Vapaus, January 22, 1949

              f2 Lauantaina, 22 p.—Saturday, Jan; 22 \
I t t v . a t h 1917. Antborlzed
ebu» voMil by the Post
Ott»ws. Pul>-
• t i i l U : T a e s d a y s.
omuir ua^ st loo-ios
Telepbotm: Bustseai Office 4-4204.
Editorlal Oliice 4-42S&. Manaccr
E.Suksi. £ditcrW.Bicland. MaQinc
address Box 69, SodbtUT. Qotarfo.
Advertisicg rat£S'40pon api
T m i E l a t i c n free oi cbarse.
T I L A U S H I N N A T :
Canadasta: 1 vk. 6M ^kk. 225
3 kt 2.00
YhdysvaUoiasa: 1 vk. 7.00 6 k t 3Ä>
Suomessa: 1 vk. 7^0 6 kk. 4.25
Mitä muut sanovat
p ^ ^ ^ « p , * « . « ^ työttömyjrttä
p^l?4ySUi(Mn^ saapuvat lehdet O5oitta\ai, eaä työttömyyskysymys on
" " htionoa pafaefnmak^i. Työväenlehdet kertox-at päivittäin,
/^"'"ii^lityöBisiä hdtetään työttömien armeijaan ik-llä ja 'täällä. Kaik-
|l-^s*l^||i':san^^ palstoilla pohdiiaah jonkinhiiten baiäapuUiiden
h ...j^^jesMimisestä ja iiaUituk.sen taholta vakuuteraan, että • työtilaisuuk-
,*'''"^' Suomen työllömyytflant^n kehity.siä .seurate^r^a tulee pakostakin
HB se paljon parjattu Pekkalan hallitui, jf»nka .suurimmaksi syn-iuivaMim
''heikko ulousa-siain" tuntemus. Tämä parjattu Pek-tudlitus
sai "perinnöksi" sfjtapolitiikan johdosta vararikkotilan
Pekkalan "huono" hallitu-c sai työtäiekevien joukkojen
uvan ponnistelun myötävaikutuV. ;e]ia nostetuksi Suomen
uotanoon hyvin lähelle sotaa edeltäneelle tasolle. i*ekka-
|;^|faRitUS sai pi|Jjimnia.ssa kriisitilantees.sa järjestelyksi niin, että
i^nakin leipää Neuvostoliitosta ja lopuksi vielä senkin, että
i; Tannerin ja kumppanien hankkimia sota korvausmenoja vä-
;t!in puolella. Työttömyys oli Pekkalan hallituk.sen aikana
tuntematon käsire Suomessa ja tuotantotilastojen kaari osoitti
SuQoiepkansanjoukkoja siinä määrin, eitä SKDLrn edustus väheni ja
I; ll^lpv^^^ lisääntyi eduskunnassa. Tässä tilanteessa
iBiij^p^lil^0ifitti^ Fagerholmin ''työväenhalli-
' l pii**'--;- yiityneen porvariston armosta — ja siitä alkaen on Suomen
. Mtiimg, IjfiKHKmtunut sekä kansainvälisellä areenalla että sisäpoliittisesti.
rjbcämiD hallitus on jo saanut useita epävirxillisia ja virallisia
! , ' a^iiisfttltiiksia sopimattomista cdesottamisistaan itäistä naapuriaan koh-
V hallituksen aikana käytettiin Helsingissä ensim-cl^
linm kelta sodan päättymisen jälkeen poliisivoimia lakkolaisia vas-
'"'yj-p^. Fi^gniiolmin '•työväenhallitus" lopetti demokratisoidun Valpon
' )a> perusti Suopon nimellä entisen ohranan. Ja johdonmukaisena
j^llli^ubttfl^^ Iästä politiikasta kehittyy joukkomittainen työttömyys,
. / *Hyovä«nhallitus" ei pyrikään ehkäisemään, sillä firmojen miehet
ll^ipöfvaripiiolueet, joiden armosta •'lyöväenhallitiis'' on vallassa,
,^,J|||äjpvat lÄäatä kapitalistisen järjestelmän 'normaalitilaan", mihin
>i!?;^.i llttäta armeija, jota käytetään keinona palk-i,^
4.|*;ylCiUnka kurjaa ohjelmaa tä.s-sä suhteessa Fagerholmin "työväen-edustaa,
se ilmenee kahdesta seikasta. Kapitalistisen järjes-pj!|
pla|iBtito ti^tuvai työttömyystilanteet johtuvat siitä, että työtätekevä
te||||ii^ld?^d voi ostaa j kuluttaa työnsä tuloksia. Kansan ostovoiman
;|lM^Pcoude^ tavarat kerty\'ät varantoihin ja kun ei ole "kysyä-
'Mg-
. ti^7«5iUoin tulee työttömyyttä. Mutta Fagerholmin''työväenhalli-v.;::
i4^",leki juuri päinvastoin mitä nykyisessä tilanteessa olisi pitän5rt
*' > tiehdft.ValtiovaHan voimalla sc pakotti sosialidemokraattiset ammatti-tysjohtajat-
hautaamaan' työväen yleisen paIkankorotu.svaati-ojisi
korottanut kansanjoukkojen ostovoimaa ja siten
it työttömyystilannetta.
ikseen tekemästä mitään työttömyystilanteen korjaami-iniinisteri
Fagerholm pienenteli äskeisessii puheessaan työttö-tta
väittäen, ettei koko 'maassa ole kynimentätuhattakaan^
Hän sanoi työttömiä olevan ehkä vain 7,500 paikkeilla.
" «lliiit^ muutaman päivän kuluttua Fagerholmin hallituksen ministeri
' ^Sirinä, joka ammattiyhdistysmiehenä on vähän lähempänä jouk-a:
l|Ajiä^ sanoi nidioesitel^^ että työttömiä on 12,500 ja teki vielä
o^^:,^f>liuksen sanomalla, että tämäkiiän ei anna täyttä kuvaa tilanteesta,
j r i ^ monet kunnat eivät anna ollenkaan tietoja tvöttomistaan jne.
^iliis^eri Härmä vetosi .työnantajien kivikoviin syydämiin, mutta
llibf^Ilk ei ollut mitään rakentavaa ohjelmaa sen h.v\-äksi, miten
Q^||[&myys voitaisiin yhteiskuntaelämiistu Torjua.
. ^ ^ Täflaista on F^agerholmin sosialidemokraattisen "työväenhalli-
$iK9en"omatekoinen työttömyys! Sellaisia ovat •työväenhallituksen '
i(itinot työttömyyden torjumiseksi! :Mutta me epäilemme, että sosiali-d
i l f l K f t n U ^ ^ työttömyys ön yhtä vastenmielinen ja vihattu ilmiö
^ijO^OtUaisten keskuudessa kuin konsanaan kapitalistien aiheuttama
t)S>tU»myyskirous!
T i *
Jäsenistö ei sitä hyväksy
' Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, €IO:n edustaja James
,Carey ja Britannian unioliikkeen edustaja .\rthur Deakin sekä
]«|idin hollantilainen kannattajansa lähtivät pois .\xnmattiunioi{len
Maailmanliiton johtokunnan kokouksesta julistaen, että mainittu 70-
nSljbonainen maailmanjärjestö lakkaa muka olemasta.
i -Tämä toimenpide ei suinkaan tullut odottamatta, sillä "itse"
1*1^1^1 Murray huolehti siitä, että vain hänen omat miehensä pääsivät
C|^:n edustajiksi Parisissa pidettyyn kokoukseen. Myös muistetaan,
että^Canadiaii Congress of Laborin johtajat mr. .Mosher, Conroy ja
t^ttmp. julbtivat tammikuun 11 pnä, että .Ammatiiunioiden Maailman-
-Urt^ pitäisi lakkauttaa, siten tulkiten \\'ashingtonissa tehdyö hajoitta-
^^asispaätöksen etukäteen.
• C10:n oike*istoj<Adon suunnittelema, vaatimäjajärjestänlä hajöi-v^
ttetyö ei kuitenkaan saa jäsenjoukkojen kannatusta. M e saamme
,4|%aM]ko varmoja siitä, että €IO:n|liansallisessa johtokunnassakin
OD tMx kofanasbsa sellaisia jäseniä, jotka äänestävät'tätä iiajiiitus-
5uiiwtdmaa vastaan-jos milloin mr. Careyn raportti ttilecirsen käsijiel-t
i v ä ^ . Me saamme olla. melko varmoia-siitä, että ClO.n oikeisto- "«^
jÖhtO'ei uskalla alistaa tätä ha joit ustyötä jäsenistön yleisäänestyksen
ntksi^ Aivan varmaa on se, että Britannian sosialidemokraat-h^
jittajapamput eivät uskalla alistaa tekojaan Britannian imio- '
liikkieeä jäsenjoukkojeh ratkaistavaksi. Ja CCL:ään kuuluvat
%$$ffOa-, sähkö- ja autotyöläisten uniot äänestävät eroamispäätöstä
KYMMENEN VUOTTA
KIISAJ»MMEES
Vanhat »MiaUsti£^ liikkeen vete­raanit
ehlcä muistavat täaJkjx:
Se tdpahtui V. 1022. Suuri pu]»-aika
! oli vielär piQossa tuleraiAiuden sylissji.
tMaaiima oli vielä kautOstunut y«a|-
I j ä n bolsljevlstisesta vallankumouksen
: ta. Ja K i i n a uimd yauhaUliynH, luji9
15itein sidottuna tuhatvuotl»ec» ieo^
I dalianiin/' • -; ^ /
i Lester» noiden pftivlen yfcö Huomatuin
i edistj*idä»en ' toennoitdja, piihoi
; EdiÄOrt-teatt-sflssa; Kew iwie*tniinst€-r
jrissa. Hänen puiieema a i h ^ a oli
• historiallinen marxismi — kapltalis-
I min välttämätön rappeutuminen ja
i Koslalkmln'edistyminen. Lotetavin t&-
noln Lester maalaal kuvan uudeeta
i yhteiskunnasta, jossa ei t^^nen henki-
I lö riistä toista. Saimtäytelnen yleisö
i cli hämmäÄtynyt. kun puhe l(q>pul j a
[ tuli kysymysten teon aika, nousi eräs
I mies ja sanoi:
l '"Mr, Lsster, mtoä olen kuunnellut
; teidän kuvaustanne sosialismista ja se
\ kuUlcÄtaa minusta helkkarin hyvältä.
I Mutta voitteko te sanoa, koska me
I voimme odottaa sosialismia Canadas-sa?"
ky-symys oli vaikea. Tuhat kuulijaa
odotti mielenkiinnolla vastausta.
Charlie ei kuitenkaan joutunut sanat-tcmaltsl.
Hän sanoi:
"Tämä on hyvin valkea kysymys
va-stata, ystäväiseni, mutta n i i n yh­täkkiä
sanoen minä uskoisin, eUä sen-jälkeen
kuin Kiinassa on ollut sosialis­mi
kymmenisen vuotta, on meillä eh­kä
Jo tarpeeksi Järkeä t^hdä Jotain
sen .saavuttamiseksi Canadassa..."
f Raikuvat suoelonosoltukffst». ,
Toteaako historian i^ulku että Cjiar-lien
leikillään tekemän etmustus o l i ­si
muodostuva todeksi? r— Flfiherroan-lehden
"Old Rel". Vancouver. AJJ
* ir *
"MENKXX TAKAISIN
KIINAAN!"
Tämän maan progressliveille \sano-taan
pian: "Jos et tykkää .sjltä miten
asiat täällä ovat, n i i n miksi et mene
takaisin Kiinaan?" — Alan Max. N.Y.
Daily Worker.
* • *
MUTTA K E N EN
HYVÄKSI?
Työväkeä suojataan kommimlsteU-ta
Montreal Daily Starin o t s l ^o
toimltusklrjoituksessa, missä puolus­tetaan
Duplesslsin munimaa Taf-
Hartley-orjalain toisintaa.
* • • ,
OIKEIN SANOTTU
Ontarion Ruokaneuvoston johtaja
ja Ontarion Hedelmäin ja vihannes­ten
kasvattajien Yhdistyksen rihteeri
M. M. Robinson syytti, että tukku-kauj}
piaat eivät ole vain kiskoneet
suuria voittoja hedelmä- j a vihannes­kaupasta,
vaan ovat vielä jdläpltäneet
vanhaa vihamlelisyytti^' farmarien ja
kaupunkilaisten välillä. -- Globe and
Mail-lchden uiitistieto Torontosta.
ON SIINA EROA
... Merkillepantava ero.olläilnä,et­tä
Rooseveltin esittämä menoarvio
vuodelle 1938 sisälsi ainoastaan 15 bU-joQnaa
dollaria aseistukseen" -r- «UUT
rin osa meni Uuden Jaon,sosiaalisten
ohjelmien rahoittamiseen. Vielä.vuo­den
1940 budjetistakaan et 'mennyt
kuin ainoastaan 1.8 biljoonaa sotiiaJAl-llslin
tarkoituksiin.
Mutta sitävastoin Tnimanin esittä­mästä
budjetista menee 15 biljoonaa
dollaria suorastaan mlUtaaritarkol-siin.
Ja siihen lisäksi. menee läfal^
main 7 biljoonaa dollaria Yhd^val-tain
suosimien hallitusten' tukemi­seen
Kreikassa. Kiinassa. Turkissa.
Britanniassa, Italiassa, Ranskassa' ja
muissa maissa ... Lyhyesti sanoen
toinen puoli Trumanin esittämästä
budjetista menee kylmfin sodan Jatka.-
miseen... Suuri ero oh presldehtUlä
ja presidentillä. — Työmies. .
Comefs järjestää •m
heimfk. 6 pnä
— Terveiset täältä poh-j
Joissesta Ja cainittehmim? taas alka^,
vaUe vuodelle. Täällä, pohjoisassa p i ­täisi
talven clla kaikkein kylmimmil­lään,
mutta tähän saakka olemme vie^^
lä säästyneet kylmiltä ja kovilta l u -
mituisktiilta- Nyt Juuri vasta tänä
aamuna alkoi sataa lunta, kun tähän
saakka^on satanut toisin ajoin vettä ja
toisin ajoin lunta. Lunta on niin vä- |
hän, ettei metsäajojakaan ol^,.=aatu
vielä joinnollisesti käyntiin.
Joulu- ja uud^nmodenhumut ovat J
menneet Ja on alkanut touhu samassa f
vanhassa järjestyjcsesä kuin ennenr '
kin. Meillä oli viim^ simnuntaina
haalilla laatlkkopäiväilin-n ja tilai- j
suus onnistui oikein hy\in. Kiitämme
kaikkia, jotka auttoivat sen onnistu-mistä
ja kaikkia, jotka antoivat kan­natuksensa
työllemme. Se antaa voi­maa
työskennellä, ktm toisetkin anta­vat
tukensa ja näkee, että työ ei mene
aivan hukkaan. Tänään se kysyykin
taas meidän kaikkien voimia taistel-lessanmie
clinolkeukslemme puolesta,
mutta kun kalkin yksimielLsesti tuem­me
tätä taistelua, niin paremmin sen
vpitamme.
V.- j a u.-seura Comets järjestää oh-lalmalltanian
helmikuun 6 p:nä. Oh­jelmassa
on myös yksinäytöksinen
näytelmä, nimeltään "Rikollinen".
Tämä näytelmä on uusi, Suomesta t u l ­lut
näytelmä. Joka kcsketteles sodan
jälkeistä nuorisoa. Siitä /saa katsoja
kuvauksen, minkä jäljen sota on j ä t ­tänyt
Suomen nykyise?n nuoriscon.
Toivon teidän tulevan katsomaan sitä
n i i n läheltä kuin kaukaakin. Ilta­massa
esitetään kaikenlaista muuta
ohjelmaa, joten sen pitäisi olla katso­misen
arvoinen.
Toivotan hauskaa talven jatkoa k a i -,
kllle Vapauden lukijoille. Kerhon puo­lesta
— M. K. v
kerilo
pnä
Soon Dynamo-klubi
ollut vilkkaassa
Saoit iSte, Marie, O n t — Koska tä-^
mä on ensinunäJnen kerta pitkästä
alkaa kun Vapauteen kirjoitetaan Dy­namo
Clubin toiminnasta, on aluksi'
todettava, että klubimme cn toiminut
kuluneen puolen vuoden aikana niin
vilkkaasti, että im ollut pakko pitää
kokotis Joka miaanantalna. Hankittiin
voimisteluvälineltä, matot yms. Joulu.-
klireet kuitenkin hiukan lamaannutti­vat
toimmtaamme, muta uudenvuoden
tultua ryhdymme enOstä relppaammm
toimintaan.
,?iskettäln pidettiin oikein ormistu-ntit
kokous, jossa Valittiin seiatillem-txie
tiudet virkailijat ja komiteat. Sen
kunniaksi järjestetUin Jäsenille rie­musta
uhkuneet lulstelupaartlt Island
Lakella, Jossa luisteltiin Ja tanssittiin
Onni -Niskasen soiton tahdissa sekä
syötiin kuumia koiria oikein väkevän
kahvin kera.
Meillä on tulossa suuria ja hyviä
esityksiä kaiken kansan nautittavaksi
mytta niistä puhutaankm yksltjris-koht^
lsemmln myöhemmm, vasta sit­ten
kun tulee sopiva aika sitä varten,
r-: Arvi.
Puolustaessaan järjestysmisbikeuttaän on kymmeniä .Canadan merimiesimion jäsentä tuomittu kuritushuonee­seen
j a kymmeniä odottaa oikeudenkäyntiä. Taiteilijan kuvaama merimiehen ä i t i itkee kaivaten vangittua poi­kaansa.
Matti Pietikäinen on
voittanut kilpailun
Fox River Grove, DL — THällä C h i ­cagon
läheisyydessä pidetyssä inäeh-laskun
hyppykilpallussa tuli Suomesta
tälle mantereelle kilpailemaan saapu­nut
Leo Laakso kuudenneksi 186 j a 193
jalan pituisilla hypyillä. KllpaUujeh
pisin hyppy oli 196 Jalkaa. Kilpailun
voitti Norjasta saapunut olympialais-mestari
Peter Hugsted. Jonka hypyt
olivat 188 j a 192 jalan pituiset Hän
voitti yhdysvaltalaisen Art Devlinin
1.8 pisteeUä.
Kuopiolainen ^ Matti Pietikäinen
voitti viikkoa alkaisemmm^iBeloitlssa
l)idctyti kiinailun.
Mrs. Nielsen
uu naisten
-rPolkilTC^rän-keksi M l i ö^
1840. , • •-•••^
Toronto. — Naisten kerhon vuosi-kokmis
pidetään tk. viimeisenä maa-tuustama,
siis 31 p:nä- kello 8 illalla
Don-haalUla. Toivomme, että kalkki
naiset pitävät tämän mielessään ja
saapuvat oUcein joukolla kokoulc&een.
Aloittakaamme tämä vuosi olkem
reippaalla yhteistoiminnalla sillä nyt
jos koskaan meillä on yksi ja yhtei­nen
asiamme jonka eteen voimme
kaUdn työskennellä, nlmittäm taistelu
rauhan puolesta. Mrs. Dorise Nielsen
tulee ptihumaan tässä kokouksessam­me
. rauhan asiasta, sekä matkastaan
rauhankokoukseen.' Kokouksessa tar­joillaan
vapaat kahvit kaikille. — L.J,
UUSI F I L M I A T E U E E RI
PUOLAAN
Lodsin läheisyydessä Puolassa val­mistuu
tänävuorma uusi filmiateljee-rk
Ensi vuonna rakermetaan myös
W«rsoyaan uusi nelihallinen filmaus-laitos.
B i l l Armstrong oli liian nuori yhty­äkseen
veljiinsä merentakaiseen palve­lukseen
fasismia vastaa», mutta hän
^yhtyi armeijaan kahdeksantoista vuo­den
ikäisenä varrhistaakseen njaail-
'man demokraattien voiton. Nykyään
B i l l on Kingstonin kuritushuonee£sa
koska hän myöskin uskoi Canadan de­mokratiaan.
Nyt hän' kärsii vankeus-
'rangaistusta koska hän uskoi, sttä
työläisellä bn oikeUs yjityä halua-
'rnaansa unioon, olkeUs suojella elä­mänsä
jrhtiön aseistettuja lakonrikko-
Tlä vastaan!''Vaikka'han''6nKiri kalte-irelttfen
takana niin hän sittenkin on
innokä's tmton jästen ja odottaa kipe­ästi
vapauttaan ottaalcseen jälleen
paikkansa toisten merimiesten rinnal-lya.
B i l l kuitenkin.vieläkin uskoo de-inokratiaan
vaikka canadalainen o i ­keuslaitos,
jota sitco keskiaikainen l a i -
vallikennelakl ja jonka perusteella hä-hen
asiansa käsiteltiin, antoi hänelle
kovan kahden vuoden tucmion lain
""rikkomisesta".
. Yhdessä Canadian Seamens Unio­nin
kanssa Billin äiti taistelee lujasti
saadakseen poikansa vapaaksi. Hän.
haluaa poikansa ^ e t i takaisin. Mrs.
Armstrong on lähettänyt kirjeen Har­ry
Davisille, union presidentille. Siinä
hän kertoo mitä hänen poikansa van­keus
merkitsee heille. Hän kirjoittaa:
"Minä olen ollut kovasti murheissa­ni
koska B i l l ei ole koskaan aikaisem­min
Joutunut vaikeuksiin. On kau­heaa
ajatella, että hänet lähetetään
Kingstonin kurkuslmoneeseen ensim­mäisestä
lain •'ftkkomisesta. Ilman Hänen äitinsä haluaa hänet heti
epäilystä on oleniassa toisia vaimoja vapaaksi. Kirjeessään CSU:n presi-ja
äitejä, jotka oviat samassa asemassa, dsntti Davisille hän sanoo:
Millainen meidän' joiilumme tulee ole­maan?
"Toivomme poikaiiime olevan koto­na
pian."
B i l l , joka viime 'syntymäpäivänään
täytti 22 vuotta, l i ä y a i t t i i n syylliseksi
lakkotilassa oleva^i> laivaan menemi­seen
ilman kapteenin lupaa. Hän
joutui syytteeseen 'laivalilkennelain,
jpkji kieltää vataiäiesqikeuden, rikko­misesta.
Häntä pidettim tutkintovan­kina
Wellandin pöliisiputkassa ja hä­neltä
k i e l l 3 t t i i i i ' vieläpä kortin lähet­täminen
äidilleen äitienpäivänä.
Wellandin puUcass* här, m j - j sai­rastui.
Hän.pyysi lääkä/lä, mutta ei
saanut. Vasta .mpnta tuntia kestän
neen tuskallisen kiväm jälkeen vartija
lähetettiin rioutamaftti lääkärin. I4ä-käri
antoi hänelle, piitcksen käsivar­teen
ja lupasi palat*. seiu*aavana aa­muna.
Mutta.lääkä*"iä ei tullut. Hän
ei saanut enempiä apua sairauteensa.
Hänet määrättiiii. Jjtukkumaan kylmäl­lä
sementtilattjialia.Toiset merimie­het,
joita pidettiin ^massa putkassa,
yrittivät auttaa hänä. mutta siihen ei
ollut mahdoUisuuiCsia, Yhdeksää hen­kilöä
varten tehcy§§^ putkassa pidet­t
i i n 35 miestä, •y.a.oteita el ollut. .Kol­mea
miestä kohti annsttiin.'yksi pei-
Nyt Bill on kärsimässä Kingstomn
kuritushuoneessa lain rikkomisesta.
Mutta hänen mie<ei^ä on virkeä. ,
" B i l j l n .veljet taistelivat merenta-kana
kolme Vuotta ja B i l l liittyi va-paaehtoiäena
armeijaan 1.8-vuotissyn-tyraäpäivänään.
Ja kuitenkin h a l l i ­tus
limohtaa tämän kaiken."
Mutta häneii mehmiestoverinsa e i ­vät
ole unohtaneet häntä. Työväen­liike
el ole imohtanut häntä, JJatio-nal
Seamens fifefignpeäcQmllie^ ^ ^^rl
tä ponnistuksia haiitfh" vapauttamisek-seen,
saadakseen hänet jälleen per­heensä
luokse ja takaisin taisteluim
Canadan kansalaisten . todellisen va­pauden
puolesta. •
Samia, Ont.— Tämä kaupunö]
näyttää rikkirevityltä turkilta. Yölii.
nen myrsky oli kerrankm oikein kova-1
kourainen, särkien ikkunoita, repien
puita i r t i juurineen'Ja siirrellen raken­nuksia,
erästäkin viiden jalan verran.
Qniieksi ei ole menetetty ihmishenkiä.
AineeälisEt vahingot ovat huomattavat,
sillä eräänkin vaiamtusyhtiän väite­kään
saaneen 50 kcrvausvaatimusta.
Vaikka on jo keskipäivä on kaupunki |
vielä suittimmaksi osaksi vailla säh­köä.
Suuttuu es lUDntorjoskus^täällä-1
k i n vaikka täällä on saatu elää suu-rsmmitta
vaikeuksilta säiden .suh- ]
teen. Allekirjoittanut onkin tavannut
aina kehaista, että Samia on paras
paikka maailmassa, varsinkin kun el |
muistele menneitäT vaikeuksia j a muis­tetaan,
että me elänune kapitalismin j
oloissa.
CSJ:n osaston vuosikokous pidet­t
i i n ja valittiin kerrankin uudet vir-kaUijat,
että entiset saisivat hiukan
hengähtää. Vapauden ;kirje€nvaihta.
jaa ei kuitenkaan löytynyt, joten jTi-tän
edelleenkin jatkaa harjoituksia
j siinä suhteessa. Tilit on tarkastettu
I j a kaikki muutkin asiat ovat hyvässä
j kunnossa. i
Vuoden ensimmäinen kerhoilta oli
H. Seppään luona t.k. 15 pnä. Silloin
pidettiin rhyöskin kokous, joka lienee
lyhyin Sarnian historiassa. Uuden
jäsenen osastoomme hyväksyminen el
kestänyt kuin yhden minuutin ajan.
Vuosikokouksen päätöksen mukal-j
sesti olisi meidän pitänyt keskustella
mrs. Dorise Nielsenin kirjeen johdos- |
ta, mutta kaikilla tuntui olleen muita
hommia, joten tärkein unohtui. Toi­vottavasti
paratmamme tapamme seu­raavan
tilaisuuden tullen.
Seuraava l^erhoilta pidetään hel-mik.
5 pnä C. Lindholmilla Einisellä
vedellä. Sitä varten on tilattu vuo­den
parhain sää. Ei saa tuulla eikä
sataa vaan aiu*ingon pitää palstaa
niin pahoille kuin pakanoillekin.
Terve mieheen! — Alva.
16 sentin palkankorotus
Calgary. — Mine-Mlll-union täkä­läisen
osaston ja Consolidated Mining
& smelting Co:n vähnen uusi työehto­sopimus,
joka koskee yhtiön täkäläi­sen
lannoketehtaa^työläisiä, määrit­telee
työviikon Pituudeksi 40 tuntia ja
edellyttää peruspalkkojen "yleistä ko­rottamista
16 sentillä tuntia kohden.
Joissakin tapauksissa saivat työläiset
aina 26 senttiin saakka kohoavan ko­rotuksen.
Tässä ensimmäisessä tehr
taan työläisten sopimuksessa määri­tellään
myöskin vuorotyölisät.
— - K a l k k i planeietat, paitsi Uranus,
Neptunus ja Pluto.'näkyvät paljaalla
silmällä.
kun silmät saavat
"voimisfelua"
Toronto. — Ontarion öptometristit,
jotka sovittavat silmälaseja ihmisten
;näkövjrkojen iphdijjsfe, yäittäyät. lyh-tyneeiisä"
*' ryntäykseen ' silmälasien
poistamiseksi tarpeettomasta käyttä­misestä.
Puhuessaan tJc. 20 pnä Ontario Op-lometrical
Societyn vuotuisessa keski­talven
kokouksessa täällä, sanoi tri
Daniel Woolf Columbia yliopistosta
että silmien "volmistelim" avulla voi­daan
harjoittaa huomattavassa mää
r i n näköylkojen korjaamista.
Yhdistyksen t9im8enpanevan neu­voston
jäsen k . A. Legary Windsoris-ta
sanoi, että yhdistyksen käsityksen
mukaan voidaan monenlaatuiset nä-köviat
korjata silmien "voimistelutta-misen"
avulla.
Täm^laatuisen "sllmävoimistelun
tulokset ovat olleet hämmästyttäviä ja
"me haluamme jokaisen optometris-tin
ryhtyvän tähän työhön", sanoi mr.
Lsgary. "Se saattaa kuulostaa hyvin
radikaaliselta optometristten ryhmän
tehtäväksi mutta me pyrimme siihen
kaikesta huolimatta'', sanoi mr. Le­gary.
' viii^V'*'**''**^^'"*''^''^^^ Maailmanliiton haioittajal esiintyvät Wall
/^^^^^fjltin sotapolitiikan luutnantteina työväenliikkeessä. He saavat
" >r<|)^i3etnattä .hajoitustyöstään päänsilitystä ja kiitosta sekä halpaa
' ;aäifno^Usta suuren rahan poliittisilta puhemiehiltä ja heidän sanoma-
Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että heidän suunnit-
Marsballin avun liepeille rakennettava 'työväen neuvonanto-on
perusteltava ylhäältäpäin annettavien määräv-sten ja
lib mukaisesti, kuten AFLrn edustaja Ir\-ing Brown aivan oikein
iä, 'sillä jäsenjoukot eivät kerta kaikkiaan hwäksy eivätkä
" kapitalismin tukemisen hyväksi järjestettävää '^kansain-
Muuten herrat Carey, "Deakin, Mösher ja kump. ovat arka yeli-kultia
demokraateiksi". Kun lie eivät voineet ahtaa dfktatoorimaisia
määräyksiä 70 miljoonalle jäsenelle, vaan jäivät vähenmjistöksi, niin
riitaisten pikkupoikien tavoin he "ottivat pois leikkikalunsa ja lähti­vät
omaan pihaansa leikkhnään'. Heidän "demokraattisuutensa" ei
tunnusta enemmistöpäätöksiä!
Jäsenmäärältään .\mmattianioiden Maailmanliitto heikkenee tä^
män eroamispäätöksen johdosta mutta herrojen hajoittajien suunnit te-masta
"Marshallin avun neuvonantajakomiteasta" tulee \'ain pbkuinen
hajoitusklikki, mikä sanan varsinaisessa mielessä on vain irv&uva
työväen kansaim^älisestä järjestöstä ja kaiken lisäksi se on alusta
pitäen suurten periaatteellisten erimielisyj^en nkkirepimä laitos
millä ei ole mitään tulevaisuudemoivoa. Herrat Caney^ De^in, Mosher
ja kumppanit tekevät tässä yhtä kohtalokkaan laskuvirheen minkä
\Vall Streetin miehet tekivän Kiinan — ja koko maaUman tilanteen
sul^teen, t3«|K et>^^ep^^ majööhäisten työläisjoukkojen tah-t<
»;|a£j»yt|djn^^
Jos Canadan Tehtailijaln' Yhdistyk­sen
ja Kauppakamarin herrat rie­muitsevat
eri unlojen sisällä parhail­laan
käytävästä hajoitustyöstä, niin
ei sUnä ole mitään ihmeellistä. A h ­neille
riistäjille työväenjärjestöjen
heikkeneminen takaa lihavampia voit-t
» j a ja työläisille huonompaa elinta­soa.
' Tämä riierkitsee kapitalisteille
palaamista "normaaliaikaan", josta
taantumuslehdet ovat \iimeaikoina
puhxmeet.
Mutta kun lehdet, joiden lukijäpiirin
muodostavat juuri ne työläiset, joiden
leipää kavermetaan ja ölosiihteita
huononnetaan, riemuitsevat uniojen
rikklrepimisestä, n i i n siinä on jotain
^ihmettelemisen syytä. Torontolainen
Vapaa Sana kuuluu juuri tähän ryh-
'imään j a se on niin iimostunut uniojen
hajoittamiseen, että se julkaisi viime
lauantaina j ä jälleen tiistaina kaivos­työläisten
imion hajoittamisen edistä­miseksi
toimi tusklrjoitukset, jotka
ovat täyimä kaikenlaisia valheita: On
merkille pantava, että kun Ontarion
metallikaivoksissa kaivostyöläiset, h e i ­dän
joukossaan monta sen lahden l u ­kijaa,
suorittivat vaikeamman järjes-
^ t y m i s k a m p p a i l i m kuin mitä C a ­nadan
imionistisen liikkeen liistprias-sa
tunnetaan, niin siUoin oli Vapaa
Sana hiljaa kuin h i i r i . Tietäen mö^myös jotkut VaDaan Sanan lukijat,*
nen-lukijansa mielipiteen j a yleisen t i -
-Istnteen se ei uskaltanut siihen aikaan
julkeasti vastustaa järjestämisjrityk-siä.
Mutta nyt kun ksuyoskapitalistit
j a heidän apurinsa union sisällä, ty&s-
.kmtelevät kuimieisella kiireellä ha-joittaakseen
sen mitä kaivostyöläiset
vuosien aikana ovat. rakentaneet, hiin
nyt Vapaa Sana onsuima ja päänä
tätä tukemassa. Auttamassa n i i t ä , jot­ka
voittojensa lisäämiseksi ovat val­miita
huonontamaan työläisten jo en­nestään
huonoja olosuhteita. Tässä
tarkoituksessa se.: tarjoaa ,lukijoilleen
selviä valheita, puolitotuuksia, vääris­telyjä
ja kaikkea -muuta, joide^n se
luulee aiheuttavan; T niahdollisimman
paljon riitaa unionistien keskuudessa,.
Vapaa Sana, .Tpie- Sudbuiy. Daily
Star ym. muut taantumuslehdet ovat
tehneet suiuren ^ kyssmiyksen union
cmaisuuskysj-myksestä. Tätä seli­tetään
kuin piru raamattua.. IMMS--
W:n omaisuuskj-symys ratkaistiin jär
senistön yleisellä äänestyksellä, .kuten
tavallisesti kaikki-itjärkeät kysymykt
set ratkaistaan niissärjärjestölssä, jois­sa
toimitaan , demokraattisella pohr
jalla. Vapaa Sana.- k i r j o i t t i tämän
johdosta, että "ei-esimerkiksi Sudbu-ryn
kaivosmiesten- liiton paikallisum-olla
ole eiiää valtaa oman kerää­mänsä
paikallisomaisuuden ylitse".
Merkillinen selitys. 'Tämän päälle är­jäistään:
"Omaisuuden omistajat
ovat nyt toisessa:.valtakurmassa."
Jokateen aktiitrusen kaivostyöläisten
union jäsen tietää, heidän mukana
että IMMSW:n Ybdysvalloissa oleva
päämaja ei ole millään tavalla vielä
sekaantunut csasto.-SSS sisäisiin.talpu-deliisiin
asioihin, i paitsi ;Vaikein^;>pjaa
järjestämiskamppailtfn , a i k a n i iS». on
tukenut "järiestämfakaaiippailua mak-samallä
järjestäjien^ pafickoja. Kirk-länd
Laken lakon aikana saivat lakko­laiset
'Yhdysvalloista olevasta IMMS-W:
n keskuksesta tuhansia dollareita
lakköavustiista.
Kaivostyöläisten omaisiuiden omis­tajat
eivät ole "toisessa valtakurmas­sa",
koska kaikki Canadan kaivostyö­läisten
uniori jäsenet saavat demo­kraattisen
oikeuden päättää kaikista
IMMS'W:n asioista. Tämän lisäksi
lienee tarpeellista huomauttaa, että
f inanssikysymykset esim. teiästyöläis-ten
imiossa; sähkötyöläisten uniossa,
autotyöläisten imiossa, puhiunatta-kaah
kaikista APL:n kuuluvista uni-olsta,
bn samalla tavalla järjestetty
kuin nyt IUMMSW::ssa.
Varmaankin Sudburyn kaivos työ-s.
Iäisiltä pääsee röhöimuru kun luke­vat
Vapaan Saiian;.viime tiistain nu­meron
toimituskirjoitusta. Siinä y r i ­tetään
na'nrettavälla.tavalla uskottaa,
että patataanttimuksellinen j a tmioja
kohtaan p a t o l ( ^ t a vihaa tunteva
Siidbury Daily Star olisi muka tu^e-mas
§a Carlinia ja yhtenäisyyttä k a n ­nattavia
vmion johtajia, Tällaisella
akTObaattitemjH^la ei suiiikaan V
Sana oniOstu pattääään J^ivostyöm
siä sillä kysymyksessä olevan-englan­ninkielisen
\. lehden i a n t a unloihin
nähden pniiiaksitimnettu. Turha on
väittää korppia- valkoiseksi.
Vapaan Sahan inukaan Timminsin
Ja Porcupin^en.imiön hajoitta j a t ovat
oikeita p y h i m y k d ^ a Sudbtiryn imion
johtajat, itse. paholaisia. Työlämen
mittaa tavallisesti imioh johdon hy­vyyden
j ä h u o n o j e n päiväpalkkansa
perusteella j ä jos tätä mittapuuta käy­tetään,
n i i n S u d b u ^ ^ union johto ko­hoaa
paljon korkeammalle pohjois-
Ontarion - h^crittajaklikkiä. Mutta
Vapaan. Sajjan. tcMajttajat varmaan-'
kiiL pitävät sellaista i m i o n jobtoa par-toana,
j ( * ^ ^ j ^ t t a a psO^ ^
vaikka he tuntevatkin pyhää kunnioi­tusta
pohjoisen hajoittajia kohtaan.
Miten tulee hajoltustyö pohJois-On-tariossa
menestymään sen näyttää tu­levaisuus.
Taantumukselliset unien
johtajat eivät vannaankaan tule pi­tämään
kynttiläänsä vakan alalla. Si­tä
todistaa jo yksistään se, että Sud­buryn
kaivostyöläisten hylkäämä "val­koisen
blokin" hajoitusmestari James
Russell on saanut terästyöläisten uni­on
diktaattorilta Millardilta mää­räyksen
siirtyä kalastelemaan pohjoi­sen
kalavesille. Asla on nimittäin si-t
f n , että terästyöläisten diktaattori
Millard lähetti vime viikolla kokoon-ttmeelle
CCF:n Sudburyn piirm edus­tajakokoukselle
.sähkösanoman, jossa
hän tiedusteli onko James Russell jo
lähtenyt.^ Tiniminsiin. Mainittu Rus-seU
johti CC^-rn vaalirintaman hajoit­tamista
Sudburyssa j a auttoi täten to-ryehdokkaan
valitsemista Ontarion
lainlaatijakimtaaa. Sitten hän johti
"valkoista blokia" kaivostyöläisten
umon sisällä j a kärsi musertavan tap­pion.
Nyt saavat pohjols-Ontarion
kaivostyöläiset niskaansa Sudburyn
kaivostyöläisten hylkäämän työväen
hajoittajian.
Koko Canadan j a erittäihkm Onta­rion
kaivostyöläisten edessä on täQa
hetkellä vaHttavana kaksi tietä. - Jos
lähdetään sille. tielle, johon CCL:a
oikeistojohtajat Mosher, Conroy, Mil­lard
ym; houkuttelevat, n i i n palataan
sellaiseen aikaan kum oli sodan edellä
'joUohi vainottim järjestyneitä tyeläi-siä
j a kaivoskapitalistit yksinvaltijai-na
mäMäsivät palkat ja työsuhteet.
Jos sensijaan valitaan IläMSW:n yb'
tenäisy3^een |cditava tie, n i i n ae mer­kitsee
parempia palkfeoja j a suurem^
pia demokraattisia oikeuksia. Joka ei
u s ^ tätä, niin tarkastakoon kaivos­työläisten
asemaa pobj[oisrOntariassa
j a Sudburyssa. Elävät tosiasiat osoit­tavat
enm. Siis 'i^tkaa «^"mukaan,^
iksi SINN
la
Tort — —]
j miestä oh ka
lammattlurhel
eillä täkäläl
f-joukkueess)
Pentti 1
t Arthurm poiki
pelaa Ra
(.nimisessä ret
iteam).
Lund synl
1 kuusivuotiaai
jtyi jo kymmei
1 Canadan Jsaoai
l hjuden jalan m]
• huomiota täkalä
[kedcuudessa j o •vi
jalkana, jolloinJ
,-joukkueess
aikana hä
1-joukkueen Bj
rjoukkueen i
i reservijöukki
k-klubi sitten "ö
^ , pelaajien vaih
Ölympics-joukkuei
pics-joukkue<
hän V. 1946
uuden "tehd
, ja avustaessi
'. Koko sesoi
^tiln hänelle 9;
»ngin aikana saa
62 pistettä 20
I nuorempi ve]
Indianapolis CB
nttl Lund eslt<
aiselle ylelsöl
1 Skl Clubin t
tervetulialsjul
askijoille, la
olle ja kuoplol
elle.
SITTENKÖS
"Jokos teillä sika
|"Sekö imisä?"
"KiijustilsB."
"Johan se porsi."
I "antako porsasb
|"Yhenhän tuo tek,
oljpa tok h:
, ettei männynnä
an."
u us
SÄAP
* La
751
747]
223 ]
1
893 l
]
4017 ]
724
... i
721 1
1
740 y
4005 l
1
908 I
907 I
I
4001 /
C
4003 I
t
4013 l.
F
4016 1
Y
4008 S
t
Lähetetään k
Vapai
BOX 69
Näilä levyjii
VAPA
316 Bay Str