1949-04-28-14 |
Previous | 14 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sim 14r Torstaina, huhtik. 28 p. — Thursday, April 28 - • •- • I •! II " I .. -| I III I • tappttfervehdys t pikkuyrlttelijöiltä i TIHO'S jPARTURILIIKE ; ja ; LINDBERGIN j TAXI-LIIKE » J PUHELIN 8-8051 2p Frpod Hd. Sudbury Yapptttervehiys KOSKrS RADIO Alanerikoisliike ja korjaamo PUHELIN 6-6078 98SlmSt.W. Sudbury TERVEHDYKSEMME BUS LINES PUHELIN 6-6457 isELGmsi^ ~ JSUDBURY Vapputervefidys Työläisten yhtenäisyyden ja ammattinnioiden oikeuksien puolesta Korkeimman elintason ja turvalli-den puolesta Lumber and Sawmill Worl<ers Union LOGAL 2537 Chas. McClure, presidentti Joe Billings, sihteeri 330 Elgin Sl. Puh. 3-1286 Sudbury, Ont. Kun herrat perustivat yhdistyksiä Snomen tjröväenliUte viettää t ä - | tein jo 1830-Iuv-un loppupuolelta a i - j lehti Idrjoitulcsen "ammattikuntalai-nä Tooima juhlia työväenliiMieeii 1 käen, siis samoilta ajoilta: kuin uusi- 50 vaotta kestänen toiminnan Job- ' aikainen teollisuus alicoi päästä vailh-dosta. Sen Johdosta lienee paikallaan palanttaa mieliin miten Sao-t l i n . Samoihin aikoihin le%'isi harrastus eräisiin muihinkin Icaupimkei-men herrat yrittivät pitican aikaa.hin. Niinpä perustetuin Tampereen-ohjata työväestöä pois oikealta idn tehtaalaisten keskuuteen "luku-soonnalta ntatU epäonnistuivat yhtiö", josta muodostettiin 1866 " P u m - siinä kun perustettiin Snomen työ- j^oUtehtaan työntekijäin seiura", T e h - väenpnoloe beinäk. 17 . pnä 1899 Tnmssa pidetyssä työväenyhdistysten kolmannessa ednstajakokook-sessa. Nimimerkki E. A . T. kirjoitti asiasta Työväen kalenterissa vuonna 1929 seuraavaan tapaan: Suomen työväenliikkeen varhaisimpina edelläkävijöinä voitaneen, pitää ammattikuntalaitoksen aikuisia sälli-yhdistylceiä. Jonkinlaista välittäjäin osaa esittivät taas viime vuosisadan keskivaiheilla ja sen jälkeen työväen keskuuteen perustetut, etupäässä sivistys- Ja huvltustarkoltuksla tavoittelevat yhdistykset: "lukuyhtiöt", "laulukunnat" t.m.s. Ne olivat tavallisesti jonkun "ihmisystävällisen "kou-lumiehen tai jossain määrätyssä tarkoituksessa työväenluokkaa lähentelevän pääomanomistajan alkuunpane-mia. Kaikesta päättäen on itse työväestö esittänyt mainituissa pyrinnöissä vain passiivista osaa: Turussa ja Helsingissä harrastettiin tämäntapaista "työväenliikettä" aina-taan isännistön vahvistama i n seturan sääntöjen 1 f.ssä ilmoitettiin'sen t a r koita? seuraavalla tavalla: "Tämän yhtiön tarkoituksena ori toimittaa työmiehillemme tilaisuutta seurallisiin kokouksiin, joissa harjoitetaan laulantaa, lukemista ja luentoa, tällä yleensä heille sivistystä tarjocmaan." — Muualla toimineet "työntekijäin seurat" olivat enemmän tai vähemmän samanlai.?ia; mainittu tamperelainen seura edustanee niiden klassillista muotoa. "Työntekijäin seurat" olivat, kuten sanottu, yläluokan perustamia. Miksi se ryhtyi tällaisiin puuhiin? Oliko sillä siitä mitään hyötyä? Vai ihmisystävälliset puuhatko yläluokkaa ohjasivat? Borgä Tldningissä julkaistiin 1840 muutamia kirjoituksia Saint Simonin ja muiden vanhempien "sosialistien" oppijärjestelmistä. Samoin Abo U n - derrättelserissä 1848. Samoihin aikoihin 1851, julkaisi . ensinmainittu toksista j a työväenyhdistyksistä", jossa sanottiin, että työväenyhdistysten hyödyllisyydestä pitemmälle tehtävine ohjelmineen ei olla vielä yksimielisiä, mutta on selvää, että Joskin ne osaksi ovat hylättäviä, ei niiden kuitenkaan dä astinlautaa hyökkäyssodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomen kansa on ottanut sopimuksen täydestä, vaikka jotkut sen vallanpitäjistä olisivat edelleenkin "paperi-lappo"- teorlansa IcannaUa siihen nähden. Suomen kansa ei ole mikään Sven Dufva, vaikka sitä monet sellaiseksi luulevat. Se on käynyt lävitse usam-mankln tulikokeen j a osaa jo erottaa ystävät vihollisistaan. Vihollisia ovat ne, jotka valmistelevat tukikohtia sen rajoille ja uhkaavat lentää atomipom-melneen sen kylien ja kaupunkien ylitse. Ystäviä ovat ne, jotica tällaisen uhkan ollessa olemassa lupaavat auttaa kansaamme samalla taaten sen itsenäisyyden j a riippumattomuuden, nc. Jotka huolimatta menneisyyden erheistä ovat helpottaneet asemaamme, antaneet anteeksi sotakorvauksiamme Ja luovuttaneet osan omasta leivästään pelastaakseen meidät nälästä. Kansamme ystävä on Neuvostoliitto. Sen kansat, Ja sen Johtajat ovat sen todistaneet. He eivät ole vastuussa siitä, että nuo teot eivät ole vielä kantaneet hedelmää Suomen kansalle, mikä johtuu siitä, että kansamme v i hollisia on myös sen omassa keskui)- dessa, niitä, jotka eivät ole mitään oppineet, vaan entiseen tapaan vehkel-levät sen selän takana, ne jotka kansan kärsimysten kustannuksella kasaavat rikkauksia. Ne. jotka käyttävät valtaansa väärin kylväen puutetta, pelkoa ja vääryyttä ympärilleen tehden kansamme valtaosan kohdalla tyhjäksi niin taloudellisten kuin muidenkin ystävyydenosoitusten vaikutukset. Mutta he valmistavat itse kukistumistaan. On sanottu, että Suomessa taantumus ja sotapolitiikot ovat päässeet " l i i an vähällä". Se pitää paikkansa. sUlä kansamme eneminlstö ei ole vielä aktiivisesti mukana sen komentoa kukistamassa. Mutta se on tuleva mukaan. Nykyinen, epäparlamentiarisesti muodostettu Ja epädemoluaattisesti toimiva hallitus avaa itse siimat niiltä, jotka ovat siihen j a sen pönkittäjäin lupauksiin luottaneet. Mutta niitä avaa vielä enemmän se, että kansan enemmistölle näytetään tietä, että tietoiset, demokraattisesti ajattelevat joukot esiintyvät roljkea.sti ja jpelkäämättä rauhan ja kansanvaltaisen järjestyksen sekä työtätekevien joukkojen elinetujen puolesta, osoittavat voimansa ja ilmaisevat avoimesti ajatukserusa. Me emme tarvitse taistelussamme rauhan puolesta kivenkaiYUu^ koneita emmekä dynamiittipanob-sia, kuten eräs surullisenkuuinisa automies Ja hänen reklaamUehten-sä väittävät. Ne ovat keicsijäins^ aivoissa heikkouden tunnosta syntyneitä kununitusnäkyjä. Joilla koetetaan yllyttää sortotoimenpi-teLsiin demokraattisia kansalaisia ja nykyisestä tilanteesta yhä tyy-tymättömämmiksi käyviä Joukkoja vastaan. Me tarvitsemme .sensijaan tietoisesti ajattelevia ihmisiä ja yhtenäisesti toimivia järjestyneitä joukkoja. Ray-han ja demokratian voimat ovat koko maailmassa suuremmat kuin sodan ja taantumuksen, s, Rauhan rintamassa ovat maailman edistyksellisimmät i h miset, työläisten ja muiden työtätekevien enemmistö, kaikki sorretut kansat kaikki äidit, jotka todella ajattelevat lastensa tulevaisuutta, nuoret,, jo.tkft. tahtovat rakentaa paremman, turyal^ lisemman ja oikeudenmukaisemman maailman kuin nykyinen. Sen puolelr la ovat ne kansat, jotka eivät siedä keskuudessaan nälkää ja työttömyyttä, kansat, jotka ovat ottaneet kohtalonsa omiin käsiinsä. Niiden joukossa ja niiden etunenässä on Neuvostoliitto, maailman, en^mmäinen sosialLsti-nen valtio. Suomen kansan paikka on sa- - massa rintamassa. Sitä edellyttää myös ystävyys- ja yhteistyösopimuksemme Neuvostoliiton kanssa. Mutta ennenkaikkea sitä vaatii kansamme oma tulevaisuus, hyvinvointi Ja turvallisuus. Suomen kansa ei petä sanaansa, jos jotkut yksilöt ja ryhmät sen omassa keskuudessa sitä yrittävätkin. Olemme samassa rintamassa Neuvostoliiton kanssa, puolustamme rauhaa ja hyviä suhteita Neuvostoliiton kanssa kaikissa vaiheissa, käännämme kehityksen pyöräq Jälleen sille ystävyyden Ja yhteis-ymmärrjksen tielle, mitä Neuvostoliiton Itanssa solmiamamme sopimus edellyttää, emmekä koskaan kokonaisuudessaan tarvitse dOsk seUai-sia. A> silloin siis — 80 vuotta sitten — kiinnitettiin työväenyhdistyksiin hucMniöta. Mistä tämä johtui? Suomessa oli tähän aikaan sellaisia johtavia valtio- ja talotismiehiä sekä historian tuntijoita. Jotka olivat tietoisia maahan saapimeen ja yhä enemmän jalansijaa voittavan kapitalismin luonteesta. UlkCHnaiden esimerkit osoittivat heille kouriin tuntuvalla tavalla, minkälaisia seurauksia se tulee aiheuttamaan. Vuoden 1848:n vallankumouksellisiin liikkeisiin kiinnitettiin tarkkaa huomiota. Hallitus antoi 1848 julistuksen, jolla silloisten Eiu-oopan maissa tapahtimeiden yhteiskunnallisten levottomuuksien ehkäisemiseksi esiteUiin erinäisiä toimenpiteitä, esim. kiellettiin ulkomaalaisten käsityöläissällien Ja oppilaiden, sekä muiden alempaan väestöluokkaan kuuluvien maahan pääsy. Tällaiset ilmiöt eivät voineet olla huomiota herättämättä. Valveutu-nelmmissa yläluokan piireissä seurat-tilnkin kumouslilkkeen kulkua hyvin 1 tarkasti. Th. Rein kertoo: "Kodissamme seurattiin siten (kun oli saatu tietää Ranskan helmikuun 24 p:n 1848:n vallankumouksen puhkeamisesta) Jännittyneellä mielenkiinnolla t a pausten jatkuvaa kehitystä sekä Ranskassa että muissa maissa. Saksassa, Itävallassa, Italiassa, tTnkaris- Wrightin toimenpiteet kävivät kymmenisen vuotta myöhenunin pääasiassa samaan suuntaan kuin näissä kirjoituksissa viitattiin. A. T. Granfelt käsitteli Morgonbla-detissa 1874 sosialismia tavallista seik-keperäisemmin.. , H ä n asettui siihen nähden Olaksi mi^önteiseUe kannalle, ollen sitä mieltä,: että "sosialismin vastaliike nykyaikaista taloudellisuutt a vastaan oli itsessään oikeutettu" kapitalistinen kansantalous kun itse asiassa oli "kommimistisen sosialismin" laillinen isä. Yhteiskunnallisen anna maatamme sodanhankkijain astinlaudaksi. Eläköön Neuvostoliiton ja Suomen ystävyys-, yhteistyö- Ja avunantosopimus! Eläköön Stalin. Suomen kansan suuri ystävä, sopimuksen alkuunpanija. Eläköön Suomen ja Neuvostoliiton kansojen ikuinen ystävyys! Eläköön rauha, kansanvalta ja kansojen vapaus! VAPPUTERVEHDYS! MAHONEY ELECTRIC Ensiluokan sähkötarpeiden välittäjät LEVYOSASTOLLAMME suuri valikoima suomalaisia ÄÄNILEVYJÄ KAKSI KAUPPAA 179 Gore St. Sault Ste. Marie PUHELIN 60 649 Queen St. Onlario sa, minne ktmiotiksen mahtava hyökyaalto levisi". Ja Rein lausuu edelleen: "Epäilemättä nuo liikkeet vaikuttivat meillä herättävästi poliittiseen harrastukseen myöskin nukäli se koski omia sisäisiä alojamme". Mutta ei ainoastaan tämä kiunous-ilmiö sellaisenaan kiinnittänyt huomiota. Marxin ja Engelsin kommunistinen manifesti ja myöhemmin Internationale sai Euroopan vallassa-olevat luokat pahasti hätkähtämään. Työväestön järjestäytyminen ja lak-kotalstelut, kaikki nämä oli huomioon otettavia ilmiöltä. Meillä tosin alettiin pian uskoa, että maan alhainen taloudellinen kehitys olisi turvana sosialismia vastaan. Eäm. S. Ekblom vaati Suomeri_tölaus-sduralle 1857 jittämässään promemoriassa 1848: n julistuksen kumoamista, koska hänen mielestään sosialismin oli silloisissa yhteisktmta-oloiss» valkea voittaa alaa tässä maassa. Uusi Suometar julkaisi 1871, Parisin kommuunin vuonna, kirjoituksen, jossa huomautettiin, että sosialismi ei todennäköisesti pää^e vaikuttamaan Suomessa, "sillä köyhyytemme vapauttaa meidät rikkaimpien maiden vaaroista". Oli kuitenkin toisia, jotka tiesiyät, että näin ei tiile aina olemaan. Esim. J . V. Snelhnan ku:joitti. että tfiydelll-nen elinkeinovapaus "suo yksityisen kyvylUe rajattoman t i l an käyttää hy. väksesn joka keinoa ansaitakseen tavaraa j a sitä myöten sulkeakseen siitä pois muita. Ja kun tämä kyky, var-1 sinkin työtavan ollessa niinkuin se nyt on, lakkaamatta varttuu, samalla kuin yksUön jo saatu erikaltaisuus omistussuhteissa ja. omaisuuden jaon täytyy käydä yhä epätasaisemmaksi. Tämän haltijat saattavat tosin vaihdella, ja rahvaan mi«s toimellaan ja taidollaan kohota suurimpaan vaurauteen: mutta varallisutis on siltä huolimatta kasaantuva verrattain harvain käsiin, ja tuskin on nähtävissä mitään keskitietä ylellisen rikkauden j a kurjimman köyhyyden välillä, tai jos-tuo korkeintaan on oleva se t i l a , missä varat n l u - kuin naukuin riittävät tuskin päivän tarpeeksi". Samoin tapahtuu myöskin maataloudessa. "Tähän asti vaadittu maanjako tulee silloin vain helpotta^ maan rahamiehen voitolle pääsyä, ja pian kaikki maaomaisuuskin joutuu vähäisen yksilöjoukon käsiin, mutta maanviljelijäin suuri paljosto vaipuu palkattujen t3rdläisten asteelle." Samalla kun Snellman ja hänen kanssaan useat muut olivat mainituista asioista täysin tietoisia sekä hyväksyivät elinkeinovapauden, olivat he tietoisia siitäkin, että sosialismikin oli kerran maahamme saapuva. Sitä oli siis ryhdsrttävä vastaanottamaan hyvissä ajoin. Helsingfors Dagbläd julkaisi 1868 ja 1872 sekä Vikinki 1871 Innokkaita kehoituksia työnantajille j a muille a ä aa harrastaville henkilöille, joissa heitä keholtettlin perustamaan työväenyhdistyksiä ja asettumaan niiden johtoon. Samalla niissä pohdittiin seikkaperäisesti, mihin sutmtaan työväenyhdistysten tulisi vaikuttaa. V. von kysymyksen kirjoittaja julisti kristO-liseksi kysymykseksi, etsien Ranskan vallankumouksen aatteiden syvimpiä juuria kristillisjrydestä; mainittu vallankumous oli hänen mielestään toteuttanut noita aatteita vaan väärällä tavalla. Myöskin Yrjö-Koskinen käsitteU 1874 Kirjallisessa Kuukausilehdessään sosialismia. Hänen mielestään vain Suomen teollisuuden vähäpätöisyys Ja kauptmkien pienuisi^ Joka ei vielä ollut aiheuttanut suintaricarttumista "siinä työväenluokassa. j<äta tavallisesti pa-raiten pystyy vaat|piuksiansa ja tarpeitansa pontevärfi puolustamaan", on tähän asti estänyt sosialismin maahan tuloa. "Sosialismi", kirjoittaja latisuu, "el ole meidän maahan voinut rikkaruohojansa kylvää, eikä Internationaali ole tätme voinut liittolnm-tiansa levittää. Oikeastaan ei ole a i hetta tästä asianlaidasta mitenkään kerskata; sillä silminnähtävästi siihen on syjmä ainoastaan maamme myöhästynyt taloudellinen kanta. Ne PARHAIN TERVEHDYS RITARI INSURAKCE A6ENCY VAKUUTUKSIA JA KHNTEIMISTöLArNoJA 49 Cedar St. Stfdbury " Puhelin 5-5685 maat. jotka ovat edistyksessä kauemmas ennättäneet, saavat myöskia edistyksen haittoja aikaisemmin kokea, ja niiden on sen kautta kunnia tehdä johtajien virkaa ajan kysymysten ratkaisemisessa. Me puolestamme tulemme toisessa niinkuin toisessakin katsannossa jä-lestäpäin." Kirjoittaja viittaa sitten RuotsUn, jonne sosialismi jo oli osak-si saapunut, j a latisuu, että työväen kysymykset "kerran rneiUekia ja tullessaan ne epäilemättä taisteluita. Joita kenties ei käy täminen, mutta joiden kiivautta tervesUInen jotenkin lievittää." Sosialismista kirjoittivat igTO-i;. la eräät muutkin yläluokkalaiset,'- Th. Rein. Hän lausuu "Muisu saan" olleensa "jonkun verran tynyt sosialismiin, sikäli kun sei koituksena oU parantaa talomie Vapputervehdys! Reneault via Noranda. Que. Vapputervehdys! ELI'S TAXI ,i .i PUHELIN 300 Geraldton Ontario Suomalainen naisten vaatetusliike TOIVOTTAA ILOISTA VAPPUA Entisille sekä uusille asiakkalleen Ihatda naisten pukuja Almvaatteita ja tyttösten päällystakkeja Täsmällinen, ystävällinen ja Itiptettava palvelus. MARY^S LADIES^ WEAR 23 LARCH ST. SUDBURY Hauskofl Vappua A V A T Otto Koski Uuno Nieminen Kalle Kinnunen Vapputervehdys kaikille työläiMovereille ! S. Pihbtjamäki ja e^flie 589 Hunt St. : Arvida, Que^ HAUSKAA VAPPUA kaikille tovereille ja ystäville toivottaa OLGA JA VICK HAKAli^* ja LESKIMIES ANTTI HAKALA Oba Ontario TBRVBHDYKSEMMB DAVISONS GARAGE LIMITED Chevrolet - Oldsmobile ja Cadillac autoja Maple Leaf trokeja. ALANERIKOISLIIKE JA PALVELUS P U H E U N 7-75SB 103ElmWe8t Sudbury
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490428 |
Description
Title | 1949-04-28-14 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sim 14r Torstaina, huhtik. 28 p. — Thursday, April 28
- • •- • I •! II " I .. -| I III I •
tappttfervehdys
t pikkuyrlttelijöiltä
i TIHO'S
jPARTURILIIKE
; ja
; LINDBERGIN
j TAXI-LIIKE
»
J PUHELIN 8-8051
2p Frpod Hd. Sudbury
Yapptttervehiys
KOSKrS RADIO
Alanerikoisliike ja korjaamo
PUHELIN 6-6078
98SlmSt.W. Sudbury
TERVEHDYKSEMME
BUS LINES
PUHELIN 6-6457
isELGmsi^ ~ JSUDBURY
Vapputervefidys
Työläisten yhtenäisyyden ja
ammattinnioiden oikeuksien
puolesta
Korkeimman elintason ja turvalli-den
puolesta
Lumber and Sawmill
Worl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-28-14