Vapaus, August 23, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, elokuun 23 p., — Tuesday, Aug. 2Z
OLIBEBTT) — IfMtfpmrtmt
Qtgan of FinnUb C^ntMvm Mä-tabUshed
Nor. 6tb 1917. AoUxnlaed
M flecosd cUtM toMil tff the Post
Office Deputment. Otuvm. Pub-
Uihed thrlce weeU7: T u e s d a y s,
Itaundays and Saturdsyi Iv V ^ ^ M U
PubUflhlng ConqMsy Iit<L. at 100-108
B m St. W , Sudbmy. Out. Canad».
Bi^bMM Offka 4-4aM.
Uttoitel OfOee 4-4aaB, liuaser
E.8aU. »ttorW.Zktaad. lUllix«
«ddra» Boat W, Bodteary, 0°t«<0'
Adycrtttfag »te» upop i^Mcadöir
TrmiMartlflP fBM of c}M»s«.
ULAVBUINMAT:
CsnsdMM: 1 Tk. 6X0 6 kk. 3^
S kk. 2X0
YhdymOoiM: ivk. 740 6 kk. 3X0
1 Tk. 7Ä) 6 kk.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kosti Varjonen Wanupista täytti
t.k. 12 pnä 60 VTiolta. Kusti on syn­tynyt
Eurajoella ja on v. 1916 lähtien
oJlut mukana työväenliikkeessä. Yh-djmme
onnittetuihin!
Peloittaneeko esimerkin voima?
Tuskin nykyään menee yhtäärt päivää, etteikö joku suiir-porvari
tai hänen luokkaansa uskollisesti palveleva suurempi
tai pienempi äänitorvi, löydä jotakin "vikaa" kansandemo­kratian
maista. Puheet kansandemokratian "yasalliasemas-ta",
"takapajuisuudesta" ja yleisestä "kurjuudesta" ovat joka­päiväisiä
ilmiöitä valtalehtien ja niiden kintereillä juoksevien
pikkupiskien palstoilla.
Mikä sitten on totuus? Yksinkertaisesti tämä: Kansan­demokraattisten
maiden — Puolan, Tshekkoslovakian, Unka­rin
ja Bulgarian — jälleenrakentaminen sekä taloudellinen ja
sosiaalinen edistys on niin nopeata ja valtavaa, että sen esi­merkin
voima peloittaa kaikkien maiden porvareita, jotka kä-
• sittävät, että nyt alkanut ja nopeasti kehittyvä talouskriisi
' miljoonine työttömineen voi aiheuttaa syvälle käypiä muu-
. toksia kansanjoukkojen mielialoissa.
Kuten muistetaan, YK:n äskettäin julkaisemat viralliset
'tilastot osoittivat, että taloudellinen jälleenrakennustyö on
" edistynyt nopeammin kansandemokratiain maissa kuin Eu-
V roopan mantereen marshalloiduissa maissa. Tämä siitäkin
: huolimatta, vaikka Saksan fasistiset hyökkäysarmeijat teki-
; vät kaikkein enimmän tuhoja juuri sen "rautaesiripun" taka-
' na. Yleisesti luultiin — varsinkin kun kansandemokratian
mailta kiellettiin Marshallin apu ja vieläpä normaaliset kaup-
' pamahdollisuudetkin Yhdysvaltain ja länsi-Euroopankin
kanssa — että kestää vuosikymmeniä, ennenkuin ne selviy-
' tyvät sod^n tuhoista ja pääsevät uudelleen jaloilleen. Jos
asiat olisivat olleet ennallaan, niin juuri näin olisikin tapah-tunut,
mutta Itä-Euroopan kansandemokraattiset maat valit-
/ sivat uuden tien — oikopolun todella vauraaseen elämään —
. sosialistien kehityksen tien, selittää L. Karasin Washingto-
4. nissa julkaistun USSR:n tiedonantobulletiinin heinäkuun nu-
' merossa.
;• Vuoden 1948 loppuun mennessä oli saavutettu ja huomat-
; lavasti sivuutettukin teollisuustuotannon sodanedellinen taso
' kansandemokratian maissa. Puolan teollisuustuotanto oli ko-r<
honnut 51 prosenttia sodan edellistä tasoa korkeammalle,
i. Tshekkoslovakian 10 prosenttia, Unkarin 27 prosenttia ja Bul­garian
71 prosenttia korkeammaksi. Maataloustuotanto, mi-
; kä kärsi kaikkein enimmän Saksan hyökkäysjoukkojen tuho-
• töistä, on myös suuresti elpymässä.
Ja työttömyyden asemesta kansandemokratiain maissa
vallitsee työvoiman puute. Syy tähän löytyy luonnollisesti
teollisuustuotannon lisääntymisestä ja kasvusta. Yllämaini­tun
L. Karasinin tilastojen mukaan oli Puolan teollisuuslai­tosten
palveluksessa v. 1918 vain 2,700,000 ihmistä, mutta hei­näkuussa
1948 oli lähes 3,500,000, lisäys 26-prosenttinen —ja
tämä siitä huolimatta, että Puolan väkiluku väheni lähes yh­dellä
kolmanneksella Saksan miehityksen johdosta! Työttö­myys
— mikä nyt uhkaa kaikkien kapitalistimaiden työläisiä
— on kansandemokratian maista jo hävinnyt.
Työolosuhteisiin on myös saatu huomattavia parannuksia.
Kahdeksan tunnin työpäivä on lakivoimainen. Naiset saavat
saman palkan samasta työstä kuin mieh»3tkin ja valtioiden
sosiaalinen lainlaadinta turvaa vanhusten, sairaaloisten ja
muiden työkyvyttömien toimeentulomahdollisuudet.
Tehdas- ja virastotyöläisten keskinkertainen realipalkka-taso
on kaikkialla kansandemokratian maissa kohonnut. Un­karissa
ovat palkat kohonneet keskinkertaisesti 20 prosentilla
sodan edellisiin palkkoihin verrattuna. Puolassa on reali-palkkojen
korotus 10 prosenttia jne.
Ja mitä enemmän kansandemokratian maissa tuotetaan,
sitä paremmaksi tulee kansanjoukkojen taloudellinen asema
muutenkin. Teollisuus- ja maataloustuotannon lisääntyminen
on aiheuttanut sen, että korttijärjestelmä on häviämisvai-heessa
(Unkari) ja kokonaan hävinnytkin (Puola). Samalla
tiedoitetaan, että teollisuustuotteiden ja ruokatavarain hin­nat
laskevat ja väestön verokuormaa huojennetaan nimen­omaan
alhaalta ylöspäin. Esimerkkinä on mainittu, että Bul­gariassa
on vapautettu 45,000 talonpoikaa kokonaan verovel­vollisuudesta
ja Tshekkoslovakiassa ei yhdenkään 50 eekkeriä
. tai vähemmän maata omistavan talonpojan tarvitse maksaa
veroa. Toisella puolen valtio auttaa vähävaraisia talonpoikia
halpahintaisten traktoriasemien avulla ja nyt jo sanotaan
Puolassa olevan käytännössä 15,000 traktoria samalla kun
Tshekkoslovakiassa on 22,000 traktoria.
Kansanjoukkojen hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy mo­nella
tavalla. Bulgariassa on sodan jälkeen rakennettu 270
uutta alkeiskoulua samalla kun keskikoulujen lukumäärä on
kaksinkertaistunut. Tshekkoslovakian yliopistoissa on nyt
puolitoista kertaa enemmän oppilaita kuin ennen sotaa ja
kaikissa kansandemokratian maissa lisätään korkeakoulujen
lukumäärää. Ja mikä tärkeintä, korkeakoulujen oppilaskunta
ei enää muodostu rikkaiden lapsista, vaan työläisten, virasto-työläisten
ja talonpoikien lapsista. Unkarin varapääministeri
Mathyas Rakosin äskettäinen lausunto osoittaa kuinka inhi­milliset
kansandemokratiamaiden tavoitteet ovkt. Rakosi
lausui: .
"Me pidämme taloudellisia saavutuksiamme äärettömän
tärkeinä, mutta emme hetkeksikään unhoita, että kansande­mokratian
maassa on ihminen kaikkein kallein . . . ja jos me
tiedämme, että kansa on sivuuttanut sodan edellisen tason ^
ei vain taloudellisesti, vaan myös väkiluvun lisääntymisessä P
ja terveystilanteessa, silloin tämä on yksi lisätodiste siitä, että
kehitykset elämämme kaikilla aloilla ovat kestäviä ja tasaisia.
Jos meillä on nyt enemmän avioliittoja, jos syntyväisyys on
suurempi ja kuolevaisuus alhaisempi, jos me onnistuimme
alentamaan vastasyntyneiden lapsien kuolevaisuuden yhdek­sästä
kuuteen prosenttiin, tämä kuvastaa täydellisesti työtä­tekevän
väestön taloudellisen elintason paranemista."
Ja kaikki tilastotiedot — kansandemokratiamaiden «mis­tä
tiedoista alkaen, YK:n ja vieläpä New Yorkin Timesin kir­jeenvaihtajan
tietoihin asti osoittavat, että kansandemokratia
HEä? kansanjoukoille yleistä vaurautta ja antaa jo työtäteke­ville
useita sellaisia hyvj^yksiä, mitkä heiltä aikaisemmin
kiellettiin.
Jos verrataan kansandemokratian maiden ja esim. Suomen
viimeaikaista kehitystä toisiinsa, silloin nähdään "missä todel­lisuudessa
mennään". Sen paljon parjatun Pekkalan halli-
"tuTcsen aikana Suomen jälleenrakennustyö edistyi "seitsemän
peninkulman saappailla". Mutta sitten tuli hetkisesti poliitti-
Cortisonin raaka-ainetta
etsitään
Äfriicasta y.m.
Toronto. — Uudet nivelreumatismia
'.ieventävät ihmelääkkeet, jotka ovat
viime aikoina herättäneet suurta huo­miota
lääketieteellisissä piireissä ja
sairaiden keskuudessa, eivät tähän
mennessä saatujen kokemusten perus-fi;
ella kykene parantamaan nivelreu-ma-.
ismia vaan ainoastaan lieventä­mään
sitä, väitetään täkäläisten asi­antuntijain
keskuudessa. Nämä uu-d:-
t rohdot — Cortisoni ja ACTH —
vaikuttavat lieventävästi -vain lyhyen
j ajan, jcsta syystä niitä pitää nauttia
Jatkuv£isti samaan tapaan kuin insu­liiniakin.
Koska näitÄ rohtoja kyetään nykyi­sin
valmistamaan ainoastaan mitättö­män
vähän, ei ede'5 tarpeek.si riittäviä
kokeilujakaan varten, on niiden raa­ka-
aineita ryhdytty etsimään mm.
kasvikunnasta, rohtojen suurisuun­taista
tuotantoa varten.
yhdysvalloissa -väitetään, että Krei­kassa,
Afrika.s.sa, Yhdysvalloissa ja
mahdollisesti Canadassakin löytyvän
se.laisia kasveja, jotka sisältävät cor.
ti.sonia ja joita voidaan käyttää roh­don
suurtuotantoa varten. Yhdysval­tain
hallituksen ilmoitetaan myöntä­neen
1,730,000 dollaria näiden raaka-aineiden
etsintää jä tutkimista varten,
löytyivätpä ne karvlkunnassa tai muu­alla.
Yhdysvaltain terveydenholtohalllri-non
edustajia sanotaan parhaillaan
olevan matkalla Afrlkaan, Liberiaan,
jossa väitL-tään löytyvän runsaasti
cortLsonia sisältäviä kasveja.
Suuri lääkellike Merck and Co., jo­ka
on tähän mennessä osallistunut
tutkimukiiin. väittää kestävän vielä
vuoden ennenkuin saadaan riittävästi
näitä rohtoja edes tarpeeksi laajojen
kokeilu- ja tutkimustöitä varten.
Tähän mennessä sanotaan tätä lää­kettä
kckeillun noin 50 henkilön kans­sa,
jotka ovat poteneet vakavanlaista
nivelreumatismia. Kun heille annet­tiin
tätä ihmelääkettä havaittiin kai­kissa
miltei heti huomattavaa taudin
lieventymistä. Kun heille oli annettu
jatkuvasti cortisonia, havaittiin" enem­mistössä
potilaita huomattavaa toi­pumista,
mutta sitä kesti niin kauan
kuin heille annettiin lääkettä. Jot­kut
heistä kykenivät liikkumaan ja
toimimaan täysin hormaftllsella ta-
-valla.
Asiantuntijain piireissä arvellaan
kestävän ainakin kaksi vuotta ellei
kauemminkin, ennenkuin tätä rohtoa
voidaan saada yleiseen käytäntöön, ei­kä
vi^ä tällä erää olla selvillä voi­daanko
sitä nauttia ilman lääkärin
apua. Jatkettavissa tutkimuksissa py­ritään
saamaan myöskin selville, vai­kuttaako
rchto missään suhteessa
vaarallisella tavalla Ihmisen ruumii­seen
ja terveyteen.
Neuvostoliittolainen katsele
'vanhaa iloista Englantia"
lassa
Tnnnetta Ncavost«lifton saaMoa-lebtimles
D. SadavsU 6trjakua
EnfUnain pääminitterin p^been
JohdosU sennavaa:
Vapauden asiamies
vaihtunut Cobaltissa
Cobalt. — Vapauden entinen asia­mies
Eric Piirainen on luopunut Va­pauden
asiamiehen tehtävistä Ja hä­nen
tilalleen on CSJ:n Cobaltin osas­to
valinnut Lempi Myllymaan.
Eric Piirainen oli pitkäaikainen Va­pauden
asiamies ja hän hoiti asla-micstoimcnsa
kunnolla. Niitä henki­löitä,
joilla on Piiraisen kautta vel­kaa
Vapaudelle, kehoitetaan suorit­tamaan
velkansa erisi tilassa Piirai­selle.
Suomen sahatavara-markkinat
Helsinki. — (S-Sj — Kuluvan vuo.
dcn aikana sahatavaramarkkinoista
olemme saaneet tietää, että kokonais-myyntimme
hcinäk. loppuun mennes­sä
on eri markkinoille noin 420,000 std.
Suurin ostajamaa on edelleen Englan­ti,
johon on myyty j'li puolet edellä-niainitusta
kokonaismäärästä. Seu­raavina
ovat Hollanti ja Tanska huo.
mättävällä osuudella. Valtaosa kau­poista
on tehty Euroopan maihin,
mutta on pienempiä eriä myyty kau­emmaksikin
mm. Etelä-Af rikkaan.
T^iitnnin porvarillineii.leluUstfi on
kirjoittanut tavattoman paljon pää­ministeri
Attleen rauhallii^ta, hilli­tystä
Ja tasapainoisesta luonteesta.
Täytyy tunnustaa, että näistä hänen
luonteenomlnal»u;^lst*an; on kirjoi­tetta
verrattonjiiij paljott. eneimnän
kuin hänen kyvyistään. Levollisuus,
maltillisuus Ja tunnontarkkuus ovat
siis ne hyveet. Jotka ovat kaunistaneet
Englannin halUtuksen päÄmiestä.
Mutta jos näin on ollut laita, niin
meidän on surulla tunnustettava, että
mr. Attleen luonne on viime aikoina
suuressa määrin trormeltimut. Ei ku­kaan
voi pitää hänen äskettäin Man­chesterissä
pitämäänsä puhetta
f enempää kuin muuten sen edellisiä­kään)
rauhallisena, hillittynä Ja tasa­painoisena.
Se oli päinvastoin, kuten
yleisesti myönnetään, enemmän kuin
kiihtynyt, g-jorastaan hysteerinen ja
sairaalloinen puhe. Siinä oli sekaisin
parjauksia Ja nyyhkytystä, vihaa ja
kyyneleitä. Mr. Attlee oli sangen sel­västi
kadottanut itsehlUlntänsä, ja jos
tavanomainen itsehillintä oli Jättänyt
hänet, on itsestään selvää, että hä­neltä
puuttui myös logiikka.
Me tiedämme tarkalleen, mitä mr.
Attlee vastaisi. Jos häneltä kysyttäi­siin,
miksi hänen luonteensa on men­nyt
niin pilalle. Hän sanoisi: Se on
kommunistien syy. Me vältämme tätä
hänen Manchesterin puheensa penus-teella.
Mr. Attleella on vain yksi vas­taus
kaikenkaltaisiin kysymyksiin, jot­ka
koskevat pahan alkujuurta maan­päällä,
Englannissa Ja yleensä koko
maailmankaikkeudessa: se on kom­munistien
syy.
Miksi Englannin taloudellinen ase­ma
on"niIn kehno? — Se on kommu­nistien
syy.
Miksi Englannin raha-asiat ovat
niin surkeassa tilassa? — Se on kom­munistien
syy.
Miksi Englannin työläiset sanovat,
että heidän elämänsä on käynyt yhä
vaikeammaltsi? — Se on kommunis­tien
syy.
Mutta Jos mr. Attleella ei ole miiuta
kuin tämä mieletön vastaus kalkkiin
kysymyksiin, se merkitsee sitä, että
hänellä ei Itse asiassa ole ainoata­kaan
tyydyttävää vastausta esitettä­vänä.
Jos joku k|uun asukas olisi
tulla tupsahtanut Manchesterin ko­koukseen,
hän olisi tullut siihen loppu­tulokseen,
että kommpnistit ovat Eng­lannin
johtava puolue Ja että Attlee
ei ole muuta kuin jonkun avuttoman
oppositiopuolueen johtaja; että '<om-munlsteilla
on parlamentissa ylivoi­mainen
enemmistö; että kommunistit
istuvat Englannin Pankin johdossa;
että sir Stafford Crlpps — painakaa
maalaamatonta puuta! — on.kommu­nisti.
SenvuoksI,Attlee panee kom­munistit
vastuuseen kalkista huolis­taan
Ja vaikeuksistaan.
Ketään kumi asukasta el kuiten­kaan
ollut läsnä Manchesterin ko­kouksessa.
Siellä istui Ja seisoi vain
englantilaisia, jotka tietävät erittäin
hyvin, kuka on vastuussa talouspoli­tiikan
täydellisestä epäonnistumisesta.
Englannin työläiset saavat tuntea
mahoissaan tämän epäonnistumisen.
Heidän reaalipalkkansa laskee päivä
päivältä, työttömyys kasvaa ja kapi­talistit,
jotka ovat piiskanneet työläin
siä tahan asti, tahtovat piiskata heitä
vielä lisää alentaakseen heidän kus­tannuksellaan
englantilaisten vienti-tavaraln
hinnat Ja nostaakseen eng-lantilals-
amerlkkalalset voitot kor­kealle.
Minkä vuoksi laboiu: hallitas on
siihen määrin pettänyt kaikki lupa;Uk-sensa
työläisten aseman parantami­sesta?
Se on kysymys, jonka Eng­lannin
tyltätekevät asettavat mr. Att-leelle.
Mutta hän el keksi parempaa
vastausta kuin: se on kommunistien
syy.
Jos tämä ainoa vastaus on tulos
labourilalsesta viisaudesta, niin Eng­lannin
hallintokoneisto voitaisiin ra­tionalisoida
Ja tehdä paljon halvem­maksi
opettamalla lahjakkaalle papu­kaijalle
nämä neljä sanaa. Se lausuisi
ne aivan yhtä runsaalla logiikalla,
mutta ilman kyyneliä ja hysteeristä
haukkimilsta.
Mr. Attleen Manchesterin puhe an­taa
aiheen kahteen eittämättömään
loppuhäytelmään: ensiksikin Englan­nin
asema on vahvasti huonontunut
Ja huonontuu jatkuvasti; toiseksi
kommunistien vaikutus kasvaa. Niin
on aäa. Mutta mr. Attlee aa eekolt-tanut
toisiinsa syyn Ja seurauksen.
Kommunistien vaikutus kasvaa siitä
Ilmeisestä syystä, että mr. Attlee ja
koko hänen puolueensa eivät kykene
antamaan mitään tyydyttävää vas­tausta
kansan kysymykseen taloudel­lisen
ja poliittisen katastrofiin ^Qrlstä,
kun kommtmistit sensijaan voivat.
Labourilai^t ovat pejttäneet Ja pettä­vät
Jatka^^sti gaflannln ^ka^s^ ja
yrittävät Qröntää lyyn toistin iilskoil-le.
Kommunistit sensijaan sanovat
kaÄsalie totuuden MarshaU-suiumi-telm^
ta ja labourilaisten turmiolli­sesta,
kansalle vihamielisestä politii­kasta.
He kertovat myös, että sosia­lismi
on osoittanut Ilmeisen parem-mrautensa
kapitalismiin verrattuna.
Neuvostoliitossa toteutetaan ja ylite-täänkin
k a n s a n taloussuunnitelma,
mutta kapitalistisissa maissa Mar-shallsuunnitelma
on käxsinjrt haaksi­rikon,
vieläpä täydellisen haaksirikon.
Neuvostoliitossa ja kansandemokra­tioissa
ei ole mitään pulaa eikä työt-tömjryttä,
mutta kapitalistisessa maa­ilmassa
lähestyvä talouspula tuo mu-kraattlsessa"
valti(»sa sellaista ei voi
ajatella tapahtuvaksi.
Sellaista ei^ voi tapahtua Neuvosto-
Uitossa. Missä fasistien hellä suojaa­minen
Ja hiirja polilsimellastus anti-faslstejä
vastaan on osbittautuivit
mahdolliseksi?' Knglannls.sa, mr. Att­lee,
Juuri Englannissa.
Työläiset 'valmistautuvat viettä­mään
kansainvälistä Juhlapäiväänsä
— toukokuun' ensimmäistä. Heidän
aikomuksenaan' on marssia rauhalli­sesti,
kukin ja viirein koristettuina,
kaupunkinsa' katuja pitkin. Suutta
hallitus sanoo'ei ja poliisi muuttaa
Hallitus lainaa rahoja asuntojen
rakentamista varten 4.5 prosentilla
Lainojen saantiiii näbden on kuitenkin tiukat
edeUytykset ja ehdot moniin seikkoihin nähden
kanaan lisääntyvän työttömyyden, nä­län
ja kuoleman kaikki kauhut.
Nämä ovat tosiasiat. Voiko mr.
Attlee kieltää ne? Ei. sitä hän ei voi.
Manchesterin puheessaan hän sen-uuoksi
yritti mustat näitä tosiasioita.
Hän parjasi Neuvostoliittoa, vertasi
sitä tsaarinajan Venäjään Ja nimitti
sosialistista maata "poliisivaltioksi".
Toiselta puolen hän nimesi labouri-laisen
Englannin todelliseksi demo­kraattiseksi
valtioksi.
Niin puhui Attlee. Mutta tosiasiat
puhuvat toista kieltä.
Vieraan vallan komennuksesta po­liisit
heittäytyvät bpin koirat ulko­maisen
kommunistin kimppuun, Joka
ei millään tavalla ole rikkonut sitä
valtiota vastaan, jonne hän on saapu­nut
läpikulkumatkallaan luottaen sii­hen,
että siellä noudatettaisiin kan­sainvälisiä
sääntöjä; poliisit heittävät
kuin raivoavat koirat täysin viatto­man
miehen vankilaan, kansa ilmai­see
vastalauseensa sellaista menetel­mää
vastaan, ja tuomarin on tunnus­tettava,
että tämä ennenkuulumaton
väkivalta on lainvastaista . . .
Missä sellainen oikeiidettomoius on
mahdollista, missä sellainen poliisin
mielivalta on mahdollista? Vain po­liisivaltiossa.
Todella demokraatti­sessa
valtiossa sellaista ei voi ajatella
tapahtuvaksi;
Sellaista ei vor ajatella tapahtuvan
Neuvostoliitossa. "Missä tällainen hal­lituksen
tieten ja siunaamana tapah­tuva
poliisih mielivältä on osoittau-tuixut
täysin mahdolliseksi? Englan­nissa,
mr. Attlee, juuri Englannissa.
Fasistiset hurjapäät, roistot, sala­liittolaiset,
Hitlerin hengenheimolaiset
käyvät mielenosoitukseen demokra­tiaa
työläisiä, sosialismia vastaan.
Poliisiosastot suojaavat heitä kohce-llaästl,
moottoripyörillä, ratsain ja
Jalkasin, kulkevat poliisit raivaavat
heille tietä.
Kunnialliset työläiset, jotka ovat
puolustaneet isänmaataan fasisteja
vastaan, lähtevät kaduille Ilmaistak­seen
vastalauseensa uuden sodan
hankkijoita, fasismin henkiinherättä­mistä
vastaan. Moottoripyörillä, rat­sain
ja Jalkasin kulkevat poliisit
hyökkäävät heidän kimppuunsa pa­tukoin,
uhkaAjksin, laukauksin ja
kyynelkaasuin. Työläisiä pahoinpi­dellään,
heitetään poliisin kidutus­kammioihin,
heitä tuomitaan ja sul­jetaan
vankiloihin;
Missä sellainen kataluus on mah­dollista,
missä sellainen polllslterrori,
sellainen pollislvalta on mahdoUIsta?
Vain pölisi valtiossa. Todella demo-kaupungin
aseistetuksi leiriksi. Pans­sariautoja
aseitaan työläiskorttelei-den
edttstaUe', poliislketjut ovat val­miina
taistelutm. Kauptmki jähmet­tyy
hiljaisuuteen, levottomuuteen ja
mielipahaan. ;.Aidit piilolttavat lap­sensa,
niin ettS ne eivät joutuisi viha­mielisen
jpolilslii säälimättömien kuu­lien
uhreiksi:'
Missä näin kauhea ja inhoittava
näytelmä on mahdollinen? Missä sel­lainen
imliisivoimien aseellinen varus­tautuminen
työläisten juhlapäivänä
on mahdollista? Vain poliisivaltios­sa.
Todella demokraattisessa valtios­sa
sellaista ei voi ajatella tapahtu­vaksi.
' Seilailen on mahdotonta
Neuvostoliitossa, missä miljoonat ih­miset
toukokuun 1 pnä lähtevä.t Juh-lakoristeisille
kaduille Ja työläiset lap­set
harteillaan jpoarssivat iloisesti läpi
Mcskovap teiyehtiäkseen puoluettaan.
Missä niin . demokratiavastainen toi­menpide
kuljp poilslteirori työväen­luokkaa
ya^taaiji toukokuun l p . on
osoittautunut mahdolliseksi? Missä
on oUut p4kko. turvautua poliisiterro-riln
työtätekevien juhlapäivien syn-klstämlseksi?
Englannissa, mr. Att­lee,
Juuri ESoglannissa.
Työläiset, Tjotsa tuntevat, miten
i^hka heidän alituisesti laskevaa elin­tasoaan
kohtaan kasvaa päivä.päiväl­tä,
tekevät lakon myötätunnon osoi­tuksena
kapitalistien riistamaa toisia
työläisiä kohtaan. Paperilla laki ta­kaa
heille lakko-oikeuden. Mutta
Itse asiassa helliä ei ole mitään kan­salaisoikeuksia..
Poliisi ja armeijan,
joukot mobilisoidaan kukistamaan
lakkoa, Ja hallitus häpäiese mitä
karkeimmin -rauhallisia ja kunnialli­sia
työlälsiäi -.•
Missä niin häpeällinen- menettely,
sellainen poliisivalta on mahdollista?
Vain poliisivaltiossa. Todella demo­kraattisessa
valtiossa sellaista ei voi
ajatella ^tapahtuvaksi.
äellaäsVj^J voi 'iApeOitO^ Kfeuvosto-llitossa,
missä työläiset ovat maassa
valtiaita, n^ls^he rakentavat sosialis­mia
ja' kcd^e^nt lakkaamatta omaa
ja koko kansan hyvinvointia. Missä
polllslhyökkäys' työläisiä : vastaan
maan kapitaifstiherrojen mieliksi on
osoittautunut mkhdolliseksi? Englan­nissa,
mr. Attlee, Juuri Englannissa.
Olemme tyytyheet esittämään vain
muutamia tosiasioita, jotka koko
maailma ttiiitee. Herrat laboiuilaiset
saavat kemaasrti, kapitalistien mielik­si,
lohduttautua huutamalla, että
Englanti ori "äiSmokratia" Ja Neuvos­toliitto
"poliisivaltio". Papukaija voi
tehdä sen yhtää'sitkeästi ja yhtä va­kuuttavasti.
'i>apukaija ei sitäpaitsi
saa siitä lainkaan vahinkoa luonteel­leen,
vaan voi täysin levollisena seu­rata
komniimistilen vaikutuksen kas­vua
Englannissa. Tyhmelilnit käy­vät
stellä yhä'harvemmiksi ja kansa
haluaa sadda-^vakiuuttavan vastauk­sen
levottömtifl-^symyksilnsä.
Pelkurimaisesti ja suoraan nimittä­mättä
mr. Attlee vihjaili Mancheste­rin
puhees^äfi^-inäärättyyn lilkomai-seen
valtioon, Jdhka ohjeiden mukaan
Englannin kommtmistit muka arvos-
Central Martgage and Höusing Cor­poration
on nykyään se hallituksen
kontrolloima yhtiö, joka lainaa eri­näisten
rahalaitosta avustamana va­roja
auontojen rakentamhta varten
neljän ja puolen prosentin korolla.
Näiden lainojen väitetään avustavan
oman kodin saantiin sellaisiakin, joU-ia
on varsin pienet pääomat, rajoit­tuen
pääasiassa tontin omistamiseen.
Aimettavista lainoista antaa hallitus
(Cöntral Mortgage and Housing Ccr-porati(
Hi) 25 prosenttia rahoista ja
lainan välittävä liike loput 75 pro­senttia.
Laina-anomus on esitettävä
lainoja vällttäväUe liikkeeUe, joka toi­mittaa
sen suimnitellim rakennuksen
pilBUstusten Ja työselitysten kera Cen­tral
Mortgage and Housing Corpora­tionin
hyväksjnttäväksi.
Lainoja myönnettäessä otetaan huo­mioon
lukuisia seikkoja, kuten esim.
lainan saajan mahdollisuus saadim
lainan maksamiseen, työk3rvyn, ter­veyden,
ammattitaidon yms. seikkojen
perusteella. Edelleen ei lainaa myön­netä
siinä tapauksessa, että tontti ei
ole saanut lainan antajien hyväksy­mistä,
koska tontin ja rakennuksen
pitää' sijaita edullisella paikaUa. Sii­tä
sjrystä ori tarpeellista, että lainan
anoja hankkii etukäteen hyväksymi­sen
tontilleen tai että hän tekee eh­dollisen
kaupan tontista ennenkuin
ostaa sitä lopullisesti rakennustaan
varten.
Lainojen suiuruus on korkeintaan
$8.500 ja nellhuoneisiin b('jngalowtyyp-plslin
rakennuksiin nähden korkein­taan
$5^000. Lainoja saa 20, 25 ja 30
vuoden pituisiksi ajoiksi. Kustakin
lainan tuhatdollarlsta on maksetta­va
kuukausittain $6.30 jos kysymykses­sä
on 20 vuoden laina. $5.33 25 vuoden
lainasta ja $5.04 30 vuoden vuoden
lainasta. Näihin kuukauslmaksuihln
sisältyy korot ja pääoman kuoletus.
Niihin lisätään kuitenkin 1/12 vuo­den
kimnallisveroista koska lainanan­taja
pitää huQler..nUdm .maktajpnses-ta.
Lainan saajan on maksettava omis­ta
varoistaan se eroitus, joka on ra-kenitjshomman
loppuhinnan ja lai­nan
välillä. Ontarion maakuntahalli­tus
lainaa toista kiinnitystä vastaan
puolet tästä erotuksesta, korkeintaan
kuitenkin $1,250.
Jos lainan saanut on pakoitettu
myymään asuntonsa voi hän myydä
sen milloin haluaa. Kolme vuotta
sen jälkeen kuin rakennus on val-
,mistiinut, on lalnap saaja tilaisuudes-
•sa maksamaan velan kokonaisuudes­saan
milloin hän sitä haluaa — riiutta
siinä tapauksessa on hänen suoritet­tava
kolmen kuukauden
Rakennustöihin on ryt
jän kuukauden kuluessa"'!*
laina on myönnetty, eikä
rittamista tarvitse'vältiäniätti
urakcitsijan suoritettava^
nan saaja saa lainavhtiia '
tuksi siitä, että hän on
toinen rakennusmies,
pauksessa on eri alojen työt
va ammattitaitoisten miesten
tavaksi. Rakennuttaja voi
nan määrän vähenemään oavui
sä arvon määrällä sen jäjtt'
koskeva arviointi on saanut,
tiön hyväksymisen.
Lainan anomuksen yhteyt«ea
tettävä myöskin suunnitelfaa
nuksen kustannusarvio joko
diltä, urakoitsijalta tai rakenU
Näitä lainoja koske\1a
jasia voidaan saada lainoja
yiltä liikkeiltä. Näissä kir
lostetäan yksityiskohuisenmii
lainan saannin yhteydessä o
kat.
Metsien pelastaminen
ja Trans-Canada-tien
rakennuttaminen
Fort WiIUam. — Täkäläisen
and Labor Councilin työttömn
mitean kokouksessa, jossa olivat
puviUa myöskin Port Arthurin ja
Williamln valtuustojen, Canadaj
gionan ja muiden järjestöjen
jia, hyväksyttiin neljä pältajlai
maa. ^ Kolmessa päätöslauseh
käsitellään Järvienpään metsää
netta, jonka suhteen maakuntah
tusta vaaditaan ryhtymään pih
toimenpiteisiin matojen tuhon
semiseksi ja metsien pelastann;
noin 20,000 neliömailin laajm
Black Sturgeon alueella, länteen
Nipigonista. Tällä alueella raitti
olevan 5,359,000 koortla puutavs
josta noin 1,044,000 koortia on
samia, jpka on jo matojen tuhoai
ja noin miljoona koortia valkol
väitetään olevan parhaillaan ti
kohteena.
M a a k un t a hallitusta . vaadii
myöskin ryhtymään pikaisiin ja
tännöllisiln toimenpiteisiin Tre
Canada-tien rakentamiseksi SCOD
Järvienpään välille, työmahdoUL':
sien avaamiseksi "union palkoilla'
televat Marshall-suunnitelmaa ja
Englannin labour-hallituksen politiik­kaa.
Puuttumatta lähemmin tähän likai­seen,
G&eb]}elsiltä lainattuun salavih-jalluun
tyydymme vain toteamaan,
että senkaltaiset vihjailut ovat tah­dittomia
Ja naurettavia, kun ne tule­vat
mr. Attleen taholta, joka toimii
vieraan amerikkalaisen vallan käsky­jen
mukaan. Hallitus joka harjoittaa
taloudellista, diplomaattista Ja soti­laallista
politiikkaansa USA-imperia-llstlen
pakotteiden mukaan, joka on
kadottanut omat kasvonsa, joka on
ryhtynyt soittamaan Achesonin or­kesterin
toista viulia Ja joka on myy­nyt
valtiollisen riippumattomuutensa
Marshall-purtilon ryynivellistä — t ä ­mä
hallitus tekisi viisaasti, ellei syyt-telisi
kunniallisia Englannin kansa­laisia
ja isänmaanystäviä, jotka var­tioivat
maan riippumattomuutta,
omista synneistään ja rikoksistaan.
Ei pidä heittää kiveä kuii istuu lasi-talossa.
Arnias Järnefeltin
80-vuotispäivä
Helsinki. (S-S) — Ensimm
hovikapellimestari, professori
Järnefelt joutui 80-vuotIspäivä
heti aamusta alkaen juhlinnan
teeksi; Ensimmäisenä olivat
onnittelemassa lapset sekä la;
set. Ensimmäinen virallinen läh
tö saapui klo 10, nimittäin hov
terin edustajat, jotka jättivät
laitteen. Tunti myöhemmin
juhlijan kotiin Tukholmassa o;
Suomen ministeri Gripenberg,
esitti presidentti Paasikiven onni^
ja ojensi samalla prof&ssori Jä
tille Sucmen Leijonan rita
suurristin. Metsäneuvos Ilmari
kinen ojensi Suomalaisen Oop;
puolesta kukkia. Kalevalaseuran
lesta Jätti prof. Oiva Soini k
jan.
Ruotsalaiset ystävät olivat toiö:
panneet keräyksen ja ojensivat
prof.- Jämefeltille peruslevuii
tusmajaan. Sen jälkeen jatkui
telujen sarja katkeamattomana
na. Lähipäivinä prof. Järnefelt
tuu johtamaan useita juhlakonse,
ja-
PÄIVÄN PAKINA
Selittävät asiaa kuin piru raamattua
nen takatalvi. Suomessa muodostettiin kokoomuksen ja mui­den
porvarien suunnitelmien mukaisesti toimiva Fagerholmin
oikeistososialidemokraattinen hallitus. Se on poliittisella rin­tamalla
vapauttanut kaikki sotasyylliset, kapuloinut' lakko­laisia,
järjestänyt entisen ohranan taantumuksen palveluk­seen,
erottanut Yleisradion demokratisoimistyötä johtaneen
Hella Wuolijoen jne. Taloudellisella areenalla Fagerholmin
"kolmannen tien" hallitus on aiheuttanut joukkomittaista
työttömyyttä, korottanut vuokria ja leivän hintaa sekä alen­tanut
markan arvoa ja toimii nyt suurpääoman etulinnak-keena
työläisten palkankorotusvaatimuksia vastaan. Viime­aikainen
kehityssuunta on Suomessa täydellinen vastakohta
sille kehitykselle, mikä on tapahtunut kansandemokratian
maissa ja seuraus siitä on ollut Suomen kansalle tuhoisa:
Suomen kansanjoukkojen elintaso on alentunut samalla kun
kansandemokratian maiden elintaso kohoaa.
Ei siis ole ihme, vaikka porvarit propagandavälineineen
ja muuten vain porvarit pärjäävätkin kansandemokratian
maita!
Suomessa on kansan, varsinkin työ­väestön
leipävarras kohonnut alitui­sesti
entistä korkeammalle. Samaan
aikaan ovat kapitalistit riistäneet en­tistä
runsaampia voittoja koska työ­väen
palkat ovat jäädytetyt vaikka
työläisten tuottamien tarvikkeiden
hinnat ovat alituisesti kohonneet. Vii­meisin
Isku leipävartaan kohoamisessa
oli rahan- arvoh- alentaihlnen 17 pro­sentilla
sillä se merkitsi- työväen osto­kyvyn
htiononemistä pyöreissä luvuin
^QOin kuudesosana kim entuudestaan
alhaisista Ja riittämättömistä ansi­oista
ryöstettiin yhdellä iskulla pois
kuudtöosa. Se suututtaa kaikkia pal­kan
saajia, oltvatjta he sitten mieli­piteiltään
vaikkapa poroporvareita.
Edellämainittujen seikkojen tähden
esittivät Suomen työväen Järjestöt
heinäkuun aikana vaatimuksia palk­kojen
korottamisesta. Suomen "työ­väenhallitus-
suhtautui niihin kieltei­sesti
Ja samaan tapaan myöskin sos-dem-
oikelstolaisten enemmistö Suo­men
Ammattiyhdistysten Keskuslii­ton
johdossa.
Sillä olisihan se '^nsantaloudelli-sista
syistä" väärin, että työväen palk­koja
korotettaisiin tapahtuneen Ja yhä
Ja^Van elliikustannusten kohoami­sen
Johdosta sillä kapitalistien pitäisi
saada pitää ne keskimäärin 58 pro­sentilla
lisääntyneet -voittonsa. Joita
he "ansaitsivat" -Tiime vuoden aika­na.
"Joilla paljbn on niUle pitää l i ­sää
annettaman" jne.
Kim työ^es vaatii lisää palkkaa
silloin on tavallisesti kapitalistinen
"yhteiskunta vaarassa". Onhan se
selvää kapinäliisimtta ja vähintään­kin
"kommunisllsuutta" ja siitä syystä
sitä vastaan on taisteltava kalkin
mahdollisin keinoin. Ja kosika Suo­men
nykyiiMfn'"työväenhallitus" on
omaksunut pääasialliseksi tehtäväk­seen
vallassaölevan luokan etujen Ja
aseman suojelemisen, päätti se ryhtyä
pikaisiin ja -tehokkaisiin toimenpitei­siin
kapinoivaa työväkeä vastaan.
Kun yhä 'useanunat j*a useammat
ammattiliitot olivat esittäneet vaati­muksia
palkkojen korottamisesta, kun
rahan arvon: ^alentaminen oli pantu
voimaan Ja kun-useat työnantajat oli­vat
kaiken lisäksi vielä ryhtyneet
alentamaan -.palkkoja, katsoi Fager­holmin
hallia tilanteen -vakavaksi ja
uhkaavaksi. Siitä syystä se ryhtyi sen
jälkeen pikaisiin-toimenpiteisiin "kär­jistyneen
tilanteen" johdosta.
HaUitukseen otettiin lisää "kykyjä"
ja vctoia. Sen-jäseneksi nimitettiin
Suomen Ammattiyhdistysten Keskus­liiton
puheeziU^t^i^ Huunonen ja su­rullisen
kuu*^ui«t;xatsien aseveli kap­teeni
VarJo^en^Joka sai -tittelikseen
"saHcuton ministeri eriiiäisiä talou­dellisia
asioita varten", mikä selvälle
suomenkielelle käännettynä merkitsee
lakonmurskaamismlnlsteri.
Lakon murskaamisessa ovat porva­rin
ja kunnon sosdemin mielestä lu­vallisia
kaikki keinot. Niinpä Varjo­nen
sen takia päästikiri liikkeelle väit­teen,
että kysymyksessä ei muka ole­kaan
palkkojen korottaminen vaan
"maan taloudellisen elämän halvaan-nuttaminen'Vja
"suunniteltu kcmmu_
nistien vallankaappausyritys". Her­ra
lakonmurskaamlsministeri ei tie­tenkään
puhuijut mitään siitä ovatko
työväen palkankorotusvaatimukset oi.
keutettuja tai ei. Kaikessa tapauk­sessa
väitetään "työväenhallituksen"*
taholta, että sillä on "muita keinoja"
työväen aseman parantamiseen kuin
paikkojen kcrottamhien. Se on sa-mala
vihjaus siitä, että työväki ei
niuka ymmärrä mikä on sille parasta
koska palkkojen korottaminen el Joh­da
työväen aseman parantamiseen;
-vaan on päinvastoin sille vaarallista
— siliä se vaarantaisi ne kapitalistien
keskimäärin 58 prosentilla lisääntyneet
voitot jä se on kapinallisuutta ja
"kommunismia'.
Kapteeni Varjosesta tuli niin ollen
niiden lakonrikkuriarmeijain kenraa.
linjoita imoitetaan lähetetyn lakko­laisia
vastaan. Suomen "työväenhal­lituksen"
toimesta on jo taas vuoda­tettu
työväen verta kapitalistien puo­lesta
ja kapteeni Varjosen johdolla.
Meillä on täällä Canadassa eräs suo­menkielinen
lehti. Joka yrittää vält­tää
itseään oikeaksi kansanvaltaiseksi
ja työväen sanomalehdeksi, joka on
kaiken lisäksi sen piskuisen kansan­vallan
liiton äänenkannattaja mikä on
penistettp l^bjien Jidäjapiliyin keskuu­teen
"soäalfsUsejp CCErnköiiiatuB*
järjestöksi.
Tämän Vafiaan Sanan toimituksessa
porva:
paiskattiin ilmoille heti asever
teeni Varjosen lakonmurskauitur
set, jotka on kapitalististen ur
mjstojen välityksellä lähetetty'
alle. maailmaan. Kas tähän ta'
Vapaa Sana vääristelee kun on .
myksessä työväen palkkojen ^
minen:
"Helsingistä tiedotettiin tors
niistä Suomen kommunistien
puuhista, joiden tarkoituksena on
vfiannuttaa kokonaan maan
nen talouselämä.
"Lakkolaisten vaatimuksena
tetaan olevan 30 prosentin pilö!
ylentäminen. Eräs hallituksen 1
nistä (asevelikapteeni Varjonm,
Kalle Terä.) sanoo kuitenkin koio
ihän rettelöinnin perinpohjaisena •
koltuksena olevan kommu ^
suunnitellun vallankaappauksen.
Lehti on niellyt kaiken
uutistoimistojen vääriste.yn on
ja lisää vielä omasta kohdastaan
raavaa:
Kemin "rähakkä oli saanut;
sen johdosta kun 1.500
yritti mennä poliisiketjun läp^-
mään niiden työläisten (rikkune
Kalle Terä) työtä jotka olivat
neet hallituksen lähetiämina a
maan sitä tukkiruuhkaa minSa^
laiset oUvat tahallaan antanee:
jokeen."
Vapaa Sana panee innoissaan^
kiruiihkan muodostumisen la)»"
ten "tahalliseksi" teoksi. Tieterico
kit ruuhkaantuvat kun
ovat lakossa — so. menneet
laan" lakkoon. Moinen
osoittaa, että Vapaan Sanan
tuskuntk ajattelee: ihän saT
paaxL iSiia työnantajat, i Se s
iiian "tahallaan" kaikL^a
koskevissa asioissa. — Kalle