Vapaus, October 24, 1950

              %lvu 2 Tiistama, lokakuun 24 p. — Tuesday, Oct. 24
; LoUBEttTV) Indepeadent Labot
'Olgan of Finnish Canadians.' Es-r
?tal>llshed Nor. 6th. 1817. Atttbdrlzed
M)u Geeond dass mall by the Post
; ^Office Department, Ottava. Pub-
) ;;lfsbed tbrloe weekly: Tuesdjays.
: tlbuzsdays and SatardayB by Vapaus
t fpablishing Company Ltd, at 100-102
] iJSImBt. W, Sudbunr. Qnt., Canada.
Tdephones: Budneä Office 4-4264.
Edltotfal Office 4-42S5. Masager
B. Btiksl BdltorW. Eklund. MaiUng
laddzess Box 69, Sudbnxy, Ontario.
Advertlsing rätes tqxm applicatioa.
Translatlon free of charge.
TILAUSHD4NAT:
Canadassa: 1 vlc 6X)0'6 Ick. 3.25
3 fck. 2.00
yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Sucmsssa: 1 vk. 7.50 6 kk, 455
•'/''''V ^'-'-y/y f^'''
///y/y/ "f^^/,/ y'M/^'<'
4/^/fr/:;^^P^A
Kiehääkö "Uutiset" isänsä
sa, niin mHcsi sen täytyy turvautua niin alhaisiin tekoihin kuin tun­gettujen
tosiasiain vääristelyyn ja kanssaihmistemme peloitteluun
Jokin aika sitten Canadan Uutiset turvautui ala-arvoiseen poliit-
;«Jtiseen kepDn«een yrittäessään peloittelun avulla^jaa täkäläism maan-
^jmieJiiämme Yhdysvaltain sotapolitiikan linjalle. ti
Kuten rouisfetään;-Vapaus osoitti silloin, e^tä niin Canadan sup^
'«»nialaisiiia, joiden sydäntä lähellä on Suomen kovaa kokeneen kansan
ISSelinmahdoll-suudet, kuin Canadan kansalaisina ja vakinaisina asukp
iSkainakin ineilta vaaditaan TJäättävää poimintaa rauhan säilyttämisen
iSHyväksi. Vläviivatussa kirjoituksessa mainitsimme siitä tosiasiasta,
iSSettä jos Yhdysvaltain imperialismi aloittaa sodan ja jos Canada saa-
|g;daan siihen kiedotuksi vastoin omia etu jaan, niin se todennäköisesti
{gl^arkoittaa muun ohella sitä, että canadalaiset lentäjät pommittavat
«ö^uomenkin kyliä ja kaupunkeja — ja että jos tallonen tilanne kehit-
«Cistyy, me voimme täällä jonutua vihollismaalaisten kirjoihin huolimatta
Ittfiiitä mitä ajattelenmne poliittisesti tai usk<Minon asioL
io! Nyt 00 Canadan Uutiset palannut lokakuun 18 p :n toimituskir-
JgäoJtukseSsäan tähän asiaan uudelleen. Se kokeilee vidäkin "peloitte-
I23B^" ^e«noa, ikäänkuin suomalaiset mörköjutluja pelkäisivät. Se lei^
»-tnaa rauhan puolesta toimimisen rikolliseksi kommunismiksi ja sanoo
"Vääristellen, että Vapaus muka «vaatii Canadan asevoimien pienentä-
- niistä ja Venäfän asevoimien lisäämistä, vaikka meidän lehtemme on
nimenomaan korostanut sitä, että KATKRIfEN M A I D E N TULISI
„>fPTEISTE\ SOPIMUSTEN MUKAISESTI RYHTYÄ PIENEN-
.TCÄMÄSN .'\'SEVOIM'IA>AN, SEKX ETTÄ ASEISTAUTUMISKIL-
- ' " P A I L U X ASEMESTA PITÄISI RYHTYÄ KILPAILEM.AAN SII-
^ ^ Ä , MIKÄ H\tLITUSJÄRJESTEi;MÄ VOI SUtPREMM.\X V.AU-
_ R A U D E N JA ONNELLI.SEMMAN iELÄMÄN T A A T A K ANSAN-x-
KjöUKOILLEEN. Jos Canadan Uutiset todella «uskoo omaan asiaan-vi^
mörköiutuilla»
\ Mutta erikoisen mielenkiintoista on tämä: Näyttää .siltä, että C a ­tnadan
Uuti.set, (mikä takavuosina pyrki edustamään*fl«5a'/Km»(e/w/ä
^suomalaisuusaatetta tässä maassa, valmistuu jo isiensä kieltämiseen.
:Se välttää kokonaan, kajoamasta siihen, miltä tuntuisi täkäläisisUi
ltoaanmiehiU?mme, jos sen lisäksi, että 4ie itse joutuisivat sodan jal-tkoihin,
Canadan ja sen liittolaisten lentoikoneet pommittaisivat Suo-
Infea? Ikäänkuin imyöntäen Väpaäden olevan oikeassa siinä, että täi-,
lainen tilanne ci maanrnjehiämme miellyttäi.si, Canadan Uutiset pake-
'nee kosmopoliittiseen maailm.^nkaikkeuteen.ja py^^
-meistä "Canadan kanasälaisistafja asukkaista'!,
*tään mielenhjhitoa Sudnien^kaiisan. asioihin! ; ^ k p ' - t a ^ ^ j d^
"^merkkinä siHä, fetta Cänädän Uutiset
-suusmielisyyden roskakoriin jotta:voisi tarpeen'^
•/_oman isanrd? '':/,\/ 'l'-'-'"'/
> MUenrnasentao^aa maassa.mateleiTt^sta^:^^^
Me epäilemme vain s i t ä , > S u^
»arvossa pitävät täkäläiset maanmiehejmme«^
;ja muita omaisiaan nbm väin kieltää.'| Tämä sitäkin^^^^i^^
^syyllä kun tiedetään, ettei ole mitään ristiriitaa siitä," jos halutaan vält-
;tää Suomen kansa joutumasta uuden sodan jalkoihin ja täyttää kaikki
^kansalaisvelvollisuudet Canadaa kohtaan. Päinvastoin on asia. Ca­tnadan,
kuten Suomenkin kansallisedut vaativat rauhan säilyttämistä. "
Toiminta ra\ihan säilyttämisen hyväksi on nyt todellisen patriootti-suuden
mittapuu tässä oinaassa, «illä Jos sotaan Joudutaan, niin siitä ei
vole meillä pienenä vähemmistöryhmänä eikä koko kansakuntana mi-
.tään voitettavaa, vaan sanomattoman paljon menetyksiä^ kärsimyksiä
a suruja.
Lojaalisuus Canadalle ei tarkoita sitä, että meidän täytyy olla lo­jaalisia
Wall Streetin rahamiesten sotavehkeilylle. Se ei liioin tar­koita
sitä, että meidän täytyy sokeasti seurata liberaali- tai konserva­tiivipuolueen
politiikkoja, Jotka ovat monessa eri vaiheessa tekemil-
;lään vlrheiPä osoittaneet, että he voivat olla väärässä myös siinä kun
-he yrittävät ilistaa tämän imaan yhdysvaltalaisten sotaseikkailijain as­tinlaudaksi.
Lojaalisuus Canadaa kohtaan ei vaadi sitä, että matojen lailla
madellaan isoisten edessä ja sanotaan "kyllä" silloinkin kun sydä-
Cmemms «yviramässä tiedämme, että velvollisuutemme on sanoa päät-
Itävästi *-ei" •••
.\inakin meidän kohdaltamme — jä uskomme Canadan suoma­laisten
suuren enemmistön yhtyvän siinä meihin, huolimatta siitä mitä
:he mahdolli<;esti joistakin muista seikoista ajattelevat — lojaalisuus
^tätä maata kohtaan edellyttää sitä, että puhumme Ja toimimme va­nkan
miustemme mukaan siten, minkä uskomme olevan oikein Ja niikä
^jarhaiten edistää tämän maan ja kangah hyvinvointia, edistystä ja
'onnea. Kaikenlainen muu '"patrioottisuus" ja "lojaalisuus" on meidän
•mielestämme petosta ja vilppiä. ,
Ja näir, ollessamme rehellisiä itseämme Ja kanssaihmisiämme
•kohtaan, me kieltäydymme myös kieltämästä isäimn^ perintöä, sillä
^kuten sanotaan, "totuus ei pala tulessakaan", Ja tosiasia on, että niin
Canadan kuin Suomenkin kansan ja valtion parhaat edut vaativat kan-
=sainvällsen rauhan säilyttämistä.
: Toimima rauhan piuölesta ei ole subersiivisuutta eikä se saakaan
Isellaisftksi »alla, sillä -milloin tahansa rauhan puolesta puhuminen Ja
'toimiminen leimataan rikokseksi, silloin ollaan pahanlaisesti fasismin
3:ahleis.u. Ön hniistettava, että jos rauhanpuolustäminen Julistettai-
=5iin "rikokseksi" tätä maata vastaan Ja sodanlietsonta kansalliseksi
-'hyveeksi, ni'n silloin leimattaisiin kansakunnan suuri enemmistö ri-
Ikoliisekst, sillä.vain pienilukuinen porvarien Ja asetehtailijain ryhmä
Ihaluäa'sotia ja sölakiihoitusta.' ^ •
T Me piemme edelleenkin sitä mieltä, että Canadan Uutiset tekisi
paljon paremman palveluksen, ei vain maanmiehillemme — Joiden
*etuja sen pitäisi yhdessä meidän kanssamme etutilalla puolustaa —
•vaan koko tälle maalle Ja myös Suomen kansalle jos se ottaisi päättä-
;vän kannan rauhanpuolustajain hyväksi ja maan kansalais\'apauksien
>puolustamis.iksi.
Mahdollisesti sekin joutuisi silloin omalta osaltaan sanomaan jos-]
•kus " e i " ja määrittelemään tiukasti kantansa siitä, mikä kansakunnan]
"kannalta katsoen on parasta. Mahdollisesti sitä Voitaisiin valtapiidenj
•toimesta '•.sj-yttää'* silloin liiallisesta inhimillisyydestä ja vieläpä suo-l
•malaisesta sisukkuudestakin, mutta silloin ei tarvitsisi ainakaan omaa
isäänsä ja äitiänsä kieltää.
.^•iSydney. — Australian merimiesten
!*j^ltSiytyeS£ä kuljettamasta sotatar-
'Vikkeita Koreaan, on hallitus mää-
,'kännyt sotalaivat suorltta.maan niiden
•Iculjetuksen.
New York. — Että myöskin Yhdys­valtain
ihmiset vastustavat sotaa ja
sen valniistelua, siltä on osoituksena
yli 2'_i mUj. anekirjoUiikset Tukhol­man
vetoomukseen.
Umm ja N-liiton välioei
JUijoittannty^q^pisteri Johan Nykf(pp
(Ulkcasianim!^;enon kauppapolutti-^
sen osasen >paäUikkö)
Ensimmäisen kerran pitkän historiansa aikana on K iiiian kansalla nyt tarpedcsi ruokaa. Hyvä riisi- ym.
villasato mfftn" iänä vuonna monilla puolilla maata. Tulvat,, jotka ennemmin taottivat sontia »aho|a,
torjuttiin kaikki' voimat liikkeelle panemalla. Missä tulva uhkasi, sieliä mobilisoitiin koko väestö raken­tamaan
esteitä. FannareUIe on myös hankittu koneita ja niille, jotka ovat työkyvytvömlä iai Joiden .viljat
tulvat tuhosivat, jaetaan ruokaa ilmalsäcsL Kiivas kiinalaisia naisia viljankorjnutyössä.
Nykypäivinä yritetään miljoonia
kanadalaisia johtaa harhaan val­heellisella
väitteellä, «ttä Neuvosto­liitto
suimnittelee hyökltäystä Cana­daa
va.staan Ja on Cariadan viholli­nen.'
„ ' - , /
Mutta historia kertoo puhdasta to­tuutta.
Koskaan eivät ''vihatkaa
Venäjää" kertomukset voi pyyhkiä
pois kansamme todellista • tilstoriaa.
Historia kertoo meille, ettei Canada
muut sanovat
TUHANNEN PROSENTIN
KOIUDUnUNISIlSYOJÄT JA
HEIDÄN "JLOJAALISUUTENSA"
New Yorkin poliisilaitoksen ylin
päällystö, joka parhaillaan eroaa
summamutikassa ja pakenee Flori­daan
jne. välttyäkseen syytteeseen
joutumasta lahjusten otosta ja vää-ränvalan
teosta, läpäisi liehuvin lipuin
kalkista lojaalisuusvaloista. He ovat
näet kaikki tunnettuja, parkklnahkal-;
äla "kommunismin vihollisia", joihin
aina saattoi luottaa jonkun ratihankö-kouksen
tailJka lakkövahtlketjun mur-^
tamisessa.
Jokatapauksessa on kolme New
Yorkin kaupungin huippuvirkallijaa
nyt nuttkustanutJEIorldaan, jos suur-lehdistön
raporttiin voidaan luottaa.
He erosivat juuri hyvissä ajoin sama­na
päivänä kuin. uiik^ipelihelvetln ku­ningas
Gross asetettiin syytteeseen.
Tolsia poliislpäällystön' erohakemuk­sia
alkoi sataa kaupunginhallituksel­le
Joka tunti. J a nyt >n^^ siitä,
että poliisiupseeria,-Joka ori jättänyt
erohakemuksensa roaiicloilisen syyt-teieseen
asettamisen aattona, ei mis­sään
nimessä voida asettaa syyttee­seen.
Hänelle voidaan antaa ainoas­taan
eläke "kunniallisesta, palveluk­sesta"
: : : -^Työmies-Eteenpäin.
MIELIALAN MUUTOS
"SOSIALISMIN"
OLOSUHTEISSA
Britatmian läborhallituksen vara­pääministeri
Herbert Morrison sanoo,
että brittUäisiUä: työläisillä on väärä
katsantokanta elämästä, että tilanne
vaatii "mielialan aatteellista muutos­ta"-,,
Morrison valittaa, että kapitalismin
alaisuudessa oli luonnollista, että
työläiset kinastelivat aika-ajölttain
pomojensa kanssa", mutta hän sanoo,
että työläiset elävät nyt "scsialismin
alaisuudessa" ja siksi; heidän pitäisi
unhoittaa vanhat ristiriidat. "Me tar­vitsemme
sosiaalista edesvastuun tun­netta,
iloa ja kunniaa .kanssaihmis­temme
palvelemisesta ja Vieläpä uh-
Kirj. Dyson Carter
ole milloinkaan Julistanut sotaa Ve­näjää
eikä Ukrainaa, eikä mitään
niitä kansoja vastaan jotka muodos­tavat
Neuvostoliiton.
. Mutta tämä on vasta o.sa historian
kertomasta tö'.uudesta. Kahdessa
suurimmassa sodassa mitä ihmiskun­ta
on koskaan kokenut, oyat canada­laiset
vuodattaneet vertansa rinnan
venäläisten ja ukrainalaisten kanssa,
laisrelleet yhteistä vihollista vastaan.
, On totta, että "hallitsijat" eivät vä­litä
ihmisten verestä. He jättävät
siitä suremisen lesläen ja orpojen
tehtäväksi, raajarikkojen veteraanien
tishtävaksi. Mutta Canadankln'! val­tiomiesten
tulisi joskus kohtata to­tuus.
Vain kaJcsi kertaa on Cat^da,
itsenäisenä, julistaulut sodan. Molem-
.mlUa kerroilla oiien" Venäjän kanssa
-samalla-puolella. ; , ....
ÄLKÄÄMME UKfOHTAKO J
Marraskuu saapuu taas. Se;'- on
mulstöpälväkuukausi. Kylminä mar-raskuunpäivinä
me marssimme 'lifliöis^
topatsaiile. Lehdettömien puiden var-;
jossa me ssisomnie punaiset raaja­rikkojan
veteraanien valmistamat
unikot rinnassamme. Kaupungeissa,
kauppaloissa jä kylien hautaus mailla
me muLstamine surulla sodassa kaaftu-neita;'
Toisella puolella maailmaa marras-^
kuu tuo neuvostomaan ihmisille" kan­sallisen
juiilapäivän. Marräskuuh"- 7
päivä on heidän suuri sosialismin
voiton juhlapäivänsä. Mutta meidän
pitää muistaa myöskin se, mitä muu­ta
liikkuu neuvostokansan sydämessä
marriaskuun 7 pnä. Öinä päivänä he
muistavat 10 miij. rakkaimpainsa —
sotilaita, lapsia, vanhuksia, koululai­sia,
taiteilijoita... tutkijoita, urheilljoi-"
ta ja/farmareita — kaiklda niitä jotka
10 vuotta sitten Juhlivat tänä päivänä,
mutta nyt lepäävät haudassa.
Nuo miljoonat neuvostoihmiset
kuolivat meidän puolellamme. Jos he
eivät olisi sitä tehneet olisi Hitler
voittanut. Se olisi merkirmyt loppua
meidän "elämän tavallemme". Yksin-pä
Ohiutshillkin myöntää tämän. I h -
m:skunnan historia ei lepää kuolleena
koulukirjojen kansien välissä. Se elää.
Velkaamme Neuvostoliiton ihmisille
ei voida pyyhldä pois sanomalehtien
valheilla enempää kuin yihaa uhku­villa
puheillakaan. E i viidessä vuo­dessa,
ei viidessä vuosisadaasakaani
neuvostovastaisen vihan kauppiaat voi
pyyhkiä pois Stalingradin muistoa.
STALINGRAD
Stalingrad! Onko kukaan nähnyt
painettuna vihamielisiä sanoja Stalin­gradin
ihmisistä? Oletteko nähnji;
yhtään elokuvaa tai kuullut radiolä-
"KirjeStahngradin asukkaille" tul­laan
lähettämään yli maan -ja sen
lisälcsi jokaista pyydetään lähettä­mään
omia kysymyksiään. Kirje ja
kysymykset lähetetään Stalingradiin.
luetaan siellä ja myöskin vastataan.
YSTÄVYYSKUUKAUSI
Huomattavimmat tapahtumafystä-vyyskuUkauden
aikana tulevat ole­maan
joukkokokoukset, joissa äsket­täin
Neuvostoliitossa vierailleet cana­dalaiset
nuoret kertovat Neuvostolii­ton
nuorten tämän päiväisestä elä­mästä.
Mrs. Etorise Nielsen tulee sa­moissa
tila:suuksissa kertomaan Neu­vostoliiton
naisten ja lasten toimin­nasta,
terveys- ja opetustilanteesta.
Tämän kirjoittaja kertoo havainnois­taan
Neuvostoliiton tieteellisestä työs­tä,,
lääketieteellisistä keksinnöistä, oi­keuden
i^äytästä. hallitusmenetelmistä
ja vaaleista.
Yslävyyskuukausi tulee hyvin tär­keänä
aikana. Aikana jollodn meidäii
maamme tulevaisuus, koko ihniiskun-nan
• tulevaisuus ratkaistaan.Onhan
käynnissä valtava -koko .^maailman
laajuinen taistdij jraul^ii-ja^y^
smamärrykseh puolesta ' -niitä voimia
vastaan, jotka tahtovat syöstä imaail-man
atoinisotaan. Suurin virhe min­kä
Canadan ihmlsev, voivat^: tehdä pn
ajatella', että yoinune tehdä "ihyvin vä­hän
tai ei mitään isoäanyaarän ipöls-tamlseksl;
• -'y •."•'S J
Kirkastuva totuus ön se, että ;pana-da
sijaitsee Yhdysvaltain ja Neuvos­toliiton
välissä ja että näiden kahden
maan välinen atomisota tulisi lakai-semaaii
meidät pois. Mutta me epune
ole enää "avuton siirtomaa". Me
olemme yksi maailman suurimmista
*eolllsuus- ja iauppavaitioiata. Y h ­dysvallat
ja Britannia eivät vjoi koh­data
totaalista sotaa ilman ^Canadan
apua. .•„,',
Toiselta puolen — älkää Unohttako
sitä — jos Canadan kansa toimii so­dan
estämiseksi, sodan Joka merkitsee
itsemurliaa: Canadalle, jos edisfysmie-
Soonxen Jgansallfet-Osate-Pankin
rralondelUsessa katsauksessa" on
ministeri Nyitoppin kirjoitus Suo­men
ja .XeovostolUton välisen
•itftUBPflsnptn)Uksen ^aeiMtyksestä.
iSosba asia OiUiuuiSta»-iofayoltani-jne,
jnlkfd^^nnne r f ä m ^ ^heioäk.
3il jm&ipäivätyn^Jaitnksen mlim
JkokttoaiatBUlftssaan.
V<ime kesäjMUssa Suomen ja Neu­vostoliiton
kesb^en .viideksi ^vuodeksi
tehty-kauppasopimus on luonut edel­lytykset
molempiea analtten väliselle
kauppavaihdpUe^^pi^Ilä. -tähtähnellä.
Piirtyminen |>itkäaikaiseen sopimus­kauteen
yastaajNeuvostpliiton pyrki-
Diyksiä sioinsltelia rulkoimiankaup-pansa
. yleisfin'^^lpussuunnli«lmai^
puitteissa, jojfea,.tavallisesti laaditaan
viideksi vuo^)^. Mutta jiitkäaikai-
.nen sopiinus el vastaa yteinomaan
:Neuvost<4htön ^^ja. Sucmen jkannäl-ta
se on liiöhoollinen seuraus niistä
muutoksista, jotka ovat tapiahtuneet
Suomen Neuvosioliittoon suuntautu-vari
vieiuiuikoköbnptmössa. jä
konerabennustÄoiiisuuden osuus vien-niatämme
• ijfeiivostoliittoön vastaa-kuluvana
-Tuonnä noin :kphnatta osaa
kalkista iöiml^uksistamme itäiseen
naapurimaahan. !Enä. vuoima ^onepa-jateollisuutemroe
-toimitusten vastaa­va
osuus tulee olemaan 40 pros. koho-takseeh
viiiivtiotissuunnitelman vii­meisenä
vuonna eli 1955 70 prosenttiin
Suomen viennin kokonaisarvosta.
Vajsinkln laiva-, mutta niyös konera-:
kenhus .teollisuudelle on sarjatyön jär­jestämisen
kannalta välttämätöntä,
ettÄihahkintaohjelma voidaan pitkäk­si
ajalöl eteet^j^ lyödä kiinni. Myösv
suuria tpimitaiskohteita käsittävät t i ­laukset,
kuten esim. jäänmurtajat, joi­den
rakentaminen kestää useampia
vuosia, edellettävät, että kauppasopi­mus
tehdää^'pitemmäksi ajaksi .kuin
vuodeksi kissallaan.
Näistä sy^tä suhtauduttiinkin
«iinin ym. elintät&^en tavaroiden
tuonti joko kokonaan ;tai huomatta-valta.
x^ta.-sopijnidssnrScaatta turva­taan
moneksi vuode^ eteenpäin. Tfe-mä
seikka on omiaan suuresti helpot»
.tamaan Araluut^atUannpttanuae. Tie«-
suomen t ä h ^ l alusta alkaen ajatuk­seen
pitkäJ^ai&Mi kauPPasoplrtiiU£sen
solmimisesta jsieuvostoiutoh kanssa
myönteisesti V.työlli^.den turvaami­seksi
jaaetaUitepllisuudessa lähivuosien
aikana Sotey^n töide» tultua,lop-puunsucTitetuiksi;'
Mutta pi^^ä^kainen, ka,uppasQpi-anus
on Suomeaie edullinen ei a(^^oas-taan
konepajateollisuuden tuotteiden
viennin kRijij$4ta, Myös tuontipolitiif
kan suliteen on.maalle tärkeätä, jettä
Sfiljan, spkejrA»,,yftkilann(;dtte;lden, ben-dämme
nyt, ettei meidän tarvitse va­rata
niukoista valuuttavaroistamme
siniria punta-'tai.döUariznfiaräi edellä
maimttujai massatavanldoi - tuon»,
tifai, vaan tästä tuonnista johtuvat
maksut voldaah suureta osalta; :hci-taa
ikonepstjateolllsauden Ja j^uutalo- -
Jen;vienniUä .Neuvost^dllttoon. ^Täniä
vienti ei myöskään'Vähennä vapaitten
valuuttojen saantia. .muualta, .koska
pfuutalojemme Ja metdlUteolUsuus-
•tuotteittemme ti»äcdiläjam,.ö^ Neu­vostoliitto.',-
V.:.'::
Neuvostoliiton kaupan valkutukstis-ta
.valuutta tilanteeseemme t^puhutt^
sa voi olla nUel^ildinitoi^^^^ todeta täs­sä
yhteydessä, - m i ^ - t ^
vaihtomme Neiw<»tomton tons^
olluin Suomelle •rtjmekfil" kiilnneIden •
viiden 'y^jo^ftn ptk^ini»- nim*^"omft''^n
valuuttatilanteen kannalta. Aminit-'.
tuina vuosina; olenun^. ibuoneet Neii-vostoliitcsl^
iuilltilaston jtnuka^ v a ­jaat
8ÖO,opo tonnia leiplvUJaa. nUkä
LOBDimTS
Kun -miljoneeri "Idiäsi kuoiinttto.
feellaan.^mnsi:iuin sydämensä beltj.
vän. Hän^kutsuttu laeksensa vaobati
autonkuljettajansa: ]a4iuokasi tälle:
— Ulin Johannes, nyt minun on
pian lähdettävä onatäalle. j^ka ^täee
olemaan-pitempi ja vaikeampi ^
mikään niistä Jonia sinä'<^et ollut mi.
nua kuljettamassa.
:-.r.Niinpä.niin, mutta onhan loihdul
2ista;^tietää. ett^ koKs(^<niatka on ytiu.
mittaista aIamä!Eeä,^'Va8tasi Johamits.!
TAK^nmtcKA
tuonti pääasialllsestt vOn Toltu mak­saa
puutaapUla. ijukäiirinei^^ Joi-lut
.paisko ostaa tämä viljamäärä
muualta kuin l^euvostoliitosta, .oiisl
sen malEsainiseen tarvittu yli .70—75
miij. dollaria vapaina TOluuttoina,lä^
hiimä dollareina. ;.
Suomen ja Nenvostomtnn.to
vaihtpa tarkastaessa on iteldettavai et­tä
molemptenjnältt«ia-tiipnti-''ja^^^
titarpeeV varsin onnäl^eila tavalla
täydentävät toisiaan.. Viljra t«huai-neiden.
yäldlannoitteideii,: i}ehsiinin
yni. vientitucrt^teiden ysBtlkkpi^i.lfc
vostoUitto i i ^ u a a ostaa Sluooiesta n i -
jnenomaan laiypja ja nxiUtafionepä-jateollisuutemme
-tuotteita seik& -piiu-taloja,
joiden vienti on Suomelle
sudraiiainen intiessu Siten vohnme
laajassa mittakaavassa iyhtyä ~Vi^i
mään maasta korkealle Jsaostettuja
liset canadalaiset ^voivat saada kyllik­si
naapufceitaan ja ystäviään tietoi­siksi,
että rauha on mahdollinen, sii­lokin
me voimme eittää hyvin suurta
osaa yhteistoiminnan palauttamisek-
.si, luottamuksen ja , yatävyj'ssuhte.it-ten
lakentamisieksi suurvaltojen Tä^
m e . ^ : : yz/y-
Nämä ovat Caimdan-J^fcuvOTtpliltön
ystävyyskuukauden pyrkimykset. Seh
Jälkeen: kun ori ollut viisi vuotta vai-;
hetta ja parjausta, tulee kuukausi to­siasioita
Ja -.tosiuutisla* neuvostokan­san
elämästä. :Kenenkään ei tule
Jäädä uskoon,;«ttä canadalaiset eivät
enää halua totuutta. Maan laajuinen
innostus. Josta öft'tullut tietoja Cana-dän-
Neuvostolilton ystävyysjäjjestön
tietoon, aikaa'"väimuuden siitä, että
me voimme tatemme saamaan t u ­hansia
ihmisiä'kuulemaan totuutta
Stalingradin roajuäa.
teolllsuustuptteita. Vienthnme, ^Joka
täiiän ea{^£ka .on k&sittänyt mellBehi
yksinomaan vain puunj^ästeita, titUee
täten vähemmän, ykfiipuolisöbsl ja
hemmän alttiiksi suhdanneheilahte­luille,
mikä on terve kehitys.
Kolmen 10,5(H>: hv. Vahthiiisenvjään-i
murtajan BisäUyttämineh Suomto tolf
mitusohjeknaan osoittaa
teknillisesti vaativia naitavia Suoden
teollisuus Jo. voi ottaa suorittaakseen.
Kys^ssä oäeva* • idui^^joide^ ko­neistot
ti^hdään^^^^^^ sähköistetyik­si,
tule\mt;vvästaäajaan^^^:4^ vii­meisiä
saafviituksia tällä alalla:
J<euvos6c*Uttoon suimtiaatuvan
vientimme tplinatais. lisääntyminen
;elkinten^ai«i
j^aikkijiöittien
vijsivupt|ss'opiaujs.-*^^
joitett?ij[en pautäyiff^^^ tätiiX^
t^nöfit»
^n3(ainit«^^
sittäih .60^06 Btd;.-s^^
>kuuäömetiaf:-ii^^
^utitiome^ ^ i i ^ £!deUebn
: ^ l j ^ . s c 3 ) i^
ria • yhteensä 18 id^ii .Jrajplap «eU ^5
wilj. iiJoliartn: äCToätÄX^oi»
tissopänt^tk^n^^i^ldi^^^^^^^^^^
inituksla
inutta-sensljää^
vuosittain."! ^•/'••y;':;!'''r.:^-;^^v'
; Näistä ' h i r t ^ ^ iävia&^^^yii^
N^uyos^ttoOn ; itofittkaan; • kiiijäli
vientimlne krässa' miähin maihin,'
«Minä olenpäättänyt". Sanoi tt
äiti, "että vauvaa tullaan kuts
teetfceksi.'" '
Isasta tuntui nmu ^ ^ e t t e i i ^i
iiSeakttdmalta,'mutta^ viisaana xali.
-fienä hSn ei ryhtynyt Tftistöstaniaan
vaan sanoi:
''Sehän sopii malniostH ^lilinun eoJ i
fämmälnen^tdystäväni öUn^^ j
nette ja nyt tuo ninil tuo iaina haus.
kpja muistoja mieleeni^"
yaUitsi v f i ^ aikaa täysi hUJai.
suos; sit^n vaimo katkaisi sen 'sa.
•noen: •'.•V. /';
•?Mutta%mU»ä luulMiJUn, että^^
tänune hänet ^Aariaksi -mtnun ältin
miikaan".
.kiti: — Minä näin sinun suutelevai
niiorta Alleina eilen alalla;. .
T^ytär: —. Mutta äiti, hän kerta
juuri menettäneensä setänsä Ja ml.
nuti kävi sääliksi häntä.
; iati: — Jos mixiä:, jbtaldn tiedäs
n^n sen mukaan Mnen biisi Jo aikoj:
sitien^pitänyt öUa täysin orpo ja kau'
ka(isemmatkin .ornaiset jp kuolleita.
siiasta^ "sotat^^
; SanDiego, Galif. — iBrittiJälsa
10.000 toimin rahtilaiva John Lyia-sUi
fe9 heiikfaien mläiiistö läkköutui
i^llä viikolla, saatuaan tietää että
latvaan lastataan^^K^ vietävää
sötatavfoaa. .Merimie&et.'jotka ovati
pääasiassa liihduja, kieljäytyivät lähi
temästä laivan mukana merelle jal
vaaitivat että heidät Ifthetetään mi-kuttaan,
Intiaan,'.eikä .Koreaan.
^ Kapteeni T . C . Enos sanoi, että hi-iic^^
ön mahdPton 1^ xaen-miesten..
vaatimuks^roi.'•koska t ^
bTiltilÖinen alus on iSThdyi^a^^ lai-,
ivasiim palveluksesi
BilMiiiin ylipisto
M^^ Tilippiinein armeijan
joukkojen Umoitetaan surmaimetn
ytaltoista Hukbalaluip-iSlffll^^ Batäfl-
.gan maakunnassa ja yäftetaän löytä-
"Staiiinn Thoplston"i^
jatonut 11 Takeinni^s^sa }Vll^ilpuiilp-
:Vu<n?en rinteellä noin 10 mali^ itSäo
linnakaupungista. .Takavariköiduis-
-te':, äsiäkirjpista; saniptaan seIvitiDe«a
;^tä 3p opiskelijaa öil siiorittanut äs-kettäin
tutkintonsa. . *;
yaah uiupäostaa: lisäyksen ivientiiniitt
yleferisä. Tämä taas on • käynyt mah-
^öiiiseksi ensi kädessä xuetaUitirolli-fuiitemnxe
sodanjälkeisen ekspansion
kautta, kun yastälsuudesiBa tämän
uuden viennin avuite'yöimmfe ralipit-taa!
hupnmttafvaita.osalta ellntar^-
k^ideii ja xaäka-alneiden'tuontia, va-paUtuii
vastaavasti vapaita valuuttoja
muitten maalle tätkeltten luotteiäa
tuonnin lisäämiseksi niuista maista
mmm
rauksiakin kanssaihmistemme hy­väksi"
sanoi Morrison unhoittaein kui- hetystä, joka on kohdistettu tätä san-karikaupunkia
vastaan? Kirjoitiisko-nemestarit,
jTittäessään myrkyttää
mielipiteitä, epäilevät kosketella mei­dät
pelastaneen sankarillisen kaupim-gln
muistoa, kaupungin, jolle Britan­nian
kansa lahjoitti kultaisen mie­kan.
,
Mitä Stalingradin ihmiset ajattele­vat
meistä nyt kahdek&vi vuotta
Stalingradin taistelun jälkeen? Ovat­ko
he merkirmeet Canadan kaupungit,
joita he tulevat pommittamaan äto-mipommeUla?
Ovatko he unohta­neet.
että-Tashkentin Ja Novossibirs-
Idn pojat kaatuivat liittolaisina Hali-faxin,
Oshawan ja Nanaimon poikien
kanssa? Rakentavatko he kiireelli­sesti
tankkeja miu^atakseen meidän
kauniin'maamme?
Tulevan marraskuun aikana hyvin
monelle canadalaiselle tulee mahdol­lisuus
tehdä nämä ja monta muuta
kysymystä. Marraskuun 5 päivästä
joulukuun 5 päivään cn Canadan-
Neuvostoliiton ystä vyyskuukausL
Elaikkialla missä kokouksia järjeste­tään,
tulee Canadan-Neuvostoliiton
tenkin sanoa, että . . . Britannia on
vieläkin kapitalistinen maa.
. . . J . K, Snagsby (lontoolainen sa­tamatyöläinen,
aamulla herätessään
vaimolleen): " . . . E i minua mikään
vaivaa. Minussa on vain tapahtiuiut
mielentUan muutos ja siinä kaikki."
"Minkälainen mielentilan muutos",
hysyi :vaimo? ''Tahdotlto .sinä vakuut­taa
minulle,' että iiyt et enää työsi
päätyttyä, pistäydy oluttuvassa"
"Ei sitä", sanoi Snagsby hätäisesti.
'•Mutta minä menettelen Morrisonln
neuvojen mukaisesti Ja omaksun toi­senlaisen
katsantokannan pomoa, s i ­tä
rakasta ja hentomielistä sielua
kohtaan." . .,
" S i n ä et puhunut hänestä näin ei­len
aamulla" huomautti vaimo . . .
"Minä sanon sinulle J . K. (sosialismis­tasi):
"Ajattele sitä päivän kuluessa.
Jos olet vielä työpäivän päätyttyä —
jolloin selkäsi on miltei poikki — sitä
mieltä, että . tämä on sosialistinen
maa, silloin voit viedä minut Eton
klubille illalliselle. Jos joku miljonee-reistä
esittää siellä ^vastalauseen, niin
sano hänelle, että sinäkin olet sosia-listikaveri,
joka on läpikäynyt mieli­alan
aatteellisen muutoksen." — Mel
Colby, Canadian Tribune.
ystärien >lulistys kehoittamaan cana-dalaisia
murskaamaan "vihatkaa
Venäjää" sulun Ja puhumaan suo­raan
Stalingradin ihmisille.
Nykypäivinä, Jolloin kaikilla kapi-talisrpin
hallinnon alaisessa maail­massa
lietsotaan sotahysteriaa oikein
olantaiiäa, on korkeassa Inirssissa sel­laiset
pontevat iskulauseet kuin:
"Byssä hyökkää, "ryssä uhkaa" ja
muut samantapaiset.
Mutta koska ei voida osoittaa, että
se .olisi missään hyökännyt, nihi väi­tetään
kuten se entinen mies akas­taan,
että eilel se tee ^nitään pahaa
niin se kuitenkin ajattelee tehdä.
Esim. K o r e ^ asiassa kapitalistinen
sotalehdistö pauhaa kiiolä suui^elissä.
kuinka •• Neuvostoliitto on siellä hyök­kääjä,
vaikka ei. viem.; tähän päivään
asti ole löydetty sieltä yhtältään ve­näläistä,
ei sotilasta eikä siviiliä.
Amerikalaisten taas sanotaan olevan
siellä vapauttamassa Korean kansaa,
kim Amerikan armeija tappaa kym-menintuhansin
korealaisia, sotilaita
ja siviilejä — naisia Ja lapsia — ja
hävittää tuhkaksi kaiken mitä korea­laisilla
on ollut.
Oilceuden mukaisia jos. oltaisiin,
niin olisi sanottava, että amerikalai-set
Korean pyövelihailitsija Rheen
kanssa vapauttavat Ko];!eaa korealai­sista.;
Mutta jättäkäjämme Korea, sillä jo­kainen
vähänkin ajatteleva' Ihminen^
alkaa jo olla selvillä mikä sidlä on
kysymyksessä, että kysymys Koreain
vapauttamisesta Yhdysvaltain" suur­bisneksen
riistokentäksi ja sen sota­voimien
tukiasemaksi.
Siirtykäämme nyt taiicostamaan
minkälaista on se paljon puhuttu
"ryssän sotavaUnistelu" ja Yhdysval­tain
'kauhan turvaaminen",
Aivan viime aikaiset uutiset ker­tovat,
kuinka Neuvostoliitossa on
aloitettu kahden jättiläismäisen voi­ma-
aseman rakennttstyiöt. Toinen
rakennetaan Stalingj»diin ja toinen
Kuibysheviin,^ .molemmat käyttämään
Volgan vesivoimaa.
Nämä molemmat voima-asemat t u ­levat
olemaan niaailman suurlmmart.
valmistaen kumpikin noin 10 bilj.
kilovattituntia vuodessa käytettäväksi
kuivien maa-'aluelden kastelutarkbi-tukslin,
tehtaitten, rautateitten yxa.
laitosten sähköistämiseen.
Tämä Jättiläistyö aiotaan suorittaa
viidessä vuodessa erikoisesti tarkoi­tukseen
valmistetun koneiston avullal
Kaivaus esim. suoritetaan sellaisilla
"pikkulapioilla". jotka _nostavatr ker­ralla
14 kuutiometriä maata. _ "
"Toinen jättiläismäinen työ! an aloi­tettu
Turkmeniassa, missä rakenne­taan
lAQO km. pituinen kanava. Se
alkaa Amur-joesta, Amur-I>arjas'ta
Siperiasta, kulkee haUd Kara-Kumin
eräabaan Ja päättyy Kaspianmeneea
E;rasnovodskin luona. Kaikki tämä
aiotaan tehdä 6 vuodessa. Mainitta­koon,
että JSiiezin kanavan rakennut
(166. km.) kesti 11 vuotta Ja Panaman
kanavan (81 km.) 10 vuotta.
Varsinaisen pääkanavan lisäksi kai­vetaan
l^^^D^kastelukanavia. Joi­den
avulla' esim. Kara-Kumtin efä-maasta
t^idfuln 7,000.000 hehtaarin
laajuiset alueet laidunmaaksL lisäk­si
istutetaan suojametsää asuttujen
senttijen ympärm
alueelle Jä likkennäaämusei^ suiuia
sähköyplma-asonia'.. '
K;aik]d :tätnä a^tJE^
si vuoteen 1957 laenhe^
Kun yiela ' jn^äi^ Diaeppertn
uuden suuren sähkövoiauilai^
kanavan . rakennusko jakäynnissä-oleva;
suojametsän: ristutu^ ; laajoiliä
EiuroopEua piuolei^.yen^^
iJä.atoajueilla ~ pujbu^titäkaa
alia kaitddtoia i t a i^
rakennustyöstä jaiuuden(iai^tami-sesta,
nihJ on meiiiä jdiod!^
va niillplnk$ian
suuresta ja.nopeassa ; t a ^ ^ iapah-tuvasta
.luo!va6.ta, j»laeb;l^tuibyi^^
' Kaiken täznänJarkoitu^
hottaä NeuvpstolUtön elinta­soa
ja tehdä inaa mjiaiyttäyäinrtiäkai
asua. Ji^tä i^^ini^teh^c^
SeUäisia oi^^t n^
tavarusteint"! ••••^ ••'^•':'V^'
Entäs; imitä. itehdää|i
yleensä tJ8;n konKOAui^^
olCTissa n t e l s s ä ? ' _ -V
isuinka' r niissä:':' ; valmistaudutaan
'tturvaaniaan raiohaa ja ^hyvinvoin­tia?'?'::,>•
' w'-.V;^:/::/-
Se tapahtua; vtdnii^tt^^
pommeja, vetyp(Uiuneja ja niuita; sa­laisia
mxain^
tarvitse rajoittua nitistämään-iinni-^
sistä faenk^ ykSlbellert,. ei ^ies .kjnqft-menittähi
ja sadottain k e n a l ^^
vaan- hpti tttfetng{nvjk-^T^^ tu­hansin,
. a a m ^ j ^ U ^
kaupungit ja kylät sav^vikdi rautdb-kasoiksi
muutaihis^ ' ^cdämtel^ jä
minuuteissa. . : j
BiljicKmia j a t a ^ i n i j o o i^ kuiteh
olette Toineet kaltesta tästä ylpeile­vistä
kapitalisUteiidi^
esim. tämän vuc>den aika^ iharshäl-loiduissa
Atiitotin. sppfini^ JBit^
röbpassä; samoiiä inidjrsra
Canadassakin. luondettU; Vtidysval-tain
suurbisneksen znäaxäyksestä so­tavarustelun
Usäänilseeii.
Sämaian aikaisesti Yhdysvallat nioo'
dbstaa' - uusia ja =..uusia; tukiasemia
'!räuhän turvaaibteeksi'' kaikkialle is
^nibhäplhisimn^ 'ybd;;s-valtoja:
mutta l^euvpstbUittoä.
ja kun Neuvostoliitossa — sitä mfi-kaa'
toin maan sähkijistämis- teollfe-ttjttamis-
jai ina,anyiljelyksen tuotta*
vanmiiksi.saamissuunnitelinat edist;:'
vät — ellnkiKtannukset laskevat, ta-j>
alituu Amerikan suurbisneksen luM-läysväUan
alaisissa maissa Jatkuvaa
elinkustannusten noitua.
: lavallisen ihmisen .rasvanahksises
.tyiäoiehen ja talonpojan, onkin byvin
Vaikea kaikkea' edelläinaiiiittua va*
talUessaan käsittää, että laajat rau-hmioniaiset
takennustyöt, omn
munttamix^n ovista aroista hedel-malliseksi
viljelys- ja; karjanhcrfto-maaksi
Ja yleensä kantoi hyvinviäs-niii
köhöttamisekiä eimen näkmättö-mäh
valtavat jättiläiBtyöt, ovat "rys-sieh
so^vfui^stelua"
rYhtä.TVai^ea» seW,
eM^^^^atomlponunlTOTastoje kerääud-nen;
vaikka se tapahtuu^YhdysvalloiS'
sav <mf^tihan
v' iultenkto}on,'cttä^t
mistetaan p(»tutneja'."rä^ turvak­si?^
ja. Venäjällä: l e v e^
"{»ptiis: vartoi^ Jos siotal^steriaa liet­soviin'axneriki^^
suurbisnekset
rääiUtMvfin on^^^^
-'I5?ökanMa ja yleensä k a ^
ci a l l a i ^ asioiden päälaelleen aset-telemlsilla
v enää indtaikaan voida s^
icoittaä j a siksi väitnaian jokaiDfl
hncjlehtlildn aiiiä;^; fe^^ panee pon
inerkkiiisä :iauhai?a^aklr3afln ja
tyy':niibfai>:^jptte vaativaa VomU
])annäiah. joka maassa^ kaiken aseis
tiikseij vähEotfioiistäV l^ökkäyksfl
Jdfelläailstä, 1 ^ sensijaan rauhan
couaisen; raivaustyön' lisääniist
fcäi^n hyvinvoinnin kohottamiset:
_Ei pommeja mutta leveämpää ^
pää! — KulkurL