Vapaus, April 28, 1949

              Sim 14r Torstaina, huhtik. 28 p. — Thursday, April 28
- • •- • I •! II " I .. -| I III I •
tappttfervehdys
t pikkuyrlttelijöiltä
i TIHO'S
jPARTURILIIKE
; ja
; LINDBERGIN
j TAXI-LIIKE
»
J PUHELIN 8-8051
2p Frpod Hd. Sudbury
Yapptttervehiys
KOSKrS RADIO
Alanerikoisliike ja korjaamo
PUHELIN 6-6078
98SlmSt.W. Sudbury
TERVEHDYKSEMME
BUS LINES
PUHELIN 6-6457
isELGmsi^ ~ JSUDBURY
Vapputervefidys
Työläisten yhtenäisyyden ja
ammattinnioiden oikeuksien
puolesta
Korkeimman elintason ja turvalli-den
puolesta
Lumber and Sawmill
Worl<ers Union
LOGAL 2537
Chas. McClure, presidentti
Joe Billings, sihteeri
330 Elgin Sl. Puh. 3-1286 Sudbury, Ont.
Kun herrat perustivat
yhdistyksiä
Snomen tjröväenliUte viettää t ä - | tein jo 1830-Iuv-un loppupuolelta a i - j lehti Idrjoitulcsen "ammattikuntalai-nä
Tooima juhlia työväenliiMieeii 1 käen, siis samoilta ajoilta: kuin uusi-
50 vaotta kestänen toiminnan Job- ' aikainen teollisuus alicoi päästä vailh-dosta.
Sen Johdosta lienee paikal­laan
palanttaa mieliin miten Sao-t
l i n . Samoihin aikoihin le%'isi har­rastus
eräisiin muihinkin Icaupimkei-men
herrat yrittivät pitican aikaa.hin. Niinpä perustetuin Tampereen-ohjata
työväestöä pois oikealta idn tehtaalaisten keskuuteen "luku-soonnalta
ntatU epäonnistuivat yhtiö", josta muodostettiin 1866 " P u m -
siinä kun perustettiin Snomen työ- j^oUtehtaan työntekijäin seiura", T e h -
väenpnoloe beinäk. 17 . pnä 1899
Tnmssa pidetyssä työväenyhdistys­ten
kolmannessa ednstajakokook-sessa.
Nimimerkki E. A . T. kirjoit­ti
asiasta Työväen kalenterissa
vuonna 1929 seuraavaan tapaan:
Suomen työväenliikkeen varhaisim­pina
edelläkävijöinä voitaneen, pitää
ammattikuntalaitoksen aikuisia sälli-yhdistylceiä.
Jonkinlaista välittäjäin
osaa esittivät taas viime vuosisadan
keskivaiheilla ja sen jälkeen työväen
keskuuteen perustetut, etupäässä si­vistys-
Ja huvltustarkoltuksla tavoit­televat
yhdistykset: "lukuyhtiöt",
"laulukunnat" t.m.s. Ne olivat taval­lisesti
jonkun "ihmisystävällisen "kou-lumiehen
tai jossain määrätyssä tar­koituksessa
työväenluokkaa lähente­levän
pääomanomistajan alkuunpane-mia.
Kaikesta päättäen on itse työ­väestö
esittänyt mainituissa pyrin­nöissä
vain passiivista osaa:
Turussa ja Helsingissä harrastettiin
tämäntapaista "työväenliikettä" aina-taan
isännistön vahvistama i n seturan
sääntöjen 1 f.ssä ilmoitettiin'sen t a r ­koita?
seuraavalla tavalla: "Tämän
yhtiön tarkoituksena ori toimittaa
työmiehillemme tilaisuutta seurallisiin
kokouksiin, joissa harjoitetaan lau­lantaa,
lukemista ja luentoa, tällä
yleensä heille sivistystä tarjocmaan."
— Muualla toimineet "työntekijäin
seurat" olivat enemmän tai vähem­män
samanlai.?ia; mainittu tampere­lainen
seura edustanee niiden klassil­lista
muotoa.
"Työntekijäin seurat" olivat, kuten
sanottu, yläluokan perustamia. Miksi
se ryhtyi tällaisiin puuhiin? Oliko
sillä siitä mitään hyötyä? Vai ihmis­ystävälliset
puuhatko yläluokkaa oh­jasivat?
Borgä Tldningissä julkaistiin 1840
muutamia kirjoituksia Saint Simonin
ja muiden vanhempien "sosialistien"
oppijärjestelmistä. Samoin Abo U n -
derrättelserissä 1848. Samoihin ai­koihin
1851, julkaisi . ensinmainittu
toksista j a työväenyhdistyksistä", jos­sa
sanottiin, että työväenyhdistysten
hyödyllisyydestä pitemmälle tehtävine
ohjelmineen ei olla vielä yksimielisiä,
mutta on selvää, että Joskin ne osaksi
ovat hylättäviä, ei niiden kuitenkaan
dä astinlautaa hyökkäyssodassa
Neuvostoliittoa vastaan. Suomen
kansa on ottanut sopimuksen täy­destä,
vaikka jotkut sen vallanpi­täjistä
olisivat edelleenkin "paperi-lappo"-
teorlansa IcannaUa siihen
nähden.
Suomen kansa ei ole mikään Sven
Dufva, vaikka sitä monet sellaiseksi
luulevat. Se on käynyt lävitse usam-mankln
tulikokeen j a osaa jo erottaa
ystävät vihollisistaan. Vihollisia ovat
ne, jotka valmistelevat tukikohtia sen
rajoille ja uhkaavat lentää atomipom-melneen
sen kylien ja kaupunkien
ylitse.
Ystäviä ovat ne, jotica tällaisen
uhkan ollessa olemassa lupaavat
auttaa kansaamme samalla taaten
sen itsenäisyyden j a riippumatto­muuden,
nc. Jotka huolimatta men­neisyyden
erheistä ovat helpotta­neet
asemaamme, antaneet anteek­si
sotakorvauksiamme Ja luovutta­neet
osan omasta leivästään pelas­taakseen
meidät nälästä. Kansam­me
ystävä on Neuvostoliitto.
Sen kansat, Ja sen Johtajat ovat sen
todistaneet. He eivät ole vastuussa
siitä, että nuo teot eivät ole vielä kan­taneet
hedelmää Suomen kansalle,
mikä johtuu siitä, että kansamme v i ­hollisia
on myös sen omassa keskui)-
dessa, niitä, jotka eivät ole mitään op­pineet,
vaan entiseen tapaan vehkel-levät
sen selän takana, ne jotka kan­san
kärsimysten kustannuksella ka­saavat
rikkauksia. Ne. jotka käyttä­vät
valtaansa väärin kylväen puutet­ta,
pelkoa ja vääryyttä ympärilleen
tehden kansamme valtaosan kohdalla
tyhjäksi niin taloudellisten kuin mui­denkin
ystävyydenosoitusten vaiku­tukset.
Mutta he valmistavat itse
kukistumistaan.
On sanottu, että Suomessa taantu­mus
ja sotapolitiikot ovat päässeet
" l i i an vähällä". Se pitää paikkansa.
sUlä kansamme eneminlstö ei ole vielä
aktiivisesti mukana sen komentoa ku­kistamassa.
Mutta se on tuleva mu­kaan.
Nykyinen, epäparlamentiarisesti
muodostettu Ja epädemoluaattisesti
toimiva hallitus avaa itse siimat
niiltä, jotka ovat siihen j a sen pön­kittäjäin
lupauksiin luottaneet.
Mutta niitä avaa vielä enemmän
se, että kansan enemmistölle näy­tetään
tietä,
että tietoiset, demokraattisesti ajatte­levat
joukot esiintyvät roljkea.sti ja
jpelkäämättä rauhan ja kansanvaltai­sen
järjestyksen sekä työtätekevien
joukkojen elinetujen puolesta, osoit­tavat
voimansa ja ilmaisevat avoimes­ti
ajatukserusa.
Me emme tarvitse taistelussam­me
rauhan puolesta kivenkaiYUu^
koneita emmekä dynamiittipanob-sia,
kuten eräs surullisenkuuinisa
automies Ja hänen reklaamUehten-sä
väittävät. Ne ovat keicsijäins^
aivoissa heikkouden tunnosta syn­tyneitä
kununitusnäkyjä. Joilla
koetetaan yllyttää sortotoimenpi-teLsiin
demokraattisia kansalaisia
ja nykyisestä tilanteesta yhä tyy-tymättömämmiksi
käyviä Joukkoja
vastaan.
Me tarvitsemme .sensijaan tietoises­ti
ajattelevia ihmisiä ja yhtenäisesti
toimivia järjestyneitä joukkoja. Ray-han
ja demokratian voimat ovat koko
maailmassa suuremmat kuin sodan ja
taantumuksen, s, Rauhan rintamassa
ovat maailman edistyksellisimmät i h ­miset,
työläisten ja muiden työtäteke­vien
enemmistö, kaikki sorretut kansat
kaikki äidit, jotka todella ajattelevat
lastensa tulevaisuutta, nuoret,, jo.tkft.
tahtovat rakentaa paremman, turyal^
lisemman ja oikeudenmukaisemman
maailman kuin nykyinen. Sen puolelr
la ovat ne kansat, jotka eivät siedä
keskuudessaan nälkää ja työttömyyt­tä,
kansat, jotka ovat ottaneet kohta­lonsa
omiin käsiinsä. Niiden joukossa
ja niiden etunenässä on Neuvostoliit­to,
maailman, en^mmäinen sosialLsti-nen
valtio.
Suomen kansan paikka on sa-
- massa rintamassa. Sitä edellyttää
myös ystävyys- ja yhteistyösopi­muksemme
Neuvostoliiton kanssa.
Mutta ennenkaikkea sitä vaatii
kansamme oma tulevaisuus, hyvin­vointi
Ja turvallisuus.
Suomen kansa ei petä sanaansa, jos
jotkut yksilöt ja ryhmät sen omassa
keskuudessa sitä yrittävätkin.
Olemme samassa rintamassa
Neuvostoliiton kanssa, puolustam­me
rauhaa ja hyviä suhteita Neu­vostoliiton
kanssa kaikissa vaiheis­sa,
käännämme kehityksen pyöräq
Jälleen sille ystävyyden Ja yhteis-ymmärrjksen
tielle, mitä Neuvos­toliiton
Itanssa solmiamamme sopi­mus
edellyttää, emmekä koskaan
kokonaisuudessaan tarvitse dOsk seUai-sia.
A> silloin siis — 80 vuotta sitten
— kiinnitettiin työväenyhdistyksiin
hucMniöta. Mistä tämä johtui?
Suomessa oli tähän aikaan sellaisia
johtavia valtio- ja talotismiehiä sekä
historian tuntijoita. Jotka olivat tie­toisia
maahan saapimeen ja yhä
enemmän jalansijaa voittavan kapi­talismin
luonteesta. UlkCHnaiden esi­merkit
osoittivat heille kouriin tuntu­valla
tavalla, minkälaisia seurauksia
se tulee aiheuttamaan. Vuoden 1848:n
vallankumouksellisiin liikkeisiin kiin­nitettiin
tarkkaa huomiota. Hallitus
antoi 1848 julistuksen, jolla silloisten
Eiu-oopan maissa tapahtimeiden yh­teiskunnallisten
levottomuuksien eh­käisemiseksi
esiteUiin erinäisiä toi­menpiteitä,
esim. kiellettiin ulkomaa­laisten
käsityöläissällien Ja oppilai­den,
sekä muiden alempaan väestö­luokkaan
kuuluvien maahan pääsy.
Tällaiset ilmiöt eivät voineet olla
huomiota herättämättä. Valveutu-nelmmissa
yläluokan piireissä seurat-tilnkin
kumouslilkkeen kulkua hyvin
1 tarkasti. Th. Rein kertoo: "Kodis­samme
seurattiin siten (kun oli saatu
tietää Ranskan helmikuun 24 p:n
1848:n vallankumouksen puhkeamises­ta)
Jännittyneellä mielenkiinnolla t a ­pausten
jatkuvaa kehitystä sekä
Ranskassa että muissa maissa. Sak­sassa,
Itävallassa, Italiassa, tTnkaris-
Wrightin toimenpiteet kävivät kym­menisen
vuotta myöhenunin pääasias­sa
samaan suuntaan kuin näissä kir­joituksissa
viitattiin.
A. T. Granfelt käsitteli Morgonbla-detissa
1874 sosialismia tavallista seik-keperäisemmin..
, H ä n asettui siihen
nähden Olaksi mi^önteiseUe kannalle,
ollen sitä mieltä,: että "sosialismin
vastaliike nykyaikaista taloudellisuut­t
a vastaan oli itsessään oikeutettu"
kapitalistinen kansantalous kun itse
asiassa oli "kommimistisen sosialis­min"
laillinen isä. Yhteiskunnallisen
anna maatamme sodanhankkijain
astinlaudaksi.
Eläköön Neuvostoliiton ja Suo­men
ystävyys-, yhteistyö- Ja avun­antosopimus!
Eläköön Stalin. Suo­men
kansan suuri ystävä, sopimuk­sen
alkuunpanija.
Eläköön Suomen ja Neuvostolii­ton
kansojen ikuinen ystävyys!
Eläköön rauha, kansanvalta ja
kansojen vapaus!
VAPPUTERVEHDYS!
MAHONEY ELECTRIC
Ensiluokan sähkötarpeiden
välittäjät
LEVYOSASTOLLAMME
suuri valikoima suomalaisia
ÄÄNILEVYJÄ
KAKSI KAUPPAA
179 Gore St.
Sault Ste. Marie
PUHELIN 60
649 Queen St.
Onlario
sa, minne ktmiotiksen mahtava hyöky­aalto
levisi". Ja Rein lausuu edelleen:
"Epäilemättä nuo liikkeet vaikuttivat
meillä herättävästi poliittiseen har­rastukseen
myöskin nukäli se koski
omia sisäisiä alojamme".
Mutta ei ainoastaan tämä kiunous-ilmiö
sellaisenaan kiinnittänyt huo­miota.
Marxin ja Engelsin kommu­nistinen
manifesti ja myöhemmin
Internationale sai Euroopan vallassa-olevat
luokat pahasti hätkähtämään.
Työväestön järjestäytyminen ja lak-kotalstelut,
kaikki nämä oli huomioon
otettavia ilmiöltä.
Meillä tosin alettiin pian uskoa, et­tä
maan alhainen taloudellinen kehi­tys
olisi turvana sosialismia vastaan.
Eäm. S. Ekblom vaati Suomeri_tölaus-sduralle
1857 jittämässään promemo­riassa
1848: n julistuksen kumoamista,
koska hänen mielestään sosialismin oli
silloisissa yhteisktmta-oloiss» valkea
voittaa alaa tässä maassa. Uusi Suo­metar
julkaisi 1871, Parisin kommuu­nin
vuonna, kirjoituksen, jossa huo­mautettiin,
että sosialismi ei toden­näköisesti
pää^e vaikuttamaan Suo­messa,
"sillä köyhyytemme vapauttaa
meidät rikkaimpien maiden vaarois­ta".
Oli kuitenkin toisia, jotka tiesiyät,
että näin ei tiile aina olemaan. Esim.
J . V. Snelhnan ku:joitti. että tfiydelll-nen
elinkeinovapaus "suo yksityisen
kyvylUe rajattoman t i l an käyttää hy.
väksesn joka keinoa ansaitakseen ta­varaa
j a sitä myöten sulkeakseen siitä
pois muita. Ja kun tämä kyky, var-1
sinkin työtavan ollessa niinkuin se nyt
on, lakkaamatta varttuu, samalla kuin
yksUön jo saatu erikaltaisuus omis­tussuhteissa
ja. omaisuuden jaon täy­tyy
käydä yhä epätasaisemmaksi. Tä­män
haltijat saattavat tosin vaihdella,
ja rahvaan mi«s toimellaan ja taidol­laan
kohota suurimpaan vaurauteen:
mutta varallisutis on siltä huolimatta
kasaantuva verrattain harvain käsiin,
ja tuskin on nähtävissä mitään keski­tietä
ylellisen rikkauden j a kurjimman
köyhyyden välillä, tai jos-tuo korkein­taan
on oleva se t i l a , missä varat n l u -
kuin naukuin riittävät tuskin päivän
tarpeeksi". Samoin tapahtuu myöskin
maataloudessa. "Tähän asti vaadittu
maanjako tulee silloin vain helpotta^
maan rahamiehen voitolle pääsyä, ja
pian kaikki maaomaisuuskin joutuu
vähäisen yksilöjoukon käsiin, mutta
maanviljelijäin suuri paljosto vaipuu
palkattujen t3rdläisten asteelle."
Samalla kun Snellman ja hänen
kanssaan useat muut olivat maini­tuista
asioista täysin tietoisia sekä hy­väksyivät
elinkeinovapauden, olivat he
tietoisia siitäkin, että sosialismikin oli
kerran maahamme saapuva. Sitä oli
siis ryhdsrttävä vastaanottamaan hy­vissä
ajoin.
Helsingfors Dagbläd julkaisi 1868 ja
1872 sekä Vikinki 1871 Innokkaita ke­hoituksia
työnantajille j a muille a ä aa
harrastaville henkilöille, joissa heitä
keholtettlin perustamaan työväenyh­distyksiä
ja asettumaan niiden joh­toon.
Samalla niissä pohdittiin seik­kaperäisesti,
mihin sutmtaan työväen­yhdistysten
tulisi vaikuttaa. V. von
kysymyksen kirjoittaja julisti kristO-liseksi
kysymykseksi, etsien Ranskan
vallankumouksen aatteiden syvimpiä
juuria kristillisjrydestä; mainittu val­lankumous
oli hänen mielestään to­teuttanut
noita aatteita vaan vää­rällä
tavalla.
Myöskin Yrjö-Koskinen käsitteU
1874 Kirjallisessa Kuukausilehdessään
sosialismia. Hänen mielestään vain
Suomen teollisuuden vähäpätöisyys Ja
kauptmkien pienuisi^ Joka ei vielä ollut
aiheuttanut suintaricarttumista "siinä
työväenluokassa. j<äta tavallisesti pa-raiten
pystyy vaat|piuksiansa ja tar­peitansa
pontevärfi puolustamaan", on
tähän asti estänyt sosialismin maa­han
tuloa. "Sosialismi", kirjoittaja
latisuu, "el ole meidän maahan voinut
rikkaruohojansa kylvää, eikä Inter­nationaali
ole tätme voinut liittolnm-tiansa
levittää. Oikeastaan ei ole a i ­hetta
tästä asianlaidasta mitenkään
kerskata; sillä silminnähtävästi siihen
on syjmä ainoastaan maamme myö­hästynyt
taloudellinen kanta. Ne
PARHAIN
TERVEHDYS
RITARI INSURAKCE A6ENCY
VAKUUTUKSIA JA KHNTEIMISTöLArNoJA
49 Cedar St. Stfdbury " Puhelin 5-5685
maat. jotka ovat edistyksessä kauem­mas
ennättäneet, saavat myöskia edis­tyksen
haittoja aikaisemmin kokea, ja
niiden on sen kautta kunnia tehdä
johtajien virkaa ajan kysymysten rat­kaisemisessa.
Me puolestamme tulemme toisessa
niinkuin toisessakin katsannossa jä-lestäpäin."
Kirjoittaja viittaa sitten
RuotsUn, jonne sosialismi jo oli osak-si
saapunut, j a latisuu, että työväen
kysymykset "kerran rneiUekia
ja tullessaan ne epäilemättä
taisteluita. Joita kenties ei käy
täminen, mutta joiden kiivautta
tervesUInen jotenkin lievittää."
Sosialismista kirjoittivat igTO-i;.
la eräät muutkin yläluokkalaiset,'-
Th. Rein. Hän lausuu "Muisu
saan" olleensa "jonkun verran
tynyt sosialismiin, sikäli kun sei
koituksena oU parantaa talomie
Vapputervehdys!
Reneault
via Noranda. Que.
Vapputervehdys!
ELI'S
TAXI
,i .i
PUHELIN 300
Geraldton Ontario
Suomalainen naisten vaatetusliike
TOIVOTTAA
ILOISTA VAPPUA
Entisille sekä uusille asiakkalleen
Ihatda naisten pukuja
Almvaatteita ja tyttös­ten
päällystakkeja
Täsmällinen, ystävällinen ja
Itiptettava palvelus.
MARY^S LADIES^
WEAR
23 LARCH ST. SUDBURY
Hauskofl Vappua
A V A T
Otto Koski
Uuno Nieminen
Kalle Kinnunen
Vapputervehdys
kaikille
työläiMovereille !
S. Pihbtjamäki
ja e^flie
589 Hunt St. : Arvida, Que^
HAUSKAA VAPPUA
kaikille tovereille ja ystäville toivottaa
OLGA JA VICK HAKAli^*
ja
LESKIMIES ANTTI HAKALA
Oba Ontario
TBRVBHDYKSEMMB
DAVISONS
GARAGE LIMITED
Chevrolet - Oldsmobile ja Cadillac autoja
Maple Leaf trokeja.
ALANERIKOISLIIKE JA PALVELUS
P U H E U N 7-75SB
103ElmWe8t Sudbury