Vapaus, August 16, 1949

              Bivu 2 Tiistaina, elokuun 16 p. — Tuesday, August 16
(UBEKTT) — Zndependeni UM*
Qrgan of Fiimlah Casadtua, X»-
Ubllsbed Hor. 6tb 1917. Attthailzed
M secoiul c l a » znall by the Poct
Office Department, Ottawa. Pub-llabed
thrice weeUy: T u e a d a y a ,
Tbundays and Satardaya tff Vi^MUia
PubUshiög CcmqMuay Ltd.. at 100-108
Bm Bt W.. Sodbury. Ont.. Canada.
Telepbonea: BiMtaaM OfOea *-4Mi.
Edttolal OtOee 4-496». Manatrr
m.8vaaL »ttorW.ttltmd. MUUif
addm» Bo» Budfamy, 0°*««<<>-
TranalatbBi free of eliarge.
TILAUSHINNAT:
Canadaam: 1 Tk. «•(» « kk. 3 ^
S kk, 3JC0
YbOjtnSkia»^: 1 vk. 740 « kk. S «>
1 Tk. 7 M 6 kk, 429
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Huomenna täyttää. •Web6ters C o r -
nersissa Svante Sukanen 74 vuotta.
Parhaat onnittelunime korkean Iän
saavuttar.eslle päivän s a n k a r i l l e!
Murhia ja ryöstöjä vastaan
Päivälehdet ovat täynnä kuvauksia murhista, raiskauksis­ta
ja ryöstöistä — kunnes tulee vietellyksi uskomaan, että hy­väksymällä
Atlantin paktin ja Marshallin suunnitelman, me,
olemme tuottaneet maahamme myös amerikkalaisen kängste-rismin.
Näin kuvaa huolestuttavassa määrässä pahenevaa
rikostilannetta Torc^tossa ilmestyvä Ukrainian Canadian
lehti.
Eikä tuo terävä nuoli mene paljoakaan maalinsa ohi.
Marshallin avun ohjelma on tuottanut työttömyyttä ja yleistä
epävarmuutta toimeentulosta. Atlantin pakti on tuonut tul­lessaan
korkeapaineista sotapropagandaa "kylmän sodan"
kuumentamiseksi. Kaikki tämä muodostaa tilanteen, joka
siittää, synnyttää ja kasvattaa rikollisuutta — ja mikä pahin­ta,
juuri nuorison keskuudessa.
Sitäpaitsi täytyy surulla tunnustaa, että sensationälkäiset
keltaiset sanomalehdet suorastaan kiihoittavat taloudellisten,
poliittisten ja muiden syiden perusteella epänormaaliseen mie­lentilaan
joutuneita ihmi.siä rikoksen tielle kun ne kirjoitta­vat
sivukaupalla jännärikertomuksia murhien, ryöstöjen ja
raiskausten yksityiskohdista, syytettyjen elämäkerroista, r i -
koshistoriaista ja käyttäytymisistä sekä heidän nautinnois­taan.
Eikä tässä kaikki, sillä Marshallin avun ja Atlantin paktin
mentaliteetti on edelleen huonontanut halvan roskakirjalli­suuden
laatua, missä murhat ja ryöstöt sekä sairaaloiset suku­puoli-
ilmiöt saavat toisinaan vieläkin vulgaarisemman ja ylis-tävimmän
luonteen kuin päivälehtien palstoilla, joiden täytyy
jossakin määrin rajoitetun tilansakin takia jättää "viimeisen
sanan" sanomatta. Samoin suurpääoman kontrolloima eloku­vateollisuus
on läpeensä turmeltunut. Jos se ei esitä "taiteen"
nimissä jotakin sotapropagandaa tai vihan lietsontaa sosialis­tista
maailmanosaa vastaan erikoisesti ja kaikkien maiden
työväenliikkeitä vastaan yleensä, niin sitten esitetään arvot­tomia
jännäreitä, kiihoittavia rikosfilmejä ja yleensä sellaista
roskaa, mikä on omiaan johtamaan heikompia ihmisiä epänor­maaliseen
elämään ja rikosten tielle.
Kun tämä lisätään siihen valitettavaan tosiasiaan, että ei
juuri nimeksikään käytetä yleisiä varoja kansanomaisen kult- c
tuuritoiminnan, soiton, laulun ja muun taiteellisen harrastuk­sen
edistämiseksi laajojen kansanjoukkojen keskuudessa, eikä
valtavia kansanjoukkoja terveeseen elämäntapaan auttavan
amätööriurheilun kehittämiseksi, niin mitä sitten voidaan oi­keastaan
miiuta odottaa kuin rikollisuuden lisääntymistä?
Ajatusten kontrolli, työväenliikkeen terrorisointi ja kiih­kokansallisuuden
pohjalla tehty sotapropaganda sekä joukko­mittainen
työttömyys ja turvattomuus, aiheutti yleisen rikos­aallon
kaikissa fasistisoituvissa Euroopan maissa ensimmäisen
ja toisen maailmansodan välillä.
Ja jos meidän maamme mielii kunnialla selviytyä nyt
nousevasta ja kehittyvästä rikosaallosta, silloin on julistettava
sota työttömyyttä jä taloudellista turvattomuutta vastaan.
Epäterveellisesti vaikuttavan sotapropagandan asemasta on
päättävästi käännyttävä rauhan tielle, jä rikoskulttuurin ase­mesta
lehtien palstoilla, kirjoissa ja elokuvissa, on varattava
kansanjoukoille, nimenomaan nuorisolle mahdollisimman laa­jat
ajanviete- ja itsekasvatusmahdollisuudet kulttuurisen, ur-heilulli.
sen ja poliittisen toiminnan piirissä. Sotaa rikollisuut­ta
vastaan ei voida käydä menestyksellisesti, ellei sitä käydä
niiden olosuhteiden poistamiseksi, jotka rikollisuutta siittävät
ja kasvattavat.
Kiina ja me
"Kun ympäri käydään niin yhteen tullaan" voitaisiin sa­noa
niistä uusista kannanotoista, joita erinäiset suomenkieliset
sanomalehdet joutuivat merkitsemään Yhdysvaltain hallituk­sen
"valkoisen paperin" julkaisemisen jälkeen. Esimerkkinä
mainittakoon Port Arthurissa ilmestyvä "Canadan Uutiset" ja
Torontossa ilmestyvä "Vapaa Sana", jotka molemmat ovat
takavuosina puolustaneet Chiang Kai-shekin mätää diktatuu-rikomentoa
niin, että "joka kynsi kylmeni", kuten lausussa
sanotaan.
Mutta nyt on ääni muuttunut. Molemmat yllämainitut
lehdet ovat vuosikausia kestäneen vastaanhangoittelun jäl­keen
tulleet Chiang Kai-shekin suhteen samalle linjalle missä
Vapaus on o l l u t jatkuvasti. Tervetuloa tässä asiassa, demo­kratian,
oikeuden ja totuuden puolelle!
"Canadan Uutiset" viittasi toimituskirjoituksessaan sii­hen,
että "Yhdysvallat ovat päättäneet jättää Chiang Kai-she«
kin hallituk.sen oman onnensa varaan" ja lisäsi siihen omann
mielipiteenään: " J a aika oli .se jo tehdäkin", kuten se olikin!
Toronton Vapaa Sanan kesätoimittaja (jota ei luonnolli-jfestikaan
voida pitää henkilökohtaisesti vastuunalaisena leh­den
aikaisemmasta kannasta Chiang Kai-shekin puolesta) jul­kaisi
pitkähkön toimituskirjoitukse;n Yhdysvaltain "valkoisen
paperin" johdosta j a totesi, että ". . . Chiangin hallitus oli
rappeutunut sellaiselle rappion tasolle, että kansanvalta sen
väkivaltaisissa käsissä t u s k in olisi voinut painua alhaisempaan
tilaan . . ." Lopuksi Vapaa Sana lausui: "Yhdysvallat, työn-täe.
ssään miljoonia dollareita Chiangille, on ollut tietoinen
noista syistä. (Kuten piti olla Sen ohjelman kannattajienkin
— Vapaus). Amerikassa on totuttu luottamaan dollarin voi­maan,
mutta tuo luottamus on saanut Kiinan tapahtumista
vakavan kolahduksen . . ."
Näissä oikeissa johtopäätöksissään Vapaa Sana tulee asial­lisesti
samalle kannalle Toronto Daily Starin kanssa, mikä
lausui: "Traagillinen seikka on se. että Yhdysvallat on saanut
vastaansa niiden ihmisten (kiinalaisten) vihamielisyyden yrit­täessään
pelastaa sellaiset hallitsijat, joita kansa pitää viholli­sina.
Tämä epäonnistuma on todistus, jos todistusainehistoa
tarvitaan, kuinka järjetöntä on tukea kaikkia ulkomaiden
hallituksia vain sen perusteella että ne ovat kommunismivas-taisia
. . . Valkoinen paperi on mainio siinä, että se tunnustaa
"menneisyyden \'irheet, se ei ole kokonaan vakuuttava tulevan
Kiinan ohjelman suhteen . . ."
Mutta kun tunnustetaan Y^hdysvaltain hallituksen virheet
Kiinassa, niin s i l l o in avautuu eteen koko sarja muita kysy­myksiä.
Ensinnäkin tämä Kiinan virhe maksoi Yhdysvaltain
veronmaksajille valtiodepartmentin omienkin tietojen mu­kaan
suunnattoman rahamäärän, yli $2,000,000,000. Ja Kiinan
kansalle se ailieutti miljoonien ihnaishenkien menetyksen.
Rakennustoiminta
vili(l(aaniainen
Rouynissa, Que.
R o u j n , cjuc. — re.'-v-ei.set täältä k u l ­ta-
ja /.uparipjrukalta! Kyllä täällä
c n vielä .suomalaisia vaikka kaikki
näyttävät .sulkeutuneen laiskanlin-naan.
sa, mikäli on kysymyk.se.ssä V a ­pauteen
kirjoittaminen.
K u u m u u t t a ja matoja — niitä on
.-iittänyt m'-idänkjn osallemme. Sa­detta
olemme saaneet tyydyttävästi,
jo.s;a yleisen kä.sltyksen mukaan l a n ­keaa
aa«io papeille. Kenenkähän t i ­l
i i n ne madot olisi pantava? Papit
rukoilevat kuivuuden vallitessa sadetta
— vapaaehtoista maksua vastaan —
että Jumala lähettäisi k a i k i l l e vlritis-lävää
sadetta.
H i l j a t t a i n k e r r o t t i i n minulle huvit­tava
tositapaus mainitusta saderahan
keräämisestä. Kierreltyään lähiym­päristön
farmiseuduUa oli kerääjä v i h ­d
o i n k i n tavannut erään f a r m a r i n k o ­tonaan
j a esittänyt asiansa.
" O n k o k a i k k i naapurini antaneet?"
kysyi farmari.
••Varmasti k a i k k i ! " vakuutti kerääjä.
"Siinä tapauksessa minun el t a r v l t -
.sokaan antaa, sillä eihän jumala voi
siellä korkeuksissa o l l a n i i n tarkkakä-t
l n en vedenla-skutöissään, että Jättäi­si
m i n u n 50 eekkeriä käsittävät pelto-tlJkkunl
i l m a n vettä."
K u n vettä sitten s a a t i i n n i i n sai tä­mäkin
far-Tiari siitä osuutensa vaikka
ei maksanutkaan rukoilemisesta' m i ­tään.
Tänne piti järjestää postin k o t i in
kantaminen heinäk. 1 päivästä laskien,
m u t i a siitä huolimatta täytyy meidän
käydä;vielä postitoimistosta hakemas­sa
postimme. Sellaisia ne ovat her­r
a i n lupault-tet Ja kiireet.
Nyt kun rakennustarvikkeiden saan­ti
c n h i u k a n väljentynyt, on raken-nu.
stoiminta perin vilka.sta kaksois-kaupungcissamme.
Uu.sia taloja nou-
.sce kuin sieniä sateella, mutta s i l t i ­k
i n kerrotaan asunnon s a a n n i n olevan
kovin vaikeata. Monissa tapauksissa
a l l e k i r j o i t e t a an vuokrasopimus r a k e n ­nettavista
a.sunnoista Jo s i l l o i n k u in
ryhdytään perustustöihin. — P a r m a -
r l n n a .
Nämä seinät Jäivät vain jälelle kun Williani Johnsonin asanto Lake WiIcoxissa, Ont, paloi porolcsi.
Alan Winnington: • n •
uudestisyntymisen
Kananmunien vienti
Suomesta ei toistai­seksi
kannata
H e l s i n k i . — (S-S) — K a n a n m u n i en
h i n t a on la.skenut suuresti ollen nyt
h y v i n k i n kohtuullinen varsinkin jos
muistetaan, mitä munista pyydettiin
vuosi sitten. Ulkomaiseen v i e n t i i n el
meillä k u i t e n k a a n ole mahdollisuuk­sia,
s i l a englantilaiset tarjoavat n.
100 mk j a saksalaiset l l B n i k k i l o l t a,
j o l l a h i n n a l l a tuottajat eivät katso
voivansa ryhtyä vientiin. Näin var­s
i n k i n siksi että vientimunat olisi vie­lä
huolellisesti lajiteltava j a p a k a t t a ­va,
joka k a i k k i nostaa kustannuksia.
Kotlmaa.ssa tuottajat saavat nykyään
munista 150—155 mk. k i l o l t a.
Sodan edellä maastamme vietiin
munia 10 m i l i . kg v u o s i t t a i n . Nykyään
kanakantamme on jokseenkin yhtä
suuri k u i n r a u h a n aikana. Mitään var­sinaisia
varastoja ei kuitenkaan ole
syntynyt, sillä kananmunien kotimai­nen
kulutus on kasvanut entisestä.
Uusia kauppaneuvotte­luja
valmistellaan
Suomessa
H e l s i n k i . — <S-S> — K a u p p a - Ja
teollisuusministeriössä suoritetaan
parhai"laan valmisteluja useiden u u ­sien
kauppasopimusneuvottelujen a l ­kamiseksi.
K a i k i s s a tapauksissa on k y ­symys
säännöllisten kauppasopimus­ten
-solmia misesta jälleen vuodeksi
eteenpäin.
U n k a r i n kanssa aloitettavat neuvot­telut
koskevat ensi vuotta. Norjan ja
Suomen välinen kauppasopimus päät­tyy
marra.skuun 1 päivänä, josta ajan­kohdasta
lähtien on tarkoitus solmia
uusi sopimus. Lokakuun 1 päivästä
alkaa uusi sopimuskausi Jugoslavian,
Tshekkoslovakian ja Saksan Itä-vyö-hykkecn
kanssa.
I s r a e l in kanssa parhaillaan käyvät
neuvottelut jatkuvat yhä. etkä niiden
kulusta toistaiseksi ole k u u l t u mitään
uutta.
Brittiläinen s a n o m a lehtimies
Alan I V i n n i n ^ n oli Kiinan Kan­san
Vapausarmeijan mulcana 16
knnkautta ja silminnäkijänä Kii­nan
Tallankomouksen ratkaisevim-missa
taisteluissa. Seuraavassa ar­tikkelissa
hän kertoo Kansan va­pausarmeijan
voiton perusteista.
O n p a l k a l l a a n sanoa, että Kansan
vapausarmeija on v o i t t a n u t Kiinassa.
Se on tarpeellista siltä syystä kcska
olen huomannut eräitten lehtien pu­huvan
K u o m l n t a n g l n a r m e i j a n vasta­iskusta
Ja j o t k u t A m e r i k a n hämärä­miehet
yrittävät saada lisää dollareita
heittääkseen ne K u o m l n t a n g l n rotan-reikään.
K i i n a n mannermaalla ei t u l l a enää
suorittamaan vakavampia taisteluita.
Ehkä muutaman t u n n i n , t a i k k a muu­taman
päivän taistelulta Joissakin
erillisissä kaupungeissa, mutta lopuksi
sota o n strategisesti voitettu.
V a i n noin puolitoista miljoonaa so­t
a a n kyllääntynyttä Kuomlntangln
pakko-ottolaista, Joilta puuttuu kan-isain
kannatus, on neljän miljoonan
erinomaisesti varustetun kansanfcais-t
e l i j a n , Joista j o k a i n e n heistä bn va­paaehtoisesti
liittynyt taisteluun,
edessä Ja kansa ottaa k a i k k i a l l a K a n ­san
vapausarmeijan r a i v o i s i n suosion-osoltuksein
vastaan. Kuomlntangln
päivät ovat päättyneet.
Vajaa vuosi s i t t en K a p s a n vapaus-armeija
oli numerollisesti ja aseis­tuksessa
heikompi kuin Kuomiritän-g
i n Ja sen hallussa oli vähemmän
kaupunkeja.
M i n u l l a oli onni seurata yleishyök-käyksen
valmistelua j a ssn toteutta­mista.
Tämän viisi kuukautta kestä­neen
ylelshyökkäyksen tuloksena o li
K u o m l n t a n g l n armeijan pirstoami-nen,
joka muutti K i i n a n ja koko
maailman voimien tasapainon.
Salaperäisiä j u t t u j a o n levitetty s i i ­tä
miten K a n s a n vapausarmeija suo­r
i t t i hyökkäyksen "venäläisten anta­m
i l l a a s e i l l a " taikka j u t e l l a a n " k i i n a ­laisten
salaperäisistä s i e l u i s t a ".
E i hyökkäyksessä mitään salaisuutta
o l l u t . Jos haluatte nähdä j o t a in s a l a ­peräistä
n i i n menkää elokuviin j a k a t ­selkaa
Charlie Chania.
K i i n a s s a ei ole venäläisten aseita,
mutta paljon amerikkalaisten, cana-dalaisten,
japanilaisten Ja brittiläis­ten
aseita. K u l j i n eri p u o l i l l a K i i n aa
amerikkalaisella jeepillä, joka käytti
amerikkalaista gasolilnla. Siellä o li
tapana sanoa aseista, että ne ovat
" M a r s h a l l i n lahjoja Kuomintangin
välittäminä".
Mikäli tulee kysymykseen k i i n a l a i ­sen
luonne, n i i n havaitsin sen v a in
tavalliseksi, enemmän englantilaista-paiseksl
kuin englantilaiset ranska-laistapaisiksi.
Heillä on voimakas
huumorin t a ju Ja heidän vitsinsä ovat
k u i n parhaat länsimaiset. He t u p a ­koivat
paljon j a juovat. Yksinkertai­s
i n k i n talonpoika omaa miellyttävän
luonteen Ja k a i k k i ovat kohteliaita.
Se minkä nämä työläiset ja t a l o n ­pojat
ovat voittaneet — ]'a se on h i s ­toriassa
verrattavissa Venäjän loka­k
u u n vallankumoukseen 1917 — on
voitettu vaikeassa taistelussa. H u o l i ­matta
siitä että he ovat saaneet tavatr
toman paljon välineitä, n i i n se e i k i i i -
tenkaan riitä kuin murto-osaltäan
tyydyttämään sellaisen suuren armei­j
a n k u i n K a n s a n vapausarmeijan tar­peet.
V a i n koko vapautetun alueen kan­san
y k s i m i e l i n e n kannatus, äärimmäi­sen
hyvä harjoitus Ja kommunistipuo­lueen
erinomainen johto ovat tehneet
tämän suuren voiton mahdolliseksi.
K o k o viime kesän kaupungeissa Ja
kylissä tapasin n a i s i a ryhmtltäin i s t u ­massa
varjossa kehräämässä j a v a l ­mistamassa
kenkiä. Ympärillä hää­räsi
auringossa ruskettuneet lapset.
Jättiläismäinen tuotantoyrltyksellä —
uniformutehtaista pieneen kylätuo-tantoon—
Johon melkein koko kansa
t e m m a t t i i n mukaan s a a t i i n K a n s an
vapausarmeija paremmin puetuiksi
k u i n W a l l Streetin rahoittama K u o ­m
l n t a n g l n armeija. (USA k u l u t t i 6
b i l j . d o l l a r i a Chiang K a l - s h e k i n a r ­meijan
pystyssä pitämiseksi.)
M i l j o o n i a topattuja talvisinelleltä,
karvalakkeja, karvakenkiä valmistet­t
i i n . Suuret kasat vaatetavaraa ke­rääntyi
varastoihin. Niitä näki k a i k ­k
i a l l a . Jokainen tehdastyöläinen k i l ­p
a i l i j a y r i t t i saada "työn s a n k a r i n"
nimen.
Samaan aikaan K a n s a n vapausar­meijan
sotilaat saivat viimeisteltyä
harjoitusta. K a i k i l l a aukioilla nämä
ruskettuneet nuorukaiset, pääasiassa
maata saaneiden talonpoikien pojat,
aamuhämärästä lltapimeään, olivat
r u u m i i n h a r j o i t u k s l s s a taikka t u t k i ­massa
sotilcistaktiikkaasekä harjoit­tamassa
l u k u - j a kirjoitustaitoa.
Ikkunastani näin kaiken päivää
k u i n k a käsikiranaatit lensivät kaarella
Ilmassa ja räjähtivät. Harjoituksiin
k u u l u i myöskin k a r t a n t u t k i m i n e n j a
hyökkäystaktiikan yksltyiskohtai s e t
selostuikset. Jokaisella sotilaalla o li
oikeus sanoa miten hän uskoisi p a r ­h
a i t e n tehtävänsä suorittaa. '
K u n K a n s a n vapausarmeija hyök­käsi
n i i n se tapahtui uskomattoman
nopeasti, rajusti j a odottamattomiin
kohteisiin. M u k d e n i n a v a i n o l i C h i n g -
chow, mutta K u o m i n t a n g i n Johtajat
eivät uskoneet, että k e n r a a l i Liin Piao
kykenee keskittämään tarpeeksi p a l ­j
o n voimia kaupunkia vastaan vissinä
a i k a n a . He eivät ottaneet huomioon
satojen tuliansieri talonpoikien k a n ­natusta
Ja C i i i a n g c h o w n v a l l o i t e t t i in
salamannopeasti. Sen johdosta myös
Mukden kukistui.
M a n tämän .jälkeen K u o m i n t a n g in
pohJois-Kiinassa oleva kenraali Pu
Tso-yi sanoi toisille seuraajilleen, että
K a n s a n vapausarmeijalta ottaa kolme
kuukautta ennenkuin se pääsee P e i -
plngha j a T i e n t s i n edustalle. Kansan
vapausarmeija alkoi p i a n m a r s s i n 600
m a i l i a y l i v u o r i en Ja a a v i k o i d en huo­noja
teitä p i t k i n . A r m e i j a n kärkijouk­ko
marssi viimeisen 75 m a i l i a 24 t u n ­nissa
j a Iski F e i p i n g i i n kuusi viikkoa
ennen kenraali- P u T s o - y i n "määrä­a
i k a a " .
F u oli s i l l o in vuoteessaan. Hänen
työpöydällään bli radiotieto, jossa t i e -
d o i t e t t i in K a n s a n vapausarmeijan l e ­päävän
leirillä Suuren m u u r i n luona
Hslfengkown lähellä.
M u u t a m i e n päivien kuluessa P u n
armeija oli'lyöty pirstoiksi j a alkoi
neuvottelut vanhan pääkaupungin a n ­tautumisesta.
Kuluvan,^yj4.oden helmikuussa C h i -
ngchown ja Hsuchown taisteluissa
r a t k a i s t i i n I^oko sodan kohtalo. J a n g -
tsen ylittäminen oli luonnollisesti
välttämätön, mutta t i e d e t t i in sen ole­van
pienen te|itävän. Lopun K i i n an
miehlttäml%ksi k i i l u u paljon aikaa
sillä marssit täytyy suorittaa j a l k a i ­sin,
mutta v i h o l l i s e l l a e i ole olemassa
enää joukkoja, jotka voisivat vaka­vasti
vastustaa etenemistä.
Kysymys Formosasta ratkaistaan
aikanaan, m u t t a sodan r a t k a i s u u n s i l ­lä
ei ole mitään tekemistä.
K i i n a l a i s e t ovat varuillaan ulko­maalaisten
voimien sekaantumista
vastaan. Sitä K u o m i n t a n g i n johtajat
toivovat. Kiinassa el kukaan usko,
että maan sisällä taikka edes koko
maailmasta-löytyvän sellaisia voimia,
Jotka voisivat • kääntää ajan taakse­päin
j a riistää heiltä 20 ^vuotta kestä­neen
taistelun hedelmät.
J o k a sekaantuu K u n a n a s i o i h i n t a ­paa
armeijan Ja koko kansan, aina
kymmenvuotisiin asti, vastassaan.
Tästä syystä he r a u h a l l i s i n a ovat r y h ­tyneet
Järjestämään kokoomushalH-tusta
Ja u u t t a tasavaltaa sekä r a t k a i ­semaan
jälleenrakennustyön problee­meja.
r r
"Poistuloa tai
teistä telidaän
loppu'
Shanghai. — Miädame S u n J a t - s en
p i t i äskettäin täällä puheen. Jossa liän
v a r o i t t i Impsrialisteja. Imperialisti-vastaisen
isodan pulikeamisen 12-vuo-sipälvänä
hän l a u s u i mm. seuraavaa:
"Usktm, j M Ä j o k a i n e n meistä vielä
muistaa, k u i n k a Japanilaiset sotaher­rat-
sodan alussa kerskuivat, että k i i -
naliset eivät voi kestää kolmea kuu­k
a u t t a kauempaa. Mutta y&sin
Shangtudssa ms taistelinune kolme
kuukautta v i h o l l i s t a - vastaan h u o l i ­m
a t t a raivoisasta maa-, m e r i - jä i l ­mapommituksesta,
joka säesti v i h o l l i ­sen
hyökkäystä. K u i n k a ^ o l i m a h d o l ­l
i s t a näin teholkkaasti puolustaa l i n -
noittamatonta Shanghaita?
Vastaus k u u l u u : J o k a i n e n isänmaa­t
a a n rakastava k i i n a l a i n e n o l i v a l m i s ­tautunut
antamaan elämänsä k a n s a l ­l
i s en riippumattomuutemme puolusta­miseksi.
Ensimmäisen k e r r a n pitkän h l s t c -
riamme aikana meillä on n y t t o d e l l i ­nen
kansanarmeija, j o n k a takana sei­sovat
yhtenäisen kansan voinoat. S a ­maan
a i k a a n s a n k a r i l l i n e n taistelum­me
riippumattomuuden Ja vapauden
puolesta Ja saavutetut voitot ovat hor­juttaneet
imperialistisen v a l l a n perus­t
u k s i a K i i n a s s a Ja Aasiassa Ja aiheut­taneet
imperialististen voimien Jatku­v
a n tuhoutumisllmlön.
— Sen vuoksi me lähetämme tämän
vakavan varoituksen imperialisteille,
Jotka yrittävät ^asettaa esteitä^jättir
läismäiselle demoikraattiseUe nousul­lemme,
j a taantumuksellisille, jotka
t u r h a a n rakentavat kansainvälisen
sodan savuverhoa j a uhkailevat k a n ­sandemokraattisia
voimia: Poistukaa
t a i teistä tehdään l o p p u !"
- S I TÄ
PUUTERI RUTTAISI
J u s s i : Miksi minun piui.^
t a naamani päiväUaäca^
Äiti: Koska se on a u i n ^
J i ^ : Miksi minä en.T"oi^^
^ m k u l n Emäkin, peittää sen^
Elokuvatähti kutoo
käsineet G. B. Shaw]le
Lontoo. — Tunnettu elokuvatähti
G e r t r u d e lja-wrence, Jtdta viime maa­n
a n t a i n a lähti l a i v a l l a S o u t h Hamp-
.tonista New Y o r k i i n , o n l u v a n n u t k u ­t
o a käsineet ttmnetulle iklrjailijalle
OeoTge B e r n a r d Shawlle, ettei ' k i r j a l -
lijavanhuksen käsiä palelisi ensi t a l ­vena.
M i s s La\trence sanoi, että (käsineet
ovat k i i t o l l i s u u d en osoitus k i r j a i l i j a l l e,
Joka o n antanut hänelle l u v a n esit­tää
" P y g r t a l l o n " radio-ohjelmassa.
Työttömyys lisääntyi
huomattavasti viime
vuoteen verrattuna
Ottawa. — Canadan t i l a s t o l l i n en
toimisto Ilmoittaa, että ^ l i m e kesä­k
u u n aikana maksettiin työttömyys-vakuutusapua
k a i k k i a a n 111,800.hen­kilölle
yhteensä $4,113,300.
K o s k a edellisen vuoden kesäkuussa
m a k s e t t i i n mainittua apua yhteensä
75,800 henkilölle $2,599,700, on työttö­m
i e n lukumäärä lisääntynyt vuoden
kuluessa 48.8 p r o s e n t i l l a , ' osoittaen
s i t en sitä yleistä suuntaa mikä o n k e ­hittymässä
Canadan työmarkkinoilla.
V i i m e kesäkuussa maksettiin apua
keskimäärin $2.22 k u t a k i n korvauspäi-vää
kohden Ja vuosi takaperin k e s k i ­määrin
$1.92 k u t a k i n päivää kohden.
Montreal edelleenkin
''kallein kaupunki"
o t t a v a . — L i i t t o v a l t i o n tilastollisen
toimiston ellnkustannusindeksiluku
o l i yhä edereenkin korkein Montrea­lissa,
kohoten viime heinäk. 2 pnä
165.9 pisteeseen. Elinkustannukset
o l i v a t toiseksi k a l l i i m m a t Vancouve­rissa,
163.6 pistettä. Muiden s u u r k a u ­punkien
pisteluku oli seuraavanlai­n
e n : Saskatoon 163.5, S a i n t J o h n 158.5,
Edmonton 158.4, Toronto 157.8, W i n -
nlpeg.157 Ja H a l i f a x 155.6 pistettä.
VIRKISTÄVÄ I M
Eräs fllmikirjailija eat«t-
W0odin klubissa eräälle arr^*
K u n k i r j a i l i j an nimi oU esit«^
k e r r a n vastikään, t i e d u s t i^
Johdosta arvcstelijan mielip-i
Se oli erittäin virklstfivä T
vostelija. .
— Sehän on mainiota, oiä:
d e l l a k i n niin virkistävä?
— Ihan varmaan! Olin fc.
mies herätessäni.
VIERAILUKORTTI
P u k i j a sanoi näyttelijättäröl
ovella o n eräs mies. joka häJl
keutua sisään. •
— Kysyitkö hänen
tiaan?
— Kyllä minä kysyin
v a i n nauroi ja y r i t t i suudelht
— Päästä häne: sisään.
meisestikin minun aviomieheitl
• •
O.V PARE.MPAA
Minä en tiedä mahanp
tään ssri parempaa kuin ja
lämmintä vettä joka ateriaa]
— M u t t a minäpä tiedän.
Mitä se sitten on ?
— Mahanpuru.
• • •
TEPSIVÄ KELNO
Skotlantilainen haki poliian*
Poliisipäällikkö kysyi häneltä:^
te tekisitte saadaksenne
h a j a l l e ?"
Skotlantilainen: " E n ole •
ten sen täällä saisi hajalle, i
minä o i s i r . Skotlannissa Ab
n i i n ottaisin hatun ja akaiani
k o l e h t i a ."
EI TIENNYT
Professori: "Te. Joka seisottjj
takana, m i l l o i n allekirjoitettiinll
C h a r t a ? "
" E n tiedä."
" V a i ette tiedä? Kuka keksij
vetovoinjalaln?"
" E n tiedä."
" J o h a n on ihme. Kuka Jcebii
koneen?"
" E n tiedä."
" K u m m a l i s t a , puhuinhan
näistä perjantain luennoilla,
olitte eilen i l l a l l a ?"
" O l u t t a juomassa
kanssa."
. "Missä! Mikä hävyttÖDiTyä j l
nustaa tuollainen vielä niuidai(
sä." K u i n k a te luulette voiva;
r i t t a a tutkintonne?"
" O l e n suorittanut ne jo, OIrapi
työntekijä j a minut määrättiialj
v a in kbrjaaniaan lämmitysjiAta
Tosi kalajuttu
Sunlnuntaikalastaja
Cole, joka asuu Gaines-si
p a i k k a k u n n a l l a Pennsylv
28 tuuman pituisen ruskeani
p a l j a i l l a käsillään. Hän oli i
peä saalistaan ja teostaan, <
asetti kalan näytteille
kapakkaan.
träs postikorttien valmistijij
kuvan saaliista ja antoi £itffl|
j u l k i s u u t t a tälle haxvinaiseö I
j a saalilUe. CJoleii nimi
l e v i s i laajalle — vieläpä
rauhantuomarin, Roger
k o r v i i n . Stevens antoi vi
C o l e n j a sakotti häntä myi
20 d o l l a r i l l a j a kuluilla - f
p a l j a i n käsin pyj-dystämina 1
sylvaniassa on laitonta.
PÄIVÄN PÄICIINA
Viiden prosentin yritteliäisyyttä
vuosikausia kestäneen sisällissodan kauhut ja suunnattoman
suuret omaisuusmenetykset. Suuri on virheen hinta!
• Lisäksi on muistettava, että Kiinan virhe, kuten Kreikan
fiasko, Marshallin avun suunnitelma ja Atlantin pakti, oli
erottamaton osa 'Trumanin opille" perustuvasta Yhdysval­tain
nykyisestä ulkopolitiikasta. Jos tämä Yhdysvaltain u l ­kopolitiikka
oli virheellistä Kiinassa ja aiheutti siellä sanoin-
. kuvaamattoman suuria menetyksiä ja kärsimyksiä, niin mitä
voidaan sanoa samanlaisesta "virheestä" Euroopan suhteen —
Marshallin avun suunnitelmasta ja Atlantin paktista. sekä
niiden tukemisesta?
Jos Kiinan virhe opettaa mitään, niin se on tämä: Yhdys­valtain
(ja Canadan) koko ulkopolitiikka on perusteellisen
muutoksen tarpeessa sillä se ei voi tuottaa muuta kuin onnet­tomuutta.
Olisikohan liian uskallettua esittää Port Arthuriin
tai ainakin Torontoon, että Kiinan kysymyksestä lausutut
ajatukset kehitettäisiin niiden loogilliseen loppuunsa?
Setä S a m u l i n pääkaupungista k u u ­l
u i kesäkuumien a i k a n a k a i k e n l a a t u i ­s
i a yksityiseen yritteliäisyyteen pe­r
u s t u v i a u u t i s i a.
K u t e n esimerkiksi tämäkin: Vv.
19^—46 armeijan intendentuurissa
p a l v e l l u t ent. suihkuverhotehtailija
James V . H u n t o l i sen Jälkeen t i a r j o i t -
tanut sellaista liikehommaa, että o li
h a n k k i n u t erilaisille l i i k k e i l l e j a y k s i ­löille
v a l t i o n t i l a u k s i a v i i d en prosen­t
i n korvausta vastaan tilauksen mää­rästä
— a r v a t e i i k i n etupäässä s o t a l a i -
^toiksen tilauksia. Hänen väitetään
saaneen V. 1947 yhdestä ainoasta t i ­lauksesta
$102,500 p a l k k i o n j a eräästä
toisesta $15,000.'
Tällä v i i d e n prosentiii miehellä o l i
Wäshingtonlssa muhkea toimisto, j o i l -
k a seinillä o l i p a l j o n hänen vaikutus­v
a l t a i s t en ystäviensä k u v i a — o i k e in
o m i s t u s k i r j o i t u k s i l l a varustettuna.
Hän saattoi niiden avulla todistaa
omaavansa "vaikutusvaltaisia ystä­viä"
sellaisissa paikoin, joissa valtion
j a sotalaitoksen tilauksista päätettiin.
A l u k s i tämä paljastus johti siihen,
että a r m e i j a r y h t y i tuödmaan j a k a k ­si
k e n r a a l i a erotettiin. S i t t e n kävi sel­v
i l l e , että H u n t o l i k a i k e n lisäksi vielä
presidentti T r u m a n i n s o t i l a a l l i s en a d ­j
u t a n t i n k i n "ystävä". K a i k e n lisäksi
o l i tämtan Tilden prosentin miehen t o i ­m
i s t o n seinällä vielä presidentH T r u ­m
a n i n k u v a k i n — omistusäörjoltuk-sella
varusjtettuna, kuinkas muuten.
H u n t i n väitetään saaneen presidentin
kuvan s o t i l a a l l i s en a d j u t a n t i n välityk-serä
t a i t o i m e ^ J ^ Tämä adjutantti,
k e n r a a l i Harry Vaughan, väitti sen
jälkeen sanomalehtlmiehille, että hän
tuntee pääkaupungissa vähintään 300
viiden prosentin miestä. Jos a s i a on
s i t en k u t e n kenraali Vaughan väittää
— j a hänen l u u l i s i p u h u v a n asiantun­t
i j a n a — on syytä olettaa, että asia
yritetään painaa Villasella k u i n sitä
t u t k i t a a n . Sillä meistä näyttää siltä
k u i n kysymyksessä o l i s i v a r s i n laaja
veil£osto, j o k a saattaisi Setä Samulin
yksityisyritteliäisyyden j a virkakoneis­ton
iikuiseen häpeään — j a sitä tulisi
k a l k i n mokomin välttää.
Ajateikaahan, että näitä v i i d en pro­sentin
miehiä ei olisi todellakaan
muita k u i n ne. 300, jotka kenraali
Vaughan välttää tuntevansa. Jos
heillä olisi vaikkapa vain sata l i i k e ­tuttavaa
k u l l a k i n n i i n paisuisi n i i d en
" k u n n i a l l i s t e n liikemiesten" j a y k s i ­tyisyrittäjäin
Jukumäärä. jotklT ovat
maksaneet tilausten saannista l a h j u k ­s
ia virkamiehire. kaikkiaan 30,000
mieheen tai yhtiöön.
Se osoittaa, että Y h d y s v a l t a i n l i i k e ­miehet
eivät ole niinkään " k u n n i a l l i ­s
i a " j a että^iirkamieliistön keskuudes­sa
o n valtavasti mätSä — ikäänkuin
entisen tsaarivallan t y y l i i n.
S a a p a nähdä m i k s i k a t t i sen nahan
r e p i i?
"VVashlngtonlsta kuuluu toinenkin
yksityisyrltteliälsyyden alaan kuuluva
j u t t u . Siinä kerrotaan m i t e n tuhat
d o l l a r i a omistanut tarmokas insinööri
sai pääomansa paisutetuksi virano­maisten
"suosiollisella avuUa" 35,500,-
000 d o l l a r i i n e l i 35,500-kertaiseksi.
A m e r i k k a on yhä edelleenkin vielä
" r a j a t t o m i e n mahdollisuuksien m a a "
— mutta n i i n p e r i n harvoille.
Asiat ovat siten, että C a r l G . S t r a n d -
l u n d i l l a oli muutama vuosi s i t t en t u ­hat
d o l l a r i a j a mainio ajatus asunto­j
e n tehdasmaisesta rakentamisesta.
K o s k a asuntopula o l i s i l l o in — samoin
k u i n vielä n y t k i n — h y v i n kireä, p u h u i
K a l l e asiasta h a l l i t u s m i e h i l l e . joiden
Joukossa lienee o l l u t hänen v a i k u t u s ­valtaisia
ystäviään. Niinpä KaUe p e ­r
u s t i s i t t en L u s t r o n House Manuf a c t u -
i n g Corporationin j a h a l l i t u k s e n H e -
construction F i n a n c e Corporation l a i -
l a i l i hänelle varoja siinä määrin, että
Iän on n y t $35,500,000 pääomalla t o i -
n i v a n yhtymän päämies j a omistaja.
K a l l e n yritys, jonka palveluksessa
j n kaikkiaan 3,133 miestä, o n siinä
isemassa. että se ei kykene tuotta-n
a a n asuntoja tarpeeksi h a l v a l l a , ellei
K a l l e n yritykselle anneta lisää h a l l i ­tuksen
varoja. Hänen tehtaansa k y ­kenee
tuottamaan tullannen emaljoi-tua
terästaloa kuukaudessa, m u t t a n i i ­den
h i n t a o n vielä l i i a n korkea.
Täliän mennessä o n K a l l e n tehdas
vahnistanut 1,253 taloa, joista 1.108 on
myyty. Tehdas tuottaa nykyään a i ­noastaan
26—30 taloa vuorokaudessa,
käyden ainoastaan yhdellä vuorolla.
K a r e n dlisl saatava lisää h a l l i t u t -,
«en rahaa kyetäkseen pudottamaan
tuotantokustannuksia.
H a l l i t u s on siis pahassa
_ yhtäällä olisi pelastettava e
sijoltitkset mutta toisaalla « rö^
t a K a l l e n tehtaan ja sen f
nattavaisuudesta ja kaupaksi s
t a .
K a l l e n tapausta väitetään*
seksi a l a l l a a n — ja herrat <
k a n punastuneita tämän
homman paljastumisen tato.
Saapa nähdä miksi katti s a '
r e p i i?
i samaan kategoriaan edelH33
j e n kanssa kuuluu uutinen ^ 1
y l i 12 prosenttia Setä Sam'il^
t a r k a s t a j a in tutkimista sotaa"
käsittävistä urakka tileistä on­nut
urakoitsijain saaneen lii!
haUitukselta: Useissa tap: '
urakoitsijat maksaneet
r o i l l e n i i n k i n paljon kuin 20 i
saamistaan rahoista lahjuäJ^-Ei?
r a a n tai kiertoteitse.
Me emme käsitä mirU^^'-^}
s i n k e r t a i s t a " kirjanpitoa nej
m u l i n hallitusherrat. oiko»
koska noin 114 riulJ«>Daai
maksettu " l i i k a a " . Tästä
ovat tilintarkastajat cnnJiti
maan takaisin ainoastaaa
koska hallitusherrat -jj,
aikaansa P"o^"sUakseen^^^
maksuja", sanotaan
lausunncss.
S i i s petosta siellä ja tääHi
A s i o i t a on ruvettu iietenäcB^
i n a a n " . . Oikeat ^a^^^^
maankavalluksen h a r j o i^
tään ilmeisestikin — iosjoia
etsitäänkään — J " ^ ^
h a n i t u s p i i r i e n keskuudes»-^^
,a3apa nähdä mi^^^
h a n repii? - KaUe Te--»-