Vapaus, February 11, 1950

              5,* -. o, ..
^ tl
» H P
:^ «sivu 2 Lauantaina, helmife?rll p: — Saturday Feb. 11
« » eeeoi^ < ^ tv tl» Bo»
msna» Bern e g,TgcMtay, Oatitttei
* TiLAUEDniNair: ^
Cap«dwmt ( «JOO O tt. 8;»
N d ^ i j a h ^ ^ työtä
Jos canadalaisilta kysyttäisiin suoraan, että kumpaa he
ISnään täsrttää jCdla. MarttiDen |
Long takeita 80 motta,- Omdtteluni- i
me i)äivän sankarDIc. !
Huonieniia,' t-k 12 p:nä täjrttäa I
» i i
m/
l l i i l l l : V -piaakoköontuv^ta alahuoneen istunnolta odottavat, kirkuvaa ; cnnitteiuihini
Fnink Bonffo North Cobaltlsta 74.j
vuotta. I
Utino librjn St. Catharineata täyl-'
tää 50 vuotta. I
yhdymme sukiilateten ja ystävien i
| Ä p g i i | | | S n ^ ^ "toimenpiteitä-työttömyy^^
f5i5SS*ls5^*iSife ¥^ varmasti yksimielinen: Työttö-toijuttaya!
kuitenltin poliittisessa ilmapiirissä merkkejä
työttömyyden torjumisen asemesta Ottawa valmis-suurta
noitajahtia varten. Tarkemmin sa-muut
sanovat
mmm
mm
mmm
SK "raäofli^^^ jotakin vähemmistöryhmää
Ifllf eivät ilrneisestikään halua tehdä mitään
| ; f i : i Bmtalouskriisin ratkaisemisen hyväksi. He eivät arvatta-
II; ^'Visir halua panna tikkua ristiin pyhästi vannoen luvatun
täystyöllisyyden hyväksi. IJe eivät ilmeisestikaan halua luo­pua
siitä YhdysvaUain sotapolitiikan tukem on
jo ehdyttänyt Canadan ulkomaamarkkinat ja uhka^nyt tätä
';,'niaata ja kansaa atomisodan kauhuilla. Jotta ihmisten.mie-
., lei Voitäisiiri käähtää näistä todellisista probleemeista, Otta-
I f l i i ; ; s^5^pöl^^ ja suuhnittölevat jon-
-fcmiaistä^^^^v^ pröpai^andan
'Ut- avulla saatiin tekosyy uutta noitajahtia vatien. N
|Ä '^ötfiJcin vähemmistöryhmää vastaan on paljon helpopipaa por-
"! kilin työttöroyysaviistuksen antaminen i^rötitöniille ja
h \ .l^yoin^dollisuuksien järjestäminen työtä haluaville!
. i . ^ : . . » Kaikkein vaarallisempana merkkinä uhkaavast?i noitä-
|l] jäidi^ oh torypuolueen kansallisen johtajan, eyerSti Drewn
''•'viimepäiväiset puheet. Oppositioryhmän johtajana harien
tehtäväkseen on ilmeisesti tullut yleisen mielipiteen syvä-ijmbldcaus
sitä varten, että hallituksessa olevat porvarit voisi-
I v . f t ; V • -vat helpommin hypätä kriisikysymyksestä noitajahtikysymyk-t4
«iBeri;r\ Ont. pitämässään'puheessa mr. Drew sanoi
lliBl|liffiM'v''ieia^ "Jos te voitte lopettaa vastarinnan
f ' '..$|&ttamallä ihmiset pelon valtaan, silloin te olette lopettaneet
".^n (oppositionin) yhtä menestyksellisesti kuin jos olisitte
' käyttähfeet kuulia."
Vanhana porväripolitiikkona mr. Drevv tietää siis aivan
hyvin, että ihmisiä peloitellaan siinä mielessä, jotta oppositio
' voidaan tukahduttaa. Ja voidakseen tukahduttaa cänadalais-ten
kasvavan opposition sellaista sisä- ja ulkopolitiikkaa koh-
;.';taan, niikä o jä sodan
•'"^^^^atii mr. 'Drew esitti Ottavvassa järjestämässään pröpa-.
lili^mä^laisu
'^^'•^^^ •'kommunistivakoilijoita" vastaan.
^^Mr. <nrew sanoi, että ,hän tulee kysymään, miksi hallitus
^"ai ole ryhtynyt "tutkimaan kommunistista toimintaa tässä
.:.Haasa" jne. • ' ••''•^^r;': i l i S ^ i ? #5.;^ nähdään, oppositioryhmän johtaja ei halua tietää
p|j^^|S:|;;^!^sit£^"^ vuoksi kun tässä maassa
p|ip|||||€Sf •^^^^;^m ^p.0,000 työtöntä! Painettakoon tällainen asia villasel- • •
I I' ''rVi Sensijaan olisi saatava toimeksi uusi ja suurempi noita-
, jahti jäsen perusteella hallitukselle "yleisen niieiipiteen vaa-timiiksesta"
uusi rikoslain 98 lakipykälä, jonka avulla voitai-
"kommunisteiksi" kaikki jotka puhuvat täys-ä
rauhan asian puolesta — ja näin pelotellen
. :"\'"vaimöntaia kansan oppositio "yhtä tehokkaasti kuiri kuulia
• "• i^äytiäraäUä", kuten mr. Drew itse sanoo.
Tämä on asian yksi puoli — taantumusporvärin ruma
puoli.
^. Mutta siihen kuuluu toinenkin puoli — kansanjoukkojen
^ kaunis puoli mihin sisältyy täydellinen vastakohta kaikkea
! wsitä kohtaan mitä mr. Drewn aivoituksista käy ilmi. Halli-
" - tukseita ja alahuoneelta on vaadittava, että se ryhtyy päät-
- '"."taxdin toimenpiteisiin maätalouskriisin ja työttömyyden lie-yJentämiseksi
sekä rauhan säilyttämiseksi. HaUitukselle on
muistutettava, et^ liberaalipuolue lupasi vaalitaistelun, aika-
-~^a täystyöliisyyttä — eikä uhannut kansaa millään noita jah­dilla.
Ja eversti Drewlle on sanottava: Raapaiskaa punakau-
'%\m lietsojaa ja t6 löydätte yhdeksässä tapauksessa kymme-ki
Vojiestä, että hän on rikollinen. Tässä yhteydessä ei ole sen
.t .huonompaa esimerkkiä kuin Yhdysvaltain kongressin epä-
V;; amerikkalaisen komitean puheenjohtaja — kahdensadan pro;^
Ij '7;,SÖitin amerikkalaisena esiintynyt kaikkein suulain puna-kauhun
lietsoja J . Parnell Thomas, joka nyt istuu varkaaksi
i todettuna jossakin yhdysvaltalaisessa vankilassa tiilenpäitä
' iukemiassa. '
Puriakauhun lietsonta ja sen perusteella järjestettävä noi-ippeta
maatalouökrysiä eikä täytä työttömien vatsaa.
iMr. Drewn ehdottoman noitajahdin avulla ei liioin vaimen-kansanjoukkojen
oppositioa hallituksen ohjelmaa vastaan
on tuottanut nykyisen maätalouskriisin ja työttömyyden
uhkaa tätä maata A-ielä sodallakin. Noitajahdin ja
'ähemmistöryhmien vainoamisen avulla ei voiteta mitään
jl^^fl; muuta kuin maailman demokraattisten kansojen ylenkatso­it
' 'JK ' ^, minen ja sellaiset poliittiset taistelumuodot minkä epädemo-
.. kraattinen hallituskomento kulloinkin säättää. Siksi me vas­tustamme
noitajahtia sen kaikissa muodoissa «ja toivomme,
•-«etiä hallitus ja alahuone kiinnittäisi kaiken huomionsa kehit­tyvän
talouskriisin lieventämiseen.
— o O o — — .
Bntaiinia^ vaalit
» Helmikuun 23 pnä pidettävät Britannian vaalit ovat jo
4 '. täydessä menossa^ Valittavaksi tulee 625 edustajaa ja tarjolla
t on'yli 1,800 ehdokasta, jotka kaikki ovat sijoittaneet lain
takausrahan — yhteensä noin 750,000
ehdokas, joka ei saa kahdeksatta osaa
annetaan hänen vaalipiirissään, me-takausrahansa
ja kuvaavaa on, että esim. liberaalipuo-ottanut
]o vakuutuksen siltä varalta, että sen ehdokkaat
4^:V^ 1 : » menetfävät 200 takausmaksua! ,
pi||||||||:|p;|i;;ii^^^^^ vielä, että pääministeri Attleen johtamalla i^iilSil*^^^^^ *^ ehdokas miltei kaikissa vaalipiireissä,
J^^^ Churchillin johtamalla torypublueellakin. Liberaa­li
yjlij^uiiliiieella oh yli 4 Britannian kommunistinen
I ' , —^mdlue ön nimittänyt enemmän ehdokkaita kuin 'milloinkaan
ennen, kaikkiaan 99 ehdokasta.
j SIELLXKIN O.V BHS ««KIISI"
I Itaeluottämukseh' krifal Neuvosto-
Venäjällä — Globe aiid Mail lehden
otsikko Edward Crankahavn artikJte-lisf.
a helmik. 9 p. 1950.
AMEBIKAN E.SNXTY»TASOA
Genetal' Motors on juuri jakanut
$65ftQ0,Q0O ' neljännesvuoden' voltto-rteinkoja.
DuPoht perhe omistaa 40
prosenttia sen osakkeista. TOmä tar­koittaa,
että DuPohtlt saavat $23.000,-
000 noin 13-vlikon voltto-psingoksl.
. . Presidentti Truraan antoi myös
uuden ennätyksen lupauksi&sa kun
häh kertoi mcllic...että Jokainen psr-hej^
a $12,000 vuosltuibt v. 2.000,
. , .Eilen hallituksen tilastot o.solt-
Uvat. että työttömyys on kehittynyt
oiiteen ennätystasobn «ödaii jälbeen.
Läheff 5,000,000 työläistä myönne­tään
hakevan työtä, jota eivät löydä
. . . Tämä on eäplleihättä liian opti­mistinen
luku. Sähkötyölälstcn union
huolella laatima tutkimus osoittaa,
että hallituksen työttömyystilastot
ovat tavallisesti 1,000,000 pienemmät
todellisuutta. Tämä tarkoittaa, että
noin 6,000,000 amerikkalaista on nyt
työttömänä . . . Tähän el sLsälly osit-iäisesti
työssä olevat; jotka työsken­televät
puolella palkalla tai vieläkin
pienemmillä tuloilla. Osittain työttö­miä
arvioidaan olevan 10 tai 14 mil­joonaa.
Tämä tarkoittaa, että 60
miljoonasta alkuisesta, jotka olivat,
pari vuotta työssä, on 16—20 miljoo­naa
kokonaan työttömänä, tai saa
vain noin puolen viikon työstä pal­kan
. . . — D a i l y Worker, N. Y.
/4-
Fort WiJliafflissa
V
Ti'-
Viime viiliolIa antoi Quebecin pääministeri Duples<is "munaloKkolain" nojalia määräyksen sulkea
Lnited JewLsh People^s Orderin Montrealin osaston "Kitlttuorikeskuksen". Tämän noin $125,000 mak­savan
haalin saikemiseksi esitetfUn sellainen tekosyy, että sieUä käsin harjoitetaan "kommnn^stlsta
propagandaa". Tkpaiu on herättänyt suuttomasta; kaikissa edistysmielisissä ihmisissä. Oikealla
Duplessisin poliittisen poliisin päällikkö Paul Bensit toimlttamassa"KnlttuuTiIaitoksen" sulkemista.
pTTAWA JOUIINAL
ON i r c p " S S A AN
Ottawa, — Ottawa Journal sanoi
täällä ! toimliuskirjbltukfi^ että
Yhdysvaltain puölufetussihtccri Louis
A. Johnsonille olisi pantava suuka­pula
sen vuoksi kiin häh .sariöi. >ttä
Yhdysvaltain aseybiriiat"lyövät Sta­linin
heivettilri. jös hän aloittaa jota­kin".
Journal sanoo; 'että "tällainen
kielenkäyttö on alentunut torikieleh
tasolle ja se on valitettavaa kaikissa
olosuhteissa. Maailman nykyisessä
tilanteessa se bn. pelkkää edesvas­tuuttomuutta
sen- lisäksi, että se on
vulgarlsta ja tyrmistyttävää." «
Tässä '{oimltusklrjoituksessa säho-taan'
edelleen, "Mr. Johnsonin halpa
shbvlnlstisuus on siis tässä tilanteessa
rikollisuutta. Koko maailman' ihmi­set
toivovat epätoivoissaan jotakin
ulospääsyä siitä tragediasta niissä he
nyt ovat. Kun Yhdysvaltain s^tasih-teeri
käyttää tällaiisla sanoja niitkä
lisäävät tragedian mahdollisuuksia,
mikä on niiden ainoa mahdollisuus,
niin tä-mä on nuLsentavaa." — Cana­dian
Tribunen uutistieto.
In
p l i l i i Ä J ; ^ ; ^ " 'Punaka
WMmm^:Mi:J:--^ neta ka
- \ j^i'.' '-^amikä ui
; v l l l ^ ^ f ' /"vahemmist
'TimesUipirtin hä­vitys*'
Törontof^a
Toronto, O n t .— Helmikuun 7 päi­vän
iltana esitettiin Don-haalllla
Toini Aaltosen kirjoittama ja Suomi-
FUml OY:n valmistama ääni-elokuva
"Pimeänplitin hävitys" ja heikosta
ilmoittamisesta huolimatta oli yleisöä
saapunut haali täytefen.
Tämä filmi onkin katsomisen arvoi­nen.
Se kuvaa hyvin sattuvalla ta­valla
tilanherrojen ja heidän alusta­laistensa
välisiä suhteita, sitä ylellistä
ja irstailevaä elämää jota tilanherrat
viettivät alustalaistensa kustannuksel­la
Suomessa 1870—80 luvuilla. Tek-nillisesti,
kuvauksen selvyyteen ja
talteelllsuuten sekä äänen selvyyteen
nähden, on se myöskin yksi Suomi-
Filmln parhaita tuotteita.
Lohdutukseksi niille jotka eivät ol­leet
tilaisuudessa saapumaan tähän
Montreal. — Munalukkolakia ja sen
käyttämistä United Jewish Pebple's
Orderin Kulttuurik€skuk.sen sulkemi­seksi
on nostattanut yleisen protesti-myrskyn
kaikkialla maassamme ja
erikoisesti Quebecissa. LPP, Quebecin
CCF, McGillin oppilaat, erinäiset sa­nanvapautta
puoltavat järjestöt, Ot­tawan
ja Toronton lehdet Ja monet
muut ovat liittyneet tähän protesti­liikkeeseen.
•
"Totuutta ci voida lukita", sanoi
UJPÖ: n kansallinen sihteeri Morris
Biderman kokouksessa, jos-a oli läsnä
300 jäsentä. ^
"Me tulemme esittämään asiamme
Canadan kansalla. Me puolustamme
oikeuksiamme Canadan kansalaisina
ja me emme lepää ennenkuin muna-lukko
on otettu pois ja Kulttuurikes­kus
avattu." ;..
Julkisessa, lausunnossa, jota on
jaettu tuhansia,; UJPO:n johtokunta
sanoo, että "Duplessis käyttää vanhaa
Hitlerin pelätintä 'bolshevismia; oi-keuttääkseen
toimenpiteensä. UJP-Ö:
n'ylelrien töimfiitä' bh heräitkh
juutalaisten ja ei-juutalalsten kunni­oituksen
Ja rakkauden täällä Cana-dassa.
Huutaa (kommunismista ^ on
vain Duplessisin yritys -saada.-itsensä
syyttömäksi; Tänään se bn Kulttuu­rikeskus]
Huomenna se voi olla mikä
mUu järjestö tahansa, joka herättää
tniplessissä vastenmielisyyttä. Ei yk­sikään
demokraattinen, edisty-sftiieli-nen
juutalainen^ järjestö ole turvassa
niin kauan kun tällaisen rikollisuuden
sallitaan jatkua.
UJPÖ: n johtokunta kehoitti demo­kraattisia
cahadalaisia lähettämään
Duplessisille tulvimalla protesteja ja
ilmaisemaan täten heidän vihansa
tällaista fasistista toimenpidettä vas­taan.
CCP:n Quebecin jaoston sihteeri R.
Boisvert luonnehtii munalukkolain
"vahingolliseksi".
CCF tuomitsi nykyisen Duplessisin
••sortamtskamppailun"'. Tähän kamp­pailuun,
sanottiin siltä taholta, liit­tyy
"National Film Boafdin tuotta­mien
filmin 'kieltäminen. Jolietissa
Jehovan todistajain kaappaajien syj-tr
teeseen. asettamisen kieltäminen,
Montrealin Catholic Teachsr Allian-celta
edustusoikeuden kieltämisen ja
neljän henkilön vangitsemisen vain
siitä sy>-5tä. että he kerä.sivät allekir­joituksia
adressiin".
LPP on myöskin aktiivisesti kan­nattanut
protestikamppailua. LPP:n
Montrealin järjestäjä Harry Bindei"
sanoi, että-hänen puolueen-sa kannat­taa
viimeiseen saakka UJPO:n kamp­pailua
Kulttuuiikeskuksensa takaisin
saamiseksi.
McGill yliopistossa oppilaiden val­tava
enemmistö äänesti munialukkb'
lakia vastaan ja kansalaisvapauksien
komitea valittiin tarkoituksella herät­tää
koko yliopisto käsittämään kuinka
kansalaisvapaudet ovat joutuneet vaa­raan
Quebecissä. V
Civil Liberties Union myöskin alkoi
taiTOokkaan kamppailun.,: Jäsenilleen
eri puolille maakuntaa lähettämäs­sään
kirjeessään C L U huomauttaa, et­tä
"tämän rakennuksen sulkeminen
on selvä esimerkki kuinka kaikkein
alkeellisin puhevapaus, painovapaus ja
kokoontumisvapaus riistetään, muna­lukkolain
avulla. Mr. Duplessisille tu­lee
sanoa, että deinokraattiänieliset
canadalälsefc • eivät • hyVäksy''sellatsiä^
lakeja." . •
Samalla kun hyökkäys Quebecin
vähemmistöryhmää vastaan oh kohbtr
tanut yleisen vihan, ninpaikkakim-nan
suurliikemiehet byat vaiti;; Aina
valmiina puolustamaan miljoiieerien
asiaa "vapaa lehdistön" paikalliset sa­nomalehdet
eivät ölb sanoneet mi­tään
palstoillaan'munaiukkolaista.
Sensijaan Montreal Star, jortka o-mistaa
rikas J. W. McConnell, kielsi
jyrkästi ottamasta UJPO:n $300 ar­voista
ilmoitusta, jossa olisi esitetty
UJPÖ:n kanta tähän asiaan.
Kun UJPO:n puhemies kysyi kuin­ka
muuten heidän järjestönsä voi
saada äänensä kuulumaan munaluk­kolain
takia, niin Starin vh-käilijain
taholta sanottiin, ettei se ole heidän
asiansa. Starin taholta sanottiin: "Se
on meidän politiikan vastainen . . . l i ­säksi,
julkaista tuollainen ilÄoitus tuli­si
haittaamaan meidän liiketointa."
Standard, Jota myöskin kontrolloi
McConnell, kielsi ilmoituksen selittä­mättä
siihen syytä.
Mutta Ottawa Citizenilla on enem­män
rohkeutta ja itsenäisyyttä. Voi­makkaassa
toimitusklrjoituksessaan
Citizen sanoi,- että munalukkolaki on
"hylättävä"!, ,• • •
"Jatkuvat , k a n s a i a i svapauksien
loukkaukset Quebecissä Jiorostavat oi­keuksien
laia väittämättömyyttä", sa­noo
Citizen. '^Puhevapaus cn tehty
mitättömäksi}, •• toimihtahuoneistojeh
oviin on pantu munalukkoja ja hen­kilöitä,
joilta on löydetty adresseja,
on vangittu V., Kaikkien näiden ta­pahtumien
päällä leijailee korkean
viranomaisten uhkausten epämiellyt­tävä
lemu." f
"Jos Canada .kunnioittaa Yhtyneit­ten
Kansain Vapaus julistusta, niin
kaikkein maakuntien tulisi jlateisesti
nbudattaa .Sitä. Muuten'kasvaa vaa-iimuSj
että oikeuksien lain tulee liit­tää
niihin- perustuslain muutoksiin,
joita parhaillaan' harkitaan.'^ •
Vaikutusvaltainen liberaalinen' Sa­turday
Night, jota toimittaa B . - K .
Sanwell( tuomitsi jyrkästi Kulttuuri- teri lcbtis*ertEeja,'tarissiälsi^ • ;
isen.-.''- Miinalukko- ' '•'""Y^L. •''•'•J^-':-'':''
^oiminfaikilfa
Fort Williani.-^2Sroia'5gTnmeniun-tä
naifita pääm ijflj^^ yhtyä'j4
muodostaa Idlta, joäa toimisi Inter­national
oniasliikfceeh yhteTde;sä. Mi­nä
hartaasti uskon, «ttä siitä 'tulee
ajan mittaan voimaikas talcnemäntien
ja kuluttajain järjestö, joka voi toi­mia
yhteW£sti ösuultpimmtaliik^
kanssa "^jä^.sen tukeinis^il;- •
Äleidän iortwilliämllaisteri naisten
on herättävä jä ctetteva;
tehtävät, jotka ovat' edeisämSnie: Mei-'
dän.cn tunnustettava, että olemme
paljon jälessä P<at: i i^hurin sisai^
tamme csuustdmintatyö^ä ja. inei-dän
on &äsitefctävä täihä seikka ystä-;
vällisenä haasteenx ^'^ "-'
• Kirjoitan tämän pienen artikkelin
siinä toivossa..että sa lähestyisi niitä
ihmisiä, jolta emme voi muulla taval.
la lähestyä, ja että he vastaisivat mei­dän
haasteeseemme tulemalla seuraa­vaan
kokoukseemme. Toivon, että he
j liittyisivät meihin ja auttaisivat ko­hottamaan
ryhmämme voiman aina-län
sen vertaiseksi kuin on Port Attr
hurin i^hmä, että voisimme rehelli­sesti
sanaa: "Me teemme osamme, me
.'kannamme meidän osaamme kuc^r-mastai"
Tähän saakka Port Arthurin
I naiset ovat kantaneet koko 'kuorman
i Ja-minä kysyn teiltä, onko oikein, et­tä
näin on asianlaita? Eikö meillä ole;
Fcrt WiUiamissa naisia, jotka- ovat,
yhtä eteviä, yhtä kiintyneitä oman
sekä lastensa toimeentuloon? Eikö
meillä; ole naisia, jotka yhtä hyvin
kannattavat yhtenäisyyttä ja yhteis­työtä
fyölälstemme olosuhteiden pa­rantamiseksi?
Onpa tietenkin!
Teille, jotka ette tiedä mitä me jTi,
tämnie tehdä, minä sanon,' että en­simmäinen
pyrkimyksemme ori suo­rittaa
Valistustyötä osuustoiminnalli­sista
menetelmistä- Tämä' on yälttä-mätöntä,'
että voimme paremmin ym­märtää
miksi on meille -edullista 'kan­nattaa
bsuustbimintaä ja se niyös
auttaa nieitä edistymään työssämme.
Valistustyö cn avain meidän kaikr
kiin probleemelhimme, siis sitä bn kä­siteltävä
ensiksi. Opimme tätä valis­tustyötämme
"oppitunneilla.", jolta pi­dämme
jokaisen kokouksemme yhtey,
dessä.' Näinä tuhilit ovat sekä ihie-ienkilntbisia
että opettavaisia, "rpisek-si,
me autamme rahojen han.kkimi-sessä
sellaisiin osuusitoiminriallislln
tarkoitu"isiin kuin vapaita kesäleirejä
varten lapsillemme."_ 'Tämän voimme
tehdä: järjestämällä'tUaisuuksia; ku-.;
f i in Ir/SricorffAiia ' f a r i e c i i l i c t o • tr tri •' ' •
Puhdfmen ^ t t a Kerättää
— KUtti lääkäri, tulkaa
rzesti, sillä p l ^
avaimen. ''
, V ä k e e n Ja unenpöpcröiaea ]
ri vastaa: , , ;. .
-^;T4b?t?fitt€l£o sitä avainta
van välttämättömä£tl jo yöllä?'
SÄVIJA EI TUWA
Vanha' intiaani ori jciikun
fcäts^ut kuri; valkoinen mies on •
'tehdä tikjaTja Ippu^
seeri sanoo: " '
_ ^'Paljon savua, el tulta."
yp?'iCTi.VEDov
Laulujen säveltäjä osallistui j
teihin ia[tulfhumaJaan.^^H^
plancn luokse ja alkoi soittaa,
hän bUlbpjettanut "saapui ei äs vi?
,pcjiveuti
aa
ajeritsh
, soimi
3E>'JEV
Yarvara P<
mutl
ia Mnenluo'köeerijä; sanoi: "Itioniutensa
- '']Kunteibititt^,niihlöinv | a jai J»^^
ystäväni kanssa: Mikä oli i en kap. 1 iJea suuren t
ieen nimi, jonka juuri soititte?" *" rfcäristönsä
'Säveltäjä hymyUi ylpeänä ja sai
' "Teette ole kuulleet sitä eniiai
Se on ykslTminuh viiineisistä sävi
sistäni." :
"Sitten minä voitin vedon,
ystäväni väitti, että piano ei ole^
keassa vireessä.'
SSi
keskuksen i sulkeriii^en. - Miinalukko
Jairi alaisena mr..Duplessis on "po­liisi,
tuomari,, sheriffi ja hirttäjä",'Sa­noi
Saturday Night ja varoitti, että
Duplessis voi sulkea 'Quebecin Angli-can
arkkipiispan palatsin taikka; Ang-lican
tuomiokirkon' kysymyksessä ole­van
lain nojalla eikä kenelläkään ole
mitään sanomista". •
17 jääkiekkojoukkuetta
Helsingin piirisarjassa
Ilelslnlu. — Jääkiekkoiluvaltaa alaa
Suomessa päivä päivältä. Siitä on
mm. todistuksena se, että TUL :n Hel­singin
piirisarjaan oli tammik. 10 p,
mennessä ilmoittautuhut kaikkiaan
17 joukkuetta kolmessa eri luokassa.
Jääkiekon lisäksi on Suomessa entuu­destaan
harrastettu jääpailopeliä, jo­ka
jäänee jossain määrin syrjään jää­kiekon
vallatessa entistä. enemmän
kannatusta nuoren väen jä yleisön
keskuudessa. '
Toront<^ —.V-E-päivää, jolloin
puminen lopetettiin Euroopassa
vuotta sitten ja jolloin sodittiin
tien jopettamisek^ tullaan v
niään Canadassä Canadan Eauh
kongressin'tbiseri karisalli.senkonB
tionln pidolla. Ilmoitti viime viifc
K.bngre.ssiri puheenjohtaja tri t
Eridipptt. ?bnyeritioni pidetään 3
rbntossä toukokuun 5, 6 jä 7p^:ri;
''Meidän' tähtä;im_essä on tuhai
edustajaa", häh sanoi, "ja suurta
vala aktiivisuudessa ja kannatta^
lukumäärän .nousua pn tapahtunut s
•riij^äri" aikaan kiin " sulje^ttiijen of"
takana 'yalmlsteUaan vaarallisia se
suitouitelniia."
Muistuttaen .että Kongressi
viime ^oioriria pidetyn Parisin
— V. 1949 lisääntyi Ontarion säh­kölinjat
3.889 maililla ja 40,000 uutta
taloutta sai sähkön.
man Rauhankongressin pää;,
jonka jälkeen tri Endicbtt sanoti
jtoe-^iÄ^
. Klitamiiie; on ' • yiÖä sXlois^e^
mutta meiUä pn jo noin Mi;ltfste, ;Jp^ ' ' ' ~"
psallistuyat voimistblui^mtei
juiui järjestänanie. 'Nämä lapset ^ a -
vat ensiluokiiäisfca -ohjausta hyvin
tunnetulta paikalliseita vbimisteiljal-ta.
Se ei maksa lapsien vanhemmille
mitään rahassa, ainoa vaatimuksem­me
on, että he ovat osuustoiminnan
kannattajia Ja kiitän jäseniä. Tällais­ta
työtä voinome laajentaa eri kult­tuurillisille
aloille sitä mukaa kun voi­mistumme.
Lapsenne saavat kaiken
tämän ja teidän ei ole tehtävä muuta
kuin oltava tosissaan innostuneita
csuustoimlntaan.
esitykseen voin mainita; että tämä
filmi tullaan esittämään täällä tuon­nempana
vielä uudelleen. Tarkoitus
oli esittää .se heti ainakin kahtena
iltana. Muun toiminnan vuoksi liaa-lilla
ei sitä kuitenkaan voitu tehdä.
Miitta niin pian kuin se haalijärjeste-lyjen
puolesta; sopii tullaan se esittä­mään
uudelleen ja ilmoitetaan .siitä
aikanaan.
Tämä filmi on CSJrn keskuksella,
josta osastot voivat sitä vuokrata.—g.
Me emme ole poliittinen ryhmä.
Kaikki yhtenäisyyden ja osuustoimin­taan
kiirilj-neet ovat tervetulleita.
Kiltamme kokoontuu uudelleen keski­viikkona,
tkT 15 p:riä, klo 8 lp. Labour
Templen seurahuoJneessa (sivuovi)
Ogden kadulla, aiinä pyydän kaikkia
osuustoiminnan, .järjestyneeri työväen
ja yhtenäisyyden ystäviä saapumaan
sinne silloin. Saatte kuulla mitä meil­lä
on sanbmista ja jos te olette yhtä
mieltä kanssamme toivomme, etta
liittyisitte riieihiri. — "Mlckey".
lieet; '>3*ene>^isy3^^ ijlyt' i
^äh tiile^^ Ifcasyaä • 'täjTsi-ikäiseK^^
pakoittäa rauha Canadan sotai '
Iljoille. Tämän hetken kiire
ei sub meille kasvamisen yle:
kongressin"Pomini pa:
kamppailu osoittaa, että canad
voivat ja tulevat taistelemaan raiili!
puolesta
^ Virallinen kutsu tullaan läbii
lähettämään kautta koko maan..
koisiln tbimenpiteisiiri r>'hdytään"!
jittaaksemme iyöväen voimaa
gressissa. Tri Endicott toivoo,
satoja edustajia tiilee suoraan
ta Ja verstaista. "Useissa maissi
Saavutettu siiurtä menestystä
rauhankomiteoita bn mui
suoraan työmailla", hän sanoi.
Tämän lisäksi tulee edustajia
oista, kansallisista kulttuiui- ja
jesjärjestöistä, nuorisoryhmistä ja
teraanieri järjestöistä. "Todeffi
dessa", hän sanoi, "kaikenlaisten
jestöjen edustajia (lukuunott
rraliittisteh puolueiden), kuten
harikomiteolderi ym. kokoontuu J
teen toimimaan rauhan puolesta,
''Kun tulisi k^säj^ käpsjä''
Britannian parlamentissa on heinäkuussa 1945 suoritettu­jen
vaalien perusteella 390 laboristia, 217 torya ja kansallista
liberaalia, 10 liberaalia, 5 itsenäistä ja 2 koriimunistia.
Vaalien pulmakysymyksenä, minkä noin 25,000,000 ää­nestäjää
joutuu ratkaisemaan, on se miten saadaan taantu­muksellinen
torypuolue tappioon tilanteessa missä Läbor puo­lueen
pikeistojohto muodostaa toryjen kanssa Britannian
"amerikkalaisen puolueen". Labor puolueen oikeistojohto on
liittoutunut torypuolueen kanssa ulkopolitiikassa, mikä edis­tää
Yhdysvaltain imperialismin etuja Britannian kansan tap­pioksi.
Labor puolueen oikeistojohto on omaksunut torypuo­lueen
ohjelman, mikä vaatii sum"ia sotamenoja, jotka ovat
aiheuttaneet korkeat verot ja kansanjoukkojen elintason las­kemisen.
Tässä tilanteessa todellinen oppositio/'amerikkalaista"
puoluetta vastaan nousee vasemmistolaisten laboristien ja Bri­tannian
kommunistien keskuudesta, jotka jTittävät vaiktittaa
siihen, että töryt tulisivat lyödyiksi niin, että samalla kertaa
tulisivat lyödyiksi myös ne oikeistolaiset laboristit, jotka aja­vat
tor5''jen ohjelmaa ja muodostavat toryjen kanssa Britan­nian
"amerikkalaisen puolueen".
Ihanteellinen ratkaisu olisi tässä vaiheessa se, jos tory­puolue
tulisi perusteellisesti lyödyksi samalla kun Labor puo­lueen'
oikeistolaisten asemesta valittaisiin mahdollisimman
paljon vasemmistolaisia laboristeja ja kommunisteja.
Vaikka tämä nikkeliperukan talven
suhteen on ollut vähän hiin ja näin
— siitä ei oikeastaan tiedä vielä muu­ta
paitsi se mitä on kuultu Canadan
"kesämaasta" British Columbiasta —
niin kesää tässä jo kaivataan.
Ei niinkään paljoa kärpästen, "köy-
'hien ystävien" vuoksi, vaan siksi, että
saisimme jälleen luissamme ja na­hoissamme
timtea sen kuinkk.kurjia
maan matosia me canadalaiset olem­me
arjalaiseen jänkkiturlstiiri vcrra-
:ten.'
Näyttää siltä, että talven pitkien
iltapuhteiden aikana canadalaisten
mieliin kehittyy sellaisia vääriä aja­tuksia,
että tämä maa. sen joet, jär­vet,
metsät ja muut resurssit kuulu­vat
muka canadalaislUe; Tämä
bolähevikioppi, joka voi levitä vain
pimeinä talvikuukausina, on suurinta
maanpetosta ja subversiivisuutta mi­tä
maan kamaralta löytyy. Ajatella
sitä hävjttömyyttä, tai lieköhän pe­räti
Jumalattomuutta, Jos ei tuimus-teta,
että kaikki mitä tässä maassa
on, maat ja mineraalit, metsät ja met­sänriistat.
: sekä järvet ja joet kaloi­neen
kuuluvat jänkeille, joilla on ko-solta
dollareita!
Mutta niin kiittämättömiä ja jänk.
kien dollarijmnalaa pelkäämättömiä
canadalalsla on kuitenkin olemassa,
että Canadan hallituksen resurssi ja
kehltysjaostcn Kenbrassa sijaitsevan
matkailulautakunnan johtaja b. Leo
Dolan joutui (tammik. 24 pnä) pitä­mään
Jyrisevän puheen n<ä väärä­oppisia
canadatJaisia vastaan ja ju­listamaan:
"Turistionkija ja -metsästäjä ci
harvenna meidän metsienime riis­taa
eikä jokiemme kaloja. Tämä
on sellainen .^nomio, joka on koh­distettava
oniaa kansaamme koh­taan,
ja 'tilastot todistavat tämän
Taitoksen paikkansapitävyyden.".
Tämän Juurevan väitöksen lisäksi,
jenka sisältönä on "inaan matosia
olenune me canadalaiset Jänkkeihhi
verrattuna" nir^ Dolari esitti viralli­sia
tilastotietoja eri maakunnista.
Siellä Ikuisen kesän British Cplum-biassa,
missä "pakkanen on pannut
aidan seipäätkin" tänä-talvena löytjTy
aivan mi|rskaayaa todlstiisainehlstoa.
Vupnna 1948; ^ellä , "tuomittiin riis-tansuojelulakien
rikkomisesta 1,114
maakurinan, asukasta ja ainoastaan
esittää samansuuntaisia todistusalne- } taat Canadassä tyhjentävät Tela
riistoja Alljertästa, Saskatchewanis-ta,
-Manltobasta, Ontaricsta ja ran­nikkomaakunnista.
Ja hän esittää
toistamiseen ylläkuvatiinlaisla väitök­siä
mitä hän höystää seuraavaan ta­paan:
•
"V. 1949 Ontari<»sa; myyUin
283,000 metsästyslupaa asukkaille
ja niistä saatiin $430,000. Er asuk­kaille
(jänkxiäeVmyj^i^
meisästysiapaa ja niistä' saatiin
$363,0(10. Selväiiikään kukaan
järjissään oleva heiokllö eY voi sa­noa
minulle, että 17,200 vierailevaa
urheilmniestä tappaai Ontariossa
enemmän riistaa kuin 283,(IÖ() On­tarion
asukasta. Siitä Iiablfmatta
on kirjoittajia, jotka yrittävät us-kottaa
teille, että vierailijat vie­vät
liiari paljon riistaa Ontariosta
ja että he ovat todellisundessa ai­noita
riistan ahmioita. Se on nau­rettava
väitös. ..
Jos siis haluamme pUatosipatrioot-teja,
niin pysykäämme pois metsistä
ja kalavesiltä sekä rukoilkaamme
kaikkivaltiaan jänkkidollarin nimeen,
että tulisi pian kesä, jotta me näki­simme
niitä jänkkien TU-hellulcalas-kolme
(3) el asukasta" (jänkkiä). Ja tajia, joilla on sekä rahaa että vai-mr.
Dolan vakuuttaa että "toisten
maakuntien suhteen vallitsee saman,
lainen tilanne. Nämä tilastbt tekevät
\-alehteIijpita niistä jotka sanovat ja
sanovat niin usein, että lierailevat
urhellumiehet ovat niitä jotka teu­rastavat
meid^ riistaamme ja rikkc-vat
meidän säädöksiämme. Usfc^oVro
kukaan rehcllisasti, että 3 600 vierai­levaa
urhelluxniestä tappaa enemmän
riistaa kuin.-.<^.000 canadaläist^?"
(Nämä ovat BC:n tilastoja vuoden
1948 nji. suuren riistan metsästäjistä.)
kutusvaltaa siinä määrin, ettei hei­dän
joukostaan löydy neulallakaan
hakien riistalakien rikkojia!
Kiittäkäämme samalla sitä jänk-kien
doUarijumalaa siitä, että se lä­hettää
tänne KVP:n tapaisia yhtiöi­tä,
jotka Canadan oikeuslaitoksen
päätösten mukaisesti myrkyttää Spa­nish-
joen v ^ t ö ä siinä määrin, ettei
sillä perukalla enää yhdenkään cana.
dalaisen tiee mieli kalalle, ja Joka
ptiolustaa itseään ^Iäisilleen jaka­massaan
monistetussa idrjeessä sillä.
Sanottakoon vielä, että mr. Dolanjettä '^ikkipaperipuu-japaperiteh-jokiin,
puroihin ja Järviin tätä |
ditionalista (riistäsuojelulakia)
rikkoen".
Suurta kilttämättömyyttä ja
slivisuutta osoitti se 'KVP:n työ!
joka yUämairiitun asiakirjan Vaj
delle lähetti ja sen yhteydessä
ti: ;•
>'.., Tämä tehdas cn saanut
puheenaihetta osakseen Ja on
leenkih puheeri aiheena. Ja Sun
manlaisia paperitehtaita on
Canadassä, niin täriiä yhtiön (:
tettu) kirje selvittää jonkin vera
sitä veden pilaamista, mitä näjnät^
taät ajheuttavat.
. ' ' - •. .• . , •
"Nuo Amerien rabamiriirt^
luavat tehdä mitä halaavat
olemme rakentaneet heille ^
hien dollarien edestä
laittannt besähuvila- ja ta^
paikkoja. He teurasUvat va^
riistan ja hävitjgkvät ' " ' » ^
kai ja: nyt kä;iken pesuksi haioj
vielä lukea meille lakiakin,
tainäh tehtaan työläiset k»**^
että kyttä se estetnomio on «i^
paUuEaa^."
Mitäs sme voidaan jos itsd^
ihniisiä löyt?y, JQtka katsorat^g
canadalaisiiläkin pitäisi olla Jcö^
sanarivaitaa tässä maassa ja
tämän vääräoppisuutensa vuo5s^
lä epääriierikkäläisen kornit^
rastuleeh.
Pitäisihän meidän •käsittää-1
mikä ori hyvää järikkien urfi
lastajllle, ja' -metsästäjiUe, seS
ant^ja^lireflle yieerisä — siiHeo*
caztadäiaiset saa koskea.'
Kimhan siis-"tulisi kesä jai
sB^, että nähtäk^ aäien j . ^ ^
Jelevat riists^^
iteensa k
eräissä ke;
itä "iiävj
lajsiraklcau;
ra). Isääns
lee - elä)
"Ensiral
TJanomista
ja siinä 1
:at JO laps
aiheuttivat
orjuutta
[elkeinpä aii
joilta ö
•jrgenjev sai
raistossa. Si'
lUJin ja siellä
lenDurkkauk
I sihteerillä
mtshilla
anelle venäj
luinaisnuiojj
iRossiadia".
Turgenjevir
itus oli usk
roskin syyt
lotonaan oli s
tuhou
[olioin köijo
;ennus ja sen
irea kirjast(
anskahkielist
säilj-tetä
jääneitä t<
1,662 nidettä,
lettä). Va
tta' lausui
ini o n hyvi
)jaelluet
i" kiilttu
itedlistä n
Iäisiltään
raON NUO
iENJEV
Vuonna 18
•he muutti
[enjev kävi k
ivin Institut
aan myöhem
tolia. Syksy]
oppila:
oon, jossa 1
en puhf
[opisto-opin
etarin yliop
tiedel
ijevin 1
ja hänei
yliopist
loltteli run
sekä B;
liani Ja
luistelee kirjj
immin. Aloitt
[unut Pushkin
:ä heidän ohe:
iin ja Bened
i uivat
I )pulla nucri
ffletnjovin kel
runolem
aibitus kuv
1 letnjov olikii
ttä se oli vielä
«oKmatta Sov
tuonaika
Lausun !
festa synt
suun 15 p
kine herkl
Erikoisel
Signe Huc
Ystä\-}7c
Sault St(
Sydäm
yllättivät
kaalia kj
Kiitos
h mr. W
aalle tyt1
täjiä mrs
kiitos kai
Muisto
sesti.
Hearst
w
m
'JS»?
•H*