Vapaus, April 28, 1949

              ILOISTA VAPUNPÄIVÄÄ TOIVOTTAA
SCANDINAVIAN HOME SOClltY
147 S. ALGOMA ST. PORT ARTHUIt ONT.
VAPPUTERVEHDYKSEM ME
FARMERS' MERCANTILE ÄSS(k:tATION i m
NOLALU — SOUTH GILLIES JA DEVDN. ONTARIO
B-A ibEALER
John St:n ja Empire Ave:n kulmassa
KIISKILA'S SERVICE GARAÖI
P O R T A R T H U R O N T A R IO
• Gasolinia, öljyä, renkaita, pattereita jä muita tarvikkeita. Meillä on
välineet, joiden avulla voimme korjata kaikki mekaaniset Ja sahkövTal au­tossanne.
Jos teillä on epäilyksiä autonne tai trokinne suhteen, niin neu­votelkaa
kanssamme ilman mitään velvoituksia.
TERVEISEMME
GIARDETTI BkOS.
• PUTKITYÖ- JA LÄMMITYSLAITEURÄKOITSIJAT
• EDWARDS AND SKOROPAT SHEET METAL WORKS
Konttori ja näytehuone 242 Bay St.
Port Arthur
Ontario
HAUSKAA VAPPUA!
LAURI NÄRVÄSEN SAUNA
Kuuma ja hyvä kylpy virkistää kesällä ja lakella,
kokeilkaa sitä
PORT ARTHUR. ONT. 218 S E C O R D ST.
VAPPUTERVEHDYKSIN
ALGOMA STEAM BATH
148 s. ALGOMA ST. POHT AHTHUa ONT.
VAPPUTERVEHDYS
MATSONS CABINEt AND HARDWARE
High st. & Oliver Rd. kulmassa
Puhclimel k. 2310 ia Dial 5-9428 Pori Arthur, On».
PARHAAT KEVÄTTERVEISEMME
RUTTAN-BOLDUC LIMITED
<Couft St.
Kiinteimistöjä
Puhelin N. 181 Port Arthur. Ont.
RUTTAN-BÖLbUC-ADDERLEY Ltb
< Couri St.
Vakuutuksui
Puhelin N. 12 Port Arthur. OnL
Osuustoiminnallisia kuluttäjaln yh­distyksiä
syntyi" Venäjällä \'asta tj-ö-
Ifii^ten suurten lakkojen jälkeen 19.
vuosisadan lopulla. TeolUsuudenhar-joittäjat
valtasivat kuitenkin hyvin
pian näm& yhdistykset asettaen ne
finanssikontroUinsa alaisiksi, "railai-
3et osuusUikkeet joutuivat vähitellen,
koska ne olivat Uikkeenharjoittajain
ylläpitämiä, ainoastaan korkeapalk­kaisten
työntekijäin määräysvaltaan
eivätkä tavalliset työläiset osuusmak­sujen
kalleuden takia voineet niihin
liittyä jäseniksi.
Kapitalisteista riippuvien osuusliik­keiden
rinnalle alkoi vähitellen syntyä
osuusliikkeitä, joissa työläisjäsenet
olivat valtavana enemmistönä. Osuus­toiminnallinen
liike alkoi kehittyä
myös maaseudulla. Vuosien 1896 ja
1900 välillä järjestetUin Venäjällä 376
kuluttajain yhdistystä. Näin kävi
myös välttämättömäksi osuusliikkei­den
yhtenäisen johtavan keskuksen
perustaminen. Se tapahtui v. 1898 ku­lutusosuuskuntien
edustajakokoukses­sa
Moskovassa. Sen jälkeen osuus­kuntien
lukumäärä alkoi entistä no­peammin
kasvaa. V. 1911 niitä oli jo
5567 ja voden 1916 lopulla noin 23.500.
Jäsenmääi-ä nousi melkein seitsemään
miljoonaan.
Kapitalismin olosuliteissa osuustoi­minta
pysyi vain yhtenä kapitalistisen
järjestelmän renkaana, joka oli alis­tettu
kapitalismin kehityksen yleisiin
lakeihin. V. I. Lenin osoitti, että
työväen kulutusosuuskunnilla kuiten­kin
on merkityksensä proletariaatin
taloudellisessa ja poliittisessa taiste­lussa,
koska ne .supistavat vuUtyskaup-piaid2n
riiston määrää ja tukevat työ­läisiä
heidän lakkotaislelujensa ja
työnsulkujen aikaAa. Mutta toiselta„
puolelta Lenin tälidensi. että osuus­kuntien
avulla saavutetut parannukset
voivat olla ainoastaan hyvin vähäisiä
niin kauan kuin tuotannonvälineet
ovat riistäjäluokan käsissä. Hman
tähän riistäjäiuokkaan kohdistuvaa
pakkoluovutusta ei voida toteuttaa so­sialismia,
hän selittää. Lenin sanoi,
että
proletariaatin huluiusosuuskuatien
taistelulla ei voi olla Itsenäisesti ja
erillisesti päämäärään johtavaa
merkitystä, vaan se voi johtaa tu­loksiin
ainoastaan edellyttäen sen
kiinteätä yhteyttä proletariaatin
vallankumouUseliisecn puolueeseen,
vallankumouksellisiin ammattiliit­toihin
sekä edellyttäen sosialistisen
propagandan harjoittamista kulu­tusosuuskunnissa.
Lenin siis paljasti harhakä.sitykseksi
pikkuporvarillisen teorian niin .sano­tusta
osuustoiminnallisesta sosialis­mista,
raahdollLsuudesta siirtyä suo­raan
osuustoiminnan kautta sosialis­miin.
Hän paljasti osuustoiminnallis­ten
johtajain toisen internationaalin
reformistien luopioluontecn, kun he
vaativat kulutusosuuskuntien "puolu­eettomuutta",
niiden "riippumatto­muutta"
työväenluokan poliitti.se.stn
vapaustaistelusta.
Venäjän Suuren Lokakuun sosialis­tisen
vallankumouk.sen jälkeen kulu-tu.
sosuu.skunti2n esittämän osan mer­kitys
muuttui perusteellisesti. Kapita­listisen,
valtion olosuhteissa on osuus­toimintaliike
kollektiivista kapitalis­tista
liikeyritystä, mutta rieuvostojär-jestelmän
vallites.sa se "täydellLscstl
yhtyy .sosialismiin" f Lenin). Neuvo.s-tomaa.
ssa kulutusosuastoiminta on
mahtavana aseena sosialLstise.s.sa ra­kennustyössä.
Se toteuttaa taloudel- :
lisen yhteenliittymisen teollisuuden
ja maatalouden välillä: ostaa talon- •
pojilta maataloustuotteita ja varustaa '
niillä kaupunkilaisväestön ja vähit-täiskauppajärjestelmänsä
avulla tur­vaa
maaseudun väestölle teolli-suusla-varain
saannin. Osuustoiminnan :
avulla Neuvostoliitossa" syrjäytettiin ;
kokonaan yksityinen pääoma kauppa-vaihdon
piiristä, Osuustoiminnallisen '
kaupan kehittyminen myötävaikuttaa
myöskin työntekijän reaalipalkkain ,
paranemiseen. Samalla kuluttajain
osuustoiminta tarjoaa pientuottajille
kalkkein helpoimman mahdollisuuden
siirtyä myöskin tuotannolliseen osuu;;-
tolmlntaan. Niin kauan kuin ei ollut
olemassa kolhoosiliikcttä, tähdentää
Stalin, olivat "vir.stanpylväinä" sosia­lismiin
osuustoiminnan alemmat muo­dot
^pelkät kulutu50.suu.skunnat).
Mutta kim näyttämölle Ilmestyi
osuustoiminnan korkeampi muoto, sen
kolhooslmuoto, niin se muuttui kehi­tyksen
valtatieksi. Sosialistisen kehi.
tyksen tien on Lenin haiunoitellut
osuustoimirmallLsessa suunnitelmas­saan,
jolia kä.sittää maataloudellLs<n
osuustoiminnan kaikki muodot.
•« * *
Osuustoiminnallinen r a k e n n u s t yö
Neuvostoliitossa on kulkenut merki­tyksellisen
ja vaiherikkaan tien. :
Kansalaissodan ja ulkomaisen in-tervention
kaudella oli kulutusosuas-toimlnna,
n tehtävänä tuotteiden jaka- ;
minen. Koko väestö kirjoitettiin lä- \
himpien osuusliikkeiden luetteloihin. \
Osuusmaksujen kantaminen lakkau- i
tettUn. I
Siirryttäessä rauhalliseen rakennus- '
työhön siirtyi - kulutusösuustoiminnan \
painopiste ylcsinkertaisesta jakelusta i
osuustoiminnallisen kaupan kehittä- !
miseen jä taisteluun yksityistä lÄä-omaa
vastaan. Kulutuvosuaskunnissa
palautettiin j ä s e n maksuvelvollisuus.
Neuvostovaltio tuki kaikin tavoin !
osuustoimlnUa, Sille myönnettiin |
useita etuisuuksia. V. 1922 perustettiin \
erikoinen pankki osuusliikkeiden ra-iw)
ittami5eksi. Samanaikaisesti neu-i
vost<AallitU5 ja kommunistinen puo-j
lue ryhtyivät kalkkiin mahdolllElin
Torstaina, huhtik. 28 p. — Thur^y^ April 2t:
toimenpiteisiin asuusliikkeiden kaupal­lisen
ja järjestöllisen toiminnan pa­rantamiseksi,
tarpeettomien menojen
vähentämiseksi ja iailuttajäin tarpei­den
ty}-dyttämlsek.sl rnahdollisimman
täydellisesti.
Teollisuuden jättiläismäinen nousu
kaupungeissa, samoin kolhooslmaa-seudun
vaurauden kohoaminen tekivät
välttämättömäksi kaupan uudelleen­järjestämisen
maassa. V. 1935 pääiet-liin.
että kulutusosuustoiminnan koko
huomio on keskitettävä maaseudun
palvelukseen, mutta kaupungeisi>a on
kehitettävä valtion kauppaliikettä.
Tämän tuloksena maaseudun vähit.
titiskauppavaihto kohosi v. 1937 yli 28
miljardin ruplan sen oltua 15 miljar­dia
ruplaa v. 1935. Tukkukaupan miiii-rii
kohosi samassa ajassa 24.0 miljsxr-diin
ruplaan. V. li938 oli kulutu.sosuus-liikkeessä
37 miljoonaa jäsentä. Son
verkon muodostivat 22.277 kylä- Ja
piirikuntayhdistystä, 2.579 piirikunta-liitroa,
113 alueliittoa. ta.s:ivaliain liit­toa
jne.
Toisen maailmansodan aikana ku­lutusosuuskunnat
tehostivat elinfur-vikkciden
ja teollisuusrnaka-aincicieii
hankintaa maa.scudulla ja järjrstoli-vät
lisää mahdolll.<uuksia väestön va-riistamisoksi
tarvikkeilla.. Sota ai­heutti
osuustoiminnalle suunnattcniia
vahinkoja. Vihollisen michittäinillil \
alueilla tuhottiin o u u .'<llikk{'i(icn '
omaisuus kokonaan. Ainoa.staan' ncii- '•
vosiovaltion voimakkaalla avulla san-^
liin kulutusosuuskuntien talous jiil-lecn
nopeasti palautetuksi kuntoon ja
järjestetyksi viicstön normaalinen i)al-veleminon.
Tammikuun 1 pnii. 1948 oli kulutus­osuuskuntien
järjcstelnuis,sii 27.947 ku­luttajain
yhdisty.stä maakylissä ja 3,-
716 piiriliiltoa. Kuluttajain yhdisiyk-
.'^is.sä oli jäseniä yhteensä noin 32 mil­joonaa.
Sodanjälkeisenä kautena alkoivat
osuusliikkeet jälleen osallistua kaup­paan
kaupungiMssa. MaustMidun pal­veleminen
on fdellenkin niiden iiiiii-tehtävänä.
Neuvostoliiton osuusliikkeiden vii-hitiäiskauppavaihto
ka.svoi v. 1947
puolitoistakeilaiseksi verrattuna vuo­teen
194G! Viime vuonna osuusliikkei­den
kauppatoiminta edelleen vilkastui.
Se johtui välittömu.sti .siitä, eitä kort­tijärjestelmä,
.--iiännö.slely. lakkautet­tiin
koko Neuvo.-^toliitos.sa. Kulutus­osuuskuntien
vallit täi.skauppavcrkko
käsitti tammikuun 1 pnä viime vuonna
Hupmsta VAPUNPÄIVÄÄ tmvMaa
NORTH END STEAM BATH
319 Court SI. Puh. N. 1492 Port Arthur, Ont.
KEVÄÄN KAUNEIMMAT TERVEISET
AUTO BODY &
RADIATOR COMPANY
• Jäälulvttäjiä korjataan ja puhdistetaan
• Kori- ja Hkasuojatyötä sekä autojen maalausta
PORT ARTHUR.
High- ja John-katujen kulmassa
PUHELIN N. 3177 ONTARIO
ILOISTA VAPUNPÄIVÄÄ
O suustoimintater veisin
PORT ARTHUR ONTARIO
VAPPUTERVEHDYS
Yhtenäisyyden ja osmstoiminnallisutiden puolesta
CO-OP ST S LTD
P Ä Ä L I I K E P O R T A R T H U R I S S A O N T . 176 s. ALGOMA ST.
Leipomo ja kymmenen kaupjpaa Thundor Bayn piirissä
Lämpimät Ml uterveiset
LUJITTAKAAMME YHTENÄISYYTTÄ . ..
# MAAILMAN RAUHAN
e DEMOKRAATTJSEN EDISTYKSEN
^YHTEISKUNNALLISEN TURVALLISUUDEN
PUOLESTA
Lumber & SawmillWorkers' Union
Thunder Bayn osasto No. 2786
19 WALSH BLOCK, ARTHUR STREET
PORT ARTHUR
ONTARIO