Vapaus, April 5, 1949

              rähän
'eruseläke on nyt $32.50 kuukaudessa,
.muutamat saavat lisäeläkettä
_ M2:;>ar.2isn huoitomi^; h u u d e n e l ä ^ f i i e t ä , mutta jokatapauk-i
i m o i t t i perjantai- sessa o n maakunta k u i t e n k i n vastuim-
. .--.-udrr.eliilike-tä lisätään alainen v ä e s t ö n s ä •toimeentulosta.
. . j sJ : 0 Kuuiautta koiiden. I MacLeod esitti, e t t ä l a k i i n Tehtai­li
iästä l ä h t i e n ; gijjj sellainen muutos, j o n k a mukaan
l;=.i:y •e^ä^e annetaan; v a n h u k s i l l e a n n e t t a i s i i n k o dollarin
i 0 : 0 vanhJi^elle O n . j g i ä k e sellaisissa kaupungeissa, joissa
' "^^^ " ' v a i n o n asettama P?-i b n ' yli«50,000 asukasta.
aT^SSim^irr Näin olisi Euroopan käynyt jos natsit
»«"^^ "^^7'^^ olisivat voittaneet sodaui
s i e l l ä , kunnes saksalaiset augrutivatj ^
I t ä v a l l a n v a l t a u k sm T. 1938 maa- '
l i s k u u s ^ . Kävin koulua Wienissä <
;-r.::ia. siis Sf-öO.
nostaa nyt t u l - \
J . B . Salsberg sanoi, e t t ä e l ä k e i tä
l i s ä t ä ä n m i t ä t t ö m ä n v ä h ä n . Hallitvis
r i r a - i - • ' ^ ,^ j ,1 ^'o^i antaa 40 d o l l a r i a v a n h u u d e n e l ä.
^ T-33>unnän o5Uuaen 10 d o l l a - i siihen tarvittavat varat v o i -
S::3?r.:.s: O n : a r i c « a annetaan! - ^ ^ ^ ^ ^^^da l i s ä ä m ä l l ä korporatio-
,äo:5t:.?ii"t=-i-"^ li3aela^.>a. , ^.^^.^^ y h d e l l ä prosentilla.
iohno^Tä vayc.TO ksskustelunt - •
:lr;i3::et::in., e t t ä vain; -
cr. 10 coUarin'
laas ncin 14,000!
o5an l i s ä e l ä k k e e s . ^
laiejdesAä
;: j3 l-ne- eo.OCO vanhusta saa vam;
^:^,^;^-een. jo^::; on ny: S32.50 k u u - j
aude.-ia. ' .. '
CC7V. edu5::=.1a M i i l a r d tervehti t a - j
3ien:ä elabllMä -askelena oikeaan-
L u n t a s i M u : : a L P P : n edustaja.
iacLeod nio:::: siUi. e t t ä vanhuuden- i
v ä h ä n , ei edes'
Transjordanian
ja Israelin
us
Rhodes. — Kuningas AbduUahiu
T r a n s j o r d a n i a , Israelin voimakkain
v i h o l l i n e n Palefetinan sodassa, aUe^
ieita "jataan Inan k;j.jo;tjj 5unj,ui,^^i.j2|^na aseleposopi.
""^eS'1:'o;S^ru2S PiSS^ i - ^ ^ ' ^ ^ ^ - valtion .anssa.
anoi.
ivctä isiÄin. kun J^e ei ole ottanut |
fcialuiukäista vastuunalaisuutta v a n .'
J. E. Lacourciere
|UW1ER — L.^KIMIES
I JULKINEN NOTARIO
llO Elm st. E. Sudbury Phone 8-8221
CITY DRUG STORE
•Lääkkeitä Kauneusrälineitä
I 1'apna kotunnjo
120 Elm St. K. Puh. i-4273 Sudbuiy
ITILATKAA
MAANVILJELYS
[KONEENNE nyt!
IVälity.^muärai M . ^ S S E Y - H A R R IS
(tuoiieillo pienemmät kuin tnnen!
Välttäkää p e t t y m y s t ä!
T I L A T K A A N Y T !
xSiandard Hardware
L A I R I H I L L , omist.
|254 Hazel St. Sudbury
Aseleposopimus on voimassa yhden
™ o d e n j a se voidaan sen j ä l k e e n j u u -
distaa. S? lopettaa nyt sa-nanmukal-s?
sti.s3dan Palestinassa.
Samanaikaisasti ilmbitettiin, että
T r a n ä j o r d a n i a valtuutettiin maalis.
k u u n 20 p n ä neuvottelemaan myös
I I r a k i n puolasta, j a se.ottaa nyt h ^ l -
; luunsa irakilaisten hallussa olleet
aselspolinjat pohjois-Palestinassa.
l Syyria on nyt e n ä ä ainoa Israelin
- a k t i i v i n e n vihollinen, jonka kans-i
i a ei ole vielä neuvoteltu aselevosta,
i M u t : a Tel A v i v i s t a tiedoitettiin, e t tä
1 neuvottelujen odotetaan a l k a v a n Syy-
; r i a n uuden sotilashallituksen kanssa
! t i i s t a i n a.
! Israel a l l e k i r j o i t t i jo aikaisemmin
! aseiepcsapimukset E g y p t i n j a Lebano-
; n i n kanssa.
; "Uudet aseleposopimukset s a l l i v a t Is-
; r a e l i n p i t ä ä joukkoja Aqaban alxieel-
I l a Punaisen meren pohjoispäässä.
S T A I N L £ S S vSj-J
PARTA POIS
helposti — varmasti
Ruotsalaisella
Barbit-terällä
1 Tclily riiostitmaitornasta riiotsa-
(•:hrsiii painittHcräkscstä
jEi tarvitse muutakuin, virut-laa
ja laittaa hyllylle seu­raavaa
hyvää ajoa varten
: • NYT
ö k p l . p a k e t t i 25Ö
20 pakettia $4.50 p o s t i k u -
i u i n e e n .
Hollannin uniot
vastustavat
hajoittajia
Amsterdam. — (ALN) — H o l l a n n in
a m m a t t i j ä r j e s t ö j e n yksi keskusliitto
j ä ä A m m a t t i j ä r j e s t ö j e n m a a i l m a n l i i t.
tbon, vaikka Hollannin edustaja
Evart Kupers veti H o l l a n n i n t y ö v ä e n ­j
ä r j e s t ö t pois m a a i l m a n l i i t o s t a samal­l
a kertaa k u i n A m e r i k a n C I O j a B r i ­t
a n n i a n T U C . v e d e t t i i n pois. tuosta
j ä r j e s t ö s t ä .
H o l l a n n i n a m m a t t i j ä r j e s t ö j e n yhte.
n ä i s y y s l ä t t o , josHa o n 170.000 j ä s e n t ä,
on luvannut j ä ä d ä maailmanliittoon
j a lisäksi vastustaa sellaista hajaan­nusta,
joka tehtiin imperialististen
intressien painostuksen takia.
Yhtenäisy>-sliito n johtajat korosta­vat
sitä, e t t ä t y ö v ä e s t ö n vilpittömyys
sellai-sessa .siirtomaita omistavassa
maassa k u i n H o l l a n n i s sa osoittautuu
s i i n ä m i n k ä l a i s e n asenteen t y ö v ä e s tö
omaksuu s i i r t o m a a n t y ö l ä i s t e n taiste­l
u j a kohtaan. Työväen k a n s a i n v ä l i ­nen
solidarisuus velvoittaa H o l a n n ln
t y ö v ä e s t ö n tukemaan Indonesian t y ö ­l
ä i s i ä H o l l a n n i n imperialisteja vas­taan,
sanovat he.
j a sain W i e n i n yliopistossa tohtorin
aiTi-on psykologiassa j a C l o s o ä a s s a v.
1B38. S i t ä ennen o l i n 12 vuoden ajan
suorittanut t u t k i m u s t y ö t ä psykologian
j a kasvatuksen a l a l l a . H a r j o i t i n myös
l i i k e t o i n t a , i s ä n i j ä l k e e n.
2) K u l u i n sosdem. puolueeseen, jo­ka
kannatti I t ä v a l l a n rilppupiatto-muutta.
T ä m ä n puolueen tunnukset
olivat jjTkästi vastakkaisia natsien
n ä k ö k o h d i l l a ja katsomuksille.
3) V ä l i t t ö m ä s t i I t ä r a l l a n miehityk­sen
j ä l k e e n minulle on s e l v ä ä , etten
voisi elää rauhassa omassa maassani.
Sem-uoksi p ä ä t i n j ä t t ä ä I t ä v a l l a n.
M a a l | s k u im 12 t a i 13 p ä i v ä n ä l ä h d in
y h d e s s ä vaimoni kanssa Wienistä,
mutta meidät p i d ä t e t t i i n U n k a r i n -
Tshekkoslovakian r a j a l l a . Seuraava­n
a p ä i v ä n ä yritimme l ä h t e ä Wienistä
j u n a l l a . Vaimoni sai j a t k a a matkaa,
mutta p o l i i s i p i d ä t t i minut, k ä s k i m i ­nun
pysytellä Wienissä ja o t t i passi­n
i . Sen j ä l k e e n suoritettiin luonani
kotitarkasttis. M i n u a k u u l u s t e l t i i n l u ­j
a s t i , mutta ei otettu turvasäilöön.
P o l i i s i s e l i t t i , etten ollut r i k k o n u t m i ­t
ä ä n I t ä v a l l a n l a k i a . 3—4 v i i k k o a m y ö ­hemmin
minut otettiin t u r v a s ä i l ö ön
j a poliisi kuulusteli minua kolme p ä i ­v
ä ä poliittisen toimintani johdosta.
K u u l u s t e l u n p ä ä t t e e k s i i l m o i t t i t u t k i ­muksia
johtava poliisiupseeri, ettei
m i n u n osaltani ollut i l m i i i i l l u t mi­t
ä ä n l a i l l i s t a s y y t ä p i d ä t t ä m i s e e n . Sen
j ä l k e e n p ä ä s i n vapaaksi. Kaksi viik­koa
m y ö h e m m i n miiiut otettiin uu­delleen
k i i n n i j a vangittiin. Minulle
i l m o i t e t t i i n vangitsemissn johtuneen
B e r l i n i n Gestapon antamasta m ä ä r ä ­y
k s e s t ä . Minut s i i r r e t t i i n Dachaun
k e s k i t y s l e i r i n toukokuun alussa 1938.
S i e l t ä minut 4 kuukauden j ä l k e e n s i i r ­r
e t t i i n Buchenwaldin l e i r i i n . Tällöin
o l i vaimoni jo p ä ä s s y t Yhdysvaltoihin.
M i n u t vapautettiin Buchenwaldista
huhtikuussa 1939. Vapautukseni joh­t
u i e r ä i s t ä vaikutusvaltaisista y s t ä v i s ­t
ä n i Amerikassa jotka saivat tukea
h a l l n t o v i r a n c m a i s i l t a .
4) Vapauduttuani t u l i n y h ^ - s v a l t o i -
h i n , 1939 minut v a l i t t i i n k a s v a t u s t y ö ­t
ä t u t k i v a k s i apulaiseksi* C h i c a g o n y l i ­opistoon,
jonka palveluksessa siitä
l ä h t i e n olen ollut, n y k y i s i n kasvatus­opin
y l i m ä ä r ä i s e n ä professorina.
5) Vankeusaikani Dachaun j a B u -
chenwaldin l e i r e i s s ä tarjosi m i n u l l e t i ­laisuuden
suorittaa tutkimuksia, ke­r
ä t ä tietoja j a t e h d ä e r ä i t ä huomiolta
persoonallisuuden muuttumisesta ja
k ä y t ö s t a v a s t a yksilöissä, j o t k a olivat
v i e t t ä n e e t useita vuosia t ä l l a i s i s s a l a i ­toksissa
. M o t i i v i t t ä m ä n tutkimuksen
suorittamiseen' s e l v i ä v ä t seuraavasta.
T ä s s ä todistuksassa ei ole tarkoitus
Seuraavassa, e s i t ä m m e Ghteacon yliopistossa kasvatusopin professorina
toimivan tri Bruno Bettelheiinin Nyrenbergia iutnsainrällsessä soUIastuomi- <
oistnimessa antaman todistiiksen Saksan keskit>-sleirio!oista. Prof. Bettelheim
on psykologi Ja psykoanalyytikko, ankaran kriitillinen tiedemies. Hänen
todistuksensa ei ole tavallinen h i r v i t t ä v ä kauhukertomus keskit>-sle!ristii, vaan
tietedlinen tutkimus Gestapon menetelmistä vankien vastarinnan ja per-soonailisnnden
nojertamisessa. Tiednnirs toteaa Icylmästi, että Gestapo on- '
nistni pyrkimylc^ssään. Vankien, olivatpa he miten älykkäitä tai yhteiskun­nalliselta
asemaltaan m i t ä hyvänsä, oli pakko murtua Jatkuvan henkisen ja
mnmiiliiscn kidutuksen alaisina s e k ä hirvittävästi aliravittuina, vaikka hei­d
ä n terveytensä joteniiin olisi kuurin kestänytkin. Todistuksesta ilmenee vie­lä,
e t t ä keskitysleireillä "harjoitelleita", kaiken inhimilUsjnttensä menettänci.
t ä S S - m i e h i ä oli m y ö h e m m i n aikomus käyttää muidenkin Euroopan kukistet­tujen
valUoiden "pääUysmiehInä". Fasismia ja Saicsaa el siis lyöty Mftkeii-k
ä ä n liian aikaisin. Eikä fasismia saa päästää uudelleen noiuemaan, siitä
pitäkööt huolen kaikki ihmiset. Joille ihmisen vapaus on kallis asia.
8> Huomasin, e t t ä e r ä ä t toimistani
ohvat ilmaus psykopatologisesta me­n
e t t e l y s t ä . Siitä nousi mieleeni ky­symys,
olinko vai ei kiilkeutumassa
kohden mielenvikaisuutta. Lisäksi
huomasin vankitoverieni k ä y t t ä y t y v än
m i t ä bmituisimmin, vaikka m i n u l l a o li
k a i k k i syy uskoa, e t t ä hekin olivat
olleet normaaleja i h m i s i ä ennen v a n ­gitsemistaan.
V a l i v i s t a a todeksi omat
ITuomioni ja suojella itseni toisissa
vangeissa n ä k y v ä l t ä i l m e i s e l t ä rappeu­tumiselta
tuli m i n u l l e ensiarvoisen
t ä r k e ä k s i . Vastaaminen oli suhteellisen
h e l p p o a : panna merkille, mitä ta^
pahtui heissä ja i t s e s s ä n i . Jos en
muuttunut e n e m p ä ä k u i n k a i k k i muut
normaalit ihmiset; n i i n se. mikä ta­p
a h t u i miniLssa ja minulle, oli so-v
e l t a u t u m i s i l m i ö eikä h i i p i v ä ä mie­l
i s a i r a u t t a . T ä h ä n analyysiin ryhty­e
s s ä n i en vain rakentanut suojamuu­r
i a persoonallisuuden rappeutumista
vastaan, vaan onnistuin ajan tappa­misessa
tavalla, joka iiäylli h y ö d y l l i ­s
e l t ä . Lciris.säolon hetkeksi unohta­minen
näytti aluksi olevan suurin
h y ö t y t ä s t ä puuhasta. Aikaa m y ö t en
k y k y n i jatkaa t a r k o i t u s p e r ä i s t ä t y ö ­t
ä huolimatta Gestapon vastatoimen­p
i t e i s t ä li.säsi itsekunnioitustani, m i ­kä
muodostui ensiarvoisen t ä i f t ä k s i.
TAPA KERAT;* TIETOJA
9) Oli mahdotonta tehdä m i t ä än
muistiinpanoja, koska leirissä ei s i i ­hen
oUut aikaa, <:i s ä i l y t y s p a i k k a a e i ­k
ä m i t ä ä n keinoa saada n i i t ä ulko­maailmaan.
Vaikeuden voitin y r i t t ä ­m
ä l l ä painaa muistiin t ä r k e i m m ät
a.siat. Tätä m e n e t t e l y ä " h a i t t a s i an­kara
a l i r a v i t s e m u s t i l ä . Rinnan ter­veydentilan
kohentupiLsen kan.s.sa
vankeusaikani p ä ä t y t t y ä seurasi r u i j -
saan. n ä e n n ä i s e s t i hukkaanriienneen
m a t e r i a a l i n muistiinpalautuminen.
Vangit pakotettiin esimerkiksi tunti­kausia
tuijottamaan kirkkaaseen va­loon,
olemaan polvillaan jne. Silloin
tällöin joku vanki surmattiin: muut
eivät saaneet huoiehtia h ä n e n eikä
omista haavoistaan. Vaihtelun-.! nälllp
kidutuksille olivat v a n i j a i n yritykret
pakottaa vangit pieksemäiin toi.-et
toisiaan ja höpäl-scmuän .sitä. minkä
vartijat ar^'ehvat vankien nr\'ostavan
korkeimmalle. Siten vangit pakotet­t
i in kiroamaan Jumalaa, .syyttämään
i t s e ä ä n häpeällisLstä troi.<.:t.a. hi'rja:i-maan
vaimojaan lrtaj.suudest.i j a ain-mattihaureude.
sta. Talla ist:i kesti
tuntikaupalla.
1.5» Näiden kidutust'Mi tarkoitus oli
munaa vankien va.starinla ja saacin
vartijat vakuuiluneik.si .siitä, e t t ä lie
todella olivat vankeja parenipi!). T. i -
mä n ä h d ä ä n shtä, e t t ä mitä kauem­min
kidutus kasti, .sitä lleveniiniissi
sc muodostui. Vartijat inuuttuiviit
v ä h i t e l l e n v ä h e m m ä n kiihkoisiksi j:»
lopuksi puhuivatkin vangeille. Niin
pian kuin uusi vartija jatkoi työtä,
h ä n alkoi uusilla kauliutfoilJ.T. vailcka
ei n i i n v ä k i v a l t a i s i i l ä kuin alu.ssa. ja
h ä n h e l l i t t i pikemmin kuin e d e l t ä j ä n,
sä. Joskus ]eiris.sä aikai.scmniin ol­leita
vaiikeja luotiin takaisin uuden
v a n k i r y h m ä n mukana. Näitä e n i i - l ii
vankeja ei kidutettu, jos he voivat-osoittaa
olleensa leiris.su ennt-nkiji. K t - /
t ä n ä m ä kiduttamiset olivat .suunni-j
l e i m a n mukai.sia. voidaan h a v a i i a .sii­tä
tosiasiasta, ctta minua iuo>a>f.'.^a
l e i r i i n , o l i usea vanki kuollut ja tuoni
haavoittunut 12 tuntia kc--(än< i.siii k i ­dutuksissa.
Tällöin tuli k;lskv: - L o ­pettakaa
vankien p.-ihoinpitin-" ja van­git
j ä t e t t i i n rauhaan h-irillctuloon
saakka, j o l l o i n toinrn vartijavyhniii
kävi heihin kä.sik.si j : i i i i i y t t i h."illo
valtansa uudestaan.
16) Useimmat vangit mcnr-htyivät
itselleen, # i t ä t ä m ä oli todellista to-deilisuiLstapahlumaa.
eikö painajai­nen.
Sima he e i v ä t milloinkaan täy­s
in onnistuneet.
19» Oli vaimoja csoUuksia siitä,
e t t ä useimmat vartijat omak-sulvat
samanlaisen asenteen, v a i k k a k i n eri
syLstä. He kiduttivat vankeja osak­si
nautinnosta saada n ä y t t ä ä vai-ta.
ans.i. osak-sj" KOSKB h e i d ä n k ä s k i ­j
ä n s ä odottivat sitä heiltii. Mutta
saatuaan kasvatuksensa maallmas.sa,
joka paheksui julmuutta, heillä olt
levoton olo tekemän.sä johdo.st.'».
N ä y t t ä ä , e t t ä hekin suhtautuivat tun-neperiiisasti
j u l m i i n tekoihinsa, mikä
t i l a voidaan mänvltcllä e p ä t o d e l l i s u u ­den
tunteeksi. Toimittuaan leirin
v a r t i j o i n a jonkin aikan he tottuivat
e p ä i n h i m i l l i s e e n ml^ncttclyyn. He
" . i s e t t u i v a f .riihen; t l i t ä tuli h e i d än
•'todelltsen" e l ä m ä n s ä osa.
VIITEENVETO EDELLISSEST.*
20' Kuljetuk-sen aikana vun,<?lt .nli.s-t
e i l i i n ryysilllsiin ja henkisiin kidu­tuksiin,
joiden t-trkoitukiT^na tuntui
olevan murtaa kaikki k.vky vastustaa
Gestapota. Lisäksi niiden avulla n ä y t ­ti
olevan t.trkoilus .saada Gestapon
j ä s e n e t v o i t t i m a ; i n pelkonsa vankeja
Kohtaan, jotka olivat iilykkiiumplä ja
kuuluivat tavallisesti koikcampuan
r:Osiaali.secn r y h m . i ä n . Kuljcluk.sassa
vanpei-ssa kehittyi irrallisuuden tun­to.
Se m i t ä tapahtui, ei tapahtunut
todelli.-e.sti heille henkilöinä. Siten
kuljetus leiriin vaikutti tehokkaasti
vaninn vieniittnnii^ieksr hänen nor-ma.
iiisia ])erMK:nalli.simdest.tan.
J a t k u u .
Väkijuoniioii myynti
lisääntyi viime
vuonna Ontariossa
l o r o n t o — Viikijuomlen, oluen jo
v i i n i n m y y n t i Ontarics.sa viime vuo.
dcn aikana oli kaikkiaan 73,474.121
Kallona.T, eli .v!i 9 miljoonaa gallonan
eiieinmiin k u i n v. 1947. llmciu-e vhkl-j
u o m a k o n t r c l l i l a u t n k u i u i a i i vuo.slse-lo.
stuk-sessa.
Oluen myynti koho.si v. 1948 aikana
G3.1.S3.924 pallon:ian: niikii on l ä h e s 10
miljoonaa gallcnaa e n e m m ä n Ktiin v
Tiistaina, huhtikuun 5 p. ~ Tuesday, April 5 Sivu' 5"'^
Cobaltin alueella
etsitään edelleen
jkkauksia
'mm
Ä. NIEMI
VA]LOKUVAAMO
36 E l a su E. Pob. t-mn Omtkmj
Valokuvaus työtä ktukesta lajista
Tonmto. — K y m m e n f n eri yhtiön
muodostaman Colebucke Mln?$ L i m i ­t
e d i n johdolla on Cobaltln seudulla !
etsitty edelleenkin hopeaa viime vuo­den
hiaallskuusta l ä h t i e n . Tämän
uuden y h t i ö n johdossa on geoloogl W.
C. M a r t i n , jonka teorian perusteella
y h t i ö muodostettiin $70,000 p ä ä o m a l l a.
M r . M a r t i n on v ä l t t ä n > t , ettU Cobaltln
seudun hopea el ole vielä loppunut
vaan, e t t ä CobalUn ynipärlstöllÄ on
\ i e l f i runsaasti hopean, vaikka siitä
ei ole p i n t a i l m i ö l t ä k u i n siellä täällä
kaukana toLslstann. Tälliin teoriaan
perustuen o n uusi y h t i ö h a n k k i n u t k ä -
.sllnsä vahavot alueet Coleman. F l r s l -
brcok, B u c k e j a Hudson lovvnshlpeissa.
Toimitettujen koeporausten tulokset
odotetaan piakkoin saatettavan j u l k i ­suuteen.
Aluksi suoritettiin alueella
gcofyysilllncn tutkimus ja ä s k e t t ä in
r y h d y t t i i n koeporauk.sIa, Joiden suh­teen
y h t i ö n Johto on toistaiseksi k i e l -
täyt.TOyt ftntajnnsta m i t ä ä n tietoja.
C o b a l t l n hopeakuumcon aikana toi­mi
alueella n o i n 30 eri k a l v a n t o y h t i ö -
tä. Jotka maksoivat oKakknllleen vuo­desta
1005 l ä h t i e n vollto-oslnkolna
vuoteen 1932 mennefsU k n l k k i o a n $88.-
085.344. Ntiistti y h t i ö i s t ä oli Nipinsing
M i n i n g Co. kalkkein menestyksellisin
sillä .sen maksamien voitto-osinkojen
m ä ä r ä oli mainitun ajun kuluessa
S29,2ä8.2i)7, ollen noin kolmasasa osin­kojen
kokonaLsmäärusiä. Conlagns-
Icaivanto inuksol $11.440.000, Kerr
Lake $10.481.000, La Rose $6.006,457.
Crovy-n Rescrvc $6.190.489 Ja M c K I n -
Icy-Darragh ^VÖ55^92. . M u i d e n yh­t
i ö i d e n osingot vaih^cllvnt 18.027 d o l ­l
a r i s t a 2.787.000 d o l l a r i i n.
|Otamme vastuiiBemme |
;antaa uutta eloa täplän
KUOLLEELLE
RADIOLLENNE 1
999 ^IfS RADIO SHQIt
PUBEUN S-Ut»
ISLarehSL 8fd^
Hafetaan Ja tuodaan kotlö.
a«aaMi^yfii»>«fc
1947. Maahan tuotettujen väkijuo.
mien, oluen Ja vlljilen myynti Inskl
vllmc vuonna yli 52 prosentilla.
V ä k i j u o m i e n , oluen j a v i i n i n myyn­nit
olivat viime Mjodcn a i k a n a , y h -
t x - n s ä $170.587,587.96, mikä merkit­see
yli $15,000.000 lisäystä v. 1947
myynteihin.
Hyvä valikoima katkmlaliia
Rautatarpeita
* • *
Modern Hardwar^
PIJHEUN 8^190.
70 Borgia st. Badbarjr
McLEOD
MOTORS & EQUIPMENT
65 Larch St. Sudbuyy
Puhelimet 8-8344 )a
PALVELLUT SUOMMJU-SIA
YLI 35 VUOTTA
iiiMiiiiuiiiuiuMiuiHiiniau
FORD & MONABCB tienkil5>
autoja
FORD KUORMA>AUTOJA j»
traktoreita
10. Vangit olivat halukkaita P u h u - i gjjjjj^ ^j^j^^jj^ j,^, u.sittain«li­maan
i t s e s t ä ä n tavatessaan jonkun,! ^ tietoisia tapahtumlvt;.. Ylenn.sä
Tassa ioai5tuKse.ssa e» uie t^-"--] joka «H kiinnostunut heihin ja heidän V ,„Ji.„v-,i ^-K^iivi'>tlulal
toistaa vielä k e r r a n j^uhukertomuk- ^^^^^^^.^^^^^ ^^^^^^..^ pulmiinsa.! ^^"^^'^
s i a saksalaisesta keskitysleiristä. Ne _ keskustelu ankarasti! ^ saattona puhuakin ni.-,t!.. uuit.
„ c . i „ .Hfviiväcti t „ i W t t , o d i s - r^^?" f k.sKUstelu anKarasu jy^^ shta. miia he olivat t,jnt.-n<cf
kielletty, mutta aikaisina aamutuntei- ajatelleet kidutuk.s-n aikana. Hr.r-
LIIKKEESTÄ
Picasso maalannut
rauhanmainosteen
P a r i s . — M a a i l m a n k u u l u taidemaa­l
a r i Pablo Picasso o n maalannut m a i -
nosteen, jossa tiedoitetaan hufitikuun
29 p ä i v ä n ä t ä ä l l ä alkavasta m a a i l m an
rauhankongressista. Siinä on r a u h a n -
kyyhkynen vertauskuvana. Tänne
saapuu suuren kongressiin edustajia
; e r i puolilta maailmaa. .
T I L A T K A A V A P A U S!
NAUTTIKAA
HALUAt^ASTANNE MUSIIKISTA
''Sparton^' sähkögramofoonilla
• •
SPARTOxX" Sähkögramofooni — Malli 348P
60 cyclen sähkö\ärraUe. Kirkas ja voimakas ääni. Soit-
3?a 10 ja 12 tuuman le\'yyä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta '. ^-^^ ^
SP.\KTON" Record Player — Malli 148*!^
. Ta.mä le\'\-jen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra-ci^
oon hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty' ruoVikkaalla
pu.naisella fabrikoiiia- Siro ja aistikas laite radion yh-
Hinta ft«4MS
J^h^tefääft kcikkialU Can^idassa. ostajan maksaessa lähetyskuTtä.
Vapaus Publisbing Company Ltd.
100 Elm St. West Sttdbijry, Ctotarfo
ovat u s e i n j a r i i t t ä v ä s t i tulleet todis
tetuiksi, v a r s i n k i n Saksan luhistumi­sen
j ä l k e e n . Siten t ä m ä todistus ei
tuo esiin yksilöllisiä terroritapauksia,
vaan rajoittuu k ä s i t t e l e m ä ä n keski­t
y s l e i r i n sosiologista m e r k i t y s t ä ; siis
tutkimusta ja arvostelua s i i t ä , miten
keskitysleiri t ä y t t i t e h t ä v ä n s ä aikaan­saada
vangeissa s i e l u l l i s i a muutoksia,
johtuen aikaisemmasta Gestapon me.
toodien tuntemuksestani j a huomiois­t
a n i vangeissa tapahtuneista huopoon
s u i m t a a n k ä y n e i s t ä muutoksista hei­d
ä n sovittautuessaan keskitysleirin
e l ä m ä ä n , kykenin t e k e m ä ä n eräitä
j o h t o p ä ä t ö k s i ä niistä tuloksista, joi­h
i n Gestapo p y r k i l e i r i n a v u l l a . Näis­t
ä j o h t o p ä ä t ö k s i s t ä sem-aavassa.
6) K e s k i t y s l e i r i s s ä Gestapo kehitti
keinoja pakottaakseen €i ainoastaan
vapaana e l ä v ä t ihmiset, vaan myös
k i i h k e i m m ä t natslsysteemin viholliset
prosessiin, jonka tarkoituksena oU
saada asianomaiset luopumaan itse­n
ä i s e s t ä yksilöllisy>-destään. Tämä
kehitys a i k a a n s a a t i i n asettamalla hei­d
ä t mitä kuluttavimman kt&eilim
alaiseksi. Vankeusaikanani tämän
aiheen k ä s i t t e l y k ä s i t t i t a r k a n tutki­muksen
j a huomioidenteon s i i t ä , m i tä
vangeissa tapahtui, k i m he joutuivat
e n s i m m ä i s e n k e r r a n t e k e m i s i i n Gesta­pon
kanssa .siihen hetkeen, k tm kehi­tys
sovittautumLsessa l e i r i n e l ä m ä än
n ä ja m y ö h ä ä n i l l a l l a vartijat eivät
voineet seurata vankien puhumista.
T ä t e n tarjoutui p ä i v i t t ä i n tilaisuus
t u n n i n parin kaskii-steluim.
11 > T y ö s k e n t e l i n ainakin 20:ssä
t y ö n t e k i j ä r y h m ä & s ä , joiden vahvuus
v a i h t e l i 20—30:stä muutamaan sataan.
N u k u i n vlides.sä eri parakissa, kussa­k
i n 200—300 v a n k i a . T ä t e n t u l i n hen­k
i l ö k o h t a i s e s t i DachauRsa tuntemaan
a i n a k i n 600 vankia (kaikkiaan n. 6,-
000:sta> ja a i n a k i n 900 Buchenwaldi.=-
s a ' ' n . 8,000:stat. V a i k k a .saman luo­k
a n vanhemmat vangit asuivat yh­d
e s s ä parakLssa, n i i n kaikki r y h m ät
olivat sekaisin työssä, joten mdnulla
oli tilaisuus l ä h e s t y ä ja haastatella
k a i k e n t y y p p i s i ä vanSeja. P ä ä r y h m ät
o l i v a t : poUittiset vangit; " t y ö t ä v i e -
rok.s:uvat" e l i sellaiset, j o t k a e i v ä t ha­lunneet
tehdä haUituksen m ä ä r ä ä ­m
ä ä t y ö t ä tai j o t k a olivat vaihtaneet
t y ö p a i k k o j a korkeamman p a l k a n saa­dakseen;
R a n s k a n Mutikalalslegioonah
entiset sotilaat j a vakoojat; Jehovan
vat vapaaehloi.sfcf.ti aiittivat
e s i t t i v ä t heikkoja .';elilyk'-i:i tar',:')iti)k- |
.sella puolustaa mencttclyiiiin k^stäij j
h e i d ä n jtsekunnioituk-ellaan vahinjTol. i
l i n e n kä-sittely panematta vrisla;in. |
M u u t a m i a vastaanpanncita <:\ voii.u I
haa.statella; he eivii( olhot hcn!':is'ä. ;
17) It.se voin «'litväMi m u i t a a i i i i - j
r l m m ä l . w n menehtymi.vcni. joka a i h c u -!
t u l kuljetuksen alkuvfiihcr-.ssa .s.'i!im;r;-
t a n i pistimen haavz.sta .sekä a n k a n; .sta
iskusta p ä ä h ä n . M()knimi'.ta v:im-molsta
johtui mc-lkoinrn vi.it-ii riune-t.
ys ja se teki niinut lr-iko;:.'i. .Siiiii
h u o l i m a t t a ilimettHin. ctiii v;i;tij.-it
todella kiduttivat vank?j;t k f k i t y Iri- j
rei,stä k i r j o i ; P l u i s ; a kJ.'-J')i-;.;t kuvatul­la
t i V a l l a ; r v i i f .'!)>•) f'n rrJii •. k.si.-i-kc-;-
tain';n. c l . i i M- \tAi<,\\:i".:;-
saan vanf^it l i k a ; . i i i ; i ; i i i jj.cri.^ii lai j
odotti murt.'ivanf-:a niiifi-n va'.:tarin- '
n a n tuolla tavalla; Kunima.st.».'l;n vat-t
i j a l n v ä h ä i s t ä mielikuvitusta kiduius-keipojen
valinnassa .sr;kä hci&.t.n ::.<.-
dlsmlnsa puuttuvaa vjiihfrlukykyä.
Todistajat ja muut omantunnonarat; j o i l n melkein huvittunut toi t.uvj.^ra
j u u t a l a i s e t ; rikolliset, sekä lopuksi l cgji^yksislä. e t t ä vartijat fivät" ;mirnu
r y h m ä t , sellaiset n a t s i l i i k k e e n kukis- j.vankeja, vaan surmaavat h e i d ä t p i ' k -
tetut ainekset k u i n R ö h m i n k a n n a t - | ^emällä, koska pano.s rrjaks&a ki;u!v5
tajat, jotka vielä olivat h e n g i s s ä. p f e n n i g i ä . e i v ä t k ä vanijit oic s e n k ä än
o l i käytännölUse-Sti katsoen p ä ä t e p i s - j siten .saada r u t t ä v ä aineisto. S a i n k ä -
j g ^ s s ä 1 s i i n i v a i n kaksi h e n k i l ö ä , joiden sivis-ty.
s ja h ä r j a a n t i u n i n e n teki h e i d ä t .VJ-
. S¥YT TUTKISnJKSIEV-TEKE>
nSEEN
7) K o k a aikaisempi harjaantumise­n
i ja psykologiset harrastukseni o l i ­vat
oleHisesAi avukseni keräiUessäni
tietoja ja suorituessani tarpeellisia
tutkimuksia, en analysoinut omaa e i ­kä
vankitoverieni k ä y t t ä j t y m i s t ä puh­taasti
tieteellisestä harrastuksesta.
P ä i n v a s t o i n , t ä m ä n k ä y t t ä y t y m i s t a v an
t u t k i m i n e n oli k e h i t t ä m ä n i mekanis­m
i , j o ^ minulla öli j o t a k i n ä l y l l i s tä
puhaamista paremmin varustautuak-seni
k e s t ä m ä ä n l e i r i n e l ä m ä ä . Minus­sa
o l i ilmennjrt m e r k k e j ä , j o t k a v i i t t a ­sivat
luonteen ja persoonalisuuden
t ä y d e l l i s e e n ram>euttuniseen. Tunsin,
e t t ä i l m a n ' t o i m i n t a a , joka voisi pa­kottaa
minut jatkuvasti k r i i t i l l i s e k si
Gestapon k ä y t t ä m i i n keinoihin n ä h -
d o i , en voisi m e n e s t y k s e l l ä puolustaa
e h e ä ä pezfocnaSistaittani Gestapon
vdeioo&ea pakotusta vastaan. T a r \e
12) M i n u l l a oli siis tilaisuiis haas-j arvol.sia. rimei.s"rsti aj;itu.s. r ' J ä Si.-i-;
t a t e l l a ' k a i k k i a e r i l a a t u i s i a r y h m i ä ja | m ä , useimmat eniK-n vaikutu . v a l t : . ! -|
s i a h e n k i l ö i t ä , oilvat n i i n v ä h ä a r v o l -
•sla, teki v a r t i j o i h i n voimakkuan v;jj-kutuksen.
Oii .selvää, e t t ä kiduluk-
LABARGEN VUOTUINEN
MYYNTI
KESTÄÄ T.K. 16 PÄIVÄÄN
Tarjoamme Sudburyn piirin asukkaille mainion S AA S töTILAISUDDEN
JMAIJEN JA SEINAPAPERIEN OSTOSSA kcviit uudistustyötä varten.
KEITTIöSEiNÄPAPERIA
NIPUTTAIN
Lisätkää huoneenne aistikkuutta!
Koinit-n väristä: tan, vihreää ja sinLstä. 10 singeiiruilaa
jy IG jaardia reunustaa
AINOASTAAN 1.98 NIPPU
Suurin
SEINÄPÄPERIEN
loppuunmyynti
HINTAA
tavallisesta hinna.sta
, MEZmUE
\ lAlSMttlE
« » • « « • MW
Oikea tarjotts!
Mezzotone Kalsomine
ja Quick Cresto
Uusi pinta sisäseinille ja ka­toillenne.
Näillä voi maa­lata
rappia, pahvia ja puuta.
Tumman kerman, buffin,
ivoryn ja kerman väristä.
Myyntihinta M^-^
5 Ibs. paic
RAJOITETTU MÄÄRÄ
k ä y d ä l u j a a n jRioliisttikseen l e i r i n v a i ­kutusta
vastaan kävi Ilmeiseksi jo
vankeuteni f i u s i r n m ä i s i n ä p ä i v i n ä . P a ­n
i n m e r k i l l e k ä y t t ä y t y v ä n i eri taval­l
a k u i n tayallisestL Olen vakuuttunut
s i l t ä , e t t ä en olisi kyennyt t e k e m ä än
n ä i t ä huomioita i l m a n ankaraa ja
j a t k u v a a itsetarkastelua, j o n k a vuosi-p
i v i k s i olemaan apuna tutkimuksessa­n
i . Nämä miehet p u h u t t e l i v a t useita •
satoja vankeja. Joka aamu vanke­j
a luettaessa j a odoteltaessa m ä ä r ä y k ­s
i ä t y ö r y h m i i n v a i h d e t t i i n tietoja ja ^
k e s k u s t e l t i i n teorioista. Nämä t i l a i - ,
suudet olivat suureksi avuksi selviteU
täes.sä yksipuolisesta n ä k ö k a n n a s ta
j o h t u n e i t a e r e h d y k s i ä.
13) Kehitys Kovittauttuni.<5essa l e i ­r
i n e l ä m ä ä n voidaan jakaa kolmeen
vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen
p ä ä k o h t a on tulo l e i r i i n Ja e n s i m m ä i ­set
kokemukset s i e l l ä . Seuraavalle as­teelle
a n t a a leimansa v a n g i n e l ä m ä s s ä :
j a peTBoonallisuudessa tapahtuva h i ­das
kehitysprosessi. Bs tapahtuu j a t ­kuvasti
askel askeleelta. N ä i t ä kolmea
v a i h e t t a analysoidaan seuraavassa.
L E I B I L N - T L O M I N E N JA
ESHDtMÄlSET K O K E M U K S ET
6 I E I X X
14 > Useiden v a n k i l a p ä i v i e n j ä l k e e n :
vangit t u o t i i n l e i r i i n . M a t k a n a i k a n a '.
hs joutuivat erilaatuisten alltidsten \
k i d u t u s t e n kohteeksL Ruimnillinen
pahoinpit*ly, j o k a k ä a i tU r u o d ä m i s e n , i
set iieura.sivat harkittua- j a tark'jitu'.<-
selllsta l i n j a a . Tämä kävi ilini .<.,;•-).
e t t ä vankeja kuljettavat r a u t a t i t v a u.
nut oli varastettu •svattomtm voi­m
a k k a i l l a lampulila. Vangit pako­t
e t t i i n tuntikaupalla tuijottamian /
n ä i h i n valoihin, mikä riaattoi htidät
jorikirilafeeen hypncotti-x-cn tilaan.
N ä m ä olosuhteet synnyttivät tiian,
m i t ä p a r h a i t e n voidaan kuvailla -'per- ;
fcoonallisuuden ha3aantumi>A-ii2." Tuft-.
:ul, k i i i n oVJii vakuuttunut •..hui. f:VM
nämä kammottavat j a ak-nt^vat ko-,
kemuk.$et j o l l a k i n tavalla eivät tapah­tuneet
"minulle" Kubjektina, vaan :
-'minulle" <)bjektina. T ä s t ä vsf/cuVil- ;
ma-sta o l i v a t todistuksena toi:-/.en van- .
k l e n kertomul:.^et.
18) K a l k k i ajatuk.%ni ja Triioi».-:*-•
a l l a h t e l t m i kuljetuk/;cn aikana o I ; v i;
iärimmälvin ärralll-Jla. Tuntu; kuin
l U g i n tarkastellut tapahtu.iiia. j o i '
v a i n heikosti myötävaik;jt;n. ilyö- :
hemmin s a i n t i e t ä ä , e t t ä monissa van- j
geissa o l i kehittynyt sama ;rrall;.'-;-;u-i
tien tunto — e t t ä tapshtunut iVic-;
asiassa ei liikuttanut a;;:anorna:-.'a.;
potkiminen ja pieksemisen, l i s ä k s i: Se sekoittui omitui%.sti vakaymuk-ampuminen
j a p i s t i m e l l ä h a a v o i t t a - ; ^^f^ «ttä " t ä m ä ei voi oUa totta, t ä i - ;
mlnen, vaihteli varsinaisen k i d u t t a - 1 l a i s i a asioita yk-sinkertaist-Kti ei oLc-."j
katisienpsylcoanalyyttinen harjaannus I i n i s e n kanssa. Josta n ä k y v ä n ä geu-! E i rain kuljetukten vaan koko leirissä '
j o l i opettanutt [raukseha oli ä ä r i m m ä i n e n uupumus.| oloaikana vankien oli vakuuteltava;
Erikoisuus
Labergen maaleja
L a a t u .sisä- ja ulkomaalcja
Väi-it: crcam-vhlte, deep cream
j a d*;ep buff
Ta vai. 5.50
NYT Gal. . ...
Tava]. 1.65
NYT Kv. .
3 98
1,09
Loppumrastoja
EMALI- JA TALOMAALEJA
I.OPPUUNMYYDÄÄN1 Neljännespaintln. puolen-paintin
ja paintin kokoisia.
Lopetetut koot ja värit
O S T A K A A AJOLSfiA: M l . \ K A L A N K L I N M I T Ä BIITTÄA
Istumahuoneen
SEINÄPAPERIA
halvalla
Ivory lehtikuviot värillises-
.sä raidallisessa taustassa.
Ta vai, 25c singelirulla.
Myyntihinta 12%c
Makuuhuoneen
SEINÄPAPEBU
Vaaleanpunaisia ja -kieltair
,sia ruusukuviota valkoises­sa
taiLStassa.
MAINIO TARJOUS
T a v a i . 80c singelirulla
Vi hintaa ainoastaan 40c
29< 49< 98^
Ostakaa nyt säästääkseme!
LABAR6E LUMBER COMPANY LIMITED
124 Louis St. Sudbury
REUNUSTA-PAPERIA
Suuri valikoima
loppuunmyydäan
jaardi 6c
Täydellisiä Jouhi- ^
HARJOJA
Blackbird maaliharjoja
4-tuuman—Tavall. S.SO'
myydään 2.98
3 ' i tuuman — Tavall. 3.25
myydään 2.29
3 tuiunan — TavalL 2.75
myydään 1.98