Vapaus, October 15, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, lokak. 15 p., — Saturday, Oct. 15
Onpui of fioBiäh
UblUhed NOT. eth 1017. AtttlKSlsed
mc McoxKi clAss mall by the Post
Offloe Department, Ottawa. Pnb-
Udied thrlce weekly: Tuesdays.
nnmdaya azid Saturdays \if Vapaus
PabUshlos Caa9Ui7 Lt<L, at 100-108
Km 0t Baätmj, Oni, Oaaada.
Adrertistiic rates
Ttanslattoa tree af diaige.
TILA17
YbdTsrallolsaa:
vk. « JO • kk. M S rkk.ai)o
vk, TJOO • kk. S M vk. 7 M 6 kk. 0 0
Päätöksiä toteuttamaan
Viime kesänä Sudburyssa pidetyn CSJ:n 17. edustajako­kouksen
pöytäkirja ja päätökset sekä tpk.n toimintakertomus
ovat nyt Järjestömme jäsenistön käytettävissä. Todellisuus
dessa nämä asiakirjat lähetettiin osastoille jo syyskuussa ja
pieneksi kirjaseksi painettuina tpk:n toimintakertomukseen
ja edustajakokouksen päätöksiin on nyt entistä helpompi tu­tustua
niin yksityisesti kuin yhteisestikin.
Tehokkaan ja tuloksellisen järjestötoiminnan perusedel­lytyksenä
on se, että jäsenistö kokonaisuudessaan on tietoi­nen
siitä yleisohjelmasta minkä toteuttamiseksi heidän jär­jestönsä
toimii. Siksi on välttämätöntä, että nämä tärkeät
asiakirjat jaetaan jäsenistölle niin pian kuin mahdollista, ja
että kaikki jäsepet, mutta varsinkin eri toimikuntien ja komi-teain
jäsenet tutustuvat niihin perusteellisesti ja osallistuvat
keskusteluun niiden johdosta.
Mutta edustajakokouksemme päätökset eivät ole mitään
koristekappaleita, eivätkä ulkoa opittaviksi aiottuja opm-kappaleita,
vaan käytännön ohjeita järjestömme toimintaa
varten seuraavaan edustajakokoukseen mennessä. Tämä tar­koittaa,
että edustajakokouksen päätökset muodostavat yleis­ohjelman
niinkä toteuttamisen hyväksi koko järjestö toimii.
Mutta edustajakokouksen laatimat päätökset muodostavat
vain yleisohjelman, mitä Voidaan ja tuleekin yksityiskohtai­semmin
täydentää ja lisätä paikallisten olosuhteiden vaati­malla
tavalla. Siksi, kun näistä edustajakokouksen päätök­sistä
keskustellaan, ei riitä vain toteamus siitä onko osattu
tehdä oikeita ja ajankohtaisia päätöksiä, vaan on lisäksi har­kittava
sitä, miten ja millä keinoin voidaan Järjestömme oh­jelmaa
parhaiten toteuttaa kullakin alueella ja eri osastoissa.
Näin asiaan suhtautuen tulee Järjestömme yleisohjelma ylei­sesti
tunnetuksi jäsenistön keskuudessa. Samalla kun me
kaikin saamme tiedon aseita Järjestömme yleisohjelman to­teuttamisen
hyväksi, tehdään yksityiskohtaisia suunnitelmia
paikallisosaston toiminnan elvyttämiseksi ja tehostamiseksi.
Tutustukaamme siis CSJ:n edustajakokouksen päätöksiin
jotta ne voidaan mahdollisemman pikaisesti toteuttaa maan­miestemme
ja -naistemme yhteiseksi hyväksi.
''Pommi pannaan'' kampanja
Canadan rauhanvoimien toimesta on aloitettu kansallinen
kampanja "pommin pannaan" julistamisen puolesta. Tämä
kampanja, joka on osa maailmanlaajuisesta rauhanliikkeestä,
sai virallisen alun viime sunnuntaina Toronton Massey haalil-la
pidetystä kokouksesta missä puhui Canadan rauhankong-ressin
puheenjohtaja tri James G. Endicott. Hän sdnoi suo­sionosoitusten
raikuessa: -
"Tehkäämme pommi laittomaksi. Ja älkäämme pelätkö,
jos meitä syytetään jonkun 'linjan' seuraamisesta — sillä me
taistelemme rauhan puolesta — ja kansalla on rauhan tahto
mikä voidaan toteuttaa."
Montrealissa pitämässään puheessa tri Endicott selitti,
että Neuvostoliiton lisäksi Kiina ja Tshekkoslovakia tietävät
nuten valmistetaan atomivoimaa ja ne ottavat atomivoiman
käytäntöön. Näinmuodoin taru Amerikan atomimonopolista
loppuu kerta kaikkiaan, lausui tri Endicott selittäen: "Yhdessä
Venäjän kaupungissa ön jo pienellä atbmimäärällä toimiva
keskuslämmitys." Viitaten presidentti Trumanin äskettäi­seen
lausuntoon, että Neuvostoliitossa on tapahtunut atomirä-jähdys,
tri Endicott sanoi: "Minä tiedän Venäjän suorittaneen
atomiräjähdyksen viime huhtikuussa. Se ei ollut pommin
räjähdys. Se oli huolella kontrolloitu tieteellinen koe kape­assa
laaksossa, minne oli kasattu kaikenlaisia metalleja siinä
mielessä, että nähdään räjähdyksen vaikutus niihin."
"Kiinassa on 4 tai 5 edistyneintä tiedemiestä, jotka tietä­vät,
miten atomienergiaa valmistetaan ja he tulevat valmis­tamaan
sitä. Unhoittakaamme siis tarun Amerikan monopo­lista",
sanoi t r i Endicott ja selosti edelleen: "Pohjois-Kiinassa
on suuria ja rikkaita uraniumiresursseja. Takapajuiset kiina­laiset
tulevat käyttämään laajassa mittakaavassa atomivoimaa
hyväkseen paljon ennen meitä siksi kun me valmistamme
pommeja;"
Tehdessään voimakkaan vetoomuksen rauhan-kampanjan
puolesta — atomipommin laittomaksi ju­listamisen
hyväksi — tri Endicott tuomitsi ankarasti
presidentti Trumanin julistuksen, että Amerikan pi­täisi
kaksinkertaistuttaa atomipommien tuotannon.
Toiset voivat myös kaksinkertaistuttaa tuotantonsa
selitti tri Endicott ja lausui: "Mihin tämä johtaisi mei­dät?
Jos ihmiskunta tuhotaan atomisodassa, voiko
Amerikka nousta ylös ja huutaa, 'huraa, me voitimme
sodan ja meiltä jäikin 500 atomipommia?*"
Tämän mielettömyyden vaihtoehtona ja ainoana ulospää­sytienä
on luonnollisesti se, että atomipommit julistetaan lait­tomiksi
ja hävitetään, että atomivoimaa voidaan ryhtyä käyt­tämään
tuotannon tehostamisen hyväksi. Nyt kun "meillä"
ei ole enää atomipommin monopolia, kuten on virallisesti
myönnetty, on rauhan ja koko ihmiskunnan pelastumisen
vuoksi vaadittava entistä voimakkaammin kaikkien atomi­pommien
hävittämistä Yhdysvalloissa, Venäjällä ja muissa
maissa, sekä tehokasta kontrollia atomipommituotannon es­tämiseksi.
Siksi Canadan rauhankongressin aloittama kam­panja
"pommin pannaan" julistamiseksi saa jakamatonta kan­natusta
kaikkien oikeamielisten ja rauhaarakastavien cana-dalaisten
keskuudessa.
Eivätkä canadalaiset rauhan ystävät _ole yksinään tässä
taistelussa rauhan ja ihmiskunnan pelastamisen hyväksi.
Vaikka Rauhanpuolustajain Maailmanliitto on vasta toimin­tansa
alussa, kuuluu sen alaisiin järjestöihin yksi kolmasosa
koko ihmiskunnasta, eli 700,000,000 ihmistä kaikista kansoista
ja kaikista kansalaispiireistä. Erikoisen innokkaasti ovat eri
maiden tiedemiehet ja taiteilijat Rauhanpuolustajain Maail­manliiton
työssä mukana, m.m. 60,000 tiedemiestä käsittävä
Tieteellisen työn tekijäin kansainvälinen liitto kokonaisuudes­saan,
kaikki huomattavat atomitutkijat jne. Muista järjes­töistä
on mainittava jäsenmäärältään yli 80 miljoonainen de­mokraattisten
naisten kansainvälinen liitto, erinäiset nuoriso­järjestöt
ja ennenkaikkea Maailman Ammatillinen Liitto.
Selvää on että tällainen valtavan suuri kansanliike saa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tänään täyttää MatU Toisto Sylvan
lakelta 81 vuotta. Nikolai Kiriharja
Meadow Portagesta 70 Ja Alex Koskei»
Tinunlnsistä 65 vuotta. Lehtemme
yhtyy sukulaisten Ja ystävien onnit­teluihin!
Rajkin— Titon salaliitto
Viime syyakmuBa k&ytiin Bada- ! Himmler antoi vielä sen ohjeen, että
Mitä muut sanovat
-SOTAMOBSIANKIN"
T E K E E TUNNUSTUKSEN
. . . Atlantin pakti ei ole niin popu.
läärinen Euroopan kansojen keskuur
dessa kuin me luulemme . . . MahdoL
lisuus Joutua atomiseen ristituleen el
lisää niiden innostusta . . . Mitä me
luonnollisesti tarvitsemme, on paljon
lujitettu Y K Ja koUektiivlnen t u r -
vallisuus . . ." — Dorothy Thompson.
pestis» oikeodcnkiyM salaliitto»
Taataan, joka kavaltaja Titon soo-ransMei
» ohjeiden mukaan oli tol<
miant trokarin lutnsantanvallan
knkistamisekai Ja sen tbnaettaJeB
Johtojien mnrluumiscksL Pääsyy-tettjrnä
oli Laszlo VUfk, Joka ero­tettiin
keaälanma oBunninlsterin
tehtävästään Ja myöskin Unkarin
työ väenpnolaeesto paljastctttnna
Unkarin työväenlfikkeessä tidst»
kymmentävvotta ohranana fidml-neeksi
imperialistien vakoajaksi
Isänmaataan vastaan tekemiensä
rikosten vuoksi hänet taomittiin
kuolemaan. Seoraavasia sdoste-
•taan oikeudenluiynnissä paljastet.
tnja yksityiskohtU Rajkin salalii­tosta.
Jota hiknisat uHuHBaal^set
sanomalebtimiehet olivat seuraa­massa:
olisi pyrittävä saamaan i m q c m n v a l ­tioelimiin
oikeistolaisia aineksia. R a j ­kin
olisi erikoisen lidppoa suorittaa
tätä tehtävää sisämtnistertassä, koeka
hän 6& itse sisäministerhiä.
V. 1936 Rajk sai tehtäväkseen s i i r ­tyä
Ttiiekkoslovakiaan, Jossa hänen
piti paljastaa kcnununistisen puo­lueen
ulkomailta tulevan propaganda-ainehlston
kuljetustiet. Koska R a j k ia
mahdollisesti olisi ruvettu Unkarin
USKO. TOIVO JA
R A K K A U S ON MENNYT
Chunjcking. — Tänään tänne saa­puneet
Kiinan hallituksen toimenhal­tijat
havaitsevat elämän täällä qlevan
kaukana Peipingin upeudesta . . .
Kaupungissa on samat avonaiset 11-
kaviemärit, samat huonosti valaistut
kadut Ja sama yleinen synkkyyden
ilmapiiri. Mutta tällä kertaa on
vieläkin pahempaa. Nyt ei ole sitä
toivoa ja luottamusta paremmasta tu­levaisuudesta
mikä vallitsi Japania
vastaan käydyn sodan aikana . . . ~
A P : n uutlstieto lokak. 12 pnä. :
• • , •
EI NÄYTÄ LUOTTAVAN
Y K S I I Y I S Y R I T T E L I A I S Y Y T E EN
. . . Venäläiset voivat ehkä kuiten­kin
antaa saksalaisille holhokeilleen
joitakin myönnytyksiä mitä länsival­lat
eivät ole .katsoneet turvalliseksi
antaa omille holhokeilleen. Venäläis­ten
sotajoukkojen poistaminen, Itä-
Saksan oman ulkopolitiikan 'kon­trolli'
Ja ehkäpä Jonkin verran aseis-tumistakin
— nämä voivat olla etui­suuksia
Joita tarjotaan fanaattisesti
itsekunnioituksensa palauttamiseen
pyrkivälle kansalle . . . Siinäkin t a ­pauksessa,
tällaisella Venäjän ohjel­malla
on propaganda-arvo Länsi-
Saksassa — erikoisesti Jos sikäläisissä
teollisuuskauppaloissa on työttömsryt-tä
aikana Jolloin kommunistikomen-to
pitää jokaisen saksalaisen nenän
tahkon kivessä . . . — Globe and
MaU, lokak. 11 pnä.
TEORIA J A KÄYTÄNTÖ
. . . Mr. Bert M . Jevett, Marshall-hallinnon
edustaja, jonka tehtäviin
kuuluu neuvojen antaminen työväen-asioissa,
otti ( A P L : n vuosikokoukses­sa
St. Paulissa. Minn.) puhujan pai­kan.
Häh asiallisesti täydensi sitä
"linjaa", jonka sihteeri Töbin luon­nehti
puheessaan. Marshallin "avun
. . . siunausta" Euroopan nälkäisille
ylistettiin Ja sen "ihmeellistä menes,
tystä" kummasteltiin. Ja kaikesta
lausuttiin runsaita kiitoksia sille " v l l -
saudelley^ ja ' "kaukonäköisyydelle",
jolla A r L : n johtajat ovat osallistu­neet
Marshall-suunnitelman toteutta­miseen,
ts. amerikkalaisten Imperia­listien
"kylmään sotaan" sosialismia
sekä kansandemokratiaa, kuin myös­kin
heidän omia imperialistisia k i l ­pailijoitaan
vastaan. Tällaista sitä
kuulee työväenkokouksissa, jotka ovat
Bill Greenin j a P h i l Murrayn järjes­tämiä!
M i i ^ l a i s e n soraäänen a n ­taakin
tälle Ranskan hÄlituksen l u ­histuminen
tämän "avustuksen" syn­nyttämässä
kriisissä! . . . — Eteen­päin.
• • • • . «.
KIIAPUKESTIT
Natslsaksmannlen vilsunikkari P a l ­le
lauleli sodan aikana niistä krapu-kestelstä
.Jolta Ryti, hänen marskin­sa
j a muut saksalaisten vasalliherrat
rouvineen pitivät Leningradin valloi­tuksen
ennakkorlemujuhlaa vlettäes-sään.
Palattuaan sitten nokka Jää­tyneenä
valloitusretkeltä Palle poloi­nen
lauloi alla päin. pahoilla mielin:
" E i ole mitään apua, apua,
kun el tepsi Lapua, Lapua.
mistä me saamme apua. apue$
lohdutusryypyn Ja krapua,
krapua . . . "
Liukas Luikku, Työkansan Sano­missa.
SUOMEN YLEISRADIO
'Helnänkorresta näkyy mistä päin
tuuli puhaltaa*, sanoo vanha sanan­lasku.
Taantumus on Yleisradion
asiassa pelannut pelinsä niin raa­asti
ja kömpelösti, että jokainen fjär-kevä
ihminen ymmärtää, mistä on
kysymys. Se paljasti itseasiassa kort­tinsa
Jo julkaisemalla ennakolta Ruot­sin
tunnetuimmassa amerikkalalsleh-dessä,
Dagens Nyheterissä, suunnitel.
mansa Yleisradion 'puhdistamisesta'.
Ennen Erkki Valan erottamista kielet-tiin
toimittaja V i l i Bergmanin Neu­vostoliiton
katsaukset. Yleisradion
esitelmäpäälllkköä syytettiin 'yksipuo­lisuudesta*
sen takia, että hän oli
osoittanut kiinnostusta Neuvostoliittoa
ja kansandemokraattista Puolaa koh­taan.
Asian poliittinen luoime on
siis täysin selvä.
Mihin taantumus siis pyrkii Yleis­radion
yhdensuuntaistamisella? Tä­mä
kävi selville jo työläisten palkka-
V. 1931 Rajk ryhtyi Unkarin v a l t l o l .
lisen poliisin asiamieheksi toimien en­sin
ylloiipilaiden joukossa. V. 1934
hän sai tehtäväkseen siirtyä toimi­maan
kommuiiistisessa työläisnuoriso-liitossa
Jossa hänen c l i paljastettava
kommunistien salaiset kirjapainot.
Koska Rajk itse kirjoitti artikkeleita
illegaalisiin lehtihi, onnistui tehtävän
suorittaminen.
V. 1934 lopulla Ja v. 1935 alussa
Unkarissa oli hyvin voimakas fasisti­nen
liike. Jonka tarkoituksena oli
murskata ammattijärjestöt j a luoda
niiden tilalle Italian mallinen korpo-ratiojärjestelmä.
Tämä haäke ncs-tatU
sumta vastarintaa työläisten kes­kuudessa
Ja synnytti useita lakkoliik-keltä.
Joista tärkeimmät olivat metal­l
i - ja rakennustyöläisten.
Rajk siirtyi »saamiensa tehtävien
mukaisesti nyt toimimaan rakennus­työläisten
keskuuteen tarkoituksenaan
lakon murtaminen. Lakon johdossa
ollessaan Rajk sai aikaan sen, että
päätettiin pitää suuri joukkokokous,
vaikka poliisi oli mielenosoitukset k i e l ­tänyt.
Mielenosoituksen jälkeen po­liisi
pidätti yli 200 työläistä ja laldto
murtui. V. 1941 keväällä Rajk lähe­tettiin
Unkariin. Täällä hän otti y h .
teyden valtiollisen poliisin päällikön
Peter Hainiln, joka ilmoitti Gestapolta
pyytäneensä Rajkin kotiin lähettä­mistä.
Rajkille annettiin nyt tehtä­väksi
ottaa yhteys kommunistien iUe-gaalelhln
Järjestöihin j a ilmoittaa
Espanjasta palaavat ut^arilaiset. V .
1942 tapahtui Unkarissa ns. suuria
joukkopldätykSiä, jotka johtuivat
Rajkin tuttavan, myös Eispanjassa o l ­leen
Geierln ilmiannosta. Myöhem­min
V. 1944 myös Rajk vangittiin
mutta hän pääsi lokakuussa vapaaksi
ilmoitettuaan olevansa valtiollisen po­liisin
asiamies v. 1931 lähtien.
Saksalaisten joiikkojen mukana
Rajk Joutui V. 1945 perääntymään
Saksaan, jossa hän oli yhteydessä
erään Stoltz-nimlsen henkilön kans­sa,
joka amerikkalaisten aviistamana
pakeni länteen. Rajk sensijaan i l ­moitti
palaavansa Unkariin.'
Unkarin vapautumisen jälkeen Rajk
saapui Budapestiin, jossa kommunis­tinen
puolue toimi legalisena. Hänen
toimintansa poliisin palveluksessa ei
ollut tiedossa vaan häntä pidettiin
mitä parhaimpana puolueen jäsenenä.
Hän alkoi toimia Budapestin puolue-järjestöissä
j a pääsi pian kohoamaan
kaupungin puoluejärjestöjen sihtee­riksi.
V. 1945 elo-syyskuussa eräs
Kovacs-nlmlnen amerikkalaisen soti-lasvaltuuskunnan
Jäsen otti yhteyden
häneen ilmoittaen tietävänsä Rajkin
toiminnan va"ltiolllsen poliisin palve­luksessa.
Kovaes pyysi Rajkia ryhty­mään
tietojen välittäjäksi U S A : n lä­hetystön
palvelukseen. Rajk Ilmoitti,
että hänellä on n i in huomattava ase­ma
Unkarissa, että häntä ei kannata
käyttää plkkutietojen välittämiseen,
joten sovittiin, että Rajk tiedoittaa
sellaisista asioista, joista amerikkalai­set
eivät muuten voi saada tietoja.
Rajk tiedoitti amerikkalaisille eri­koisesti
vasemmistolaisten järjestöjen
toiminnasta v. 1945 vaalien yhteydes­sä
mutta havaitsi, että amerikkalaiset
olivat tietoisia oikeistolaisten järjes­töjen
kansandemokratian vastaisesta
toiminnasta. V. 1945 lopulla tai 1946
alussa Rajk tapasi ensimmäisen ker­ran
Marton Himmler nimisen amerik.
kalaisen asiamiehen, joka oli tullut
Unkariin vartavasten tapaamaan
Rajkia. Rajk tiedoitti Himmlerille
oikeistoainesten. maanalaisesta toi­minnasta,
j a sai häneltä tehtäväkseen
aikaansaada kommunuistlsessa puo.
lueessa Rakosin Ja neuvostovastaisen
ryhmän muodostamisen. Propagan­dan
avulla olisi saatava yleiseen tie­toisuuteen,
että kommunistinen puo­lue
el ollut yhtenäinen, vaan että siel­lä
oli myös R a j k i n Johtama oppositio­liike.
Rajk tapasi Himmlerin viimeisen
kerran v. 1946 syksyllä, jolloin Himm­ler
ilmoitti, että Rajk vastedes tulee
saamaan ohjeensa Jugoslaviasta.
taisteluiden aikana, jolloin radio oli
työnantajain pääaseena leipänsä puo­lesta
taistelevia työläisiä vastaan. I l ­meisesti
taantumiis nyt kuvittelee, että
saatuaan demokraattisesti ajattelevat
radion virkailijat pois toimistaan se
voi toteuttaa vielä pimeämpiä tarkoi­tusperiä."
— Työkansan Sanomat,
Helsinki.
kpmBnmlstislssa piireissä epäilemään,
antoi Unkarin valtiollisen poliisin
pääUlldcö Peter Hatei hänelle tehtä­väksi
lähteä Espanjaan Icansalnväli-seen
prikaatiin. Rajk mai^usti
Tshekkoslovakiasta Pariisiin j a sieltä
Espanjan rajalle, mistä hän siirtyi
Espanjaan. Kansainvälisessä prikaa­tissa
liänen tehtävänsä oli ottaa sel­vää,
ketkä unkarilaiset osallistuivat
taisteluun tasavallan puolella, sekä
heikentää kansainvälisen prikaatin
taisteli&untoa. Rajk pääsi siellä o l ­lessaan
imkarilaisen Rakosi-pataljco.
nan puolueosaston sihteeriksi j a r y h ­tyi
harjoittamaan trotskilaista pro-
Cigandaa. mutta paljastettiin Ja ero­ttiin
puolueesta. Taistelujen loput­tua
V. 1939 R a jk siirtyi Ranskaan,
missä hän Joutui interiiolmlslelrille.
Täällä hän Joutui yhteyteen Jugosla­vian
kanssa Ja havaitsi, että leirillä
erikoisesti jug:oslaavlt harjoittivat
voimakasta trotskilaista propagandaa.
Hänen siellä saamansa Jugoslavialai­set
ystävät olivat Mille, Stepanovic Ja
Marko, joidefl kanssa hän oli Idintejis.
sä yhteydessä.
Syyttäjän kysyessä, mikä oli tämän
jugoslaaviryhmän asenne. Rajk vas­tasi,
että se o l i poliittisesti aatteeton,
mutta että sen tarkoituksena oli v a l ­lankumouksellisen
liikkeen heikentä­minen.
Leirillä ollessaan Rajk sai
yhteyden Ranskan salaiseen poliisiin
erään poliisiupseerin kautta. Tällöin
hän sai tietää, että koko jugoslavia­laisen
ryhmän Johto työskenteli y h ­dessä
ranskalaisen poliisin kanssa.
Rajk sai tehtäväkseen ryhtyä saman­laiseen
toimintaan unkarilaisen r y h ­män
keskuudessa. Heitä oli lehrlllä
20,000 :sta internoidusta vain 60—70.
Rajk oU leirillä v. 1941 kevääseen
saakka. Tällöin eräs Gestapo-upsee­ri
kutsui R a j k i n luokseen Ja ehdotti,
että Rajk siirtyisi saksalaisten mie­hittämään
pohjolsrRanskaan ja i l ­moittautuisi
siellä työhön Saksaan.
Hän ilmoitti Unkarin valtiollisen po­liisin
pääUlkön suositelleen heUle
Rajkia. Tällä Gestapo upseerilla Rajk
näki erään listan, jossa oli kaikkien
jugoslaavien nimet j a R a j k i n nimet.
Gestapo-upseeri P 3 ^ l R a j k i a selosta­maan
jugoslaavien toimintaa j a ilos­tui
silininnähtävästi kuullessaan, että
Jugoslaavien keskuudessa tehdään voi­makasta
trptskilaista propagandaa.
R a j k i n siirryttyä Saksaan hän havait­si,
että siellä oli hyvin paljon jugo­slaaveja,
esim. Leipzigin lähistöllä oli
jugoslaaveja useita ryhmiä. V. 1941
keväällä nämä jugoslaavit lähetettiin
kotiinsa eikä Rajk muuten voinut tä­tä
ymmärtää kuin että Gestapo o l i
heitä auttanut.
V. 1946 alussa &ovacs oli tutustut­tanut
R a j k i n Tibor Szönyiin, joka oli
aikaisemmin toiminut Sveitsissä u n ­karilaisten
troskistlen Johtajana.
Szönyi oli palannut Unkariin Jugo­slavian
kautta j a tuli myöhemmin
havaitsemaan, että melkein -kaikki
trotskilaiset, jotka sodan jälkeen oU-vat
palanneet Unkariin, olivat tulleet
Jugoslavian kautta. V. 1945 Rajk sai
yhteyden Jugoslavian lähetystön s a -
nomalehtlattasheaan Brankoon, joka
aluksi vakuuttautui siltä, että Rajk
on Titon kannalla ja ilmoitti Rajkille
olevansa Jugoslavian tiedustelutoi­minnan
johtaja Unkarissa. Hän teki
usein matkoja Belgradiin ja toi aina
terveisiä Milleiltä. Stepanovicilta ja
Markolta. .
V. 1947 kesällä Rajk vietti lomaan­sa
Jugoslaviassa, jossa annettiin h u ­vila
hänen käytettäväkseen. Täällä
hän pääsi selvjryteen siitä, etteivät a i ­noastaan
Rankovlc. Mille. Stepanovic
Ja muut Ranskan intemolmislelrillä
olleet jugoslaavit jatkaneet trotski­laista
toimintaansa, vaan että myös
itse "nto oli amerikkalaisten palveluk­sessa.
Lomalla ollessaan Rajk tapasi kaksi
kertaa Rankovicln kahden ke^en.
Rankovic ilmoitti Rajkille tietävänsä
Ramein aikaisemmasta t(dmlnnasta
Unkarin valtiollisen poliisin palveluk­sessa.
Todisteena hän esitti erään
valoicuvan. Jossa Rajk v. 1931 oli
eräillä kutsuilla yhdessä Unkarin v a i .
tiollisen poliisin johtohenkilöiden
kanssa, j a uhkasi paljastaa Rajkin,
jollei hän ryhtyisi Jugoslavian asia-mleheksL
Rajk vastasi, ettei hän
tämän uhkauksen vuoksi ryhdy toimi­maan
asiamiehenä, vaan ssnvuoksi,
että hän on samaa mieltä.
Rajkin ihmetellessä, mistä Rankovic
oli saanut valokuvan, tämä ilmoitti
saaneensa sen Amerikasta, jonne U n ­karin
valtiollisen poliisin arkisto o l i
siirretty. Edelleen keskusteluista kävi
ilmi, että Rankovic timsi Rajkin y h ­teydet
Marten Himmleriin. ja ilmoitti,
että Rajkin on suoritettava loppuun
ne tehtävät. Jolta hän oli saanut. Hän
korosti sitä, että Neuvcstolilton ja
kommunistisen puolueen sisälle on
saatava Rakosin ja Neuvostoliiton
vastainen ryhmä. Rankovic ilmoitti
edelleen, ettei riitä se, ettiä poliisin Ja
armeijan johtoon saadaan nationalis­tisia
voimia, vaan poliisi ja armeija
kokonaisuudessaan oli saatava Titcn
politiikan kannalle. Tätä varten a r ­meijan
Ja poliisin upseereita oUsi lä­hetettävä
Jugoslaviaan koulutettavaSc-
Sl. Edelleen oU myös muille hallin­non
johtaville paikoille saatava eng-lantilais-
amerikkalalsia aineksia.
Rajk sai tehtäväkseen v. 1947 vaa­leissa
auttaa Rankovicln Ja oikeisto-sosialidemokraattien
puolueita. Rajk­i
n piti perustuslain vastaisesti estää
näiden puolueiden propaganda, ei s i ­ten,
että siitä olisi ollut mitään hait­taa,
vaan tavalla. Jota nämä puolueet
saattaisivat käyttää hjrväkseen vaali­propagandassa.
Rajkto oli myöskin
ehdotettava kommunistisessa puolu­eessa,
että puolue ei kävisi taistelua
kahdella rintamalla, vaan lopettaisi
taistelun oikeistososlalldemokraatteja
vastaan.
V. 1947 lopulla tuli päiväjärjestyk­seen
Jugoslavian ja Unkarin ystävyys;
ja avxmantosoplmuksen solmiminen.
Rajk sai tehtäväkseen järjestää niin,
että Jugoslavian hallitusvaltuiiskun-nan
Budapestiin saapumisen yhteydes
sä näyttäisi siltä k u i n T i t o n Ja Jugo­slavian
politiikka yleensä olisivat
kansan suosiessa. Sopimuksen solmi­misen
jälkeen Jugoslavian hallitusval-tuuskunta
lähti R a j k i n seurassa met-sästysretkelle.
Täällä Rajk sai ohjeL
ta suoraan Titolta Rankovicln toi­miessa
tulkkina. Tito Ilmoitti, että
Rajkin on pjrrittävä pääsemään hen­kilökohtaisesti
kansan suosioon Unka­rissa.
^
Tito ilmoitti tarkoituksenaan ole­van
muodostaa U S A : n tukema valtio­liitto,
joka .muodostaisi sotilasliiton
Neuvostoliittoa vastaan. Aktiivinen
toiminta Neuvostoliittoa vastaan a l ­kaisi,
Rankovicln ilmoituksen mu­kaan,
vasta sitten kun myös muissa
kansandemokratian maissa oikeisto-ainekset
pääsisivät Johtoon.
Rajkin tehtäväksi annettiin nyt
aseellisen toiminnan valmisteleminen
sekä hallituksen jäsenten pidättämi­nen.
Rakosin, Gerön Ja Farkasin l i k ­vidoiminen.
Likvidoimista ei saisi
suorittaa raa'asti, vaan asia olisi Jär­jestettävä
siten, että yksi olisi kuol­lut
sairauteen, toinen tapaturmaan ja
kolmas olisi tehnyt itsemurhan.
V. 1948 keväällä Rajk oli yhteydessä
Ainerikan lähettilään Chapinin kans­sa,
joka Ilmoitti, ettei Amerikka vas­tusta
titolaista politiikkaa.
V. 1948 alkukevääUä' tapahtunut
Unkarin työväenpuolueiden yhtymi­nen
aiheutti suruta haittaa suunni­telmille.
Nojautuminen katoliseen
kirkkoon, johon Tito oU kiinnittänyt
suuria toiveita, el onnistunut, koska
koulujen kansallistaminen 1948 ke­väällä
aiheutti katolisen kirkon vai^
kutusvallan luhistumisen. Rankovic
korosti sitä, että on käytettävä hyVäk.
sl erilaisia yhteiskunnallisia ^järjestö­jä
neuvostovastaisen mielialan a i ­kaansaamiseksi,
mutta tämäicään ei
enää onnistunut työväenpuolueiden
yhtymisen jälkeen. Erikoisesti vai­kutti
suunnitelmien epä(»mistumlseen
Komlnformin 1948 kesällä tekemä
Tito-vastainen päätös. Jonka Rajk jo
viikkoja ennen sen julkaisemista toi­mitti
Titon tietoon.
Lokakuussa 1948 Rajk kohtasi salaa
9t
"Maasta se pieni­kin
ponnistaa'
CSJu} samlan osasto osoitti esi-merkikä
kelpaavaa ttäineidktnitta
hankkiessaan "JäUdkeräyksdlä" sie­voisen
summan Aku Korhosen sai-rausmenojen
peittämisen hyväksi ja
tehd^sään samalla kauniin lahjoituk-sen
lehtemme Vapauden taloudellisen
aseman tukemiseksi. I. Kitusen alle­kirjoittamassa
Samlan osaston kir­jeessä
ilmoitettiin lokak. 3 pnä seu.
raavaa:
"Osastomme k<^ouksessa keskus­teltiin
laajasti Koriiosen kuoleman
johdosta ja siitä keräyksestä, joka on
ollut käynnissä. Me täällä vähän
ihmettelimme, että J:aikki osastot e i ­vät
ole vielä vastanneet tähän ke­räykseen,
sillä meistä tuntuu, että
tämä on keräys. Johon kaikkien t u ­lisi
osallistua. Senpä takia me täällä
päätimme panna toimeen sellaisen
jälkikerä]^:sen josta toivonune saa­vamme
vielä huomattavan sum­man
. . ."
Ja J . Isomäki kertoi muutaman
päivän kuluttua lokak. 10 p. kirjees­sään
(myös Samlan osaston puoles­ta)
seuraavaa:
"Lähetän tässä mukana maksucsol.
tuksen Aku Korhosen hyväksi suorite­tusta
jälkikeräyksestä. mistä kertyi
$35.
$12. Me emme voi nimittäin pitää
säännöllisesti osastomme kokouksia ja
siksi emme ole antaneet kokousil­moitusta
lehdellemme Ja siksi pää­timme
tehdä tämän kertalahjoituk-sen."
Vapauden johtokunnan puolesta
liikkeenhoitaja Ed- Suksi vastasi Sar-nian
osastolle mm. seuraavaa: "Olem­me
kiitollisuudella vastaanottaneet
osastonne toimeenpaneman keräyksen
tulot $35.00 edesmenneen Aku K o r ­hosen
sairaus- j a hautajaiskulujen
hyväksi. Osastoime on tässä osoit­tanut
hyvää esimerkkiä. iSamalla
pyydämme sydämellisesti kiittää osas­toanne
siitä $12.00 lahjasta* jonka
lähetitte samalla kertaa Vapaudelle, i
sekin on hyvä esimerkki, mitenkä
tulee tukea omaa lehteä . . . "
NIMITETTY EHDOKK\,4K<!i
NEWWESTMIXSTER^s¥^
Kun New Westmiiisterin väliiäS«riM
M edustajana v. 1930 lähden oS!
wan ^hutmeessa ollut liberaaU l v "
mas Rcid nimtettiin senaSfn
vaaleja varten viisi ehdokasUL^
Labor.Proirr.^ve-puolueen SdS
Maurice uÄiKKeeeSss a .R t"i"sHmha. n^jo ok"an'* otron" m *ni"ono'u rt^ eystvuöfiv tfiiA^c. mien. hiilenkaivajain ja k a S
motyöläisteaiärjeitäjäni
Samalla lähetämme Vapaudelle taa hänet vangittiin sen ioiidoti,,
vaati botkottitoimenpiteitä SlZ
Saksaa ja Japania vastaan,
palattuaan hän ryhtyi j ä U e e n^
visesti toimimaan työväenliikkees^'
- S I TÄ
— Sault Ste. Marien kanava on
kaikkein eniten käytetty kanava
maailmassa.
Unkarin alueella Jugoslavian sisämi­nisterin
Rankovicln. JokS selitti, ettei
silloisessa tilanteessa voitu luottaa
yksinomaan Unkarissa oleviin aseelli­siin
voimiin, vaan jugoslavialaisiin
joukkoihin, joiden piti unkarilaisissa
asepuvuissa tunikeutua Unkarin rajan
yli . Tätä varten piti järjestää erikoi­sia
joukko-osastoja. Samoin Itäval­taan
piti koota joukko^osastoja län­nessä
olevista iinkarllaisista fasistisis­ta
pakolaisista, jotka Jugoslavian
kautta olisi ku/jetettava Unkariin.
Titon suunnitelmiin kuului, että J u ­goslavian
kansalle selitettäisiin Unka­r
i n valmistelevan aseellista hyökkäys­tä
Jugoslaviaan liittääkseen imkari­laisen
väestön asuttamat Jugoslavian
osat maahansa, j^maten oli järjes­tettävä
rajavälikohtauksia, joita jo
järjestettiinkin v. 18i48 lopusta alkaen.
Tito o l i nito vakuuttunut suunnitel­man
onnistumisesta, että antoi jo o h ­jeita
vallankaappauksen jälkeistä a i ­kaa
varten. Rajkista piti tulla pää­ministeri,
kenraali Palffystä, joka jär­jesti
Rajkin Ja Rankovicln kohtauk­sen
lokakuussa 1948, puolustusminis­teri,
ja eräästä Jugosla,vlan asiamie­hestä
sisäministeri. Unkarin teolli­suus
piti järjestää palvelemaan Jugo.
slavian 5-vuotlssuunnitelman toteut­tamista.
Tito ilmoitti, ettei hänellä
ole mitään sit& vastaan, että joitakin
paikkoja hallituksessa annetaan F e ­renc
Nagyn johtamalle ryhmälle Ja
muutamia paikkoja oikeistososialide-mokraateille.
Vallankaappausta varten laadittiin
yksityiskohtainen suunnitelma, johon
Palffy V. 1949 alussa esitti joitakin
muutoksia. V . 1949 huhtikuussa Bran-ko
ilmoitti Rajkine, ettei ole mitään
syytä pessimismiin, sUlä joukot Jugo­slaviassa
j a lännessä ovat Jo valmfi-na.
Branko ilmoitti mjrös, ettei aseel­lista
toimintaa ole tarkoitus rajoittaa
ainoastaan Unkariin, vaan laajentaa
se myös käsittämään sellaiset kansan^
demokratiat Joissa katolisella kirkolla
on vahva asema, siis Tshekkoslovakian
j a Puolan.
KUMMAN TEET?
— Godfrey pyysi minua menemään
hänen kanssaan naimisiin ja tcke-mään
hänestä onnellisimman miehea
maan päällä.
Mitä olet päättänyt telidä?
• • »
TOSIAAN
Mark Twain yritti kykynsä mulcaa
huvittaa vieraitaan. Eräs nainen
kääntyi humoristin tyttären puoleen
ja sanoi:
"Sinun isäsi on hauska mies."
"Kyllä" vastasi lapsi "silloin kun
meillä on vieraita."
» ' • • • »
K I R J E TEPSI
Kuuluisa pianopeluri ja orkesterin
johtaja Elliot Lawrence sai joku kuu.
kausi, sitten kirjeen eräältä philadel­phialaiselta
isältä.
"Minä olen kaiKella tavalla yrittä-nyt
saada poikani käyttämään'enem.
män alkaa pianoharjoituisiinsa muL
ta mikään ei auta. Hän on uskolli
nen ihailijanne ja jos te läiiettäiiitfe
hänelle lyhyen kehoituskirjeen se
mahdollisesti voisi auttaa."
Lawrence sai hiljattain toisen kir^
jeen samalta mieheltä joka oli iloinen
ihmetapäuksesta poikansa pianoha:
joituksiin nähden.
"Kirjeesi oli loistava juuri sellai­nen
joka saa pojan ymmärtämään
miksi hänen olisi kiellettävä itseltään
monta nykyajan huvia harjoittaak'
seen pianoa tulevaisuuden unelman
toteuttamisen vuoksi. Luulen ettei
kukaan muun olisi kykenyt olemaan
n i in ymmärtäväinen ja auttavainen.'
Tämä isä sai myöheinmin tietää,
että se kirje, nimenmuuttoa lukuu&
ottamatta, oli sanasta sanaan sainan-lalnen
kuin se, jonka kuuluisa pianisti
Artur Rubenstein kirjoitti 15 vuota
sitten, huolestuneen äidin pyynnös'i,
pojalle, jonka nimi oli Elliott Law.
rence.
Suomalainen farmari
löydetty kuolleena
Port Arthur. — Kiitospäivän aikan;
täällä tapahtuneissa tapaturmia
menetti kolme ihmistä henkensä.
Tuntemattomalla tavalla päähä!
ammuttxma löydettiin autossaaii i^tu
massa Kivikosken suomalainen lar
mari W. Koski. Ruumis löydettiii
tiistaiaamuna, sivutieltä, kotinsa lä
hettyviltä. Antamassaan lausunnos
saan maakuntapoliisi selittää, ett
Koski on ampunut itseään .22 kalibe
rin kiväärillä, joka oli vielä häne:
kädessään. — ATH.
PÄIVÄN PAKINA
Saanevati(o lialuristin?
ennemmin tai myöhemmin äänensä kuulluksi kautta.maa­ilman.
Rauhanpuolustajain työllä on siis kaikki onnistumi­sen
mahdollisuudet kunhan vain kaikki "pikkuihmiset" esiin­tyvät
yhtenäisinä ja toimivat päättävästi rauhan puolesta.
Siksi pitäisi meidän kaikkien antaa aktiivinen ja moraalinen
tukemme tälle Canadan ja koko ihmiskunnan parhaita etuja
edustavalla "pommi pannaan" kampanjalle.
Lukijamme varmaankin muistavat
minkälaisen hälinän laski liikkeelle
Suomen "työväenhallitus" Kemin l a ­kon
alkaessa. "Kaplnahanke", "val­lankaappausyritys"
ja mitä muita s a ­laperäisiä
tarkoituksia kommunisteil­la
lienee muka ollut. Suuret kaplta-^
llstilehdet lähettivät sotaklrjeenvaih^
tajiaan kuin alkavaan maailmanso­taan.
Jännitysartikkeleita solut v i r ­tanaan
ulkomaille. Kommunisti A a l ­tonen
oli pahuuden juuri j a aseveli
Varjonen oli arkkleidceli Gabriel.
Meillä oli sellainen käsitys, että
- K e m i n työläiset, kuten muutkin suo­malaiset
työläiset, yrittivät estää elin­tasonsa
laskua ja siitä koko Jupakka.
K u n Kemin työläiset selltUvät. että
he eivät aio kaataa valtiovaltaa, vaan
saada leipää, n i in Fagerholmin h a l l i ­tus
sanoi sellaisen olevan kommimis-tien
salakähmäisyyttä j a k u n Fager­holmin
kapitalisteja puoltavaa ""työ-
Täenhallitusta" ei uskottu, n i i n Kemin
nälkäiset työläiset ryhtyivät pitämään
neuvottelukokousta keskenään.
Asevelikenraalin Varjosen olkeakäsl
Simonen oli saanut vihiä Kemin lak­kolaisten
koköusaikomuksesta ja tie­doitti
siitä ylimmilleen. Fagerholm
joka oli tapaamassa saksalaisia
tuttaviaan saksalaisten mahtavissa
linnoissa, palasi kiireellisesti estä­mään
vallankaappausta. Varjonen lä­hetti
armeijan osastoja Ja Suontaus-tan
komentamia poliiseja paficanpääl-le.
Strategia, jota aseveli Varjo­nen
oli oppinut Hitleriltä, sovellutet.
tiin käytäntöön Kemin aseettomia
työläisiä vastaan. Ja tulihan siitä
myöskin tuloksia. Työmies Fleix Pie­tilä
menetti hei&ensä heti Ja työläis-vaimo
Anni Kontiogangas kuoli r u h ­jevammojen
johdosta jonkun ajan
kuluttua. Varjosen strategia oli ve-dellyt
j a hän voi näinollen laskea
tililleen kaksi vihoIUsta kaatunutta,
joukko pahoinpideltynä, huomattava
määrä sotavankeja ja yhteiskunta oli
pelastunut.
Kun sitten näin hiljalleen aseveli-kenraall
Varjosen Hitleriltä oppiman­sa
strategian voimalla j a hänen a d ­jutanttina
apila käyttäen rauhoitti
Kemissä yhtel^kuntavastalset voimat,
n i i n hiljaisuus tuntui laskeutuvan
Suomen yUe. E i ollut mistä kirjoit­taa
sensatiojuttuja. Ulkomaalaiset
katselivat shine ja tänne, mutta kaik.
ki tuntui hiljaiselta.
Sanotaan, kun hätä on suurin, niin
siUoln on apua lähinnä. Nihipä kävi
myöskin sotakö:jeenvaihtajiUe.~ U u ­tinen
oU jälleen Kemistä, joten asia
on sitä parempi.
"Kemissä, Kemin O y : n Karihaaran
sahallaron ollut lautdtarhanpalo, jos­sa
tuhoutui noin 24,000 standarttia
puutavaraa . . . " U u t i n ^ kierteli
kaikkialla maailmassa. Tulipalon a i ­heuttajaksi
seUtettiin tuhopoltto. V IL
tautiin Kemin lakkolaisten kostoon.
K u n ksdkki oli lavastettu, n i i n sit­ten
sensationälkäiset sanomalehtimie-het
saivat surukseen kuulla, että asia
on tutkittu j a tulokset osoittavat ettei
ole kysymj*sessä tuhopoltto, l a i k ka
Toronton Vapaalla Sanalla oU jo kä­sissään
Suomi-Seuran tk. 7 pnä H e l -
stogistä lähetetty ylempää koskeva
uutinen, nihi Kiviperän Fekka tk. 13
p : n tehdessään kirjoittaa: "Kemissä
poltettiin lautavarastot". Siis se c
edeUeenkin hänflle tuhopoltto, va;]
ka ei Suomi-Seura, eivätkä
kaan Suomen tietolähteet edes ni
väitäkään.
Pagerhohn antoi länsimaisen fe:
gen piihaltaa Suomessa ja porvari
sUtä tavattomasti mielissään. Ei ta
do päänsilityksestä loppua. Tr.
Hornborg suitsutti ylistystä Fagers-min
liaUitukseUe Hufvudstbladet;
mm. seuraavasti:
" J a kuitenkin lienevät ne, jotka
noin ja teom ovat hyökänneet b_
tusta vastaan — mikäli ovat rebe
siä itseään kohtaan — nähneet "
tämättömäksi tunnustaa, eita tan
epäpärlamenttaarisen hallituksen
massaolo on osoittautunut onn'
yhtel^nnnaUe. Olisiko porvanllij
tai porvarillis-sosialidemokraatui
ministeriöllä ollut samat raaMo.JS
det hallita tilannetta kuin Fager'
millä? ...Yhteiskunnalla, eikä a
kaan vähiten sen porvarillisilla aa
sillä on i a i k k i syyt olla tyytyr^J
siihen, että suuri voimankoetus 1^
ulkopuolista sekaantumista kam??
t i i n -vasemmiston riveissä . •
Ehkäpä Suomen porvaristo aJf
Pagerhohnille ja Varjoselle haka»
sen he ovat todellakin taanrcO
sellisilta ansaineet. — Uoti-