Vapaus, March 3, 1949

              aivu 4 Torstaina, maalisk. 3 p. — Thursday, March 3
Kun vierailette Torontossa, niin
asukaa
REX Hotellissa
Tetevision j o k a ilta.
PUHELIN' T H , 1556
i st Patriek St. Toronto. Ont
1!^
Lääkepaketteja o
lähetetään Eurooppaan
rOX-TAYLOR PHARMACY^
; Lääkespeslali-stlt
; Puhelin A D . 1663
• Cor. Dundas & M c C a u l 8tB.
toIV>ronto Ontario fli
Cg.ftfl.g.M.g.<Lg.g.9APgg..0-tt.ft.tL9.«.O.g-<>
S SUOHALAINEV ^
% KÄHERTÄJÄ
c Puhelin 96M
^238 Pape Ave. (JähelJä O e r r a r d 8 t >2
»Toronto Qntarieci
if j o Q o o o o o o g g o Q o 0 0 o O O o.o_q.tf:
ttYVIA KÄYTETTYJÄ
V A A T T E I TA
Miesten pukuja $14.00. $16.00 Ja
S18X». Erillisiä takkeja $3,00 ja
HM. Erillisiä liivejä 75c j a $1.00
sekä «rUliAiä hotisuja $3.00 J a $4.00.
Naisten uusia lievät-takkeja $8.00
Ja $10XK). 50 a r m e i j a n rintamapu^
kua $8i)5 puku. Päällystakkeja.
Täsaä ei o le mitään riaUä tiedän
nUianenne. K u n vleralletle T o r o n ­tossa,
n i i n käykää tarkastamassa
meidän varastoamifte.
CANADIAN CLOTHING
409A T o i ^ e HU Toronto, 'Oni.
Toronton Tnqmriston
sttomaUiset - miehet
ia naisetl
A n t a k a a m i n u n auttaa Teitä saa­maan
itsellenne en^iluoklcalset p u ­vut
Ja päällystakit,
K. MAKELA
Pohelia 1277 B
121 Head St Sinteoe, O n t
Thunder Bayn meK M
sämiesfen
, "S A ti o K A A SE KV Kl LI A"
T H E
mtOkY FLORIST
MEID^iS- EKIKOI.SAI.AMME:
• HAUTAUSSEPPELEITÄ
' • ttÄAKUKKAVIHKOJA
• K U K K A K O B I S T E I T A J A
• K U K A N T A I M IA
A. MERKER
PaheUmet: AD. 1618
B i m n u n t , j a juhlapäivinä AO. 1618
576 Queen St. W., Toronto, Önt.
LUOMA BROS.
K o r i - j a lokasuojaexpertit.
R u l s k u m a a l a a i t a .
B - A myyntiä Ja palvelusta.
A u t o n r e n k a i t a.
Alhaiset hinnat.
PuheUn O R . 4562
3211 D u f f e r i n S t . Toronto, Ont.
K o t i p u h e l i n R A , 1898
it Naisten takkeja, pukoja Ja le-ninkejä.
unsia ja käytettyjä
SL00->$5.e0.
Ertkö»cn sopivia Eurooppaan
lähetettäväksi.
•k Myöskin mielten poknja- ja
päaUysUkkeja. Vähän käytet­tyjä,
fcohtiuflllset hinnat.
HOLLYWOO0 CLOTHING
EXCHANGE
270 Qneen W. (Bererley kad. kulra)
A v o i n n a kello 8 i l l a l l a.
P U H E L L V AD. «752
ITosIa niiesten poku ja ja päällys-taltkeja
alennnshinnoUla.
V Ä L I T Ä M M E . . .
TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA
T A I S T O E. SALO
163 W a I m e r R d .
REAL ESTATE B R O K ER
Kiint?lmi£töIainoja saatavana.
P u h e l i n R A . 0401 Toronto, Ontario
DR. e. C. A H O - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYBlCIANS* & 8 U R O E O N 8 BUlLDmO
M Bloor Street West Toronto, Ontario
PnheUn Klncsdale Kzn
E R I K O I S H O I D O T selkävikojen poistamiseksi. Sblkftviolsta myfla
j o h t u u m u i t a tauteja, j a nämä vaivat voidaan pysyvälsesti poistaa
ainoastaan selkärangan korjauksella. TUmän lisäksi käytän lodkkla
m u l t a luontaisia hoitomenetelmiä. — Omaan parhaat edellytylcset
tällaiselle työlle, opintojeni, sekä monivuotisen kokemukseni perus-
E R I C W. S J Ö M AN
27 A V E N U E ROAD. PUHELIN
8UITE 40. TORONTO , • RANDOLPH 6768
Suomalainen vaatteiden puhdistusliike
BOND CLEANERS, DYERS AND TAILORS
Pape & Mortlmer Ave. - Puhelin GE. 2940 - Toronto, Ont
Miesten j a n a i s t e n hatut, puvut ja leningit puhdistetaan parhaalla
kulvapuhdtstus-menetelmullä.
Turkikset puhdisteitaan Toronton parhaan t u r k i s l i i k k e e n puhdis­tuslaitoksella.
Teemme k a i k k i a vaatteiden korjausalaan k u u l u v i a töitä.
K o t o a haetaan. — , Nopea palvelus.
HELEN J A EINO TARVAINEN
Haluatteko O S - A I ^ |^ ^ Antakaa maldän
taa tai myydä | #% Ls W P9 • a u t t a a T e i t i
CHAMBERS & MEREDITH LIMITED
Toronto Real Estäte Boärdin jäsen.
?4 K i n g St. West
Ä. H . Kivinen
TORONTO, ONTARIO
PLaza 3921
MO 5464
P.F.F.
Princess Fashion Furs
Myydään nyt S ^ . O O
Hienojen turkkien iuunnittcUjat ja tekijät
TYÖ T A A T A A N J A MAJtisUEHDOT
JÄRJESTETÄÄN.
750 Yonge S t .
Toronto, Ont»
506 Queen St. W .
Toronto, Ont.
Teidän omaisenne ja ystävänne Suomessa
tarvitsevat vielä vihiteaä kahvia
Antakaa meidän huolehtia teidän pakkauksesta j a lähetyksestä.
Sisa.llytämnie p . i k e t t e i h i n meidän parasta isatns rilireää iuhvia,
j o t k a läheuimme suo.'-aan teidän rakkaimmillenne.
"ÄROJl.V P A K E T T I - 5 paunaa Vilutää kahvia $4.50
' v c i m a k a s t a j a m a u k a s t a 50c kah\ia)
" F L A V O R . V P A K E T T I - 5 p a u n a a vihreää kahvia . . . . . . . $4.75
(maukasta j a h e r k u l l i s t a ) .
V i r a l l i n e n p.-^stikonttorin antama kuitti lähetetään k a i k i l l e p a ­k
e t t i e n lähettäjille.
Vihreän k a l i v i u l i i n n a t vaihtelevat 38c—58c pauna.
PEOPLE'$ TEA & COFFEE CO.
P u h e l i n EL. 7832
266 Queen St. West Tofento, Ontario
(36 vuotta samassa paikassa)
renssl fk. 17 p:nä
Port Arthar. — Metsä- j a sahatyö-
!äl3ten unhm Thtmder B a y n i ^ l r in
vuotuinen kevätkonferenssl o n k u t s u t ­t
u pidettäväJcsl täällä Trades a n d L a -
bor-haalUla tk- 17 p:nä. a l k a e n k l o 1 0
ap.
K o n f e r e n s s i i n o«allMuvat edustajat
s e l l a i s i l t a kämpiltä. Jotka Jo s u l k e u t u ­vat
ennen konferenssia Ja myös oealta
s e l l a i s i l t a kämpiltä. Joilla työt J a t k u ­vat.
Samoin kaupungissa olevat n n i on
jäsenet kutsutaan kolcouk^een. K o ­kouksessa
vlltotetaan tehtävät seuraa­van
talstelulcauden v a r a l t a.
"Tättiä konferenssi myöskin s u o r i t ­taa
yhteenvedon esityksistä uusia
palkkataksoja j a työoloja koskevana,
valmistavana taistelulle uuden sopi­muksen
puolesta syksyllä", sanotaan
U n i o n Bulletinljssa julkaistussa k o ­kouskutsussa.
Kymmenen prosentin palkanllsäys
viime syksynä oli kokonaan riittämä­tön
j a l o p u k s i k i n sen n i e l i ruokataksan
kohoatninen. Metsätyöläisten palkat
ovat huomattavasti alempana p a p e r i ­tehtaiden
p a l k k o i h i n verrattuna, e i ­vätkä
ne ole koskaan saavuttaneet
vastaavasti verrattuna hintojen nou­sua.
Näin ollen i m i o n täytyy vaatia
yleistä palkankorotasta, konferenssin
täytyy se määritellä dollareissa Ja s e n -
teis.sä.
Metsämiesten keskuudessa o n herät­tänyt
suuttumusta se. että tässä s u u ­ressa
teollisuudessa o n n i o k a a n näh­den
tapahtunut huonontumista Ja
yleisenä yhtiöiden pyrklmi^csenä on
sivuuttaa n y k y i n e n sopimus, s u o r i t t a ­en
p a l k k a i n a l e n t a m i s t a sellaisissa t a ­pauksissa
v a r s i n k i n k u n soptamkses-sa
ei ole t a r k a l l e e n määritelty ktÄen
t«kec A b l t l b l Port A r C h u r i n piirissä 16
J a l a n paperipuiden t a k s o i h i n nähdeh,
jne.
K a i k k i tämä merkitsee sitä, että
u n i o n o n l u j i t e t t a v a rivejään j a J o k a i ­sen
o n otettava u n i o n t o i m i n t a v a k a ­vammalta
k a n n a l t a.
V a i n täten tulee o i v a l l e t u k s i se t o s i ­asia,
että unlomme o n r a k e n n e t t u j a
kasvanut voimakkaaksi v a i n jokapäi­väisessä
taistelussa metsätyölälsten
palkkojen, t y ö - j a e l i n o l o j en p a r a n t a ­miseksi.
— A , T . H.
Sen jälkeen knn Enrlannia T U
C » . TfadysraHaia C l O t i i j ^ S s l -
iMMta N W : n edastojat fcäMii«&t
pois M A L : n toimiston kolMfdalesta.
joUuisJ SbaOman AnnBatUAcJes-töm
Liitto Tiine tunntikaan alaasa
seotaavan Tetoomöksen käSdOe
auaOnun työläisille:
TyömfAet Ja naiset. Ty«äl5ten
Icansalnvälinen yksimielisyys o n v a a ­rassa.
T U C : n Ja C I O : n edustajat ovat
asettaneet M A L : n toimiston seuraa­v
a n ompikujan eteen: on Joko kes­keytettävä
M A L : n toiminta t a i h a j o l -
tettava M A L kntea C I O : n j<ditajat
erittävät k o i l l a , että he m u u t e n Jät­tävät
M A L : n . TSllä menettelyllään
T U C Ja C I O ovat yrittäneet pakottaa
67 icansaUlsta keskusjärjestöä. Joiden
puitteissa maaliman Järjestynsrt työ­väenluokka
on yhteistyössä, a l i s t u ­maan
heidän tahtoonsa. M A I . : n t o i ­m
i s t o n enemmistä ehdotti, että mää­rättyjen
kohtien j a kysymysten suh­teen
pyrittäisiin yksimielisj-yteen.
T U C . n j a C I O : n edustajat eivät
suostuneet minkäänlaisiin myönnytyk­s
i i n , eivätkä hyväksyneet minkään­l
a i s i a vastaväitteitä. Ja v a a t i v a t , että
toimiston muut jäsenet alistuisivat
heidän vaatimukseensa M A L : n h a j o i t ­tamisesta.
TOBalsta uhkavaatimusta toimiston , , . . ^
enemmistö ei voinut hyväksyä. Se l a u s u n t o j a , jotka vahvistavat kasi-esitti
jyrkän vastalauseen tätä yritystä
sessa ehdotuksessa, joka j o h t a i s i s i i - 1 tystä. e t t a M A I , : n tounintaa pitää j a t -
heo. että M A L l o o p u & i tnaasta v a i k u ­tusvallastaan
j a äirtAisi sen kokooaan
kahdelle t a i kohnelle järjestölle.
M A L : n kansainvälinen y k s i m i e l i ­syys
perustuu vapaaehtoiseen amma­t
i l l i s t e n järjestöjen yhteistoimin t a a n .
If&xDä järjestöt eivät ole p o l i i t t i s i a .
N i i d e n tavoitteena an työväenluokM»
elintason nostaminen r i i p p u m a t t a Jä­senten
poliittisista, uskonnollisista,
filosoofisista j a r o d u l l i s i s t a katsomuk­sista.
A m m a t t i l l i s t a liikettä e i voida
vetää poliittiselle taistelutantereelle.
T o i m i s t o i l m o i t t a a , että M A L j a t k aa
työtään. Se e i tule erolttamaan t a i
pysyttämään u l k o p t i o l d l a a n 3*tään
k a n s a l l i s t a järjestöä. Se l a t k a a työ­tään,
koska koko m a a i l m a n a o n t y ö ­miehiä
j a n a i s i a , j o i t a pitää puolustaa
j a yhdistää. Työväenluokan h e l k o n -
tamlnÄi tällä hetkellä, y r i t y s sen k a n -
8alli.«n Ja kansainvälisen y^fsimieli-syyden
hävittämiseen o n s e l l a i n e n - a n ­teeksiantamaton
teko, jönlta työläiset
j a h i s t o r i a tulevat a n k a r a s t i tuondtse-maan.
T o i m i s t o o n päättänyt ktitsua T o i ­meenpanevan
valiokunnan k o o l l e P a -
rislln tammikuun 28 p : k E l . Se tulee
ehdottamaan toisen Yleiskokouksen
ktltstunlsta koolle kesäkuun jälkipuo­l
i s k o n a i k a n a.
K a l k i s t a maista saapuu terveisiä j a
k a a j a tehostaa.
Työmiehet Ja naiset.
M A L r n tavoitteet ovat suuret j a J a ­lot-
Niissä ilmenee k a i k k i e n r u u m i i l l i ­sen
Ja herddsen lyön tekijäin edut.
Näitten tavoitteitten saavuttamiseksi
o n välttämätöntä, että maailman
k a l k k i e n työmekijäin yksimielisyys
vahvistuu sekä että M A L v a h v i s t u u .
K a i k e s t a sitä vastaan tähdätystä
poliittisesta jBtmittelusta h n o l i m a t t a,
M A L elää i a l a s v a a tärkeydessä.
T o i s o i inaailmansodan ailcana m a a ­i
l m a n työväJHriuokka oppi tärkeän
läksyn. Se fiuomasi, että hajaannus
sen rivelEBä v a l m i s t a a tietä fasismille
j a teki toisen m a a i l m a n sodan mah­dolliseksi
sekä työ%'äenluokan köyhä­listöksi.
. '
E l l e t tahdo - c M i d ä u u t ^ fasismia
undes.sa öjuoäossa. ellet tahdo kokea
uutta maaUffllansotaa, s i l l o i n r i v i t p i ­tää
sulkea j a a i k a a n s a a d a yhtenäinen
työväenUike koko maailmassa. Tässä
o n r a u h a n , d e m o k r a t i a n ja edistyksen
toivo.
Älä usko l»4ÄL:ää vastaa kohdistet­t
u u n vaDieryöppyyn.
' M a a i l m a n tySläiset. ylläpitäkää y h ­teyttä
MAfirri kanssa. Tukekaa
M A L : n esittämiä vaatimuksia.
iEläköön maailman työväenluokan
yhtenäisyys; —
Eläköön ? M A t .
-40% «lenäikMUa
Kirj. AILI TERÄVÄINEN
"Tämä kertomus on valoisOta, onnellisilta koulu- ja
nuoruusvuosilta, maailmftsta, jonka kerran tunsin. Saa­dakseni
sen maailman j a ajan jälleen tuntumaan toddli-seita
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus­vuosiltani
muistan, j a tapahtumat niinkuin ne olisivat
voineet tapahtua."
Näin sanoo tekijä k i r j a n s a alussa. Tämä teos o n todella m i e l a i.
kiintöineh ttittavuus kallcOle-: i a i u n o k i r j a l l l s t a ltdcemista harrasta,
v i l l e . ' ^
235 srVlTA — ALkNNtJSMVYNTIHlNTA 96^
Tilatiaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa st
asiamiehiltämme.
I Box 69
Imlted
Sudbury, G^tarlo
Kuluttajat-m
kllpailtavaha
'»ns! sunnuntaina
Tiiamiai. — TSällä hiihdetään ensi
sunnuntaina t.k. 6 pnä k u u l u s t a K u ­l
u t t a j a t - p o k a a l i s t a . C S J : n osaston
h a a l i l l e on järjestetty k i l p a i l u n joh­dosta
aamusta lähtien k a h v i - j a m o -
Jakkatärjoilu, oikein Jälklruoan kera,
joten yleisö voi saapua h l i h t o e a m l a l -
selic j a h i i h t o a t e r i a l l e joko ennen t ai
jälkeen k i l p a i l u j e n . Huomioon o n k u i ­t
e n k i n otettava, että t a r j o i l u päättyy
klo 1 i p.
H i l h t o p a l k a l l e lähdetään haalilta.
K i l p a i l u t alkavat täsmälleen k l o 11 ap.
G i l l i e s L a k e n jäällä, 170 T a k e $ t .
kohdalta.
Näistä h i i h d o i s t a muodostunee k a l k ­k
e i n kireimmät mitä tästä pokaalista
on tähän meimessä hiihdetty, sillä
saatujen tietojen mukaan osallistuu
k i l p a i l u u n joukkueet K l r k l a n d L a k e l ­t
a , S u d b u r y s t a . B e a v e r L a k e l t a , S o u th
Porcupinesta j a Timmlnslstä, kolme
hiihtäjää k u s t a k i n seurqfSta. J o u k k u ­eeseen
k u u l u u yleisen s a r j a n edustaja,
yksi alle 18-v. s a r j a n j a y k s i y l i 35-
vUotlalden s a r j a n hiihtäjä. '
Tämän j o u k k u e k i l p a i l u n lisäksi on
n a i s i l l e ja a l l e 15-v. p o j i l l e järjestetty
k i l o m e t r i n k i l p a i l u t.
Mikä s«ura tulee saamaan llsäkiin-nityksen
tähän pokaaliin? Sitä on
vaikea sanoa, sillä siitä tulee t i i i k ka
o t t e lu Jymj-n, A l e r t s i n . J e h u n j a V i e s ­t
i n joukkueiden kesken. Vaikka G o -
metsilla el ole s u u r i a k a a n toiveita
pannaan senkin edustajat tuleen,
yrittämään parhaansa mukaan. C o -
m c t s i n edustajina ovat Georg» K a u t to
alle 18-v. sarjassa, Torsti Mäki y l e i -
se.ssä j a A r v o VUorl Ikämiessarjassa.
K a i k k i T i m m i n s i n Suomalaiset m u ­kaan
seuraamaan tämän tatveh k l -
reimplä hiihtokisoja. — T a n k o .
Topeliuksen patsas
Kangasalan harjulle
Helstaki. — (S-S) ^— Kangasalab
S u i n u l a n nuorisoseiu-an toimesta a l u l ­lepantu
hanke TopeUuspatsaan pys­tyttämisestä
H a r a l a n harjulle K a n ­gasalalle,
jossa Topelius r u n o i l i l a u l un
" m oksalla yUmmäHä", o n n y t edis­tynyt
n i i n pitkälle, että patsas v a l m i s ­t
u u maaliskuun kuluessa. Patsaaseen
liitettävä r e l i e n u o h t ^ y t taltelUja
V. N . S u l k a v a . Paljastus suoritetaan
l a u l u j u h l i e n yhteydessä kesäkuun i l
pnä. Samassa tilaisuudessa vihitään
y l i kymmenen p a l k a l l i s t e n nuorisoseu­r
a i n lippua.
K I R J A I L U . U N T H D I S T T S
Lontoossa on " U l o s h e i t e t t y j e n k i r ­j
a i l i j a i n Thdlstj-s". Säännöt ovat h y ­v
i n ankarat. Jäseniksi otetaan v a in
täydellisen fiaskon tehneitä. Jos j o ­k
u k i r j a t a i näytelmä o n ensto j o u ­tunut
a r v o s t e l i j a in haidckuxnakst. m u t ­t
a sitten saanut jrleistbi sQoä<m. «1
sen k i r j o i t t a j a l l a ole ei&ä oikeutta
kuulua yhdistykseen.
«äytdmäkirjailija. jonka näytelmä
on esitettyä v a i n yhden kerraa, on
k e r h o n itseoikeatettu kunniaj&sea.
vastaan pakolttaa toimisto tekemään
r a t k a i s u asiassa, j o k a vaarantaa koko
M A L : n olemassaolon j a kansainväli­sen
mmattiyhdistysyksimlejisyyden.
Tällaisen päätöksen ainoastaan
yleiskokous voi tehdä.
Enemmistö ehdotti, että englanti­l
a i s t en ehdotukset esitetään Toimeen­panevalle
valiokunnalle. Pääneuvos­t
o l l e j a Yleiskokoukselle. T U C : n ja
C I O : n edustajat Ihnoittlvat, etteivät
he ota enemmistön kantaa huomioon.
Tämän jälkeen Toimiston jäsenet
D e a k l n f T U C ) , Carey (CIO) j a K u -
pers ( N W ) jättivät kokouksen, täten
asoittaen. että he Irtaantuvat M A L : n
toiminnasta j a että he ehdottomasti
kieltäytyivät t u t k i m a s t a minkäänlais­ta
ratkaisua yksimielisjryden .säilyttä­miseksi.
Tohnisto k u i t e n k i n jatkoi työtään,
p i V i t t o r i o ( I t a l i a ) , M A L : n varapu­heenjohtaja
v a l i t t i i n puheenjohtajaksi
kokouksen loppuun saakka.
Työmiehet j a naiset.
^ M A L o n k a i k k i e n työntekijäin y h ­teinen
oinalsuus. Se o n heidän'vaati­mustensa
äänenkannattaja Ja heidän
toiveittensa r U u i n i l l l l s t u m a . •
K i i n M A L inUodostettlln, s en t a v o i t ­teet
määriteltiin 6en perussäännöissä,
o l l en tehtävät seiu-äavat:
K a i k k i e n maiden ammattiyhdistys­t
en yhteisen taistelun organisoiminen
k a i k k i a voimia vastaan, jotka r a j o i t ­tavat
työhtiäkijäln taloudellisia j a !
y h t e i s k u n n a l l i s i a olkeuksik j a demo­k
r a a t t i s i a vapauksia.
Täystyöllisyyden takaaminen k a l ­k
i l l e työntekijöille.
Työpalkkojen j a elintason nostami­nen.
* Työajan lyhentäminen.
Sosiaalinen turvallisuus työläisille ja
heidän perheilleen työttömyyden, s a i ­rauden
tai t a p a t u r m a n v a r a l t a,
Eläkkeen ailcaansaamlnen. sekä
k a l k k i muut toimenpiteet jotka ovat
tarpeelliset, j o t t a t u r v a t t a i s i i n työläis­t
en taloudellinen j a j i i t e i S k u n n a l l i n en
h y v i n v o i n t i .
T a i s t e l u kalkkia fasismin jätteitä
vastaan, missä muodossa j a minkä n i ­men
a l l a esiintyvätkin.
J a t k u v a s t i toimia sotaa j a s en syltä
vastaan, kestävän r a u h a n aikaansaa­miseksi.
Työväen etujen puolustaminen k a i ­kissa
kansainvälisissä järjestöissä.
Y l i kolmen vuoden aikana M A L on
h y v i n tarmokkaasti toiminut näiden
päämäärien hyväksi.
M A L : n t o i m i n n a n puolesta taistele­v
i a tovereita o n useassa maassa pelas­t
e t tu kuolemasta.
M A L olisi aikaansaanut paljon
enemmänkin e l l e i sen t o i m i n t a a vas­t
a a n olisi ilmemiyt vastahankausta
n i i d e n puolelta, j o t k a ovat nyt v i r a l ­lisesti
esittäneet, että toiminta kes­keytetään
j a että M A L h a j o a i s i .
Tehdessään ehdotuksensa. E n g l a n ­n
i n T U C : n - C o u n c i l i n johtajat eivät
ymmärtäneet niilä suuria muutoksia,
j o t k a orät tapahtimeet ammattiyhdis­t
y s l i i k k e en k3rpsyneisyydessä sekä a m ­m
a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n voimien j a k a a n -
tutnlsessa maailmassa toisen m a a i l -
tnansodan fälkeen.
A i k a o n mennyt, j o l l o in j o k u y k s i ­t
y i n e n k a n s a l l i n e n keskusjärjestö pj-s-t
y i numelrbllisen ylivoimaisuuden ja
historiansa voimalla hallitsemaan
kansainvälistä a m m a t t i y h d i s t y s l i i k e t ­tä.
Monessa maassa ammatilliset j ä r -
Jeistöt ovat ensimmäisen, j a v a r s i n k i n
toisen maailmatisodan jälkeen saavut­taneet
korkean järjestötason j a ovat
tulleet joukkojärjestöiksl. j o i h i n k a i k ­k
i e n a l o j e n työntekijät ovat liittyneet
tUhatisittam.
Tämän harhakäsityksen johdosta
T U C : n johto o n edelleen pysynyt siinä
uskossaan, että se itse pystyisi p a k o i t -
tamaxm muut hjrväksymään s e h omat
Suomen urheiltjkuulumisia
käsitykset sen s i j a a n , että tämiä johto
<diM yrittänyt veljrflis«ti y h t « s i y « h ön
työtovei^lttensa kanssa tasavertaisuu­den
perusteella j a i n o l e m m f i i p u o l in
hyVäksyttävlllÄ ehdoilla.
Vritys h a j o i t t a a j a Mvittfiä M AL
pcärustuu ttij-edcin d ^ o l o a t S f t n a l k u -
peräisimmäa periaatteen kieltämiseen.
Kieltäminen, j o k a o n Ilmeinen s e l l a i -
(Suomi-Seoran lähettämä katsaus.)
NORJA UHRINA
Tämän k u u l u i s a n mäanlasku-urhel-
Itmiaan kaiussa emme sentään ole e l -
leet mäklhj-ppykilpailuissä. m u t t a v i i ­me
aikoina olsmme käyneet kaksi
maaottelua. Toinen suoritettiin
nyrkkeilyssä j a toinen jääpallollus-sa.
V i i m e m a i n i t t u palloilumuoto ön
"pohjoismaista jääkiekkoilua" j a v a r ­maan
monet l u k i j o i s t a tUntevat sen.
Suomessa j a Ruotsissa sitä c n pslättu
jäähokkeyn asemasta jo pitemmän
a i k a a , k i m taasen norjalaiset ovat
lyhyemmän ajan olleet sen kanssa
tekemisissä. Odotetusti suomalaiset
'•pssivät" vastustajansa 4—0. Nyrk­k
e i l y o t t e lu s u o r i t e t t i i n täällä H e l s i n ­gissä
j a siinäkin poikamme osoittau­tuivat
y l i v o i m a i s i k s i . O t t e l u n l o p p u ­tulokseksi
jäi 6—2. Suomalaiset ovat
viime aikoina kehittäneet Itsslleen
j o n k i n l a i s e n amerikkalaisyylisen t e r -
r l e r t f y r k k e l l y n , k u n t a a s e n norjalaiset
esittivät e n g l a n t i l a i s t a puolustusnyrk-keilytyyliä,
olematta siinäkään millään
erikoisemmalla t ^ l l a .
I l o i s e n a nyrkkeilj-uUtisena o n m a i ­n
i t t a v a GeeBe^n ensimmäinen jälke­läinen
täällä Suomessa — san viime
p a k i n a s s a k i n mainitsemani K u u s s l an
— jatkuva voittoktUku. Tässäkin
maaottelussa hän löi yasttistajansa
ensimmäisessä erässä ulos.
R E I P A S T A JÄÄKIEKKOILina
Canadalaiset jääkiekkoilijat kävivät
täällä antamassa oppitunnin p o j i l -
lemm» j a innostuuefen vastaanoton
he saivatkin. Samoin sveitsiläiset
" v i r k a v e l j e t " muutamaa päivää myö­hemmin
ottivat klelikbllljölltamme
" l u u l o t pois". VoittatnaUa S v c l t s l - S u o -
ml maaotteltm 16-1. Päivää myöhem­min
svsltsllälset k u i t e n k i n - antoivat
paremmalle joiikkuefellemme lohdutAs-volton
rnlkä l u k u j a tulos ei
kultehkaah kauaa kansamtae lohdut-,
tanut, sillä Tukholmassa pidettävissä
jääkiekkoilun maailmanmestaruuskil­pailuissa
t u l i heti häviö R u o t s i l l e j a
perään Tshekkoslovakialle j a j o u k k u ­eemme
sai poistua kilpälluareenalta.
Oppia Ikä k a l k k i ! Jääkiekkollunime
on reippaassa housussa, m u t t a tuntuu
siltä, että joukkueemme a j e t t i i n l i i an
a i k a i s i n pois parhaimmasta kunnos­taan.
HUONO T.%LVI
M u i s t a k i n kotimaan tiedoituksista
on varmaan käynyt i l m i , että täällä
on tänä talvena ollUt har\'inalsen v ä ­hän
lunta. Siellä Teidän puolella
sitä kuuluu olleen a i v a n l i i k a a k i n , j o ­ten
suomalaisten hiihtäjien täytyy
ilmeisesti toisina vuosina ryhtyä a j a t ­telemaan
harjoitusmatkoja, toisella
p u o l e l l a " R a p a k o n " . Ovathan siellä
j o L e o L a a k s o j a M a t t i Pietikäinen
reippaina lähettilälnen tietä r a i v a a ­massa.
Lähiaikoina pidetään K o u v o ­lassa
— siis melkoisen etelässä —
S u i & e n h i i h t o mestaruusölpailut.
Käydessäni joku päivä sitten siellä,
ei l u n t a ollut k o v i n k a a n p a l j o a maan
peitteenä, mutta ladut oli k u i t « & ln
l a i t e t t u melkeinpä samaan tapaan
k u i n Lake P l a c i d i n o l y m p i a k i l p a i l u ja
varten. P a r h a i l l a a n k i n täällä H e l ­singissä
o n a i v a n vetinen keU. j o t en
täytyy vain toivoa hartaasti, -ettei
Kouvolassa ole samoin.
M b t t a ei n i i n p a l j o n pahaa, ettei
j o t a i n hyvääkin. U r h e i l i j o i d e n k a l i ­n
a l t a o n elämisessä a i n a k i n taipahtu-nut
kerrassaai) mullistava Icäännös.
Me saamme ensi k u u n ahlsta, )ai[n:
voi j a m a i t o vapautuvat «aänoöste-lystä.
vaQdca mitä syödäksemme j a
juodaksemme j a se o n erinomaisen,
asia. P a l j o n täällä a n p u h u t t u -jon-
U n l a i s e s t a ahravitsemlstilasta n i m e n ­o
m a a n u r t i e l l l j o i d en suhteen. Ehkä­pä
siinä o n (dlut p o ä ä k i n . N y t
a i n a k i n s i t t e n •nStKiään, iniHä t a v a l la
SUOMEN PAINI NOUSEE
Lukemattomat v a n h a n p o l v e n A m e -
rikjmsuomalalset muistavat tämän k o ­t
i m a a n e r i k o i s f e t i p a i n i m a a n a . Glemr
me v a r m a a n olleet lamakaudessa, kos­kapa
Lontobstakin h e r a h t i y k s i ainoa
k u l t a m i t a l i . Ilosanomana o n k u i t e n ­k
i n sanottava, että täällä ön p a l j on
edistytty j a meillä on^ s u u r i joukko
n u o r i a p a i n i j o i t a , j o i s t a varmasti l ä ­hitulevaisuudessa
saadan u r h e i l u l l e m ­me
Ilon aiheita. M a i n i t t a k o o n , että
Suom. P a i n i l i i t o n j a T U L : n p i i r i n m e s -
taruuskilpailuiäsa o l i tänä vuMina l ä ­hes
4,000 osanottajaa, vastaavan l u ­vun
oltua aikaisemmin n . 1,000. S e ­k
i n j o 'otsöättaa kohoavaa suuntausta
tällä rehdillä u r h e i l u n a l a l l a.
V A L S T E A M E R I K A S S A
K a u t t a maailman tvmnettu e r i n ­omainen
yleisurhelluvalmentajamma
Armas Valste o n p a r h a i l l a a n vieraile^
massa siellä Ameriltassa j a h a n k k i ­massa
valmermusoppia meidän omille
Urheilijoillemme. Härxeno matkansa
on varmasti sangen tervetullut t u : -
heilullemme j a s en vuoksi erittäin
OSUUSTOJMINTAPAKIN
H a l u a t k o o l l a v o i m a t o n yksilö t a i ko
voimakkaan J o u k o n jäsen? Yksilönä
S i n u l l a ei o le j u u r i nditään m e r k i t y s ­tä
tuotannon t a i t a r v i k k e i d e n jaon
suhteen. S i n u l t a e l kysytä mitä t a r ­v
i k k e i t a tarvitset, etkä Sinä voi v a i ­k
u t t a a h i i m o i t t e l u i l n . M a h t a v a t e o l -
lisuuskäpitällstl o n k a l k k i kaikessa.
Yksilön ' on joko ostettäVa' t a i kärsit­tävä.
K a p i t a l i s t i s e n tuotantojärjestel­män
laki määrää tiiotteidiin l a a d im
j a h i n n a t . Yksilö l i i t t y y työtoveriensa
kanssa yhteen, muödÖBtaen tihion,
taistellakseen parempien p a l k k o j e n j a
työsuhteiden puolesta. K U n h än v o i t ­t
a a taistelussa, s a a h ä n paremman
p a l k a n . iEIintojen määrääminen j ää
edelleen kapitalisteille. H e yrittävät
tehdä t u r h a k s i työläisten saavutukset
k o r o t t a m a l l a ' t a r v i k k e i d e n hintoja.
Työläisten-saavutus <>li v a i n Väliai­kainen.
O n t a a s k i n lähdettävä alusta.
T a r v i k k e i s i i n nähden o n todettava,
että teollisuuden h a r j o i t t a j a tuottaa
v a i n myyntiä, eikä i h m i s t e n tarpeiden
tyydyttämisiä varten. Hän t u o t t aa
s i l l o i n 'kuin se o n hänielle edullista
j a niitä tavaroita, j o i s t a saa k o r k e i m ­m
a n voiton markldnoniä. Samoin o n
a s i a n l a i t a t a r v i k k e i d e n l a a t u u n näh­den.
H i l j a t t a i n sanoi Canadan, tetveys-kaUpimkllaisväestö,
vaikka luulisi
v a n päinvastoin koska kau;
asuvat teollisuustyöläiset ovat j ;
tyneet uniölhin j a ovat näinollen
heisemmääsä kosketuksessa to
kanssa k u i n maaseudulla asuvat
m a r i t . Syy tähän hajanaisuuteen
ole yksinomaan teoUisuustyölälsi
t a i sanoisinko unlol^en jäsenissä.»
r i n syy ehkä on ösuustolmintavii
itsessään. Emme ole kyenneet %
mään keinoja unloiilstisen liikb
m u k a a n vetämiseksi osuustoimint&
Me ofemme v a i n näperrelleet yköi
d e n kanssa. R i s t i r i i d a t j a erimlelisi
det työläisten kesken ovat vain kdt
^ k b i ä a j ä l i a j o t t a j l en alkaansaanoi
sda, elvjtkä todellisia. Työväenltiiä
pyrkimykset ovat yhteiset. Ne
T a i s t e l u pareihmafp tuotanto- ja Jai;
järjestelmän luomiseksi. Vasta ^tt
-poistuu h i n t a k i s k o n t a j a väärenns
tavarat m a r k k i n o i l t a.
Infcematiohal-osuusllikkeen valtst^
ttiskornlteäh pu<desta: Wra. Laim
Ent. punakaartilaiset
Idittäyät Canadasta
saadusta avusta
tarpeellinen. Suomalaiset u r h e i l i j a t | m i n i s t e r i M a r t i n alahuoneessa, että
edottavat suurella m i e l e n k i i i m o l l a h ä ­n
e n p a l u u t a a n k o t i m a a h a n .
Lämpiihät urheiluterveiset!
Helsingissä, h e l m i k u u n 17 pnä 1949
Uolevi Kemppainen.
Kuuluisa suotiialainen
juokisija A. Stenroos
60-vuotias
H e l s i n k i . — ( S - S ) — H e l m i k u u n 24
pnä täytti täällä P a r i i s i n olympiakiso­j
e n maratonSätikari A l b i n Stenroos 60
Vuotta. y
A l b i n Steni-öos kuuli» yleisurhei-imnme
nousu- j a s u u r k a u d e n v o i t t o i ­s
i i n juoksijoihin. Henkilökohtaisen
Suomen mestaruuden hän o n s a a v u t ­tanut
15 k e r t a a j a lisäksi ollut k o l ­masti
H R : V : n . SM-viestljoukkueessa.
Suomen ennätyksiä hän K o r j a i l i a i ­k
o i n a a n j a j u o k s i p a 20 j a 30 km:liä
M E : n k i n . Jo 1912 A l b i n Stenroos oli
edustajanamme Tukholman olympia­kisoissa.
S i l l o i n häh v o i t t i pronssi­m
i t a l i n 10.000 m:llä sekä varmisti
Hannes K o l e h m a i s e n j a J a l m a r i E s k o ­l
a n lisäksi hopeamitalivoitön murto-maajoukkue
juoksussa.
V a r s i n a i s e n suuruutensa Stena saa­v
u t t i 1924, sitä- ennen jo k e r r a n u r h e i ­l
u n s a lopetettuaankin. Hän v o i t ti
Parisissa olympialajeista r a s i t t a v l m -
man ylivoimaisemmin kuin kukaan
m i m maratoonari koskaan olympia­kisoissa.
Kaksi vuotta myöhemmin,
s i l l o i n j o ikämiehenä, Stenroos v i e r a i li
Amerilcassa voittaen New Y o r k i n h a l -
k i j u o k s tm j a s i j o i t t u en B o s t o n i n m a ­r
a t o n i l l a toiseksi.
Faraiuiettttja töntgen-valokuvauksia
. HebinkL — (S-S) — K a k s i m e r k i t ­tävää
keksintöä o n tehiQrt p a r i n viime
vuoden kokeilujen jälkeen y l l c ^ i s t on
h a m m a s k l l n i k a n röntgenok^. t ri
Y r j ö Paatänx Hän o n keksinsrt-me­netelmän,
j o n k a a v u l l a saadaan i h m i ­sen
koko hampaistosta -röntgenkuva
urheilumme nousee.
erään m y r k y l l i s e n k e m i a l l i s e n aiheen
käyttö kielletään Canadassa myytä­v
i e n jauhojen valkalsemisessa. M y r ­k
y n väitetään olevan vaaratonta i h -
misUle, mutta eläimillä kokeiltaessa
se o n t o d e t tu vaaralliseksi. Eikiäiän
se liene jokapäiväisessä leivässä käy­tettynä
v a a r a l l i s t a myöskin ihmisten
terveydelle, vaikkei se o l e h e t i t a p p a ­vaa
1 Tämä on v a i n y k s i esimerkki,
m u t r a niitä on m u i t a samanlaisia,
j o i s t a emme tiedä nutään.
K a i k e n l a i s i a k e m i a l l i s i a a i h e i t a käy­tetään
ruokatavarateolilsuudessa, «ikä
ne s u i n k a a n lisää kyseessä olevan r u o ­a
n ravintoarvoa v a a n päinvastoin v o i ­vat
olla v a h i n g o l l i s i a k i n , i f i i t t a mie
emme voi yksilönä estää n i i d e n käyt­töä,
sillä yksilönä o n i h m i n e n v o i m a ­t
o n m u t t a joukkona voimakas. Tässä
j o u k k o j e n yhdistämisessä meiUä on
s u u r i tj'ömaa edessämme.
Canadassa ei u n i o n i s t i n e n l i i k e ole.
vielä kflnhittänyt osuustoimintaan
p a l j o a k a a n huomiota j a i l m a n u i f i o i -
den y h t e i s t o i m i n t a a ei meillä ole s u u ­r
i a k a a n mahdolllsuuksia ryhtyä har­j
o i t t a m a a n osuustoiEftiTmalHsta' tuo­tantoa.
Tilarme näyttää olevan s a ­m
a n l a i n e n myöskin Yhdysvalloissa.
Sielläkin näyttävät osuustoiminnalli­set
yritykset onnistuvan paremmin
maaseudulla k u i n kaupuhgels*^. F a r ­m
a r i t näyttävät käsittävän osuustoi-mintakysymyksen
paremmin kuin
Toronto. — Ent. PunakaartilalJ
y h d i s t y k s e n sihteSeri Edla Peltola
Ilmoittanut Lennart Hjortliille täi
saapimeessa kirjeessä, että ybdis;
o n saanut Canadassa entisiltä pur
k a a r t i l a i s i l t a vuosi takaperin ket
tyistä varoista Sirola-säätiöltä 1,1
k i l o a sokeria, j o k a myytiin. ISten
a r p a j a i s i s t a saatujen tulojen peru
teellä o n y h d i s t y s siirtänyt huolta
Hileen 500,000 m a r k k a a . Tästä rahs
tosta jaetaan hautausavustuksina t
muuten pulaan joutuneille toverei
3,000 i n a r k a h eriä.
"Järjest&hme nimessä ja puolei
lähetämme p a r h a a t toverilliset kiito
semme T e i l l e , j o t k a olette toveritu
t e i n näin hyväksemme uhranneet
muistaneet meitä unhoon jääneiti
sanotaan kirjeessä lopuksi.
16,000 keltatautita-paustä
viime vuonna
Suomessa
H e l s i n k i - — Suomiessa sairastui fc
t a t a u t i i n viime vuonna 16,000 hen
löä, joka o n 65 prosenttia enemn
k u i n 1947. J o i l l a k i n seuduiUa kel
t a u t i esiintyi epidemian luontoise
esim. Valkeakoskella, missä saira^
700 henkilöä.
P E N I S I L L I N I N HINTA
Moskova. — NeuvostoUiton tervt
denhoitoministeri o n päättänyt a l i
taa perUsilllrUn h i n t a a.
kahdelle f i l m i l l e , kahdella k u v a n o t o l -
l a . Tähän ^kuvausmenetelmään p e ­r
u s t u e n M n - n y t ä^ettäln o n k e k s i ­nyt
uuden kallokuvausmenetehnän,
j o n k a a v u l l a voi<£aan Ihmisen icallosta
saada röntgenkuva, jossa näkyvät Icas-vöjen
etuosan -ohella -myös -'molemmat
sivut j a haluttaessa myös k a l l cm t a k a ­osa,
siis samalla t a v a l l a k u h i m a a ­p
a l l o s t a tehdyssä tasakartassa voidaan
l i i t ä a i k a a läiaida maa^iallon vastak-kai.
slllakin T u o l i l l a olevat manteret j a
meret. -
—«tostraaUassa a s u u 2.4 neakHöä
-neUAnailia k o h t L VertaHim voolesi
mabUtXakDön, «ttä Ytad^vaDoissa
asuu 44.2 j a E n g l a n n i s s a S8ft2 heiilii-löä
n e U t e i a i l i a k o h tL
Snrnlla ilmoitamme, että rakas äitimme
SOIFIA MÄKEL&
WateTs-kannast3, imoii St. Josepliin sairaalassa Sadbnryssa loka­kuun
4 p:nä 1 9 4 8 , ? 8 v. 4 U E . ja 11 piavan ikäisenä
Häntä kaivaten sorevat lapset-ia lastenlapset.
KIITOS
K a i m e i n katoksemme k a i k i l l e , j o & a ottivat o s a a äitimme hautaus-tilaisuuteen.
K i i t o s H . S u l a l l e j a E . Sukselle i n i h e i s t a j a osanotosta.
s:ilto5 C S J : n Sudburyn osastoa naidotoroUe lauluista, kantajille,
kahvitarjoilTm a v u s t a j i l l e j a niistä monista seppeleistä, joilla pei­titte
äitimme lepopaikan.
LABSET
Mnistosaau>ja äidiHe j a isälle
Sofia /a JiRrft Mäkelälle
;2ati knoU 4 päivä iokaknnta 1948 ja isä 4 päivä maaUskimta V« V
W a t e i s - l a u u i a a s a .
P o i s vuoiflfet ovat v i e r i r ^ et
j o isän - k i u d a n a s ta
j a r i n p a l l e s i saattaneet
d e n u n e äidin r a k k a a n .
TeHIe l e v o n a n s a i t u a n y t suomme
jälkeen vaivojen
j a kUtoIIisna Icaivaten m e
teitä a m a Auist^extm».
Lapset j a lastenlapset.
ii
I
Ix