Vapaus, January 20, 1949

              piSu 2' Torstaina, tammik. 20 p. — Thursday, Jan. 20
lOisaa dr RnnUb CanftillHnt. E»-
^ J ^ ä « d »07. eOt 1917. Authoiized
0M tieeoaa dass mail bj the Post
(CtBct JDepartment. Ottava. Pub-thrice
«e^Ely: T u e s d a y s,
asd Saturdays by Vapaiia
i^Ucig Company UO^ at 100-102
S«^'f^^«än S t W., Sadbury. Ont., Canada.
Telepbcnes: Business Office 4-€S8i.
Editorlal Office 4-4265.^ Msaager
E. SuksL Editor W. EUtmd. MftOtaf
address B<ix '69. Sudbtoy. Ontario.
AdTemsing rates tipott appumnop
Tntn£latk.n free of charKe. #
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6i>0 6 klL 3.25
3 Uc ZOO
yhdysvaUoIssa: 1 vlt 7Ä) « kk. 3Ä>
Suomessa: l vk. 750 6 kk. 425
Mitä muut sanovat
Etelä-Afrikan "rotukahakat
• - Viikon alussa saapui Ete!a-Afrikasta tyrmistyttäviä tietoja "ro^
tukahakoista". joiden 'aajuutta kuvaa a:, elta ainakin toistasataa
jdlimistä sai parin ensi-rimai^c-T päiviin aikana surmansa ja satoja muita
liaavoittui. .
Vaikka uulistiedoissii larkoituk-dli.sfriti korostetaan sitä, että
l^itä kahakoita on käyty Ktei ii-Af rikan inlialaistcn ja neekeria.sukkai-
W-^-X- dtn välillä — neekerien syyttäes^ii intialaisia kohtuuttomasta riistosta
, ,— niin tosiasia kuitenkin on. että titmii on vain pinnallinen ilmiö
' "; Eteiä-Afrikaa jäytäviistä kuolen-.amaufiista. Pohjimmaisena tekijänä
on siirtomaakomento, mikii on hävitiänyt alkuasukkaiden vanhat elin-
!;: maJidollisuutict kykcnt-mättä luomaan uutta hävitetyn tilalle, siten
§4fJ tuomiten miljoonaiset alkuasukkaat kerrassaan sietämättömään jouk-tokurjuuteen.
Tämä proVjlcemj ei suinkaan ole uusi ilmiö siirto­maissa,
mutta sotatalous kilrjisti entisestiiän tilannetta siinä määrin,
että "Etelä-Afrikan neekerit elävät nyt uskomattoman huonoissa olo-suhteissa,
missä on perin vähän tulevaisuuden toivoa"', kuten Glol>e and
Mail-lehti totesi. Tätä tilannetta pahentaa vielä Etelä-Afrikan nykyi-,
i
FITI S1717BE99A ^MiyÖftEfA.
I "Muistakaa johiajamni^ia qpetU'
jamme rakkautta jä <y1«keliia. Tai»»
telkaa ja voittakaa vihoU^et. «iiUaet
ja ulkonaiset icn\kn tet!^^
o^ti. RakeQtakajB,uu;tta.eIt^i4i^
den kuUtuurin uutta olemassaok» —
kuten Lenin meille neuvoL X^cift
kojekaan )^ltam tOLaaäjBt*^ I # k » t « -
tä, ä l l ä plkktiseikoista kehittyy «uuret
— tämä on Leninin yksi tkrke^ obje."
— Sfalin.
* * • ,
HJÖTTI TYÖVÄEN
LUOVAAN VOIMAAN
Lenin oli täydellineD yasfakohta
sellaisllie Johtajille. Minä «n tunne
toista vallankumouksellista Joka. luot'
taa niin perusteellisesti prolet^^riaa-tin
luovaan voimaan Ja sen' luokka-l^
iomenna tulee kuluneeksi 23 vuot^
ta lOität JoUoln Vladimir Ilylcb Leoä^
aiptalrtnitffnny labJaUcain valtiomies.
BljundD:^ Engelsin teoriain edelleen
kehittaj&.Ja. ensimmäisen sosiaUstisen
maan perustaja ummisti silmänsä
ikuiseen uneen.
Ikenin oli maailman kansalainen sa­nan
varsinaisessa mielessä, 'nllä hä­nen
opplxaä "leninismi" on levinnyt
kautta maailman ia. saa. lisääntyvää
kannatusta kaikkien tnaiden työlait'
siltä. Kuten tammikuun 13 pnä 1919
S^^eassa mtvhatift työväenliikkeen
esitaistelijat Karl Liebimech ja Rosa
Luxemburg. Lenin myös joutui ennen­aikaiseen
hautaan salamurhaajan
luodin nopeistuttaen hänen kuole-kuolemaansa.
Mutta Leninin työn
Suuri maaihnan
lanuninh^rikmen*
-'4 m. • - n ja
vä
i i ii
Mr
, .Sen hallituksen natsilaismallinen rotuvainoteorJaan perustava julma
5^ hallituskomento.
' ' Etelä-Afrikan "rotukahakkain" todellinen'luonne on helpom­min
ymmärrettävissä jos pidetään micle-;.-ä. että siellä on hallitsevana
i liiokkanä noin 2,300,000 fur<;oppalaissyntyistä valkoihoista jotka
i i^piistavat ja hallitsevat maan. Hallittavana ja oikeudettomana kan-
^njoukkona ovat Etelii-.Vfrikan zuluneckerit, joiden lukumäärä on
Ä noin 9,000,000. Lisäksi on kourallinen intialaisia, ^
»! Kuten muistetaan. FCtelä-Afrikan intialaiset vetosivat jokirt aika
;v sitten YK:n apuun epäinhiiiiiihVen laitlomuustilaiileen johdosta missä
V elävät ja YK: n'yleiskokous hyväksyi 32 äänellä 15 ääntä vastaan
'i I^pitöksen*mikä tuomitsi intialaisten diskriminoinnin Etelä-.Afrikassa.
Intialaiset ovat siis .sorrettuja ja alaspainettuja ihmisiä Etelä-Afrikassa,
j Mitä taas tulee zulujen oikeudettomuuteen, niin siinä suhteessa
^ ^läaan palauttaa mieliimme Britannian Siviilivapauksien Kansallisen
Neuvoston lausunto vuodelta 1946. Mainitussa lausunnossa sanotaan,
; :,Ätä traditionaaliset*brittiläiset vapaudet eivät ole käytännössä siirto-
, ^jiaissa ja selitetäiin: (
«• Yleisesti ei kiisitctä* eitä brittiläisen Afrikan (Länsi-, Itä- ja
' ^ lätelä-.\frikan Unio7ii) kansat elävät maaorjuuden olosuhleissa. Vaik-
JtaJjeidän lukumääriinsä on 4 yhtä vastaan eurooppalaisiin verraten,
-v;^rilliset ihmiset on,eristetty ghettoihin: vähemmistönä olevat, valko-
Jhoiset kontrolloivat lainlaatijakunnan ja ovat ottaneet parhaat maat.
Alkuasukkaat on ahdettu pienelle alueelle missä on huonoa maata,
Xäanä alkuasukkaiden pihetlo-alueet ovat tiheästi asuttuja; niid^
sairaus ja kuolevaisuus on korkein. •
i Britannian .Afrikan .siirtomais.sa vallitsee miltei uskomaton dis-kHminointi,
selittää yllämainittu brittiläinen järjestö. Alkuasukkaat
tJta kielletty, ammattitöistä sillä perusteella, ettei heillä ole tarvittavaa
«bpimäärää —- eikä alkuasukkaita varten ole korkeampia eikä teknrlH-oppilaitoksia.
Heillä ei ole iiänioikeulta, ei siviili- eikä talou»-
viäpauksia. Neekeriiyöläi.sten on jiärettömän vaikeata muodostaa omia
idistyksiä ja maanviljclijiiin täytyy myydä 75 prosenttia tuotteistaan
'11a hinnalla. .
Esimerkiksi Ilä-.\frikka kieltää neekerit poistumasta ghetto-
Ita ilman erikoislupaa. Heidän täytyy kuljettaa muka!naa.n työ-
; ehioisopimusta. jonka tyiinanlaja on leimannut joka kuukausi. He
taivilsevat erikoisluvan poistuessaan phcttoalueelta kello 9. fälkeen
niajia. Heillä täylyy olla"i()dfste siitä, että ovat maksaneet äänestys-vertm.
Neek»ri ei voi ostaa edes rautatielippua ilman, ettei hänellä
ole siihen työnantajansa antamaa lupaa.
Seuraus tiistä on. että vankilat Ovat 1;i\'nnä alkuasukkaila, jotka
ovat rikkoneet "lo:nalakia" lai eivät olo voineet maksaa äänestys-viroa.
Erään tuomarin kerrotaan lästii sanoneen: ".Mkuasukas on
onnellinen, jos hiin ei joudu 24 tunnin kuluttua vankilaan tultuaan
k^punkialueelle." '
| \ Tällaiset sosiaaliset olosuhteet aiiieutlavat luonnollisesti jatkuvaa
t)?ytymättÖmyyttä kaikkien alkiiasukkaiden keskuudessa. Ja huoli-ntatta
siitä, rninkälaisia muotoja kansanjoukkojen protestiliike kulloin­kin
saa, perusolemuksellaan se kohdistuu tällaista epäinhimillistä
särtomaakomcntoa vastaan. S(;lv;iä myiis on. että kovimmallakaan
terrorikcmennolla ei tiillaisia olosuhteita voida loppumattomasti yllä-piiää,
sillii oikeus on v:ipauleen pyrkivien siirtomäakansojen puolella.
etta o j a munahikkoterrori
5 f>
i S"
S T ' '
•M
- Lähes kaksituhatta mbnlrtalilai^ta roomalaiskatolista maallikko-opettajaa
lakkouiui viime maaii.an!ain;i i>arc'mpieri palkkojen puolesta.
{ Tämän johdosta munalukkolaistaan omalaatuista kuuluisuittta
s.'^anut Quebecin i>iiäministeri Duplos.si.s julisti, että opettajien lakko
on "laiton" ja suuraiiainrn "sal)ot.iasiteko".
'Toisella puolen mitalia on kuitenkin havaittu, että .'\FL:n ja
ClO:n. uniot .sekä protestanttiset opettajat ja myös lakkoutuneiden
opettajien oppilaat Ovat ilmaisseet myötämielisyytensä opettajien tais-tdua
kohtaan.
Mikä on sitten totuus? Kniien lakon {)uhkeamista Montrealin
DaUy Star kirjoitti: •Muita [lalkh.istandariit. mistä erimielisyydet'
ovat tulleet, oval huomattavasli nuiualia vallitsevia standartteja al­haisemmat.
Oivcttajia cr voida s\ytiä;i siitä, että he ovat hätäisesti
ä4nesläneet lakon jnioUsta {larannukscn hyväksi. Heidän asiansa on
olJUt jollakin asteeila harkinnan alaisena toista vuotta."
^: Toista vuolta ovat nilmii ojv;taiat yrittäticet saada korjausta
pälkkalaksoihins:i. -Mutta kun heidän kaikki pyyntönsä ja esityksensä
ovat kaikuneet kuuroille kf-rviile. optttajat olivat pakoitetut tur\'au-tumaan
lakkoon. Xyt nniakun;:>hallituksen päämies syyttää heitä
''laittomuudesta" ja vitiiipä 'sabotaasistakin'' ja asiallisesti puhuen
lakko sai vallan toiseniai.-on luonteen, sillä opettajat on nyt toistaiseksi
erotettu toimestaan. ^
; Mitä taas näiden opettajien palkkavaatimuksiin tulee, siinäkään
suhteessa ei voida ope'iaii:i svviliiä. sillä heidän vaatimuksensa ovat
todella kohtuulliset. Opetia iille, iotka ansaitsevat nvt vaivaiset $1.000
vuodessa, vaaditaan ny: $i.K)0 aiir.i)a]kkat,aksaa (naisiUe) ja $I,7ÖÖ
^miehille) ATiodessa. Naisopettajien korkein palkka on n\t $2,000
vuodessa ja miesopetiajien >2.000 ja opettajat vaativat, että naisten
koi-kein palkka korotetaan :s2.500 ja miesten ?3.500,
i - ^ X y t on Queix^cin maakunnassa - saboiaasia" jo sekin, jos \-aadi-taan
I.OOO dollarin vuosipalkkaan f'vajaa 520 viikossa) palkankoro­tusta!
' Mutta mitiipii injiita voillaan odottaa hallitukselta, jonka pää-
»mie3 ilmoitti joulukuun \h jinii CCL:n edustajistolle, että ''muna-lukkolaki
pide-iiän voimassa" stimalh vihjaten, että kaikki munaluk-kplain
\\astustajat ovat • kommtinisteja". ko^ka LPP:n johtaja Tim
vaiston %'anankumoukEelJisect? sovd-tuvaisuuteen
kuin Lenin.,.. Luotta*
mu3 jotikkojen luovaan roimaan tä­mä
on luonteenomaista Leninin toi­minnassa
milcä teki hänelle mahdcd-liseksi
ymmärtää spontaanlsen liik'
keen Ja Johtaa se proletaarisen vallan-kiimouk.
sen kanavUn. — Stalin.
• • •
VAIKEAT OVAT AJAT
HOLLYWOOpiSSAKlN
Amerikkalaisessa lehdessä "Sereen
Writer" julkaistiin joku aika sitten
seuraava ilmoitus:
"Etsin hyvää, ajankohtaista eloku­va-
aihetta, jossa vältetään seuraavia
asioita: Politiikka, rakkaustarina, us­konto,
avioero, kaksoissängyt, huu-mausmyrkyt,
sairaudet, ki^byys; ryy­pyt,
senaattorit. pahUdmiehet, sa­vukkeet,
rikkaus, kongressi, rotu. ta­lous,
taide, kuolema. rik<ricset. synty­minen,
liikenneonnettomuudet (lento-önnet^
muudet muka Qnluettuina).
Konna ei saa olla amerikkalainen, eu­rooppalainen;
uusseelantilainen, eikä
eskimo... Koirat eivät ole toivottuja.
Vastaukset osoitettava..."
• ik -k
EI SAA TEHOX MOLEMPIA,
LUVATA JA TÄYTTÄ*
Vaalipuheissaan mr, Tnunan, sanoi
vastustavansa "Wall Streetin kopla-kuntaa
mikä panee voitot ihmisten
yläpuolelle".,, Muistaen. htoen pu­heensa
yleisö voi ihmetellä, eitä mi­tä
presidentti aikoo hallituksessaat)
olevieh "waUstreettiläi8t«h" suhteen.
Toisia on ^ h e n hailituksessäaA Ja
toisia hänen hallituksensa avainase­missa
. ; . Esimerkiksi puolustussiht^e-ri
Forrestal ja armeijan apulaisslbtee-ri
William H, Draper Jr., jotka ovat
saaneet vain loman johtavasta pank­ki-
Ja slJoItusUikkeeatä. ECA: n hal­lintomies
W. Averell Harrlman on
suuren sijoitus- ja pankkiyhtiön osa­kas.
Presidentin uQtoasi^^h • neuvi)li-'
antajana oleva John Prater Oufless
johtaa korpcrationlen IakiUikettä>, Jon­ka
asiakkaina on Joitakin' maailman
suurimpia teollisuus- Jai pankJdkartel-leja...
Qn merkkejä, että Yhdysval­tain
hallituksessa olevat "wallstreetti-
Iäiset" eivät erolta yks^ltylslä liike-etxli-
Ja Ja hallituksen . ohjefinaa toisis­taan
. . . — Toronto Daily Star.
MUTTA KYLLÄ tORYT
HÄNTÄ PUOLUSTAVAT
Uskotaan, että 50 työväenpuolueen
Jäs<entä on valmiina hyökkäämään Be-vinin
kimppuim — CP uutistiedon ot­sikko
tammik. 17 p:nä,
• • • *
AUTTAMATON KIEOILUA
Eräällä naisella oli papukaija, jon&a
pahoihin ominaisuuksiin kuului anka­ra
kiroileminen. Nainen kääntyi
elälnkesyttäjän puoleen kysyii)yksellä
olisiko olemassa keinoa, jolla linnun
saisi lakkaamaan kiroilemasta.
Naista kehoitetUin kääntämään ve­sisuihku
papukaijan häkkiin aina kun
kirosana kuuluu. Ejisimmäisen ker­ran
kun papukaija alkoi lasketella
ärriä, otti nainen vesiletkun Ja antoi
papukaijalle seUaisen suihkun, e t t ä se
pitkän aikaa kieriskeli vedessä häk-kinsä
lattiail^. Selvittyään kylvystä,
kömpi papukaija orrelle,' pani toisen
silmänsä kiinni ja yhdellä silmäUä
emäntää katsoen kirkaisi r
— Missä helvetteä sinä olit siUoln
kun täällä kävi pyörremyrsky?
— Eteenpäin.
kuolemattomana monumenttina seisoo
Sosialistinen N e u v o s totasavaltojen
Liitto todistuksena siitä, että Lenin
muutti sosialismin haa^^sta todelli­suudeksi
ja perusti vihatun tsaarin­vallan
tilalle ensinmiälsen' sosiarsti-sen
valtion maailmassa. T^män joh­dosta
historijoitsijat korostavat tule­vaisuudessa
samalla sitä, että Lenin
oH suuri venä.läinen patriootti. Venä­j
än kansan vapauttaja.
Mntta stmrista Itotkan bahmois-toM
hnolimatta, tai ehkä pa:
«i»f«urfn Jmrl niiden vnofcsi, Le:
on BtySs erikoisen lähellä sooma-lidsten
työtätekevien sydäntä, sUlä
Venäjän sosialidemokraattisen
padlneen Johtajana hän tali, kuten
tiedetiän, byvin läheisesti tunte-maiui
Suonien työväen Ja lilstorii^n
kitJMm* ' tfttkeimmiasä vaiheissa
Leoin osoittantoi horjnmattomalcsi
SoMtim kaman ystäväksi.
J O ' vuonna 1901, jolloin Suomessa
kerättiin ja lähetettiin Nikolai toiselle
kuuluisa joukkoadressi. Lenin kirjoit^
maanalaisessa Iskra-lehdessään:
" t S n ä Jookkoadressi, Jonka alle-kitioHil
M»fi3l alkuista Ja kirjoi-ttnttaiioiflto,
knmpaankin sukupuo­leen
knnlnvaa Suomen kansalaista,
oli yaatalaase njk helmikuun ma­nifestin
Johdosta, Joka oU mitä tör-kein
ilsemääräämisoikenden louk­kaus,"
Mikään muu venäläinen puoluejch-taja
jä Julkisuusmles ei silloin puolus­tanut
Suomen oikeuksia Nikolai-veri-.
sen sortoa vastaan — Ja muistaa sopij^^
että puhuessaan silloin Suomen kan-,
san olkeiiksien puolesta Lenin vaa­ransi
oman vapautensa Ja elämänsä-'
kin Suomen kansan hyväksi.
KtiVBiltuaan miten Aleksanteri i
tniuiusti'Jä vahvisti Suomen perus^-
laln (kuten Nikolai D) Lenin Jatkoi
roMceasti Ja tinkimättä:
si fyhtyänarkastamaan nUt», pe­rusteluja.
JoiHa rosvot Ja väärin-pelorit
koeUavat osoittaa niiden
vaatinutsten laiBisBntta Ja olkea-deamokaisaotta,
joiU on tehty
Soomdle miljoonan pistimen uhan
tultemana . . ."
Lenin vaati tiukasti, kaikki horju-jat
tuomiten, että hänen puolueensa,
vanhan sosialidemokraattisen puo­lueen
täytyy puolustaa Suomen itse-määräämisoikeutta
myös Venäjän
duumassa. Hän kirjoitti: — -
"Danman pnhajalavan korkeu­desta
anUvat edostajanune kon-lua
äänensä, kuten he tddvät jo
\iime vuonna, leimatakseen hä­peällä
tsaarin haUitnksen Ja riis­tääkseen
naamarin sen tekopyhiltä
mttolaisilU dnomassa. Ponnista­koot
vain kaikki sosialidemokraat-raJ
»tit, luttoutuivaJi^ tsaarin Ja K«ens?
kln kanssa Suomen itsenäisyyttä vas­taan
ja vielä eloSaiussa 1917 Mosko­vassa
pitämässään kokouksessa mens-bevikit
kieltäytyivät tunnustamasta
Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä! Vain
bol3hevikkipuolue Leninin j a Stalinin
johdolla kannat:ti Suomen J?i kaikk^e?»
kans<5jen itsemäaramisoikeutta — ja
taisteli aktiivisesti tämän ajatuksen
toteuttamisen puolesta. Juuri loka­kuun
vallankiunduiksen aattona v. 1917
Xenin löysi riittävästi aikaa ja innc«-
tusta Suomen kansallisen vapauden
jjuolxistamjsta vairtsn. Lenin kirjoitti
Pravdassa No. .46, tbukok. 2 pnä 1917
seuraavaa:
"Kysymys Suomen suhteesta Ve­näjään
on käynyt päivänpolttavak-sl
Väliaikainei) hallitus ei ole
kyennyt tyydyttämään Suomen
V. L I f N IN
il
Nelivostdiiton Kommunistipuolueen *
keskusi(omitean tiedonanto leninin
kuoleman johdosta tammik. 2 | pnä 1^24
"«Mtttta eipäs kulunut vUttäkään
Suomalainen traktori
Helsinki. — (S-S) — Asiantunteval­ta
taholta saadun tiedon mukaan on
eräässä tamperelaisessa tfietaUite-olllsuuslaitoksessa
rakennettu koekap­paleena
ensimmäinen suotaalainen
traktori. Mikäli kannattavaisuuslas-kelmat
osoittautuvat myönteisiksi,
ryhdS'tään traktoreita valmistamaan
sarjatuotantona.
Tämä ensimmäinen suomalainen
traktori on osoittunut koeajossa vaa-timijiksia
vastaavaksi. ^ Sen laitteisiin
kuuluu useammäniaatuisla erikoisuuk­sia,
Joiden avull» traktoria voidaan
käyttää voimanlähteenä mitä erilai­simpiin
voimantarvetta vaativiin töi­hin
maa<w ja .metsätalpudessa sekä
pienehkössä teollisuudessa.
vnottii^ knn Venäjän lieisari osolt-tattttd
VALAPATOKSL Sen Jäi-'
fceen kun ostettu ja matde%^ sa-nomalehdtstö
oli kauan harjoitta-nnt
ajojahtia Suomea vastaan, Jal-kalstUn
manifesti hebnik. 3 (15)
I^UväHä 1899. Jolla määrättiin uusi
Järjestys: EDUSKUNTAA KUU-tCMATTA
voidaan julkaista la­keja;
'Jos ne koskevat' ylelsvalta-kunnallisla
tarpeita tai ovat yhtey-deskä
lainsäädännön kanssa . . .'
'*nbn& oli Julkea perustuslain
loukkaus, todellinen vallankaap­paus,
sillä Jokaisesta laista voi sa­noa
» että se koskee yhteiskunnalli­sia
taipeita.
"Ja tämä vallankaappaus pantiin
toimeen väkivaltaisesti: Kenraali-'
knvemööri Bobrikov uhkasi tuoda
sotaväkeä Suomeen, jos senaatti
kieltäytyy Julkaisemasta manifes­tia.
Suomeen sijoitetulle sotaväelle
oli (venäläisen upseerin lausunnon
mukaan) Jaettu kovat panokset,
hevoset olivat satuloidut Jne.
• "Ensinunäistä väkivaltaa on seu­rannut
lukematon Joukko muita:
SuomalaMa lehtiä on lakkautettu
yksi tobensa Jälkeen, hävitetty ko-koontomisvapaus,
päästetty Suo­meen
tulvimalla venäläisiä urkki­joita
j|» mitä iljettävimpiä provo­kaattorien
koiralaumoja, jotka ovat
UllKrfttanett kansaa kapinaan jne.
yifaneln Jidkaistlin eduskuntaa
ktttUemattia asevdvoUsnuslaki, ase­tus
J<Aa on kyllin selvitetty adres-sbaa."
8
Lenin pani merkille Syomen jouK-koadressin
pidättjrvän sanamuodon,
missä vaatimusten asemesta anottiin
mitä n^fyrinunin. Ja selitti venäläisiUe
lukijoiileen. että pikkukansana ei
Suomäeltä: siinä, tilanteessa voinut sen
enempää odottaa. Mutta tämä ei es­tänyt
häntä itseään puhumasta asioi­ta
siiorilEsi. Ja kun v. 1905 suurlakkoa
seurasi Venäjällä stuoillisen kuuluisa
taanttunuskausi, niin tsaarinvalta
hyökkäsi rajusti myös Suomea vas­taan.
Silloin Lenin korotti jälleen ää­nensä
. Suomen puolesta. Sosial-
Demokrat-fehden 9. numerossa loka­kuun
31 pnä 1910 hän kirjoitti.
'^alvlpaia^in mustasotnialaiset
ryövärit Ja kolmannen - duuman
lokaknnlaiset väärinpelurit ovat al­kaneet
uuden sotaretken Suomea
Tammikuun 21 pnä päättyi toveri Leninin elämäntie.
On kuollut ihminen, joka oli pertistanut teräksiseft piiolueemme, ra­kentanut
sitä vuosi vuodelta, johtanut sen tsari^min iskujen läpi, opetta­nut
ja karaissut sitä raivoisissa taisteluissa työväenluokan pettureita,
{juolinaisia horjuvia aineksia ja 'karkureita vastaan. On kuollut ihminen,
jonka johdolla bolshevikkien murtuniattomat rivit taistelivat vuonna
1905, perääntyivät taantumuksen aikana, hyökkäsivät uudelleen,>olivat
ensimmäisissä riveissä taistelussa itsevaltiutta vastaan, osasivat murskata,
paljastaa ja kukistaa menshevikkien ja esserien aatteellisen herruuden.
On kuollut ihminen, jonka johdolla ruudinsavua peittämä puolueemme
voimakkaalla kädellään pystytti Lokakuun lipun foiifckialle maassamme,
pyyhkäisi vihollisen vastarinnan, .lujitti vapmaksr'työtätekevien vallan
entisellä tsaarin Venäjän alueella. On kuollut kojninunistisen Inter-nationalen
perustaja, maailmankommunismin johtaja, kansainvälisen
proletariaatin rakkauden kohde ja ylpeys, sorretun idän lippu ja työväen
diktatuurin johtaja Venäjällä.
Koskaan ei ole vielä proletariaatin suuren vapausliikkeen historia
Marxin jälkeen synnyttänyt sellaista jättiläismä|stä hahmoa kuin oli
johtajavainajamme, opettajamme ja ystävämme. Kaikki, mitä proletari­aatissa
on todella sutirta jä sankarillista — peloton järkiv rautainen, taipu­maton,
peräänantamaton, kaikki esteet tieltään raivaava tahdonvoima,
Pjhä viha, kuolemaan saakka kestävä viha orjuutta sortoa vastaan,
vallankumouksellinen kiihko, joka saattaa vuoret liikkeelle — kaikki
läma oli ruumiillistuneena Leninissä, jonka mimestä on; tullut-maailman
syniboolilännestä itään, etelästä pohjoiseen. -i->^io
• Leniii osasi^^ kukaan muu huoräiöiila pien^h, ennustaa
mitä suurimmat historialliset käänteet, ja saniaan aikaan ottaa huöhiiöbn
ja k3yttää h3rväkseen jokaiseri pienen ykshyiskphdan,, Hän. osasi tar­vittaessa
raivoisasti hyökätä, mutta tarpeen tullen myöskin perääntyä
valmistautuakseen uuteeii hyökkäykseen. Hän ei tuntenut jähmettyneitä
kaavoja. Hänen viisaiden, kaikki näkevien silhaiensä edessä ei ollut
minkäänlaisia kaihtimia, sillä hän on proletariaatin arräeijan sjinnynnäi-nen
johtaja, työväenluokan nero. • .n •
tiset järjestät ja kaikki työläiset
voidiansa, jottei edustajamme ää­net
T^urian palatsissa kajahtaisi
yksinään, jotta Venäjän ja Suomen
vapauden TiholUset huomaisivat,
että koko Venäjän proletaariaatti
on soUdaarinen Suomen kansaa
kohtaan. Toverien velvollisuus
paikkaknnnUla on käyttää kalkki
tarjoutuvat mahdollisundet. Julis­taakseen
Venäjän proletaariaatin
suhdetta Suomen kyisymykseen..
Tsaarivallan kukistuttua porvarll-lisdemokraattinen
Kerenskln hallitus
kielsi Suomen kanien itsenäisyyden —
Ja hajoitti Suomen porvariston tyy­tyväisenä,
asioita sem^ten sen työ-väenenemmistöisen
eduskunnan mikä
hyväksyi tunnetun valtalain. Menshe-vlkit.
venäläiset oikeistososlalidemok-kansaa
. .'. T ^ r i , oikeis^tlaiset
ja monarkistit eivät kannata (Suo­men)
eduskiihnan Ja (Venäjän) pe­rustavan
kokou^en välistä sopi­musta,
vaain Sijiomen suoranaista
alistamista Vefiajän kansan alai­seksi.
Tasavaltalainen porvaristo
kannattaa Suoiiien eduskunnan so­pimusta
peräs^van kokouksen
kanssa. Luokätietoinen proletaar
riaatti ja Sosialidemokraatit kan­nattavat
ohjeiinälleen uskollisina
S u o m e n EÄÖAMIS VAPAUTTA
Venäjästä. Käs'kiina on kiistämä­tön,
selvä, täsmällinen kuva. Por­varisto
faarjoiit^ entistä tsaris­tista
alistamilta; entistä valloitus-poiitilkkaa,
\^pimuksen'-tunnus-lauseen
varjoffa,' joka el ntkaise
yhtään mitään'i-^ sillä mitäs sitten
Joa ci sopimasta saavuteta . . . Jos
me todella olemme valtauksia vas­taan
on meidän sanottava: EROA-MISVAFAU8
SUOMELLE. Silloin
koin «rfequne sanoneet j a toteutta­neet
tämän, silloin Ja ainoastaan
dUoin — tulee 'sopimus' Suomen
kanssa,, todella vapaaehtoiseksi,
vapaaksi Ja todrilisdtsi sopimuk­seksi
eikä petokseksL"
Jos joku väittää, että Lenin menet­teli
myös tavallaan "itsekkäästi" tar­koituksella
auttaa Suomen työväen­luokkaa
pääsemään valtaan, niin tässä
yhteydessä on sanottava, että juuri
Suomen työtätekevää väestöä Ja sen
vanhaa, mainehikasta sosialidemc?-
kraattista puoluetta Lenin ihaili. Le­nin
olisi epäilemättä toivonut, että
Suomen kansa olisi pääsyt itse isän­näksi
omassa itsenäisessä maassaan.
Tähän viittaa mm. sekin, että Jo niin
alkaisin kuin v. 1910 L e i ^ varoitti
Suomen kansaa oman maansa porva­riston
vasti^vallankumcuksellisuudes-ta.
Hän osoitti silloin, että Suomen­kin
porvaristo on valmis liittoutumaan
vaikka paholaisen kaiissar kunhan s%
vain estäisi sosialismin voiton. Mutta
Lenin katsoi, että juuri Suomen kan­san
täytyy saada itse ratkaista sen,
minkälaisen hallitusmuodon se maa­hansa
haluaa Ja siksi hän puolueen
keskuskomitean kokouksessa tammi­kuun-
4 pnä 1918 vaati päättävästi
Suomen itsenäisyyden tunnustamista
Suomen porvarillisesta hallitusmuo­dosta
välittämättä. Niinpä Yleisvenä-läisen
Neuvostojen Edustajakokouk­sen
hyväksymä Venäjän Sosialistisen
Neuvostotasavallan Perustuslain IIT
luku «kohta: Vahfrifiti SUömen itsenäii-syydeö
seuraavasti: ,: •' '
"6. Kolmas Neuvostojen JEdusta-
Jäkokoits - tervehtii Kansankomis­saarien
Neuvoston politiikltaa. joka
on julistanut Suomen täydellisen
riippumattomuuden . . ."
Yleensä maailmassa Leniniä muis­tetaan
kuolihpäivänään suurena ne­rona,
harvinaisen älykkäänä ja aktii­visena
maailman kansalaisena, joka
nosti sosialistiset teoriat ja työväen
kansainvälisen solidaarisuuden ylös
siitä loasta; mihin rappeutimut Toi­nen
kansainvälinen oli ne painanut.
Lenin kehitti edelleen marxismia täy­dellisesti
kehittyneen imperialismin
olosuhteissa, mistä Marxilla ei lucn-nolUsestikaan
voinut olla niin yksityis­kohtaisia
tietoja kuin hänellä; ajan­kohdassa
jolloin sosialistinen vallan­kumous
oli jo käyrmissä. Mutta kai­ken
tämän lisäksi suomalaiset muis­tavat
Leniniä suurisydämisenä ja
lämminhenkisenä Suonien kansan
suurena ystävänä, joka ei koskaan an­tautunut
tsaarin ja kumppanien pai­nostuksen
edessä, vaan kaikissa tilan­teissa,
toisin kuin kukaan muu venä­läinen
valtiomies puolusti» Suomen
kansallista vapautta. — W. E.
Tohtori Endicottin
Torcnlo.;— KStiönal Provisiona] j
Peace Comnutteer ijB»oitti, että To.|
r:nicn "TäuH^neuvostcn toinen pu.]
heenj(ditaja tri.J. G: Endlcctt on va.l
me aikoina vieraillut rauhanneuvosto-1
jen järjestämisnatkalla. eri p a i ^J
kunnilla Ontariossa ja että hän lähtee!
Ottawa£S3; vi-srailtuaan länteen.
Iäkseen "Vi^irmipeglisä t.k. 27 pnä. Seal
jälkeen oh hänen matkaohjelmansa|
seuraavanlainen:
helmik. 1—6 pnä Vancouyöissa
: helmik. 8--14 pnä CalgajysEa
helmik; 15—19, pnä Edmontonissa
. helmik^ 2Q—26 pnä Sasl^atoonissa
helmik. 27 pnä ]^eg!nassa
maaUsk.^ia—21 ,pnä ^yinnip^issä
maalisk. 23—26 pnä Port Arthurissjl
Kcmitealle on saapunut lukmsia|
pyyntöjä ylii^istojen - ryhmiltä, setj.!
rakunnilta ja pappisyhdlstyksiltä, jot.l
k a haluavat saada tri Endicottin pti.|
humaan niiden Järjestämissä ko.|
kouksessa eri paikkakunnilla. Näidenl
kokousten lisäksi puhuu hän kiillakiii|
paikkakurmaKa ainakin yhdessä suu-l
ressa yleisessä kokouksessa ja neuJ
vottelee pailcallisten rauharmeuvosto.!
jen kanssa tulevasta toiminnasta rauj
han puolesta. Hänen matkansa EeuJ
Tauksena odotetaan Torontossa toulco-j
kuun 7—8 pnä pidettävään kansalliJ
seen rauhankongressiin saapuvan h\
kuisasti edustajia eri palkkakunniltj|
maan kaikista osista.
Kuten tiedetään on tri Endicottl
toiminut useiden vuosien ajan Ciiiangl
Kai-shekin persoonallisella, neuvonJ
antajana ja hänet tunnustetaan Kau-I
kaisen Idän asioiden erikoistuntijalcJ
si. Hänen'ermustuksensa Kiinail tlJ
hinteeseen nähden ovat toteutuneell
niiden 18 kuukauden aikana, jotkil
hän o n ollut Kiinasta palattuaan täs-l
sä maassa. Maailman asioiden tuoJ
ti jana pelkää hän riykyisenkansain-j
välisten tilanteen sisältävän tulevani
sodan siemenet. Siitä\syystä on ttänl
suostunut toimimaan Canadan rau-l
hanlilkkegn puhemiehenä.
Mrs. Hielsen puhui
Oon-haaiilla
Toronto. — Mrs. Dorise Nielsen, Ca-1
nadan naistenj eduptaj^ Naisten kan­sainvälisessä
rauhan kongressina Bu­dapestissa,
on saapunut t a k a i ^ Ca-I
nadaan, tuoden tullessaan &uomalais-|
ten naised,ustajien tervehdyksen, Ca­nadan
suomalaisille järjestönaisille. ]
(Jinkaistaan toisessa paikassa Vapau-"]
.dessa). r-.-, •• . -.-..-v,.- f-;-;-;:
DÖrise Nielsen oli puhumassa Don-|
tiaalllla tanunikuim 10 pnä. suomalais-l
_ten rauhanjcokouksessa ja .hän lähteel
pian maatakäsittävälle puhujamat-r
kalle, kuljettaen rauhanviestiä, ymparil
Canadaa. Toivon, että suomalaisetl
kaikilla paikkakurmilla menevät suu-l
rin^otilcoin häntä kuulemaan.
Torontossa on järjestetty iso kokoiuj
Massey-haalille sunnimtaina, t.k. .23J
p:nä. Täyttäkäämme Massey-haalij
silloin ääriään myöten. Ovet avataanl
klo 7.30 illaUa. ; •
Toronton naisten huomioon! Nais-I
ten kerhon vuosikokous pidetään haa-]
lilla maanantaina tk. 31 p:nä.
Kaikki mukaan. Tervehtien: Heleal
Jymyn kokous ensi
sunnuntaina
Kirkland Lake. — V.- Ja. u.-s
Jymyn vuosikokous pidetään
sunnuntaina klo 4 ip. hiilitojen jsl-|
keen. Kaikkia jymyläisiii, keboii
taan saapumaan kokoukseen. Ko-|
kous pidetään takahuoneessa,
haalinkäyttö tänä sunnunt
kuuluu uniolle. Käyttäkää siis t»-|
kaovca. — O. B.
Kuljetteko narrien talutusnuorassar
Varmaankin monet rehelliset ihmi­set,
luettuaan kapitalistisen suurlehr
distön mörkö juttu ja Neuvostoliitosta
ja kansandemokiratian mailta, kysy­vät
itseltään, että onkohan tämä tol-dellakin
totta. Jos lukee näitä jut­tuja
vähänkin kriitillisessä mielessä,
niin huomaa kumka "tiedot" ns. rau­taesiripun
takaa ovat hyvin ristirii­taisia.
Toiset ovat suorastaan nau­rettavia
järjettömyytensä takia.
Taantumuslehdistö tarttuu nopeasti
jokajseen juttuim mitä kansandemor
kratian niaista tulevat pakolaiset ker­tovat.
Kun tietää millaista väkeä
lähtee pakoon näistä maista, niin saa
Buck on myös sen julkisesti tuominnut! Mr. Duplessis sanoi silloin
CCL:n edustajistolle: "Minä en voi estää teiltä Karl Marxin kirjoja
sen paremmin kuin minä ^ i n estää teidät menemästä paholaiselle.
Mutta jos meidän kansamme uhkaa mennä paholaiselle, silloin emme
voi olla välinpitämättöminä jättämättä samalla velvollisuuksiamme
täyttämättä. Mies joka tuomitsee munalukkolaln on Tim Buck."
(CP:n uutistieto, jouluk. 6 pnä).
Kun St. James Streetin miehet rupeavat hoivaamaan kansalaisten
sieluja (kontroUoimaah heidän ajatuksiaan), silloin on johdonmukai­nen
seuraus se, että parempia palkioja pj'ytä\'ät opettajatkin leima­taan
"lainrikfcojiksi''_ja "saboteeraaj&si", kuten nyt on tapahtunut
Quebecin maakunnassa. « * « $^
olla varma, että heidän juttunsa ovat
vastaan . . . Tarpeetonta tässä oli- samasta puusta veistettyjä. Juuri
— — i — ; —• »Montrealiin saapuneen mrs. Vaclav
Benesin sanomalehtimiehille antama
haastattelu on aivan samanlainen
kum on ollut satojen toisten taantu-muspakolaisten.
"Vapaus on repäisty
juurineen pois", sanoi hän puhuessaan
Tshekkoslovakiasta. Tshekkoslova­kian
ruokatilanteesta puhuessaan hän
sanoi, että "pauna lihaa jaetaan hen­kilöä
kohti kuukaudessa ja vain lap­set
saavat kananmunia". Sitten hän
lisäsi: "Ei ole epäilystäkään siitä että
kommunistit työskentelevät läheisesti
Venäjän kanssa ja osa Tshekkoslova­kiassa
kasvatettua ruokatavaraa me­nee
Neuvostoliittoon."
Mrs. Benes, joka, sanoo olevansa
manalle menneiBft presidentti Benesin
kaukainen sukulainen, toimi Prahassa
ilmestyneen m i i ^ n taantiunuslehden
toimittajana. Ei siis ole ihme vtdkka
hän ei hyväksy sitä. jos Tshekkoslova­kian
kapitalistien riistämisvapauksia
on rajoitettu. Eäka hän tietysti hy­väksy
myöskään sitä, että tshel^oslo-vakialaiset
ovat sils mieltä, että'fasis­teille
Ja natseilie" ei. saa antaa toimin-taolkeuksia.
Möhet tunnetut henkilöt ja kokciiai-set
valtuuskimiiat, 'kuten canädalai-nen
Beaver-prikäuaf in Jäsenet ja B r i -
taimian unionistien valtuuskunnan
edustajat, eivät havaiimeel kansan
vapauksien rajoituksia Tshekkoslova­kiassa.
Koska esimerkiksi Britannian
xmionistien valtÖuskuiman jäsenillä
oli täysi vapaus liikkua Tshekkoslo­vakiassa
missä tahansa ja puhua eri
piireihin kuuluvien' ihmisten kanssa,
niin heihin voidaan paremmin luottaa
kuin sellaisiin pakolaisiin, joille kan­sandemokratia
on Mullistus.
Mikäli tulee kysymykseen ruoka-tavarain
vienti Keuvostoliittoon, niin
sitä on voitu viedä'vähän, mutta mrs.
Benes mahdollisesti ei tiermyt Cana-dassa
seurattavan "asioita ja tiedettä­vän
myöskin sen että Tshekkoslova­kiassa
oli ankara katovuosi v. 1947 ja
kansa-olisi kärsihSt iiälkää ellei Neu­vostoliitosta
olisi lähetetty maahan
satojatulmnsla tcimeja viljaa.
Mikäli tulee kysymykseen Tshekko­slovakian
ruokatavaratilanne nyky­ään,
niin ulkomaalaiset matkustajat
ovat yksimielisiä siitä, että siellä on
n n ^ a s t i ruokatavaraa ja ihmiset ovat
hsrvin ravittuja.
Puolas.ta levitetään myöskin juttuja
demokraattisten Vapauksien rajoitta-misfeta,
taloudemsesta sekasorrosta
yms. Bita- eivät monet sldlä käyneet
työläisten lähetystöt ole havainneet.
IhmeeÖifiintä on se, että näitä juttuja
levittävät ne puolalaiset pakolaiset,
joille julmasta sorrosta tunnettu
suurmaanomlstajain ja everstien Puo­la,
Oli ihannonaa.
Järkevä ihipinen vannaankin kysyy
its^tään luettuaan valhejuttuja Puo­lan
/taloudellisesta sekasorrosta, 'että
kuinka on mahdollista, että käytän-nÖlBset
englantilaiset bvat "tehneet
sum-en \ kauppasopimuksen nykyisen
Pullan hallituksen kanssa, jos, jiellö
on asiat kutenr jotkut Irfidfet Jte^tpvatr
Kauppasopimiiksfen " hiukaaä ''tulee
Puola lähettämään Britani^ah 'sfeu-raavan
viiden vuoden aikana 1,440,-
000,000 kananmunaa, 200,000 toimia
f>ekonia. 35.00o\onnia kananlihaa, 31,-
500 tonnia jäädytettyjä kananmunia,
$100,000,000 edestä puutavaraa ja l i ­säksi
• huomattavan määrän juustoa,
voita, "laardia. ruista jne. Tämän l i ­säksi
Puolalla on kauppasopimuksia
monen muun maan kanssa.
Kaikki tämä puhuu selvää kieltä,
että Puolan kauan sorrettu ja sodasta
raskaimmin kärsinyt Euroopan .kansa
on jjannut talonsa kuntoon, joka ei
tietysti nuellyt^ niitä, jotka imeksivat
paanien Puplasta.
Jos me olettaisimme, että edes pu
let niistä .jutuista mitä taantumusleh-j
distö on levittänyt NeuvostoliitostJ.|
olisivat tosia, niin Neuvostoliitossa
olisi enää, jumi ketään hengissä
humattakaan siitä, että isen talouJ-J
elämä olisi järjestyksessä. Viimeineal
maailmansota sai ne ihmiset hämmäs-j
tymään, jotka olivat uskoneet vall«"|
nikkareiden juttuja Neuvostoliitc5|
heikkoudesta ja kykenemättömyycle
tä. Kun tiedetään, että jokaisen ai-l
meijan urheus ja taistelukyky: on riip-j
puvainen maan poliittisesta yht
syydestä ja taloudellisesta vax^raud
ta, niin se osoitti, jos mikään, et
Neuvostoliitossa asiat ovat toii
järjestyksessä kuin mitä taantuma
lehdistö oji yrittäny^ uj^kottaa. . ^
Kun m e i d ä n il^itemnie KTkö.
lostamaan "rautaesiripun" taka
maiden asioita tosiperusteilla, niin '•
ei .-suinkaan johdu siitä, että me pyr-j
kisinune näin puolustamaan
maita. Me-iialuMnme puolu^as M
•seämrne .^harhaan johdettai ja
Siä. jokaiiien ihminen "tifctee
häpeän tunnetta jos h^n havait
että joku- on vetänyt häntä huu
Tuntuu tosiaankin häpeältä, että i
kin monta, suomalaista vieläkin
kee niiden narrien talutusnuo
joiden ammattina on pajukS
syöttäminen ihdusille sikäli kuin Ve
vostoliltto ja kansandemokraat
maat ovat kysymyksessä. Neuv
liitto ja kansandemokraattiset
eivät tarvitse puolustajia, mutta
dän tarviteee suojella itseämme
valhsnikka^ta vastaan, joiden
tävänä on naurettavien valhei<^^'
vittäminen meidän keskuv
— Uoti.
iiiiiSi