1950-06-06-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu 4 Tiistaina, k ^ k m i r i 6 p. — Tuesday, June 6 ii KIITOS Ziäusun oikein k a u n i i t kiitokset n i i l l e t u t t a v i i l o i i , j o t k a n i i n i>uu-resti l a h j o i t t i v a t eiil)cn keräykseen, jonka W M . K O N T O L A oma-aloittetecsti (oimeenijani m i n u n liyväkeenJ, saaden kokcon h i i n kau> n i i n Eumman » 0 . 0 0 , Jonlca s a i n täällä parantolassa todellisena yllätyksenä vastaanottaa. ErUOTi^fitl kiitän W m / K o n t o J a a keräyksestä. T u l e n teitä a i n a k i i t o l l i s u u d e l l a muistamaan. Säniiarium, P. O. A L E X KIRSILÄ Ontario Pefdits. — K t m tnaatalou^iy&läiset j a teicnikot pitivät Keltaisien joen uo-massaan v i i m e vuonna, n i i n se käänsi uuden lehden K i i t i a n historiassa. Se o l i h a l l i t u k s e n p o l i t i i k a n Ja järjestel y k y v y n voitto — sillä viime vuonna K e l t a i s e n joen tulva saavutti ennätyskorkeuden Ja o l i olematfia kaikki luonntrn edellytykset suiuten maanviljelysalueiden tulvaveden peittämiselle. Nykyään m i l j o o n a talonpoikaa, j o t ka viime vuonna osallistuivat tulvan 7S iiii,., af Ml SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE AVIOLIITTONNE SOLMIAMISEN JOHDOSTA Toivomme teille parhainta onnea menestystä Lydia ja August Kaurinoja Eli ja Hilda Kiviaho Jenny ja Eino Santala Sara ja Bill Santala ja pojat Mr- ja mrs. Ed. Kiviaho Alli jä Giva Santala Mr. ja mrs. Eugene Kiviaho Mr. ja mrs. E . D. Kiviaho John Kiviaho Dulcie ja Allan Törmälät Tilda ja Wm. Santala Mr. ja mrs. M. Laakso ja perhe Soittajat: Mr. A . T u u r i N. ja V. Basto Olga Manninen Abraham Sorsa Taimi 'ja Toivo Kerttu, Uandy ja Gerry Leonard Dupuis Eric Lauriault Valma, Erkki ja lapset Passin perhe Tolmosct ja Laineet E., A. ja N, Ojanperä Mr. ja mrs. CJeo. Ballnntync E. Sytelan perhe Laina ja Väinö Kallio O. Hymandcr Jean ja Sulo Koski Eino ja Aini Hill Andy Pakkala Allan Laaksonen E. Rinta Hilja ja Arvo Salo Hanna Salo C. P. Roulcau Aate Nykänen B. Huhtala Mr. ja mrs. K. Kukkonen Helmer ja Ellen Suomu O. L E P A GE Barclay Dimonk ONNI, VERA, OTTO ja VÄINÖ Lempi ja J . Riekko Mr. ja mrs. A . Lahti Kauko Tuomaala Laura ja Lauri Hill Saari RAUHA JA JOHN HELIN Meimi ja Ahti Helin LEO, KERTTU ja S V A N TE SALO Tauno Ahonen Helen; L. ja E. Tuomaala LINDBERG TAXI Laura ja Niilo Jacobson T. W. Keränen Wesley, Aune ja Matti Helin Lily ja Oiva George Ahonen Susan, Laura ja Lauri Hill Nancy ja Chas. Jacobson Laila ja Bill Lempi ja V. Ylinen Tyyiie, Mikko ja Kalle Aino ja Ken Kenttala Helen ja Verner Niemi J. Tuomaala J, Palomäki Raimo ja Eino A. ja A. Etula Sanni ja Matti Mäensivu Enni ja Jimmy Mr. ja mrs. Tuomi O. Helin Maikki Poika Roland Lauriault Niilo ja Arvo Basto Henry, Elsie ja tytöt Meimi, Reijo ja Karl Lisa ja Selma Louise, Ann ja Aatu Marien B. Hausen Ruth ja Matti Mielty Eileen ja Vilho Arkilander Anna ja Arvi Kivi Aate Nykänen ' Voitto Krats K. Jokisen "perhe Oskari Herrala Lauri ja Reino Mamie ja Karl Antti Hankonen Pauline ja Arvo U. Salo Taxi Kenneth Roy T. Johnson Fino Kilpinen Ed. Kallio Jack Kallio Paul Kinunnen Pentti Arkilander V.'cno Tuomi Kai ph ja Lauri tulo Mäki Evert. Anni ja Pojat Eanni. Terho ja Edvvard Latvala Sähkösanomaonnitlelu: MISS VIOLA LATVALA, Muskoka Sanatorium White(ishm haalilla Toukokuun 13 p:nä 1950 K Tahdomme lausua iydämclliscl kiitokset tcil'e, ystävät ja sukulaiset, siitä /taus-kastit yllätyksestä jonka järjestitte meille \Vhitejishin haalillc toukokuun 13 p:»ä yhteiselämämme alkamiscu johdosta. \ , Monet kiitokset rahalahjasta kaikille lahjoittajillc ja erikoisesti mil'e, jotka järjestivät ja huolehtivat stitä kauniista kahvipöydästä. Kiitos kukista ja soittajille hy-väsfä soitosta. ' • -^.^^^SBB Haluamme myöskin kiittää kaikkia niitä, jotka ottivat osaa rahalahjaan, mutta eivät voineet saapua tähän tilaisuuteen. jg, Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen Nairn Centre HELEN ia EMIL KIVIAHO Ontario Voittamiselle, suorittaviat ^ r ; . jflSO c n - lienkuulumatonta 'suuhnitäneiä tulvan vastustamiseksi Ja kastehilaitcfi-t e n rakentamiseksi. Lopuksi-sen a- \-uila saatetaan K e l t a i n e n J d U täydellisesti ihmisen k o n t n d l i n alaiseksi Ja sen mutainen vesi rikastuUamaan k i i n a n kansaa. Hc kuljettavat maata J a m u i t a m a - teraaleja. istuttavat satpjatuhaa^ia pajupensaita. kohottavat suuria, m a a v a l l e j a j a n i i n rakennetaan rautapa-t o a 625 m a i l i a pitkäksi. Sen Itorketis tulee olemaan viisi j a l k a a yl^ n i o l e l la viime v u o d e n tulvarajaä. Tämän vuoden tyifeuunnltehna koskee viittä m a a k u n t a a : patoja korjataan, puita istutetaan, betonisia kas-tcluportteja rakennetaan ja suuria k a n a v i a kaivetaan. S h a n t u n g i n talonpojat ovat täiyttä-neet ensimmäisen patorakennussuunr nitehnansa useita päiviä e n n e n määräaikaa.^ Suiyuanissa 30,000 miestä K a n s a n Vapausarmeijasta mnien i n - sinööriensä j a erikoisalojen t u n t i j o i den johdolla korottavat 300 mallih m a t k a l l a : rautapatoa kolme Jalkaa korkeimman tulvaräjan yläJEmoIelle.. Tällä alueella tycSsuuhnltelmaan Jcuuluu .että monet K c l t a l s e i i joen kanavat, jotka tähän s a a k k a ovat a i heuttaneet tulvia, johdetaajQ neljään pääkanavaan Ja tämän kalitta voidaan saada, kastelulle 2,S0O,t^ eekkeriä hedelmällistä maata mitä p a r h a i n ta vehnäpeltoa. Sillä aikaa k u n tämä bii ikSynhis- .Tä .suuremmat suunnitelmat övat v a l mistuksen alaisena. Veden säilytyksen e r i k o i s t u n t i j o i t a j a geoIoQgeJa on lähetelty vuoristosoliih tutkimaisn ye-dcnsäilyttämissuunnitelmlen : n m h d o l - lisuuksia suurempia s m m n i t e l m i a varten.- Yhtenä suunnitelmana on Johtaa K e l t a i s e n joen vettä 30 m a i l i a pohjoiseen Pangyuanin maakunnassa s i jaitsevaan Sinhsiangih alueelle Ja näin saada kastelun alaiseksi .60,000 eekkeriä maata. Näin saadaan riittö-väsli vettä W€l Jokeen, Jonka kautta •sc saadaan purjehduskelpolseksi 6 i n - hsianglsta Ti«itsiin. f K e l t a i s e n joen keskiJuoksuiUa suunn i t e l l a a n puiden Istutusta J a kierto-v i l j c l y s t a , joiden avuHa estetään cro-sio ja maan hedelmällisyys isäilytc-tään, ' • Ne talonpojat. Jotka nykyään t»- teuttävat näitä suunnitelmia häUJtuk-sen palkkaamana, ovat samoja,.jotka viime vuonna saapuivat e r i kylistä ja taistelivat tulvaa vastaan missä Joki uhkasi tulvia y l i äyräittensä. Heidän päättävälle taistelulle oli tyypillistä k u n viime vuonna eräs n u o r i talpnpoi-k a T a i L i n g - t e h , Joka huomasi yuden vuodon padon h y v i n kriitillisessä.k(^- dassa. Hän o t t i päältään töpäten t a k k i n s a ja työnsi sen reikään j a esU veden pääsemästä kunries reikä s u i i - reni.isommaksi. Sitten hän työnsi it« .vensä reikään j a toiset pitivät jiäntä .siinä icuimes vuoto s a a l i i n paikatuk-s i . K e l t a i n e n joki on aiheuttanut l u kemattomille m i l j o o n i l l e i h m i s i l l e hävitystä ja murhetta viimeiset.neljä t u h a t t a vuotta. Se o n pituudessa seit-sicmännellä t U a l l a m a a i l m a n j o i s t a ja se juoksee yhdeksän maakunnan lävitse. Sen vesialueen peittää hieno, i r t o nainen maaperä, j o n k a aikojen k u l u essa tuuli on kuljettanut Siberiasta ja j c t a p a i k o t t a i n o n 160 j a l k a a paksusti. Samoin suunnattoman paljon löysää maata on huuhtoutunut alas Shahsin rajaseudun v u o r i l t a j a Shcnsin maakunnassa sijaitsevasta Wei joesta ja näin on mucdostuhut jokilaakson maaperä, j o n k a hedelmällisyys alkaa hävitä keskiJuoksuUa ja alajuoksull a maan huuhtoutuessa pois. On laskettu, että heinäkuun-lokakuun sadekauden aikana veden ja mudan paino on melkein sama Ja vesi v i r t a a sakeana puurona. M u t a a kulkeutuu vuosittain n o in 1,900,000.000 tonnia — jos siltä r a kennettaisiin kolme Jalkaa korkea Ja leveä v a l l i , n i i n se ulottuisi 32 kertaa ympäri maapallon päiväntasaajan kohdalta. Tämä muta on nostähut joen äyräitä keskimäärin 13 Jalkaa tasankojen kohdalla Ja näin Joki oh itsestään " r a k e n t a n u t " rantapatoja Ja jcesta on t u l l u t vesivarasto. Rantapadot on pääasiassa rakennettu liiekasta sillä kiviä on b y v lh yähän j a liedemaa on hienoutensa t a k i a hyvin epävarmaa Ja u s e in Jold on murtanut sen Ja muuttanut sutmtaa. Vieläpä muistettavan historian a i k a na on r a n t a v a l l i t murtautuneet t u hansia kertoja ja seitsemän eri k e r taa on joen suimta muuttunut. V. 1045 I n i t n n i i i f ^ g Metttlti. toisen epälnhiihiUIsen teon. S a a r i n osa e n tistä alajuoksua o l i fcansanhallif uksen käsissä, JoUoih kuomintang, U N R RA tukemana, sulki Hwayuangkown p a don maalLskuussa 1947 j ä käänsi joen v a n h a a n uomaansa j a t u l v i t t i vai?au-tetut ahi^äet. k u o m i h t a n g i n tyklstätulen j a ilma» voimien bypkkäysten a l a i s e n a k a n s a n h a l l i t u s Järjesti alueen talonpojat Ja k i i r e h t i k o r j a a m a a n patoja, j o t k a o l i v a t murtuneet taiUcä Jotka Ja;panilai- .set olivat n^ixieet taajalle. J a p a n i l a i s e t olivat repineet kiViä pois hyvin t a i t o i l t a k o h d i l t a käyttääkseen niitä linhoitus^öbön. Tar lonpojat tekivät työtä ahkerasti ja toisia talonpoikia t u l i avuksi m u i l ta a l u e i l t a . Kmicean veden a i k a n a v. 1947 kuDinähtang ppnuhitti korjatut kohdat h a j a l l e . M u t t a talonpojat ott i v a t käsUnsä lapiot Ja t y k i t kahta v i h o l l i s t a a n vastaan — K e l t a i s t a j o kea Ja k l i o m i n t a n g l a - - Ja. v o i t t i v at k u m m a t k i n . Näissä valkeissa Dioissa t e h t i i n 45 m i l j o o n a a miestyöpäivää j a 60,000.000 i n r a t l o j a i k a a m a a t a s i i r r e t t i i n . V . 1948 v a h v i s t e t t i i n K a t a i s e n ' j o e n r a n t a p a t o j a 625 m a i l i n pituisesti. Pato r a k e n n e t u i n kolme j a l k a a korkeammaks i k u i n mikä bU y. 1937 k o r k e i n t u l - varaja. Ensimmäisen k e r r a n monien vuosien k u l u t t u a K e l t a i s e n Joen t u l va r a j o i t e t t i i n . K e l t a i s e l l a Joella o n myö^dn hyvät puolensa. Sen k e s k i j u o k s u i l a N i n g h - s i a » a j a Suiyuatdssa 350 m a i l i n m a t k a l l a , jossa j o k i tekee puoliympyrän muotoisen kaaren, o n suiori k a s t e l u - alue, k o k o a l u e o n tasainen. Jota k a s - t e i l a a n , s a t o j a vuosia s i t t e n talonpoik i e n rakentamien cmaflla painollaan t o i m i v i r a k a n a v i e n a v u l l a. H i n g h s i a n maakunnassa dh ainakiih m i l j o o n a n e e k k e r i n kasteiualue, noin 80 prosenttia koko inaakuxman v i l j e lyskelpoista maata, h i u t t a monet k a navat a n n e t t i i n liettyä a l k i i j u o k s i i s - saan Ja näin puolet viljelystä maasta s a a t e t t i i n hedelmättömäksi. S u i y a n i n «naakunta o n edellä k a i k k i a toisia m a a k u n t i a kasteluälueessa. Y l i 880 prosenttia sen asukkaista on mäanvUJeltJÖitä Ja kuUakhi k a u n t U la o n omat kastelujärjestelmänsä j a sato icorjataan kaksi k e r t a a vuodessa. K e l taisen Joen lähteillä sataa n i i n p a l j o n vettä, että se riittää h y v t a v a i k ka v i l j e l y s a l u e e l l a ei sataisi pisaraakaan. Monet kanavat. Joita yksityiset t a lonpojat ovat rakentaneet eivät riitä kastelemaan kahta Ja p u o l t a miljoonaa eekkeriä viljelyskelpoista maata j a k u n p u u t t u u riittävästi s i i l k u p a t o j a. n i i n se o n aiheuttanut useita t u l v ia v i i m e i s t e n vuosien a i k a n a/ Scnjälkeeninih K e l t a i n e n joki^saa-t l l n k a n s a n h a l l i t u k s e n toimesta k o n - t r q : l i i n v i i m e v u o n n a , n l i h K a i f e n g i s sa muodostettiin K e l t a i s e n j o e n huolto-komlttö. j o k a yhdistää työt tämän j u l man jättiläisen kesyttämiseksi. V i i m e vuoden t u l v a n estäminen ja nykyiset työt ovat tuloksena siitä. S a m a l l a k u n n y k y i n e n suunnitelma toteutuu, uusia s u u n n i t e l m i a seuraa ja K a t a i n e n joki l a k k a a olemasta suru maalle j a sensijaan siltä tiilee k a l l is omaisuuus. sanofaäA Ponu^imtiriiajuttu voitaneen ottaa esille uudelleen M o n t r e a L — J . A l b e r t G u a y . j o ka t u o m i t t i i n hirtettäväksi m u r l i a s t a k e . säkuim 23 p:nä," o h täällä saatujen tietojen mukaan antanut laustmnön. missä teiidään i l m i a n t o j a toi£fe henkilöitä vastaan, G u a y t u o m i t t i i n j o k i n aika sitten kuolemaan vaixhonsa murhasta. Oikeudessa todistettiin, että G u a y oli erään joaisen välityksellä toimittanut pommin Ichtokcneeseen j ä a i h e u t t a nut siten lehtbrikoh, missä 23 henkilöä ^äi surmansa. Y k s i vöirieista o li G u a y n vaimo. G u a y n - k e r r o t a a n nyt sanoneen l a u - stumosMan, että " m o n t a ihmistä h i r tetään vielä tämän takia. Minä^en välitä mistään; odotan v a i n kesSatuun 23 päivää, miäta jokaisen pitäisi s a a d a tietää mitäitapahtui", Pääminist^-.Ehiplessls. Joka c n s a m a l l a Quet»wan. p r o k u r a a t t o r i , antoi ymmärtää;' että G u a y n j u t t u a ruvet a a n käsittelemään tmdelleen. Hän l u p a s i a n t a a tästä asiasta tärkeän lausunnon ensi perjantaina. " O i k e u s « i r t l t t a a tehtävänsä", san o i Duplessis lehtimiehille. Mutta hän ei m a i n i n n u t siltä pyydetäänkö lykkäystä G u a y n h i r t t o t u o m i o n täytäntöönpanossa. Jotta häntä v o i t a i s i i n käyttää todistajana toisia h e n k i löitä vastaan. G u a y n isanottiinmasenttmeen v a n k i l a s s a j a antaneen ensin l a u s i i i m on v a n k i l a n eräälle v a r t i j a l l e . Hän oli s i t t e n k i r j o i t t a n u t lausunnon, missä tehdään i l h r i a n t o j a a i n a k i n k a h t a s e l l a i s t a henkilöä vastaan. Jotka m a i n i t t i i n G u a y n oikeusjutussa. V a n k i l an v a r t i j a n kerrotaan ilmoittaneen G u a y n lausunnosta tämän l a k i m i e h i l le hänen tietämättään. L a k i m i e h e t B e r t r a n d Marcotte j a G e r a r d Levesque o l i . vat käyneet G u a y n luona v a i i k i l a s sa seuraavana päivänä, j a toimittaneet häneltä saamansa tiedot heti a p u l a i s - p r o k i u a a t t o r i l l e . K u o m i n t a n g i n virlcallijoiden peMt-^ set huonontivat tilamietta. Niiden taholta ci koskaan korjattu rantapa^ toja eikä tehty mitään tulvia vastaan, huolimatta siitä, että hc olivat i n n o k k a i t a vaatimaan rahaa näihin t a r k o i t u k s i i n . T u U i e n aikana hc a i n a p a kenivat jättäen miljoonat hätään. K u o m i n t a n g i n yhdentoista vuoden (VV. 1927—38) h a l l i n n a n a i k a n a Oli v i i sitoista tuhoisaa tulvaa, jpka rikkoo keisarikauden j a sotaloordien aikaiset ennätykset. Tulvatuhot saavuttivat h u i p u n 1938. j o l l o i n K u o m i n t a n g i n joukot r i k k o i vat H o n a n i n maakunnassa oleva H w a - yaugkowin padon estääkseen j a p a n i l a i s t e n etenemisen j a voidakseen hyökätä kansanarmeijaa vastaan. He t u l v i t t i v a t n om 21,000 neliömallla H o n a n i n itäosassa. Pohjois-Anhweis-sa j a Pobjois-EUngsussa j a saattoivat C.000.000 ihmistä kcdittomaksL P i a n J a p a n i n antautumisen jälkeen €SJ:n tpk:n laäjenetun Icokoiiksetl päätöslauseimat (Jatkoa 1. sivulta) mokraattisten Oikeuksien L i i t t o a Ja o s a l l i s t u a aktiivisesti sen toimintaan p a i k a l l i s t e n olosuhtfeidcn mukaisella t a v a l l a . Työttömyyden torjiiminen v a i k k a sesonkitöiden, asettiotanhon j " asevoimiin värväämisen avulla p a h i n työttömyystilanne v o i t a i s i i n k in kesän a j a k s i t o r j u a , n i i n työttömyyttä tiilce k t i l t e i d d n olemaan läpi vuod e n j a k a i k k i m e r k i t viittaavat siihen, että ensi talvena työttömyys muodost u u vieläkö» jaajemmaksl. mitä se oU viime talvena, jolloin se lähenteli puolta miljoonaa. •ramä l a a j e n n e t t u T p k katsoo, että C a n a d a n n y k y i n e n työttömyystilanne j o h t u u pääasiassa n^s. kylm.än sodan u l k o p o l i t i i k a s t a . V a i k k a työttömyyttä c i nykyisen yhteiskimtamuodon p u i t teissa voidakaan kokonaan välttää, tilhi nykyistä t i l a n n e t t a v o i t a l s i h i k u i t e n k i n paljon parantaa, jos Canada luopuisi kylmän sodan u l k o p o l i t i i k a s t a Ja r y h t y i s i s e n asemesta ystävällis i i n s u h t e i s i i n J a molempia aslapuoUa auttavaan kaupankäyntiin k a i k k i en maiden kanssa. Se a n t a i s i m a r k k i n o i , ta n i i n C a n a d a n f a r m i - k u i n teoUi- BUUstuottelUekln, sekä työtä työttö-mUIe. Käykäämme siis k a u p p a a k a l k k i e n maiden kanssa. -JoOca haluavat tasa-arvoisuuden perusteella olla kauppayhteyksissä maamme k a n s s a! Me toivoisimme näkevämme t i l a n teen, missä k a i k i l l a työkykyisillä i h m i ellä q n mahdollisuus luovaan työhön. M u t t a n i i n k a u a n k u i n tällaista m a h d o l l i s u u t t a e i o l e v a r a t t u , yhteiskunta o n velvollinen h u o l e h t i m a a n siitä, e t tä yhdeltäkään työttömältä ei puutu ruoka, asunto Ja vaatteet. Tämän vuoksi pitäisi työttömyysvakuutusmaksuja k o r o t t a a nykyisen h i n t a t a s on määräämällä t a v a l l a a i n a k h i 50 p r o s e n t i l l a j a tehdä työttömyysvakuutus, l a l c i in sellainen muutos, että työttömyysvakuutusta maksetaan k a i k i l le työttömille n i i n k a n a n k u i n he vast o i n omaa t a h t o a a n ovat työttömiä. Sotakorvauksista jälellä 17 pros. H e l s i n k i . — (S-S) Sotakorvaustoimituksissa ön alkuvuosi, k u t e n ohjelm a k i n edellytti, ollut t a y a l l i s t a h e l pompi, j o s t a johtuen tällä k e r t a a t i lanne etukäteistoimituksilh nähden o n täiiänastislsta vaiheista ediflllsin. Toukokuusta lähtien toimitukset k u i t e n k i n kasvavat, j a volrnme odottaa koko' loppuvuoden ajan kuormituksen j a t k u v a n tasaisena, k a i k e n k a i k k i a a n" voitaneen V I vuoden urakasta sanoa että se - a h k e r a l l a työllä j ä hyvällä s t n u i n i t t e l u l l a , ellei odottamattomia ylätyksiä sa-tii. pystytään h a l l i t s e maan. Vuoden 1951 a l u s t a a l k a v a V I I sotakorvausvuosi on vielä a i v a n alust a v i e n neuvottelujen varassa, mutta toivotaan tässä suhteessa lähiaikoina päästävän kqnkreettisesn chjelmaan .käsiksi. , Sotakorvauksia on suoritettu h u h t i k u u n 30 p:ään 1950 mennessä seur a a v a s t i : k o n e i t a j a l a i t t e i t a 56,1 m i l j. sotakorväusdoliaria, aluksia 55.4 m i l j ., paperiteoUisuustuotteita 34,9i milj., kaapelituotteita 12.9 m i l j . , p u u t a v a r a - tuotteita 27.9 m i l j . j a m u i t a 0.9 m i l j .. sotakorväusdoliaria. e l i yhteensä 188,1 m i l j . sotakorväusdoliaria. Toimitusvaatimuksesta on jäljellä I. 5. -50: K o n e e t j a l a i t t e e t 14,6 m i l j. sotakorvausdoll., alukset 23,6 m i l j . , ja vapaat 0.1 m i l j . , eli yhteensä 383 m i l j. sotakorväusdoliaria. . Sotakorvausten kokonaisvaatimuk-sesta. y h t . 2265 m i l j . sotakorvausdol-l a r i s t a , cn toimittamatta 1. 5. -50 yhteensä 38.3. m i l j . sotakorv.dollafla e l i 17 prosenttia. F o r t A r f l i n r . — Edessäni o n I n t e r - natJonal-osungliikkeen Tärmolan s i vumyymälän vuosikokouksen selostus, j o k a julkäistim Vapauden toukok. 30 p. numerossa. Siiiiä ön k c h t a . joka oh siinä imääirlh v i r h e e l l i n e h . että sitä ei voida väitollen s i v u u t t a a. K i r j o i t t a j a sanoo, että *Täällä T a r - m o l a s s a . . . on t a v a r a n h i n t a nostettu n i i n korkealle. V e t t ä o i i o l l u t pakko tuoda tavara kaupungista". Edelleen hän sanoo, että "einme saaneet tyydyttävää selostusta j o h t o l n m n a n puolesta enempää k u i n p a i k a l l i s e h l i i k keenhoitajankaan puolesta, että missä vika o n " . \ k i r j o i t t a j a on k u i t s i i k i n oikeassa sanoessaan, että Uikkeemme jäsenet eivät osallistu k o k o i i k s i i t i siinä määr i n k u i n pitäisi j a että k u n huomat a a n , että tavara on k a l l i i m p a a k u in muualla n i i n s i l l o i n tuomme j o k o P o rt A r t h u r i n kaupasta tai yksityisistä liikkeistä.. Hän myöntää, että se cn väärin j a ehdottaa; että huoltokomi-tean pitäisi kutsua koolle kaupan j ä senistön kokous näistä asioista keskustelemista varten. Ajatus o n iiyvä. Jos s e l l a i n e n kokous pidetään ehdott a i s i n , iettä s i l l o i n pitäisi esittää y k s i t y i s k o h t a i s i a valituksia, mainita muutamien t a v a r a i n h i n t o j a , että n i i tä v o i t a i s i i n verrata pääliikkeen ja muiden l i i k k e i d e n h i n t o i h m . U m p i mähkäiset j a ylimalkaiset valituksef korkeista h i h n o i s t a eivät paljoakaan a u t a asioiden selvittämisessä. N i i n Tarmolan k u i n muidenkin myymälöiden tilinpäätöiksiä t a r k a s t e l lessa pistää silmään erikoisesti a l h a i n e n bruttovoitto. Esim. Tarmolän tnyymälän bruttovoitto oli 13 prosentt i a v a i k k a vuosikokous asetti tavoitteeksi maaseutumyymälölssä 14 Ja kaupimkimyymälöissä 16 prosenttia. Jos tämä bruttövoiton määrä olisi saavutettu, olisi l i i k e tuottanut huomattavasti Voittoa sen s i j a a n että se tuotti tappiota; Nämä numerot, m i käli numeroihin voidaan luottaa, e i vät anna t i ^ e a sille väitteelle, että h i n n a t olisivat oUeet Tärmölassa k a l l i i m m a t k u i n esim. Port A r t h u r i s s a, jossa bruttovoitto oli 13.2 prosenttia eikä sekään o l l u t tarpeelksi korkea. Mikäli Tarmolän myymälä on IQ^- symyksessä o h siellä mahdoton enää vähentää k u l u j a . S i i h e n voidaan s a noa, että tuottihan K a m i n i s t i q u i an myymäläkin voittoa v a i k k a bruttovoitto öltkin v a i n 11.9 prosenttia. Jos v e r t a i l l a a n myyntikustannuksia h i in ovat ne iTarmolassa p a l j o n suuremmat d o l l a r i a kohden k u i n k a m i n i s t i q u i a s - sa koska Tarmolassa oh l i i a n vähäinen liikevaihto. Sellaiset k u l u t p a l kat, valo, lämpö, vakuutukset y m. eivät ole suhteellisesti n i i n p a l j o n pienemmät k u m Tarmolän myynnit ovat kämihistiquiaän verrattuina, k u t en sanoin, el niitä kyetä enää vähentä-mään. Miehelle o n maksettava , p a l k - k a ohpa m3omnit suuremmat tai p l e - Kaivosmies vangittu kultävarkauden takia T i h i m i n s , 6 n t . — ^ d w ä r d Clements. Timminsistä, v a n g i t t i i n lauantaina muftovarkaussyytteen n o j a l l a sen t a kia,^ että Delnite kaivoksesta varastett i i n p e r j a n t a i n vastaisena yönä 75,000 d o l l a r i n arvosta k u l t a a. C l e m e n t i s i n isanottiih olleen työssä mainitussa kaivoksessa noin vuoden verran. nemmät. Sama pUää jyjisij^ loon, lämpöön j a vakuB^S den. NJiEta ei; vojda «EääHl noa keino tilaateBn k o r i a a a ^ t y y . myyntien iisäänij^g^ Biyymnt eivät tieteniääa %! sUlä, että käydään ostaen, pungista - vaikiapa ^ ' osuuskaupastasirL siellä tarvitaan jcka^^^ f^, kannatus €nn:n5cuin v o i d ^ että liike siellä menestvlsi. *• Jos on olema.<^i3 todeliiaj „ tia n i i n öe otetaan huozniosn^ l i h y v i n korjataan. Mutta j , ^ ^ set ovat ylimalkaisia ja mahäj pelkästään mieliVuvitukieea y via n i i n eihän niille voi m j l ^ kertoa tässä'erään esixnerki-r kaupunkim.vymälä.ssämtte ^ jatkuvasti, että hintamme^ k e a l , . paljon korkeammat kuiäi levässä liikkeessä. Pyyiu^jj^ ' hmtojamme kyseessä ble\-aa' h m t o i h i n jä liike suostui, siha; tauksen kohteena oli noin 4o ei a r a l a j i a ja tulokseksi jaat™ 1 osuuskaupan hinnat olivat täs varamä-arästä y l i 40 jenUiä mat. Lopuksi tahdon todeta vieä q atjan, että ei voida odottaa, jöäl liikkeissä myytäisiin kaikkia tirj täsmälleen samalla hinnallabijl pungissaiin. jcsta tavarat casd tava sivuliikkeisiin. Täs=ä tapa-sa ori luonnollista, että nämäl tuskustannukset on lisättävä a: mälöissä tavarain hintoHiin. Osuustoimmnanisesti te.*Teht;d Wm. Laine. ro i< tah Sissit ampuneet postijunaa Singapore. ^ Sissit ampuivat S i n - gaporesta K u a l a L u m p u r i i n m a t k a l la o l l u t t a postijunaa l a u a n t a i n vastaisena yönä. Yhdysvaltain täkäläisen tiedoituspalvelun muuan m a l a i j i l a i - neh v i r k a i l i j a s a i surmansa. — K a i k k e i n syvimmän meren k o h d a n j a korkeimman vuoren huipun T a l i n e n e r o o n y l i 12 m a i l i a . Uiii on tarflieeUista Useat ihmiset, j o t k a ovat kuolleet v e r r a t t a i n . n u o r i n a olisivat voineet n a u t t i a p a l j o n pitemmästä eliniästä, jos he o l i s i v a t antaneet tarpeeksi huom i o t a unen tärkeydelle. On ihmisiä, j o t k a ovat epäprmlstuneet litkeasiois-s a t a i kotitehtävissä hermostuneisuuden tähden, j o k a aiheutuu l i i a n vähästä unesta. U n e n vähyjre aiheuttaa m u i t a k i n sairauksia Icuten nuhia, " f l u u t a " , y.m. K a i k k i tuollaiset v a i - | keudet ja sairaudet voidaan estää n u k k u m a l l a enemmän. K e s k i n k e r t a i n e n ihminen vaatii n o i n 8 t u n t i a unta joka yö. Oikein nuorten läpsien tulisi saada 12—14 t i m t l a j a kasvavien lasten 9—10 t i m - t i a unta. J o t k u t ihmiset eivät voi nukkua kahdeksaa t u n t i a yössä syystä, että heitä vaivaa unettomuus. Sellaisissa tapaukidssa u s e a t ihniiset käyttävät unlpllfereitä. joka o n erittäin huono tapa. sillä k u n n i i h i n tottuu on v a i . kea päästä normaaliseen uneen. S e l l a i s en henkilön. Joka käyttää u - nipiUereitä. on opittava uudelleen väsymään i l m a n tehokeinoja. T^llä l a i l l a hän oppii taas luottamaan u - neen pääsyynsä Ja minmuodoin n u k a h t a a helposti. K a n s a l l i n e n terveysjärjestö sanoo, että i m i o n tarpeellista viettääkseen pitkää, a k t i i v i s t a elämää. Jos te j o u dutte vlettänoään unettomia öitä n i in käykää lääkärinne puheella sillä hän voi auttaa.teitä löjrtämään mistä u - nettomuutehne johtuu. — Joseph Conrad, k u u l u i s a e n g l a n n i n k i e l e n mestari, ei^voihut puhua s a n a a k a a n englantia 25 vuoden ikäisenä. • — Jean Baptist Tayernier kertoo k i r j a s s a a n ' T r a v e l s i h I n d i a " nähneensä buddalaisen naisen pohjois- I n t l a s a , Joka synnytti lapsen 82- vuotiaana. Matkapalvelu Suomi parantunut V a i n 9-11 päivää Snometa' Suosittua Göteborgin-Tnkiiota reittiä kokeilkaa uutta matkusi viehätystä uudistetussa 'Gl HOLMISSA' tai 'STOCKHOJ S A ' . Enemmän tilaa — enE_ mukavuuksia — enemmän pain SYYSLOMA SUOMES Parhaita paikkoja saatarea Ncv.- Yorkista STOCKHOLM GRIPSHOLM Eäl STOCKHOLM STT GRIPSHOLM : syrit STOCKHOLM Srrxi GRIPSHOLM Lo'ia>. STOCKHOLM Uul STOCKHOLM Mana,--i GRIPSHOLM Jouhi STOCKHOLM Joului. . H a l v i n matlialippu Niew ¥oiti Göteborgiin oii S138 ^t) Lirija" tulee avastamaan kustajia matkan järjestäj Göteborgista Suomeen. 2) Matka-arkut ja Täskaampi katavara voidaan nyt luov New Yorkin satamalai säiliöön SUORAAN SUO! - lähetettäväksi. (Ei tarkan eikä matka-arkkujen uudrj lähettämistä Ruotsissa). 3) Suomeen menijät toWle'. • viivytyksettä junassa Göt'' gista suoraan (vain 5-7 tunnin matka) 4) Linjan suomcapuhuvat oppaat seuraavat matkasöj Göteborgista Suomeen. 5) Talvikuukausina Linjani tua "Kastelholmia" käj: hotellina Tukholmassa E matkustajille, j.otka odott, höi'rjiaiva yhte.vJisiä. SuoiKS. iSuulu BeUC ijohdos fiopetti vi L toimii M d o s t a Ireä. n uja taa: itusta EAN P L i i l .Taoh tuuli Jos ette voi lähteä n.vt.Iähc» kää SAL:n lahjapaketti, on saatavissa Tankkaa. Sar ' ja Ruotsia varten. Välittä kolmenlaisia paketteja sisäi: kahvia tai muita niukaf^.'." tavia tavaroita S10.65, S3.K _ S7.50 riippuen koasta Ja sisä tä. H i n t a a n sisältyy Enrr T u l l i . E i lisämaksuja. Tode Lahjapaketti. Pälkkatilauksia ja lahjapaJs^ varten kääntykää matka-ass henne puoleen Hänen pa^tfc. j a kokemukseen pemsturat; vonsa ovat Teidän ijman menoja. SWEDISH AMERICi^ LINE 1255 Phillips Square Montreal 2. Qtic.r c Bn — Alt>ertassa olevalla L e d u c i n a l u e e l l a o n 398 tuottavaa öljykaivoa. S u r r e n i l m o i t a n , että rakas mieheni ja x\ilin hella isa HENRY PUTILAI nn&bni v i i m e oheen kbtbhaah T o r o n t « » a toDkckunn 26 P ; ' ^ ' ^ Hän oU s y n t y n y t Suomensa Oulaisissa j a o l i kuollessaan 59 tnoot» j ikäinen. its Lähinnä häntä jäivät suremaan minä hänen v.iiDions3 tyfär perheineen täällä Torontossa, neljä siskoa ja yksi veu maassa j a y k s i sisko j a \-eIi sAomessa. . Nyt iäksi kylmeni puolison syli, / yö synkkä on laskenut elämän yli. Ei kotihin kesäiset kcUot soita, on rakas poissa, on raunioita. Lepää rauhassa puolisoni hellä, niin raskas suru on sydämellä. Lydia. Hiljaa hiipi kuolon käsi, hauta ryösti isäni. Hiljaa häipyi tuskat suita, hautäs peittää musta multa. A m ja ErickL Xiin paljon heMä^oimr^ \ iulla, \- meidän oma, oma, F<'Ph-kulta. . Nyt poissa nkt Säal!''f!fr jäi pikkuJyltöii iknvaan. LaslenJapset Na^^^^^ KIITOS . ^ SydämeUinen kiitos k a i k i l l e , jotka ohtte ^ a a t t a m a i ^ ^ . j ] ^ ^^ m a t k a l l a . K i i t o s k u k i s t a j a kaikesta osanotosta, p-^..^^ E r i k o i n e n k i i t o s m r . E . K i i t i s d l e hänen kaunii5ta &ix.-= LYDIA P0TILA ja PEBHE
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 6, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500606 |
Description
Title | 1950-06-06-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Siyu 4 Tiistaina, k ^ k m i r i 6 p. — Tuesday, June 6 ii KIITOS Ziäusun oikein k a u n i i t kiitokset n i i l l e t u t t a v i i l o i i , j o t k a n i i n i>uu-resti l a h j o i t t i v a t eiil)cn keräykseen, jonka W M . K O N T O L A oma-aloittetecsti (oimeenijani m i n u n liyväkeenJ, saaden kokcon h i i n kau> n i i n Eumman » 0 . 0 0 , Jonlca s a i n täällä parantolassa todellisena yllätyksenä vastaanottaa. ErUOTi^fitl kiitän W m / K o n t o J a a keräyksestä. T u l e n teitä a i n a k i i t o l l i s u u d e l l a muistamaan. Säniiarium, P. O. A L E X KIRSILÄ Ontario Pefdits. — K t m tnaatalou^iy&läiset j a teicnikot pitivät Keltaisien joen uo-massaan v i i m e vuonna, n i i n se käänsi uuden lehden K i i t i a n historiassa. Se o l i h a l l i t u k s e n p o l i t i i k a n Ja järjestel y k y v y n voitto — sillä viime vuonna K e l t a i s e n joen tulva saavutti ennätyskorkeuden Ja o l i olematfia kaikki luonntrn edellytykset suiuten maanviljelysalueiden tulvaveden peittämiselle. Nykyään m i l j o o n a talonpoikaa, j o t ka viime vuonna osallistuivat tulvan 7S iiii,., af Ml SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE AVIOLIITTONNE SOLMIAMISEN JOHDOSTA Toivomme teille parhainta onnea menestystä Lydia ja August Kaurinoja Eli ja Hilda Kiviaho Jenny ja Eino Santala Sara ja Bill Santala ja pojat Mr- ja mrs. Ed. Kiviaho Alli jä Giva Santala Mr. ja mrs. Eugene Kiviaho Mr. ja mrs. E . D. Kiviaho John Kiviaho Dulcie ja Allan Törmälät Tilda ja Wm. Santala Mr. ja mrs. M. Laakso ja perhe Soittajat: Mr. A . T u u r i N. ja V. Basto Olga Manninen Abraham Sorsa Taimi 'ja Toivo Kerttu, Uandy ja Gerry Leonard Dupuis Eric Lauriault Valma, Erkki ja lapset Passin perhe Tolmosct ja Laineet E., A. ja N, Ojanperä Mr. ja mrs. CJeo. Ballnntync E. Sytelan perhe Laina ja Väinö Kallio O. Hymandcr Jean ja Sulo Koski Eino ja Aini Hill Andy Pakkala Allan Laaksonen E. Rinta Hilja ja Arvo Salo Hanna Salo C. P. Roulcau Aate Nykänen B. Huhtala Mr. ja mrs. K. Kukkonen Helmer ja Ellen Suomu O. L E P A GE Barclay Dimonk ONNI, VERA, OTTO ja VÄINÖ Lempi ja J . Riekko Mr. ja mrs. A . Lahti Kauko Tuomaala Laura ja Lauri Hill Saari RAUHA JA JOHN HELIN Meimi ja Ahti Helin LEO, KERTTU ja S V A N TE SALO Tauno Ahonen Helen; L. ja E. Tuomaala LINDBERG TAXI Laura ja Niilo Jacobson T. W. Keränen Wesley, Aune ja Matti Helin Lily ja Oiva George Ahonen Susan, Laura ja Lauri Hill Nancy ja Chas. Jacobson Laila ja Bill Lempi ja V. Ylinen Tyyiie, Mikko ja Kalle Aino ja Ken Kenttala Helen ja Verner Niemi J. Tuomaala J, Palomäki Raimo ja Eino A. ja A. Etula Sanni ja Matti Mäensivu Enni ja Jimmy Mr. ja mrs. Tuomi O. Helin Maikki Poika Roland Lauriault Niilo ja Arvo Basto Henry, Elsie ja tytöt Meimi, Reijo ja Karl Lisa ja Selma Louise, Ann ja Aatu Marien B. Hausen Ruth ja Matti Mielty Eileen ja Vilho Arkilander Anna ja Arvi Kivi Aate Nykänen ' Voitto Krats K. Jokisen "perhe Oskari Herrala Lauri ja Reino Mamie ja Karl Antti Hankonen Pauline ja Arvo U. Salo Taxi Kenneth Roy T. Johnson Fino Kilpinen Ed. Kallio Jack Kallio Paul Kinunnen Pentti Arkilander V.'cno Tuomi Kai ph ja Lauri tulo Mäki Evert. Anni ja Pojat Eanni. Terho ja Edvvard Latvala Sähkösanomaonnitlelu: MISS VIOLA LATVALA, Muskoka Sanatorium White(ishm haalilla Toukokuun 13 p:nä 1950 K Tahdomme lausua iydämclliscl kiitokset tcil'e, ystävät ja sukulaiset, siitä /taus-kastit yllätyksestä jonka järjestitte meille \Vhitejishin haalillc toukokuun 13 p:»ä yhteiselämämme alkamiscu johdosta. \ , Monet kiitokset rahalahjasta kaikille lahjoittajillc ja erikoisesti mil'e, jotka järjestivät ja huolehtivat stitä kauniista kahvipöydästä. Kiitos kukista ja soittajille hy-väsfä soitosta. ' • -^.^^^SBB Haluamme myöskin kiittää kaikkia niitä, jotka ottivat osaa rahalahjaan, mutta eivät voineet saapua tähän tilaisuuteen. jg, Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen Nairn Centre HELEN ia EMIL KIVIAHO Ontario Voittamiselle, suorittaviat ^ r ; . jflSO c n - lienkuulumatonta 'suuhnitäneiä tulvan vastustamiseksi Ja kastehilaitcfi-t e n rakentamiseksi. Lopuksi-sen a- \-uila saatetaan K e l t a i n e n J d U täydellisesti ihmisen k o n t n d l i n alaiseksi Ja sen mutainen vesi rikastuUamaan k i i n a n kansaa. Hc kuljettavat maata J a m u i t a m a - teraaleja. istuttavat satpjatuhaa^ia pajupensaita. kohottavat suuria, m a a v a l l e j a j a n i i n rakennetaan rautapa-t o a 625 m a i l i a pitkäksi. Sen Itorketis tulee olemaan viisi j a l k a a yl^ n i o l e l la viime v u o d e n tulvarajaä. Tämän vuoden tyifeuunnltehna koskee viittä m a a k u n t a a : patoja korjataan, puita istutetaan, betonisia kas-tcluportteja rakennetaan ja suuria k a n a v i a kaivetaan. S h a n t u n g i n talonpojat ovat täiyttä-neet ensimmäisen patorakennussuunr nitehnansa useita päiviä e n n e n määräaikaa.^ Suiyuanissa 30,000 miestä K a n s a n Vapausarmeijasta mnien i n - sinööriensä j a erikoisalojen t u n t i j o i den johdolla korottavat 300 mallih m a t k a l l a : rautapatoa kolme Jalkaa korkeimman tulvaräjan yläJEmoIelle.. Tällä alueella tycSsuuhnltelmaan Jcuuluu .että monet K c l t a l s e i i joen kanavat, jotka tähän s a a k k a ovat a i heuttaneet tulvia, johdetaajQ neljään pääkanavaan Ja tämän kalitta voidaan saada, kastelulle 2,S0O,t^ eekkeriä hedelmällistä maata mitä p a r h a i n ta vehnäpeltoa. Sillä aikaa k u n tämä bii ikSynhis- .Tä .suuremmat suunnitelmat övat v a l mistuksen alaisena. Veden säilytyksen e r i k o i s t u n t i j o i t a j a geoIoQgeJa on lähetelty vuoristosoliih tutkimaisn ye-dcnsäilyttämissuunnitelmlen : n m h d o l - lisuuksia suurempia s m m n i t e l m i a varten.- Yhtenä suunnitelmana on Johtaa K e l t a i s e n joen vettä 30 m a i l i a pohjoiseen Pangyuanin maakunnassa s i jaitsevaan Sinhsiangih alueelle Ja näin saada kastelun alaiseksi .60,000 eekkeriä maata. Näin saadaan riittö-väsli vettä W€l Jokeen, Jonka kautta •sc saadaan purjehduskelpolseksi 6 i n - hsianglsta Ti«itsiin. f K e l t a i s e n joen keskiJuoksuiUa suunn i t e l l a a n puiden Istutusta J a kierto-v i l j c l y s t a , joiden avuHa estetään cro-sio ja maan hedelmällisyys isäilytc-tään, ' • Ne talonpojat. Jotka nykyään t»- teuttävat näitä suunnitelmia häUJtuk-sen palkkaamana, ovat samoja,.jotka viime vuonna saapuivat e r i kylistä ja taistelivat tulvaa vastaan missä Joki uhkasi tulvia y l i äyräittensä. Heidän päättävälle taistelulle oli tyypillistä k u n viime vuonna eräs n u o r i talpnpoi-k a T a i L i n g - t e h , Joka huomasi yuden vuodon padon h y v i n kriitillisessä.k(^- dassa. Hän o t t i päältään töpäten t a k k i n s a ja työnsi sen reikään j a esU veden pääsemästä kunries reikä s u i i - reni.isommaksi. Sitten hän työnsi it« .vensä reikään j a toiset pitivät jiäntä .siinä icuimes vuoto s a a l i i n paikatuk-s i . K e l t a i n e n joki on aiheuttanut l u kemattomille m i l j o o n i l l e i h m i s i l l e hävitystä ja murhetta viimeiset.neljä t u h a t t a vuotta. Se o n pituudessa seit-sicmännellä t U a l l a m a a i l m a n j o i s t a ja se juoksee yhdeksän maakunnan lävitse. Sen vesialueen peittää hieno, i r t o nainen maaperä, j o n k a aikojen k u l u essa tuuli on kuljettanut Siberiasta ja j c t a p a i k o t t a i n o n 160 j a l k a a paksusti. Samoin suunnattoman paljon löysää maata on huuhtoutunut alas Shahsin rajaseudun v u o r i l t a j a Shcnsin maakunnassa sijaitsevasta Wei joesta ja näin on mucdostuhut jokilaakson maaperä, j o n k a hedelmällisyys alkaa hävitä keskiJuoksuUa ja alajuoksull a maan huuhtoutuessa pois. On laskettu, että heinäkuun-lokakuun sadekauden aikana veden ja mudan paino on melkein sama Ja vesi v i r t a a sakeana puurona. M u t a a kulkeutuu vuosittain n o in 1,900,000.000 tonnia — jos siltä r a kennettaisiin kolme Jalkaa korkea Ja leveä v a l l i , n i i n se ulottuisi 32 kertaa ympäri maapallon päiväntasaajan kohdalta. Tämä muta on nostähut joen äyräitä keskimäärin 13 Jalkaa tasankojen kohdalla Ja näin Joki oh itsestään " r a k e n t a n u t " rantapatoja Ja jcesta on t u l l u t vesivarasto. Rantapadot on pääasiassa rakennettu liiekasta sillä kiviä on b y v lh yähän j a liedemaa on hienoutensa t a k i a hyvin epävarmaa Ja u s e in Jold on murtanut sen Ja muuttanut sutmtaa. Vieläpä muistettavan historian a i k a na on r a n t a v a l l i t murtautuneet t u hansia kertoja ja seitsemän eri k e r taa on joen suimta muuttunut. V. 1045 I n i t n n i i i f ^ g Metttlti. toisen epälnhiihiUIsen teon. S a a r i n osa e n tistä alajuoksua o l i fcansanhallif uksen käsissä, JoUoih kuomintang, U N R RA tukemana, sulki Hwayuangkown p a don maalLskuussa 1947 j ä käänsi joen v a n h a a n uomaansa j a t u l v i t t i vai?au-tetut ahi^äet. k u o m i h t a n g i n tyklstätulen j a ilma» voimien bypkkäysten a l a i s e n a k a n s a n h a l l i t u s Järjesti alueen talonpojat Ja k i i r e h t i k o r j a a m a a n patoja, j o t k a o l i v a t murtuneet taiUcä Jotka Ja;panilai- .set olivat n^ixieet taajalle. J a p a n i l a i s e t olivat repineet kiViä pois hyvin t a i t o i l t a k o h d i l t a käyttääkseen niitä linhoitus^öbön. Tar lonpojat tekivät työtä ahkerasti ja toisia talonpoikia t u l i avuksi m u i l ta a l u e i l t a . Kmicean veden a i k a n a v. 1947 kuDinähtang ppnuhitti korjatut kohdat h a j a l l e . M u t t a talonpojat ott i v a t käsUnsä lapiot Ja t y k i t kahta v i h o l l i s t a a n vastaan — K e l t a i s t a j o kea Ja k l i o m i n t a n g l a - - Ja. v o i t t i v at k u m m a t k i n . Näissä valkeissa Dioissa t e h t i i n 45 m i l j o o n a a miestyöpäivää j a 60,000.000 i n r a t l o j a i k a a m a a t a s i i r r e t t i i n . V . 1948 v a h v i s t e t t i i n K a t a i s e n ' j o e n r a n t a p a t o j a 625 m a i l i n pituisesti. Pato r a k e n n e t u i n kolme j a l k a a korkeammaks i k u i n mikä bU y. 1937 k o r k e i n t u l - varaja. Ensimmäisen k e r r a n monien vuosien k u l u t t u a K e l t a i s e n Joen t u l va r a j o i t e t t i i n . K e l t a i s e l l a Joella o n myö^dn hyvät puolensa. Sen k e s k i j u o k s u i l a N i n g h - s i a » a j a Suiyuatdssa 350 m a i l i n m a t k a l l a , jossa j o k i tekee puoliympyrän muotoisen kaaren, o n suiori k a s t e l u - alue, k o k o a l u e o n tasainen. Jota k a s - t e i l a a n , s a t o j a vuosia s i t t e n talonpoik i e n rakentamien cmaflla painollaan t o i m i v i r a k a n a v i e n a v u l l a. H i n g h s i a n maakunnassa dh ainakiih m i l j o o n a n e e k k e r i n kasteiualue, noin 80 prosenttia koko inaakuxman v i l j e lyskelpoista maata, h i u t t a monet k a navat a n n e t t i i n liettyä a l k i i j u o k s i i s - saan Ja näin puolet viljelystä maasta s a a t e t t i i n hedelmättömäksi. S u i y a n i n «naakunta o n edellä k a i k k i a toisia m a a k u n t i a kasteluälueessa. Y l i 880 prosenttia sen asukkaista on mäanvUJeltJÖitä Ja kuUakhi k a u n t U la o n omat kastelujärjestelmänsä j a sato icorjataan kaksi k e r t a a vuodessa. K e l taisen Joen lähteillä sataa n i i n p a l j o n vettä, että se riittää h y v t a v a i k ka v i l j e l y s a l u e e l l a ei sataisi pisaraakaan. Monet kanavat. Joita yksityiset t a lonpojat ovat rakentaneet eivät riitä kastelemaan kahta Ja p u o l t a miljoonaa eekkeriä viljelyskelpoista maata j a k u n p u u t t u u riittävästi s i i l k u p a t o j a. n i i n se o n aiheuttanut useita t u l v ia v i i m e i s t e n vuosien a i k a n a/ Scnjälkeeninih K e l t a i n e n joki^saa-t l l n k a n s a n h a l l i t u k s e n toimesta k o n - t r q : l i i n v i i m e v u o n n a , n l i h K a i f e n g i s sa muodostettiin K e l t a i s e n j o e n huolto-komlttö. j o k a yhdistää työt tämän j u l man jättiläisen kesyttämiseksi. V i i m e vuoden t u l v a n estäminen ja nykyiset työt ovat tuloksena siitä. S a m a l l a k u n n y k y i n e n suunnitelma toteutuu, uusia s u u n n i t e l m i a seuraa ja K a t a i n e n joki l a k k a a olemasta suru maalle j a sensijaan siltä tiilee k a l l is omaisuuus. sanofaäA Ponu^imtiriiajuttu voitaneen ottaa esille uudelleen M o n t r e a L — J . A l b e r t G u a y . j o ka t u o m i t t i i n hirtettäväksi m u r l i a s t a k e . säkuim 23 p:nä," o h täällä saatujen tietojen mukaan antanut laustmnön. missä teiidään i l m i a n t o j a toi£fe henkilöitä vastaan, G u a y t u o m i t t i i n j o k i n aika sitten kuolemaan vaixhonsa murhasta. Oikeudessa todistettiin, että G u a y oli erään joaisen välityksellä toimittanut pommin Ichtokcneeseen j ä a i h e u t t a nut siten lehtbrikoh, missä 23 henkilöä ^äi surmansa. Y k s i vöirieista o li G u a y n vaimo. G u a y n - k e r r o t a a n nyt sanoneen l a u - stumosMan, että " m o n t a ihmistä h i r tetään vielä tämän takia. Minä^en välitä mistään; odotan v a i n kesSatuun 23 päivää, miäta jokaisen pitäisi s a a d a tietää mitäitapahtui", Pääminist^-.Ehiplessls. Joka c n s a m a l l a Quet»wan. p r o k u r a a t t o r i , antoi ymmärtää;' että G u a y n j u t t u a ruvet a a n käsittelemään tmdelleen. Hän l u p a s i a n t a a tästä asiasta tärkeän lausunnon ensi perjantaina. " O i k e u s « i r t l t t a a tehtävänsä", san o i Duplessis lehtimiehille. Mutta hän ei m a i n i n n u t siltä pyydetäänkö lykkäystä G u a y n h i r t t o t u o m i o n täytäntöönpanossa. Jotta häntä v o i t a i s i i n käyttää todistajana toisia h e n k i löitä vastaan. G u a y n isanottiinmasenttmeen v a n k i l a s s a j a antaneen ensin l a u s i i i m on v a n k i l a n eräälle v a r t i j a l l e . Hän oli s i t t e n k i r j o i t t a n u t lausunnon, missä tehdään i l h r i a n t o j a a i n a k i n k a h t a s e l l a i s t a henkilöä vastaan. Jotka m a i n i t t i i n G u a y n oikeusjutussa. V a n k i l an v a r t i j a n kerrotaan ilmoittaneen G u a y n lausunnosta tämän l a k i m i e h i l le hänen tietämättään. L a k i m i e h e t B e r t r a n d Marcotte j a G e r a r d Levesque o l i . vat käyneet G u a y n luona v a i i k i l a s sa seuraavana päivänä, j a toimittaneet häneltä saamansa tiedot heti a p u l a i s - p r o k i u a a t t o r i l l e . K u o m i n t a n g i n virlcallijoiden peMt-^ set huonontivat tilamietta. Niiden taholta ci koskaan korjattu rantapa^ toja eikä tehty mitään tulvia vastaan, huolimatta siitä, että hc olivat i n n o k k a i t a vaatimaan rahaa näihin t a r k o i t u k s i i n . T u U i e n aikana hc a i n a p a kenivat jättäen miljoonat hätään. K u o m i n t a n g i n yhdentoista vuoden (VV. 1927—38) h a l l i n n a n a i k a n a Oli v i i sitoista tuhoisaa tulvaa, jpka rikkoo keisarikauden j a sotaloordien aikaiset ennätykset. Tulvatuhot saavuttivat h u i p u n 1938. j o l l o i n K u o m i n t a n g i n joukot r i k k o i vat H o n a n i n maakunnassa oleva H w a - yaugkowin padon estääkseen j a p a n i l a i s t e n etenemisen j a voidakseen hyökätä kansanarmeijaa vastaan. He t u l v i t t i v a t n om 21,000 neliömallla H o n a n i n itäosassa. Pohjois-Anhweis-sa j a Pobjois-EUngsussa j a saattoivat C.000.000 ihmistä kcdittomaksL P i a n J a p a n i n antautumisen jälkeen €SJ:n tpk:n laäjenetun Icokoiiksetl päätöslauseimat (Jatkoa 1. sivulta) mokraattisten Oikeuksien L i i t t o a Ja o s a l l i s t u a aktiivisesti sen toimintaan p a i k a l l i s t e n olosuhtfeidcn mukaisella t a v a l l a . Työttömyyden torjiiminen v a i k k a sesonkitöiden, asettiotanhon j " asevoimiin värväämisen avulla p a h i n työttömyystilanne v o i t a i s i i n k in kesän a j a k s i t o r j u a , n i i n työttömyyttä tiilce k t i l t e i d d n olemaan läpi vuod e n j a k a i k k i m e r k i t viittaavat siihen, että ensi talvena työttömyys muodost u u vieläkö» jaajemmaksl. mitä se oU viime talvena, jolloin se lähenteli puolta miljoonaa. •ramä l a a j e n n e t t u T p k katsoo, että C a n a d a n n y k y i n e n työttömyystilanne j o h t u u pääasiassa n^s. kylm.än sodan u l k o p o l i t i i k a s t a . V a i k k a työttömyyttä c i nykyisen yhteiskimtamuodon p u i t teissa voidakaan kokonaan välttää, tilhi nykyistä t i l a n n e t t a v o i t a l s i h i k u i t e n k i n paljon parantaa, jos Canada luopuisi kylmän sodan u l k o p o l i t i i k a s t a Ja r y h t y i s i s e n asemesta ystävällis i i n s u h t e i s i i n J a molempia aslapuoUa auttavaan kaupankäyntiin k a i k k i en maiden kanssa. Se a n t a i s i m a r k k i n o i , ta n i i n C a n a d a n f a r m i - k u i n teoUi- BUUstuottelUekln, sekä työtä työttö-mUIe. Käykäämme siis k a u p p a a k a l k k i e n maiden kanssa. -JoOca haluavat tasa-arvoisuuden perusteella olla kauppayhteyksissä maamme k a n s s a! Me toivoisimme näkevämme t i l a n teen, missä k a i k i l l a työkykyisillä i h m i ellä q n mahdollisuus luovaan työhön. M u t t a n i i n k a u a n k u i n tällaista m a h d o l l i s u u t t a e i o l e v a r a t t u , yhteiskunta o n velvollinen h u o l e h t i m a a n siitä, e t tä yhdeltäkään työttömältä ei puutu ruoka, asunto Ja vaatteet. Tämän vuoksi pitäisi työttömyysvakuutusmaksuja k o r o t t a a nykyisen h i n t a t a s on määräämällä t a v a l l a a i n a k h i 50 p r o s e n t i l l a j a tehdä työttömyysvakuutus, l a l c i in sellainen muutos, että työttömyysvakuutusta maksetaan k a i k i l le työttömille n i i n k a n a n k u i n he vast o i n omaa t a h t o a a n ovat työttömiä. Sotakorvauksista jälellä 17 pros. H e l s i n k i . — (S-S) Sotakorvaustoimituksissa ön alkuvuosi, k u t e n ohjelm a k i n edellytti, ollut t a y a l l i s t a h e l pompi, j o s t a johtuen tällä k e r t a a t i lanne etukäteistoimituksilh nähden o n täiiänastislsta vaiheista ediflllsin. Toukokuusta lähtien toimitukset k u i t e n k i n kasvavat, j a volrnme odottaa koko' loppuvuoden ajan kuormituksen j a t k u v a n tasaisena, k a i k e n k a i k k i a a n" voitaneen V I vuoden urakasta sanoa että se - a h k e r a l l a työllä j ä hyvällä s t n u i n i t t e l u l l a , ellei odottamattomia ylätyksiä sa-tii. pystytään h a l l i t s e maan. Vuoden 1951 a l u s t a a l k a v a V I I sotakorvausvuosi on vielä a i v a n alust a v i e n neuvottelujen varassa, mutta toivotaan tässä suhteessa lähiaikoina päästävän kqnkreettisesn chjelmaan .käsiksi. , Sotakorvauksia on suoritettu h u h t i k u u n 30 p:ään 1950 mennessä seur a a v a s t i : k o n e i t a j a l a i t t e i t a 56,1 m i l j. sotakorväusdoliaria, aluksia 55.4 m i l j ., paperiteoUisuustuotteita 34,9i milj., kaapelituotteita 12.9 m i l j . , p u u t a v a r a - tuotteita 27.9 m i l j . j a m u i t a 0.9 m i l j .. sotakorväusdoliaria. e l i yhteensä 188,1 m i l j . sotakorväusdoliaria. Toimitusvaatimuksesta on jäljellä I. 5. -50: K o n e e t j a l a i t t e e t 14,6 m i l j. sotakorvausdoll., alukset 23,6 m i l j . , ja vapaat 0.1 m i l j . , eli yhteensä 383 m i l j. sotakorväusdoliaria. . Sotakorvausten kokonaisvaatimuk-sesta. y h t . 2265 m i l j . sotakorvausdol-l a r i s t a , cn toimittamatta 1. 5. -50 yhteensä 38.3. m i l j . sotakorv.dollafla e l i 17 prosenttia. F o r t A r f l i n r . — Edessäni o n I n t e r - natJonal-osungliikkeen Tärmolan s i vumyymälän vuosikokouksen selostus, j o k a julkäistim Vapauden toukok. 30 p. numerossa. Siiiiä ön k c h t a . joka oh siinä imääirlh v i r h e e l l i n e h . että sitä ei voida väitollen s i v u u t t a a. K i r j o i t t a j a sanoo, että *Täällä T a r - m o l a s s a . . . on t a v a r a n h i n t a nostettu n i i n korkealle. V e t t ä o i i o l l u t pakko tuoda tavara kaupungista". Edelleen hän sanoo, että "einme saaneet tyydyttävää selostusta j o h t o l n m n a n puolesta enempää k u i n p a i k a l l i s e h l i i k keenhoitajankaan puolesta, että missä vika o n " . \ k i r j o i t t a j a on k u i t s i i k i n oikeassa sanoessaan, että Uikkeemme jäsenet eivät osallistu k o k o i i k s i i t i siinä määr i n k u i n pitäisi j a että k u n huomat a a n , että tavara on k a l l i i m p a a k u in muualla n i i n s i l l o i n tuomme j o k o P o rt A r t h u r i n kaupasta tai yksityisistä liikkeistä.. Hän myöntää, että se cn väärin j a ehdottaa; että huoltokomi-tean pitäisi kutsua koolle kaupan j ä senistön kokous näistä asioista keskustelemista varten. Ajatus o n iiyvä. Jos s e l l a i n e n kokous pidetään ehdott a i s i n , iettä s i l l o i n pitäisi esittää y k s i t y i s k o h t a i s i a valituksia, mainita muutamien t a v a r a i n h i n t o j a , että n i i tä v o i t a i s i i n verrata pääliikkeen ja muiden l i i k k e i d e n h i n t o i h m . U m p i mähkäiset j a ylimalkaiset valituksef korkeista h i h n o i s t a eivät paljoakaan a u t a asioiden selvittämisessä. N i i n Tarmolan k u i n muidenkin myymälöiden tilinpäätöiksiä t a r k a s t e l lessa pistää silmään erikoisesti a l h a i n e n bruttovoitto. Esim. Tarmolän tnyymälän bruttovoitto oli 13 prosentt i a v a i k k a vuosikokous asetti tavoitteeksi maaseutumyymälölssä 14 Ja kaupimkimyymälöissä 16 prosenttia. Jos tämä bruttövoiton määrä olisi saavutettu, olisi l i i k e tuottanut huomattavasti Voittoa sen s i j a a n että se tuotti tappiota; Nämä numerot, m i käli numeroihin voidaan luottaa, e i vät anna t i ^ e a sille väitteelle, että h i n n a t olisivat oUeet Tärmölassa k a l l i i m m a t k u i n esim. Port A r t h u r i s s a, jossa bruttovoitto oli 13.2 prosenttia eikä sekään o l l u t tarpeelksi korkea. Mikäli Tarmolän myymälä on IQ^- symyksessä o h siellä mahdoton enää vähentää k u l u j a . S i i h e n voidaan s a noa, että tuottihan K a m i n i s t i q u i an myymäläkin voittoa v a i k k a bruttovoitto öltkin v a i n 11.9 prosenttia. Jos v e r t a i l l a a n myyntikustannuksia h i in ovat ne iTarmolassa p a l j o n suuremmat d o l l a r i a kohden k u i n k a m i n i s t i q u i a s - sa koska Tarmolassa oh l i i a n vähäinen liikevaihto. Sellaiset k u l u t p a l kat, valo, lämpö, vakuutukset y m. eivät ole suhteellisesti n i i n p a l j o n pienemmät k u m Tarmolän myynnit ovat kämihistiquiaän verrattuina, k u t en sanoin, el niitä kyetä enää vähentä-mään. Miehelle o n maksettava , p a l k - k a ohpa m3omnit suuremmat tai p l e - Kaivosmies vangittu kultävarkauden takia T i h i m i n s , 6 n t . — ^ d w ä r d Clements. Timminsistä, v a n g i t t i i n lauantaina muftovarkaussyytteen n o j a l l a sen t a kia,^ että Delnite kaivoksesta varastett i i n p e r j a n t a i n vastaisena yönä 75,000 d o l l a r i n arvosta k u l t a a. C l e m e n t i s i n isanottiih olleen työssä mainitussa kaivoksessa noin vuoden verran. nemmät. Sama pUää jyjisij^ loon, lämpöön j a vakuB^S den. NJiEta ei; vojda «EääHl noa keino tilaateBn k o r i a a a ^ t y y . myyntien iisäänij^g^ Biyymnt eivät tieteniääa %! sUlä, että käydään ostaen, pungista - vaikiapa ^ ' osuuskaupastasirL siellä tarvitaan jcka^^^ f^, kannatus €nn:n5cuin v o i d ^ että liike siellä menestvlsi. *• Jos on olema.<^i3 todeliiaj „ tia n i i n öe otetaan huozniosn^ l i h y v i n korjataan. Mutta j , ^ ^ set ovat ylimalkaisia ja mahäj pelkästään mieliVuvitukieea y via n i i n eihän niille voi m j l ^ kertoa tässä'erään esixnerki-r kaupunkim.vymälä.ssämtte ^ jatkuvasti, että hintamme^ k e a l , . paljon korkeammat kuiäi levässä liikkeessä. Pyyiu^jj^ ' hmtojamme kyseessä ble\-aa' h m t o i h i n jä liike suostui, siha; tauksen kohteena oli noin 4o ei a r a l a j i a ja tulokseksi jaat™ 1 osuuskaupan hinnat olivat täs varamä-arästä y l i 40 jenUiä mat. Lopuksi tahdon todeta vieä q atjan, että ei voida odottaa, jöäl liikkeissä myytäisiin kaikkia tirj täsmälleen samalla hinnallabijl pungissaiin. jcsta tavarat casd tava sivuliikkeisiin. Täs=ä tapa-sa ori luonnollista, että nämäl tuskustannukset on lisättävä a: mälöissä tavarain hintoHiin. Osuustoimmnanisesti te.*Teht;d Wm. Laine. ro i< tah Sissit ampuneet postijunaa Singapore. ^ Sissit ampuivat S i n - gaporesta K u a l a L u m p u r i i n m a t k a l la o l l u t t a postijunaa l a u a n t a i n vastaisena yönä. Yhdysvaltain täkäläisen tiedoituspalvelun muuan m a l a i j i l a i - neh v i r k a i l i j a s a i surmansa. — K a i k k e i n syvimmän meren k o h d a n j a korkeimman vuoren huipun T a l i n e n e r o o n y l i 12 m a i l i a . Uiii on tarflieeUista Useat ihmiset, j o t k a ovat kuolleet v e r r a t t a i n . n u o r i n a olisivat voineet n a u t t i a p a l j o n pitemmästä eliniästä, jos he o l i s i v a t antaneet tarpeeksi huom i o t a unen tärkeydelle. On ihmisiä, j o t k a ovat epäprmlstuneet litkeasiois-s a t a i kotitehtävissä hermostuneisuuden tähden, j o k a aiheutuu l i i a n vähästä unesta. U n e n vähyjre aiheuttaa m u i t a k i n sairauksia Icuten nuhia, " f l u u t a " , y.m. K a i k k i tuollaiset v a i - | keudet ja sairaudet voidaan estää n u k k u m a l l a enemmän. K e s k i n k e r t a i n e n ihminen vaatii n o i n 8 t u n t i a unta joka yö. Oikein nuorten läpsien tulisi saada 12—14 t i m t l a j a kasvavien lasten 9—10 t i m - t i a unta. J o t k u t ihmiset eivät voi nukkua kahdeksaa t u n t i a yössä syystä, että heitä vaivaa unettomuus. Sellaisissa tapaukidssa u s e a t ihniiset käyttävät unlpllfereitä. joka o n erittäin huono tapa. sillä k u n n i i h i n tottuu on v a i . kea päästä normaaliseen uneen. S e l l a i s en henkilön. Joka käyttää u - nipiUereitä. on opittava uudelleen väsymään i l m a n tehokeinoja. T^llä l a i l l a hän oppii taas luottamaan u - neen pääsyynsä Ja minmuodoin n u k a h t a a helposti. K a n s a l l i n e n terveysjärjestö sanoo, että i m i o n tarpeellista viettääkseen pitkää, a k t i i v i s t a elämää. Jos te j o u dutte vlettänoään unettomia öitä n i in käykää lääkärinne puheella sillä hän voi auttaa.teitä löjrtämään mistä u - nettomuutehne johtuu. — Joseph Conrad, k u u l u i s a e n g l a n n i n k i e l e n mestari, ei^voihut puhua s a n a a k a a n englantia 25 vuoden ikäisenä. • — Jean Baptist Tayernier kertoo k i r j a s s a a n ' T r a v e l s i h I n d i a " nähneensä buddalaisen naisen pohjois- I n t l a s a , Joka synnytti lapsen 82- vuotiaana. Matkapalvelu Suomi parantunut V a i n 9-11 päivää Snometa' Suosittua Göteborgin-Tnkiiota reittiä kokeilkaa uutta matkusi viehätystä uudistetussa 'Gl HOLMISSA' tai 'STOCKHOJ S A ' . Enemmän tilaa — enE_ mukavuuksia — enemmän pain SYYSLOMA SUOMES Parhaita paikkoja saatarea Ncv.- Yorkista STOCKHOLM GRIPSHOLM Eäl STOCKHOLM STT GRIPSHOLM : syrit STOCKHOLM Srrxi GRIPSHOLM Lo'ia>. STOCKHOLM Uul STOCKHOLM Mana,--i GRIPSHOLM Jouhi STOCKHOLM Joului. . H a l v i n matlialippu Niew ¥oiti Göteborgiin oii S138 ^t) Lirija" tulee avastamaan kustajia matkan järjestäj Göteborgista Suomeen. 2) Matka-arkut ja Täskaampi katavara voidaan nyt luov New Yorkin satamalai säiliöön SUORAAN SUO! - lähetettäväksi. (Ei tarkan eikä matka-arkkujen uudrj lähettämistä Ruotsissa). 3) Suomeen menijät toWle'. • viivytyksettä junassa Göt'' gista suoraan (vain 5-7 tunnin matka) 4) Linjan suomcapuhuvat oppaat seuraavat matkasöj Göteborgista Suomeen. 5) Talvikuukausina Linjani tua "Kastelholmia" käj: hotellina Tukholmassa E matkustajille, j.otka odott, höi'rjiaiva yhte.vJisiä. SuoiKS. iSuulu BeUC ijohdos fiopetti vi L toimii M d o s t a Ireä. n uja taa: itusta EAN P L i i l .Taoh tuuli Jos ette voi lähteä n.vt.Iähc» kää SAL:n lahjapaketti, on saatavissa Tankkaa. Sar ' ja Ruotsia varten. Välittä kolmenlaisia paketteja sisäi: kahvia tai muita niukaf^.'." tavia tavaroita S10.65, S3.K _ S7.50 riippuen koasta Ja sisä tä. H i n t a a n sisältyy Enrr T u l l i . E i lisämaksuja. Tode Lahjapaketti. Pälkkatilauksia ja lahjapaJs^ varten kääntykää matka-ass henne puoleen Hänen pa^tfc. j a kokemukseen pemsturat; vonsa ovat Teidän ijman menoja. SWEDISH AMERICi^ LINE 1255 Phillips Square Montreal 2. Qtic.r c Bn — Alt>ertassa olevalla L e d u c i n a l u e e l l a o n 398 tuottavaa öljykaivoa. S u r r e n i l m o i t a n , että rakas mieheni ja x\ilin hella isa HENRY PUTILAI nn&bni v i i m e oheen kbtbhaah T o r o n t « » a toDkckunn 26 P ; ' ^ ' ^ Hän oU s y n t y n y t Suomensa Oulaisissa j a o l i kuollessaan 59 tnoot» j ikäinen. its Lähinnä häntä jäivät suremaan minä hänen v.iiDions3 tyfär perheineen täällä Torontossa, neljä siskoa ja yksi veu maassa j a y k s i sisko j a \-eIi sAomessa. . Nyt iäksi kylmeni puolison syli, / yö synkkä on laskenut elämän yli. Ei kotihin kesäiset kcUot soita, on rakas poissa, on raunioita. Lepää rauhassa puolisoni hellä, niin raskas suru on sydämellä. Lydia. Hiljaa hiipi kuolon käsi, hauta ryösti isäni. Hiljaa häipyi tuskat suita, hautäs peittää musta multa. A m ja ErickL Xiin paljon heMä^oimr^ \ iulla, \- meidän oma, oma, F<'Ph-kulta. . Nyt poissa nkt Säal!''f!fr jäi pikkuJyltöii iknvaan. LaslenJapset Na^^^^^ KIITOS . ^ SydämeUinen kiitos k a i k i l l e , jotka ohtte ^ a a t t a m a i ^ ^ . j ] ^ ^^ m a t k a l l a . K i i t o s k u k i s t a j a kaikesta osanotosta, p-^..^^ E r i k o i n e n k i i t o s m r . E . K i i t i s d l e hänen kaunii5ta &ix.-= LYDIA P0TILA ja PEBHE |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-06-04