Vapaus, December 28, 1948

              Tiistaina, jouluk. 28 p. ~ Tuesday, Dee. 28
l i i i i i i i a i S i ^
DON^HÄALILLA
,957 Broadview Ave.- Toronto 6, Out.
Tanssitaan kello 9:stä illalla aamuun asti.
Don-haalhi tanssiorkesteri soittaa.
T6HVETUI.0A!
FARMARIEN
PÄIYÄPÄLSTA
Lehmien valmistaminen poikimista varten
U S '
•vi"
i
m
^, —.tinlodemokratlan,-ja; autonomian
|;"/,i^Tli£komi8uh|£aUuksi, jota el tulla salll-r,
T''-'''*l»iiaan^ .Nopeassa tahdissa ryhtyivät
y ','\v(4makkaimmat imlojärjestöt tuke-
''^xnaan'tätä presidentin oikeata asen-
;nettafs:Täten yhtenäisesti korostettiin
r r - ^ sita/että työväen rintama Äi sailyfcet-
,:,'tävä'yhtenäisenä suurpääoman, hyök-
^^^äyksiä vastaan. > |
. nämä äskeiset ta^)ahturaat tulevat
f.<!päUe'mättä' vaikuttamaan Ontarion
1^;; f m^tsätyöläisten untoon lujlttavasti,
»'^ ^ l ^ t t a silta huolimatta on meidän ol-
_^ o iiftaya valppaina, sillä hajoittajat käyt-r
tävät kaikkia tilaisuuksia hyväkseen.
Allekirjoittanut^ tuntee vakinaisten
yz/^ltaetisämlesten ajatuskannän. ,Se täh-
IV'<*-i.tää^ unlon-yhtenäisenä säilyttämiseen
^^l^J^ kalkkia hyökkäyksiä, provosointia ja
fi i-; Jkavallu^tykslÄ vastaan,
hi "•'y^Metsämiehet .muistavat katkeruu-
:^ ddia aikaisemman kahden union vä-ij'**^"
ilisen~ keskinäisen' taistelun kun puur
e|^^/yfa,varäparoonit röyhk^nä naureskeli-
^'i/''^:viit'heidän kustannuksellaan. Metsa-
•"f^ -'«Öehet käsittävät että metsäteollUuu-r
« '^'{^aett piirissä voi hajoltustyöhön alkaa
^ ainoastaan'taiantum.uskiihkoilfjat ja
V% paatuneet iww:läl3efc sokeassa suun-
-f takiihkossa (joka on kokonatm met-
"".t.^iatyölälslen etuja vastaan), tai tietoi-
S ^sestl^yhtiölden kätyriksi Itsensä myy-
^1^1 n«et lurjukset. Suomalaisten k.e skuU. ". „
dessa johtavat tällaista hajoitustyö-hv*'
f,'
- V i tv
Onnellista
Vutta Vuotta
Toivottavat
: E l v i ja Eino Yierikko ja
* lapset
iNelma, Sylvia, Margaret,
Vilma, Aira ja* Barbara
'^orth Branch Ontario
tä "Vapaa Sana" ja "Indtistrlalistl".
Puutavarayhtiöt käyttävät näitä kolr
mehlaisia hajoltusoJiolta edukseen.
> Mutta rehelliset metsämiehet voi--
vat nähdä jo niiden enteetkin ja, an­tavat
hajoittajille asianmukaisen .tuo­mion
Ja kohtelua.
Tallä hetkellä on metsäkämpillä-käynnissä
vakava taistelu työsopimuk^
sen noudattamisesta^ Yhtiöt yrittävät
rikkoa sitä monin keinoin. Eräiden
yhtiöiden kämpillä on kärjistynyt
taistelu erittäin^; vakavaksi Kunnolli­seen
ruokaan nähden; ^Isännät eivät
hanki niitävruokatarpeita, joita keit­täjä
tilaa. Tulos on, että ruoka huo-
Jionee, vaikka ruokamaksu on kohon­nut;
Korjauksen aikaansaaminen tapah­tuu
jarjestyneeUä tavalla, yhtenäises­ti
toimien. Pääasia on, ettei sallita
taistelun kehittyvän miesten ja kokki-en.
vällseksi,;vaan yhtenäiseksi toimin­naksi
.isännistönv! vehkeilyä , vastaan
kämpällä ja koko uiMon voimiin vedo­ten.
,
Sama pltä^ palkkansa kaikkiin mui­hinkin
'kysymyksiin nähden. .Yhte­näisyyttä
ei saa sallia rikottavan milr.
lään sivuasioilla. Yhtenäisyyttä pn liA;
jitettava: Järjestömme lujittamisella.
Tahalliset hajoittajat paljastuvat
usein kun r kokouksissa keskustellaan
asioista'. Sellaisille voidaan: antaa y h ­teinen
tuomio.
V Yhfrenäis3^ltä* tarvitaan-nyt,' Yhte­näisyyttä
tarvitaan myöskin Jos syntyy
selkkauksia•: yhdysvaltalaisen-:rjohdon
tai kilpailevan järjestön vehkeilyn
seurauksena, bntarlon» metsämiehet
tulevat aina .Itse päättämään Järjesr
töstään. Yhtenäisyyttä' tarvitaan lä­hestyvän
osittaisen ; työttömyyskauden
tullessa. Yhtenäisyyttä' tarvitaan
enemmän kuin koskaan ennen tulevan
vuoden aikana; taistelussa uuden' sopi­muksen
puolesta. Uudelle vuodelle
lähtiessä • tarvitaan: metsätyöläisten
keskinäistä yhtenäisyyttä- ja sen^ kaut­ta
solmi tttua yhtenäisyyttä toisten
teollisuuksien työlälstenTJärjestöJen'ja
koko työväenliikkeen kesken,—A, T. H.
TyolSiskotC ilman" tyoväertleft i
iffi an kuin vtah .ilmäriuiuHnkotk
•Tilatkaa' VAPAUS ja suosiufkaa
•itä vstävillennekini
'St...
jaiTos
Parhaat kiitoksemme ystäville siitä rahalahjasta, jonka
annoitte joulukuun 2 p:n41tanaGSJ:n osaston haalilla.
Kiitos Olga Rissaselle kahvitarjoilusta y.m., joka tä­män-
kaiken, järjesti. ^
AINO JA'YRJÖ MÄKI
Kirkland Lake Ontario
Joka vuosi yhä .suurempi - määrä
maitofarmareita alkaa antaa arvoa
lypsylehmien riittävän hyvään kun­toon
saattamiseen «xmenv niiden-poii-klmistar^
Hyvät; maltofarmarit ovat
oppineet kokemusten kautta sen, että
lehmän hyvään fyysllliseen kuntoon
saattaminen - 'exmen poikimista;. vai­kuttaa
mitä ädulltsemmin lehmän tuo­tantoon
seuraavana ' lypsykautena.
Lehmä.' joka on hyvässä kunnossa
poikimisensa aikanas- voi pitää maltor
tuotannon korkeana koko lypsykau-tensa,
ajan ja maidon rasvapitoisuus'
tavallisesti on korkeampi, •varsinkin
niiden lehmien keskuudessa; jotka lyp­sävät
laihempaa maltoa. Mutta täs^
täv huolimatta" havaitaan usein . l a i ­minlyöntiä:
ja lilan monet: farmarit
kiinnittävät: hyvin vähän huomiota
lehmiensä fyysillisecn kuntoon,.
KUIVANA OLEVAN
LEII3IAN HOITAMINE.V
'Lehmän valmistaminen poikimista
varten ei ole mikään irksinkertalnen
tehtävä; Jösseliyvin aiotaan suorit­taa;
merkitsee- se mineraali-, vitamii­ni-
ja muiden, ravintoainevarastojeii
rakentamista sen ohella, «ttä lehmää
lihotetaan riittävästi kestämään ras­kasta
tuotantoa lypsykautenaan. Poi­kimisen
jälkeen lehmä, joka oh hyvin
valmistettu tätä ^tilannetta varten,
saavuttaa korkeimman ^ tuotantotson
ja se kestää sen paremmin kuin sel­lainen
lehmä, joka on poikiessaan
laiha.
Lehmän ehdyttämlspros^ln tulee
olla mahdollisimman -lyhyt voidak-ssmirie
estää lehmäÄ menettämästä
lihaansa. 'Niin pian kuin se on ehdyr
tetty, tulee -se asettaa taas väkirehul-le.
- (Navettaruokintakautena lehmän
hyvään kuntoon saattamlsruokinnan
perustana tulisi olla hyvä heinä ja
säilörehu. Näiden rehujen runsaasti
syöttäminen vähentää. ;tarvlttavien
keskitettyjen ravintoaineiden määrää.
Laidunkautena' lehmät \iselnkin ovat
kykeneviä saamaan kylliksi .-vihreätä
rehua pitääkseen^itsensä hyvässä kun­nossa.
.1 Kun laidunmailta ruoho käy
vähiin, tulisi poikiville lehmille:anxaa
lisäksi heiniä, säilörehua ja väklrehua^
i i
Ä
KIITOS
;c^j;: , Kauniimmat- kiitokset teille ystävät suurenmoisesta yllätyksestä
syntymäpäiväni muistoksi.
:;>SydämQlltaen kiitos kauniista kahvipöydästä kukkasista ja raha­lahjasta.
neet saapua.
Erikoinen kiitos ahkerille illan emännille.
Ystävyys on suurin lahja.
Lake Wilcox
VÄINÖ VEIJOLA
Ontario
VÄKIREHUN SYÖTTÄMINEN
.rOlKIMISAIKANA
on asia, josta me kalkki .emme .ole
yksimielisiä;; >Eräät koeasemien kar-;
jakot suosittelevat, että ; viljaa tuUsl
syöttää, kylliksi määrättyjen', tulosten
saavuttamista varten.-Sillä,eräät leh­mät
ovat eiitymlsalkanaan; hyvässä
kunnossa ilman väkirehua. Toiset
taas tarvltsevat.jonkxm.verran väki-rehua,
määrä riippuen siltä, missä
kunnossa ne ovat. Jotkut lehmät eh­kä
; tarvitsevat: 2 tai 4 paunaa. päiväs­sä
kun -taas toiset tarvitsevat 10 tai
1$ paunaa saattaa'ksetimie' ne' hyvään
kuntoon.
, Tennesseen yliopiston karjaspesla-llstit
eivät syötä lainkaan; väkirehua
. ummessa olevlUe lehmille. He anta­vat
niille , vain'täyterehua, siihen kuu­luen
laidun silloin kun se on saata­vissa.
(Rehun kokonaismäärä el ole
tämän kysymyksen ydin ja edellämal-^
nltut asettivat kysymykseksi vain sen
milloin rehu• tulisi antaa: lehmille:
Tulisiko vUjaa syöttää niiUe.koko
. lypsykauden - ja •< ehtyneenäolokauden
vai vain.silloin kun ne lypsävät. Prof;
:Wylie apulaisineen päättivät syöttää
kaiken Viljon Ijrpsykautena eikä; lain­kaan
slUomkunr lehmät olivat kulVa-i
na, Tämä johti viljan Usääntsmiiseen
.suhteess£\ maltotuotantoon- lypsykau-;
. den myöhempinä kuukausina ja sen
kokonaan . lopettamiseen^silloin : kim
lehmät oli ehdytetty. "Toisin sanoen,
he syöttävät' koko -vuoden vUJaosuu-den
lehmille niiden lypsykautena.
Leluna saa. lO^ukauden aikana,vil-j
jaa enemmän kuin mitä 'sille suositel­laan
annettavaksi koko 12 kuukauden
aikana.
Pääetuisuutena tästä on ollut. se;
että Vähemmän vaikeuksia on koitu-'
nut poikimisaikana ja varsinkin se;
että utraetulehdusta , on ilmestynyt'
vähemmän. , 1
na tämän suunrtan noudattamisen yh­teydessä
tulisi olemaan vaikeutena:
osata syöttää lehmille riittävä'määrä
väkirehua silloin ^kunse''tuottaa mal­toa
Ja samalla kertaa saada*sa hyvään
ehtymlsalkana. .Samalla on'tärkeätä^
huolehtia siitä,- että lehmät ssiavat
kylliksi suolaa ja ^sellaisiasfosforipi-tolsla
aineita kuten luujauho;-riTämä
on vieläkin tärkeämpää kuin väfcire-hun
syöttämlhen.
Joskus on annettu selostuksia; että
hiivan ja muiden D-vltamlinipltQlsr
ten aiiieiden syöttäminen kuivanaolor
kautena mamöllisfött-iohtaa m
kuumeeseen.; Tutkiaiuksst tästä asir
ästa eivät ole täydellisiä, eikä siis
voida varmuudella -suositella .D-vita--
miinin lisäannoksen syöttämistä. . K o ­keiluista
saatujen tulosten perusteel­la
ei voida tödeta.että mikään eri­koinen
ruokintasysteemi olisi aiheu­tunut
utareiden tulehtumisesta - poi­kimisaikana.
Monet: ovat sitä mieltä,
että utareiden jonkun verran "tulehtu­minen
on luonnollista ja menäe.ohi
ilman muuta.
Kaikkien käytettävissä oleyien' t i ­lastojen
tutkiminen osoittaa, että lehr
mät tarvitsevat kuudesta viikosta ai-^
na kahteen kuukauteen lepoa eli um-,
: messaoloaikaa. Ne osoitfavat, että
kuukauden tai kfiksl kuukautta um­messa
ole-vat lehmät tuottavat 10' pros;
enemmän maltoa seuraavana lypsy-kautenaan
kuin sellaiset, jotka - ovat
ummessa alle kuukauden.
Usein eräille lehmille kehittyvät
utareet tavallista suuremmiksi ennen
poikimista. Sellaisissa tapauksissa on
usein suositeltavaa^ että lehmä lypse­tään'
ennen poikimista tarkotuksella
huojentaa sen utareiden: taakkaa. K u n
sellainen-^' lypsäminen.' kerran alote-taan,
tiilee sitä jatkaa-säännölÖseBti.
Tarpeellista on säästää osa '-juusto-maidosta"
vasikkaa varten.
Porin uusi/ iyhytaaitctasema
s! asema Porissa on alkanut toimin*
•tansa. Sen avajaisista, olemme luke^
neet sanomalehdlstS. Mielenkiinto
luonnollisestisuomalaisten''.'v
dessa on suuri tätä edistysaskelta koh­taan.
Tämän kirjoittajalta on t i e ­dusteltu,
että kuuluvatko^nyt Suomen
radiolähetykset Ja' tulevatko ne suo-yraan
Suomesta? ; Koska ^^tgmänlalset
kyselyt vaativat» seUtyksIä, niin siksi
Katsokaa ettei karjassa
ole täitä
Tähän aikaan Vuodesta, jolloin-naur:
takarja - ja vasikat on sijoitettu- n a ­vettoihin,
kalkkia naita eläimiä- olisi
tarkasti tutkittava tälden ilmeiiemlr
sen^suhtean. Lehmät ja hiehot'tule-vat
toisinaan myöhään : syksyllä ja,
talven; alkupuolella; taihin. sitenkin
vaikka navetta on perusteellisesti puh­distettu
kesäkuukausien .alkana.vvAif
kaisln syksyllä sisälle otetut nuoret
vasikat tulevat:myös tolsiriaah teihin.
Huolellisen tarkkailun avulla täiden
niistä^bn'parem'pi kirjoittaa^ julkisin;^^
desaä siinä toivossa;-että: Joltinen r a ­dion
omistaja Joka lukee tamä^hjröli
tylsl siitä. Olemme lukeneet ajat mU
loin Suomesta radiorf^Jelmaälahet^
tään. Ja aikamääriin voidaan muuttaa
taipeiden: Ja kuuluvalsuuden mukaian •
Porin lyhytaaltoaseman^lähetyspl^
iuus' on 49;75 m.' Joka' on^ muuttuma-ton
ainakin-niin kauan kuin tolsin-äo^;
vitaan. Kyllä Porin asema kuuluu Ja
tulee täniie vällttömSsli; mutia nyt
alkavat^ selitykset,' Jotka vaativat- Jo­kaiselta
radion omistajalta huolelli­suutta,'
myötätuntoa Ja> kilniiostust^
yrittämään. Ohjelman- saamlneh* ei
ole niin? yksinkertainen ä$Ia; kuin- m i ­tä
on niin sanotulta'standardäis^mil-ta
200—55a metrin välillä Ja> niistäkhi
ku:en JoKhinen oman 'kolcemuksensa:
mukaan tietää,' eivät aina kuulu kau-kalsemmatV
Jotka ovat voimakkaiden
«semien, varjossa. Suomen asema'tise-:
asti joutuu;tätenhäirityksii. viritä m i ­ten;
päin hyvänsä, vaikka on hyvinkin
."£elektiivInelJ."^ radio. Mutta" on joskus
onni, että; nämä häiriöt ovat poissa ja
kuuluvaisuus on. kohtalaisen hyvä. Tä­män
kirjoittaja on parhaiden saanut
siinä puolen päivän^^kahtapuol|;a "Eas­tern
Standard"; alkaa ja myöskin 4-5,
väliUä iltapäivällä. Illalla en ole saa­nut
vaikka ilmoitetun aJatf mukaan
Suomen radio lähettää ^ 10-12. Välillä.
Yleisesti illalla 19 m. aalto on huo­noin
kansainvälisistä aalloista, mutta
jse ei olejähetyksen syy eikä myöskään
radionne. Mutta jos epäilette, että
radionne ei ole,oikeassa vireessä, sen
voitte saada selvIUe seuraavalla taväl^
la:, Asettakaa se 19 m^ja kääntäkää
äänen vahventaja' noin puoliväliin,
silloin tavallisesti alkaa kuulua heik­koa
kihhiää mikä osoittaa eitä radion­ne
•'serisitllYlsyydenVpuoliesta on kun­nossa.
Jos päivällä olette saaneet
Amerikan ja Englannin asemia, niin
ylei£äradIo>läheltää 19 nt: aallolla^ Joka
ympäri vuoden, on parhaita aalto p i ­tuuksia!.^
'Monille varsinkin meisti;
Jotka Ifihdlmme Suomesta useita vuo-aHtymmenläVdtten,
ei ollut vähintä-,
kiän aavistusta siitä; että tänään on
mahdollista kieulla puheita; layluja Ja
musiikkia suomn Suomesta! Terveh­dimme
ilona tämänlaista teknillistä
kehitystä Ja tieteellistä saavutusta. Jos
emme kuulekaan Jokapäivhlsesti Sao-mea,;
niin; on vain' muistettava niitä
' valkeuksla'Jotka siinä vielä on. -Paljon
on saa-vutettu ^teellisen työn, illosoo-
-\^en ajattelun,, insinöörien, ja tek^
.nikkojen tjrön: kautta valhUstamalla
kaikenlalda' atneyhdtetelmlä, työkat
luja j a ' koneita, näin kulkee ääni yli
merien kUMlta-väksemme. :;Jättäes5äm-me
kotoiset:! rannatv viimeiset' Jäähy<^
väisvilkutukset ystäville ja -tovereillf^
erotessa^ -siihenmuoruuden- hilpeyteen
älsältj^- annW TOyös kaihoa jä' kai­pausta.
; Kuulemmeko enää:. koskaan
kotUn Jääneiden ääntä?' SUr^olalselia;
Iniltenkaan ei: ble olltit paljon : aikaa
mietiskelyyn; hänen • oU käytävä työ-;
hön Ja toimintaan, joka on klinnittä-nj^
liänei; maahan Ja kansaan; Jos
olemme-kulkeneetvkauaksi maantie^
teellisten: mittojen,'mukaan, niin tek­nillinen
kehitys on kulkenut myös; jo­ka
on Jälleen lähentänyt välimatkani^
niin lyhyeksi, että kuulemme taas ää-^
nen synnyinmaasta.
Onnittelen Suomen - Yleisradiota
saatuaan kuulemaan äänensä> tänne
asti;:yalkkaslitiä on vielä parantami-
' sen varaa; Kuuntelin muutama päivä
sitten: tunnelmallista kertomusta: Suo­men
Joulunviettotavoista; Toivon Suof>
men äänen, palvelevan rauhallisen ke­hityksen
- edistämistä paremman eläK
män puolesta. — P. Mertanen.
K
MONYREilLHiAlSET HtTOlM!
VVDEN VmDEN VALYQMiSET
:-':^':'":/-:::-':';r;::'''':%^^:^^
PRESTON HAALIUiA
1173 Drummond S t <^otttreal,
Joulukuun'31 päivältä, alkaen; Ido d illalla
. ja kestäen klo 3 yöUä. ~
© Kutsukorttiin sisältyy ^kahvitarjoilu. Hyvä musiikki
© Kutsukortteja saatavana^ iiseilta henkilöiltä.
' Montrealin osasta
Konstit ovat monet,^
mutta ne eivät
aina sentään vetele
se .osoittaa asetuksen, olevan: palkal­laan.
Jos ei kuulu mitään, sIlÄin on
kutsuttava asiantuntija eli "rädlotek-nikko
tarkastamaan^ Yleisesti puhu­en
oma kokemukrent on osoittanut
monin päikphi, että palkaUiset häiriöt
ovat pahimmat^ aivan lAuutamau 5a-dan
jalan, ympärillä radiosta, mutta ne
voidaan poistaa erikoisella antenilla
tai suorastaan löytämällä häiriön syy.
Yksityisessä kirjeessä sain tledoltuk-sen,
että ensi kesänä valmistuu erikoi­sesti
Amerikkaa kohdensuunnattu lä
hetysantina Porin asemalle jä silloin
sen teho kolioaa, 100 kw. Tästä prer
sidentti Paasikivi mainitsee myös pu
ilmaantuminen huomataan eläinten s hesssaan! Suomen Yleisradio mielel-pälstä,
niskoista ja takaosista, . | ^^än ottaa vastaan tledoitukset, miten
.. Kovasti täihin • tuUeeia haxitaeläi-men'nahka;
tulee kuivan näköJsaksi;
karva lähtee-niin, että ilmaantuu'kar-r
vattomia paikkoja ja.^läin tulee yleen-^
sä huonovointisen näköisäksi, Tällai:^
nen tilanne, huonontaa: maitotuotan^
toa, ehkäisee kasvua ja lisää ylläpito-:
ku^annuksia. Tälden ilmaantumisen
aikainen havaitseminen ja nopea hoi-:
to estää niiden aiheuttamat vahingot;
Karjatäiden •'poistamiseen on käy-f
tetty lukuisia ruiskeita, tippoja-ja
pulvereita. Viimeaikoina on DDT jo­ko
ruiskeena tai pulverina osoittau-
'tunut erittäin tehokkaaksi, ;
'Otta-wan keskusfcoefarmilla on. tul-,
lut tavaksi, selittää* V. S. Logan;
käyttää 5 prosentin DDT pulveria;
Täiset eläimet peitetään täydellisesti
tällä pulverilla mikä hierotaan: hy­vin
karvan juureen. Toinen ja :toisl-(
naan kolmas pulverlvolteltu annen
taan 10-12 päivän väliajoilla jotta
nekin täit tulevat tuhotuiksi, jotka
hautuvat ensimmäisen " voiteluiT jäl-r
keen. Kesällä ei ole juuri elälntäistä
pelkoa silloin kun käytetään DDT-Tulskelta
kärpästen karkoittamiseksl.
Keskuskoefarmilla öii: tapana leika­ta
karjan karvaa pois päästä, niskasr
ta ja taoslsta. Se helpoittaa alkuval-j:
heessa näkemään milloin täit vaivaa­vat
lehmiä.
kuulemme Porin uuden äsemäh lähe
•tyksiä. ^ Merkitkää' paperille" muistiin
päivä ja aika tunneissa, sekä paikka
missä asutte, mikä auttaa Suomen
Yleisradion insinöörejä-jmunär; ämääri
ja 'ehkäpä ' parantamaan lähetystä
läuomessa epäilemättä tunnetaan
myötämielistä iloa tledoitukslsta;^Po­rin
aseman kuuluvaisUudesta. Meidäh
on todettava, että" emmeMcuule joka
päivä Suomen asemaa, toisinaan-vo
mennä viikko Ja kaksikin ettei aina-;
kaan jokar.paikassa- kuulUk-'Sekin ori
tavallisesta kuuntelijasta kummallls-
:ta,:että.sanaalla;alkaa Jyhytaaltoasema
voi - kuulua? hyvin' pailjoa kauempana
kuinilähempänäv huolimatta siitä- mi-i
ten hyvä-radio kuuntelijalla: on ja'nii4
tenkäjrapaa.cletpalkallislsta slvuhälr
riöistä, jotka: ovat huomioon otettavia
tekijöitä. Varsinkin 19 m; kuuluu näi­hin
"hyppiviin" .aaltoihin. Kuiten-kiny
kun otamme huomioon kalkki te­kijät
voimmeonni telia;: että; Sjiomen
"Käytännölliseltä kannalta katsottu-;
im,
'Iii
Matkustakaa:
mm
talvella tai varhain keväällä jöUoinmoottori-
^ laivat "GRIPSHOLM" ja "STOCKHOLM" ei-h:
vät ole liian täynnä ja tarjoavat valiohuoneita
ia palveluksen. Te tulette nauttimaan meri­matkasta
parhaimpana osanavretkestänne.
Seuraavat lähiövuorot New Yorkista suoraan Göteporiin,
f* t v'^"s;rOCKHOLM TAMMIK.^ 7
i/I'- * GRIPSHOLM TAMMTK: 21.
\y^i;) STOCKHOm HELMIK. 3
STOCKHOLM MAALISK; 1
GRIPSHOLM: MAALISK. 18t
STOCKHOLM MAALISK. 25
GRIPSHOLM HUHTlK. 15
Mlnlmihlnnat Göteporiin Ensi Cabln TurisU
luok. - luok. luok.
Gripshohn^ $2S5 $220 $180
Stockholm $285 $190
Matlcalippu Göteporista: maikan päähän. Suomessa
Ja takaisin Göteporiin voidaan maksaa täällä. Cana­dan
dollareissa ennen lähtöä Canadasta.
Saadaksenne hyvän palkan laivassa tehkää palk-katllauksenne
heti. Halutessanne tarkempia tietoja
kalkista matkaa koskevista asioista, kääntykää pai-kalllsasiamlehemmo
puoleen.
SWEOiSH AMERICAN LINE
eoO.Dorchester S t W. Monfreal 2, Ctae.
Ihmeellinen pussirotta
tekeytyy kuolleeksi
Tuntuu ihmeelliseltä, että eläin, jo-;:
ka täysikokoisena on kissan kokoinen.;
on syntyessään nlln^pienl, että koko-^
nainen lauma niitä voidaan pitää kä-:
dessä ja peittää sormilla. Ja kuiten-:
kin pussirotta, yksi harvoja pussielin-;
'luokan jäännöksiä,, on syntyessään
vain puolen tuuman mittainen ja näi­tä
plkkuelälvllä^ tarvitaan kokonaista
23 vastaatnaan yhden sentin lantin;
pahioa.
Kuten monet - muut eläimet pussir
rotta bn sokea maailmaan tullessaan.;
Se on kovin vaaleanpunainen, karva-:
ton Ja niin avuton, 'että emo kantaa;
sitä pussissaan samoin-kuin kenguru!
poikasiaan. Emolla on erikolslihak-set,
Joiden avulla- se voi sulkea pus-^
slnsa ja estää 'Pleho^kaisensa putoa-;
mista.
Noin kt^hden • kuukauden ikäisinä:
poikaset ovat kaksi tuumaa pitkiä Ja;
voivat Jo silloin kiivetä emänsä sel­kään,
jossa ne' pysyttelevät kovasti^
karvasta kiinni pitäen. Plkkupussl-rotat
roikkuvat emänsä' sälässä kah-;
deh''puolen selkälrankaa ja "ottavat
raittia" sillä tavalla aina slihen^s3ak-ka
kunnes alkavat tulla omillaan toi­meen.
Jos cnxo; nostaa! häntäänsä
yISs, tarrautuvat poikaset siihen: k i i n ­ni
ommapienlUähähnillääri;
K im ne ovat pienen* kji$sanpenikah-kokoisia;
astuvat pfenet pusslroUat
maahan Ja v alkavat •harhailla: omin
neuvoin usean -vlflcon ajan. Ne a l ­kavat
slllohi näyttää^ oikeuta pussi­rotilta,
harmaine' turkkineen, jossa-on'
valkoisia Ja mustlailäikkiä. > NUden
naama on-valkohiett Ja korvat Ja hän­nät
•> kMrvattomlai
iKun pussirotta a l ^
jaloiUaan, ryhtyy se etshnään itsel­leen
suojapaikkaa; /jossa se makaa
päiväkaudet,. Hlalla se heifiä Ja läh­tee
etsimään ravintoa' ja;koska se syö
melkein vaikka'mitä, ei bUlä ole ml-'
tään ' Vaikeuksia'• ruuianetslnnässä,'
valkka> se- etsintä kestääidn' melkein;
kaiken yötä. 50 hamsiasta on-ainal-i
sessa touhussa sen Jauhaessa maärjoja,
• hyönteisiä,'hedelmiä; dlnnia.sanmia^
koita; kaloja^pähklpöitä Ja siemeniä^
Mahdollisesti sllti^ että pu^ottaj
el ole tarkka ruuan valinnassa Johtou-;
Isin se ettS!' f se on Jäänyt olemassa-!
— Kansakotdun tarkastaja oli lo-tarvitseernopeaa
toimintaa; saalista pettanut Icysymysten teon oppilaille Ja
Keskimääraineir ikä
on Yhdysvälbissa
nyt 66.7 vuotta
New; York. — Yhdysvaltain NaUonal
Office, of yitalStatlstics on vuödeil
1946 kuolevalsuustilastojen perusteella
määritellyt yhdysvaltalaisten keski-,
määräiseksi iäksi 66.7 vu'ö*ta. Miehiin
nähden: on ke^dmääräinen ikä 65.1: Ja
nalslhi 70.3V vuotta. Keskimääräisen
iän määrittelyn: p^nisteeena on se Ikä
minkä vastasyntynyt lapsi voi saavut­taa
kesklmääjrln laskettima. Koska.
kuolevaisuus on suhteellisesti suuri
lasten ensimmäinen Ikävuoden aikana,
on vuoden Iän. saavuttaneiden .lasten;
keskimääräinen otaksuttava Ikä edel­listä
. keskl^nä^i^ää vieläkin korkeam­pi
kuten allaolevasta; taulukosta voi­daan
havaita. _
Kun Ihminen on saavuttanut-65
vuoden Iän on hänellä sen jälkeen vie­lä
Icesklmäärlh 13.ff vuotta' eDhaikaa,
joka on naisiin nähden pitempi kuin
miehiin nähden.
': Vissin län^^saavuttanelden Ihmisten
keskimääräinen elinaika sen jälkeen
ihnenee seuraavasta mainitun viras­ton
valmlsfemasta tÄullzkostfij: joka-koskee
ainoassaan valkoihoisia yhdys­valtalaisia
j a osoittaa naiset kaikissa
•tapauksissa pitkäaikaisemmiksi kuin
miehet.
Ikä;
O .
"1
-5 ,
10 .
15 .
20 .
25 .
30 .
35 .
40 .
45 .
50 .
55 .
60 .
65 .
70 .
75 .
Yht.
i 6 6 . 7
68h
.Vr 64.6
. . . 59.8
. . . 55.1
..i 50.4
.. 45.8
...41.3
. . . 36.8
32.4
, . ; 28.1
. . . 24.i
. . . 20.3
. . . 16.8
. . . 13.6
.... lOÄ
. . i ' 8.4
-Miehet Naiset
65^1
66.6
63.1
58.3
53.6
49.0
44.«^
39.9
35.3
30.9
26.7
22.7
19.0
15;6^
12.5"
10.0
7.7
70.3
71.3
67.7
63.0
,58.1
53.4
48:7
44.0
39.3
34.8
303
26.0
21.9
18.1
14.5
113
8.5
Porilaisten' hirven-
^etsästysreissu
Pori. —: Sumissaan sa^ eräs Porin
maalaiskunnan' metsästysseurue: pä-:
ata takaisin hirvijahdistaan. 13-mie.
h»tä poruklcaa vaivasi kovin huono,
onni. Ensimmäinen kohdattu hirvi 11'^
vahti rajan y l i Luvian puolelle, missä
luvialaiset Jiirvenmetsästäjät ampui­vat
sen. TumUn kuluttua pääsi eräs
metsästäjistä ampmnaannoin 45.met-tin
etäisyydeltä arviolta.3D0^01cilon
naarashlrveäv mutta laukaus Ja toi­nenkin
meni ohi. Eläin ryntäsi am^
pujaa kohtii joka ei saanut pyssyä: toI«;
mimaan. Hän pakeni tovereittensa
turvaan, .sa metrin päästä thlrveär
kohti ampauttu laukaus meni myöskini
ohi Ja ifaikka ajojahtia JatkettUn 11-
apimeään saakka, ei hirveä saatu
IkaadetuksL
pyydystses^jm mutta pussirotta tyr-tyy
niarjaan. jos se el saa'kiinni hyön-
-telltä." ' , ^
Luonto on varannut tälle lUtaalle
elälnieUe 'ondtuisen Vpuolustoskelnon.^
Kun vlholUnen lähestjy- heittäytyy
pussirotta maahan Ja tekeytyy kuol­leeksi.
Vuosikausia luultiin/ tämän.
.j>'pc;^-;-;-,-.i;Nt.
olevan ptissUrotan kekseliäisyyttä, mut­ta
tiedemiehet ovat saaneet'selville,
etl%pussirottii todellisuudessa peläs­tyy
tIädbl*omaksi;<^^ se^t^ot-c
taa tuloksia; sillä Useammat pussiro­tan
vihollisista eivät lEofike kuolleeseen
saaliiseen'Ja siis'JättäVSt-sellaisen,
rauhaan."j '
:sanoi:
ij' "Nyt minä: annan teille tilaisuuden
;:tehdä minulle , kjrsjrmykslä. Osaako
^kukaan tehdä seUalsta kysymystä Jo­ihon
ndnä en voisi antaa oikeaa vas­tausta?"
" - ' .
! Eräs pieni poika nousi ylös Ja kjrsyi:
I "Min^tunnen erään miehen,-joka
'syö k^k^niunaa jokainen aamu; Hä­nellä
el olekanöja^hän el-varastaJmu'
öila eikä osta niitä kaupasta.' Tiedät-
^tekö nUatltrhän saa'munla?'^*
j Tai^astäia ajatteli Jonkun aikaa Ja
[tunnusti ettei- hän voi antaa oikeaa
•TOS|ftjis$«,'
"Hän pitBä' hanliia", sanoi poika
:; Edmonton. Montrealilta kotoisin
oleva Syhrester Deacuf varmaan^
ajattelee kahdesti, ennenkuin: hän
yrittää petkuttaa ihnikäyhtäiexhpev
lösti kidn hän Seitti tehdQ täällä Juu­ri
Joulun edellä.
Hän meni erääseen pieneen kaupf
paan Ja osti paketin ^pturukmuia 5
dollarin rahalla. Saatuaan- nibasta:
takaisin, lisäsi hän siihen dollarin r a ­han,
pistäen kovan rahan ;taskuunsa
Ja pyysi kauppiaalta $S^seteIl& viidestä
yhden dollarin setelistä; ^ r " ^^
OJKv'tähän saakka,'Ja kaiqDPlak'laski
$5; setelin tiskille. Deacur sysäsi nyt
nopeasti viiden dollarin setelin:: sekä
tikillä' vielä olevat viisi yl^den'dolla­rin
seteliä kauppiaalle Ja pyysi nlfstä
10 dollari seteliä^' Kauppi|i6W e i k^i•i•.
tenkaan voitu tällä' tavotmpetifuetaä
^JaDeacurjoutid poliisin kalissa teke-^
mislln. ' >
OSCAR BAY
Miesteti ja Naisten Räätäli
'i Eal^xnlalsta korjaustyetä
PaheBn 2-1891 -
IglioaaonSfcE. Wind8ar,08t
1775.
Amerikan vallankumous
T I M M I N S, ON
SPÄMS, BOORER & PICKERD!
vakuutuksia ja kitotelmistaKriS
minlon Bank Building, Tiinmh
pnt. r Mbrkefteja, lainoja, brafc
Ja vakuutuksia.
— J u a n deiPqpa löysi Cpnqujanltä-rannilcoUa^
olevan FUca-la)Iden^ 1592: f
— Hudson'la^ti on nönltfetty sen
löytäjän kapteenlvHudsonfir-^mukaalii
Barnes
SatdC Ste. Marie Untatla
RCA yictdr Rahoita
NyaMäakkeitä
Täydellinen varasto läSkkelti.
Postitilaukset täytetään
HuoleUisesti.
Hyv
hittyi
silta
kirjäi
mises
: .Tas
hetit
lisinä
man-kio.
Tas
osoitt
HIJOM.I
W Q R « E H S
HUOÄl
Cö.OP
of Souih:'Porcupine Llä^iii
f 47 Crawford Street. '
fQj^ l^vPOBCCriNE, ONTABIO
-41 /Suositteiee suomalaisille hnu.
.^tunnettua roukaansa ruokalliai^
köma. Ravintola auki klo 9 mana.
# eilsteja kalustettuja huonetta
PeterÄ.Vesa,B.Ä.|
Barrister, Sollcitor, Notaiy
SirOMALAINEN
LAKIMIES a
f3E.3392 592 Danfortb Ani
(NearPape Ave.) Tortö&i
MATKAT^ EUROOPPAAN
K E V J U L U l 1343- HESALLA
' •,.p-:iiyf-on,.alk«:,y»iaU. piikkMne.; Ibt.iljottp M t l t u t lM .ensi kevö kesänä Ji^ In-
:/o^^e-»«'"rS PeltymyMJrtäit. A f a o ^ ^ ifjoteilapitiiirä paikkoja on enään sastanm;
kaikkia liajoii.
Kaiirahui DukMmiBca ,00 viiUtimätSa pailuuiaaantla varten. Paluumalkanne järjeitimo»
- —'aaiten. . ATUSUmme myS» rpK&tfine ia VUtuiainoo. liankkiniite««a. •
.HaJnteuanne tuoctaa lonkuD ' henkilöä. Canldaoii.andaiDmeT^^^^
pia.tietoja niSäriiyltaiia Ja mn«meesnafcoltamakaetlaja laiva..Ja lentolippuja.
TEHK^LX PAIKKATkLAUKSENNE NTT
(F. K. Jthpsonr & Co.'
724^ Bay Street, Toronto 2, O n t " ' Puhelin WA 1403
VAKUUTUS- J A M A T K ^ U T O I M I S TO
KustannasRikkeemme -vupienvaihtem
juttaisu . .
Metsä
ratkai:
Met5äpal(
vielä saanui
miota, sillä-atjalysoitu."!
'Huolimat
•on lukuis:
-mahdollisi;
jäljessä Y h
toa metsäpä
suhteen. B
paljon erir
esimerkiksi
se haluaa
aivoja, j a m;
Välineitään
j.immutuss:
.Metsäpal
eammutuss
haiten.. sai
' avuksi käy
Ntatkimusnf
^-fiistus virasi
^'nikamaan-
' leemin rati
sena vofta
vähentää l
w s i t t a in
Meidän
toimenpite
masta j a n
ta siitä, ett
alkuperälsi
mennyt st
Sasittelemi
suhtsellisel
Tänä vu
keriä Cani
.keskiarvon
suhteellise
kettu, että
netettiinn
vosta. l£
p;ntamaak
muuttunul
tf maaksi.
, M u l t a .n
iloa ainoa
inenetykse
mySskiri:: 1
. . . O/l ilmestynyt 48-sivuisena, sisäl­tönsä
puolesta' monipuolisena ja Hy­vin
kuvitefbina.
. - Sisältö ^
Jouluna 1948 * Tolmltukselto
Sotakiihotuksen tuloksia' i , G. SuncI«T«rt
BCohtaandnen RettRoneet|
Atomltlede^kuoleman palveluksessa^........ . i . . . . . . . » Prof. B * * ^ '
Joliot-Curie
Sellainen on Johannes KJarval — taidemaalari A. Barrow
B^^män,hehkuvaa isänmaaUlsuutta — olkaa hyvät
Ketkä ovat Vodelllsla Intfeliektnaaleja- Dja Ehrenhu^'
Kaksi naista ; veikko Vainikatofl» •
, Näyttämötyö on tärkeä^kulttuutitt,3nInnan,osa '^•^'til
SavupUppu, Josta tuprusi ataa sav • ^ Eugene Weinsto« ]
Neuvostoelokuvan sisältö _
« Muistehua-kahdcnkymmenen vuoden takaar.C "f
N^polenin viimeiset päivät Prof, Eugene»*
Leo, Tolstoi — suuri taiteilija Prof. Nikolai Eodlonov
Saxiokaa minua kuolemank^n^taatlksi Rico ^ J
Suurt myrsky Elinor ÖbeiR-1
Dante — uuden aurhigon runoilija ..!.!.!!.'.'.*!!!!:!.." aO.S.
Ranskan vapausrunoillja . . . . : Hannah Joseph*»
Pöffiette hinia on ainoastaan 40 ifentiiä Ja sitä on saatavaa»
Vapauden kirjakaupasta SudburYSta Ja Port Arthurista «el»
' kaikillitaaian3e]iUI&'Tilata myöskin voidaan postitse.
Hfimkkikaa itsellenne hyifää ioulii^muudenvuoden
lukemista.
Vapaus Publishing Cempänf limiled
j^gigiiiiiiiiliiiiiliii^fei^^aaiM
senneei
laakkeäi
STOMA
sasta, SS
olette n
antaa tl
noUla.
seitsem
1