Vapaus, August 23, 1949

              Yhden päivän
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
«lirun <-l-i iunnustetta\'a'Viihtyväni
- - ;r:vall:se5£a majatalossa.
/^"'sT en orjanmerkki ystäväni!
>^«r nauraen. Mutta nyt
. io-3'^:n. inistä varmasU pidat.
'^Häi tui..ui %-ahtimestarin j a tilasi
. ^ - maa. jonka nimeäkään en
-nut ennen kuuUut.
'"Minun cli kyllä ihafltava häntä.
•Tjn hän näyui olevan niin kotonaan,
v-fcän väliä hän kohottautui j a ter-
Xii vlb:.i.-:iä naisia — hän käyttäy-
| ^ ' k u : n ci milloinkaan olisi oUut
ffiuuta kuin kreiri. ,
gun tiU aika lähteä, tarttui
y^r^ jrauhic^tuneena povitaskuunsa.
' c ^ - j . =;r.ä. kuule, ctappa ja lainaa
"ull' k - :nppi. kuiskasi hän j a nau-rorväl3ä!
i ujosti. Minulla ei ole y h ­tään
pieniä rahaa.
Tämä oli vanha hyvä temppu r a -
k£3nu£til:nri]tä. . '
y - t - ; s.nahan olet rikas! huudah­da
h;ini:n:>s:yneenä.
_ p>h ivjo äyrit, ne saivat kyllä
Piaa laia: aile. Nyt elän velkoja te-iemäi:
a- .Muistathan, että fysiikan
fciria=Ä3 sellaista, että kun pääs­ti
tiilikiv.n putoamaan kuudennesta
ker:okf-c?'.a. n i i n se voisi lingota toi­sen
tiilikr. cn yhtä korkealle — siis
tavallaan puioukseh voimasta! Niin
ofl' niinunkin laitani, ymmärrätkö-
Kun on pannut menemään 45,000
tniunua, vei tehdä velkoja yhtä pal­jon,
ennen kuin köyden pää tulee
eteen. Ja kun v a i n kerran olen nai­misissa,
niin
Hiincn oli luvattava lähettää raha­ni
ensi tila.^sa. Minullahan oli oltava
ne datukseini, kunnes saisin työtä.
Mutta hän tietysti unohti asian. Muu­ten
sainkin lyötä heti kotiin tultani.
Mestari Olsen oli saanut rohkeutta
piipjnrakcnnistyömme jälkeen ja ot­tanut
tehdäkseen k i r k o n muurauksen.
Aloitin uudelleen apumiehenä.
Eräänä piiivänä keskellä kesää sei­soimme
ryiimä.5sä telineillä huilaa­massa,
cli näet hj'vin lämmin. Olim­me
.saaneet vähän olutta osuuskau­pasta
ja iciimme rintatautisgn tove-nmme
muistoksi — hän oli juuri
kuollut. Tuella pölyisellä maantiellä
kävili nuori mies laahustaen käärö
kainalossa — hän heilutti keppiään
ja lauloi kuuluvasti. •
— Tiiolla ei ole pölyä k,urkuEsa, sa­noi
mestari Olsen, ja ms muut nau-roimn:
e. Mutta mitä hittoa — voi
saakelin perhanaa!
Totisesi) se o l i Ludvig. Hän kävi
kiinni telinelankkuihin kuin metsä-
TaloudeQinen kdramto
Hclsiiiia. >- (S-S) — rralousvaa*al-la
puita hellaan" on konemestari Ot­to
Pilikäsen uuden pilkeliesikeksinnön
mottona. Ja tämä motto pitää k i r j a i ­mellisesti
paikkansa, sillä esim. kolme
pientä piliettä. joiden yhteinen paino
on •vaia 250 gr. keittää 10—12 minuu­tissa
yhden kiron vettä 100 asteeseen.
Pikalieden polttoainesäästö on 80 %.
Konemestari Pitkänen on suunnitel­lut
tätä uutta pilkeUettä kuutisen
vuotta, j a keksintö esiteltiin jo viisi
vuotta sitten asiantimtijoille. Silloi­sen
vaikean raaka-ainetilanteen ja
patenttisuojan hankkimisen takia ei
päästy Uesien joukkoyalmistiikseen.
Nyt on patenttitoimisto kuitenkhi r e ­kisteröinyt
mainitun keksinnön.
Asiantuntijat ovat la^eneet, että jos
kaikki maan liedet uusittaisiin, voitai­siin
näin saadulla polttoainesäästöUä
maksaa vuosittain koko meidän sota­korvauksemme.
Piikeliesi on tunnettu
sellaisesta yhdistelmästä, että tulipe-sään-
jchdetaan polttoaineen kaasuun­tumista'varten
kuumaa palamisilmaa
paineen alaisena keskitetysti ja näin
syntynyt kaasu poltetaan keittoastian
alla Ja sivuilla. Koska polttoaineeiksi
sopivat kuiva pilke, kävyt, paperi, yms.,
tulee tämän kansantaloudellisesti tär­keän
lieden yleistymisen rinnalla myös
polttoaineen kuivaus j a pakkaus ajan­kohtaiseksi.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION O F F I N L A ND
140 Wellington Street,
Ottawa, Ontario.
Puhelin 6-2389
piru, seisoi yhdellä hyppäyksellä
edessämme ja sinkosi nyytin lankulle.
— Kuuletkos, mestari — voinko taas
aloittaa? sanoi hän hyvin tyytyväi­senä.
Viidessä minuutissa hän oli vaihta­nut
vaatteita ja oli täydessä vauh­dissa.
— Sinä et mennytkään naimisiin
silloin? kysyin minä hieman vahin­goniloisena,
kun olimme yhdessä jäl­leen
aivan kuin ennenkin.
— Äsh, se oli pötyä kaikki! Asia
on niin. että se voisi kyllä olla muka­vaa
sille, joka tykkää sellaisista asi­oista,
mutta minä ainakin omasta
puolestani sanon kiitos — J a kuinka
on yhdistyksen laita?
Niin. se oli hajaantim^it.
— Meidän on saatava se käyntiin
taas, kuules — ja pantava ylipäätään
vähän vauhtia agltatioon. Sillä minä
sanon sinulle — siellä on ihmisiä, jot­ka
istuvat j a hyötyvät — ja juhlivat
köyhän kustannuksella. Ihmisiä, jotka
elävät suurellisesti, ymmärrätkös!
Olihan hänellä siltä itsellään koke­musta.
Muuten hän osoitti sitä har­voin
käytöksessään. Hänellä oli enti­nen
humöörinsä eikä hän milloinkaan
katuriut "noiden äyrien" hukkautu-mista.
Hän oli ollut kuningas yhden
päivän, mutta hänestä oli yhtä hyvä
seistä telineillä ja katsoa sieltä tule­vaisuuteen.
— Vesimeloonin viljelys on vuosisa­toja
vanha.
MATKUSTATTEKO SUOMEEN
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jos olette/suunnitelleet Suomlmatkaaime ensi kevääksi,
n i i n nyt o n A I K A tilata laivapaikkanne sitä varten, sillä myö­hemmin
laivapaikkojen saanti on kovin epävarmaa.
Teidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa, koska haluatte
matkustaa, n i i n matkailutoimistomme huolehtii siitä, että
Teille varataan laivapaikka haluamananne aikana.
I l m o i t t a k a a , josko haluatte edestakaisen tai ainoastaan
yhläälicpäin lipun.
Menomatka — koska? ..— .....
Takaisin lulo — koska?
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 Sodbnry, Ontario
TORONTOLAISET
TANSSIT
TAaMOLASSA
Joka lauantai-iltana
T E R V E T U L O A T A R M O L A N T A N S S E I H I NI
M/S BATORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suunnitelkaa N Y T myöhäiskesän j a syksyn viettoa Stiomessä
Lähtö: 9. syyskuuta, * 10. lokakuuta
• PoiUKca» HriifaxigB. lokak. 12
Varhainen joulumatka: marraskuun 10
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N i A A M E R I C A L I N E I NC
j 0 5 Drummond B l g d . 1117 Ste-Catherln© St-, W « MontreaL
Suoniet]
n byva
Dempkraattisei
lä ohielma
Se kansalllMn Ja ulktqjolUttipeii
suuntaus. Joka oU vallitsevana maam­me
itsenäisyyden, ensimmäisellä nel­jännesvuosisadalla,
perustui ajatuk­selle,
että Suomi on lännen etuvartio
itää vastaan Ja että sen tämän ase­man
ylläpitämiseksi on nojauduttava
aina siihen lännen imperialistiseen
suurvaltaan, joka Jyrkimmin asennoi­tuu
Neuvostoliittoa vastaan. Sille u h ­rattiin
yksinpä Suomen itsenäisyyden
ja riippumattomuudenkin asla, mikä
kävi erikoisen selvästi ilmi vuoden
1918 kuninga§hankkeista Ja lopuksi
Suomen liittämisestä Hitlerin sota-suunnitehnlln..
Tätä politiikkaa, jo­hon
Ulttyivät. kansanvallan rajoituk­set
ja Neuvostoliitolle ystävälUsmie-lisiin
työväenjäriestöihin kohdistu­neet
laittomuudet ja vainot, SBSDL
pitää perinjuurin vääränä ja turmiol­lisena.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto tunnustaa kansanmie edistyk­sellisten
piirien jo sata vuotta sitten
omaksuman kansallisen elinetumää-rltelmän.
jonka mukaan Suomen on
rakennettava olemassa olonsa ystä­vyydelle
Venäjän,kanssa, mutta Jota
maamme porvaristo myöhemmin vää-risteli
toisaalta liittoutumalla taantu­muksellisen
tsarismin kanssa, toisaalta
nojautumalla t?iiantumuksellisiin ulko­valtioihin.
Enpen kaikkea S K D L läh­tee
siitäi elinetuinääritelmän uuteen
aikaan sovellutuksesta, jonka maam­me
vanha, yhtenäinen työväenliike
suoritti todetessaan, että Suomen i t ­senäisyys
on mahdollinen vaiii uuden,
vallankumouksellisen Venäjän Hitossa
ja tiuTTin. Sotapolitiikan syksyllä 1944
romahdettua nämä periaatteet saivat
virallisenkin tunnustuksen, mutta sen
jälkeen ovat a^udsemmat sotapuolueet
pyrkineet jälleen nojautumaan Neu­vostoliiton-
vastaisiin, u i k o puolisiin
voimiin. Suomen JCansan Demokraat­tinen
Liitto on horjumattomasti sillä
kannalla, että ulkopolitiikkamme on
perustuttava ystävyyteen ja yhteistyö­hön
Neuvostoliiton kanssa sekä kaiken
Imperialistisen sckaantvunlsen ehdot­tomaan
torjumiseen. Järkkymätöntä
työtä rauhan hyväksi pitää S K D L niin
valtiovallan kuin yksityisten kansa­laistenkin
velyolllsuutena.
Koska kansa, joka sortaa toista
kansaa, ei itse voi olla vapaa, on kan­sallisia
vähemmistöjä suojeltava kaik­kea
kansallisuuBsortoa vastaan. Itse-näisyysalkana
(, esiintynyt pyrkimys
riistää ruotsalat^lt^i kansanosalta sen
oikeuksia on epädemokraattisena tuo­mittava.
S K D L puolustaa tinkimättä
ruotsinkielisen vähemmistön niinkuin
muidenkin vähemmistöjen kansalais-ja
perustuslaillisia oikeuksia.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto pitää ka,^anvallan merkittävi­nä
saavutuksina yleistä, yhtäläistä
äänioikeutta ja yksikamarista edus­kuntaa,
jotka työväenliike äänioikeus-taistelullaan
V.; 1906 valloitti ja jota
työväenliikkeen muut saavutukset
myöhemmin ovat täydentäneet.
Mutta Suomen Kansan Demokraat­tinen
Liitto toteaa samalla, että suxu--
porvaristo on ' säUyttämillään etuoi­keuksilla
— tuotanto- ja raha-laitos­ten
monopoliliä.; hallitsemillaan pro-pagahdavällnelUä.
lehdistöllä ja kus­tannustoiminnalla,
sekä vaikutusval­lallaan
kouluun, kirkkoon, oikeuslai­tokseen,
virkakoneistoon ja armeijaan
— kyennyt suuressa määrin tekemään
tyhjiksi yleiseen äänioikeuteen j a par­lamentaariseen'demokratiaan
sem­moisinaan
kilnhltetyt toiveet.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto on näinollen sitä mieltä, että
vain kaikkien etuoikeuksien ja samal­la
lupkkaherniiiden riistäminen suur-porvaristolta
voi johtaa todellisen
kansanvallan toteutumiseen. Tämän
päämäärän saavuttamiseksi on k a n ­san
edistyksellisten voimien taistel­tava
niin eduskunnassa ja muissa
edustuselimlssäl kuin myös niiden u l ­kopuolella.
Yhdistymis-, kokoontu­mis,
lausunto- j a painovapauden o-hella
kuuluvat mielenosoitus- j a lak­ko-
oikeus kanrah välittöminä tahdon­ilmauksina
demokratian perusperiaat­teisiin
ja muodostavat tehokkaan vas­tapainon
suiUTKJTviarlston ulkoparla­mentaarisille
voimavaroille. Myöskin
itse voimassa olevaa eduskuntalaitos­ta
Suomen Kahsati Demokraattinen
Liitto pitää htetörialllsena saavutuk­sena,
jota jatkuvasti on kehitettävä
oikeudenmukaistaraalla v a a l i lakia,
laajentamalla äänioikeutta, mm. alen­tamalla
ikärajai('-18 ikävuoteen, sekä
vahvistamalla kansan osanottoa Ja
valvontaa laiiKääd^ntö- ja toimeen­panovaltaan.
Vain laajemman demokratian poh­jalla
on Su(Hnen itsenäisyys ja työtä­tekevän
kansan b^;nillinen vapautu­minen
mahdolUnen.
in.
Suomen itsenäisyysaika on merkin-ziyt
huomatta viäia taloudellista kehi­tystä,
mutta samalla suuntaaman
keskittymistä kapitalianiUe ominaisin
vaarallisia seurauksin. Teollisessa elä­mässä,
erikoisesti; puunjalostus- Ja
muun vientiteollisuuden alalla, ön
tuotantolaitosten omistus keskittynyt
yhä harvempiin käsiin, n i i n että U -
louselämämme. ;,9vainasemat o v at
muutaman k y i n n ^ i l ^ perheen mää­räysvallassa.
SY^Ocä suttrteoHteuos
j a sanirpanldt - ole
mäSn valtaansa vain talouselämässä
saattaen annoilleen niin pienjrrittä-
Suomen Kansan Demokraaillnnt Liitto (SKDL)— Dcmokra-tiska
FÖrbundct for Finlands Folk (DFFF) Perustettiin lokak. 1944,
kahden Suomen kansalle kohtalokkaan sodan jälkeen, joihin hallit'
kien edistyksellisten ja rauhaa rakastavien voimien kcr<i uuden
kansallisen ja yhteiskunnallisen pcruslan Suomen kansan olemas-sadolle.
; >; ^
SKDLin perustajina olhat Suotuen Kommuivstiften Puolue
ja sosdem-puotucen sodanvastainen sosialistinen sivusta, mutta
siihen ovat sen jälkeen liittyneet lukuisat muut edistykselliset kan­salaisjärjestöt.
Sen jäseneksi voi liittyä jokainen puolue, järjestö
ja yksityinen, joka hyväksyy sen periaateohjelman, joka hyväksxt-tiin
toisessa liittokokouksessa Iteinäk. I pnä 1949. Ohjelma on seu­raavanlainen:
Jät Ja talonpojat kuin työläisetkin,
ne ovat levittäneet vaikutusvaltaansa
myös yhteiskuntaelämän eri aloille se­kä
maan politiikkaan, toisaalta edus­kunnan
ja hallituksen, toisaalta ra­hoittamiensa
u 1 koparlamentaaristen
keinojen avulla.
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton käsityksen mukaan maan ja
kansan etu vaatii, että suurpääoman
monopollmahti murretaan kansallis­tamalla
suuryhtymät, maan mlneraa-llrikkaudet,
vuoriteollisuus, veslvoi-malähteet
ja voimateoUisuus sekä ot­tamalla
myös ulkomaankauppa edis-tyksellisestl
uudistetun valtion hal­tuun.
Maan talouselämä on samalla
järjestettävä demokraattisen suunni­telmatalouden
pohjalle, olemassaole­via
valtion liikelaitoksia kehitettävä ja
uudesti järjestettävä poistamalla niis­sä
Ilmenevä virkavaltaisuus ja ulko-maanl^
auppa ratkaisevasti suunnatta­va
kriisittömän talouden maihin.
Pienyrityksiä, osuustoiminnallisia ja
kunnallisia yrityksiä enempää kuin
maatalouttakaan SKDL: n esittämii
kansallistamisohjelma ei koske, vaan
se pyrkii päinvastoin niitä suurpää­oman
riistopyrkimyksiä vastaan tur­vaamaan.
Sen tarkoituksena on muu­taman
kymmenen kansantalouttamme
hallitsevan ja kansan enemmistön hy­vinvoinnille
ja tulevaisuudelle elin­tärkeän
suurkapitalistisen yrityksen
valtion haltuun ottaminen ja siten
pohjan luominen suunnitelmalliselle,
koko kansaa palvelevalle taloudellisel­le
järjestelmälle, kuten SKDLrn hy­väksymässä
erillisessä kan.sallistamis-ohjelmassa
tarkemmin selitetään.
IV.
Suomen torpparien suuri nousu työ­väen
rinnalla v. 1918 päättyi tappioon
eikä työväenpuolueen ajama torppa­rien
vapautukseen perustuva MAATA­LOUSUUDISTUS,
jonka kansanval­tuuskunta
jo oli lailla vahvistanut,
sellaisenaan toteutunut. Porvaristo
piti kuitenkin välttämättömänä tur­vata
asemansa omalla maareformil­laan
sekä sitä seuranneella asutu.stoi-mlnnalla,
joilla maahamme luotiin
verrattain paljon muodollisesti itse­näisiä
tiloja. Porvariston suoritta­mana
tämänkaltainen uudistus on
kuitenkin johtanut siihen, että suurin
osa näistä tiloista oh liian pieniä, epä­edullisesti
sijoitettuja ja vajavaisin
rakennuksin ja työvälinein varustet­tuja,
minkävuoksi ne ovat taloudel­lisesti
kannattamattomia. Sekä kää-piötilat,
joita maassamme on enem­män
kuin puolet tilojen määrästä, et­tä
monet pien- ja keskivarakkaatkin
taloudet ovat aika-ajoittain uusiutu­neiden
talouspulien aikana joutuneet
erittäin valkeaan asemaan, suuryiiti-öiden
ja -pankkien taloudelliseen or­juuteen
tai suorastaan pakkohuuto­kauppojen
Ja vararikkojen alaisiksi.
Tämän lisäksi maa.ssamme on edel­leen
tuhansia vuokraviljelijöitä .sekä
metsä- ja maataloustyöläisiä, joille
oman tilan saaminen on suoranainen
elinkysymys.
Sotien aikana maamme porvaristo
lletsoessaan Itä-Karjalan valloituk­seen,
antoi maattomalle väcstöU'- suu­ria
lupauksia, mutta .sotien tuloksena
olikin, ei vain peltopinta-alan pifne-nemlneh
noin 10 prosentilla, vaan l i ­säksi
monisatatuhantisen .siirtoväen
asuttaminen, mistä muodastuikin .;o-tlen
jälkeen suurin maatalou-spoHitti-nen
pulmakysymys. Ilman .SKDLrn
vaikutusta syntynyt ja toteuiettu
maanhankitalaki ei suinkaan paran­tanut
tilannetta, vaan loi maahamme
entistä suuremman kaäpiötilojc-n ja
ahdingossa elävän maaseutu va»;rjiÖn
joukon.
SKDLrn maatalousohjelma edf.llyt-tää
talonpoikaisväestön suuren tyot.ä-bekevän
enemmistön tuotanto- ja t^ji-meentulomabdollisuuksien
turvaamis­ta
sellaisin uudistuksin, jotka eivät
koidu muun työtätekevän väe.sion tai
kansantalouden rasitukseksi. Tärkein
niistä on maan pakkoluovutus ensi­sijaisesti
yhtiöiden, herraskartancici':n,
tilakeinotteUjaIn, suurten h a r r a v - t l i -
Javlljelijäin ja seurakuntain maisU,
toissijaisesti valtion ja kuntain mab>-
ta, liian vähän maata omistaville kää-plötilpille
ja mtiille maantar\it.sijoille.
Toimeentulon tur\'aaminen m a a ta-lousammatin
harjcittajille ja maata­loustuotannon
edistäminen vaatii k u i ­tenkin
myös valtion tukitoiminnan p e ­rusteellista
uudistainista ja sen .siirtä­m
i s t ä tuotantotukipalkkiopoh jalle.
Avustukset ja palkkiot on annettava
maataloustuotannon kokonabuu 11 a
tSt& v a i n matlcklnoita silmälläpitäen.
l^UUän niistä v&Zsev&t osallisik-si var­sinaiset
työtätekevät talonpojat l a -|
hinnä koneistuksen, rakennustarvik­keiden,
maanparannusvälineidcn, ro-tukarjan
yms. muodossa. Pienviljeli­jäin
osuustciminnalllsta yhteistoimin­taa,
koneasemain perustamista ja
maatalouden järkiperäistämistä on
kaikin tavoin valtion toimesta edis­tettävä;
Maatalouskoulutusta on ke­hitettävä
siten, että työtätekeville t a ­lonpojille
käy mahdolliseksi saada
tarpsellintn ammattitaito. Maatar
loutta on kehitettävä lähinnä maam­me
luontaisia edellytyksiä vastaavalle
karjatalouspohjallc ja kauppasuhteet
ulkomaille on hoidettava niin, että
avautuu mahdollisimman kannatta­vaa
maatalous-, lähinnä karjatalous-tuotteiden,
vientiä. Keinotekoisesta
tulli- ja vicntipalkklopolltiikasta oli­si
maataloustuotteiden viennissä va­pauduttava.
Kalastajaväestön taloudellinen ase­ma
on käynyt ke.stämättömäksl ja sen
parantaminen on mahdollista vain
valtion avustustoimenpiteillä. Valtion
on avustettava kalastajaväe.stöä väli­neiden
hankinnassa ja vakuutuksessa,
kalasatamien perustamisessa, kalan-hintojen
vakauttamlses-sa .säilöntätcol-
ILsuudcn ja jäähdytyslaitteiden avulla,
kalanviljelyk-scssä ja ryöstökalnstuk-scn
lopettamisessa, saariston sähköis­tämisessä
sekä sosiaalisten ja tervey­dellisten
olosuhteiden parantamLsc.ssa
huomioonottaen saaristoväestön eri­koiset
olo.suhtcet. »
Kuten kaikkien työtätekevien niin
myös työtätekevän maatalousväestön
clincdut vaativat suurpääoman ylival­lan
poLstami.sta ja kansantalouden
kansanvaltaista suunnltclmallLsuutta,
Vain työläisten ja talonpoikain yhtei­sen
taisteluliiton avulla tämä päämää­rä
saavutetaan.
V. •
Tähänastinsn valtiotalous on peru.s-tunut
pääa-siassa niiden tulojen v a ­raan,
joita valtio .saa verotuksen muo­dossa.
Raskaimman taakan ovat saa­neet
kantaa palkannauttijat ja muut
kaupunkien .sekä maaseudun pienelä?
jät, kun taas .suuromaisuukslen, suur­tuotanto-
ja liikelaitosten sekä suur­ten
metsätulojen verotus on jäänyt
suhteellisesti paljon pienemmäksi. Ve-rotu.
sjärJestelmä on meillä niinkuin
muissakin kapitalistimaissa muodos­tunut
hyvin monimutkaLseksl ja t u l ­kinnanvaraiseksi.
On useita verotus­kohteita
ja erilai.sia veroja, mikä l).sää
verotuksen toimeenpanomenoja ja s i ­ten
myös kan.ialaLsten verora.situsta.
Ratkaiseva huojennus verotukseen
voidaan saada aikaan vain toteutta­malla
SKDLrn kansallLstamisohjclma.
Kuitenkin on välttämätöntä suorittaa
korjauksia myö.s itss verotusjärjestel­mään.
K u n m n ja valtion verotustoi-minla
c n yhdist-jttävä ja yksinkertais­tettava
titen, että on olcmas-a vain
yksi yhtenäinen, alueelliset eroavai­suudet
ja veronmaksajien maksuky­vyn
huomioiva tulovero. Välttämät­tömyystarvikkeiden
välillinen verotus
on poistettava ja tfjimccntulolle vält­tämättömät
tulot jätettävä verotuksen
ulkopuolelle korottamalla verotettavan
tulon alaraja .samalla kun veron as-
Iccttain kohoavaa, käyrää jyrkenne­tään.
Tällöin asteikon on kuitenkin
oltava .sellainen, ettei se estä työnte­kijäin
an«ionrnahdollisuuk.sien ja työn
tuottavalsuuden koj^oamista. Palkka­tuloa
on verotettava lievemmin kuin
vieraan työvoiman ja keinottelun a-vulla'hankittua
tuloa. Aviopuolisoita
on verotettava erikseen ja yksinäisille
henkilöille määrätty erikolsvero pois­tettava
sekä myönnettävä heille .nit-tävä
perusvähennys, mikäli heillä on
hucillettaviaT ;>amalla kun suurirjer-dessa
Totaoaan. LoistoanmnoUti ja
mutista todellisesta ylelUsyydesti on
perittävä, asteettain kohoavaa ylelU-syysveroa.
Liikevaihtoveroa on yleisesti käy­tettävien
kulutustarvikkeiden osalta
tuntuvasti vähennettävä Ja poistetta­va
se kokonaan «lintarvikkelsta «ekä
ravitsemus- Ja palvelusluontolsUta
liikkeiltä, Ja siihen saakka kunnes lU-kevaihtovcro
kokonaan poistetaan, on
sen kanto siirrettävä tuotanto- Ja tuk­kukauppa-
asteelle.
VL
Maamme sosiaalinen lainsäädäntö
jäi itsenäisyysajan taloudelliseen ke­hitykseen
verrattuna varsin vajavai­seksi.
Vasta sotien Jälkeen saatiin
SKDLrn vaikutuksesta aikaan erältä
huomattavia parannuksia, mutta mo­net
tärkeät uudistukset ovat vieläkin
toteuttamatta. SKDLrn sosiaalipo­liittisen
ohjelman lähtökohtana on
vaatimus, ^ttä jokaiselle työtäteke­välle
kansalaiselle on turvattava oi­keus
työhön, toimeentuloon, lepoon Ja
sivistykseen.
SosiaäUIalnsäädäntömme hajanai­suus
on saatava poistetuksi säätämäl­lä
yhtenäinen soslaaltvakuutuslakl,
joka tarjoaisi vanhuksille, sairaille,
työkyvyttömille ja leskille rUttävän
ytiteiskunnallisen huollon Ja johon
kuuluisi myös yleinen sairausvakuutus
vapaine lääkärin- ja hammaslääkä-rinhoitoineen.
Invallldien huolto, ol­koon
vamma saatu siviili- tai sotilas-toimissa,
on sen puitteissa järjestet­tävä
yhtenäisesti kalkkia Invallldeja
koskevaksi. Suurten kansantautien,
kuten tuberkuloosin, reumasairauk­sien,,
sydäntaudin ja hermostohälriöi-den
parantamiseksi on valtion toimen­piteitä
laajennettava. Tuberkuloosi­potilaiden
jälkihuolto on järjestettä­vä
Ja ammattitautien vastustamista
edelleen kehitettävä. Kansaneläkclal.
tos olisi muodostettava yleisen sosiaa­livakuutuksen
perusrahastoksl.
YlcLsillä varoilla tuetun tai hoidetun
asuntotuotannon voimakasta Usää-mistä
on jatkettava niin asutuskes­kuksissa
kuin varsinaisella maaseu­dullakin.
Asunto-oIoJa on kehitettä­vä
terveydellisiä näkökohtia ja yhtei­syyttä
vastaavalle tasolle. •
SKDL vaatii tinkimättömästi, cttft
samasta työnsuorituksesta on makset­tava
sama palkka Iästä Ja sukupuo­lesta
riippumatta. Kunnollisen toi­meentulon
edellyttämä minimipalkka
sekä kaikkia työaloja koskeva riittävä
vuosiloma on lailla turvattava. Työai­kaa
on pyrittävä palkkaa pienentä­mättä
lyhentämään ensisijassa työai­kalain
ulkopuolella olevien työnteki­järyhmien
osalta sekä terveydelle vaa­rallisissa
töls-sä, mutta myös muilla
työaloilla rinnan tuotannon kohoaml-scn
kanssa. Tuotantokomlteat on saa­tava
lailla pysyviksi elimiksi Ja nii­den
laajuutta j a vaikutusvaltaa sa­malla
lisättävä. Luottamusmiesten
asema on lailla turvattava j a ammat­tientarkastus
saatava yhtenäiseksi.
Äitiys-'ja lastenhuoltoa on laajen­nettava
myös maaseutua koskevaksi ja
järjestettävä .se laklsäätelse.stl siten,
että äideille turvataan riittävät pal­kalliset
vuosi- ja synnytyslomat Ja
lomanviettomahdollisuudet sekä pe­rustetaan
lastentarhoja ja -scimiä
kuntiin ja suurempien työpalkkojen
yhteyteen.
VII.
Myös yleinen kunnalhicn äänioi­keus
maa.ssamme on työväestön tais­telun
tules. Vasta v. 1917 vallanku-mouk,
ven vaikutuk.sesta «aatlln porva­risto
mvöntymään yleiseen Ja yhtäläi­seen
äänioikeuteen myös, kunnallis­vaaleissa.
Siitä ja pitkälle kehitetystä
kunnallisesta itsehallinnosta huoli­maita
on kuitenkin sekä kunnallis-hal
innossa että -lainsäädännössä vie­lä
runsaa.sti puutteellisuuksia.
Kunnallista Itsehallintoa on l i l n -
sättdännön kautta kehitettävä Ja laa­jennettava
siien, että kunnallslsta eh-mlKlä
muodostuu paikalllKla kansan­vallan
toimeenpano- Ja valvontaeli­miä
ia että kunnille tarjoutuu edelly-tyk/
vcL nykyistä mencsto'kselllsemmln
toimia työtätekevää väestöä paina­vien
epäkohtien polstamJsoksI sekä
paikallisten sivistys- ja sosiaalisten
olojen parantambiekfil. Verotus on
uudistettava ohjelmamme verotusta
koskevan kohdan mukalseKtl: Kun­tien
t^dloudelllsJa mahdollisuuksia on
li.sättävä Kckä kunnallista liiketoimin­taa
laajennettava Ja kunnalista asun-tcrakonnustuolantoa
valtion tukema­na
voimaJckaa.sti edistettävä. Työttö­myyden
aiheuttamat rasitukset on
siirrettävä kokonaan valtion Ja työn­antajain
kannettaviksi. Kunnan- Ja
kylätiet on otettava valtion haltuun.
Kunnalliselta virka vai talsuudesta on
pyrittävä vapautumaan tehostamalla
luottamu^jhenkJlöiden miorlttamaa v l -
hei-sten verohelpotuk-sia lisätään. Va-( ranhaliijain tarkkailua ja asettamalla
' tärkeimmät kunnalliset virat määrä­ajoin
vaaleilla täytettäviksi.
Jctta myöskin heikossa taloudelli­sessa
ascmas-ia olevat kunnat voisivat
tarjota jäsenilleen samanlaisia sivis­tys-
ja gasiaaliia etuja kuin varak-rattomi^
n vanhuksien, alaikäisten,
perheellisten leskien, invaliidien ym
heihin verrattavien henkilöiden palk­katulot
ja eläkkeet on vapautettava
tuloverosta.
Omaisuus on saatettava myö.s kun-nalllssn
verotuk.sen kohteeksi ja omal-' i^aatkin kunnat, on niitä valtion
suusverotus uudistettava siten, että! "Myöntämillä avutuksllla tuettava.
omaisuuden verovapaata alarajaa ko j Bdlstysmlelisiä henkisiä hairastuksa
rotetaan ja verotusta lievennetään sei- : ^^»'ä urheilu-, nuoriso- Ja ralttlustol-laisen
omaisuuden kohdalla, jota isen mlntaa on riittävästi avustettava.
omistaja ja .länen perheensä käyttää I viIL
työvälineenä elatuksen hankkimiseo..; Maamme virkakoneisto ja crikol-
Toimeentulolje välttämättömän tulon-g^gti oikeuslaitos rakentuvat epäde-ja
omaisuuden yii menevältäi osalta on mokrattiselle ja vanhoilliselle pobjal-verotusta
asteettain lisättävä. Maata- 1Virkamieslainsäädäntömme perus-louden
verotus on uudistettava asteet- Ruotsin vallan Ja tsarismin a l k a l -
tin kohoavaksi kokonaishehtomäärien säädöksiin. Korkein oikeus el
pohjalle alue-, sijainti- ja muihin tuo- 1 vain täydennä Itseään, vaan nujös n l -
tantoedellytysten mukaisin luokituk-; mittää muiden tuomioistuinten tuo-
8in- Omaisuuden an.slottcmaan arvo- [niarit. Virkamiesten ercttamattomuu-nousuun,
omaisuuden tuottamattoma­na
pitämiseen sekä suuriin tuloihin
desta Ja käytännössä olevista nlmity»-
ja ylenemisperiaatteista Johtuu, että
TUstaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aiig^ 2^
metsää
QMlMte. -> lifaakuntiJiamtuksen U-moitetaan
ostaneen 1,500.000 dollarin
hinnasta Quebee Pulp and Paper
Corp. värarikkopeaän haUussa oUeet.
omaisuudet Ctaiobutlmln alueella, kä­sittäen
mm. 60iB nellfimallla yhtiön
täydelleen omistamia metsämaita ja
UI neliflmailla metsänhakkuuoikeuk-sla,
rakeonutaia, voimalinjoja Ja
kaksi, yhteensä noin 17.000 hevosvoi­man
veslTOlmapalkksa.
Ratsastusennätys
Cli^aco. --- COBltown-ntmin?n hevo­nen
saavutti t&älK viikoh l(4>ulla suo­ritettuja'
ratsastqskUpailussa uuden
maatlmaneanlltyikiien inaiUn matkalla
siiorituesaaan matkan tasan minuu­tissa
Ja 34 sekunnissa. Hevosela oU
130 paunan ratsastaja. Entinen en-ntttys
oll sek. huonompi Ja se oli
saavutettu 1933. Ratsastajana oli eli.
loin 128 paiman Jockey.
QaUan Möt i>iäi# Assi J
Iaä|ai Pfflijanmia^
ja Lapissa :
Moottorivene-ennätys
Kalamasoo, Mioeh — Jack Schacf er
saavutti Such Crust-nlmlsellä mootto-rtveneelUUkn
uuden Yhdysvaltain en­nätyksen
ajaessaan 136588 mailin
tuntinopeudella Oull Lakella pidetyis­sä
kilpailuissa. Entisen ennätyksen.
124.86 mallia, oli saavuttanut Oar
Wood, ayysk. 1932.
Maailmanennätyksen. 141.74 mallia,
saavutti sir Malcolm Campbell elok.
1939 Englannissa.
HetafafcL w (8-8) ^
nlsieriO antoi helnikaim
maatal^iidcoelaitbksen I
imessa sattuneidra a ^ ^
beuttamien tuhojen Uetcidttaeftl
misen. Tlitjdmulcrie^ i
nessä' todettu ^bon
erittäin ankarasU viU[i4mveJa.
ten ovat kärsimään loutui^Met
turvemaat. Joilla on n i u s a ^
ruista, vehnää Ja ohraa täyitte
ttumelemaa. PelUAasvelsta on
puna eniten kärsinyt ja laiJoUla
elila siltä ei voida odottaa' a i i d E l i i | |
Uisu satoa. Parhaiten i ^ "
ran tuleentuminen on Uaa^nykytUaäi?!
teessä koleiden ja sateljrtea
jatkuessa hyvin qfiävannaa.
tuhoalue käsittää kymmmUk
joista mainittak;oon KäT«il>iWfl. Mi-l
järvi sekä koko XalajokUukaa IMtt
hojen arvlonti on jo aloiteta Ja oftk
ne tähän asti saatujen tietojen imi->'
kaan yli SOO milj. ndc / :
vystä. Virkamiehistö on eristäytynyt
ikansasta. ja nimenomaan poliittisissa
olkieusJutuVBsB on oikeuslaitos räikeäs­ti
osoittanut taantumuksellisen luok-kaluonteensa.
SKDL vaatU. että maamme virka­koneisto
on puhdistettava kelvotto­mista,
vlrlcavaltalslsta ja kansanval-
:alie ylbamlelislstä aineksista. Viras­tojen
työtehoa on lisättävä luopumal­la
virkaqilesten erottamattomuudesta
Ja antamalla virkavuosien sijasta ky­vylle
ja taidolle ratkaiseva merkitys
virkanimitysasioissa. Vlrtcamlehet on
saatava ymmäriämään tehtävänsä
kansan palvelijoina. Koko virkako­neisto
on uudistettava kehittämällä
kansan omaa osanottoa maan crias-,
tclscssa hallinnossa.
Olkeudenkänytllaitoksessa on vallh-naisuusperlaatetta
sovellettava laajan­sa
mitassa. Korkeimman oikeuden Ja
koriccimman hallinto-oikeuden ko­koonpano
on ainakin osittain Jätettä­vä
eduskunnan tehtäväksi. Kihla­kunnan-
Ja raastuvanoikeuksien Jä­senten
vaalissa on kunnan elimille
varattava riittävä vaikutusvalta.
Alempien oikeusasteiden Jäseninä tu­lee
lakimiesten ohella olla myös sa­moin
valtuuksin varustettuja maBlilf-kojäsenlä.
<Jatkuu) '
Hyviä satotuloksia.
Neuvostoliitossa
Sosialistinen Maatalous-ltbtl kertoob
että Neuvostoyitoesa Sui^^kin alu­eella
Shevtshenkon nimelle-omlstctUf*,
ea koUektiivltaloudesBa Pd^ Rubantei;
työryhmä pui Jokaiselta -hehtarlK»
vUJaa^keskimäärin 2il40 kgl. '< .
Äsken on saman kpUekti^taloudsftv
kombainlnkuljettaja Pantjuk tKhtjf- '
nyt korjaamaan satoa slemmvUJÄ-alueilta!.
Kolmelta ensUcsl liorJaaaia^
taan hehtaarilta hän pui jot(aiflelta ytt-
3,870 kg jyviä. , '
Suojelkaa hämähiUi^kiä
Xlkää hävittäkft tai hätrt^U» raltala*
ta kasvunaan hämähäkklA eikft am
kutomia verkkoja. 'TiUbi l^mihKM^'
kutoo verkkojaan y<Ul& )a «arbata f
aamula se ryhtyy a^aOJkn^fttltkooo»
sa tarttuneita hyönieialä. <
Picnl kärpäsen muctolnen hyOntet.
nen Jättää Jälkeensä haribalta pol­kuja
kasvien lehdille. Aamulla lilUi'
tä tuhohyönteisiä tarttuU VTttOBaaatt:
hämähäkin verkkoon Ja ttttevat tu­hotuiksi.
'
Uusi mailin ennät}^
Cleveland. Ohio. — Torontolainm
Dick Ferguson saavutti täällä lauan­taina
uuden Canadan ennätykaen poU '
kain matin Juoksussa, suorittasssaaii
matkan 4 min. 27 sekunnissa. EnUneti
ennätys oli 16.8 sek. hUonouipi; Toi­nen
torontolalnen, John Ross, aaavut» :
ti myöskin uuden Canadan ennätyksen
puolen mailin (880) Jaardin) juoksusi
sa, 1.59,6, Entinen ennätys oli 7.3 seiL
huonompi.
Olemme ylpeitä
Emmekä hä|ieä
kohdistuva tarkkailu ja suhdanneve-1 virkapaikkojen saaminen ja sällyttä-rotus
on saatettava riittävässä laa j u u - i minen ei riipu ahkeruudesta Ja k y -
• • •
AUTOJA
1946 Mercury Sedän . . . . . . . . . . . . .........1295.00
1947 Mercury Coach 1595.00
1946 Chevrolet Coach 1595.00
1939 Mercury Coach 895.00
1936 Ford Coach 325.00
• • •
TROKEJA
1949 Chevrolet Vz tonnin Pickup,
ajettu ainoastaan 5,000 mailia
Deluxe hytti, lämmittäjä 1695.00
1941 International 2-tonnin stake,
lämmittäjä ja lava 495.00
1940 Ford 2-tonnin runko ja ohjaajan
MEREDITH-CONNELLY
MOTORS LIMITED
P U H E L I N 3-3633
214 Bloor Sireet