Vapaus, August 23, 1949

              8
&m 4 Tiistaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aug. 23,
tl
h
7
toivottavat allämaihitut sukulaiset
ja tuttavat
I
r
,1
Lempi ja Einar Väliäho
Sheila, Ethel ja Albert
Väliaho
Freda ja Frank Heino
Johannes Mäki
John Krook
Elina ja Willie Kumpu
Lauri Setälä
Viljo, Ida ja Maikki
Irene ja T. Terävä
Hilja ja Jack Laitila
Mr. ja mrs. Pelkola
Anita. Norma, Irja ja
Jussi Hakomäki
Yrjö Tamsi
Suotailan Kanki
Manda Rautiainen
Ainn ia Willlo Koponen
H. ja E. Riskula
Saima ja Kalle Majaniemi
Aino ja Arthur Wiita
Ari inc. Daisv ja Leo
VViita, St. Catharines
. Mar.uarct ja Jack -
Shcare. Toronto
Paul Tyni
F'rank Koski
Mr. ja mrs. W. Ross,
Estaire
Maikki Hillbran^d
R.. M., M. ja H. Liikanen
Sii,'rid ja Vie. Ketola
Iky ja Irene
Johnny, Maria, Sally ja
Tai.sto Peili ne n
R;iili ja Eino
Ethelja Vie.
Roberta, Helmi ja Eino
Vuorenmaa
Vilho Kotila
Eila. Irene ja August
Ojala
Lii ia. Eini ja Reino
Pihlaja
Aura ja Bill
Senja ja FJino
Irene ja Norma
Maire ja Paul
Frcderickson
Da^mnr, Fred ja Bobbv
Beck
Dougie. Jack, Kay ja
Jack Laisi
Inene ja Doring
Mirja ja Marged
E. E. Mäki
Alli ja W. Mäki
Elvi ja Bill Salo
Voitto Lehti
W. Lutyk
Taimi ja Arvo Ristimäki
John Kulju
Mauno ja Mauri Mäkynen
Tyyne ja Jack Järvi
Toini ja Benny Heino
Helena ja Frank Ranta
Aili Rautiainen
Aino ja Aarne Malinen
Mildred ja Taisto
Hilja ja Gust Mattila
F. Kuusisto
Fiina ja Sam Mäki
W. Homo
Jean ja Ray Guilbeau
Mr. ja mrs. Lazarovich
Helmi ja Kalle Simola
Eric Lankinen
Vilho, Sam ja George
Mr. ja mrs. P. Hill
Matti Huttman
Norma, Nick ja La-la
Humu Hiili
Jenny ja Billy Martin
Toivo Peltomäki
Terttu ja Martti Waine
Adiel Rautiainen
Yrjö Pellinen
Oiva, Ethel ja Dennis
Kaukolin
Laila ja Eugene Tammi
Nick Kaidesoja
Eino Lambert
Raymond. Kaarina ja
Pentti Kivinen
Walter Martila, Kelly Lake
Inga ja Jallu
Bertha ja Carl Mäki
Mabel, Aino ja Eeli
Koivula
Tauno ja Valma Kaukolin
Helena Ahokas
Heikki Pslomäki
Yrjö Sauvola
Ida ja Bill
J. Anttila
Seija, Edwin, Jenny ja
Toivo Jylhä
Onnea ja menestystä avioliitollenne
AlUjaEMHE
Farmarien
Päiväpalsta
Maidon luokifleiu
uudelleen
harkittavaksi
Toronto.—Ontarion hallitus h a r k i t ­see
maiden luokittelemista puhtauden
perasteella, mitä ei ole koskaan k o ­k
e i l tu Canadassa. •
Nykyään maito l u o k i t e l l a a n sen v o i -
raivapitoi.cuuden p o h j a l l a Ja se tulisi
edelleenkin vaikuttamaan. M u t t a u u ­den
luokittelumenetelmän mukaan
kiinnitetään myös huomiota karjaan,
mi.s.ä malto saadaan Ja noihin olo-
.-^uhtci.siin, missä maitoa käsitellään
I l y p s y n jälltecn.
I Ontarion maakunnan sanotaan h a r -
j kitscvan New Y o r k i n valtion menet­telymuotoa,
missä maito luokitellaan
" A " , " B " Ja " C " luokkaan. " A " l u o k .
kaan pääsevässä maidossa saa o'Ja
äärettömän vähän bakteereita Ja k a l k -
/ i e n lehmien pitää o l l a tuberkuloosi-kokeiden
läpälsemiä. " A " luokan
maitotuotannon edellytyksenä on
myö.s se, että Ichmänavetassa pitää
o!la .scmcntlilattia mikä o n asiallisesti
viettävä, j a tällaista navettaa on käy­tettävä
yksinomaan lypsylehmien h o i ­toa
varten. Navetan seinät Ja väli­katto
on Joko valkaistava t a i maa-attava
säännöllisesti. K a l k k i lanta
on poistettava, Jotta kärpäset voidaan
pitää mahdollisimman vähälukuisina.
Samat määritelmät, mlkäU on k y ­symys
scmenttilattiasta, sekä seinien
j a välikaton maalaamisesta pitävät
paikkan.sa maitohuoneen suhteen,
minkä täytyy olla navetasta erillään.
Erikoisesti korostetaan välineiden
puhtautta Ja sitä, e t t ä maito o n j ä ä h -
ciylst:ävä 50 asteen läpötllaan t u n n in
k i i l u c i s a lypsämisen Jälkeen.
" B " luokan maito New Y o r k i n v a l ­tiossa
on se l a i s t a missä on enemmän,
bakteereja kuin " A " l u o k a n maidossa,
ja miiä saadaan tuberkelitestln lä-päis-
selstä lehmistä, mutta jolta p i -.
dctään navetassa missä on puiset l a t ­tiat
ja maalaamattomat seinät Ja
välikatto. " B " luokan maidon Jääh-dytysasteeksl
hyväksytään 70 astetta.
Nopean jäähdytysvelvoituksen ko-rastamisen
selostaa se tosiseikka, e t tä
maito säilyttää k a i k k i luonnolliset v i ­tamiininsa,
jos se jäähdytetään nope-jisti
j a cikein. Mitä kauemman se on
lämmintä, sitä enemmän malto me­nettää
vitamiinejaan.
" C " luokan maito on sellaista mitä
tuotetaan kummankin yllämainitun
uokan velvoituksia huonommissa olo­suhteissa.
Jos tässä suhteessa tehdään
muutoksia Ontariossa, se tarkoittaa,
' C " luokan maitoa el saa käyttää Ih-misruoaksi,
ei maltona, eikä voöcsl,
juustoksi tai muiksi meijerituotteik­si
prosessoituna.
Enemmistö O n t a r i o n maldontuotta.
j i s t a voisi päästä " B " luokkaan, otak­sutaan
täällä. Hallitus h a l u a a k u i t e n ­k
i n rohkaista mahdollisimman monta
f a r m a r i a tuottamaan maitoa " A " l u o ­kan
olosuhteissa j a samalla pakottaa
likaisissa olosuhteissa maltoa tuotta­vat
farmarit puhdistamaan paUekan-sa
tai luopumaan maitotaloudesta.
Toi.scna ajatuksena on se, että, Jos
Ontarioon joskus tulee maidon y l i ­jäämää
vientiä varten, malto t ä y t t äL
si .silloin New Y o r k i n v a l t i o n vaati­mukset.
Venäläistä ruohoa
kuiville aavikoille
Yhdysvalloissa
Wa5biDston. — Tähän menne s i
h y v i n vähän tunnettua Pohjois-Ve­n
ä j ä n ruohoa käytetään n i i d e n aa-vikkomaiden
entiselleen saattamise. sa
mitkä tuhoutuivat kuivuuden taliia
vuoden 1930 a i k a n a j a sen jälkeen.
Tämä venäläinen tähkää kantava
vehnäruoho on ollut Yhdysvali.:Ln
maataloushallinnon tiedemiesten v.-t-dossa
jo noin 30 vuoden a j a n muUJ
s i tä ei ole käytetty huomattava v.sa
määrin ennenkuin h i l j a t t a i n s u o r : ' c -
tut kokeet todistivat sen arvokkuucif . i .
Tämän ruohon on todettu yhden
kasvukauden aikana antavan maailc-vihreän
peitteen, j o t a voidaan toisen
Ja kolmannen sesongin a i k a n a käyttää
laidimmaana Ja se soveltuu erikoi.s^n
h y v i n kuivaan ilmastoon. Sen ainoa­na
heikkoutena on ss, että se :saa
helposti juurlmätätartunnan.
Beltsvlllessä, M a r y l a n d i n valtio=.sa,
k o k e i l l a a n p a r h a i l l a a n toisella venä­läisellä
ruoholla — v i l l l l ä r u k i i l l a —
mikä saattaa osottautua vieläkin pa­remmaksi
tuhoutuneiden m a i d e n k u n ­toon
saattamisessa. Hallituksen tie­demiesten
suurimpana tehtävänä on
v i l l i n r u k i i n oman heikkouden voit-
Sonni menetti 190
paunaa ja farmari
30 dollaria
I Found dn Lae,- Wis. — Joe King lähti
I vismään sonniaan k a u p u n k i i n mark-
; k i n o i l l e . Tämä matka opetti Joelle
[ m i t ä markitsee s c n n l n k u l j e t t a m i n en
i kävelemällä. Matka oli 13 mailia ja
I m a t k a kesti kuusi tuntia i-iisltoista
; m i n u u t t i a .
Lähtiessä sonnin paino oli 1,600
paunaa j a perille päästyä oli pudon-
1,410 paunaan joten menetys oli 190
paunaa. Teurastamo maksoi sonnls-
! ta painon mukaan $27i 95, eli $30 vä-
' hemmän kuin mitä h i n t a olisi ollut
jos sonni olisi painanut niin paljon
k u i n ennen matkaa.
SumiTilttHpcMmme syys- Ja talvi­kauden
t<i<m<n^#ihj«>ltnan. seuraiCUn-nlmammfi,'^
TallgtuCTeoroteMmme, yh-fjf<
tyind«<fl»iT»"*, liitoissamme ja jär-jertfflssämme,
aifcäämme millään
muotoa kuKditalBo niiden asioiden tu-
Kylraää työtä
Toronto. — Kuvanveistäjä Ross B u t ­ler
ei v a r m a a n k a a n kärsi kuumuudes­ta
seuraavan kymmenen päivän aika>
na . s i l l ä . h ä n muovailee voista nor­maalikokoisen
lehmän j a v i s i k a n k u ­van
j ä ä d y t t ä j ä s s ä , jossa on 50 aatetta
pakkasta. Tämä veistos t u l l a a n aset.
tamaan näytteille O n t a r i o n M e l j e r i n -
omLstajain yhdistyksen toimesta C a ­nadan
kansallisessa näyttelyssä.
t a n i i n c n siinä suhteessa, että se tuoti-taa
huonosti siemeniä, sillä sen l a a j an
j a edullisen käytön edellytyksenä on
t i e t e n k in siementen saanti.
Viljan kasvatuksesta ja jauhatuksesta
Coloradokuoriainen
tavattu Ruotsissa
Tukholma. — V a a r a l l i s e n colorado-kuoriaisen
uskotaan jo saapuneen
Skäncen. Rautatiematkalla Malmös­tä
Trelleborgiin löysi nimittäin eräs
henkilö tämän kuoriaisen kaltaisen
liyönteisen, jota kasvlnsuojelulaltos el
y\t.'Ä ehtinyt lajllliBen määrätä.
Ruor.sissa ei tätä vaarallista tuhohyön
teistä vielä ole tavattu, mutta sodan
jälkeen se on esiintynyt Ranskassa Ja
löydetty myös Tanskasta Ja viimeksi
Norjasta.
Äskettäin löydettiin yksi yksilö T a ns
kan ja Saksan väliseltä r a j a l t a . Täl­lä
. i l u e c l l a on heti ryhdytty suojatoi­menpiteisiin.
Silver M o u n t a i n . — J o k u a i k a taka­p
e r i n Wm. L a i n e esitti otsikossa m a i -
nltnin kysymyksen h a r k i t t a v a k s i . K y l ­l
ä se o n h a r k i n n a n a r v o i n e n asia. I h ­me
kyllä k u n t ä h ä n asti ei k u k a a n nlc
pannut ajatuksiaan lehteen. Uskot­tavasti
syynä on arkuus. Farmarit
tietävät sen, e t t ä farmareitten kysy­mykset
eivät olekaan niinkään y k s i n ­k
e r t a i s i a kuin miltä ne näyttävät.
T o d i s t a n tuon ajatukseni ennenkuin
k i r j o i t a n tuosta asiasta siitä pelcsta
j o l l e i ajat;ukseni s a t t u i s i k a a n oikeak.si.
J o k u a i k a sitten, e n tarkalleen muis­ta,
o l i Vapaudessa lainaus erään Ame­r
i k a n koeaseman neuvojalta, ellei hän
v a i n ollut pääneuvoja, ettei maata
tarvitse aurata. Siis turhaa työtä on
tehty vuosituhansia. Farmarit Ijun-tuvat
luottavan kyntämiseen koska
syventävät vakojaan, j o t k a ennen o l i ­vat
4—6 tuumaa ja nykyään 6—12
tuumaa. Vielä enemmän pitäisi täs­t
ä asiasta k i r j o i t t a a , m u t t a se veisi
s i v u im pääasiasta. '
O l e n sitä mieltä, että viljan kas­vatus
kannattaa yhtä h y v i n kuin mo­n
i m u u k i n j a paremmin k u i n esimer­k
i k s i kerman l a i t t o m e i j e r i i n varsin­k
i n jos v i l j a n pitää ostaa elukoille.
Entisinä' aikoina v i l j a n kasvatus oli
huonoa hommaa kun ruoste turmeli
v i l j a t , m u t t a nyt on kehitetty s e l l a i ­s
i a v i l j a l a j e j a , j o i t a ei ruoste hätyytä
n i i n kuin vehnää ja kauraa. Se
on muuten k i u s a l l i s t a käsitellä j a l a i ­hassa
maassa se ei tahdo ylettyä s i ­teen
alle, mutta k a u r a n seassa se on
hyvää viljellä elukoille. Olen käyt­tänyt
sitä tapaa ja nähnyt Joiden
m u i d e n k i n tekevän samoin. V i l j an
kasvatuksessa on huomioon otettava
mikä mahdollisuus o n käyttää konei­t
a ja pieniä t i l k k u j a varten ei k a n ­nata
käyttää koneita.
V i l j a n jauhatuksesta e n paljoakaan
tiedä, mutta k u i t e n k i n kerron tässä^
j o t a i n . Vähän vaille 50 vuotta a i k aa
s i t t en olin Dakotan valtiossa Oaks
nimisellä p a i k k a k u n n a l l a j a siellä oli
pieni jauhomylly. F a r m a r i , jossa s i l ­l
o i n asuin, kävi työssä myllyssä.. P a ­l
a t t u a a n myllystä hän r i n n a s t i osto-j
a u h o j a j a niissä oli h y v i n vähän eroa.
Hän sanoi saavansa vielä n i ^ j n kuo­ret,
sortsit j a bräänit itselleen. V a i k ­ka
ei sellaista m y l l y l a i t o s t a saataisi­kaan,
niitä on koko h a l p o j a p i k k u -
myllyjä ns. " g r i n d e r e i t a " , j o i l l a a i n a ­k
i n eläinten j a u h o j a voi j a u h a a . Eikä
jauhatus s i t t e i i e n ä ä . p a l j o n k a a n lisää
h i n t a a j a vaivaa. — J . H u h t a.
N.H.A. DESIGN-OF-THE-MONTH
kernistä. Jotka, ovat kiistämättömäsU
olleet meidän aikakautenamme voi-makkaimpana^
apuna Ja yhdistäjänä
paljoa kokeneelle ja paljon kestäneel­le
kansallemme kokonaisuudessaan.
Muistakaamme samalla, että. kaikki
ne asiat ovat olleet qiäitsekästä laa­tua.
ErimfTkkelnft mainittakoon täs­s
ä seuraavat kolme:
1. Kaman raitttasasia. Jonka tuke­misessa
heimomme lapset niin van­hassa
kuin uudessakin kotimaassam­me
ovat kirjoittaneet nimensä lähte­mättömästi
nykyajan historian leh­dille
vilpitdntä Ja syvää arvonantoa
kaikilta toisilta TcansaUisuuksUta
osakseen s a a n e t tavalla. Harkit­kaamme
kokouksissamme miten voi­simme
parhaiten tehostaa sitä nyt —
Ja miten maan panoksemme voisim­me
parhaiten yhdistää toisten sa­manmielisten
beimolaistemme ponnis­tuksiin.
Ja kaikkien kansallisufuksien
yhteistyöhön tässä maassa.
2. Kansan yleinen voimistelu- Ja
urheiluasia, s.t.s. nmmiillisen kuntoi­suuden
säilyttäminen ja kehittäminen
hignkisj^ Ja hengellisen kuntoisuuden
rinnalla — kansamme- kokonaisuutta
silmälläpitäen.
"Terve siela terveessä ruumiissa"
("Mens sana In corpore sano") oli
vanhan Rooman .valtalcunnan Ja —
meidän päivinämme — Suomen Voi­mistelu-
Ja Urheiluliiton tunnuksena
sen y.m. voimistelu- ja urheiluseuro­jen
ja -liittojen syntysanoja lausut­taessa.
Suomen voimistelun Ja ur­heilun
"isä", professori Ivar Vilskman,
sitä meille mieliin teroitti Jo pojan-naskalina
ollessamn» — Helsingin
Suomalaisen NormaalUyseen ensi luo­kalta
lähtien.
OUhan S. V, Ja U. Liiton kaunis
lippu voimistelusalimme seinällä mo­net
vuodet, — muistaakseni koko ly-seolaisaikani,
vuodesta 1897 alkaen
vooteen 1903. Sitä katseltiin suurella
arvonannolla, kun Vilskmanilta itsel­tään
kuultiin mitä se lippu edusti ja
mitä merkitsi voimistelun Ja urhei­lun
historiassa.
Olympialalskisat monessa eri maas­sa
puhalsivat ilmiliekkiin — edusta­jiemme
saavuttamien laakerien kaut­ta
— ensi kerran koko jakamattoman
kansamme innostuksen mumiilliseen
kuntoisuuteen, kun nähtiin mihin
kansamme pystyi.
Urh^ltutadionin r a k e n t a m i n en
Helsinkiin Ja' Olympialaiskisojen sln-
.netulolupaus nyt jo kahdesti —
D paivan
K i r j . Martin Andersen
Nexö
Meitä oli telineillä kolme miestä^
mestari Olsen, kisälli Ja minä. Minun
tehtäväni oli s e i ^ taljan vieressä ja
huutaa alas: Seis! Löysätkää vähä­sen!
Vetäkää taas! — vetää tiilet Ja
laasti haUralle telineelle j a jakaa ne
toisille. Ja lisäksi Imukkua toveriani
alhaalla savupiipun Juurella, jollei
hän täyttänyt pyttyä kyllin nopeasti.
Lyhyin väliajoin hän sai yskänpuus­kan
ja hänen täytyi mennä vajan
taakse kakomaan. Silloin mestari ja
kisälli manasivat, koska heillä ei ollut
tiiliä eikä muurilaastia ja minä ku­rottauduin
tellneUtä Ja levitin hauk­kumasanat
edelleen.
Me teimme työtä ankarasti. Ensim­mäisen
kerran olivat Bomholmin
muurarit lähteneet muuraamaan niin
.ovat huip«ititneet- innostuksen kan-
'samme ruumiinkuntoisuuden tähden­tämiseen.
Entisten, olympialaissanka-riemme
varoitukset otettiin varteen
nyt.
Vuonna 1947 Suomen Suurkisat tai
"Esiolymplalalset" ja niissä 60,000
osanottajan esiintyminen yhfalkaa —
olivat koko Jakamattoman Suomen
kansan exmenkuulumattoman mahta-
-vana. yhtenälsyysnäytteessä tässä asi­assa.
Sytyttäkööt ne heimolaistem-me
^ d ä m e t . kaikissa, maissa, Cana-dassakin
lämpenemään tälle asialle.
korkeat j a kapeata tehtaanpiippua ja
teimme työtäämme hyvällä mielellä.
Olimme sadan j a l a n korkeudessa; e n ­nen
seuraavaa i l t a a o l i s i v a t nämä 120
j a l k a a muurattu, kehys t e h t y v a l m i i k ­s
i j a telineet poistettu.
M e s t a r i Olsen seisoi kehän sisäpuo­l
e l l a j a muurasi s a v u p l i p tm sisäpuolta.
Hän oli pieni j a vanhemmalle puolen
ikää, vanhan koulun kyläkäsityöläi-rien.
Hänestä voi nähdä, e t t ä h ä n oli
mukana seikkailussa j a jännityksestä
epävarma. Hänen Ilmeensä vaihteli
pelon j a itsetunnon välillä. Hän ei
o l l u t koskaan tehnyt työtä näin kor­k
e a l l a ulkoilmassa ennen.
— Se joustaa h y v i n , h u u s i h ä n Joka
kerran, k u n lokakuun myrsky, kävi
ohuen p i i p u n kimpjjuun.
K u n aurinko t u l i näkyviin, l i i k k ui
p i i p u n varjo inboittavalla tavalla
edestakaisin maan p i n n a l l a — kuin
k i r j o i t t a v a sormi.
— Seuraavan piipun rakennamme
i l m a n telineitä sanoi Ludvig, kisälli.
Nousemme ylös sisäpuolelta Ja an­namme
koko höskäu k a n n a t t a a itsen­sä.
Mestari pudisteli päätänsä.
L u d v i g i n harteilla o l i koko Juttu.
Viheltäen hän vesivaakoineen k u r o t ­t
u i y l i reunan j a merkitsi ilmassa s i ­rot
l i n j a t . Reipas kaveri hän o l i Ja
ainutlaatuisen taitava ammatissaan.
Hän o l i käynyt opin pääkaupungissa,
t u l l u t k o t i i n pari vuotta sitten ja
pannut uutta vauhtia käsityöhön.
S u o r a l l a muurilla hän latoi kolme-n
e l j ä t u h a t t a kiveänsä päivässä Ja
vanhat tunarit .xmohtivat kokonaan
tehtävänsä katsellessaan häntä. M u t ­t
a toisaalta hän ymmärsi työmiehen
arvon j a esitti ajatuksia e t t ä työmies
on asetettava toisten i h m i s t e n v e r t a i ­seksi.
Tällä haavaa h ä n o l i touhussa
kerätä nuorisoa keskusteluseuraan j o ­k
a käsittelisi ' y h t e i s k u n n a l l i s - t a l o u ­d
e l l i s i a kysymyksiä.
— Meidän on k a i k k e i n ensiksi s a a ­tava
selville, mitä meiltä puuttuu,
sanoi hän uljaasti.
— Tarvitsee v a i n ojentaa kätensä ja
ottaa k i i n n i , sanoi h ä n luottavaisesti
h y m y i l l e n . Enkö minäkin voisi oppia
ymmärtämään musiikkia ja kirjoja
yhtä h y v i n k u i n virkamies t a i t u k k u,
kauppias? Mutta m i n u l l a nykyisellä­n
i ei ole aikaa eikä varoja. Meidän
on saatava aikaan työläisten yhteen­l
i i t t y m i n e n , kuules M a r t t i !
Minä seisoin j a palelin keinuviUa
telineillä ja kaipasin päästä, alas
maahan — nuo k a k s i miestä eivät v o i ­neet
antaa minulle k y l l i k s i puuhaa.
S i l l o i n tuli muuan poika pyörällä
p i t k i n tietä. Hän l i e h u t t i j o t a k i n p a ­peripalaa.
— K a s n i i n , h i t t o soikoon, se o n a r ­p
a j a i s i s t a ! huusi L u d v i g k u i n selvänä
asiana. Nyt on v i h d o i n k i n saatu j o ­t
a k i n !
A r p a j a i s i s t a se oli. Hän oli v o i t t a ­nut
45,000 kruunua. Työkalut putosi­vat,
h ä n e n käsiltään.
— Luulenpa lähteväni saman tien,
mestari, sanoi hän hajamielisesti —
hänen katseensa ja äänensä oli jo
M D »OOli
^ 4 • l l l l
Venäläistä viljaa
Englantiin
E n g l a n n i n kauppalautakunnan p r e -
j s i d e n t t i on vahvistanut tiedot, että
Moskovassa käydään neuvotteluja r e ­h
u v i l j a n hankkimisesta B r i t a n n i a l l e.
Nämä neuvottelut Neuvostoliiton
'^anssa tulivat tarpeellisiksi B r i t a n ­aan
dollaripuutteen takia, selitti
cauppalautakunnan presidentti.
Jos Moskovassa tehdään näiden
"euvottelujen perusteella sopimus,
v i l j an lähetys alkaa syksyllä 1949. j o l -
' o in uusi sato sadaan k o r j a t u k s i .
Elokuun 20 p:nä 1949
VVANUP ONTARIO
Tuotantoennätyksiä
Cawler, .\nstraaiia. — K a k s i kanaa
ovat kilpailleet kananmunatuotannos.
sa. Yksi kana muni kolme munaa
kymmenessä minuutissa. Sen voitti
P l y m o t h R o c k - k a n a , j o k a a l k o i m u n i .
maan kuuden kuukauden ikäisepä ja
kahden v i i k o n aikan.i muni kafcsi m u ­naa
päivässä.
Oi
Economy, convenience and liv-ability
are apparent in the design
of this attractive two-bedroom
bungalow which should appea]
particularly to small familie»
eager to build but who must keep
a careful eye on constniction
costs.
By redudng hali areas to a
minimum and making maximum
use of all available ^aoe, the
architect has ächieved a floor plän
which ofFers convenlently located
and good-sized rooms. The kit-chen
provides an adequate area
for dinette use- and adjoins the
l i \ i ng room which includes a
dining alcove. Both bedrooms
have ample doset space and pri-vacy
is assured by their complete
separation from the remainder
of the house:.
The rectangular shape of the house and the back-to-back plumbing
arrangement for the kitchen and bathroom are factors which result in
substantial sa\'ings in construction costs.
The entranoe to the hou^e is prötected by a flat roof which could be
extended to form a sun shade over the dining alcove window. A coat,
closet is located off the vestibule.
As the gable end of the liouse faces the street, this house is partic­ularly
adaptable to a narrovv lot. While wood finish.has been used on
the house illu.strated, brick veneer, stucco or any other desired outside
finish could be use$i. Out.^jide dimensioni; are 30 feet by 24 feet four
inches and the area, for e.<^imating purposes, is 730 square feet.
Working dravrings for this pian, known as Design 49-34» are available
from any office of Central Mortgage and Houäng Corporation at min»
imum cost. _
Meillä, tämän mantereen suomalai­silla
on ainakin vuodesta 1903 lähtien
tälläikin alalla kunnianarvoisia perin­teitä.
Ne puhuvat isien töistä, joita
sopii,nuoren, polven Jatkaa, kartuttaa
j a kehittää. Tästä l i s ^ myöhem­mällä.
Koska Suomen, edustavin volmlste-liijoukkue
saapuu, tälle mantereelle
tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden
alussa "hyväntahdon lähettinä" ystä-yyysvierailulle,
älkäämme mistään
hinnasta laiminlyökö ottaa ajoissa
selko s i l t ä miten voinune käyttää sitä
asiamme Ja työmme hyväksi. Onhan
tämä Suomen voimistelujoukkue nyt , •
maailman.malnehikkain joukkue slUäi P°f,!!.„'!f!^!l'f_""^ff .^^
alalla. Tämän- Joukkueen vierailu
olisi saatava, mahdollisimman usealle
paikkakunnalle. Joissa heimolaisiam­me
asustaa. Se olisi voimakasta
mainostusta Suomelle ja olisi var­masti
suureista merkityksestä meidän
keskuudessamme Innostuksen virittä­miseksi
ruumiin kuntoisuuden vahvis­tamiseksi.
Samalla se aikaansaisi
halua ottaa, kantaaksemme täysi
osuutemme Suomen Olympialaisten
Usöjeia hyväksi siinä, missä meiltä
sitä voitaisiin. odottaa.
3. Suomen sota-orpojen, -leskien ja
invaliidlen ym. avustamisasla.
— A . I . H .
•J ! :
Löytyyköhän Suomesta?
Helriidd. — (S-S) — Metro Gold­wyn
Mayexto täkäläinen johtaja mals^.
terl Armas Lohokoski on saanut pää-mieheltaän
tehtäväksi löytää suoma­laisen
atleetin esittämään Ursuksen
osaa Roomassa pian aloitettavassa
"Quo -vadiicsen" filmauksessa. Os^an
sopivaksi katsottavan herlnileksen
ttmt(Hnerkit ovat: pituus vähintään 2
metriä, lihaksikas sympaattiset, mut­tei
välttämättdmästi kauniit kasvot.
— Pääosaa tässä suurelokuvassa tule­vat
esittämään G r ^ o r y Peck ja E l i ­sabeth-
Taylor.
Eipä taida Tapio Rautavaara kelva.
ta, kun pituutta ei ole kuin 190 sent­t
i ä !
STOPXUOSET A I H E l i m V AT
VAHINKOA-' iUPAKAIXE
Aidiid-^nBpftläiset aiheutuvat tänä
vuonna Länsi-Ontarion tupakkavaini-oille
aoin |5.000/)00 vahingot.
Mestari Olsen kerjäsi j a pyysi Jepy-tellen.
Mihinkä me ryhtyisimme,
k u m p i k a a n meistä el ymmärtänyt t ä tä
työtä — Ludvig juuri o l i houkutellut
meidät tähän. Mutta hän o l i jo m a t.
k a l l a alas. Hänellä ei ollut a i k aa
käyttää t i k k a i t a . Kfelkkavehje n a t i si
J o k s i k i n ajaksi h ä n katosi j ä l j e t t ö ­m
i i n , k u k a a n ei osannut hänestä k e r ­toa.
Mutta sitten hänen nimensä
sukelsi näkyviin mitä uskomatto-p
mimmassa yhteydessä, katosi, m u t ta
ilmestyi uudelleen j a j ä i Ihmisten s u u ­hun.
Joku tuli käymään kotonaan
j a oli nähnyt hänet teatterissa, h y v in
elähtäneen näköisenä: toinen oli
k u u l l u t puhuttavan hänestä j a erääs­t
ä tunnetusta n ä y t t e l i j ä t t ä r e s t ä : k o l ­mas
m a j a i l i sotilaana Söivkadun k a ­sarmissa
j a o l i e r ä än herrasväen p i i an
ruoka.sulhasena, j a siinä talossa h e r ­rasväki
oli antanut L u d v i g i l l e suuret
päivälliset. Lyhyesti, hän seurusteli
s u u r e l l i s t en kanssa eikä koskenut m i ­hinkään
käsillään v a a n p i t i aina kä­sineitä
— j a sllkkihattua^ päässä; Ih­miset
ristivät itsensä j a p u h u i v a t , h e i ­dän
mielikuvituksensa o l i lähtenyt
l i i k k e e l l e , nyt he olivat a l t t i i t a usko­maan
enemmän k u i n v o i t i i n keksiä­kään.
Minä itse olin vähän nolo. Me
oUmmg tavanneet sleUä kotipuolessa
t a l v e l l a kaiisankorkea koulussa — ja
n u o r i a k u n olimme — solmineet elin­ikäisen
ystävyysliiton. Koko kesän
olimme yhdessä kulkeneet työpalkas­t
a toiseUe j a tehneet yhteisiä u r a k o i ­t
a . J a kun olisimme ansainneet kyl-lacsi
olisimme yhdessä menneet suu­reen
käsityöläiskouluun ja saaneet
enemmän ammattitaitoa. J a nyt hän
o l i lähtenyt tiehensä •
minulle sahallakaan. '
— Sinunhan pitäisi jout,
eanoivat ihmiset aina mimsT
o l i t t e n i i n hyviä ysXÄy^T^
M i n u n oli tietyllä noloöäe,
nettävä, ettei hän edes ollm^
nut minuUe. Hiljaisessa
o l i n toivonut, etiä hän elia
tanut ja lähettänyt rahsa
käyntiäni varten _ olihaa --
rikas! Mutta hän ou"
minut kokonaan.
VähiteUen oli .selvää, ecj
maailma oli vienyt hänet
pääkaupungissa humussa ja
i l m a n harkintaa — paijg
noussut hänelle päähän. Häc
duttu, sanoivat ihmiset,
hänellä olevan vaunut ja
a i n a näyttäytyi näyttelijättL-rassa.
Tämä oli vienvl häaa
seen maailmaan ja saanut
maan nimensäkin. Hän
ruotsalaisena paroonina -
murteensa oli siinä avuksj.
J o u l u n aikaan olin saanut
n i i n paljon rahaa, että voia
kolmen kuukauden kurssffle
käsityökouluun Själlannissa.
lä matkustin takaisin kotiin
.sintään. Minulle ei käynyt
pysähtyä Kööpenhaminaan, i
kuttelevaa kun se olikin, ja i
nin suoraan laivalle ostamaan
T u l i n hitaasti alas Ströges
s a h d u l n välillä näyteikkunoiden
Ja katselin ympärilleni. Äiti
nuoren parin edessäni. He m
n i i n onnellisilta, etten voinut
silmiäni irroittaa. Mies oli
kävelyturkkiin, korkea hattu
naisen pää oli melkein tur"
höyhenten peitossa — mitä
o l i v a t k a a n — j a hän muistutti
kyyhkystä. Hän kujerteli ja
t u l mieheen kiinni. Kiirehdia
knanl vilkaistakseni heidän i
kasvojaan — ja siinä oli Lu
K u n he kääntyivät erääseen
väen porttiin, tunsi hän
h e i l u t t i kättään. Olin tullut
lähelleen enkä ollut mi!
M u t t a Kongens Nytorvilla
minut kiinni, kauheasti hu:
mutta myrskyisen iloisena
tänl. . .
— Semmoinen onnenpotku,
sanoi hän ja ravi.sti kättäni,
s l n kadottavan! sinut — m'
ensin vietävä tyttö perille.
— Oliko se näyttelijätär?
hieman ivallisesti.
- — E i oletko hullu! Se oli
meni — loistotyttö, sen.sinull»
sanon, vanhan arvopaperifin
tö, j a liikkeessä on julmasti
Me menemme pian naimisiin,
muuten l i i t y n firmaan — me'.
kaksi omaisuutta yhteen ja
namme yritystä.
— Siis olet ansainnut täälli
J o n rahaa?
S i i h e n hän ei vastanut vaan'
jaaritteluaan. Hän oli läpi
entinen kisälli Fadista, jutteli ja
r o i ikäänkuin olisi saanut h
sen vuosien hiljaisuudesta,
minut kahville, erääseen
h o t e l l i i n missä kaikki oli k""
stuccoa ja suuria peilejä.
— Eikö sinusta ole täällä
sää? hän kysyi ja heittäytji
( J a t k u u seuraavalla sivuBi)
I VAPAUDI
I Laivalipputoim^
I *
1 EDWIN SUKSI
i Trans-Atlantic Passenger
1 rencen valtuuttama asianiia
1 Edustamme melkein kalkkia
1 t a v i m p i a valtamerilinjoja.
i nitellessanne matkaa Suomeen
1 m u i h i n Euroopan maihin, -
1 luottamuksella kääntyä puo.
1 me l i p p u - y.m. matkaa k-
1 asioissa,
1 . *
1 P a i k k o j a saatavana Suo
1 m a l k u B t a v i l l e elo-,
i l o k a - ja marraskuun
I v u o r o ö i i n.
I VIETTÄKÄÄ JOULUSyi
I SUOMESSA
I Kaksi suurta joulu-
1 huviniatkaa
1 SUOMEEN
J ä r j e s t e t ä ä n kuuluisilla m
laivoilla
GRIPSHOLM - Joalnk. ih
STOCKHOLM — Joulut >^
Ainoastaan 10 vuorokau»
N E W Y O R K I S T A SUOMÖS
Ruotsin Sautta
Muistakaa sukulnisianne f
• ystäiiiinnc
S U O M E S S A
SAL:N LAHJAP.iKETi
6 paunaa jauhettua laat
ilmatiivissä peltirasioissa P
n a vahvaan kartonkiin, jou**
parilla o n teräsvanne.
1 ^ p e " C r . Brnttopaino,!»!
H i n t a : $5.97 sisältäen.t»»»
Vapaus Travel A
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamia •
R a Box ti» SBÄrti