Vapaus, April 28, 1949

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 23 p. — Thursday, April 28
vtOsiubed Nov. 6tb 1917. AutaanT/rt
^ seoood dasi mnll the Post
./;tice Department. Ottava. Puh-
.i:bed thrice weeUy: T u e ^ d a y s,
niundays and Saturdays by Vapatis
^•titUbing Company Lt<L. at 100-102
< m St W.. 8udbuz7. OsL. Canada.
boitom] QUice 4-426& IfanagfT
£ StUcs ediuv W JEkhtDd ifailixif
addreaa Bo» 68. gudbtay, OnUila
AdYertlaing tate» lyon «gpilmtkfo
Trasalation free o< eliarge.
TILAUSHINNAT:
Cauadassa: • 1 vk. 6X0 6 kk. 8^
tkk.2M
Yhdysvalloissa: 1 vk. IJOO 9 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 425
Tulevat liittoparlamentin vaalit
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, parlamentin is.unto
} ajoitettiin ja samalla ilmoitettiin, et ä - vruilit pidetään niin pian
/ ; n m hdolliita , todc-nnakör^eit; kesäkuun 27 pnä. .
, Liuerääiipuoluecn haliitukstlia on n.in kova k.ire vaalien järjes-l.;*
nises:>ä, että Canadan pääministeri el ehtinyt Lontoossa nyt pidet-t-
yään Britannian CommonweaUhin yhteen kaikkein tärkeimpään
k:>nferenssiin. Pääministeri St. Laurent piti sittenkin tärkeämpänä
i;;U<^arlamentin vaalien järjestämistä ja vaalil:ampanjaah osallistu­mista.
• Syy liittoparlamentin vaalien kiireellisyyteen on helposti nähtä­vissä
jos asiaa katsotaan liberaalipuolueen etujen kannalta.
Jokin aika sitten ilmoiteltiin, että Canadan farmareille maksetaan
vehnälautakunnan ylijäämästä 20 .sentin boonus vehnäbiisheh^lta. Tä­mä
pani liberaalipuolueen hallituk.sen hyvään huutoon vehänfarma-rien
keskuudessa, mutta nyt tulee lisääntyvässä määrässä merkkejä,
että liberaalipuolueen ulkopolitiikan johdosta Canadan vehnäfarmarit
voivat menettää kansainväliset markkinansa —- kuten on tapahtunut
crftenain, pcrunain, juuston ja monen muun tavaran tuottajille. Voi­dakseen
lyödä mynttiä yllämainitulla 20 sentin boonuksellä farmarien
k^kuudessa liberaalipuolueen täytyy iiirjcstää vaalit ennen maa'a-louskriisin
puhkeamista.
; Lisäksi on muita .samanlaisia vaikutteita. LiittohallUuk.sen vaali-fhydjfetti
— mikä antoi suuria verohuojennuksia rikkaille ja jo'takin
ni|Jlfujä pientuloisillekin —- on alunperin tarkoitettu vaalivaltiksi,
mmkä vaikutus tuonnempana olisi kyseellistä laatua. Nyt viimeksi
hallitus Joutui vihdoinkin kuulemaan kansan vaatimusta ja lupaa­maan,
että vanhuudeneläkettä korotetaan vähän, mutta kUn van-huaifeiJeläkeltä
annetaan edelleenkin vain köyhänapuna ja vasta 70
vuotta täyttäneille, niin tämäkin pikkiiparannus on ajan mukana
haihtuvaa laatua oleva toimenpide.
Mxitta kaikkein painavimpana seikkana vaalien kiirehtimiseksi on
se tosiasia, että liittohallituksen ylislämä Marshallin suunnitelma ja
nyt allekirjoitettu .Atlantin pakti ovat nostattamassa suuttumuksen
myrskyn kautta maan. Kaikkialta maasta ja monenlaisia yhteiskun­tapiireistä
kuuluu nyt protesteja siitii, että Marshallin avun suunni-telmä-
ei parantanutkaan maamme talou.sa.semaa, kuten vakuutettiin,
'raän pahentaa sitä jatkuvasti. Ja tämän kokemuk.sen perusteella
siÄtaudutaan kaksin verroin epäillen nyt allekirjoitettuun .\tlantin
paictiin, jonka johdosta ei valmi.stekivaiheessa' sallittu juuri minkään­laista
keskustelua. Kuinka epapopulaarinen tämä pakti todellisuu-d^^
a on se ilmenee siitä raivosta, jolla ]>aktin vastustajia yritetään
lejmata "subversiivisiksi" ja ennenkaikkea siitä, että noin kolmas osa
parlamentin jäsenistä katsoi parhaaksi olla pois istuntosalista silloin
kun-Atlantin paktista äänestettiin!
t Kun kaiken lisäksi muistetaan se. että työttömyys uhkaa kehit-tviä
ensi syksyjTi mennessä joukkomittaiseksi probleemiksi, niin ei ole
l.ijnkaan ihme,. v a i k ^ liberaali hallituksella onkin kiire
uksien vaalien järjestämisessä.
I Olisi poliittista itsepetosta, ellei tunnustettaisi shä tosiaa, että
liberaalipuolueella on huomattava etumatka vaalitaisteluun lähdet­täessä.
Poliittisesti ei-valveuluneisiin ihmisiin voidaan vaikuttaa
ylläiiainituilla pikkuparannuksilla. Multa tf>siasia kuitenkin on, että
lilipsaalipuolueen hallitus on johtanut tämän maan uuden talouskriisin
P^Sfealle ja kansainvälisten seikkailujen piiriin, missä oman maan
ktfflj^ ei voi muka enää i)äättää soflan ja rauhan kysymyksistä. Siksi
k^an tätä onaata ja kansaa raka.«tava kan.salainen, joka käsittää
pdjiiktiset realiteetit, ei voi äänesliiä sen paremmin liberaali- kuin kon-seSSatiivipuoluettakaan
— eikä yhtäiin sellaista ehdokasta joka kan-nJEEaa
Marshallin avun suunnitelmaa ja sotaista .Atlantin paktia.
nSfeuurpääoman kriisiä ja pelkoa kuvaa hyvin kouraantuntuvalla
trjiralla se hysteerinen valhetulva ja nuistamaalaus, jonka mukaan
rajjhasta puhuvat ja rauhaan jiyrkiväl voimat yleensä ovat muka "sub-ve^
siiveja". Mutta täinän poliittisen peloittelun ja mustamaalauksen
edtessä ei voida antautua. Canad:in kuten muidenkin maiden ja kan­sojen
edut vaativat rauhaa ja kan.^ainviilistä kaupankäyntiä, eikä
sotasuunnitelmia ja Marshallin diskriminointia.
4 Rauhan ja demokratian leirin velvollisuus on nousta päättä­väin
taisteluun Suurpääoman kaikkia sota-, kriisi- ja diktatuuripuo-lu^
ita ja niiden ehdokkaita vastaan kaikista peloitteluisla huolimat­ta!
Toiminnan aika on nvi.
Mitä muut sanovat
"Säädyllistä'* fasismia
''Canadan torypuolue on viimeksikuluneen kymmenen vuoden
aikana vaihtanut johtajaansa kuin mustalainen hevosta, jotta voisi va­litsijoille
kaupitella vanhaa ja pilaantunutta viiniä uudessa leilissä.
• Tällä kertaa tor\q>uolucen johtajana on. kuten tiedetään, eversti
Drew, joka sodan edellä ylisti .Saksan ja Italian fasismia samalla kun
hän tuomitsi Xeuvosioliiton mitäiin merkitsemättömäksi savijalkai-seksi
jättiläiseksi. Hänen tehtävänään on nyt yrittää mahdottoman
toteuttamista — vanhan iorypuolueen johtamista pois unhoituksen
rärtieiköstä.
Eversti Drew esiintyy tavallisesti suurena asiantuntijana eikä voi
w»itenkään .sulattaa sitä. että tavalliset kansan ihmisetkin s.aavat jul­kituoda
mielipiteensä. Esimerkkinä mainittakoon se tosiasia, että
Ontarion pääministerinä ollessaan eversti Dre\v tuli parhaiten tun­netuksi
yhden miehen hallituksesta, sillä hän 'itse" piti radiopuheet
toisten ministerien puolesta Ja päätti tietysti siitä, mitä kunkin minis­terin
rauhaan tulee.
KiittämättÖmyys on kuitenkin maailman {)3lkka ja niin kä\T
everstillemmekin. eitä Toronton valitsijat viittasivat hänelle kintaalla.
Mi^' t)rewn henkilökohtainen vaalitappio Torontossa aiheutti suuren
voiton Ontariolle, mutta samalla vakavan vaaran koko Canadalle,
sillä eversti Drew potkittiin vaalitappionsa jälkeen yläkertaan, kan­sallisen
konservatiivipuolueen johtajaksi.
Torontossa kärsimän vaalitappionsa jälkeen everstr Drew on niih-nyt
aina punaista kuin vihainen sonni kun puhutaan jotakin työ\-äen-liikkeestä.
Drew syyttää J a aivan oikein syyttääkin, tappiostaan työ­väenliikettä,
jolle hän ei ko.'^ka:hi aio antaa sitä anteeksi. TvTrpilli-seiiä
sotaherrana, joka on tottunut antamaan vain määräyksiä mitkä
toteutetaan vastaansanomatta, eversti Drew on kehittänyt manian
jotdca mukaan hänen kaikki poliittiset vastustajansa ovat "kommunis­teja".
Drewn puheiden mukaan on 'kommunisteja" St. Laurentin
hallituksessa, CCF:ssa. kaikissa unioissa ja muissa työ\'äenjärjestöis-sä.-
jotka eivät kuuntele ja toimi hänen määräystensä mukaisesti.
r^i Ja ilmeisesti Torontossa karsimansa vaalitappion muistaen e\*ersti
Dr^w julisti taas Ontarion ior\puolueen konventionissa, että jos cä-nadälaiset
o\'at niin tökeröitä. jolta valitsevat torypuolueen valtaan
liittoparlamentin vaaleissa, niin hän tekee rikoslakiin sellaisen muu-
SUOMEN HAIXmrS JXBJE.S-TÄÄ
-TOBIKOKOIJK8IA''
Ktm hallitus ilmoittaa Järjestävän­sä
i:eskivUiu>lcsl Suurtorille paljon
parjaamansa "torikokouksen", mietti
Vapaan Sanan Esko smmuntalna;
— Jaha, että siis JaalUtm itse j ä r ­jestää
torikokouksen. Mikäs sen nä-timpää!
Kunhan nyt hallituksen ää­nenkannattaja
vielä antaa ohjeet s i i ­tä,
otetaanko katukivlen irroitbMöis^
kojeet mukaan kans! — EZansan iUEhi,
Oulu. • * •
niKKUKIN OfJEMDS
JA TUNTOMEBKIT
K u n Jumala oH hiomU.''kalkkaro­käärmeen,
sammakon ja ^yorenlmijän
oli hänellä vielä liettävää ainetta Jä-lellä.
josta hän teki rikkurin. Rikku­r
i oli kaksijalkainen eläin, jolla on
korkkiruuvi sieluna j a selkärankana
seos hyytelöä ja liimaa. Sillä pal­kalla
jolla ihmisillä on sydän, on hä­nellä
mädännälsten periaatteiden kas­vannainen.
Kun rikkuri kävelee ka­dulla
niin ihmiset kääntävät selkänsä,
enkelit Itkevät taivaassa j a piru sul­kee
Irelvetin portit pitääkseen hänet
ulkona. Yhdelläkään ihmisellä ei ole
oikeutta rikkurolda niin kauan kuin
löytyy kyllin syvä lammikko itsensä
nukuttamiseen tai kyllin p i t k ä l t i nuo­raa
itsensä hirttämiseen.
Jiidas Iskariot oli ''gentlemanni"
rikkuriin verrattuna. Mestarinsa pe-tettyään
hänellä oli kylliksi kuntoi­suutta
hirttää Itsensä — jota rikku­r
i l l a ei ole. Ksaii möi esikoisuutensa
hernerokkaan; Judas möi vapahtajan­sa
30 hopeapenningillä; Bsnedict Ar­nold
möi maansa brittiläisen armei­jan
upseerilupauksella. Nykyaikainen
rikkuri myy sjmnylnoikeutensa. maan­sa
vaimonsa, lapsensa ja työlälstove-rinsa,
työnantajansa trustin tai kor-poratsionin
täyttämättömällä lupauk­sella.
Esau oli itsensä kavaltaja. J u ­das
Iskariot oli Jumalansa kavaltaja.
Benedict Arnold oli maama kavalta­j
a . Lakonrikkuri on Jumalansa,
maansa, perheensä ja luokkansa ka­valtaja.
— Jack London.
• • *
V A L I T U K S E N A I H E T T A K IN
... Asiat ovat kehittyneet meitä
(Yhdysvaltoja) vastaan ei vain K i i ­nassa
mutta miltei kaikkialla Kauko­idässä
... Kuitenkin näemme nyt
Kiinan menevän sellaisten miesten
käsiin jotka pitävät meitä vihollise­naan.
J a Japanilla, jonka me val­tasimme
Kiinan vapauttamisen hy­väksi,
ei ols tulevaisuutta — paitsi
nyrpeä ja kapinallinen riippuvaisuus-asema,
mitä meidän täyt5?y hallita,
tukea ja puolustaa ^ jos se eriste­tään
K i i n a n maimermaasta jota kon-rolUoivat
nyt meitä kohtaan epäystä­välliset
nUehet.. .—Walter Llppmann.
Mihin Mr. Mosher kiiyttää senttinne
Suurliikemiesten lehdst ilmaisivat
Ilonsa kun A. R. Mcsher sanoi myt^
tävänsä Canadian Congress of Laborin
jokaisen sentin ia:=telajn kcmmunls.
mla vastaan.
Finanssilehdet tur.nuritavat avoi­mesti
taloudellisen lamaannuksen a l ­kamisen.
Eivä: ede.-, Marshallin suun-nitslman
dollarit ja Atlantin sopi-mukscif
menot vei täyttää kapitaliszi-sea
talouden aiheuttamaa tuotannon
ja kuiutuk-en eroa. Työitö-iiiJn l u ­kumäärä
kacvaa edelleen. Työstä
eroitta-Tiiie; ja työviiilicjen lyhentä-
Kirj. J . B. Sälsbd'g
toaan työttömyysvakuutuksen nosta­miseksi
j a pitentämlseksL Mtttla Mo­sher
ei halua käyttää varoja eikä ko.
neistoaan sellaiseen tehtävään. Hän
vain julistaa mahtavana; että hän
"tulee käyttämään Czmidlan Congress
of Laliorin jokaisien srätin taisteluun
kommunismia vastaan". Tämä taf-
. kolttaa satoja ja tuhansia t y ö l ä l^
vastaan, jotka ovat rakentaneet Mtt-kein
parhalnipla ja volmakte^äjq^
' taan kuin mitä Bob Carlin ja teiset
mr. Mosherin politiikkaa vastustavat
unioja mitä CCFtssa on. Tämä mer-miset
tuleva-t - e -tizXÄ. lukuLsemmiksf. I kltsee CCL:n verojen käyttämistä tais-
Marshallin suunnitelma on kiristänyt | teluun sellaista ei-kommunistia va&-
koko teollL^uuder. po:.s maailman-' ' '
markkinoilta. Monopoliicapitaalin en-ntistajat
ilmaisevat julkisesti pelkoa.' ovat.
että Pohjoi3-.A.merikan talous voi jou-'' Minkä kurjan osan on Mosher va-tua
"rauhanajan" tilant^e-een. j linnut itrelleeai Minkä! häpeällisen
Kymmenet tuhannet Canadan työ,; viimeisen luvun mies valitsee elämäni.
Iäiset ovat jo käyttä.ieet loppuun vä- -sä osaksi!
puolesta, olisivat tietämättömiä edessä
olevasta vaarasta. On uskomatonta,
että mmtanttlsten^ työläisten suuri
armeija antaa mr. M ö y r i n käyttää
C C L t n varoja, heidän omia varojaan,
tyydyttääkseen Canadan stnirbisnek-Äen.
Miehet ja naiset auto-, teräs-,
tShkö-, kaivos-, pakkaamo-, kuml-ia
mcmessa muussa tesllisiradessa eivät
t d ^ sallimaan uniojensa mursk^-
imteta ttetkeHi, jolloin militanttlsuus
ja;yhtenäisy;s on kaikki kaikessa.
Nyt on taip&öttista, että mr. Mo­sherin
tarkoituksia sexn:aukset teh­dään
selväksi tuhansille työläisille.
Nyt on tarpeellista-asettaa mr. Mos­herin
hillitön y r i t ^ samanlaistan te­kojen,
kuin mitä viimeisen suuren
kriisin aikana'työväenbyrokraatit te­kivät,
rinnafle kalVklen nähtäväksi
— osoituksena mitä suurbisneksen
. kannattaja työväen keskimäessä tekee.
viimaisen talouspulan vaikutuksen ja
häUien työttömyy.seläkkeersä ja ovat
nyt soppalinjoLs.sa, nukkuvat tavara­vaunuissa
ja hy\'ätekeväi.syysl3ito.sten
yömajoissa Vancouven.ssa. Winnipe-gis3ä,
Kirkland Lakella ja mon'ssa
muLs.',a metsätyöaiojen, kaivantojen
taikka muiden teoll;.suuslaitosten kes.
kuuksissa.
T i m E TALOU.SPLLA OPETTI
YIITENÄISyYDEX VÄLT-TÄMÄTTO.
MYYDEX
Jos Canadan työväenliike on mitään
oppinut viimei-sestä talou.spulasta, niin
se on oppinut yhtenäisyyden välttä-mättömysden.
Yhtenäisyyden puut­teen
vuoksi suurpääcma kykeni murs.
kaarnaan työväen puolu.stuk.sen Ame­rikassa
kun viimeinen talcudellinen
pula tuli. Kun työväenuniojen johta­jat
alkoivat .sodan ••kommunisteja" jä
"militantteja" vaataan niin .'se antoi
pulavuosina porvaristolle mahdolli­suuden
iskeä työväkeä säälimättä. S i .
tä hintaa, jonka työläi-sten on täyty­nyt
tästä mak.saa. on mahdoton las­kea.
Luonnollisasti monopolikapita-lismi
oli syyllinen tähän. Mutta
myö-sicin AFL:n korkein johto kantaa i
hyvin raskaan vastuun tästä. Kun
työläisten yhtenäisyjs ja mllitanttl-
SUU.S oli:välttämätön työläisten etujen
suojelemi.sek.si, niin he hajoittivat ja
heikentivät työläisten rintamaa.
Suurin csa työväenluokkaa ei ole
unohtanut tämän ajan vaikeaa ope­tusta.
Mutta näyttää siltä, että mo­net
unionistisen liikkeen oikeistolais-byrokraatit
eivät usko jäsentensä er.ää
mui.stavan tätä opetu.sta. Miten muu­ten
voi käsittää heidän toistavan ha-jolttavaa,
tuhoavaa ja pelkurimaLsta
politiikkaa juuri taloudelli-cn kriisin
edessä? Suurblsness kahmii suu­rempia
voittoja kuin koskaan ennen,:
mutta Mosher ei näytä olevan,i^jifciö*ei&^ri igispunaisel-
Tämä on hänen todellinen osansa
Me emme kuitenkaan voi uskoa, et- j Tästä syystä sunrbusiness on niin on-tä
sadat tuhaimet, jotka saivat kokea I nellinen. Tästä syystä rivijäsenten
tulee taistella häntä vastaan siihen
jotka niin sankarillisesti taistelivat | saakka, kunnes hänen politiikkansa
voimakkaiden tmiojen rakentamisen j CCL:ssä hyljätään.
Fagerholm ei Ottanut
vastaan punakaarti­laisten
edustajistoa
HelsinlcL — Ö i h t i k u u n l päivänä
jättivät entiset ponakaariilaiset
Tasavallan PresIdientiHe koko maa­ta
edustavan lähetystöii viemänä
kirjelmän, jossa toivottiin bäneä
myötävaikuinsfaan entisten puna­kaartilaisten
korväuskysymyfcseeo
myönteiseen ratkaisnnn saattami-iieksi.
Presidentti subtaotol asiaan
myönteisesti j ä lupasi vaQraittaa ä f -
hen valtioneuvostossa. Hän kehoU-
(i myöskin icääntymään asiassa
pääministerin pnoleeii
Pääministeri Fagerholm sitävastoin
ei ottanut lähetystöä vastaan vaan
odotutti sitä nmsään puolisen tuntia
edaskuritatalon eteisessä minkä j ä l ­keen
hän poistui lähetystöön •vilkuillen"
eduskuntatalon eteisessä.
Tasavallan Presidentille jätetyn k i r ­jelmän
sisältö osoittaa, etteivät nämä
entiset punakaartilaiset liikoja vaadi,
ainoastaan hivenen oikeutta kärsi­määnsä
vääryyteen.
Lähetystön tasavalan presidentille
jättämän kirjelmän sanamuoto oli
seuraava:
Me vuoden 1918 entiset punakaar­tilaiset
eri puolilta maata keräänty­neenä
Helsingin Työväen talolle kes­kustelemaan
k o r V auskysymyksest^
Vehälaiset pidättivät
5 brittilaina /
Frankfurt. — Venäläisten ilmoite­taan
pidättäneen viisi brittiläistä so­tilasta
j a kolme amerikkalaisen mlehl-tysvyöhykkeen
saksalaista rajapoliisia
sen rajaselkkauksen aikana, jolloin
neuvostojoukkojen- vältetään ampu­neen
yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja
saksalaisia patrulleja kohti.
Brittiläiset ovat ilmoittaneet ky­symyksessä
olevan yhden luutnantin
ja neljä sotamiestä.
VOITTI 50 KM. HIIHDON
Ounasvaaralla maaltsk. lopulla pide­tyissä
kilpailoissa voitti Tainionkos-ken
Urheilijain edustaja 26-vuot^s
Ausmst K l o r n 50 km. hnbdon kolmessa
tonnissa 14 minuutissa j a 44 sekun­nissa.
Rnotsalainen Sigrard Johnsson
olS puolitoista minnottia jälessä.. Pek­ka
Vanninen oli kolmas, 15 sekuntia
Jälessä motsalaisesta. Pekka oU Suo­men
mestari 3C km. matkalla v. 1946. i
Timminsiläiset kes­kustelevat
edusta-ioista
H I E N O VnTTAtS
Nuoripari istui verannalla
kaunista kuutamoa. Poika
ujo — ujompi kuin mitä tyta
halunnut hänen olevaa. Lopai^j'
töä rupesi haukottamaaa.
"Mitä tekLsit. jos sinulla o l i.
haa?" kysyi tyttö. '
"Jaa. jos minulla olisi rahas,
m nä matkustelisin maita ja
vastasi poBta ja painoi
silmänsä kiinni. Kain un^sa
tunsi 4ytön tarttuvan Iiänen
sä. Avattuaan silmänsä, cU tyttö |
donnut.
Poika huomasi, että hänen
saan oli nikkeli.
• • •
P.4RANNUSTA SAN'.\KIKJA«
KXnSKAAMINEN — sUlä Tri«-j
saada ihminen uskomaan jonkin
turt. jota hän ei uskoisi tai
j puhetavalla.
1 SIVISTYS — siirtyminen
mistä varpaista varpaattomiin
kiin.
KRITISISMI — todiste siitä
V.- -
V A
Uittof
DC»
Hnhtik
A]
ovassa n
pitiii
uruksien
I olette tehnyt jotain hu:miotali^SkCT».-Har-i
5-Vuotms poika putosi
veneestä jä hukkui
Toronto. — Viisivuotias S t u a rt
Oathwaite hukkui tiistaina piKlottu-aan
veneestä Algonquin ja Centre
Islandln yhdistävän sillan alla. Kak-
61 muuta pientä lasta näki onnetto­muuden
j a heidän saatuaan apua p a i.
kalle. oli poika jo-hukkunut. Hänen
ruumiinsa saatiin'ylös jonkto ajan
kuluttua.
• Poikanen oli mennyt veneeseen, jos-sa
ei ollut airojakaan. Poliisit lausui­vat
uskovansa, että hän 3?ritti päästä
veneestä sillalle ja nou."?! seisomaan
veneessä jolloin horjahti veteen.
Port Arthurissa
vietetään vappua
rauhan merkeissä
Port Arthur. — Vappu, köyhälistön
Juhlapäivä on ovella j a varmaan mo­nissa
maissa vietetään vappua työ­läisten
mielenosoituksien merkeissä
Tällä kertaa kohdistuu taistelu sotaa
vastaan sekä paremman elämän puo­lesta
työtätekevälle luokalle.
Täällä Port Aithurlssa on Järjes­tetty
vapunvietto kansainväliseksi t i ­laisuudeksi.
Illalla, toukokuun 1 päi­vänä
on juhla haalllla, jossa esite­tään
kansainvälinen ohjelma ja siellä
esiintyy suomalaisten puolesta osas­tomme
mieskuoro sekä muitakin oh.
jelman esittäjiä.
Toivotaan, että suomalainen väestö
myöskin saapuisi silloin haalille, sillä
tämä on kansninvähnen tilaisuus ja
vappu on meidän kalkkien työläisten
juhlapäivä ja asiat joiden puolesta
meidän kaikkien työläisten tulisi ko­rottaa
äänemme ovat meille kalkille lat. Siksi meidän elämämme tälläkin
kansallisuuksille yhteisiä, sillä tällä- kertiia. painetaan alas koska me joka
nostunut taisteluun parempien palk­kojen
puolesta työläisille. Hänellä on
tärkeämpiä asioita mielessään. Hän
yrittää rikkoa jo kau.in sitten toimi­neet
imiot.
Nyt kun työstä erolttamiset ovat
tulleet päiväjärjestykseen., niin unio-jen
olisi tai.sielt.iva 40-tuntisesta työ-viikcsta
kaikkialla maassa. Mr. Mo­sher
ei ole kiinnostunut sellaiseen
••pikkuseikkaan"^. Hänellä cn edes.
sään pakottavimpia tehtäviä. Hänen
tehtävääni on tuhota sellai.set uniot.
jotka haluavat edes vähänkin itse­näisyyttä.
Työttömyysvakuutus on säälittävän
alhainen ja kesläa hyvin vähän aikaa.
Olisi odotettavi.ssa. että CCL käyt­täisi
finanssiresurisejaan ja koneis-kö
tämä ole väärää politiikkaa, .sillä
mihin kertyivät viime maailmanso­dassa
kasaantuneet rikkaudet? Ne
ovat miljoonaniiesten pankkiholveissa
ja yhä enemmän pitäisi muka saada
maailmaan miljosnamiehiä sillä sen
voimakkaampi olisi heidän otteensa
työväenluokkaa vastaan ja niin mei­dän
omat aseemme itääntyvät meitä
itseämme, vastaan, sillä ^se on työn
raskaan raataja joka maksaa .sotave-kin
kertaa meitä kalkkia painaa sama
sorto, samat puutteet, tj-öttömyys. so-danvaara
ja alhainen elämäntaso jo­hon
työväenluokan joukot on syösty.
Tj'öttömlnä Uimiset eivät voi hankkia
Itselleen eikä perhelllee^i toimeentu­loa,
vaan heidän on elettävä puuttees­sa
ja jos vallassaoleva luokka tahtoisi
käyttää elämän mahdollisuuksia hyö­dyllisiin
tarkoituksiin, n i i n riittävästi
olisi työtä kalkille j a elämä olisi sie-dettävämpää.
Mutta tälläkin kertaa
tuhlataan •varoja sodan valmistelui­hin,
että tilanne muka paranisi slUH
kun tapetaan lilat Ihmiset pois kuten
Vapaa Sanakin hiljattain artikkelis­saan
mainitsi, että vain sodan kautta
voidaan auttaa työttömyyden pcista-miJsta
j a taata parempi mahdollisuus
elämään niille jotka sattuvat henken­sä
sodan kauhuissa säästämään. £1-
päivä .saamme maksaa noita tehtyjä
sotavelkoja. Meitä vähempiosisia ei
ole niillä autettu vaan rikkaita mil-joonamiehiä
ja .siksi sodan hanke on­kin
taas niin raivokkaana esillä kun
halutaan koota lisää rikkauksia ka.s-saholveihin.
Siksi korottakaamme äänemme tä­nä
vappuna rauhan j a paremman elä­misen
mahdollisuuden puolesta. Työ­tä
kaikille kunnollisella palkalla, sie­dettävät
hinnat tarvikkeille joita jou.
dumme jokapäivä kuluttamaan, kun­nollisia
asuntoja työläisille, että el
kenenkään t.irvitse asua paljaan tai­vaan
adla. Nämä ja monta muuta
ovat asioita, joiden puolesta veimme
yhteisenä joukkona korottaa äänem­me
kuuluviin ja,silloin pyhitämme t ä.
töän vapun, työläisten juhlapäivän,
oikealla tavalla. — TAS.
l a puolella taistelleille kansalaisille.
Historia on selvään osoittanut, että
taistelimme silloisen hallituksen JOUT
koissa itsenäisyyden Ja demoki-atian
puolesta, joka tällä kertaa on oikeaksi
tunnustettu. —
Maassamme pn vielä elossa huomat­tava
määrä entisiä punakaartilaisia,
jotka joutuivat syyttömästi useita vuo
sla virumaan vankileireillä ja vanki­loissa
saaden tällä matkalla ikuisen
sairauden, joka vanhuuden tultua on
jatkuvasti pahentunut. Näistä ras­kaista
kärsimyksistämme katsomme
itsellämme olevan oikeuden korvauk­sen
saantiin.
Maksaahan Suomen valtio valkois­ten
puolella olleille valkoisille rinta­mamiehille,
edelleenkin eläkkeitä ja
on heille myönnetty eläke, sen takia
etteivät ole varakkaita. •
Me entiset pimakaartllalset toivom­me
Herra Tasavallan Presidentin myö
tävaikuttavan korvausasiamme myön­teiseen
ratkaisun saamiseen.
Kiiotsalainen tunnustus
suomalaiselle sauna-miehelle
luurankoja, jc
Gobin €!
^i^j-tteille tääl
'.ologisessa i
Uusi lehti Duluthiiii
Dalutb, MInn. — Huhtik. 22 pnä
jtilkaistlin täällä "Keskilännen Sano.
main" näsrtennumero. jonka jiilfcälsi-jaksl
ilmoitetaan A. W. Hävela. Leh­den/
sanotaan tulevan Raivaa Jan ornis-taman
j a lakauttamaan "Päivälehden"
tillle j a Ilmestyvän kaksi kertaa v i i ­kossa.
Helsinki — (S-S) — H. M. Ruotsin
kuriingas on suonut Vasan ritarikun­nan
I luokan ritai'iinerkln korkeakou-lunlehtori
H i l l a r i J . Viherjuurelle t i i n.
nustukseksi hänen ansioistaan sauna­kulttuurin
el-vyttämisessä yleensä ja
erityisesti Ruotsissa.
Lehtori Viherjtiuren täyttäessä äs­kettäin
60 vuotta omisti Ruotsin Kan-sankylpy-
yhdistyksen äänenkannatta­ja
"Folkbad" hänelle pääkirjoituksen,
sa, jossa mm. todetaan, että lehtori
Viherjuuri "on Suomen huomattavim­pia
sauna-aslantuntijolta ja sekä k i r .
jaihjatolmlnnallaan että esltelmämat-köillaän
mm. Ruotsissa, kansainväli­sesti
tunnettu ja tunnustettu**. Ker­rottuaan,
miten lehtori Viherjuuri on
hyvin usein pelkästä harrastuksesta
j a korvauksetta opastanut Ruotsista
Suomeen tulleita virallisia sauna tut­kimusretkikuntia
samoin kuin yksi­tyisiä
sauna-asian han^astajia aset­tamalla
rikkaat kokemuksensa Ja v a i.
kutusvaltansa käytettäväksi tässä
suhteessa, lopettaa lehti: "Näillä Suo-men-
matkoilla, jolloin lehtori Vlher-juiu-
i on tehnyt ruotsalaisille retki­kunnille
suuria palveluksia, j a esitel­millään
hänen lukuisilla matkoillaan
Ruotsissa, on epäilemättä ollut huo­mattavan
suuri merkitys saimatavan
uudelleen elvyttämiseksi meidän
maassamme".
— Niagaran putol&seh korkeus on
52 Jalkaa.
Vappuna klo 2 ip. pidet­tävässä
kokouksessa
Timmins, Ont. — CSJ:n paikallisen
osaston kakousaikaa, joka on jokal-
.sen kuukauden ensimmäisenä sim-nimtaina.
alkaen klo 7 illalla, on va­punpäivän
johdosta m-ju:ettu slteh,
että kokous alkaa vappuna klo 2 ip.
Muutos on ollut tarpaellinen siltä
syystä, että illalla pidetään kansain,
välinen vappujuhla teatterissa ja
kaikkia osaston jäseniä kehoitelaan
osallistumaan siihen.
Osaston tulevassa kokouksessa on
käsiteltävänä hyvin tärkeitä asioita,
lähestyvän järjestömme 17. edustaja­kokouksen
johdosta. On asetettava
ehdokas järjestömme sihteeriksi, n i ­mitettävä
ehdokkaat edustajain vaa­l
i a varten jne., mutta eimen kaikkea
on kesktisteltava ja päätettävä edus­tajakokouksessa
keskusteltavista asi­oista.
Nämä asiat olisivat vaatineet p i ­dettäväksi
ylimääräisen kokouksen,
mutta haalin vaikeuden johdosta p i ­dämme
sen varsinaisen kuukausiko­kouksen
yhteydessä. Vähemmän tär­keät
asiat sivuutetaan tällä kertaa,
että jää enemmän aikaa edustaja-kokousasioiden
käsittelyä varten.
Niiden osaston jäsenten, jotka e i ­vät
ole vielä suorittaneet tämän vuo­den
jäsenmaksuja, olisi korjattava
tämä laiminlyöntinsä heti. Jäsenkir.
Jurina toimii K. Heinämäki, 66 Elm
St. North. Hän ottaa mielihyvin j ä ­senmaksuja
vastaan kotonaan, jos
joku on estetty saapumasta kokouk­seen.
Metsissä ja muualla kaupun­gin
ulkopuolella työskentelevien Jä­senten
olisi muistettava jäsenmaksu­jen
suorittaminen ennenkuin lähte­vät
kesän ajaksi po:s kaupungista.
JokaLsen tulisi muistaa, että jäsen­maksujen
aikanaan suorittaminen cn
hyvän jäsenyyden ensimmäineri edel­lytys.
•
Osaston kesäpaikan sauna avataan^
hyvin pian kaiken kansan käytettä­väksi.
Osaston sauna on timnettu
parhaaksi kylpypaikaksi, joten toi­vomme
runsasta kannatusta.
tävää.
o • * •
KOMPROMISSI
Kak.si vanhaa ukkoa tapiä
väitellä Ja jutella mahdottomia jftBji^oa. joiden p
tuja. Kerran sanoi toinen ub&ji aatoa on 90 .
saaneensa 5 Jalan pituisen lohen fiiifi- Näiden
timeUa. noin 70,00C
"Älä luule minun uskovan seDii fitoliiton tiet
ta'*, sanoi toinen.
"No, jcs et asko, niin se on
asiasi, mutta tctta .se vain oru"
"MUtta minä kerron sinulle
jutun", alkoi toinen ukko. "OUesas
kerran ongella, tarttui onkeenl lylsj
Ja mikä merkillisintä, lyhdyssä m , ,
vielä tali." Täten halua
aisilk ja tutt:
'•No se nyt on ainakin ;-ale!-' järjestit
"Totta se on. mutta mitä me te aalille huhtil!
hia väittelenune. Katkaise sinä faj Kiitos kaun
me jalkaa lohestasi, niin minä a , ff'emännill
mutan lyhdyn."
if ^ ^ Muistonne s
KUDiTKA PALJON
Mies oli oikeudessa syr^ettjnä jm-RoX 20
piunuksesta. Hän väitti ottane^B
vain yhden ryypyn.
"Olitteko sen Juomalasista vaikope
sualtaasta?" kysyi tuomari.
• * •
V Ä H Ä N KAUEMMDf
Nuori aviomies oli suostunut n!,
monsa pyyntöön ostaa pölynimij
Kun mies palasi kotiin eräänä pili
vänä, oli pölynlmljä saapunut, muta
mies huomasi, että se oli de luxe-mi
Unen, 'eikä standard-mallinen, yla
olisi ollut huomattavasti halvempi
, "Mutta rakas, eihän tämä maka
yhtään enendpää kuin tavallinen lat
l i olisi maksanut. Maksamme ttS
vain vähän kauemmin", sanoi vaim
• • *
H E I K O M P I ASTIA
Olerrune oppineet kuulemaan nii"
sesta puhuttavan "heikompana astia,
na''. Mutta naiset eivät sentään aia
ole heikompia, Erästä •»ashingtoni'
laista naista sakotettiin jokin piirt
sitten $125 miehensä pieksämisesl
Poliisit todistivat, että nainen oli Iji-nyt
mienensä katuim ja kun mies (£
noussut ylös, oli aviovaimo aniamS
hänelle taas tyrmäävän iskun. Tää
olisi kenties jatkimut pitemmällÄia
eUeivät poUisit olisi tulleet hätään.
* * •
K A U H E A AJATELLA
Lääkäri, neuvosmies ja apteekiai
Osaston kuoron kon.sertti pidetään I ^'^""'^^ ^«^^^"^^ J"^^^'*^'^'
tällaisia eläil
,ttuna Gobin
nffiiraiiuMiiiJiuiiiimi
Sy(
jotka
kodis
- - K i i
pöyd
jotka
Eri
ja il]
kaiki
neet
Kii
123 £
sunnmitaina toukok. 8 pnä. Kuoro
on harjoitellut ahkerasti koko talven
ajan ja on sen lisäksi esiintynyt usels.
sa eri tilaisuuksissa kuluneen talven
aikana. Tuleva konsertti on epäile­mättä
sen arvokkain esiintymisttlai-
.5UUS. Siitä mainitaan tarkemmin
myöhemmin. — K. H.
— On harvhiaista löytää ystäviä,
jotka auttavat meitä hädässä, mutta
kenties vieläkin harvinaisempaa on
löytää sellaisia ystäviä, jotka oiuien
päivinä meitä todella rakastavat. —
J . H . Kellgren.
T U L O V E R Ö K A Ä V A K K E I D E N
T Ä Y T T Ä M I S A I K A P Ä Ä T T YY
Ottawa. — Tuloministeri Hon. J.
J . MeCann sanoi maanantaina ala-kaavakkelden
viimeinen täyttämls-pälvä
on huhtikuun 30 päivä sillä hal­litus
ei o»e suunnitellut siihen mi­tään
muutoksia.
merkillisyyksistä. Joutuivatpa siidj
lopulta pohtlnaaan myöskin kysj-l
mystä mielikuvituksen voimasta.
— Niin, sanoi lääkäri. UskokanBLl
nua tai älkää, mutta sinä vuonna k f il
rouvani synnytti kaksoset, luki hUl
kirjan nimeltään "Kaksi veljestä".
— Se on sangen omituista, saudi
neuvosmies. Mhiim sisareni synnjcij
kolmoset sinä vuonna, jolloin hanti]
romaanin "Kolme muskettisoturia'.
suloin nousi apteekkari kalretaj
tuoliltaan j a alkoi poistua.
— Mtone shiä menet? huutaa läi-j
käri hänen Jälkeensä.
— iTotUn. Vahnonl kävi juuri
pungin kirjastossa ja lainasi sisiij
kirjan " A l i Baba ja 40 ryöväriä".
I •»lunmmmiDiiiiiiiiiri
Sli
HEIL
PÄIVÄN PAKINA
Huhtikuun 20 päivänä julkaisi In-dustrlalisti
artikkelin, jossa käsitel­t
i i n Espanjan tilannetta. Kirjoittaja,
tukivat jossain määrin työväen järjes­töt
sekä Espanjassa ja muissakin
maissa ja muutkin vapaamieliset ja
joka selitettiin IWW:n jäseneksi, oli fasistivastalset ainekset.'
toksen, että hänen hallituksensa voi päättää minkälaisia mielipiteitä
canadalaiset saavat omata. Kommunistien paikka on vankilassa julisti
eversti Drew ja hänen aikaisempien selostustensa mukaan kommunis­teja
ovat kaikki jotka pjytävät 10 sentin palkankorotusta — varsin­kin
kaivoskapitalisteilta.
Mutta e\-ersti Drew ei vielä halua mennä täysin mielivaltaiseen
luokkavaltaan perustuvaa fasistidiktatuuriin. Hän haluaa peittää
diktatuurinsa eräänlaisilla ''oikeuden'' naamiolla, kuten Hitlerkin
teki aikanaan, jotta ''vain" oikeuden päätöksellä ihmiset kielletään
ajattelemasta, puhumasta ja toimimasta omien katsantokantojansa
mukaisesti.
"Säädyllistä" fasismia on tämä eversti Dre\vn ajatusten kon-trolH
mitä hänen poliisi\-altionsa toteuttaisi. Kelpaisi sitä sitten lä­hettää
diplomaatteja esim. Euroopan maihin selittämään ja \-Iistä-mään
tätä drewlaista "demokratiaa"'!
^ \ i e r a i l l u t Barcelonassa ja kertoi huo­mioltaan
ja vaikutelmlaan. Huoli­matta
siitä, että iww:läisten ei saisi
politikoida, n i i n tämä kyseessä oleva
artikkeli oU täynnä politiikkaa j a sitä­paitsi
oikeassa valossa esitettyä poli­tiikkaa.
Lopussa kirjoittaja lausuu
toivomuksen, että "työläiset jälleen
saavuttaisivat vapautensa ja •vielä
kerran taistelisivat paremman elämän
puolesta, jota taistelua he kävivät niin
kauan j a n i i n sankarillisesti kaksitois­ta
vuotta sitten".
Kuvaavaa Industrialistin poliittisel­le
sekasotkulle on neljä päivää myö­hemmin
julkaistu kirjoicus "Espan­jan
sisällissodan jälkiselvittelyä".
TSssä kirjoituksessa sanotaan mm.
seuraavaa:
V a i "jossain määrin työväen järjes­töt"?
Olisipa hauska tietää mitä tar­koitetaan
täUä ihmeellisellä selityk­sellä.
Olihan tasavallan takana kai­kella
voimallaan anarkistien järjestöt,
kuten heidän johtamansa voimakas
ammattijärjestö C N T . Tosin anarkis­tien
joukossa vallitsi hämmenystä,
joiJka todistaa se, että anai*Istijär-jestöjen
johtajat kieltäjrtyivät osallis­tumasta
1936 vaaleihin, mutta var-mtradella
tiedetään, että suxnän osa
näihin järjestöihin kuuluvista jäsenis­tä
äänesti Joko scsialisteja tall±a
kommunisteja. -.Yksi huomatuin Es­panjan
anarkistien johtajista, Dur-rutti.
oli Barcelonassa etunenässä työ­läisten
järjestämisessä aseellisen puo­lustuksen.
D u m i t t i johti anarkisteis-
"Esp&njan tasavaltalaista hallitusta ta muodostettua, 'pirikaatla Madridin
puolustuksessa ja tässä sankarillisessa
taistelussa hän antoi elämänsä.
Espanjan suurimman ammattijär­jestön
UGT:n Jäsenistä muodostettiin
monta prikaatia, Joista erikoista mai­netta
niitti kommunisti Listerin ko­mentama
5. prikaatL Kaikki Espan­jan
työväenjärjestöt olivat tasavallan
puolustuksen takana, ellei oteta huo­mioon
mitätöntä trotskilaisten muo­dostaa
POUM-puoluetta, jonka jäsen­määrä
oli mitätön ja johtajat olivat
Francon vakoojia.
Sitten Industrialistin artikkelissa
höräytetään seuraava viisaus:
"Francon kapinaan nousu oli kato-
Usen kurkon alkama ja tukema." T ä l ­laista
väitettä emme ole sattuneet a i ­kaisemmin
kimlemaan. Jos katolinen
kirkko oli Francon takana, n i i n ei se
sxilnkaan tarkoita sitä, että se olisi
sodan alkanut. Kyllä kaiketi kansa­laissodan
alkamiseen olivat syyllisiä
suurmaanomistajien ^a kapitalistien
tukemat sekä rahoittamat fasistiset
voimat.
syndlkallsteja ja anarkisteja."
Kuinka voidaan selittää se,
NeuvostoUitto oU ainoa maa, joka is-hetti
aseita ja välttämättömiä soti-tarvikkeita
Espanjan tasaväli*-
Osoittaako tämä ettei NeuvostoIiiSJ
halunnut auttaa? Eikö Neuvostoli»
cHut myöskin se maa, joka ÖJS
kaikki diplomaattiset kemonsa B?»
jan tasavallan auttamiseksi £ö
Kansainliitossa oUut edustaja Max»
Litvinov kannatti Espanjan tasatv
taa, joka pyysi sovelluttamaan K ^j
salnlilton päätöstä ja auttamaan )»-
sehvaltiota joka oU joutunut väa^^
tain hyökkäyksen alaiseksi.
Viimeksimainittu artikkeli on E*
täynnä vääriä olettamuksia ja PO®"
ästa pötyä. Kysymyksessä olevat K-dustriallstin
artildtelit ovat täytte--
sesö erilaiset j a se osoittaa Industrs;
listin s ^ v a a sisältöä. Industrial»!
ja iww:läiset seUttävät etteivät »
sekaannu ppUtiikkaan. MoleBBÖ»
kysymyksessä olevassa artikkeUssae
tehdä muuta kuin politikoidaan. ^
Ii
St
C
k
i slksimainitussa artikkelissa
Vieläkm iluneellisempi on seuraava i valossa j a viimeisessä selitetään ar
selitys: jpanjan asioita aivan samalla ta«2»
"Venäläiset vapaaehtoiset ja Venä- torin joku mosta porvari. TäfiaJ^I
j ä ^ hallitus olisivat mielellään ha­lunneet
hävittää fasistit, mutta eivät
haJxmneet auttaa vapaamielisiä, so­sialisteja
j a ennenkaikkea vähimmän
Taisto 1
Sirkka ;
Meri. Ä
Dor
Wa. Ait
Aino ja
Maija j
Tyyne
Taija j
Beggy
Kai?a
Olaa ja
Teicla j
Hilja j;
AnttJlai
Hilja ii
Ol?a H
Kivimä
Panny
Crho s
Ulcy G
Anni ji
Eino i:
Martta
Kaisa
politikoimista ei voi sanoa
koin poliittlselcsi näpertelyksi, J * ]
kaiken lisäksi qn hyvin epäednlB^j
työväenlucdcalle. — I^oti.