1949-08-23-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8 &m 4 Tiistaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aug. 23, tl h 7 toivottavat allämaihitut sukulaiset ja tuttavat I r ,1 Lempi ja Einar Väliäho Sheila, Ethel ja Albert Väliaho Freda ja Frank Heino Johannes Mäki John Krook Elina ja Willie Kumpu Lauri Setälä Viljo, Ida ja Maikki Irene ja T. Terävä Hilja ja Jack Laitila Mr. ja mrs. Pelkola Anita. Norma, Irja ja Jussi Hakomäki Yrjö Tamsi Suotailan Kanki Manda Rautiainen Ainn ia Willlo Koponen H. ja E. Riskula Saima ja Kalle Majaniemi Aino ja Arthur Wiita Ari inc. Daisv ja Leo VViita, St. Catharines . Mar.uarct ja Jack - Shcare. Toronto Paul Tyni F'rank Koski Mr. ja mrs. W. Ross, Estaire Maikki Hillbran^d R.. M., M. ja H. Liikanen Sii,'rid ja Vie. Ketola Iky ja Irene Johnny, Maria, Sally ja Tai.sto Peili ne n R;iili ja Eino Ethelja Vie. Roberta, Helmi ja Eino Vuorenmaa Vilho Kotila Eila. Irene ja August Ojala Lii ia. Eini ja Reino Pihlaja Aura ja Bill Senja ja FJino Irene ja Norma Maire ja Paul Frcderickson Da^mnr, Fred ja Bobbv Beck Dougie. Jack, Kay ja Jack Laisi Inene ja Doring Mirja ja Marged E. E. Mäki Alli ja W. Mäki Elvi ja Bill Salo Voitto Lehti W. Lutyk Taimi ja Arvo Ristimäki John Kulju Mauno ja Mauri Mäkynen Tyyne ja Jack Järvi Toini ja Benny Heino Helena ja Frank Ranta Aili Rautiainen Aino ja Aarne Malinen Mildred ja Taisto Hilja ja Gust Mattila F. Kuusisto Fiina ja Sam Mäki W. Homo Jean ja Ray Guilbeau Mr. ja mrs. Lazarovich Helmi ja Kalle Simola Eric Lankinen Vilho, Sam ja George Mr. ja mrs. P. Hill Matti Huttman Norma, Nick ja La-la Humu Hiili Jenny ja Billy Martin Toivo Peltomäki Terttu ja Martti Waine Adiel Rautiainen Yrjö Pellinen Oiva, Ethel ja Dennis Kaukolin Laila ja Eugene Tammi Nick Kaidesoja Eino Lambert Raymond. Kaarina ja Pentti Kivinen Walter Martila, Kelly Lake Inga ja Jallu Bertha ja Carl Mäki Mabel, Aino ja Eeli Koivula Tauno ja Valma Kaukolin Helena Ahokas Heikki Pslomäki Yrjö Sauvola Ida ja Bill J. Anttila Seija, Edwin, Jenny ja Toivo Jylhä Onnea ja menestystä avioliitollenne AlUjaEMHE Farmarien Päiväpalsta Maidon luokifleiu uudelleen harkittavaksi Toronto.—Ontarion hallitus h a r k i t see maiden luokittelemista puhtauden perasteella, mitä ei ole koskaan k o k e i l tu Canadassa. • Nykyään maito l u o k i t e l l a a n sen v o i - raivapitoi.cuuden p o h j a l l a Ja se tulisi edelleenkin vaikuttamaan. M u t t a u u den luokittelumenetelmän mukaan kiinnitetään myös huomiota karjaan, mi.s.ä malto saadaan Ja noihin olo- .-^uhtci.siin, missä maitoa käsitellään I l y p s y n jälltecn. I Ontarion maakunnan sanotaan h a r - j kitscvan New Y o r k i n valtion menettelymuotoa, missä maito luokitellaan " A " , " B " Ja " C " luokkaan. " A " l u o k . kaan pääsevässä maidossa saa o'Ja äärettömän vähän bakteereita Ja k a l k - / i e n lehmien pitää o l l a tuberkuloosi-kokeiden läpälsemiä. " A " luokan maitotuotannon edellytyksenä on myö.s se, että Ichmänavetassa pitää o!la .scmcntlilattia mikä o n asiallisesti viettävä, j a tällaista navettaa on käytettävä yksinomaan lypsylehmien h o i toa varten. Navetan seinät Ja välikatto on Joko valkaistava t a i maa-attava säännöllisesti. K a l k k i lanta on poistettava, Jotta kärpäset voidaan pitää mahdollisimman vähälukuisina. Samat määritelmät, mlkäU on k y symys scmenttilattiasta, sekä seinien j a välikaton maalaamisesta pitävät paikkan.sa maitohuoneen suhteen, minkä täytyy olla navetasta erillään. Erikoisesti korostetaan välineiden puhtautta Ja sitä, e t t ä maito o n j ä ä h - ciylst:ävä 50 asteen läpötllaan t u n n in k i i l u c i s a lypsämisen Jälkeen. " B " luokan maito New Y o r k i n v a l tiossa on se l a i s t a missä on enemmän, bakteereja kuin " A " l u o k a n maidossa, ja miiä saadaan tuberkelitestln lä-päis- selstä lehmistä, mutta jolta p i -. dctään navetassa missä on puiset l a t tiat ja maalaamattomat seinät Ja välikatto. " B " luokan maidon Jääh-dytysasteeksl hyväksytään 70 astetta. Nopean jäähdytysvelvoituksen ko-rastamisen selostaa se tosiseikka, e t tä maito säilyttää k a i k k i luonnolliset v i tamiininsa, jos se jäähdytetään nope-jisti j a cikein. Mitä kauemman se on lämmintä, sitä enemmän malto menettää vitamiinejaan. " C " luokan maito on sellaista mitä tuotetaan kummankin yllämainitun uokan velvoituksia huonommissa olosuhteissa. Jos tässä suhteessa tehdään muutoksia Ontariossa, se tarkoittaa, ' C " luokan maitoa el saa käyttää Ih-misruoaksi, ei maltona, eikä voöcsl, juustoksi tai muiksi meijerituotteiksi prosessoituna. Enemmistö O n t a r i o n maldontuotta. j i s t a voisi päästä " B " luokkaan, otaksutaan täällä. Hallitus h a l u a a k u i t e n k i n rohkaista mahdollisimman monta f a r m a r i a tuottamaan maitoa " A " l u o kan olosuhteissa j a samalla pakottaa likaisissa olosuhteissa maltoa tuottavat farmarit puhdistamaan paUekan-sa tai luopumaan maitotaloudesta. Toi.scna ajatuksena on se, että, Jos Ontarioon joskus tulee maidon y l i jäämää vientiä varten, malto t ä y t t äL si .silloin New Y o r k i n v a l t i o n vaatimukset. Venäläistä ruohoa kuiville aavikoille Yhdysvalloissa Wa5biDston. — Tähän menne s i h y v i n vähän tunnettua Pohjois-Ven ä j ä n ruohoa käytetään n i i d e n aa-vikkomaiden entiselleen saattamise. sa mitkä tuhoutuivat kuivuuden taliia vuoden 1930 a i k a n a j a sen jälkeen. Tämä venäläinen tähkää kantava vehnäruoho on ollut Yhdysvali.:Ln maataloushallinnon tiedemiesten v.-t-dossa jo noin 30 vuoden a j a n muUJ s i tä ei ole käytetty huomattava v.sa määrin ennenkuin h i l j a t t a i n s u o r : ' c - tut kokeet todistivat sen arvokkuucif . i . Tämän ruohon on todettu yhden kasvukauden aikana antavan maailc-vihreän peitteen, j o t a voidaan toisen Ja kolmannen sesongin a i k a n a käyttää laidimmaana Ja se soveltuu erikoi.s^n h y v i n kuivaan ilmastoon. Sen ainoana heikkoutena on ss, että se :saa helposti juurlmätätartunnan. Beltsvlllessä, M a r y l a n d i n valtio=.sa, k o k e i l l a a n p a r h a i l l a a n toisella venäläisellä ruoholla — v i l l l l ä r u k i i l l a — mikä saattaa osottautua vieläkin paremmaksi tuhoutuneiden m a i d e n k u n toon saattamisessa. Hallituksen tiedemiesten suurimpana tehtävänä on v i l l i n r u k i i n oman heikkouden voit- Sonni menetti 190 paunaa ja farmari 30 dollaria I Found dn Lae,- Wis. — Joe King lähti I vismään sonniaan k a u p u n k i i n mark- ; k i n o i l l e . Tämä matka opetti Joelle [ m i t ä markitsee s c n n l n k u l j e t t a m i n en i kävelemällä. Matka oli 13 mailia ja I m a t k a kesti kuusi tuntia i-iisltoista ; m i n u u t t i a . Lähtiessä sonnin paino oli 1,600 paunaa j a perille päästyä oli pudon- 1,410 paunaan joten menetys oli 190 paunaa. Teurastamo maksoi sonnls- ! ta painon mukaan $27i 95, eli $30 vä- ' hemmän kuin mitä h i n t a olisi ollut jos sonni olisi painanut niin paljon k u i n ennen matkaa. SumiTilttHpcMmme syys- Ja talvikauden t<i<m<n^#ihj«>ltnan. seuraiCUn-nlmammfi,'^ TallgtuCTeoroteMmme, yh-fjf< tyind«<fl»iT»"*, liitoissamme ja jär-jertfflssämme, aifcäämme millään muotoa kuKditalBo niiden asioiden tu- Kylraää työtä Toronto. — Kuvanveistäjä Ross B u t ler ei v a r m a a n k a a n kärsi kuumuudesta seuraavan kymmenen päivän aika> na . s i l l ä . h ä n muovailee voista normaalikokoisen lehmän j a v i s i k a n k u van j ä ä d y t t ä j ä s s ä , jossa on 50 aatetta pakkasta. Tämä veistos t u l l a a n aset. tamaan näytteille O n t a r i o n M e l j e r i n - omLstajain yhdistyksen toimesta C a nadan kansallisessa näyttelyssä. t a n i i n c n siinä suhteessa, että se tuoti-taa huonosti siemeniä, sillä sen l a a j an j a edullisen käytön edellytyksenä on t i e t e n k in siementen saanti. Viljan kasvatuksesta ja jauhatuksesta Coloradokuoriainen tavattu Ruotsissa Tukholma. — V a a r a l l i s e n colorado-kuoriaisen uskotaan jo saapuneen Skäncen. Rautatiematkalla Malmöstä Trelleborgiin löysi nimittäin eräs henkilö tämän kuoriaisen kaltaisen liyönteisen, jota kasvlnsuojelulaltos el y\t.'Ä ehtinyt lajllliBen määrätä. Ruor.sissa ei tätä vaarallista tuhohyön teistä vielä ole tavattu, mutta sodan jälkeen se on esiintynyt Ranskassa Ja löydetty myös Tanskasta Ja viimeksi Norjasta. Äskettäin löydettiin yksi yksilö T a ns kan ja Saksan väliseltä r a j a l t a . Tällä . i l u e c l l a on heti ryhdytty suojatoimenpiteisiin. Silver M o u n t a i n . — J o k u a i k a takap e r i n Wm. L a i n e esitti otsikossa m a i - nltnin kysymyksen h a r k i t t a v a k s i . K y l l ä se o n h a r k i n n a n a r v o i n e n asia. I h me kyllä k u n t ä h ä n asti ei k u k a a n nlc pannut ajatuksiaan lehteen. Uskottavasti syynä on arkuus. Farmarit tietävät sen, e t t ä farmareitten kysymykset eivät olekaan niinkään y k s i n k e r t a i s i a kuin miltä ne näyttävät. T o d i s t a n tuon ajatukseni ennenkuin k i r j o i t a n tuosta asiasta siitä pelcsta j o l l e i ajat;ukseni s a t t u i s i k a a n oikeak.si. J o k u a i k a sitten, e n tarkalleen muista, o l i Vapaudessa lainaus erään Amer i k a n koeaseman neuvojalta, ellei hän v a i n ollut pääneuvoja, ettei maata tarvitse aurata. Siis turhaa työtä on tehty vuosituhansia. Farmarit Ijun-tuvat luottavan kyntämiseen koska syventävät vakojaan, j o t k a ennen o l i vat 4—6 tuumaa ja nykyään 6—12 tuumaa. Vielä enemmän pitäisi täst ä asiasta k i r j o i t t a a , m u t t a se veisi s i v u im pääasiasta. ' O l e n sitä mieltä, että viljan kasvatus kannattaa yhtä h y v i n kuin mon i m u u k i n j a paremmin k u i n esimerk i k s i kerman l a i t t o m e i j e r i i n varsink i n jos v i l j a n pitää ostaa elukoille. Entisinä' aikoina v i l j a n kasvatus oli huonoa hommaa kun ruoste turmeli v i l j a t , m u t t a nyt on kehitetty s e l l a i s i a v i l j a l a j e j a , j o i t a ei ruoste hätyytä n i i n kuin vehnää ja kauraa. Se on muuten k i u s a l l i s t a käsitellä j a l a i hassa maassa se ei tahdo ylettyä s i teen alle, mutta k a u r a n seassa se on hyvää viljellä elukoille. Olen käyttänyt sitä tapaa ja nähnyt Joiden m u i d e n k i n tekevän samoin. V i l j an kasvatuksessa on huomioon otettava mikä mahdollisuus o n käyttää koneit a ja pieniä t i l k k u j a varten ei k a n nata käyttää koneita. V i l j a n jauhatuksesta e n paljoakaan tiedä, mutta k u i t e n k i n kerron tässä^ j o t a i n . Vähän vaille 50 vuotta a i k aa s i t t en olin Dakotan valtiossa Oaks nimisellä p a i k k a k u n n a l l a j a siellä oli pieni jauhomylly. F a r m a r i , jossa s i l l o i n asuin, kävi työssä myllyssä.. P a l a t t u a a n myllystä hän r i n n a s t i osto-j a u h o j a j a niissä oli h y v i n vähän eroa. Hän sanoi saavansa vielä n i ^ j n kuoret, sortsit j a bräänit itselleen. V a i k ka ei sellaista m y l l y l a i t o s t a saataisikaan, niitä on koko h a l p o j a p i k k u - myllyjä ns. " g r i n d e r e i t a " , j o i l l a a i n a k i n eläinten j a u h o j a voi j a u h a a . Eikä jauhatus s i t t e i i e n ä ä . p a l j o n k a a n lisää h i n t a a j a vaivaa. — J . H u h t a. N.H.A. DESIGN-OF-THE-MONTH kernistä. Jotka, ovat kiistämättömäsU olleet meidän aikakautenamme voi-makkaimpana^ apuna Ja yhdistäjänä paljoa kokeneelle ja paljon kestäneelle kansallemme kokonaisuudessaan. Muistakaamme samalla, että. kaikki ne asiat ovat olleet qiäitsekästä laatua. ErimfTkkelnft mainittakoon täss ä seuraavat kolme: 1. Kaman raitttasasia. Jonka tukemisessa heimomme lapset niin vanhassa kuin uudessakin kotimaassamme ovat kirjoittaneet nimensä lähtemättömästi nykyajan historian lehdille vilpitdntä Ja syvää arvonantoa kaikilta toisilta TcansaUisuuksUta osakseen s a a n e t tavalla. Harkitkaamme kokouksissamme miten voisimme parhaiten tehostaa sitä nyt — Ja miten maan panoksemme voisimme parhaiten yhdistää toisten samanmielisten beimolaistemme ponnistuksiin. Ja kaikkien kansallisufuksien yhteistyöhön tässä maassa. 2. Kansan yleinen voimistelu- Ja urheiluasia, s.t.s. nmmiillisen kuntoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hignkisj^ Ja hengellisen kuntoisuuden rinnalla — kansamme- kokonaisuutta silmälläpitäen. "Terve siela terveessä ruumiissa" ("Mens sana In corpore sano") oli vanhan Rooman .valtalcunnan Ja — meidän päivinämme — Suomen Voimistelu- Ja Urheiluliiton tunnuksena sen y.m. voimistelu- ja urheiluseurojen ja -liittojen syntysanoja lausuttaessa. Suomen voimistelun Ja urheilun "isä", professori Ivar Vilskman, sitä meille mieliin teroitti Jo pojan-naskalina ollessamn» — Helsingin Suomalaisen NormaalUyseen ensi luokalta lähtien. OUhan S. V, Ja U. Liiton kaunis lippu voimistelusalimme seinällä monet vuodet, — muistaakseni koko ly-seolaisaikani, vuodesta 1897 alkaen vooteen 1903. Sitä katseltiin suurella arvonannolla, kun Vilskmanilta itseltään kuultiin mitä se lippu edusti ja mitä merkitsi voimistelun Ja urheilun historiassa. Olympialalskisat monessa eri maassa puhalsivat ilmiliekkiin — edustajiemme saavuttamien laakerien kautta — ensi kerran koko jakamattoman kansamme innostuksen mumiilliseen kuntoisuuteen, kun nähtiin mihin kansamme pystyi. Urh^ltutadionin r a k e n t a m i n en Helsinkiin Ja' Olympialaiskisojen sln- .netulolupaus nyt jo kahdesti — D paivan K i r j . Martin Andersen Nexö Meitä oli telineillä kolme miestä^ mestari Olsen, kisälli Ja minä. Minun tehtäväni oli s e i ^ taljan vieressä ja huutaa alas: Seis! Löysätkää vähäsen! Vetäkää taas! — vetää tiilet Ja laasti haUralle telineelle j a jakaa ne toisille. Ja lisäksi Imukkua toveriani alhaalla savupiipun Juurella, jollei hän täyttänyt pyttyä kyllin nopeasti. Lyhyin väliajoin hän sai yskänpuuskan ja hänen täytyi mennä vajan taakse kakomaan. Silloin mestari ja kisälli manasivat, koska heillä ei ollut tiiliä eikä muurilaastia ja minä kurottauduin tellneUtä Ja levitin haukkumasanat edelleen. Me teimme työtä ankarasti. Ensimmäisen kerran olivat Bomholmin muurarit lähteneet muuraamaan niin .ovat huip«ititneet- innostuksen kan- 'samme ruumiinkuntoisuuden tähdentämiseen. Entisten, olympialaissanka-riemme varoitukset otettiin varteen nyt. Vuonna 1947 Suomen Suurkisat tai "Esiolymplalalset" ja niissä 60,000 osanottajan esiintyminen yhfalkaa — olivat koko Jakamattoman Suomen kansan exmenkuulumattoman mahta- -vana. yhtenälsyysnäytteessä tässä asiassa. Sytyttäkööt ne heimolaistem-me ^ d ä m e t . kaikissa, maissa, Cana-dassakin lämpenemään tälle asialle. korkeat j a kapeata tehtaanpiippua ja teimme työtäämme hyvällä mielellä. Olimme sadan j a l a n korkeudessa; e n nen seuraavaa i l t a a o l i s i v a t nämä 120 j a l k a a muurattu, kehys t e h t y v a l m i i k s i j a telineet poistettu. M e s t a r i Olsen seisoi kehän sisäpuol e l l a j a muurasi s a v u p l i p tm sisäpuolta. Hän oli pieni j a vanhemmalle puolen ikää, vanhan koulun kyläkäsityöläi-rien. Hänestä voi nähdä, e t t ä h ä n oli mukana seikkailussa j a jännityksestä epävarma. Hänen Ilmeensä vaihteli pelon j a itsetunnon välillä. Hän ei o l l u t koskaan tehnyt työtä näin kork e a l l a ulkoilmassa ennen. — Se joustaa h y v i n , h u u s i h ä n Joka kerran, k u n lokakuun myrsky, kävi ohuen p i i p u n kimpjjuun. K u n aurinko t u l i näkyviin, l i i k k ui p i i p u n varjo inboittavalla tavalla edestakaisin maan p i n n a l l a — kuin k i r j o i t t a v a sormi. — Seuraavan piipun rakennamme i l m a n telineitä sanoi Ludvig, kisälli. Nousemme ylös sisäpuolelta Ja annamme koko höskäu k a n n a t t a a itsensä. Mestari pudisteli päätänsä. L u d v i g i n harteilla o l i koko Juttu. Viheltäen hän vesivaakoineen k u r o t t u i y l i reunan j a merkitsi ilmassa s i rot l i n j a t . Reipas kaveri hän o l i Ja ainutlaatuisen taitava ammatissaan. Hän o l i käynyt opin pääkaupungissa, t u l l u t k o t i i n pari vuotta sitten ja pannut uutta vauhtia käsityöhön. S u o r a l l a muurilla hän latoi kolme-n e l j ä t u h a t t a kiveänsä päivässä Ja vanhat tunarit .xmohtivat kokonaan tehtävänsä katsellessaan häntä. M u t t a toisaalta hän ymmärsi työmiehen arvon j a esitti ajatuksia e t t ä työmies on asetettava toisten i h m i s t e n v e r t a i seksi. Tällä haavaa h ä n o l i touhussa kerätä nuorisoa keskusteluseuraan j o k a käsittelisi ' y h t e i s k u n n a l l i s - t a l o u d e l l i s i a kysymyksiä. — Meidän on k a i k k e i n ensiksi s a a tava selville, mitä meiltä puuttuu, sanoi hän uljaasti. — Tarvitsee v a i n ojentaa kätensä ja ottaa k i i n n i , sanoi h ä n luottavaisesti h y m y i l l e n . Enkö minäkin voisi oppia ymmärtämään musiikkia ja kirjoja yhtä h y v i n k u i n virkamies t a i t u k k u, kauppias? Mutta m i n u l l a nykyisellän i ei ole aikaa eikä varoja. Meidän on saatava aikaan työläisten yhteenl i i t t y m i n e n , kuules M a r t t i ! Minä seisoin j a palelin keinuviUa telineillä ja kaipasin päästä, alas maahan — nuo k a k s i miestä eivät v o i neet antaa minulle k y l l i k s i puuhaa. S i l l o i n tuli muuan poika pyörällä p i t k i n tietä. Hän l i e h u t t i j o t a k i n p a peripalaa. — K a s n i i n , h i t t o soikoon, se o n a r p a j a i s i s t a ! huusi L u d v i g k u i n selvänä asiana. Nyt on v i h d o i n k i n saatu j o t a k i n ! A r p a j a i s i s t a se oli. Hän oli v o i t t a nut 45,000 kruunua. Työkalut putosivat, h ä n e n käsiltään. — Luulenpa lähteväni saman tien, mestari, sanoi hän hajamielisesti — hänen katseensa ja äänensä oli jo M D »OOli ^ 4 • l l l l Venäläistä viljaa Englantiin E n g l a n n i n kauppalautakunnan p r e - j s i d e n t t i on vahvistanut tiedot, että Moskovassa käydään neuvotteluja r e h u v i l j a n hankkimisesta B r i t a n n i a l l e. Nämä neuvottelut Neuvostoliiton '^anssa tulivat tarpeellisiksi B r i t a n aan dollaripuutteen takia, selitti cauppalautakunnan presidentti. Jos Moskovassa tehdään näiden "euvottelujen perusteella sopimus, v i l j an lähetys alkaa syksyllä 1949. j o l - ' o in uusi sato sadaan k o r j a t u k s i . Elokuun 20 p:nä 1949 VVANUP ONTARIO Tuotantoennätyksiä Cawler, .\nstraaiia. — K a k s i kanaa ovat kilpailleet kananmunatuotannos. sa. Yksi kana muni kolme munaa kymmenessä minuutissa. Sen voitti P l y m o t h R o c k - k a n a , j o k a a l k o i m u n i . maan kuuden kuukauden ikäisepä ja kahden v i i k o n aikan.i muni kafcsi m u naa päivässä. Oi Economy, convenience and liv-ability are apparent in the design of this attractive two-bedroom bungalow which should appea] particularly to small familie» eager to build but who must keep a careful eye on constniction costs. By redudng hali areas to a minimum and making maximum use of all available ^aoe, the architect has ächieved a floor plän which ofFers convenlently located and good-sized rooms. The kit-chen provides an adequate area for dinette use- and adjoins the l i \ i ng room which includes a dining alcove. Both bedrooms have ample doset space and pri-vacy is assured by their complete separation from the remainder of the house:. The rectangular shape of the house and the back-to-back plumbing arrangement for the kitchen and bathroom are factors which result in substantial sa\'ings in construction costs. The entranoe to the hou^e is prötected by a flat roof which could be extended to form a sun shade over the dining alcove window. A coat, closet is located off the vestibule. As the gable end of the liouse faces the street, this house is particularly adaptable to a narrovv lot. While wood finish.has been used on the house illu.strated, brick veneer, stucco or any other desired outside finish could be use$i. Out.^jide dimensioni; are 30 feet by 24 feet four inches and the area, for e.<^imating purposes, is 730 square feet. Working dravrings for this pian, known as Design 49-34» are available from any office of Central Mortgage and Houäng Corporation at min» imum cost. _ Meillä, tämän mantereen suomalaisilla on ainakin vuodesta 1903 lähtien tälläikin alalla kunnianarvoisia perinteitä. Ne puhuvat isien töistä, joita sopii,nuoren, polven Jatkaa, kartuttaa j a kehittää. Tästä l i s ^ myöhemmällä. Koska Suomen, edustavin volmlste-liijoukkue saapuu, tälle mantereelle tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa "hyväntahdon lähettinä" ystä-yyysvierailulle, älkäämme mistään hinnasta laiminlyökö ottaa ajoissa selko s i l t ä miten voinune käyttää sitä asiamme Ja työmme hyväksi. Onhan tämä Suomen voimistelujoukkue nyt , • maailman.malnehikkain joukkue slUäi P°f,!!.„'!f!^!l'f_""^ff .^^ alalla. Tämän- Joukkueen vierailu olisi saatava, mahdollisimman usealle paikkakunnalle. Joissa heimolaisiamme asustaa. Se olisi voimakasta mainostusta Suomelle ja olisi varmasti suureista merkityksestä meidän keskuudessamme Innostuksen virittämiseksi ruumiin kuntoisuuden vahvistamiseksi. Samalla se aikaansaisi halua ottaa, kantaaksemme täysi osuutemme Suomen Olympialaisten Usöjeia hyväksi siinä, missä meiltä sitä voitaisiin. odottaa. 3. Suomen sota-orpojen, -leskien ja invaliidlen ym. avustamisasla. — A . I . H . •J ! : Löytyyköhän Suomesta? Helriidd. — (S-S) — Metro Goldwyn Mayexto täkäläinen johtaja mals^. terl Armas Lohokoski on saanut pää-mieheltaän tehtäväksi löytää suomalaisen atleetin esittämään Ursuksen osaa Roomassa pian aloitettavassa "Quo -vadiicsen" filmauksessa. Os^an sopivaksi katsottavan herlnileksen ttmt(Hnerkit ovat: pituus vähintään 2 metriä, lihaksikas sympaattiset, muttei välttämättdmästi kauniit kasvot. — Pääosaa tässä suurelokuvassa tulevat esittämään G r ^ o r y Peck ja E l i sabeth- Taylor. Eipä taida Tapio Rautavaara kelva. ta, kun pituutta ei ole kuin 190 sentt i ä ! STOPXUOSET A I H E l i m V AT VAHINKOA-' iUPAKAIXE Aidiid-^nBpftläiset aiheutuvat tänä vuonna Länsi-Ontarion tupakkavaini-oille aoin |5.000/)00 vahingot. Mestari Olsen kerjäsi j a pyysi Jepy-tellen. Mihinkä me ryhtyisimme, k u m p i k a a n meistä el ymmärtänyt t ä tä työtä — Ludvig juuri o l i houkutellut meidät tähän. Mutta hän o l i jo m a t. k a l l a alas. Hänellä ei ollut a i k aa käyttää t i k k a i t a . Kfelkkavehje n a t i si J o k s i k i n ajaksi h ä n katosi j ä l j e t t ö m i i n , k u k a a n ei osannut hänestä k e r toa. Mutta sitten hänen nimensä sukelsi näkyviin mitä uskomatto-p mimmassa yhteydessä, katosi, m u t ta ilmestyi uudelleen j a j ä i Ihmisten s u u hun. Joku tuli käymään kotonaan j a oli nähnyt hänet teatterissa, h y v in elähtäneen näköisenä: toinen oli k u u l l u t puhuttavan hänestä j a erääst ä tunnetusta n ä y t t e l i j ä t t ä r e s t ä : k o l mas m a j a i l i sotilaana Söivkadun k a sarmissa j a o l i e r ä än herrasväen p i i an ruoka.sulhasena, j a siinä talossa h e r rasväki oli antanut L u d v i g i l l e suuret päivälliset. Lyhyesti, hän seurusteli s u u r e l l i s t en kanssa eikä koskenut m i hinkään käsillään v a a n p i t i aina käsineitä — j a sllkkihattua^ päässä; Ihmiset ristivät itsensä j a p u h u i v a t , h e i dän mielikuvituksensa o l i lähtenyt l i i k k e e l l e , nyt he olivat a l t t i i t a uskomaan enemmän k u i n v o i t i i n keksiäkään. Minä itse olin vähän nolo. Me oUmmg tavanneet sleUä kotipuolessa t a l v e l l a kaiisankorkea koulussa — ja n u o r i a k u n olimme — solmineet elinikäisen ystävyysliiton. Koko kesän olimme yhdessä kulkeneet työpalkast a toiseUe j a tehneet yhteisiä u r a k o i t a . J a kun olisimme ansainneet kyl-lacsi olisimme yhdessä menneet suureen käsityöläiskouluun ja saaneet enemmän ammattitaitoa. J a nyt hän o l i lähtenyt tiehensä • minulle sahallakaan. ' — Sinunhan pitäisi jout, eanoivat ihmiset aina mimsT o l i t t e n i i n hyviä ysXÄy^T^ M i n u n oli tietyllä noloöäe, nettävä, ettei hän edes ollm^ nut minuUe. Hiljaisessa o l i n toivonut, etiä hän elia tanut ja lähettänyt rahsa käyntiäni varten _ olihaa -- rikas! Mutta hän ou" minut kokonaan. VähiteUen oli .selvää, ecj maailma oli vienyt hänet pääkaupungissa humussa ja i l m a n harkintaa — paijg noussut hänelle päähän. Häc duttu, sanoivat ihmiset, hänellä olevan vaunut ja a i n a näyttäytyi näyttelijättL-rassa. Tämä oli vienvl häaa seen maailmaan ja saanut maan nimensäkin. Hän ruotsalaisena paroonina - murteensa oli siinä avuksj. J o u l u n aikaan olin saanut n i i n paljon rahaa, että voia kolmen kuukauden kurssffle käsityökouluun Själlannissa. lä matkustin takaisin kotiin .sintään. Minulle ei käynyt pysähtyä Kööpenhaminaan, i kuttelevaa kun se olikin, ja i nin suoraan laivalle ostamaan T u l i n hitaasti alas Ströges s a h d u l n välillä näyteikkunoiden Ja katselin ympärilleni. Äiti nuoren parin edessäni. He m n i i n onnellisilta, etten voinut silmiäni irroittaa. Mies oli kävelyturkkiin, korkea hattu naisen pää oli melkein tur" höyhenten peitossa — mitä o l i v a t k a a n — j a hän muistutti kyyhkystä. Hän kujerteli ja t u l mieheen kiinni. Kiirehdia knanl vilkaistakseni heidän i kasvojaan — ja siinä oli Lu K u n he kääntyivät erääseen väen porttiin, tunsi hän h e i l u t t i kättään. Olin tullut lähelleen enkä ollut mi! M u t t a Kongens Nytorvilla minut kiinni, kauheasti hu: mutta myrskyisen iloisena tänl. . . — Semmoinen onnenpotku, sanoi hän ja ravi.sti kättäni, s l n kadottavan! sinut — m' ensin vietävä tyttö perille. — Oliko se näyttelijätär? hieman ivallisesti. - — E i oletko hullu! Se oli meni — loistotyttö, sen.sinull» sanon, vanhan arvopaperifin tö, j a liikkeessä on julmasti Me menemme pian naimisiin, muuten l i i t y n firmaan — me'. kaksi omaisuutta yhteen ja namme yritystä. — Siis olet ansainnut täälli J o n rahaa? S i i h e n hän ei vastanut vaan' jaaritteluaan. Hän oli läpi entinen kisälli Fadista, jutteli ja r o i ikäänkuin olisi saanut h sen vuosien hiljaisuudesta, minut kahville, erääseen h o t e l l i i n missä kaikki oli k"" stuccoa ja suuria peilejä. — Eikö sinusta ole täällä sää? hän kysyi ja heittäytji ( J a t k u u seuraavalla sivuBi) I VAPAUDI I Laivalipputoim^ I * 1 EDWIN SUKSI i Trans-Atlantic Passenger 1 rencen valtuuttama asianiia 1 Edustamme melkein kalkkia 1 t a v i m p i a valtamerilinjoja. i nitellessanne matkaa Suomeen 1 m u i h i n Euroopan maihin, - 1 luottamuksella kääntyä puo. 1 me l i p p u - y.m. matkaa k- 1 asioissa, 1 . * 1 P a i k k o j a saatavana Suo 1 m a l k u B t a v i l l e elo-, i l o k a - ja marraskuun I v u o r o ö i i n. I VIETTÄKÄÄ JOULUSyi I SUOMESSA I Kaksi suurta joulu- 1 huviniatkaa 1 SUOMEEN J ä r j e s t e t ä ä n kuuluisilla m laivoilla GRIPSHOLM - Joalnk. ih STOCKHOLM — Joulut >^ Ainoastaan 10 vuorokau» N E W Y O R K I S T A SUOMÖS Ruotsin Sautta Muistakaa sukulnisianne f • ystäiiiinnc S U O M E S S A SAL:N LAHJAP.iKETi 6 paunaa jauhettua laat ilmatiivissä peltirasioissa P n a vahvaan kartonkiin, jou** parilla o n teräsvanne. 1 ^ p e " C r . Brnttopaino,!»! H i n t a : $5.97 sisältäen.t»»» Vapaus Travel A EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamia • R a Box ti» SBÄrti
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 23, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490823 |
Description
Title | 1949-08-23-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
8
&m 4 Tiistaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aug. 23,
tl
h
7
toivottavat allämaihitut sukulaiset
ja tuttavat
I
r
,1
Lempi ja Einar Väliäho
Sheila, Ethel ja Albert
Väliaho
Freda ja Frank Heino
Johannes Mäki
John Krook
Elina ja Willie Kumpu
Lauri Setälä
Viljo, Ida ja Maikki
Irene ja T. Terävä
Hilja ja Jack Laitila
Mr. ja mrs. Pelkola
Anita. Norma, Irja ja
Jussi Hakomäki
Yrjö Tamsi
Suotailan Kanki
Manda Rautiainen
Ainn ia Willlo Koponen
H. ja E. Riskula
Saima ja Kalle Majaniemi
Aino ja Arthur Wiita
Ari inc. Daisv ja Leo
VViita, St. Catharines
. Mar.uarct ja Jack -
Shcare. Toronto
Paul Tyni
F'rank Koski
Mr. ja mrs. W. Ross,
Estaire
Maikki Hillbran^d
R.. M., M. ja H. Liikanen
Sii,'rid ja Vie. Ketola
Iky ja Irene
Johnny, Maria, Sally ja
Tai.sto Peili ne n
R;iili ja Eino
Ethelja Vie.
Roberta, Helmi ja Eino
Vuorenmaa
Vilho Kotila
Eila. Irene ja August
Ojala
Lii ia. Eini ja Reino
Pihlaja
Aura ja Bill
Senja ja FJino
Irene ja Norma
Maire ja Paul
Frcderickson
Da^mnr, Fred ja Bobbv
Beck
Dougie. Jack, Kay ja
Jack Laisi
Inene ja Doring
Mirja ja Marged
E. E. Mäki
Alli ja W. Mäki
Elvi ja Bill Salo
Voitto Lehti
W. Lutyk
Taimi ja Arvo Ristimäki
John Kulju
Mauno ja Mauri Mäkynen
Tyyne ja Jack Järvi
Toini ja Benny Heino
Helena ja Frank Ranta
Aili Rautiainen
Aino ja Aarne Malinen
Mildred ja Taisto
Hilja ja Gust Mattila
F. Kuusisto
Fiina ja Sam Mäki
W. Homo
Jean ja Ray Guilbeau
Mr. ja mrs. Lazarovich
Helmi ja Kalle Simola
Eric Lankinen
Vilho, Sam ja George
Mr. ja mrs. P. Hill
Matti Huttman
Norma, Nick ja La-la
Humu Hiili
Jenny ja Billy Martin
Toivo Peltomäki
Terttu ja Martti Waine
Adiel Rautiainen
Yrjö Pellinen
Oiva, Ethel ja Dennis
Kaukolin
Laila ja Eugene Tammi
Nick Kaidesoja
Eino Lambert
Raymond. Kaarina ja
Pentti Kivinen
Walter Martila, Kelly Lake
Inga ja Jallu
Bertha ja Carl Mäki
Mabel, Aino ja Eeli
Koivula
Tauno ja Valma Kaukolin
Helena Ahokas
Heikki Pslomäki
Yrjö Sauvola
Ida ja Bill
J. Anttila
Seija, Edwin, Jenny ja
Toivo Jylhä
Onnea ja menestystä avioliitollenne
AlUjaEMHE
Farmarien
Päiväpalsta
Maidon luokifleiu
uudelleen
harkittavaksi
Toronto.—Ontarion hallitus h a r k i t see
maiden luokittelemista puhtauden
perasteella, mitä ei ole koskaan k o k
e i l tu Canadassa. •
Nykyään maito l u o k i t e l l a a n sen v o i -
raivapitoi.cuuden p o h j a l l a Ja se tulisi
edelleenkin vaikuttamaan. M u t t a u u den
luokittelumenetelmän mukaan
kiinnitetään myös huomiota karjaan,
mi.s.ä malto saadaan Ja noihin olo-
.-^uhtci.siin, missä maitoa käsitellään
I l y p s y n jälltecn.
I Ontarion maakunnan sanotaan h a r -
j kitscvan New Y o r k i n valtion menettelymuotoa,
missä maito luokitellaan
" A " , " B " Ja " C " luokkaan. " A " l u o k .
kaan pääsevässä maidossa saa o'Ja
äärettömän vähän bakteereita Ja k a l k -
/ i e n lehmien pitää o l l a tuberkuloosi-kokeiden
läpälsemiä. " A " luokan
maitotuotannon edellytyksenä on
myö.s se, että Ichmänavetassa pitää
o!la .scmcntlilattia mikä o n asiallisesti
viettävä, j a tällaista navettaa on käytettävä
yksinomaan lypsylehmien h o i toa
varten. Navetan seinät Ja välikatto
on Joko valkaistava t a i maa-attava
säännöllisesti. K a l k k i lanta
on poistettava, Jotta kärpäset voidaan
pitää mahdollisimman vähälukuisina.
Samat määritelmät, mlkäU on k y symys
scmenttilattiasta, sekä seinien
j a välikaton maalaamisesta pitävät
paikkan.sa maitohuoneen suhteen,
minkä täytyy olla navetasta erillään.
Erikoisesti korostetaan välineiden
puhtautta Ja sitä, e t t ä maito o n j ä ä h -
ciylst:ävä 50 asteen läpötllaan t u n n in
k i i l u c i s a lypsämisen Jälkeen.
" B " luokan maito New Y o r k i n v a l tiossa
on se l a i s t a missä on enemmän,
bakteereja kuin " A " l u o k a n maidossa,
ja miiä saadaan tuberkelitestln lä-päis-
selstä lehmistä, mutta jolta p i -.
dctään navetassa missä on puiset l a t tiat
ja maalaamattomat seinät Ja
välikatto. " B " luokan maidon Jääh-dytysasteeksl
hyväksytään 70 astetta.
Nopean jäähdytysvelvoituksen ko-rastamisen
selostaa se tosiseikka, e t tä
maito säilyttää k a i k k i luonnolliset v i tamiininsa,
jos se jäähdytetään nope-jisti
j a cikein. Mitä kauemman se on
lämmintä, sitä enemmän malto menettää
vitamiinejaan.
" C " luokan maito on sellaista mitä
tuotetaan kummankin yllämainitun
uokan velvoituksia huonommissa olosuhteissa.
Jos tässä suhteessa tehdään
muutoksia Ontariossa, se tarkoittaa,
' C " luokan maitoa el saa käyttää Ih-misruoaksi,
ei maltona, eikä voöcsl,
juustoksi tai muiksi meijerituotteiksi
prosessoituna.
Enemmistö O n t a r i o n maldontuotta.
j i s t a voisi päästä " B " luokkaan, otaksutaan
täällä. Hallitus h a l u a a k u i t e n k
i n rohkaista mahdollisimman monta
f a r m a r i a tuottamaan maitoa " A " l u o kan
olosuhteissa j a samalla pakottaa
likaisissa olosuhteissa maltoa tuottavat
farmarit puhdistamaan paUekan-sa
tai luopumaan maitotaloudesta.
Toi.scna ajatuksena on se, että, Jos
Ontarioon joskus tulee maidon y l i jäämää
vientiä varten, malto t ä y t t äL
si .silloin New Y o r k i n v a l t i o n vaatimukset.
Venäläistä ruohoa
kuiville aavikoille
Yhdysvalloissa
Wa5biDston. — Tähän menne s i
h y v i n vähän tunnettua Pohjois-Ven
ä j ä n ruohoa käytetään n i i d e n aa-vikkomaiden
entiselleen saattamise. sa
mitkä tuhoutuivat kuivuuden taliia
vuoden 1930 a i k a n a j a sen jälkeen.
Tämä venäläinen tähkää kantava
vehnäruoho on ollut Yhdysvali.:Ln
maataloushallinnon tiedemiesten v.-t-dossa
jo noin 30 vuoden a j a n muUJ
s i tä ei ole käytetty huomattava v.sa
määrin ennenkuin h i l j a t t a i n s u o r : ' c -
tut kokeet todistivat sen arvokkuucif . i .
Tämän ruohon on todettu yhden
kasvukauden aikana antavan maailc-vihreän
peitteen, j o t a voidaan toisen
Ja kolmannen sesongin a i k a n a käyttää
laidimmaana Ja se soveltuu erikoi.s^n
h y v i n kuivaan ilmastoon. Sen ainoana
heikkoutena on ss, että se :saa
helposti juurlmätätartunnan.
Beltsvlllessä, M a r y l a n d i n valtio=.sa,
k o k e i l l a a n p a r h a i l l a a n toisella venäläisellä
ruoholla — v i l l l l ä r u k i i l l a —
mikä saattaa osottautua vieläkin paremmaksi
tuhoutuneiden m a i d e n k u n toon
saattamisessa. Hallituksen tiedemiesten
suurimpana tehtävänä on
v i l l i n r u k i i n oman heikkouden voit-
Sonni menetti 190
paunaa ja farmari
30 dollaria
I Found dn Lae,- Wis. — Joe King lähti
I vismään sonniaan k a u p u n k i i n mark-
; k i n o i l l e . Tämä matka opetti Joelle
[ m i t ä markitsee s c n n l n k u l j e t t a m i n en
i kävelemällä. Matka oli 13 mailia ja
I m a t k a kesti kuusi tuntia i-iisltoista
; m i n u u t t i a .
Lähtiessä sonnin paino oli 1,600
paunaa j a perille päästyä oli pudon-
1,410 paunaan joten menetys oli 190
paunaa. Teurastamo maksoi sonnls-
! ta painon mukaan $27i 95, eli $30 vä-
' hemmän kuin mitä h i n t a olisi ollut
jos sonni olisi painanut niin paljon
k u i n ennen matkaa.
SumiTilttHpcMmme syys- Ja talvikauden
tltnan. seuraiCUn-nlmammfi,'^
TallgtuCTeoroteMmme, yh-fjf<
tyind« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-23-04