1949-04-28-03 |
Previous | 3 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
» SS V.. JA U.-SEURA YRITYS — toimeenpanee — V A P P U T A N S S I T liittojahlan matkakttlujen hyväkä • • • DONHMLILLA -- TORONTOSSA Hahtikaan 29 p:nä klo 8.20-12JO • • • AKE JA VÄINÖ SOITTAVAT Merkkitanssi )vassa näytteillä lan pituisia di-iniksien luurankoja ,.T».-.Har-in3isii dinosauruk-jrankoja, joita viime vuonna ji Gobin erämaasta, on ase-ijtteille täällä Tiedeakatemian jiogisessa museossa. Kolme oa. joiden pituus päästä pyrs-ikka on 90 jalkaa, on asetettu ;e. Näiden eläimien arvellaan noin 70,000,000 vuotta sitten, oliiton tiedemiehet sanovat, naisia eläimiä on miljoonia una Gobin erämaassa. Lakkoja puhjennut eri puolilla Costa Ricaa San Jose. — (ALN) — E r i p u o l i l la Costa R i c a a on U S A : n U n i t e d P r u i t - yhtlön p l a n t a a s e i l l a Ja l a s t a u s p a i k o i l l a , p u h j e n n u t lakkoja j a toisissa on l a k o n uhka. Kysymyksessä o n korkeammat palkat. Costa R i c a n dikt a a t t o r i Jose Plgeras tukee hedelmä-yhtiötä. Hän j u l i s t i Costa R i c a n Y l e i sen työväenliiton laittomaksi j a v a n g i t u t t i useita union Johtajia, niiden mukana kysymyksessä olevan union pääsihteerin Carlos L u i s F a l l a s i n. Toi^faina^ huhtik. 28|h^ l l u i ^ ^ Quebecin asl>estialueen ylui lakkoUisperhe mokapöydän Säres.^i mr. ja mrs. Joe Leroux Ja lapset 15-vuoUas Emile. 13-vuotias Paul, 10-vuotias Irene J a 17-vuotias Gerard. Tämän lalckoalueen 5,000 työläistä tuottaa normaalioloissa noin 60 prosenttia maailman asbestista, mutta nyt yritetään mnstamaaiauikBen, terrorin Ja paioostuksrn a^-ulla ehkäistä työläiset saamasta pieniä parannuksia K I I T O S räten haluan lau-sua mitä kauneimmat kiitokseni k a l k i l l e s u k u - 5ilk ia tuttaville siitä k a u n i i s t a j a m u i s t o r i k k a a s t a illanvietosta, i a järjestitte minulle Suomimatkalle lähtöni johdosta Pohjolan alille huhtikuun 9 p:nä. iiito.s kauniista kahvipöydästä Ja r a h a l a h j a s t a . Kiitos myäs He, jotka ottivat osaa l a h j a a n , v a a n eivät voineet saapua. K i i t os in emännille. iäuistonne säilyy aina mielessäni. IDA RANTA )X20 KAMINISTIQUIA, ONT. Claude Morgan: lähtee hyökkäykseen Ranskassa jtiitiniiiiitiiniiiiiUMniiiiimiiiiiiiiiiniimJiuiiimiiimiiiiiiiintti m m i t i i i i t i i i m i i i i i i i i KIITOS Sydämelliset'kiitoksemme teille kaikille, jotka niin hauskasti yllätitte meidät uudessa kodissamme 17 päivä huhtikuuta. — Kiitos kukitetusta ja herkullisesta kahvipöydästä sekä niistä arvokkaista lahjoista^ jotka jätitte käyntinne muistoksi kotiimme. Erittäin kiitos homman alkuunpanijoille ja illan ahkerille emännille. Kiitos teille kaikille, jotka otitte osaa, vaikka ette voineet saapua tilaisuuteen. Kiitollisuudella muistamme Teitä kaikkia. Linda ja Otto Hänninen 123 Stanley St. Sauli Ste. Marie, Ont. S u a n a n m m i m u m m i i r a i m i i i i r i r i l i i i i i i r i i i i i i i i i i TOIVOTAMME ONNEA SIIRI JA SAM HAYIMÄELLE HE1D.ÄN AVIOLIITTONSA JOHDOSTA HUHTIKUUN 16 P:NÄ 1949 Iloinen kuin'metsäpuron juoksu, suloinen kuin ruusun nupun tuoksu. Olkoon elonne virran vuo, kaukana kaikki mi surun tuo. Taisto Havimäki Sirkka Savikko Meri. Mikko. Taisto ja Doris Tohmo Wa. Aito ja J . P i h l a i n en AJno ja ja M i k k o Koverokoski «aija ja Aarne Björn m-ne ja V i k k i L a h ti ^ ^ j a Imppa Hirvonen K^i=a Oi?a ja j . pj.ybtiö Ifh ja H . Kauppinen , g ^ H . E r i c k « , n . ^^'"^ • Kivunäet SS^sSo"^-"^^"^^ ' ^ Gronick ' Y . N i k k o l a Harhio Välimäki L ja j . i m p p c ia A i n o j a V . J o k i m i es F a n n y j a J . A u t io J u s s i . L . j a TJ. OJalammi Lempi Long J . K a a r to A i l i j a E d w i n Ström M e e r i j a W . T i k k a H . Poikki j a perhe A n n i j a A . H i d en M a t t i N i k k i j a perhe •J-snny R o i n i n e n Ja M e e r i M a r t t a Haavisto j a lapset W. Haapalainen j a perhe V. Kanga.s A i n o j a L . K u u s i s t o j a tytöt Brkkilät N . Rajala F a n n y j a K . H i e t a la A. Olcsanen Ruotsalaiset Dma j a 01a%1 M a r t t a j a E . K u m p u R a u ^ j a B i l l Touchie M a r t t a j a A . R i s s a n en B e r t h a Ja E . O r a v a Ja pojat S a i m a Ja V . Hämäläinen 1 QUEBEC P a r i i s n i niubankon^rcssi kuts u t t i i n koolle R a n s k a n edistyksellisen sivistyneistön toimesta. "Les Letfre F r a n c a i s e s i n " päätoimittaja Claude Morgan valaisee seuraavassa kirjoituksessaan sitä taistelua, jota edistyksellinen sivistyneistö Ranskassa käy m e i i c s l y k s c l - *'Syyssalongissa" näytteillä ollut Fougeronin taulu a i h e u t t i , myrskyisen r e a k t i o n taldeaikakauslehtien p a l s t o i l l a . Tämä taulu kuvaa p a r i i s i l a i s ia n a i s i a k a l a t o r i l l a . Kalakauppias pite- Jiec K u i u u luaui^Läta u^^iiuu ictvurua asiakkaille. E t u a l a l l a seisovista p a - riisilaisnaisLsta näkyy, että heidän on vaikea tehdä päätö.slä. M i e l i teki.si ostaa kalaa, mutta kovii^ .se on k a l l i s t a . Taustalle piirtyvät rakeniiu.sten ääriv i i v a t . Näkyy, että täroä o n P a r i i s i a . " K u i n k a halpaa r e a l i s m i a " ! " K u i n k a b a n a a l i a " ; — kirkuvait-saimat k r i i t i kot, jotka ennen ovat tuominneet nyk y a j a n edistyksellisen taiteen sen r o h keuden tähden. A i v a n samaan ilmöön, j o k a saa k r i i - tikot kuohukslin, törmäämme myös runoudessa; aragon. jonka lahjakkuus el ole r a h t u s t a k a a n vähentynyt, on alkanut k i r j o i t t a a runoja, jotka j o k a i nen vei ymmärtää. J a traägillisen o n nettomuuden päivinä vuonna 1940. R a n s k a n vastarintaliikkeen aikana aragonin runous o l i taistelun kärjessä j a siltä tuli koko edistyksellisen r u nouden lippu. P o r v a r i l l i s e t kriitikot va.stublavat Fougeronia vain .sik-si, että hän on kommunisti. He sanoivat j a k i r j o i t t a vat: "Fougeronia on käsketty kuvaamaan näin todellisuutta, j a hän t e kee sen. Me emme saa l u o p u a luov a n työn vapaudssta". Mutta .sanokaamme pari sanaa tästä surullisen kuuluisasta taiteen "vapaudesta" Ranskassa. Onko k i r j a i l i j a l l o ol<:;massa luovan työn vapautta? Milt?i joka päivä luok-seni tulre aloittelevia k i r j a i l i j o i ta, jotka valittavat, ettei kiikaan t a h do julkaista heidän tuotteitaan j a et^ tä kustantajat kieltäytyvät ottama.s-ta niitä edes vastaan. Hyvin monet kustantajat, j o t k a ovat joutuneet k r i i - ,sin kouriin, pitävät parempana julkaista amerikkalai.sten kirjojen ja Henry Millerin ka]tai.stcn tekijäin käännöksiä. Heitä kiinnostavat enemmän pornografia tai maanpetturien trensaaliokirjat k u i n omien aloittelev i en kirjailijoidemmc tuotteet. Pierre L a v a l l i n j a m a r s a l k k a - P t - f a i n in muistelmia .sekä K r a v t s h e n k o n ja A H h u r Köslerin i h h o i t t a v a a kirjaa tuetaan ja mainostetaan voimakkaasti. J a k u n näin on. n i i n mistä on saatavi.';sa p a peri aloittelcviJle k i r j a i l i j o i l l e m m e ja runoilijoillemme? Kuolkoot nälkään Ku.stantajat pitävät iiarcmpina " k y nän prpstituoitujfi". Sallinette minun ciitlä;i erään esim e r k i n : nuori k i r j a i l i j a p i a i k u s t a a E s panjaan. Vascmmistojärjcslöjen avulla hänen onnistuu saada yhteys fii.ssei-h i n . Hän palaa kotimaahan muka- 1 n a a n valmis kertomus, joka ilmestyy si»nomalehde.s.sä. Sen jälkeen tekijä jTlttää j u l k a i s t a kertomulcsensa, m u l t a saa k u s t a n t a j i l t a kieltävän vastauksen. Ensimmäinen kustantaja, j o n k a puoleen hän kääntyy, antaa kieltävän va.stauk.stn sillä tekosyyllä, ettei hän h a l u a julkaista j j o l i t i i k k aa käsitteleviä k i r j o j a . Toinen sanoo, ettei tämänkaltainen rsportaashi iiän-tä Itiinnosta. j a lisää: Jcs tahdotte, että minä julkaLsisin teidän juttunne, n i i n lisätkää siihen joitakin hyökkäyksiä Neuvo.stoliittoa va.staan. Jos täjrtätte pyyntömme, julkaisemme sen heti. Se kustarmusliike, joka tarjoaa k i r j a i l i j a l l e tällaista sopimusta, o n P a r i i s i n kustanniisliikkeistä vanhimpia. Samanlaista tapahtuu m u i l l a l d n t a i teen a l o i l l a . Säveltäjälle, j o k a tarjoaa tuotettaan teatteriin, sanotaan: "Tuotteenne c i ole vetävä". Näytelmäkirjailijalle palautetaan hänen näytelmänsä sillä verukkeella, että se on l i i a n realistinen. Ja sanotaan s a m a l l a : "Kat£oJaä e i s a a p a n n a ajattelemaan, iiän tahtoo h u v i t e l l a ". R a n s k a n porvaristo pitiiä- sietämättömänä, että Neuvostoliitossa kansal* le j a s en t a h t o a ilmaisevalla kommunistisella puolueella c n omat sanansa j a omat mielipiteensä filosofian, k i r j a l l i s u u d e n Ja talteen kysymyksistä. Ranskassa samoin k u i n muissakin k a p i t a l i s t i s i s sa maissa määrääjänä ei ole kansa vaan kauppamaailma, joka on anastanut itselleen oikeuden p u hua sen nimessä. MLstä luovan työn vapaudesta voi o l l a kysymys kapitalistisessa yhteiskunnassa? Joka maksaa, se myös määrää. Sellainen on r a u t a i n e n l a k i . Joka -vsOlitsee kapitalistisessa maailmassa. Jä a i v a n selvää on, ettei se. Joka maksaa, pyri I k a n s a n • valistamLseen tai vapautta-tnLseen, vaan toimii oman luokkansa etujen mukaise.sti. Fougeron p n samoin k u i n Aragon ja E l u a r d ' k i n oivaltanut tämän. Ja hän on oivaltanut myös sen, että sosialismi avaa t a i t e i l i j a l l e uusia mahdollisuuksia, luo i l i m i s t e n välille uudet suhteet, saa aikaan t a i t e i l i j an Ja k a n s a n välisen välittömän kosketuksen Ja a n t aa hänelle luovan työn vapauden. Nämä t a i t e i l i j a t ovat vakuuttautuneet siltä, että i l m i i s t e n elämä s o s i a l i s m i n v a l l i tessa lupaa näköaloista rildcaan IUICT vaisuuden sekä hedelmällisen maaperän heidän luovalle työlleen j a a.set-t a a t a i t e i l i j a l l e syvällisempiä tehtäviä k u i n pelkän itsetutkiskelun. TaiteUiJaln, r u n o l l i j a l n Ja k h - J a l l l - j a l n luovan työn suuntaukseen voi v a i k u t t a a vain muutos itse heidän psykologiassaan. Juuri sitä eivät porv a r i l l i s e t k r i t i l k o t . Jotka väittävät, e t tä taide el s a a o l l a r i i p p u v a i n e n polit i i k k a , koskaan voi ymmärtää. Porva-riUlslsta taiteUiJoIsta, runollijol-sta ja k u - j a i l l j o i s ta vain näyttää siltä kuin el heidän taiteensa olisi eikä t u l i s i o l e. maan riippuvainen polltiiicasta, että voisi o l l a olemassa "taide taidetta vart e n " . R a n s k a n edistyksellinen kirjallisuus on saanut t a k a i s i n a i k o j a s i t t en menet e t yn kosketuksen Icansaan. V a s t a r i n taliikkeeseen osallistuneiden r u n o i l i j o i d en vaikutulLsesta siitä on t u l l ut kansan toiveiden j a unelmien i l m a i s i j a . ' M u t t a sUIoln porvarilliset k r i i t i k ot j u l i s t a v a t : "Tämä ei ole k i r j a l l i s u u t t a " . He o v a t yrittäneet saada pysäh-d y s t i l a a n Ja tukahdutetuksi tämän kirjailiftinjden. Joka p y r k i i horjuttamaan p o r v a r i l l i s e n Järjestelmän t u k i pylväitä. Eikö se o l e herättänyt vaar a l l i s i a ajatuksia kamassa? Porvar i l l i s e t k r i i t i k o t ovat Iloinneet löytä-es, sään edes j o t a i n tämän k i r j a l l i s u u den vastapainoksi, He hyökkäävät sitä k i r j a l l i s u u t t a vastaan. Joka k u vaa porvaristoa vajoamassa epätoivoon ajatuksesta, että rakennetaan maailma, jossa siltä riistetään sen p e r i n t e e l l i s e t etuoikeudet. Totta on, e t tä myös J e a n - P a u l S ^ t r e i ) J a Albert C a m u s i n k i r j a l l i s u u d e l l a on yhteisk u n n a l l i s e t Juurensa. Camtisin y d i n ajatuksena on elämän mielettömyys j a ihmisen luovan työn hyddytt<Ehnyys. S a r t r e n sankarit eivät ole ihmisiä, vaan näännyteU5'Jä eläimiä. Jotka ovat saaneet i h m i s e n h a h m o n . P u h u in tästä j o ennen sotaa kirjoituksessa S a r t r e n "Seinä''-teokse8ta. Monien vastarintaliikkeeseen osallistuneiden tovereitteoune kuolema, fliosofl Georges F o l i t z e r i n . Joka kuoli k i d u t u k s i in tovereitaan ilmiantamatta, Jacques Decourin, "Let^es ftancalseln" per u s t a j a n . Joka toi näkyviin h a l v e k s u - mlaensa pydveleitään k i i s t a a n . G a b r i e l Perin. V a l e n t i n F e l d m a l n i i n , " N y kyajan estetiikan" tekijän, joka huusi ampuville s o t i l a i l l e : " T e hölmöt! Minä kuolen teidän puolestanne"! — t u h a n s i en ja kymmenien tuhansien nimettömien sankarien kuolema j a taistelu todistivat, että Sartre parjasi ihmistä ja parjaa Ihmistä vielä tänäkin päivänä. Ne kirjailijat, jotka liyökkäävät vastarintaliikkeen o.sanottaJicn k i r - Jalli.<;uutta vastaan, eivät ole kyenneet tukahduttamaan fllä aivan samoin k u i n tauntunujsporvarlsto cl ole kyennyt tukahduttamaan sortajiaan vastaan nous.secn kansan ääntä. Scntäh-den monet heistä ovatkin siirtyneet yhtcLstyömlesten j a petturien piiolcllc. Nyt he yrittävät vetää huomion p u o . leensa. Mutta Henri de Montherlant, J e a n Glono y m . eivät edes Francois M a u r l a c i n a v u l l a kykene luomaan m l - täaii.">elvät nyt eivätkä tulevaisuudessa — he ovat näivettyneet. Maju-rlac el enää voi k i r j o i t t a a romaaneja. Samaa voidaan .sanoa myöskin Andre Malraux*n luovasta työstä. Hän e l enää k i r j o i t a romaaneja, hänestä on tullut d i k t a a t t o r i k s i pyrkivän miehen palvelija. Moraalinen alennustila el kohota Ihmisiä korkealle. Se jyrkkäsanaincn polemiikki, joka " F i g a r o n " palstoilla on no.':tatettu Sartren " L i k a i s i s t a käsistä" j a M a u r l a c in sanomalehtiartikkeleista. Ja kymmenien kavaltajien muistclmate-o. sten Julkaiseminen ovai yritys kansalle uskollisten k i r j a i l i j a i n äänen t u kahduttamiseksi. Va.starintallikkeen entisten osanottajien järjestö j a uusi vapaustaitclijain ryhmä. Jota Yves F.!rgc johtaa kut.sulv.it Jokin aika .sitten pariisilaisin mielenasoituksecn S a i n t - G e r m a l n l n kaupunglnosa.ssa s i jaitsevan k i r j a k a u p a n edustalle, ml^sä näitä k i r j o j a mainostettiin. PoUlslpat-rullelsta välittämättä kansa näytti ettei sc a i o s u v a i t a loukkauksia. Tämän vuoden kuluessa on Ranskan edLstyksclllsen sivistyneistön UA-m i n U vilkastunut silminnähtävästi. Se koskee erittäinkin k i r j a i l i j an k a n - sallista Järj&stöä, johon kuuluu kalkkien suuntien edistyksellisiä k i r j a i l i joita. Tänä vuonna on heidän k i r jojaan myyty lavaltomalla menestyksellä. Näiden kirjojen Jouko.ssa ovat Aragonin runokokoelma ja Jean L a - f i l t en mainio kertomus sisseistä, jotka räjähdytilvät Saint Asslscn radioaseman saksalaisten miehityksen a i kana. K i r j a i l i j a i n kansallisen komitean järje.stämä k i r j a n myyntikampanja muodostui P a r i i s i n kulttuurielämässä erittäin tärkeäksi tapauksek.sl. Vielä eräs todistus -siihen, mitä yllä 011 i-anottu: Rrmskan valtuuskunta VVrocIavln kansainvälisessä rauhankongressissa ääiKViti yksimielisesti sen päätöslau- .seJinan puolesta. Ranskan koko lehdistön oll pakko puhua kongressista ja koko maassa kehittyi voimaka.s l i i ke rauhan puolustami^ek.»^!. K a i k i s t a ponnisteluista tiuolimatta M a l r a u x ' i n el ole onnistunut i-aada g de G a u l l e n puolelle ainoatakaan huomattua taiteilijaa. Kirjallisuuden ja taitaen edustajat muistavat erinomaisen hyvin, mikä kohtalo tuli heidän saksalaisten j a itahalalsten virkavcl-jicn- tä osaksi fasistisen komennon vallitessa. He tietävät hyvin, että f a sistinen rutto on kaiken kulttuurin luonnollinen vihollinen. Monet t a i - _ tellijät Ja r u n o i l i j a t ovat kiinnittäneet | g huomionsa verisiin yhteenottoihin Grenoblessa, missä de G a u l l e n aseistetut Joukdciot »tumasivat Ranskan kansalaisia. Näyttää siltä kuin nämä jtapahttxmat olisivat auttaneet liälven-tämään monien herkkäuskoisten rans- i kalaisten mielestä liarhakuvltelmat I fasistisolvan kenraalin "demokraattl- Me käymme taistelua cdistyk.scn puolesta, r a u l i a n puolesta. Todistuksena siltä ovat lukuisat lakot, Jois.sa Ranskan kansa puolustaa öikcuitann leivänpalaseen j a vapauteen. K l r J u l - i l j a t ymmärtävät .sen hyvin. Vastaten niiden kuUsuun, jotku taistelevat Ranskan vapauden Ja riippumattomuuden puolesta, rchclllKct kan.salal-sct. Jotka ciVät tahdo joutua l y k l n - ruoaksl "länsimaisen" esikunnan käskystä. nou.scvat taisteluun yhtenftl-semplnä kuin kaskaan aikaisemmin r a u h a n j a vapauden puolustamiseksi. Edistykselliset taiteilijat ja .sivistyneistö lähtevät hyökkäyk.scen. Sc taistelu. Joku Rjiaskns.s» p a r h a i l l a a n on kchlltymä.ssä, el ole yksistäiin sivistyneistön tJ^tsteluu. Se muistuttaa sitä taistelua, j o t a Riin.skan kansa kävi saksalaisten miehityksen aikana, j o l l o in ranskalaiset kirjailljnt synnyinmaalleen •uskoIllKlna jakoivat sen kanssa ilot, .surut j a toiveet j a pJiolu/;- tlvat sen vapautta. Jos j o i s t a k in konnista on t u l l u t k i n luopioita, niin k u i n k a paljon nuoria y.stäviä heidän t i l a l l e en on r i v c l h l m m c t u l l u t k a a n! Tämä taistelu on koko sen Ranskan taistelua, j o l l a lähitulevaisuudessa t u lee olemaan työväenluokan nUn k i i h keästi toivoma olkea demokraattinen hallitus. Tämä taistelu on m e i l l e elAmämmc k a l l i i m p i , j a mc voitamme sen. Historiallinen kulkue Helsingin 400-vuoiis^- ohjclmassa Helsinki. — (S-S) — K a u p u n g i n h a l l i t u s o n hyväksynyt H e l s i n g i n 400. vuotisjuhla komitean alustavan ehdotuksen juhlaohjelmaksi. Siihen s i sältyy keskeisimpänä mm. j u h l a k u l kue, j o k a kuvaa tapahtumia kaupung i n perustamisesta j a kehityksestä nykypäiviin saakka. Asianomainen k o mitea on saanut tehtäväkseen jaostojensa avulla ryhtyä toimenpiteisiin ohjelman yksityiskohdista. Saadun tiedon mukaan on Suomen koko ensi vuoden malnostu.s suunnit e l tu tapahluvak-sl Helsingin 400- vuotlsjuhllen puitteissa. Pääkaupun. g in Juhlaohjelmaan sisältyy käytännöllisesti katsoen koko vuosi. Jo U u . denvuodenkeJlolUa julistetaan juhla-vuasl alkaneeksi. Keskeisimmät j u h l i n n a t Järjestettäneen H e l s i n k i i n h e i . mlk. 2. j a ke-äk. 12 päivinä. Ensiksi mainittuna päivänä I-VjO a n n e l t i i n Suomea varten merenkulkuj a kauppa.sääntö. jossa määrättiin H e l s i n g i n kaupunki pcrustetlavak.sl Vanhankaupungin palkalle. Ja v i i meksi malnlttun kuningas määräsi Rauman, Ulvilan. Tammisaaren ja Porvoon asukkaat muuttamaan H c l - .sinklin. SAK:n puheenjohtajat Moskovaan Helsinki. — (1>-S) — H u l i t i k . lii pnä lähtivät ÖAK:n puliecnjohUjat PJniil Huunonen ja Väinö T.-ittari Mwk<j-vaan saatuaan joitakin aikoja si»- \ ten kutsuji osallistua N/.-uvo.sloIiiton i a m m a t t i l i i t o j e n keskusliiton 10, edus- j tajakokouksecn, joka alkoi huliUkuun i 19 pnä. ! LPP kehottaa (»nailaici^ maan ja osoitlaniaan mlel^m Puhumaan rauhan, taloudellisen turvallisuuden ja laajemman demokratian puolesta Toronto. — L3bor-Progr;ssive-puo-lueen j o h U j a T i m B u c k o n puolueensa kansallisen komitean n'mes5ä a n tanut täällä seuraavan vappujullstuk. ••^en: Tehkäii vapusta 1949 mleltnasoitus. päivä rauhnn puolesta! Antakaa h i l - l l t s i j a ln j a ryöstäjäin tietää, että C a nadan kansa haluaa tänä vappuna ennenkaikkea rauhaa, eikä sotaa; työ-tä eikä soppajonoja; Y K : n peruskir-j i i n eikä A t l a n t i n .sotasopimusta. Isänmaallisuutta j a uskollisuutta t u lee osoittaa maatamme j a sen kansaa. e:kä p o ' i t l i k k o j a j a suurpääoman volt-t o i l l j o l ta kohtaan. Työläisten ja farmarien rakkaus maahiuosa oh oikeata vapautta Ja sen todellista pyhittämistä. Tänä työväenluokan soUd-irisuudcn kansainvälisenä päivänä vahvistaa Lab3r-Progrc5slve-puoluc uskonsa Ja luottr.muksen.sa Canadan kansaan J a sen kykyyn torjua hyökkäykset C a nadan turvallisuutta j a demokratiaa vastaan sellaisilla k e i n o i l l a k u i n ovat A t l a n t i n sotasoplmus, 98. pykälä Ja työväkeä vastaan tehdyt hyökkäykset uljaan Canadan merimlesunlon lakossa. S i t t e n vuoden 188G on vappu ollut maailmanlaajuinen työväenlu o k a n juhlapäivä p r o l e t a r i a a t in demokratian puoletta ja vapunvietto tulee tänä vuonna jälleen lyömään pelon sodan. Uetsojttln sydämiin Ja t o i v on kansan sieluun. Kestävän rauhan Ja kansan demok r a t i a n aate tulee voittamaan. K a n san leiri on voimakkaampi k u t n i y r a n . n l e n leiri. M a h t a v a sosialistinen Neuvostoliitto on maailman kansojen symboollna rauhan j a .saslallsmln puolesta. L P P kchoitlaa canadalalsla kokoon-lumann j a osoittamaan mieltään v a p . puna, puhumaan rauhan, taloudcltl- .scu turvallisuuden j a laajemman demokratian puolesta. LPP kehoittaa äänestäjiä valitsemaan L P P : n ehdokkaat niissft valUai- JapiireUsä. Jo'.«£a nlttft on nimitetä didokkalksl. LPP tervehtii Canadian Tribunea j « kehoittaa sen lukijoita kaksinkertaistamaan sen levikin. • ' Eläköön vappu! Kaikkien maiden työläiset, mttykää yhteen! \ SPALDING K A I K K E E N i;HliEn.VUN PEHMEXPALLOJA Potku- Tennis- Ja multa palloja kaikkiin peleihin. PyytSkftä kuvitettua hintaluetteloamme. YstäväVinctt kauppa TORONTO RADIO & SPORTS LIMITED PnheUn WA. 4S01 241 Yonge St. Toronto. <hiU BOND CLEANERS, DYERS & TAILORS SUOMALAINEN PUHDISTUSLIIKE 925 Papc Ave. Toronto^ O a t Pohelln GE. 294f Kotoa haetaan. Helen Ja E . Tarvainen ' g=a=a=a=iaaaa5asaaaaaaaJ "S4N0K4ASEKVKtll4^ THE VICTORY FLORISV MEIDXN CniKOiSALAMMEi • HAUTAUSSEPPSLBrm f HXAKUKKAVIHKOJA • KUKKAKORISTBrrA JA • KUKANTAIMIA A. MERKER PahcBnMt: AD. li|t Sunnunt. Ja Jublapttivlntt AD. Iflt 576 Queen 8t. W., Toronto, Ont. (LtketU Bclkaru 81.) DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri HUONE 640 PHY8XOIAN8' & SUROEON8 BUILDmd 80 Bloor Street West Tofonto. Oalatto PuheUn Klngidale 1 2 » ERiKOlSHomoi' selkävikojen polatamlBeksl. SelkävloisU myfl* Johtuu muita tauteja, Ja nämä vaivat voidaan pysyvälsestl'pPfstM ainoastaan «Selkärangan korjauksella. Tämän lisäksi käjrtttn kaikkia mutta luontaisia hoitomenetelmiä. — Omaan parhaat edeUytykaet tällaiselle työlle, opintojeni, sekä monlvtrottsen kokemukseni pani»» ERiCW. S J Ö M AN 27 AVENUE BOAD, SUITE 40, TORONTO PUHELIN BANOOtPH CTM V A L I T A M M E . . . TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA T A I S T O E . S A L O 163 VVulmer Ild. REAL E8TATE BROKER Klintelmistölalnoja saatavana. PuheUn BA. 0401 Toronto.-Ontario Halualloko oa* «f- A | ^ IkJ ) Antakaa BMlditt. taa tai myydä | A k U 1^ 5 a u t t a a T«tt& CHAM6ERS&MEREDITH LIMITED Toronto Real EstateBoariin jäsen. 24 King .st. West A. II. Kivinen TORONTO, ONTARIO ' PLaza3921 MO 5464 S999i P.F.F. Princess Fashion Furs itiyydiän nyt S89.00 Hienojen turkkien suunniltelijat ja tekijät l-YÖ TAATAAN J A MAKSUEHDOT JÄRJESTETÄÄN. 750 Yonge S t , Toronto, Ont. 606 Queen St. W. Toronto, Ont. ^»miHfliHMinfifl^^^ ROWSON'S T A VERN 7 ; M . 0 N D 0 N S T . EAST • WINDSOR, ONTARIO Kun olette kaupungissa niin vierailkaa AISTIKAS J A .MIELLYrrÄVÄ .SEURUSTELUPAIKKA TELEVISION sista" tunteista. - j . d • JM • "5'-Vi * e* • :i e i m m • V.. • * m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490428 |
Description
Title | 1949-04-28-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
» SS
V.. JA U.-SEURA YRITYS
— toimeenpanee —
V A P P U T A N S S I T
liittojahlan matkakttlujen hyväkä
• • •
DONHMLILLA -- TORONTOSSA
Hahtikaan 29 p:nä klo 8.20-12JO
• • •
AKE JA VÄINÖ SOITTAVAT
Merkkitanssi
)vassa näytteillä
lan pituisia di-iniksien
luurankoja
,.T».-.Har-in3isii dinosauruk-jrankoja,
joita viime vuonna
ji Gobin erämaasta, on ase-ijtteille
täällä Tiedeakatemian
jiogisessa museossa. Kolme
oa. joiden pituus päästä pyrs-ikka
on 90 jalkaa, on asetettu
;e. Näiden eläimien arvellaan
noin 70,000,000 vuotta sitten,
oliiton tiedemiehet sanovat,
naisia eläimiä on miljoonia
una Gobin erämaassa.
Lakkoja puhjennut eri
puolilla Costa Ricaa
San Jose. — (ALN) — E r i p u o l i l la
Costa R i c a a on U S A : n U n i t e d P r u i t -
yhtlön p l a n t a a s e i l l a Ja l a s t a u s p a i k o i l l
a , p u h j e n n u t lakkoja j a toisissa on
l a k o n uhka. Kysymyksessä o n korkeammat
palkat. Costa R i c a n dikt
a a t t o r i Jose Plgeras tukee hedelmä-yhtiötä.
Hän j u l i s t i Costa R i c a n Y l e i sen
työväenliiton laittomaksi j a v a n g
i t u t t i useita union Johtajia, niiden
mukana kysymyksessä olevan union
pääsihteerin Carlos L u i s F a l l a s i n.
Toi^faina^ huhtik. 28|h^ l l u i ^ ^
Quebecin asl>estialueen ylui lakkoUisperhe mokapöydän Säres.^i mr. ja mrs. Joe Leroux Ja lapset 15-vuoUas Emile. 13-vuotias
Paul, 10-vuotias Irene J a 17-vuotias Gerard. Tämän lalckoalueen 5,000 työläistä tuottaa normaalioloissa noin 60 prosenttia maailman
asbestista, mutta nyt yritetään mnstamaaiauikBen, terrorin Ja paioostuksrn a^-ulla ehkäistä työläiset saamasta pieniä parannuksia
K I I T O S
räten haluan lau-sua mitä kauneimmat kiitokseni k a l k i l l e s u k u -
5ilk ia tuttaville siitä k a u n i i s t a j a m u i s t o r i k k a a s t a illanvietosta,
i a järjestitte minulle Suomimatkalle lähtöni johdosta Pohjolan
alille huhtikuun 9 p:nä.
iiito.s kauniista kahvipöydästä Ja r a h a l a h j a s t a . Kiitos myäs
He, jotka ottivat osaa l a h j a a n , v a a n eivät voineet saapua. K i i t os
in emännille.
iäuistonne säilyy aina mielessäni.
IDA RANTA
)X20 KAMINISTIQUIA, ONT.
Claude Morgan:
lähtee hyökkäykseen Ranskassa
jtiitiniiiiitiiniiiiiUMniiiiimiiiiiiiiiiniimJiuiiimiiimiiiiiiiintti
m m i t i i i i t i i i m i i i i i i i i
KIITOS
Sydämelliset'kiitoksemme teille kaikille,
jotka niin hauskasti yllätitte meidät uudessa
kodissamme 17 päivä huhtikuuta.
— Kiitos kukitetusta ja herkullisesta kahvipöydästä
sekä niistä arvokkaista lahjoista^
jotka jätitte käyntinne muistoksi kotiimme.
Erittäin kiitos homman alkuunpanijoille
ja illan ahkerille emännille. Kiitos teille
kaikille, jotka otitte osaa, vaikka ette voineet
saapua tilaisuuteen.
Kiitollisuudella muistamme Teitä kaikkia.
Linda ja Otto Hänninen
123 Stanley St. Sauli Ste. Marie, Ont.
S u a n a n m m i m u m m i i r a i m i i i i r i r i l i i i i i i r i i i i i i i i i i
TOIVOTAMME ONNEA
SIIRI JA SAM HAYIMÄELLE
HE1D.ÄN AVIOLIITTONSA JOHDOSTA
HUHTIKUUN 16 P:NÄ 1949
Iloinen kuin'metsäpuron juoksu,
suloinen kuin ruusun nupun tuoksu.
Olkoon elonne virran vuo,
kaukana kaikki mi surun tuo.
Taisto Havimäki
Sirkka Savikko
Meri. Mikko. Taisto ja
Doris Tohmo
Wa. Aito ja J . P i h l a i n en
AJno ja ja M i k k o Koverokoski
«aija ja Aarne Björn
m-ne ja V i k k i L a h ti
^ ^ j a Imppa Hirvonen
K^i=a
Oi?a ja j . pj.ybtiö
Ifh ja H . Kauppinen
, g ^ H . E r i c k « , n . ^^'"^ •
Kivunäet
SS^sSo"^-"^^"^^ '
^ Gronick '
Y . N i k k o l a
Harhio
Välimäki
L ja j . i m p p c ia
A i n o j a V . J o k i m i es
F a n n y j a J . A u t io
J u s s i . L . j a TJ. OJalammi
Lempi Long
J . K a a r to
A i l i j a E d w i n Ström
M e e r i j a W . T i k k a
H . Poikki j a perhe
A n n i j a A . H i d en
M a t t i N i k k i j a perhe
•J-snny R o i n i n e n Ja M e e r i
M a r t t a Haavisto j a lapset
W. Haapalainen j a perhe
V. Kanga.s
A i n o j a L . K u u s i s t o j a tytöt
Brkkilät
N . Rajala
F a n n y j a K . H i e t a la
A. Olcsanen
Ruotsalaiset
Dma j a 01a%1
M a r t t a j a E . K u m p u
R a u ^ j a B i l l Touchie
M a r t t a j a A . R i s s a n en
B e r t h a Ja E . O r a v a Ja pojat
S a i m a Ja V . Hämäläinen
1
QUEBEC
P a r i i s n i niubankon^rcssi kuts
u t t i i n koolle R a n s k a n edistyksellisen
sivistyneistön toimesta. "Les
Letfre F r a n c a i s e s i n " päätoimittaja
Claude Morgan valaisee seuraavassa
kirjoituksessaan sitä taistelua,
jota edistyksellinen sivistyneistö
Ranskassa käy m e i i c s l y k s c l -
*'Syyssalongissa" näytteillä ollut
Fougeronin taulu a i h e u t t i , myrskyisen
r e a k t i o n taldeaikakauslehtien p a l s t o i l l
a . Tämä taulu kuvaa p a r i i s i l a i s ia
n a i s i a k a l a t o r i l l a . Kalakauppias pite-
Jiec K u i u u luaui^Läta u^^iiuu ictvurua
asiakkaille. E t u a l a l l a seisovista p a -
riisilaisnaisLsta näkyy, että heidän on
vaikea tehdä päätö.slä. M i e l i teki.si ostaa
kalaa, mutta kovii^ .se on k a l l i s t a .
Taustalle piirtyvät rakeniiu.sten ääriv
i i v a t . Näkyy, että täroä o n P a r i i s i a .
" K u i n k a halpaa r e a l i s m i a " ! " K u i n k
a b a n a a l i a " ; — kirkuvait-saimat k r i i t i kot,
jotka ennen ovat tuominneet nyk
y a j a n edistyksellisen taiteen sen r o h keuden
tähden.
A i v a n samaan ilmöön, j o k a saa k r i i -
tikot kuohukslin, törmäämme myös
runoudessa; aragon. jonka lahjakkuus
el ole r a h t u s t a k a a n vähentynyt, on
alkanut k i r j o i t t a a runoja, jotka j o k a i nen
vei ymmärtää. J a traägillisen o n nettomuuden
päivinä vuonna 1940.
R a n s k a n vastarintaliikkeen aikana
aragonin runous o l i taistelun kärjessä
j a siltä tuli koko edistyksellisen r u nouden
lippu.
P o r v a r i l l i s e t kriitikot va.stublavat
Fougeronia vain .sik-si, että hän on
kommunisti. He sanoivat j a k i r j o i t t a vat:
"Fougeronia on käsketty kuvaamaan
näin todellisuutta, j a hän t e kee
sen. Me emme saa l u o p u a luov
a n työn vapaudssta". Mutta .sanokaamme
pari sanaa tästä surullisen
kuuluisasta taiteen "vapaudesta"
Ranskassa.
Onko k i r j a i l i j a l l o ol<:;massa luovan
työn vapautta? Milt?i joka päivä
luok-seni tulre aloittelevia k i r j a i l i j o i ta,
jotka valittavat, ettei kiikaan t a h do
julkaista heidän tuotteitaan j a et^
tä kustantajat kieltäytyvät ottama.s-ta
niitä edes vastaan. Hyvin monet
kustantajat, j o t k a ovat joutuneet k r i i -
,sin kouriin, pitävät parempana julkaista
amerikkalai.sten kirjojen ja
Henry Millerin ka]tai.stcn tekijäin
käännöksiä. Heitä kiinnostavat enemmän
pornografia tai maanpetturien
trensaaliokirjat k u i n omien aloittelev
i en kirjailijoidemmc tuotteet. Pierre
L a v a l l i n j a m a r s a l k k a - P t - f a i n in muistelmia
.sekä K r a v t s h e n k o n ja A H h u r
Köslerin i h h o i t t a v a a kirjaa tuetaan ja
mainostetaan voimakkaasti. J a k u n
näin on. n i i n mistä on saatavi.';sa p a peri
aloittelcviJle k i r j a i l i j o i l l e m m e ja
runoilijoillemme? Kuolkoot nälkään
Ku.stantajat pitävät iiarcmpina " k y nän
prpstituoitujfi".
Sallinette minun ciitlä;i erään esim
e r k i n : nuori k i r j a i l i j a p i a i k u s t a a E s panjaan.
Vascmmistojärjcslöjen avulla
hänen onnistuu saada yhteys fii.ssei-h
i n . Hän palaa kotimaahan muka-
1 n a a n valmis kertomus, joka ilmestyy
si»nomalehde.s.sä. Sen jälkeen tekijä
jTlttää j u l k a i s t a kertomulcsensa, m u l t
a saa k u s t a n t a j i l t a kieltävän vastauksen.
Ensimmäinen kustantaja,
j o n k a puoleen hän kääntyy, antaa
kieltävän va.stauk.stn sillä tekosyyllä,
ettei hän h a l u a julkaista j j o l i t i i k k aa
käsitteleviä k i r j o j a . Toinen sanoo, ettei
tämänkaltainen rsportaashi iiän-tä
Itiinnosta. j a lisää: Jcs tahdotte,
että minä julkaLsisin teidän juttunne,
n i i n lisätkää siihen joitakin hyökkäyksiä
Neuvo.stoliittoa va.staan. Jos
täjrtätte pyyntömme, julkaisemme sen
heti.
Se kustarmusliike, joka tarjoaa k i r j
a i l i j a l l e tällaista sopimusta, o n P a r
i i s i n kustanniisliikkeistä vanhimpia.
Samanlaista tapahtuu m u i l l a l d n t a i teen
a l o i l l a . Säveltäjälle, j o k a tarjoaa
tuotettaan teatteriin, sanotaan:
"Tuotteenne c i ole vetävä". Näytelmäkirjailijalle
palautetaan hänen
näytelmänsä sillä verukkeella, että se
on l i i a n realistinen. Ja sanotaan s a m
a l l a : "Kat£oJaä e i s a a p a n n a ajattelemaan,
iiän tahtoo h u v i t e l l a ".
R a n s k a n porvaristo pitiiä- sietämättömänä,
että Neuvostoliitossa kansal*
le j a s en t a h t o a ilmaisevalla kommunistisella
puolueella c n omat sanansa
j a omat mielipiteensä filosofian, k i r j
a l l i s u u d e n Ja talteen kysymyksistä.
Ranskassa samoin k u i n muissakin k a p
i t a l i s t i s i s sa maissa määrääjänä ei
ole kansa vaan kauppamaailma, joka
on anastanut itselleen oikeuden p u hua
sen nimessä. MLstä luovan työn
vapaudesta voi o l l a kysymys kapitalistisessa
yhteiskunnassa? Joka maksaa,
se myös määrää. Sellainen on
r a u t a i n e n l a k i . Joka -vsOlitsee kapitalistisessa
maailmassa. Jä a i v a n selvää
on, ettei se. Joka maksaa, pyri
I k a n s a n • valistamLseen tai vapautta-tnLseen,
vaan toimii oman luokkansa
etujen mukaise.sti.
Fougeron p n samoin k u i n Aragon ja
E l u a r d ' k i n oivaltanut tämän. Ja hän
on oivaltanut myös sen, että sosialismi
avaa t a i t e i l i j a l l e uusia mahdollisuuksia,
luo i l i m i s t e n välille uudet suhteet,
saa aikaan t a i t e i l i j an Ja k a n s a n välisen
välittömän kosketuksen Ja a n t aa
hänelle luovan työn vapauden. Nämä
t a i t e i l i j a t ovat vakuuttautuneet siltä,
että i l m i i s t e n elämä s o s i a l i s m i n v a l l i tessa
lupaa näköaloista rildcaan IUICT
vaisuuden sekä hedelmällisen maaperän
heidän luovalle työlleen j a a.set-t
a a t a i t e i l i j a l l e syvällisempiä tehtäviä
k u i n pelkän itsetutkiskelun.
TaiteUiJaln, r u n o l l i j a l n Ja k h - J a l l l -
j a l n luovan työn suuntaukseen voi
v a i k u t t a a vain muutos itse heidän
psykologiassaan. Juuri sitä eivät porv
a r i l l i s e t k r i t i l k o t . Jotka väittävät, e t tä
taide el s a a o l l a r i i p p u v a i n e n polit
i i k k a , koskaan voi ymmärtää. Porva-riUlslsta
taiteUiJoIsta, runollijol-sta ja
k u - j a i l l j o i s ta vain näyttää siltä kuin
el heidän taiteensa olisi eikä t u l i s i o l e.
maan riippuvainen polltiiicasta, että
voisi o l l a olemassa "taide taidetta vart
e n " .
R a n s k a n edistyksellinen kirjallisuus
on saanut t a k a i s i n a i k o j a s i t t en menet
e t yn kosketuksen Icansaan. V a s t a r i n taliikkeeseen
osallistuneiden r u n o i l i j
o i d en vaikutulLsesta siitä on t u l l ut
kansan toiveiden j a unelmien i l m a i s
i j a .
' M u t t a sUIoln porvarilliset k r i i t i k ot
j u l i s t a v a t : "Tämä ei ole k i r j a l l i s u u t t
a " . He o v a t yrittäneet saada pysäh-d
y s t i l a a n Ja tukahdutetuksi tämän
kirjailiftinjden. Joka p y r k i i horjuttamaan
p o r v a r i l l i s e n Järjestelmän t u k i pylväitä.
Eikö se o l e herättänyt vaar
a l l i s i a ajatuksia kamassa? Porvar
i l l i s e t k r i i t i k o t ovat Iloinneet löytä-es,
sään edes j o t a i n tämän k i r j a l l i s u u den
vastapainoksi, He hyökkäävät
sitä k i r j a l l i s u u t t a vastaan. Joka k u vaa
porvaristoa vajoamassa epätoivoon
ajatuksesta, että rakennetaan
maailma, jossa siltä riistetään sen p e r
i n t e e l l i s e t etuoikeudet. Totta on, e t tä
myös J e a n - P a u l S ^ t r e i ) J a Albert
C a m u s i n k i r j a l l i s u u d e l l a on yhteisk
u n n a l l i s e t Juurensa. Camtisin y d i n ajatuksena
on elämän mielettömyys
j a ihmisen luovan työn hyddytt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-28-03