Vapaus, November 8, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, marraskuun 8 p. — Tuesday, Nov. 3 j
Sairaskomitean
foimintaa tuke*
maan P. Arthurissa
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
kk KHNJIN PARHAAT ASEET
•'• SAMAN' V E R R A N R A P I O I TA
Vapauden pitkäaikainen asiamies J .
A. Seppälä Copper Clfffistä täytti y k ­sinään
Copper CUffin kuotan äsken
päättyneessä Vapauden le\itysryn-täyksessä
j a h a n k k i kuotan lisäksi vie­lä
saman verran rapioitakin. Hänet
v a l i t t i i n viime kesänä täällä pidetyssä
Vapauden yittiöknkouksessa l i i k k e e m ­me
johtokunnan jäseneksi. Hän t o i ­m
i i sen lisäksi edelleenkin Vapauden
j a L i e k i n edustajana Copper Cllfflssä.
Kasvinjalostusta Unkarissa
Vanhassa Eszterhazyn linnassa, j o - ; l u t pieni ir.o.'fiinipitoL;uu.s. R L s u r i i -
ka on Ve.'.s3illesin plenoislcuva, toimii ' toksen kautta on morfiinipitclsuus
loisteliaajsa barckkiympä- i n y t o n n i s t u : i u kohottamaan kahdesta
Pcrt Arthur. — M i n u n py>-dettUn
kertomaan C S J : n naisten kerhon toi_
iminn2.sta j a easinnäkin siitä, sttä n a i ­set
järjestävät arvokkaan ohjelmati-laisuud^
n s j n n i i n t a i J I t a n a , tk. 20 |
p:nä. Ohjelma on monipuolinen ja | J ^ g ^ ^ U n k a r i n v a l t i o l l i n e n p u u t a r - . seitsemään prosenttiin,
arvokas, jasta voidaan m a i n i t a naLsten i . , , . , • • i
joukkolausunta. yk.sityfciä esityksiä ! "^^T"^:^ ''^....^^}^^^^ \ laboratorioissa suoritstaan I
j inten-.iivistä työtä. Tehtävänä cn 1
j t a i m i e n omin&iÄUuk.^^ien muuttami- '
1 n e n . Erilaisten ruiskeiden avulla t u l -
j l a a n kasveihin iiirtämään määrättyjä
i k e m i a l l i s i a aineita, jottot tulavat a n ­tamaan
uu3ia p:-r;nnölh£:ä SQlujärjss.
kuten laulua, lausuntoa ja terveisiä i
Suomesta sekä yksinäytöksinen näy­telmä
" I l m a n Miestä". Ovella koo­taan
hopcakolshti menojen peittämi-s£
k.si. Nyt k u n j2ulu on tulossa on
k o i ; - l a i l o i i i n e e n . Täällä t u l l a a n M i t - j
! .shurinin ja Lysenkon msnetclmien
i mukaan kehittämään uusia t a i m i l a a -
i tuja. Laitoksella c n hallussaan 290
koeasemaa.
Vadelman ja sinivadelman r i s t i -
meillä paljon menoja, etenkin jos j a k . ^^^^^.^^^^^^ pyritään kehittämään uusi
saisimme muistaa meidän .sairaalois­samme
viruvia ka.ssaihmisiämme edes
pienillä l a h j o i l l a . Se olisi suuresta
merkityksestä heille. Meillä on monia
m u i t a k i n pikkumenoja aina t o i m i n ­nassamme
j c s i a syystä auttakaa t y ö -
l a j i k e , joka on sokerlpiioisempi ja
v i t a m i i n i r i k k a a m p i k u i n a l k u l a j i t . O n
ryhdytty e r i k o i s i n toim^npltelsin a p ­pelsiinien
j a s i t r u u n a n istuttamissksi.
V i l l i e n j a j a l o j e n hedelmien r i s t i s i i ­toksesta
kehitetään talven kestäviä
tämme saapumalla järjestämäämme | hedelmälaatuja. Muutamien vehnä-tilaisuuteen
oikein suurena joukkona. | j^j^jyjg^ kan.ssa tehdään kokeiluja.
K i i n a n viime vuasikjrnmienien t a -
pahtumakehitystä käsittelevästä, l u ­kumääräisesti
sangen runsaasta k i r -
I jallisuudesta pistää silmään' kaksi
I teosta, jotka ovat useampia askelmia
! t a v a l l i s e n keskitason yläpuolella. T o i -
i nen on Edgar Snow'n mainehikas
T h e R s d S t a r Oyer C h i n a " Ja t o i n en
; H a r r i s o n F o r m a n i n ' T h e R e d C h i n a " .
; K o l m a n t e n a arvoteoksena tähän sar_
j j a a n Voitaneen liittää vielä " T h e
, T h u n d e r Out of C h i n a " . Ensimmäi-i
nen s i j a näistä teoksista kuuluu epäi-
\ lemättä S n o w n k i r j a l l e . Se o n e r i n ­omainen
tecs. reportaashi j a sellaista
luokkaa, jenka vertaista harvoin t a ­paa.
Se o n yhä mitä opettavalsinta ja
k i e h t o v i n t a luettavaa .siitäkin h u o l i -
m ? t t a . että k a u s i , j o t a se olennaisesti
käsittelee, o n j o kulkenut o h i , sillä se
seuraa tapahtumia v a i n tämän v a c s i -
kymmenen a l k u u n saakka. F o r m a n in
k i r j a muodostaa Snow'n teokselle a r -
telmiä j a siten var-sinaisesti muodos­tamaan
uusia kasvilaatuja. Pysiilcan
a l a l l a yritetään saada aikaan sam^h-laatuLsia
tuloksia ultrasäteilyn a v u i l a . ! r o k k a a n täydennyksen sillä se käsit-
F I N N I S H S T E A M B A T HS
56-58 WIdmcr Street
Toronto, Ontario
M I E H E T :
K e s k i v i i k k o n a j a torstaina 3-12
P e r j a n t a i n a 1-12 l.p.
L a u a n t a i n a 1 l . p . - 2 a.p.
S u n n u n t a i n a 8 a.p. - 1 i.p.
N A I S E T :
K e s k i v i i k k o n a j a torstaina 3-12
P e r j a n t a i n a j a l a u a n t a i n a 1^12
P U H E L I N E L , 2571
l.p.!
l.p.
i.p.
Vapaus Travel Agency 5
I E D W I N S U K S I I
• i T r a n s - A t l a n t i c Pcssenger Confe- i
I rencen valtuuttama asiamies |
1 Eäustamme melkein k a i k k i a j o h - 1
1 t a v l m p i a v a l t a m c r l l i n j o j a . Suun- 1
i nltellessanne matkaa Suomeen tai 1
I m u i h i n Euroopan maihin, voitte |
I luottamuksella kääntyä puoleem- f
. I me l i p p u - yjTi. matkaa koskevissa |
1 asioissa:
• 1 • . . . • •
i. .VIETTÄKÄÄ JOULUNXE
i . SUOMESSA
Myyjäiset ovat myöskin järjsstelyn
alaisena ja naiset ovat ahkerasti t e h .
neet lyötä jo monta kuukautta s a a -
daicseen monenlaisia käsitöitä val­m
i i k s i . Myyjäiset pidetään jouluvii_
k o l i a , josta lähemmin vielä tuonnem­pana.
Yksi asia, jonka kerhomme
naisten tulisi ottaa huomioon, on että
k a i k k i e n j o i l l a on käsitöitä tehtävällä
t u l i s i ne lähiaikoina palauttaa toveri­tar
Luuli Toikolle tai Vapauden kont­t
o r i i n , josta L y y l i voi ne s i t t en periä
Henkilöiltä, j o t k a ovat h a l u k k a i t a l a h .
j o i t t a m a a n omasta puolestaan käsitöi­tä
tai j o t a k i n muuta myyjäisiimme
kelpaavaa tavaraa, otetaan ilomielin
vastaan. Siis toivomme teidän k a i k k i ­en
tekevän parhaanne myyjäisten o n ­nistumiseksi.
— T A S .
j o i d en avulla poistetaan huonot l a a ­dut
j a saadaan k a i k k i hyvät o m i n a i ­suudet
yhteen ainoaan laatuim, jota
s i t t en levitetään koko maahan. U n ­k
a r i l a i n e n haaravehnä, j o k a ei kestä
talvea, j a j o k a lisäksi on pientä l a a ­tua
tulee saamaan neuvostolittolals-ten
haaravehnien ominaisuudet.
U n k a r i l a i s i l l a u n i k o i l l a on a i n a o l -
K a s v i t tullaan asettamaan ääniaaito-pcmmitusten
kohteeksi, jonka kautta
solut rnyös muuttuvat.
200 \aiotta vanhassa l i n n a s s a E s z t e r ­hazyn
muinaises-?a .sukukartanossa on
syntymä.s.sä uu.si tiede. Sinne pe.'uy-tetussa
puutarhasuunnittelulaitofoe.5.
sa opiskelee nyt 130 työläis- j a t32on-poikalsnuorta
tulevaisuuden pu-J".ar-han
suunnittelutaitoa. A u r i n k o pai.s-taa,
kukat ja taimet kukkivat ja
tuoksuvat j a i h m i s t e n tulevaisuus cn
valoisa.
iKaksi suuria joulu*
huvimatkaa
S U O M E E N
Järjestetään k u u l u i s i l l a moottori- f
l a i v o i l l a f
G U I P S H O L M — Joulnk. 3 p. 1
S T O C K H O L M — J o u l u k . 9 p. |
Ainoastaan 10 .vuorokautta 1
' N E W Y ' O R K I S T A S U O M E E N f
R u o t s i n kautta ; i
I J l y t t i p a i l i k o j a saatavana marras- 1
|'ja Joulukuun kulkuvuoroihin. |
1 Ensi vuoden kulkuvuorot on nyt i
I järjestetty. " |
1 Tilatkaa h y t t i p a i k k a n n e N Y T . jos |
I aiotte matkustaa S U O M E E N ensi i
1 kcviiiinä tai kesänä. i
I Muistakaa sukulaisiatinc ja
I ystäviänne
I SUOMESSA
1 JOULUNA
1 SAL.N LAHJAPAKETILLA
1
1 6 painiaa jauheiTUn laatukahvia f
I ilmatiiyis.sä peltirasioissa pakattu- I
I na vahvaan kartonkiin, jonka y m - 1
I pärillii on teräsvanno.
I Type *'C". Bruttopaino, 10 paunaa I
i Hinta: $6.25 sisältäen t u l i i n i
Vapaus Travel Agency
E D W I N S U K SI
V a l t u u t e t t u asiamies
i P. o. B o x 69 Sudbury, Ont. 1
Suomen yleisradion
iyliytaaito-oiijelnia
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradio lähettää kuluvan
v i i k o n a i k a n a l y h y t a a l t o - o h j e l m a a en­tiseen
tapaan Porin kcrkeatehpiselta
asemaltaan aaltopituudella 19 m . k j / s
15190. Suomenkieliset lähetysajat
ovat j o k a päivä 7—8 ap. (torstaina 7.15
—8>. klo 11.45 ap., — 12.45 i p . . klo 4
—5 lp. j a klo 10—11.20 i p . (maanantai­sin
10—12 i p.
K u l u v a n viikon ohjelmassa h a v a i.
taan seuraavat erikoisuudet: '
T o r s t a i n a marrask. 10 pnä: k l o 12.10
ip. pakinoi Sohvi Nurminen tohve­leista
j a t a l l u k o i s t a , k l o 10 i p . esittää
A n j a R a n t a l a M e r i k a n n o n l a u l u j a , k lo
10.20 ip. p a k i n o i yliopettaja E. A . S a a ­rimaa
hyvästä' j a huonosta tyylistä
k i e l en käytössä j a k l o 10.45 l p . esite­tään
jännityskuunnelma.
P e r j a n t a i n a klo iiJ.lO ip* esittää
T a i m i Lehto laulua, k l o 10 ip. esitelmöi
dos. Kustaa V i l k u n a uuden almana­kan
nimistöstä j a klo 10.40 ip^ esiintyy
Suomisen perhe.
L a u t a n t a i n a k l o 12.10 i p . a l k a a l a u ­lutuokio,
k l o 4.30 ip. esitetään Tampe­reen
Nuorisokuoron laulua, k l o 4.50 i p .
on radiolääkärin 10 m i n u u t t i a , k l o 10
ip. selostetaan seuraavan viikon o h ­jelmaa
j a klo 10.15 i p . alkaa Pienois_
p a r l a m e n t i n isunto.
Ruotsinkielistä ohjelmaa lähetetään
torstaisin klo 7.15 a p . j a joka päivä
(paitsi ei maanantaisin) klo 11.20—12
ip.
Päivän ohjelma alkaa tavallisesti
m u s i i k i l l a , jonka jälkeen esitetään a r ­kipäivisin
klo 7.15 englanninkielinen
katsaus j a klo 7.25 sanomalehtikat­saus.
"Lukijoita kehoitetaan tiedoittamaan
lähetysten kuuluvaisuudesta ja toivo­muksistaan
asoitteella: Suomen Yleis_
radio ,Helsinki.
Uusia ideoita
kanataloudessa
Kanataloudessa, samoin k u i n m u i l ­l
a k i n a l o i l l a , astuu aina j o k u esittä­mään
uusia ajatuksia j a a i n a löytyy
ihmisiä, j o t k a uskaltavat ryhtyä k o ­keilemaan
näillä uusilla i d e o i l l a.
Oletteko m i l l o i n k a a n r y h t y n y t a j a t ­telemaan,
onko l a t t i a n lämmittämi­nen
kananpoikasten huoneessa n i in
ihmeellinen asia k u i n miksi sitä j o t ­kut
kuvaavat?
Emmittekö edelleenkin käyttää uu_
delleen vanhaa kuiviketta t a i s i j o i t ­taa
pulettinne samaan huoneeseen,
jassa muivat kanat olivat viime t a l ­vena,
i l m a n perusteellista puhdistus­ta?
P a l j o n maksaa nykyään rehuele-v
a a t t o r i n j a juoksevan veden järjes­täminen
kanahuoneeseen. Oletteko
ajatellut maksaako vaivan a.settaa n ä ­mä
työtäsäästävät laitokset p a i k o i l ­leen.
*
Unohti ^kkuseikat
21-vuctiaan W i l l i am O. Weeksin
onnistuessa karkaamaan Lousianan
valtionvankilasta syyskuun 23 p. hä­nellä
o l i kaunis punainen tukka. K u n
hänet äskettäin pidätettiin Lonokes-sa.
Arkansas, hänellä oli sysimustat
k i h a r a t . '
W i l l i am oli k u i t e n k i n unohtanut
erään yksityiskohdan, johon poliisit
iskivät silmänsä: punaiset kulmakar­vansa.-
.
Surren i l m o i t a n , että mieheni
OLOF JOHNSON
syntynyt Ruotsissa, k u o l i R e d Deerin sairaalassa 3 päivä lokakuuta
ja haudattiin S y l v a n L a k e n hautausmaahan 7 päivä lokakuuta. '
Kanssani kaipaamaan jäi suuri ystärä- j a t o v e r i p i i rL
S A N D R A J O H N S O N.
O i . n i i n kolkko on
orvon olla m a a l l a \ierahalla.
Yön h i l j a i s i n a hetkinä käy
aatokseni kalmiston hautakumpusi luo.
O i , m i l l o i n kuivaa surun kyyneleet.
E i ystävistä parhainkaan
voi poistaa sydän tuskia.
Vaimosi Sandra.
L A T T I A N LÄMMITTÄMINEN
Tätä o n k o k e i l t u Canadan koease­m
a l l a New Brunswickissa, Siellä on
a n k a r a talvi. Koeasemalla bruuderi-huoneen
katto j a seinät j a huone
j a e t t i i n kahteen osaan vuoratulla s e i ­nällä.
Siten syntyi kaksi huonetta,
24x14. Toista huonetta lämmitettiin
kahdella öljyä polttavalla u u n i l l a ja
toista sähkölämmittäjällä, joka oli
s i j o i t e t tu k o n k r i i t t i l a t t i a n alle ja
k o n t r o l l o i t i i n lämpömittarilla. T a m ­mikuun
puolivälissä s i j o i t e t t i i n k u m ­p
a a n k i n huoneeseen 500 p o i k a s t a ja
niitä hoidettiin siellä kuusi viikkoa.
Tuohon aikaan mennessä öljylämmi­tystä
saaneet poikaset olivat saaneet
paremman höyhenpeitteen j a p a i n o i ­vat
enemmän k u i n lattialämpöä saa­neet
poikaset. Edellämainituista p i i
kuollut vain 3 pros., k u n sensijaan
v i i m e k s i m a i n i t u i s t a oli k u o l l u t 8 pros.
K o k e i l u t k u i t e n k i n osoittivat, että l a t ­tialämpö
saattaa tuottaa parempia
tuloksia sen jälkeen k u n o p i t a a n t u n ­temaan,
mikä on oikea tarvittava
lämpömäärä.
Vermontin koeasemalla suoritettiin
samanlaisia kokeiluja j a siellä t u l ­t
i i n sellaiseen johtopäätökseen, että
l a t t i a n lämmityssysteemi tulee yhä
yleisemmäksi; Sen a v u l l a on voitu
välttää poikasten kasaantuminen, p o i ­kasten
kasvu o n p a r a n t u n u t j a huo­neet
voidaan helpommin puhdistaa,
mutta coccidiosis tautia ei ole voitu
j torjua.
j Ohiossa on kokeiltu kuivikkeella.
Yhdeksän poikuetta k a s v a t e t t i i n käyt­tämällä
samoja kuivikkeita j o i h i n l i ­sättiin
aina uusi kerros. 7,311 poikas­ta
kasvatettiin, kuolevaisuus ollen v a in
3 pros. Aikaisemmin k a s v a t e t t i i n 10
poikuetta, joille jokaiselle asetettiin
uusi kuivikekerros. 18.735 poikasta
k a s v a t e t t i i n , kuolevaisuus o l l en 19 p r o ­s
e n t t i a .
telee K i i n a n kansan lu-hoollisen t a i s ­t
e l un loppuvaihetta j a p a n i l a i s i a m a a .
hanhyökkääjiä vastaan. Molemmat
yllämainitut teokset ovat niitä perus­k
i r j o j a , j o i t a i l m a n ei voida njuodos-t
a a loivaa K i i n a n valtavan, m a a i l m an
tulevaisuudelle ratkaisevan y h t e i s k u n ­n
a l l i s e n mullistuksen historiallisesta
taustasta, mullistuksen, j o k a p a r h a i l ­l
a a n on käymisvaiheessa Keskuksen
valtakunnassa kommunistisen puo_
lueen johdolla.
9 * •
Tähän asti on puuttunut teos, joka
käsittelisi K i i n a n vallanl^iunouksen
viimeisintä vaihetta. Nyttemmin t ä ­mä
puute on poistetta. E n g l a n t i l a i ­nen
A r t h u r Clegg on äskettäin j u l ­kaissut
ohuehkon, mutta laadultaan
korkeatasoisen teoksen " C h i n a —- a
New W o r l d " . Kuvaus on n i i n a j a n ­k
o h t a i n e n k u i n yleensä o n m a h d o l l i s ­ta
puheenollessa maasta, jossa k e h i ­tys
kulkee eteenpäin jättiläisaskelin.
C l e g g i n teestä V o i d a a n suositella mitä
lämpimimmin k a i k i l l e , j o t k a haluavat
t i e t o ja uudesta K i i n a s t a — j a k u k a pa
Vaarainistukkaiden
istuttaminen
M i l l o i n olisi paras aika Istuttaa, j o ­ko
vanhan tai uudet vaarainistuk-kaat?
Syk.sy on vansin otollinen aika p u -
navaarainistilkkaiden istuttamiselle,
edellyttäen että maa on riittävän kcs-tea.
Hyvät tulokset saadaan kun ne
istutetaan ensimmäisen ankaranpuo-leisen
h a l l a n jälkeen; tavallisesti .sel­l
a i n e n aika pohjoisvaltioissa on l e k a -
k u u n loppupuolella. Myöskin kevät | p o l i i t t i s e s t i valistunut j a v a s t u u n t u n -
on .sopiva aika vaarainten i s t u t t a m i ­seen,
mutta parasta on ne kaivaa
maahan talven y l i . Ellei niitä ole
k a i v e t t u maahan syk.syllä, n i i n ke­väällä
niitä useinkin on v a i k e a t a k a i ­vaa
maahan ennenkuin nuput alka­vat
kasvaa. Istukkaat kasvavat usein
h e i k o s i i , jos ne c n k a i v e t t u maahan
tai istutettu sen Jälkeen k u n huput
ovat alkaneet kasvaa.
V a n h a t varret eivät kelpaa istutet­t
a v a k s i Käyttäkää ainoastaan y h ­den
sesongin kasvaneita varsia i s ­tutukseen.
K a t k a i s k a a n e 6—12 t u u ­man
m i t t a i s i k s i . Älkää edottako m a r .
j o j a ensimmäisenä kesänä, olipa na
s i t t e n istutettu syksyllä t a i keväällä.
K a i k e n voiman istukkaista pitäisi
mennä uusien, varsien j a j u u r i e n k e ­hittämiseen
eikä m a r j o i h i n.
Eestin kolhoosien
puutarhat
P r a v d a n kirjeenvaihtaja kertoo,
että sadat E e s t i n kolhoosit järjestävät
tänä syksynä yhteisiä puutarhoja. H e ­delmäpuut
j a marjapensaat kaunis­tavat
kolhoosien keskuspuistoja ja
tulevat antamaan talouksille lisätulo­ja.
T a s a v a l l a n kolhoosien taimitarpeen
tyydyttämiseksi on perustettu Uusia
hedelmäpuu- j a marjapensastaimisto-ja.
Lukuisat taloudet hankkivat t u n .
netun estiläisen m i t s h u r i n i l a i s e n J a n
Raedan kehittämien omenapuu- ja
marjapensaslajien siemeniä.
K u l u v a n vuoden-lopulla puutarho­j
e n a l a E e s t i n kolhooseissa laajenee
lähes 3,000 h e h t a a r i l l a .
Suuri sato "onnettomuus"
Yhdysvaltain farmareille
M^ashingrton. — H a l l i t u k s e n \ i r a l l i -
sessa raportissa viime v i i k o l l a v i i t a t ­t
i i n että farmarit korjaavat tänä
vuonna sadon, joka ennustaa tuotan,
tokontrolleja.
Maatalousvirasto sanoi, että mais­sista
tulee ylijäämää biljcronan bushe-lia
j a että kuituaineista on t o i s t a i ­seksi
suurin'sato maan historiassa. .
Sama.ssa lausunnossa sanotaan, että
kun on tullut kaksi, runsasta sato­vuotta
peräkkäin, n i i n nähtävästikin
joudutaan palaamaan sodan edelli­sen
ajan tuptantokontrolleihin ensi
vuonna ettei lisää ylijäämiä kasaan­tuisi.
Maissisadosta ennustetaan miltei
kolmen ja puolen biljoonan bushe-l
i n tulosta, joka on toistaiseksi suu­r
i n maan historiassa. J a f a r m a r e i l la
oli varastoissa vielä lähimain 700
miljoonaa bushelia- viime vuoden
maissisadosta lokak. 1 p:ään mennes­sä.
\
Tämän vuoden vehnäsato a r v i o i ­daan
enemmäksi kuin biljoonaksi
bushelik.si — neljänneksi suurimmak­si
historiassa.
R i i s i s a t o on toisen kerran perätys­ten
rikkonut kalkki ennätykset. Se
on maatalciisviraston arvio.
Riisiä arvioidaan tulevan lähimain i
»O miljoonaa bushelia. Viime vuoden
sato. joka rikkoi aikaisemmat ennä­tykset,
oli 81 miljoonaa bushelia. M a h ­d
o l l i s t a on. että äskeinen myrsky, j o ­ka
käsitti useita valtioita merkitsi
useiden miljoonien bushelien mene­tystä
Texasissa. Samoin se jossakin
määrin teki tuhoa myös maissisadol­le.
Jokatapauksessa maatalous on n.
k. " l i i k a t u o t a n n o n " edessä joka e n ­nustaa
maatalouskriisin kehittvmistä.
t o i n e n ihminen ei niitä h a l u a i s i . J a
ennen kaikkea — voimme suositella
teosta ihitä lämpimimmin suomennet­tavaksi.
Olisi houkuteltavaa laajem­m
i n käsitellä j a kommentoida teoksen
eri kappaleita, m u t t a t i l a n puutteesta
meidän on r a j o i t u t t a v a vain p a r i in
e s i m e r k k i i n .
Clegg aloittaa teoksensa käsittele­mällä
Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s m i n t a ­l
o u d e l l i s t a p o l i t i i k k a a K i i n a a vastaan
sod3n päättymisen jälkeen. Yhdys­v
a l t a i n laajennuspolitiikka pantiin
käyntiin ensin K i i n a s s a . " A m e r i k k a ­laiset
viejät suuntaavat katseensa I n ­t
i a n j a Kaukoidän v a l t a v i i n , käyttä­mättömiin
m a r k k i n o i h i n , j a K i i n a on
näistä markkinoista ensimmäinen",
k i r j o i t t i muuan amerikkalainen k i r ­j
e e n v a i h t a j a eräälle amerikkalaiselle
finanssilehdelle 1946. Marraskuussa
samana vuonna a l l e k i r j o i t e t t i i n sopi­mus,
joka olisi a l i s t a n i i t K i i n a n täy­dellisesti
amerikkalaiseen valvontaan,
j c s K i i n a n kansa olisi ollut t a i p u v a i ­n
e n mukautumaan tähän sanelusopi-mukseen.
Mutta W a l l Street o l i t e h ­nyt
laskelmansa ilman K i i n a n k a n ­saa.
Joka sodassaan J a p a n i a vastaan
Dli oppinut tuntemaan to(3ellisen v o i ­mansa.
Se e i o l l u t halukas a n t a u t u ­maan
ulkomaalaisille herroille. Se
o t t i vastaan taisteluhaasteen, eivätkä
W a l l Streetin taistelumenetelmät r i i t ­täneet
K i i n a n kansan voimatekijöitä
vastaan. Imperialistit j a heidän apu­r
i n s a K u o m i n t a n g i n hallituksessa kär­sivät
tappien toisensa jälkeen. Sota,
j o n k a he aloitJ;ivat sitoakseen K i i n an
kansan d i k t a t u u r i n j a d o l l a r i v a l l ah
r a u t a k a h l e i s i i n , on p a r h a i l l a a n päät­tymässä
heidän täydelliseen tap­pioonsa.
« * *'
Selvityksen tämän tappion syihin
Clegg antaa teoksensa seiuraavassa
kappaleessa, jossa hän perinpohjaises­t
i kuvailee kansanarmeijan organisa-t
i o t a j a taistelumenetelmiä sekä niitä
p e r i a a t t e i t a , j o t k a erottavat sen K u o -
m i n t a n g i n armeijoista. Kansanar­m
e i j a n kiu-i on h y v i n ankara, mutta
se r a k e n t u u nfäärätietoisuuden j a j ä r ­kevyyden
pohjalle. Kansanarmeijan
t a k t i i k k a j a strategia perustuu itse­näiseen
t o i m i n t a a n j a selvään käsi­tykseen
armeijan päämääristä. P o ­l
i i t t i s t a j a vallankiunouksellista kou­l
u t u s t a annetaan yhtaikaisesti soti­l
a a l l i s e n koulutuksen kanssa, j o k a v i i ­m
e k s i m a i n i t t u joustavasti mukautuu
Uutta maalia
Yhdysvalloissa ilmestymässä R o t a -
r i a n Magazinessa kerrotaan, että eräs
maaliyhtiö on laskenut markkinoille
m a a l i a , joka ei helposti muuta väri­ään.
Sitä tarvitsee sivellä v a i n yksi
kerros j a sen k a l k k i m a i n e n pinta
j a t k u v a s t i i r t a a n t u u j a maali näyt­tää
a i n a uudelta. Se myöskin kestää
neljästä viiteen ^-uoteen.
Sahajauho ei rikastuta
maata
J o k u kysyy, että rikastuttaako s a ­hajauho
maata. Sanco hänellä o l e ­van
suuren läjän colton\vood-saha-jauhoa,
jonka aikoo levittää maahan.
A i n c a etuisuus sahajauhon pane­misesta
maahan c n se, että se tekee
maan kuolikeammaksi jos kyseessä o n
h y v i n köyhä ravintoainersta kasveille
ja lahoo h y v i n h i t a a s t i , joten sen.
paneminen maahan ei k a n n a t a maan
rikastuttamisen k a n n a l t a katsottuna.
Se ei myöskään j u u r i minkäänvextaa
vaikuta maan happopitoisuuteen.
Juusto ravintona
V a i k k a Canadassa tuotetaan hyvä­l
a a t u i s t a juustoa, canadalaii;?t eivät
kuitenkaan ole k o v i a juustcn syöjiä.
' Keskimäärin Canadassa kulutetaan
neljä paunaa juustoa henkeä kohti
vuodessa. Tämä on h j r v in a l h a i n en
määrä k u n sitä v e r r a t a a n joidenkin
muiden maiden juuiston kulutukseen.
J o t k u t ihmiset olettavat, että j u u s ­to
o n vaikeasti s u l a v a a ruokaa. M u t ta
l i i t t o h a l l i t u k s e n maatalousosaston k o -
tikulutusosaston ekonomistit osoitta­vat-,
että asia ei o le s i t en j a selittävät,
että usein syytetään vankan a t e r i an
jälkeen syötyä juustonpalaa, vaikka
ruuansulatushäiriön k u u l u u l i i a n r a s ­k
a a l l e r u o k a - a t e r i a l l e.
JokaUpauksessa asla o n s i t e n , että
j u u s t o c n helposti sulavaa j c s sitä
syödään viljaruokien, m u n i e n j a k a s ­v
i s t e n kapssa j o t k a muodostavat pää.
osan ateriasta. Kotiekonomistit esit­tävät
k u i t e n k i n s e n varauksen, että
juustoa, k u t e n k a i k k e a m u u t a k i n r u o ­katavaraa,
on p i k e i n ikäsiteltävä ate­r
i o i t a valmistettaessa. Kova kxiu-mims.
he osoittavat, tekee p r c t e i n in
sitkeäksi j a j u t i s t on kuitumaiseksi j a
€pämiell3rttävaksi sekä vaikeasti s u l a ­v
a k s i Juustoaterioita valmistettaes­sa
v o i t a i s i i n hyvällä ^ l l ä omaksua
tunnuslause: Käsitelkää juustoa o i -
' k e i n , j o t t a se palvelee teitä oikein.
ajankohdan hallitseviin tarpeisiin.
T a l l a tavoin k a n s a n a n n e i j a n sotilaat
Icasvatetaan ti€t<$siksi jäseniksi t i e ­toisessa
Imllektiivissa, jossa parhaat
sotilaat saattavat täydellisesti pitää
omanaan ylpeää juUstusU, Monica
muuan kansanarmeijan kenraali
Väässä hyvin vaikeassa tilanteessa
antoi eräälle amerikkalaiselle l e h t i ­miehelle:
N i i n , yksilöinä me voimme
k u o l l a j a joutua perikatoon, mutta
K i i n a n kansan vapaustaistelim. K i i ­n
a n vallankjmouksen osana me o l e m ­me
vcittamattomia. Tämä armeija on
kansanarmeija sanan todellisessa
merkityksessä. Se o n l u o t u kansasta
ja se on olemassa kansan hyväksi,
kansan vapauttamisen hyvälEsi k a p i ­talistisesta,
r i i s t o s t a j a Imperialistises­ta
sorrosta. Tämän armeijan on
kouluttanut j a karaissut y l i v o i m a i n en
p o l i i t t i n e n teoria — leniniläinen
m a r x i l a l s u ' i s . "Leniniläisen m a r x i l a i ­suuden
teorian j a K i i n a n v a l l a n k u ­mouksen
konkreettisen käytännön
yhteys o n m u u t t a n u t tämän v a l l a n k u ­mouksen
kasvot", k u t e n M a o T s e - t i mg
on selittänyt. K i i n a n v a l l a n k i m i o u k -
sen suuri j o h t a j a on nerokkaalla t a ­v
a l l a ymmärtänyt, että m a r x i l a i s u us
oh ase taistelussa, ei pelkkiä k u i v ia
j a tyhjiä opinkappaleita, vaan opas­t
a j a toimintaan. T a i käyttääksemme
Maon omia sanoja:
"Leniniläinen marxilaisuns ei ole
kaunis eiliä maagillinen, se on
vain hyödyllinen."
» • » • •
M i e l e n k i i n t o i s i n ' osa C k g g i n teok­sessa
on epäilemättä kappale, jonka
nimenä o n " K i i n a n parhaat aseet" j a
j o k a käsittelee K i i n a n kommimistista
puoluetta. Kappale o n m i e l e n k i i n t o i ­nen
ennen kaikkea s i k s i , että se sie­tää
lukuisia lainauksia M a o n teok.
sista. Niistä puhuu puolueen johtaja,
joka vuosia kestäneissä, tappioiden ja
voittojen viitoittamissa ankarissa t a i s ­teluissa
o n oppinut käyttämään l e n i ­niläisen
marxilaisuuden aseita. K i i ­nan
kommtuiLstisen puolueen jäsenten
on ollut palhco t a i s t e l u n kestäessä op»
pia, ettei huitominen opinkappaleilla
koskaan riitä j a että oh taisteltava
itsepintaisesti ja johdonmukaisesti
subjektivismia j a s i i h e n liittyvää e r i ­koista
puoluemongerrusta j a l a h k o l a i ­suutta
vastaan, j o k a ei ilmene ainoas­taan
sanoissa, vaan myös toiminnassa,
jos puolue haluaa tulla kykeneväksi
täyttämään suuria, tehtäviään. Sub­j
e k t i v i s m i o n tieteellisen j a v a s t u u n ­tuntoisen
asenteen vastakohta. Se l o i .
tontaa pi/oluejäsenet kansasta j a v a ­h
i n g o i t t a a vallanäcumouksen asiaa s i l ­lä
se vie johdonmukaisesti l a h k o l a i ­suuteen
j a eristymiseen sekä l u o p e l k ­kiä
puhemyllyjä, j o i l l a ei o le ymmär­tämystä
objektiivisen tilanteen v a a t i ­muksille
j a mahdollisuuksille. Maolia
on p a l j o n sanomista tästä asenteesta,
ja hänen sanoillaan on yleispätevä
kantavuus:
"Monet tovereistamme kerskaile­vat
kernaasti ulkopuolisille, suh­tautuvat
yliolkaisesti muihin, ei­vätkä
halua tunnustaa toisten a n .
sioita. Kaikki tämä on lahkolais-tendenssien
ilmausta. Nämä tove­rit,
jotka ovat hitusen lukeneet le­niniläistä
marxilaisnutta, ovat
muuttuneet ylpeiksi sen sijaan, et­tä
heidän olisi pitänyt muuttua
vaatimattomiksi."
M i h i n päättjrvät subjektivistit ja
dogmaatikot? Mao a n t a a vastauksen.
Hänestä tulee päälläpäsmäri, j o l l a ei
ole ymmärtämystä k r i t i i k i n j a i t s e k r i ­t
i i k i n merkityksestä:
" E i ole mikään tapa rohkaista
toisia arvosteluun tai väittelyyn
tai työskennellä demokraattisella
tavalla . . . Jokaisella, jofca ei ple
vihollisemme tai joka ei hyökkää
vastaamme pahantahtoisessa tar­koituksessa,
täytyy oOa oikeus pn-h
u a •— eikä s^lnä esitä mitään osaa
se seikka, että hänellä tm virheitä."
M u t t a jos henkilöllä o n v i k o j a , n i in
k u i n k a menettelee s i l l o i n vastuuntun­toinen
j a oijrea puoluejäsen? Niin
hän menettelee k u i n lääkäri, jonka
päämääränä p n s a i r a u d en p a r a n t a m i ­nen
j a p o t i l a a n pelastaminen:
"Jokainen, joka on tehnjrt vir.
heitä, olivatpa ne kuinka vakavia
ja lukuisia tahansa on lausuttava
tervetulleeksi ja häntä on käsite!
tävä niin että hänestä tulee hyvä
toveri, edellyttäen, ettei hän salaa
erehdy ksiään tai itsepintaisesti
puolustaa niitä siksi, että hänet
voidaan katsoa menetetyksi . . .
Todella tehokas menetelmä sai-raoksioi
parantamisen a^tosmaa-ilmassa
j a poliittisissa käsityksissä
on "potilaan parantaminen ja pe­lastaminen"
eikä karski esiintymi.
nen häntä vastaan.
Lopuksi lienee syjrtä esittää eräitä
Maon k r i t e r i o i t a t a i d e , j a k i r j a l l i s u u s ­arvostelusta.
Mao asettaa kysymyk­sen
taiteesta j a k i r j a l l i s u u d e s t a s e n
l i i k k e e n yhteyteen, j o n k a tarlcoitukse-na
on nykyisten yhteiskuntaolosuh-teiden
kumoaminen j a uusien raken­taminen.
Häh pitää johdonninkai.
sssti k i i n n i tästä asenteestaan, ja tä­mä
johdonmukainen, oikea asenne
j o h t a a myöskin siihen, että kysymys
muodosta j a sisällyksestä s a a oikeat
mittasuhteet j a r a t k a i s t a a n oikealla
t a v a l l a . S B n käy kysymykseen käsik­si
oikeasta lähtökohdasta j a johdon'-
mukaisesta kokonaisnäkemj^csestä.
L i i k e uusien yhteiskimtaolösuhtelden
luomiseksi o n ensiarvoinien j a määrää­vä,
eikä täinä liike ole mitään muuta
k t i i n ihmisten määrätyllä tavalla eh­d
o l l i s t a tohnintaa. Kysymys on tä­män
toiminhan kirvoittainlsesta Ja
vahvistamisesta. MarxiJaisille kriiU-HÄÄKUTSU
Pyydän ystävällisesti kaikkia ystäviä ja tuttavin
saapumaan tyttäreni
ia
<^ICHAEL £LECZKC\
^^S^!^^^^'^^.'^^ United kirkossa. Duncan AV««.
Kirkland Lake. Ontario, lauantaina 19 päivä m a n i k t n n T ^
kello 4 l.p. ja häätilalsuuteen PuoIalais^^aSfSbW^
Ystävyydellä kutsuen: ' *
• AINI LATVALA
124 Ponocfc Avenue. Kirkland Lake, Ontario
HÄÄKUTSU
Kutsumme täten kaikkia tuttaviamme saapumaan
tyttäremme
&hyUis Svelyu Qjlheu
ja
c/x^icharJ Q^iclielsonin
häätilaistiuteen, joka vietetään marraskuun 25 p-.nä
klo 8 Ulaila Clinion-haalissa, 2605 East Pender Street
Vancouver, B. C. ''
Kaikki tervetulleita!
Ystävällisesti kutsuen
- AINI J A J O H N Y L I N EN
koille asetetaan kysymys, missä mää­rin
tuo kirja tai tämä taideteos kir­voittaa
toimintaa, joka jouduttaa u u .
den esiinmurtautumista ja vanhan
kuolemaa. Näiden kysymyksien siih-teen
vallitsee usein sumri hämmennys,
joka johtaa hedelmättömään jaaritte­luun
ja tyhjiin abstraktioihin "muo­dosta
ja sisällyksestä". Seuraavassa
Maon näkemys:
"Taide- Ja klrJalUsDUsarvostelas.
sa on kaksi luiteriota Joista UAum
on poliittinen Ja toinen teknilli­nen
. . . Emme hylkää ainoastaan
abstraktisi» ja nmottamattomla
poliittisia mittapolta, vaan myös
abstraktiset Ja mnattomattomat
taiteelliset mittapnnt. Jokaisella
luirfdcayhtefilamiialla Ja Jofcslsdla
luiAaila yhteisknittiassa ön oma
erilainen poliittinen Ja taiteeUinen
mUtapnonsa. Matta katsomatta
siihen, mistä luokasta tai yhteis­kunnasta
on kysymys,, k&r pöiiiiti-nen
mittapan enh^n- taiteellista
mlttapnuta . . . Me vs^dfamne, et.
tä politiikka yhdistetään taiteen
kanssa, että slsäUys yhdistetään
mnodön kansia, että Tätlanko-monkseUinen
' p<dilttinen sisällys
yhdistetään parhaimman mahdol­lisen
taiteellisen tyylin kanssa. Na
taiteelliset tootteei ibnan taiteel­lista
arvoa orat voimattomia siilien
katsomatta, kuinka edlstysyst&väl-lisiä
ne sitten lienevätkin pellitti,
sessa mielessä. Siksi me tnorait-semme
sekä ne taiteelliset tuot­teet,
Joiden sisältö on taantomiik-sellinen,
että taiteelliset tuotteet,
joilla on vain JoUsteen tai iskulau­seen
tyyli. Joilla on vain sisältö,
mutta ei muotoa. .Kirjaliisaodessa
j a taiteessa meidäa on taisteltava
näillä kahdella linjalla."
Suomen kaikki puoli
itsenäisinä vaaleihin
Helsinki. — (S-S) — Sos.denij
lueen, kokoomuksen, ruot
edistyksen edustajilla on ollut:
nen neuvottelu, jossa todettiii;)
viiden puolueen enempää kuini
puolueenkaan vaaliliitosta el l .
tään, koska maalaisliitto oU Md
en hyväksymästä edlstyspuolu„
dotusta, iliAolttanut pysyvänsä)
semmassa päätöksessään ja
puolue esittänyt lähtevänsä
" p u o l i v a l o i n " — antamalla va
tensa tietää, että puolueen
senä on saada nykyinen pn
uudelleen valituksi. Ko
edustettuina olleet puolueet päätJ
k i n kaikki mennä vaaleihin;
päämääränään turvata pre
K. Paasikiven uudelleen
Näin ollen ovat suunnitelmat j
den välisistä, koko maata
vaaliliitoista rauenneet,
k u i t e h i i i n on, että eri vaa
jotkut puolueet saattavat sopia i
l i i t o i s t a keskenään.
' ' Erään hollantilaisen tie
a r v i o n mukaan 16 prosenttia i
man ihmisistä käyttää
haarukkaa j a veitseä, 26 pn
syömätikkuja ja 37 syö
Hän ei v o i varmuudella sanoa i
jälelle jääneet 21 prosenttia;
— Ranskan-Englannin seitsaiij
nen sota alkoi v. 1756.
T O R O N T O N
Varhaisnuorison
Xahjavoittotans
voitot lankesivat
numeroUla: 200. 102, 211
TorontölaisH! TANSSIT
Jbkä lauaiitai-ilta
DON-HAÄmiiA - 957 Broadview Ave.
HENRY KAARTON ORKESTERI
Kaikki tervetulleita, vanhat ja nuoret!
Sisäänpääsy'80^ Klo 9--l2i
V.- ja U.-Srara Yrityksen
DON-HAALILLA
957 Byoad¥i0W Av©.. Toronto. Ontario
Sunnuntaina mairadonin 13 p:
keUo 4 iUapäSväUä
OHJELMA:
Voimistelua „ ^,
rriny Tots' Matt
Voimistelua
Voimistelua
Kansallistanssia . . . . . . . . •
Voimistelua
Harmonikkasoolo
VÄllAIKA
Tasapainoliikteitä . . . . . . . . . . . . Rocky Kivimäki
voimisfälua
NojapunUikkdtä ,
.Soololatilua
Ruotsalainen kansantanssi
tiAulua •••••••••.«••'•••'•'•••..•••••••«••••«••
liOppuesitys
Ake
ja Tf
"'.Heini
KAJKKI TERVETULLEITA!