Vapaus, December 7, 1950

              Sivu 2 Torstaina, jouluk. 7 p. — Thursday, Dee. 7
'li •
K
fr
! | ' f ^ \ i r
Telepbones: Boslnesa Office 4-4264,
PAiUntaV C^tlce^^*^^
E. S u m Editör W. E l c l u i^
ad<£riesa BcHi {9/:Sa4tmty; Ontario.
tablUhed Hov. 6tlL 1017. Authorlz^
as second dass xnall tajr the Post
QSBcQ JDn^etmost. Ottava. Fut)^
UsfysO, Uxplce w ä ^ A TviesdiyA,
Tbnndä^ an4 SatoriSays fiy Yapans
Pobltthlttg CotDpftny T M , at 100-102
Ebn st. W , Sodbmy, Ont. Canada.
Adven^sing rates Upon ai>pUcaU<m.
Translatioh free of charge.
Canadassa: ' t vfc 620 8 kk. 8J25
3 kk. 2 ^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7 i » 6kk. 3£0
Suomessa: " 1 vk. 7 ^ 6 kk. 453
i tie pitäisi^^^^^^l^
Puhuessaan maanantaina Ottawassa Icokoontuneeäsa liitto- ja irnaa-
^uotahallitusteh konferenssissa,/pääminlste^^ Laurent antoi kan-natul^
s^nsa ns. maksulliselle vanhuudeneläkkeejle ja sanoi, että muu
steiaaliiien lainlaadinte saa jäädä odottamaan, sillä kansakunnan
^rät on käytettävä maan puolustustarkoituksiin siinä määrin, että
ensi vuonna on odotettavissa uusia verokorotuksia.
KäytännöfUsesti katsoen pääministeri St. Laurentin kannattatna
vanhuudeneläke tarkoittaisi sitä, että jos maakunnat yksimielisesti
seii hyväksyvät, liittobailitus järjestää myöhemmin määriteltävillä
maksuperusteilla yleisen; vanhuudeneläkkeen siten, että kaikki 70
vuotta täyttäneet henkilöt saavat varallisuudestaan huolimatta liitto­hallitukselta
§40 kuukausieläkkeen. Tämän lisäksi järjestettäisiin
$40 kuukausieläke 65 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka voiyat
todistaa itsensä siksi köyhiksi, etteivät he tule -muuten toimeen.
Tämän köyhyydenapuunperastuvan eläkkeen maksaisivat liitto- ja
k.ö. maakuntahallitus puoliksi.
^ansalta perittävien eläkemaksujen suuruus ja perimistäpä ehdo­tetun
jätettäväksi liittohallit|iksen ratkaistavaksi ja sen jälkeen kun
ön asia ensin periaatteesta yksimielisesti hyväksytty k.p/hallituseli-atiien
kasken.
Tämä sellaisenaan on aivan riittämätön parannus vanhuksien tur-
^vaksi. Nykyisten hintojen vallitessa $40 kuukausieläke on aivan
riittämätön. Vähin mjllä vanhemmat kansalaisemme voiyat nyky­oloissa
elää siedettävissä olosuhteissa on $60 kuukausieläke — ja
se olisi maksettava kaikille 65 vuotta täyttäneille heidän varallisuu-
' teensä katsomatta.
Ja jos tätä vanhuudeneläkettä ruvetaan perimään kgukausi- tai
muina maksuina k^iliiltä asukkailta, kuten nyt ede;llytetaän nim
silloin päädytään siihen, että satoja ja tuhansia ihmisiä jää tämän
"eläkevakuutuksen'^ ulkopuolelle, ktiten nyt on asianlaita työttömyys­vakuutuksen
suhteen. -Miten esim. peritään eläkemaksuja pikku-farmareilta
tai sellaisilta henkilöiltä, jotka saavat määrätyn pikku-tuton
joistakin muista lähteistä kuin vakituiselta työpaikaltaan? Sel­vää
siis on, että eläkkfeet pitäisi maksaa valtion yleisistä varoista —
jotka nyt suurelta osalta haaskataan sotalaitoksen rahoittamiseen.
Mikäli tahdotaan'Väittää, että muut jo taka-aialle jä^
set uudistukset, kuten^käns^Uinen tcrveyssuunnltelma ^pis^ on niin
paljon puhuttu, on sotavalmistelujen takia jä^ttäyä Jiyllylletom^^^
tumaan, niin tämä on tyikkänään harhaanjohtava käsitys. Asevoi-
. onien hyväksi kukitettavat kohtuuttoman suuret menoerät köyh-
' dyttävät ja heikentävät maan, eivätkä lujita )a voimistuta sitäJ Ot­takaamme
esimerkiksi vaikka puplustgsoijnisteri Glaxtoni.n tilasi
joÖi^ bän esitti yllämainitulle liitto- ja maakuntahaliitusien^^
renssille. Hänen selityksensä mukaan jokaista aseyoimien miestä
kohti on käytettävä kansakunnan varoja rakennuksiin $1,000 sekä
hänen palkkaansa ja ylläpitoonsa^^ keskimäärin $2,900 vuodissa. Tä­män
perussun^man lisäksi on kulutettava kansaktihnan varoja keski­määrin
§3,450 jalkamiehen aseistukse^^^^ varusteihin, $6,8bpilmaT
> torjuntarykanentin 'miehen asjeisiin ja varusteisiin, $7,325 panssari-divisionan
miehen aneisiin ja varusteisiin, $10,000 laivaston 'miehen
aseisiin ja varusteisiin sekä $16,000 ilmavoimien jokaisen miehen
aseisiin ja varusteisiin. Toisin sanoen 'halvin" jalkamies maksaa
armeijaan mpbilisoitiina rauhan olosuhteläsa kansakunnalle noin $6,-
6$0 vuodessa, panssaridivisionan mies $11,225 ja joltain ?n ilmaypi-mien
mies $19)900 vuodessa. Selvää on että tällaiset menot vaikutta­vat
haitallisesti kansakunnan normaaliseen elämään.
Mutta pahinta on se, että aseistautumiskilpailu ei ole koskaan
j(^t4ji,nt mihinkään muidiun kuin sotaan, mikä nykyolaissa maksaa
' satumaisia summia. Tässä j^teydessä meillä ori varoittavana esi­merkkinä
Korea. Siellä meille on kansakuntana käymässä siten, että
kun annoimme pikkusormemme paholaiselle, se uhkaa nyt viedä koko
käden. 'Me olimme valmiit tukemaan Ihdysvaltain '-pientä ^ptaa'
<|Cor^ssa, mutta plemine nyt sen pienen jä sievän sodan asemesta
vaarassa saada ihmiskunnan kannettavaksi kolmannen maailmansbdab,
mistä meillä ei ole kansakuntana mitääiivpitattavaa, sen paremmin
' kuin siitä voittaisi mikään muukaan kansakunta.
Aseistautumiskilpailuun osallistuminen ei ole siis ainoastaan kansa­kunnan
varojen suurta haaskausta — jonka johdosta pääministeri
St. Laurent suositteli jo verojen korottamista ensi «vuonna — vaan
* myös hyvin vaarallista leikkiä. Sitäpaitsi olettamus, että sotavaruste­lun
aVuUa voidaan torjua-uhkaava työttömyys, on myös kaikkea
' tosipohjaa vailla, sillä parhaassakin tapauksessa sillä vain lykattäi-
V siin työttömyyttä vähän tupnnemmaksi.
• Katsottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa niin parempi tie pitäisi
"'löytyä kuin s6 mikä liitto- ja maakuntahallitusten konferenssissa
"tän»än viikon alussa viitoitettiin. Tämä maa on sitä voimakkaampi
sisäisesti ja ulkonaisesti mitä suurimman osan se kansalHstuloistaän
käyttää yleisen vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Canada on
' sitä heikompi sisäisesti ja ulkonaisesti mitä enetnmän se haaskaa
- iVarojaan asevoimien pohjattomaan kukkaroon.
— — oOo — .
**Ayustettevä" tarjoa^ a'." mm
Huomenna. jouhÄipn 8 jöivänä,
Wräni K ö ^ ^ i v a n Lakalta; ^ l i a ,
täytiää'77 vuotta. • ,
Thomas Toori, Sudburysta, O n t,
täytti 70 vmVija, iaväia^^
Yödyinme oimlttdiÄhM niCTkk^
vien johdosta.
USAm sotilas
3lipri osa
Miia miBit mmy^i
Viisitckisja v u o ^ sitten me julkair
sfmme Daily Claribnlssia. sarjan H i t l e ­rin
salaisia karttoja. Näissä kartpis-
SA viitoitettiin y^ityiskphtaisesti
H i t l e r i n maailmanvalloitussuunnitel-mat.
Nyt, vuonna 1950, yhdysvaltain h a i -
käsittää
alueet.
' K a i k ki
K e s k i - ja läinsi-Canadan
tämä on menossa rinnan
Lontoo. — Marriask. 23 p . (AP) —
Loordi Vansittärt ehdottaa Järjestet­täväksi
päivittäisen vihan heöten
Kremllä vastaan.
Tämä konservatiivinen paari j a u l ­koministeriön
entinen neuvonantaja
ehdottaa ett?i ei-S»itnriunlstiseÄ'i^
ilman ka&ki kansat "pitäisivät joka
päivä itsensä tietoisesti puolesta m i ­nuutista
minuuttiin asti vihaisina s i ­tä
järjestelmää vastaan, mikä pitää
noin 200,000,000 Ihmisolentoa pakko­työssä'.
•" •-' '
K t m me ajattelemme Jiänen rakka­uttaan
Hitleriä kohtaan, n i i n ane
voimme vihata ilman mitään jjonnis-teluja
Vanslttartla ^ tuntia joka vuo­rokausi.
JA »iyNXHEI«?J OHJELMAN
TAVoiriraB^ ÖÖTA
ir.'"itämän" t t o ^ ei ole
vain se, etiä Amerlkab^ i ^ ^ ^
ten Ja sbtilaalHsteh asiain johdossa
on sotahuljuja. y a ^ etta.lSfhdistynMt.
Kansakundät; |ärJesjfcÖ on alistettu 3{1i-dysvaltain1hyökk|
y^en p e i l i k s i vä-.
likappaleeksi iA£&j^ Ja Euroopassa.
Kun miiodc^tldin dollareilla ralioi-tfttava
"länsibloki". mikä tekee nlto
kuin seri" ''"^älksinm^^jä nfeäfää,
n i i n siten miiödost^rtiin'pysyyä" vaara
y^EJl-n ]wrkem^ tavoitt^lle Ja pyrki­myksille.
lokakuun l ; i pnä MacAxtour vaati
YIj::lta iupaa pomimttaa jiantshiu-r
i a n kaupunkeja, se piisi tarkoittanut
laajakantoista sotaa K i i n a a vastaan.
Huolellisesti yat(«ien mainitse^
t a ' aseellisesta hypkkäyksestään K o ­reassa
j a k i i n a n kosä^emattomuuden
loukkaamisesta Pormösassa . . . .Yhr
dysvallat"^tää nyt K i i n a a "hyök­käyksestä",
jotta se saisi moraalisen
"oikeutuksen 'S^hdysvaltain hyökkäyk-
Belle Kiihää vaätaäh . . ' . —-'"Pacifi<;
Trlbune. »
1%^
ivän
taja
pn4;^
"YaJivä rajaviiva (tässä
tain''l^filä^kaftii^f Ä e e fia^nÖU
ristä ^äptt #acker»zie Joen sufflfe,
cm räfr- ^
asiassa
p i - -^
k ä ^ ' ^ n T O ^^öuH^^Ml;
juuritse Ottawa-jokea pitkin. Mont­realista
eteenpäin se meni^' Canatian
--"Xlhdysvaltain rajaa Atlantin rän-xmlle
j a kääntyy sieltä pohjoisto k<Ai-l
i tahiiikkcfidäakuntreh j i Grörilahditt
itäpuolitse takaism na^aseudtdle."
K u k a komentaa tätS sotilaspiiriä?
E i kxikaan inuu: k i i l h Yhdysvaltain
armeijan jsenraalimajuri Lyman P .
Whitten. Missä on .hänen päämajan­sa?
E i missähän, mxiuaila k u i n 'iVjrt
Pepperellissä, aivan Nevi*foundlandin
St. Johnin lähettyvillä.
M i n u n käsityteenl on, että Yhdys­valtain'
k^icsi muuta päällystöaluetta
eajm^alaisten zipnolssa innokkaan
liayäon t a i t e l l a mäaTtsa kansallisen
^arnän maan Ja jakaneet sen »nilas-
^^'^tsik-
, —m! inettT(X)
- - E)V3lsem-«
Ja entäs sitten JJl J . Cpldwiell,
C C P : n Johtajat (H^nd^^ sanaa­kaan
tästä'cänad^ i t s e ^ ^ i ^ d e n Ja
suvereenisuuden häp^bKiättämästä
lofufckaamisesta.
Yhäysvaltaln sotilaspiirin r a j a me-,
nee parJamenttöMaie alitse, mMa
yJt^ikääÄ pärl^BMnttäailaien eäTEsta-jämme
ei e s i ^ siitä protestia! '
Tämän kartan jntkiseksi tulemisen
pitäisi • ypimistuttaa läikkien niideh
canadalalsteri taistelua,'Ja lialta on
enemmistö, jotka haluavat puolustaa
maansa kimniäa, suverei^n^
itsenäisyyttä. - -
Sen pitäisi nostattaa patrioottisten
ohjelman muuttamiseesi ,£iten, ettei
siitä tule Amerikan imperialisniin t a ­loudellista'/
poliittista'jä sotilaallista
vasallia.
KUNTOA-ASLi
CANADALAISnXE
Canadan täytyy viedä tärkeätä
asaa taistelussa maailman rauhan se-zä
kaikkien kansojen, suurten ja
pienten, tasa-arvoisuuden ja itsenäi­syyden
puolesta. Tämä on Jokaisen
patrioottisen canadätaisen mläien ja
naisen kunnia-asia j a tärkein tehtä­v
ä . : ' , .• j.
J a alku tälyän on s a ^ v a siitä, että
painostetaan entistä enemmän St.
Laurentin hallitusta omaksumaan
kanta, jonka miikaan yritetään lo­pettamiini
sotai»im tun-rmstetaan
Canadan toimesta Kiinan
Kansantasavalta j a myöimetäan E i ­nari
' Karisaiitasavailalle ' jäsenyys
Ylkcssa^' Oanadiaa' ei saa Ikos&aan
fiäaaiats imperialistiseen sotaan i S i i -
i i a n i ^ v ä l l i s i ^ kaiisaa vasta
Ystävyys naapurimme Yhdysval­tain
kanssa? KyBä, tuha&ertaa k^^
läf Mutta, ystävyys räTihän hyväksi
e i l ^ ' r i ^ l U s e n at<»nisodah eduksi m i -
Isä. nostattais kkrsimysten, kyytielten
jift öirKettommikden tulvah, e i yahi
•Aaslän^ k ^ jmyös räxrhaä-rstkas^
viiBe bämidankin kansalle.'
I^mä pn. se tie mitä Canadan k a n ­s
a l a i s ^ hs4uavat. ^^ttiirL en^nmlstö
i^iä^, ^^im\ia. kuin r,^i:wkaa-
;kta piihuvigt^, jiiedua rauhaa. J a ,;he
tiiIeyai.yoit$4ma^ itsenäi-s^
dm maäitemm jos .he vain p u h i i -
vat. •fcbitiiiVa.t; 'ja' yhdistävät voimknsji
rakastamaiisa ' Canadan turvailismi-däri
Jä-, iismäi^iyden puolesta." " —
Supmeniiettu Canadian Triimne-iehiäestä.
' • " ' •'•
toimiyat
Toronto. — Täällä jouluk. 4 pnä
syMteCäissa kuiinaliisväaleissa hyl­käsivät
äätiestäjSt'- ^iderihien .kerrin
ehdotuksen kahdfeh Vuödeh Virkäkäu-ä
«Ä käylfinföÖn, ottamisesta käy pun­i
i n halllnriossa. 'Ehdotus hyijäiitiin
104,307 ääheilä 63^72 ääntä vastaan.
-Pormestarin "vaalissa'' jakautufviat
äätiet .seuraavasti: ' McCälluöi sai
33;491 ääntä jä hänen ainoä vastaeh­dokkaansa
Lämpol-f sai 84,987, joten
entinen portnestari valittiin vlrkaan-sÄ
neljännen kett^n — 1,504 äänen
enemmistöllä. •
Koötrolliläutakunnan neljän jäse­nen
vaalissa jakautuivat äänet seu­raavalla
tavalla:
Inhes 93.656
Balföur 81.577
Saunders . 80,703
Shannön J4k839
Brand .. . . . \ . . . . . 66^35
Collings -59,3)50
Smith ?8,|t09
. Mahoney .. ...... .. 8,älO
Vadher . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 ,^
Valtuusmiesvaaleissa jakaantuivat
äänet 4 ; ^ jä 6 alueissa seiÄaayaJla
Kjunan kansan hylkäämä Chiang Kai-shek, jonka hallitus istuu
kirjaimellisesti puhuen "iTidysvaltain pistinten ''avun" varassa For-mpsan
saarella^ on nyt e-siintynyt suurena strategistina ja jalomieli.se-nä
"avustajana".
Alkuviikolla tiedoitcttiin, että Chiang Kai-shek oli 'varoittanut'
maailmaa uutta "Mynchenia' vastaan ja samalla luvapnut antaa
ciäitä divisioneja Mac^rthurin "avuksi", ettei sota missään tapauk­sessa
loppuisi kesken.
•Myndieniif petokseksi Chiang Kai-shek sanoo sitä. jos lopetetaan
'Korean interventio ja tuotetaan sieltä pois ulko.nuialaiset sotajoukot.
Tämä siitäkin huolimatta vaikka Mynchenin petos oli vallan toisen­lainen
— se alisti Tshekkoslovakian Hitlerin 'sotalaumojen armoille,
jotavastoin interventiojoukkojen pois kuljettamin2n Koreasta tar­koittaisi
sitä. että Korea jäisi korealaisten isännöitäväksi, tro on
siis kuin yöllä ja päivällä, mutta Chiang Kai-shek "neuvoo" ja
^'varoittaa" kuitenkin auktoriteettisesti ns. "vapaata maailmaa"!
•Mitä taas tulee siihen kun Chiang Kai-shek lupasi jalomielisesti
ja epäitsekkäästi joitakin divisioneeja -auttajansa" kenraali Mac-
Arthurm "avuksi*' Kiinan Kansantasavaltaa vastaan vaatimassaan
yleisessä sodassa, niin tässä on vain sellainen pikkuniksi, että siten
liän pääsi korkeimman toivonsa huipulle. Tulisi uusi maailmansota
jonka avulla Chiang Kai-shek toivoo pääsevänsä uudelleen Kiinan «>
diktaattoriksi. Tietäen, ettei Kiinan kansa koskaan enää hyväksy
hänoi mätää hallitnskomentoaan; Chiang Kai-shek on pannut kaikki
toiveensa siihen, että Kiinan kansa kukistettaisiin A-ieraitten rpaiden
sotavoimilla. Tehdessään n>-t tämän "jalomielisen" tarjouksen&i
tayäna (kaksi ensihriminlttita
valituiksi):
NELJÄS ALUE
Phillips
Chämbers
F r e ^ d ' ' ; . . . .....
Friedman . . . . . ......
McCöniiel
Love 1
VIIDES A^:iJE
Frost .. ....'.*...
Gould
Siins
MIdanik
jHaädrall '.
KUUDES AI^VE
Colucci ....
(kaneli
Nelson
Ferguson .• .....
Ivat
8,767
7,403
4,fell
(Entinen Vancouver San-lehden Kiri. RaV Gardllier-toimittajla,
Canadan rauhan edaBta- . ;c:-. , ^ ? * y-i.x)^' •:, ••.^<i:~^l'Ji%i'
Jiston Jäsen.) Tieteen todellisena pyrkimyksenä on
Varsova. — "Tieteen edustajien tur ihmisktinrian Kyvlnvölhrilh eäisVäini-lee
olla iiuden vältavari räuHah armei- hen, lisääiiiinen j a yHapItämihenTSien
j an etujoiukona", lausui tr.'tieobold ei tule" palvella vihäftiiia'sotaa vään
icahsähihinisia. * ' : >
••T^edefiiiesten tulee muistaa, että
fiiiriis'et eiväfc Halua" s ö t ä a . l^
nellessään rauhan ihyyäksi* tekevät
tieteen edustajat sitä työtä ni&ä heille
kniiiuu. ' £ l öie oieinasEa^selläista^^ifls-tiräiäa
jota 'ei y o i t aM ratkaista r a u ­hallisin
'keinoin.^ 'Et^iialset"' jäfjestelr
räat 'voivat "menestyä" riimakkaln",
painosti ti\I»rfeld.' : r' ';
ll|iik on sota?
Puheessaan vetosi tiri: Jnfeld niUiin
lännen Uimisim, j o t ^ v i i m e sodassa
eivät jputjmset kokemaan.sodan, ^*iu-huja,
sekä kehoitti heitä, taitkimaan
mitä sota todella kan^^ille merkitsee.
Vaikka enemlnistö hä^^
n i i n humaaninen 'käi!ity5\:siifö'6n
Infeld, raä^ilmankuulu. Eins
koulukuntaan "' 'kuulunut tf edsmiäs,
täällä pidetyssä maailman raiihänLÖik'-'
keen Toisessa' KöiigfesEissa.' Ti', rh-feld
toimi professönria Toronton yli-bp:
sto5sa. öiutti palasi vain ihuUtama
kuukausi sitten takaisin synti^mäinää-harisa
Puolaan, 'fcoliiiiäkseen opettaja­na
Vafsdvah yliopisfcssal' Ääri puhiii
kongressissa Puol^äii rauharikbtoitean
edustajana. (Kirjeassään, missä trT,
InJeld' ilmoitti Tötöhton ylicpistolle
palaavansa kotimaahansa, hän salnbi
tuIe^vänsa • "t3lmim'äari'fau1iari"'hy
ja siten myöskin Canadan hyväksi.T"
"Tiedemiehet tlatäyät nykyajan so­dasta
enemmän kiiih mvaii, ihmiset.
He olivat iiiyÖiJijn kylmSii sDdäh en-simmäi.
set uhrit. Tieteellisen työmme
saavutukset ovat monlsri inaideii t i e ­teellisen
työn tekijäih yhteistyön tu­losta.
Tiede voi ljukoistaa vain s i l ­loin
kun vapaa mielipiteiden ja kek­sintöjen
vaihto on vclmassa", sanoi
tri"irifeld edustajille.
"Meidän elämämme taso riippuu
tdcnpiMis^tä*' kehi^teestk. ' Meillä
ori olemassa kaikki kelnpt -yaratäk-
'semi[ne"kaijille ih
ta ^uUttelsVä väpään elämän^ antaak­semme
kalkille xiittävasti nipkiaa.
asiiritöja ja vaatetiista.
"Yhdellä puolella maailmaa raken­netaan
valtavia voimalaitoksia —
joukossa sellaisia jpiden vertaisia ei
mäailnoassa ole kcskaan ennemmin
nähty — j a niiden rakentajat ovat
7te
437
12.479
12,362
5,646
i.5Ö5
784
15,282
14.6(»
14.129
4.801
SamoiUa alueilta valittUn mj^öskin
'iäksi ' jäsentä ' kbululautakimtaan ja
lelia maailmaa puuhaillaan atomi-pommivarestpjen
kasaamisessa.
Maaihnan parhaat
Moukarinheiton kärkitilaa on tä­män
vuoden aikana höid^liut v a ­kuuttavasti
Unkarin 1. Nemeth. jos­k
i n italialainen T . Taddia on vielä
jonkinlaisessa timtamassä. Moickä-vääleissa'aimetut
äänet jakautuivat rhiheitto on laji inissä'tämän
seuraavalla tavalla:
\ E L J . ^ AI^UJB
Orliffe 7.622
Might 7J013
.Walsh 4^021
Henderson 7... 2.i625
VnDES ALUE
Menzies ... 9,536
Ryerson 6,5ö5
Qivens ,/ 6.116
"tcrinant 5,956
JBLCVDES ALUE
Robinson 18.625
Kerr ' 17.2O6
Tliomley 5,337
kärkenä on S eurooppalaista ja vasta
sen jä^een seuraavat jänkit.
Kymmenen parasta:
59.88 r. Nemeth. Unkari.
_ 59.17 T. Taddia. Italia.
58.68 K . Stbrch. Saksa.
57^8 A. K a n a k i . N-liitto.
57.68 S. Strahäli. Norja.
57.18 Peldon; USA.
57.05 K . Wolf, Saksa.
55.89 J . Dadak. T:slovakia.
54.95 J . Knotek, T:sIovakia.
54-89 D. Clark. EnglantL
Suomalaisista moukarimlehistä on
Kuivamäellä parhain tidos 53.32.
puutteellinen, p m i k ^ n yöi niin
havaittavasti o s o i t t a a * » ^ B^l'
tystä kuin sen JättäiMtq^alistJset Jäl­jet.
Tuhottu :^ar^bya Ja mpMt muut
sodan tu3ioämat' käuiiilt kkuputigit
ovat hyviä esimerkkejä. ,
"Puhukaa ihmisille mitä sota on.
Keitokaä hieiris kiilnka^ättävästi me
^ubltiistäniinö rätthää. Vastatkaa so-damitsbjaöa
valheisiin totuuksilla.
Vastatkaa v i h a n kylvöön rauhan työl­lä",
sanoi tr. Infeld.
"Bf|jsä;ipn ••iUutaeslrippa"? ,
Satu, kansandemokraattisten mai­den
ympärillä olevasta "rautsltesiripus-t
a " on hyvin vaarallinen''; selitti t r i.
Infeld. Hän ikertoi,l£^^ puo­litoista,
vu^ttö' sltteri,^ '^^ tuli
Can^dasta Puolaan viettämään lo-
.ö&aSsaV%än^ "it^ötove-rinsa":'
sänibivät häheh asettavan hen-k^
risä^vaäo^aian. " \; • :
'"^injtocäsin olostani/Puolassa ja p a ­lasin
'Csmädäan • tä^yiniä ihailua sen
'^lltUstä^jä; %nsiEia köhtäian'', kertoi
'itiftta^imliänsitttn^b^^
SÄVELTEN »IVIESTABI ?5 V .
SlaaHmankauIo suomalainen siveltä-jänustaii
Sean Sibeliiä; täyttää' hoo-iiienna
85 viiötta.' ' lä«*kipäivän joh­dosta
lähettää SnOmenr' lOeisfadio
lärvehdyludä j a ^i!Jiilapli'jdn^; a l ­kaen
klo 10.10 ip Eastern Standar^
Time.
.10 pnä
V i l t t i ' j Ä i i ^ ' j ^^
hän o l i nähnjrt Puolassa ja mitä v a l -
'lätttelta'lian SleUa 'iaifoi-häh -ha-,
vanineensä olevansa yinparölty en-häÄoiuTilojeh,'
vfiian j a säiraäloisuu-den
'^autaföirtpufla''. '
• •'M-öle olemkssä rautaesirippua h y ­vää
tarkoittavien ihmiistön välillä. E i
ole fiaUfaverhöä niiden välillä j o t ^
toivovat raiihaa."-^
BelsinkL Marrasi. 6=pnä kupllut
Uusi Namen-lehden päätoimittaja
Lyyli Hetoonen joutui erikoisen r u n ­saan
{huomion kohteeksisiinämidsto-tilaisuirdessa,
joka pii järjestetty tä­käläisen
krematoripn kappeliin hä­nen
kuolemansa jphdps^^ Punaiset
'.liput mau)^ostiyat ioinniavartion a r -
kim yonpäriiie ja' töaisuus alkoi Cho­pinin
soinunar^^^^ Laulajatar Meri
Törkler laidoi K u i i l a n Marjatan laAi-iun"
Ja Kaskeri L^hdettyäs ystäväin,
i^äyttielijätär Ilmi Parkkari esitti
K a t r i Vaiaii runon Ihminen. Muisto-sahat
lausui kansanedustaja Hertta
Kuusinen, palauttaen mieliin vainajan
'monitahoisen toimiim'an työyäehiiik-kees'sä,'
jonka johdosta hän joutui ole­maan
van'aeudessä n o i n ' l p vuotta.
Muistosanojen jälkeen subritettiin
s^peleideh laskerhihen. Valkoinen
a i ^ u peittyi Itiiuisteri seppeiteri ja
.icuJdcalaitteiden ällä:, Njiden joukossa
maihittaköoh mm. seuraavat:
' S K P : i i sep^ieleen laskivat Hertta
Kliusmen vaiistussihteeri A i l i Mäki-rieri
ja pääsihteeri Ville Pessi. S K D
L':n seppeleen maaherra Väinö Melt-ti.'
kansanedustaja Eino K i l p i ja ins.
Yrjö Enne. Mauri Reutsalo ja Toivo
Karppinen laskivat '£NDL:n ja P i o -
neeriliiton seppeleen. / Va^nkilatove-rsiden
seijpslEcn l a s i i kansanedustaja.
E l l i Stenberg ja Thsobri lasteräiarta-non
seppeleen laski kolme pienoiäis-ta.
Uinden Naisen kukkaset töl töim.
Sirkka-Liisa Lähteenoja. Lomaliiton
seppeleen toivat joht. Louhikko, toim.
Lyyli Takki ja_.musebnjcht. Tyyne
Leivo-Larsson, jokä''puhui lämpimiä
sanoja vainajan muistolle. SAK:n
naisosastoh seppeltä laskettaessa pu­hui
Lempi Lehto.
Adresseja ja surusähkeitä'oli saa­punut
eri puolilta maata. S K P : n puo-l&
töiniiiiuntaV SKI>L:h liittotpimi-kuhtä;
efi puolueosastot ja muiif de­mokraattiset
järjestöt; lukuisat. S ND
L':h paik'äUisjärjestöt olivat, mulsta.-
iieet ystäyääiisä ja työtoveriaan. SA.
K ; r i naisjaosto, Helsingin kaupungin,
huoltolautakiibta. Lasterisuojejim
Keskiisliittö; Helsingin kaupungin
kimnalliskodin johtokunta, Sodan u h ­rien
ki&kasrahasto. Lasten Päiviä,
Äelsingiri' TsäMp. lästenhuoltokanslian
henkilökunta, HTT.•HTY:"n naisjabs-
Kustaa kaajtto enäaen sojt.
taja-aliupseeii. ??as.aikoinaan oma,
tuntia nm5iöista.^l?nsi%sl hän sanoi-
— Soittajaksi täytyy s y n t y i
Ääni oppilasjotäDQsfca:'
— antä sitä;^jää.
— Jaa, kylfe sitä iiato giföi, ^
eihän sitä muuten mitään jöjiei cte
syntynyt. •
Maalalnen^katseJi as^naUa seiso­vaa
tiutta saliköveturial"veta!riniia.
jetlaja päätti väHän Jasi^ ] ^
maalaisen kustammiksella j a
— K a i h ^ u a t ostea^ve^urin?.
Maalainen tmimi' hetkisen ja sanoi
sitten: .
— a y ö k ä ^ s^5f^ .ähuUa vain
on sellafceh myytätSnä. "'
Kesänistelu loppui siihen. •
N a u r u t a u p t . p y a t ; i ^^
sa, mutta j p i ^ 30^9». s i t t ^ oU ^Ö-lainen
otettava hyaflintf^iatovali^
kunnassa. •.' " [ ' ' ;
Liberian jOÄtoeritasay
j a Cooper ^ut^cpiayip^uu^eä^
M i k s i adna syntyy
pulieeksi toittiläiseii kmäruruii. feii.
ningas Bikpm Ja Ijänen 110 r p i i v ^ .
sa? He orat tjylyy^^
BikPm Oli s9An^^ ' •' '
periimöfcsi. Historian a£uma>Smöäs(ä
asti on ihminen '^Myt
dessa ja monet sivilisäättot o^t soi
sallineet. ~ ' '• '•
Montako vaimoa oli Salomolla? hä^
kysyi. Tämä ei'vieM'iöiieuttto
ruta'ukba. W t i d i tain,
tokaisi: ~"y''\'
— KAikkl me saamaamme yksiavi-oisuudesla^
mutta fcuihkajnönta rneis.
ta sitä soveltaa, " " ' ' "'
Mutta kidcaan ei vastannut ky^.
mykseen.- •
B
RU<
Exper
fleld-ka
Huoni
leen päi
4(
fort Ai
Ei
Sahko
jHielsinkl. MkVraskmm 17 päivä:^
ilmoitettiin iSuoni^^nhanpiioiiKta*
jat järjestön tä^^äiäisesiiä tpimistpsta,
että siihen mennpssä p i i ioimiatoon
saapunut kaikkiaani y l i .fi^iOOO sno-maläisen
aö^ J P i t i u k ^ l S i H i o t a^
atomipommin 'Vastaiseen vetoomuk­seen.
"Miijoormtayoitteen täyttäaU-seksi
ei siis, .|apriita,.^(^ yksi, vobnä-kas
i^nnnikljys
täjlen taholta", sanotaan asiaa koste-yassa,
tiedonannossa.^
Suomessa ihnöitettilnolie^^
aan 17 kuntaa, Joissa enem^^ kuin
Joka toinen ^sukas.ona^^Mi;j^^t£^
Tukhphnan yetopm^Wks«a jä}l^^
nassa on enemmän kuin joka ivili^
asukas'allekirjoittanut tämän j ^ i ^ i ^
asiaJdrjän, . K u n i i i ^ il^iee päj^s
Säynätsalo, Joösa kailskiaan •»•6 pro­senttia
kunnan'asukkaista pn allddr-joittanut
Titkholmah vetocBäi^sen.
K e i k } ' ^ kuimassa oli pro^ttitnältö
85.1. ,,
Saa
® In
e In
O M
0 Ai
:P
99
Porti
to, Raittiusyh^tys. I^^^
L^apsi^e järjestön paik^isosa^to^^ ja
monet nmut Jäcjestöt sekä J k ^ ^
olivat ,l5;tninioiti;a^ ^l.t^i^\»)iai
?dresseiiJa Lyö^li'-!^^
hänen edmerkiilistä eläniäniyöt^..
'Mulstpltilaisujispäätiyi i B ^ #n
Läi^ppn.; '""'V "
t r
Koiranleuat sanovat, että 'MapAtt-hur
näyttää sittenkin olevan himansa
mittainen yihätösa'asiassa — tiShen
iiijasti r a i U i a i r k a i ^ ovat taUotsa Jouluksi t o ­tiin.
Mahdollisesti MacArthur yrittää
pettää, tämänkin lupeiksensa, kuten
h£bi pn me:netel&tzil|n nu»nen maun­k
i n lupauksensa kanssa/m^
''avustajan^ avustamiseksi" Chiang Kai-shek todellisuud^sa haluaisi
saada lkT|idj;s\^]|iatvira)i^ h^ittolaiseikseen sfy^a^a ^npi^n Jtanisaa
vastaan — mika muun ohella osi:iittaa kuinka pinnasta ja petollista
on upporikkaiden porhojen niin paljon ylistetty "isänmaallisuus'.
rikkalais,teh Ja middega interventio-joukkojen
|^^pieUa ön tässä t a p a ^^
sessä kaffiki ^ r e ^ ja iäi-nalaiset,"
jotka hyväntälitpises^' aut-.
tavat' arvon"'kemra^iaj
isensa t^tämiseäÄ. '
Jotkut koiranleuat ovat panneet
merkille, että MacArthur' o l i sututtnie-hlä
matkien " p a i k a n päällä'* anta­massa
äiMrayksiött '"JöMuKä kötlto"
hyökkäyksen'alöittamiseksil
Mutta "jostakin syystä ei ole kuujtu
mitään ^ t ä . että. tämä nykjyajan N a -
ppleön " plisl'^' n^^^^
johtamassa j ^ "onnist»aieis-sa'lH
«it«mfelMke£^^ l^ämäBiun-nlan
hän ilmeisesti suo, t»js1^e.i^
^^ärvöh' IceSuaaliäim^
käpälänsä ' a m p i a f e i ^ s ^ ^ j ^ s ^ l i
vaica^rasÄ Teossa" ' j a ' & t s u i sinne
4isenttSkeiin«iinsa'ne^
Miitfö ne "Jotka sanovat-'eöä ken­r
a a l i MacArthur Ja kuinppanit aiko­vat'sdtia
Iftäiri'''toisten' i i i ä ^ ^ pojil­l
a " , Miten a^ia määritellää}, tafta^t
sittenkin olla vahläi väaiA^.' IQrt a l -
kuyiatolla esimeifciksl ^aaUln ' k u u ^
'S>että amerikkalaiset mterventiojoukot
etenivät aivab etupäässä—-tosm
eteisa ImbtL M a ^
ptdptum^etis.iipttuain^ prikaati PH
^9annt kunnian kjistdäjälkijoidckb-talsteluja
korealaisia Ja kiinalaisia
vastaan sillä aikaa k u n parempirptui-sfet'
jänkit' subKttivöt pikamärssissa
"önnlsiämuttä aftäutmnisli&että" 1^-
btieyaiiäista Sebailia kia»ti,'ininne jän­kit
'IcHtehtivät, eivät tietenkään p a -
kökatibussa,"vaan suuren johtajansa
lupaizks'ien ' nmkaisesti simä toivossa,
että pääsisivät "Jouluksi kotiin".
* . • • «• , .
Jäxi^ien eräs sana-arvoituskin t a i ­t
a a ' jotenkin, selvitä? ' /
Kuten meille bfi sanottu, eikä mei­dän
sovi jänkki-imp^f&l^min sanaa
epäMlä, MacAröiur; jota pajiasuiset
koiranleuat Sanpyat Makki-Arttuksi,
on merinyt "alittamaan korealaisia".
Nyt vlim^pöivinä, jolloin on "autta­misen"
asemesta tehty joukkomittai­sia
"irtautumisliikkeitä", on puhuttu
paljon, j a .ainpastaan siitä, että " k i i -
.najaiset hyökkäävät". Ensin oli kii<
iit^adsia 'i^"ffl£kääjiä" parisataa t u ­hatta,
nyt tätä kirjoittaessa jo tointa
miljoonaa — Ja kuten sanottu^ nämä
iliiialaiset t'5JypJ^äyät**.
Sivumennen s^open tässä tuntim
olevan pieni ristiriita Jos "kiinalaisten
hyökkäystä^ katsotaan amerikkalais­ten
näkövinkkeltstä .^a e n k i i l s ^ t i ' Y h ­dysvaltain
hatUtiiksän ^äriteimien
perusteella. ICxUien tiedetään,/seii l i ­säksi,
että lfe<Arthur "auttaa" k o -
feailalsia, hän'myös "puolustaa" Y h -
djisvaltain t a r i t a elOietiiis^i^Teas-'
Isa —- '5,06(>' inalliä "ilidysvaltjdn r a -
Joflta. • llj^;, jbs''STi'c^svaltaim rajoja
'ipuPlustetaan*' S.OflÖ" m l ^ Jiäässä
K^r^ässa.äiih luulisiV että'Kiinankin
-etuJa'^vo3daah'puolustaa mvah JSiimm
rftJolUa!* • '••' •'
Tämä kuitenkin veimeidät pois
päivän tekstistä, sfilä kysymyshän on
sUtä, että kiinalaisia, turkasen paljon
kiinalaisia, ' '"hyökkää" M a c A r f ^ ^^
•jöii^öja ' vastaän'''ja seii yuol^i on
päreänpirotiilsten jänikkienkin annet­tava'
pfetikisi' j a teiitäyä' "Irtautumis­liikkeitä'"/
Tämä 'öft' ilman initään
miiuta selvää.i ' ' ' - ' ;'
•Mutta I^sj-mys on vielä sUtä, että
milisi lierr&n nimessä eivät korealaiset
riermä aUttamaim riiitä, jotka hyvä-iydämi^
äessään ovat tulleet 5,000
mailin päästä korealaisia "autta­maan"?
On 'muistettava, että K o ­leassa
on npin 30,003,000 korealaista,
jotka voitaisiin lähefbää K i i n a n vai­vaista
miijoonaa vastaan. Etumatka,
vaikka laskettasiin lapset ja naiset
pois, olisi äinäkiii kyrrimenkertainen
jänkkien puolella;. \
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Sen sijaan on MacAftJiurin propagan-r
aistien toimesta esitetty katkeria v a ­lituksia,
että kyllä kiinalaisille olisi
näytetty 'mitä kuuluu JäkUkä käs­kee",
mutta ne rintamanosat murtui­vat,
missä oli Syngman Rheen divi­sioneja.
"Autettavat" eivät siis h a l u n ­neet
tapslla "auttajien" puolesta.
, J a mikäli on puhe PbHjois-Korean
kansalaisista j a korealaisista yleensä,'
nön heitä syytetään n i i n kiittäinättö-miksl,
että käyvät sissisotaa "auttä-jiaan"
vastaan, siten vaikeuttaen
M a c A r t h u r i n ' "irtautumisliildceitä''
kuten he ovat vaikeuttaneet hänen
toimenpiteitään korealaisten vapaut­tamiseksi
omasta maastaan j a omai*
suiiksistaan.
Vaikka sanotaankin, että "kiittä-mättömyys
on maailman palkka" niin
yllaxuvatunlaineii "kiittämättomyys"
tuntuisi lievästi sanoen kxiiinmallisel-ta,
ellei porvarienkin lähteistä saatai­si
lukea se-jraavänlaisia tilanneku­vauksia:
"Daily Mlrrorin Korean-kirjeien-vaihtaja
Don Greenlees syyttää ' E t e -
Jä-Karean.viraiaoiöaisla . . . «qjäiiilii-millisestä
kohtelusta. Hän kertoo etta
Koreassa toimiva Y K : n komissio on
pannut ^toeen tt^^kimuksen e t ^
korealaisten ylimftJtarifiJBta otteud^-
käynn'eistä, |otka'oyat johtaEueefc äi^
hen, että 600 miestä j a naista ,pn t(^
loitettu. ':
"SePulin aluen vankiloissa istuu
5fi(f9. sIviUihenkUdä p d o t j a ^^
kirnusta . . ^'Öien npmyt tto?i#'.
useiä^ t a p a i i k s i s^ nMRut^Jttensa;!^*
miahtamia, i^Sänjaperfife tajuJöo-
Oliksi • iyötgrinä 'pplijsiasffinilla, kun
poliisit yrittäyät' pairottaa "heidSJ
tunnustamaan . . .
"Eräässä kppis^, jonka mitat oli­vat
4,5i3 mietriä, oU 6Ö miestä. Erääs­sä
toisessa oli 54 iKiista ja 12 pikku­lasta.
Vähintäin 4(> Ihmistä taiss^
kopissa ei v p l jjaneutua matauille.
vaan heidän täytyy istua epämuia-
; vassa asermpssa y§t Ja Täi]&t • •
, Olen nähnyt 2äfnlestä j a 3 naista te­loitettavan,
k u k a a n ei' oöut eti4är
teen saanut tietää, milloin rangais-jtus
pantaisiin taimeen . . . E r ^ i > ^ -
sen k&iet oli sidottu efcupuoKUe, se­lässään
hänellä o l i ahafllissa 13 ^
kautta vanha poikansa, klijoittpa
kirjeenvaihtoja, jpnica.. artiifceli J»*-
kaistiin I>a^y Mte;orissa otsikPi?^
* T K : n pn lopet^taya. täm» ra^mj^l"
(Sni^-ReutcT-uutistleto» Lontoosta,
marraskmm 11 pnä). .
E i kaiketi ole ihme miksi i x n r ^ l^
set ovat vihamieUsil: toilkki^ ^
kohtaan, jotka ovat meni««' ^inne
auttamaan Syngman Kheen tescn?^
komentoa.
Vakavasti pirimen abeista, tuntpn.
että korean sota. piisi lopetettavaa
t i , tuotava k a i k k * ' u l k p i n ^ ^ ^
tajoukotsieltkpbis Jaa^j^täva
nan KansantasaraUall^ l^xuliffa^^
i i n e n paikka, ^-xi^taas^^ ^
korean k^sytia^^ muiit kansat»!'
liset prbbleonjt yoitajblln r a ä ^
Y K : n plernsääntö^en
Järjes^j^sesss:" tfe,
Hien maailmHn«Klm1^ t ^ ^ ?['
tä kaikki edesvastmmtiuritdiset flnni-
Get haluavat. — Känsäkoura.
"P
10
I
]
•:.J
B.