita­jia.
-TäjJäinen, koulu tulisi maksa­maan
paljcm j a sätä syystä? hän aikoi
palata takai.'gn Canadaan Ja Amerik­kaan
keräämään rahaa tätä varten,
/nimän johdosta hän k i r j o i t t i:
"Minä ol&x tullut siihen lopputulc^-
seen, että minim .täytyy jättää paik-^
kani t i l a l l i s e s t i J a palata Amerikan
mantereelle j a kerätä taattu summa
91.000 (kultaa) kuukautta koluten lää-kintäkoulun
tarpeita varten. Miten
muuten voidaan rahaa kerätä eOei
laajalla vetooämksella yhdoi sellaisen
henkilön taholta, k u i n minä itse olen,
joka tietl^ tämän alueen^ todellisen
tarpeen cdtuani tSäX&_ aiemman kttin
15 kuukautta . . •'f
Kuolema keskeytti tämän suu
canadalaisen patriootin ja
kansalaisen matkan. K i i n a n tasav
lan isän leski madame Sun Yat
kirjoitti Bethunen muistolle ja osoll
kuinka tärkeä hänen työnsä bn
Kiinassa. Hän sanbi mm. seuraav
"Ystävilleen kiinassa ja muu
jää hänen elämänsä Jaityönsa esir
killiseksi siltä rajattomasta
sesta niidenJ}Uolesta^Jotka1^
vapauden hyväksi j a •jbtkä «vat bll
hänen omaa kansaansa, mutta joid
taistelun hän ymmärsi olevan;
iedist:^ai|ielism ihmifik<mtäi^j^ CäJ
Sen puolesta antoi h ^ kaikkensa
luiu-ehmoisen voimansa j a Iqrkyhsä 1
lopuksi <koko..elämänsä;r
"Loka^tnin 2S levänä {^idettiin
tiläismielenpsoltiis Nordsan Bethu
muistoksi pohjois-Shensih vuorist
Shansl-Chahar-Hbpein alueen
saanijoiikkojen komentaja Uich Yu
Chen puhui kokouksessa .ylistäen
Bdliunea todellisena canadalais
Knliri^rjgiilf^ATi ^ edOSb
kansalle, niiT<">nr"yi»" j * i n t
nalismin loistavana esitaistelijana.
Torontosta täm
kaikklaUeC
t rauhanko:
it voimiaan.
' H . Erkon
100-vuotispäJ
HebinkL— (S-1
en rakentaj
Qtyö joutui t i
100-v
vilpittömä
Barrisier. 8«
SUOM^
GE.3392
(Near I
T r i Norman Bethunen kuolemaa!
ei ole vielä täyttä 10 vuotta kulund
Kuinka traagillista on k u n hän ei saJ
nut, elää nähdäkseen sen kansan
tonmarssin, jota hän auttcä sill(4
kun se .kaikkein, enimmän apua t d
vitsi ja jona o l i silloin « t o väläj
todellisia ystä.viä. Kiinan k a i ^
voitto on Norman Bethunen. C^uoadil
edistysmielisien Ilunistai j ^ kaiUdj
.Tapaatiarakastavien Icansojen voitti
Mi
K E V
« e jirJMOa
_ fulotcttttae
^edot ,
^ydeniset '
' 2 * B a y S i n