Vapaus, May 27, 1950

              1$^ 1
'rt
•snu
fe^ffc ^^^It ' * " )Sivu 2 Lauantaina, toukok. 27 p. — Saturday/May 27
: (UBEBTVj^ Indepesdi^t. I^bor
Telepbones: Buslnigs Office 4-4284,
Editiorial Office Maaaetx
E. Suksi. EdUbr-,W, EkluiuL^IUälUiig
dddresSyBox 'C9, 8udbury, Ontfirlo;
iabIisbed,Nov, eth. 1917. AuUunized
as second class niail iqr the Post
Ctffic6 Sepattment. Ottawa- Ä A -
llshed ,tiwee::weekly: / T u e a d a y » .
KUursdayA and Saturdays hy Vapaus
It^ubUsblng Company Ltd., at 100'102
E!pv,6tvW,<: SiKlbury, Ont., Casada.
Advertlslng ratea upon application.
Ttatislatlon freeof cbarge.v
- TIIAU8HINN "
Canada&sa: V 1 vk. CM Qltk. 3J25
•\^r^3'klt-^2.00'
YhdysvaUolsRa: 1 vk, 7.00 6 kJi. 3X0
SuomtÄsa; 1. vk, 7,00 0:kk. ,4.25
4c+
"h f-
-^1
Kansainvälinm lats^ päivä
Canadan Naisten Kongressin johdolla, vietetään Canadissa, kuten
'loikissa .sivistysmaissa/kesäkuun ensimmäisenä päivänä kansainvä­listä
Jastenpaivaa, jonka merkitys ja sisältö voidaan tulkita muula-
«nalla san^U^:
Lapset eivät voi puolustaa itseään atomipommien tuhoa ja terroxLi
vastaan. Äitien, isien ja nuorison, kaikkien järjestöjen ja ryhmien,
Ikaikkien hyvä pyrkivien miesten ja naisien tehtävä on yhdistää ri-vinfsk
rauhan säilyttämisen hyväksi, jotta lapsille .jäi5i peri
misep.^ilo. •
ValiÄfstue-ssamme omalla vaatimattomalla tavallararoe kesäkuun I
phä vietettävää kansainvälistä ^^1^^^ varten, lainaamme arvo­valtaisten
ja suurten kansainvälisten järjestöjen vetoomuksen missä
Jausutaan:
"S&tojen miljoonien (rniesten ja öisten jjimissä, äitlpn, työläisten
ja jjuorison nimissä kutsumme kaikkhi niitä, jotka ovat leyottomia
lastemme asemasta ja heidän ede-ssään olevasta tulevaisuudesta, liit­tymään
meihin ja puolustanrjaan ja suojelemaan heitä
"Atomipommin vaara uhkaa inilJQpnien)aslen yjaitonta eläinää. Ato-
ITOipommipolitiikot eivät muusta, että, maailma-ssa on miljoonia viime
^maailmansodan sotaorpoja, Vhä kiivaammassa tahdissa nuo politii-
'kot vabnistelevat toista m;iailman katastrofia, ja kuin alkusoittona
•-yleisen verilöylyyn he levitlavät kauhua siirtom;wso(hllaanrno|^is5a
* Aasian maissa.
* "Kaikkialla, missä -sotila-smenot paisuvat, se tapahtuu nou-sevan
<, sukupolven suojelemiseen varattujen määrärahojen kustannuksella.
^Niiin on lapsilta riistetty se apu, minkä yhteiskunnan tulisi heille an-t9a.
Työttf^myys ja fcriyhyys lisääntyy kodeissa. Puutteen tuhoisat
auraukset ovat vakavii^aestejnä lasten kehittymiselle. "Kouluja on
>liian vähän ja militaristinen propaganda on leviäniässä kaikkialla, ro­tuvihaa
^a kängsterihenkeä Icvitetäiin.
* "Aasian ja .Afrikan siirto- ja puojisiirtomaissa ovat miljoonat lapset
'tuhoutuneet nalan, tautien ja hirvittävän
maissa rehoittaa mita häpeämättömin lapsityfivoiman riisto ja .mil-
^^joonat lapset menehtyvät yUvoinuisiin rasUuksii^
' "Meidän lastemme vaatimukset yhteiskunnalle ovat pyhiä ja louk­kaamattomia
sillä he ovat huomispäivän maailma. Tämä maJiilma
• tulee olemaan juuri niicleri niittojen rnukajnen, joilla niimii vaatiniuk-
-;-sct'"täytetaan. •
"Yhdistyneitten Kansakuiitien peruskirjan mukaan ovat sen viisi-
^ kymmentä allekirjoittijayaUiota ^itoutMiieet sMojelemaan, j^psia,, hei-
:dän oikeuksiaan sivistykseei» ja iii^iidolitsuuksj^^
• "tykseen sekä turvaamaan tuleva sukupolvi sodan vitsaukselta.
"Kaikkien kansojen, kaikkien hyy|iän.pyrkivien inicsteii jana
tehtävänä on turvata ja; toteuttaa nämä suuret periaatteet, joita ei ole
'kaikkialla kunnioitettu. .
» "Lapset eivät voi puolu^tad itseään.
ilXitien, iiien ja'i^uorjspn, kaikkien yhteisöjen ja järjest^^^^^^^ —•
.^'liS^Jnvälisten ja k/ns^llisteiivpalkallisten ja.os^M^ -r-
• tehtävä ön yhtyä turvaamaan maailmanrauha ja suoniaan lapsille elä-misen
ilo. ... , • • ' '
"Naiset, nuoriso, työtätekevät. Yhtykää meihin ja osallistukaa
Kansainvälisen laitenpiiiyän viettoon kesäkuun 1 päivänä. Osallis-itukaa
Kansainvälisen laslensuöjelukonferenssin yalmlsteluihin.
*. "Yhtykää puolustamaan koko maailman lasten oikeutta eläinääu,
' terveyteen ja sivistykseen. .
''^mtinKansdtnvallmnpcmokraatttnen
Wemokraatliscn Nuorison M^^^
''Opettajien KansaiuvalUicn AmmaU^^^ (edustaa myös MAL:ää).
"Kansahniahnen SanoviakhthniesliiNo."
Osallistukaamme Kansainvälisen, lastonpiiivän viettoon julistamalla,
että sotavarusteluun haaskattavat milj^tonal -voilaisiin ja pitäisi käyt­tää
paljon edullisemnun — lasten terveyden, onnen ja elämän ilon
: hyväksi.
Kummallisia ''sosialisteja"
'5
KlJOLByiAM KAIIICIIAVIA
HoutHjung. — Prinssi Teh, Mongo- f
,lian yet«raanipoUtllidco,^ joka cn joh- '
^tanut yasta^^ l^m-muxdsteja
vaktäan Sitiyuan Ninghsian
autioäsa eräniaasa Juuri Kiinan Ulko-moi^
olian raja.n ^V^puoleUsir on
Juuri päättänyt luopua taistelusta, tie-doittaa
iak&läipenW
kunta milsä on pltiinyt y h t ^ t t ä hänen
kanssaan. Näsoä piirit fianovat, että
jj».'imi Teli UxlennäkölsestI telMie rau­han
pian. ehei hän ole sitä jo teh-i>
yt ~ Mont.reaI Daily Starin ar­tikkelista,
' ' ' "
KAPITALISTIMAIDEN O S A K ­KEET
Ö V A T K UiJL^MM A
' A L H A A L L A •
, . , ^Maaiimn siinä millin
kuuluu sellafeet/fcvo^^
Indpne-sia, Indp-Kiijria/. M^^^ ja
Biinoa — konununlsmi on ^sekä heti -
kohtaisena yaarania, että yplmäkkaana
magneettina. . Aasian kahsallistujtmon
vpLmaklcaan nousun perustana on ha­lu
elintason parajntamiseen. Tämän
maanosan suuriniinalla osalla — In­tia
ja-Pakistan ovat huomattavana
psikkeuk-seVia — ponntfitelu itsenäisyy­den
ja kotimaiMn haiiinna^^^^^ puolesta
JcohdLstuu läa<iYaltoja Aa-
.^iaiaisilia kansoilla-on taipuinu^ pi­tää
'masimaita riistäjinä. Kommunis­mi
vetää niitä puoleensa, el vain pa­remman
elintason lupaamLsen perus­teella,
vaan niyös vlhamieli^ydellään
länttä kohtaa... — Globc and Mai;,
toukok. 22 p.
mm
,Yq«1kia«rkbipllsp3 trijCiyni Gar-
J^ijt^aiäi viime kuussa. fi(ä lifffc-maissa
^oUe lä ole öKut vem^fa
.sitten kun fstaj&in armeija J^j^h
maatamia vanhanajäo lulirtUUsIä
SUURI AJVIEniKKALAlN^
Pasifltimlellset , sakilaiset^^^^^^^^^^^
lynkata; Paul Rpbesonin' Peekskilli-ssä.
Riiyälehtien toimituskirjoltukslssa
Idihoitettin väkivaltaa suurta neckeri-iauiajaa
VaStaan,^^^^^,k^ on
'monin paikoin häneltä kielletty.
„ Tavalla tai toLselia Amerikan taan-tumusvolmat
ovat yrittärieet tuhota
Robesonin. Mutta Bpbesonla el ole
kyetty tuhoamaan.
. Kuu Ijän äskettäin esiintyi Lo.s An-gelesLs.
sa ja San Pranciscosa, tilaisuu­det
todistivat että kymmenettuhannet.
amerikkalaiset r£ika.stay£|t h^ntä' e-neoimän
kuin milipinlcaan jaikalsem-min.
Hänellä pn suuri ihailijajoukko
niin neekeriyäestön kuin valkpihpis-
,tenkin keskuudessa. .Hän pn kasvanut
piin laulajana kuin Tcansan fa^Lsml-vastaisena
johtajana. ' »
Kuten laulusa Mississippi, jonka hän
on tehnyt kuululsak.si, Robesonin lah­jakkuus
virtaa eteenpäin. ,Hän.saa
Voimansa kansasta." Mitä enemmän
taanttunus hyökkää häntä vaste
tä suurempina joukkplna kansa .ker­tyy
häntä kuuritelemaan — Työmies.
Juhlapäivästä huoUin^tta
3 Vapautta tällä viikolla
Viikon aikana olleen Johlapäivän
Ja siitä Johtuvien seikkojen, vuoksi
Vapauden tämänpäiväinen nuM^ero
ilmestyi Jo 26:nnen päiväji iltana
(perjantaina) Ja vain nelisiyidse-na.
Työtätekevien keskuu<lessa on leviämässä sellaineti kiisitys, että oi-keistososialidemokraattiset
johtajat kannattavat -'spsiaUsniia' ja so­sialismin
peru.stamista Mars- tähtiessii ja kaikkialla niuualla paitsi ei
ta.ssa matoisessa maailmassa eikä mLssään tapaukses.sa omassa linaas-saan.
Oikeistolaiset sosdemit ovat tulleet "ar\'ovaltaisiksi" kansalai­siksi,
niin tärkeiksi politiikoiksi {tai *rvaUiomiehik.si" kuten htViise sa­novat)
ja niin laheis»k.si ystäviksi suurporhpjen kanssa, että heidän ei
sovi mitenkään Itjiiritä vallitsevaa yhteiskuntajärjestclniää,pikä lou­kata
parhaitten ystäviensä, suurporhojen tunteita ja kukkaroa.
Että tassa katsantokanna-ssa on vankka tosiperäinen pohja, se saa-
. Jiin n;ihda Reutersm toukok. 24 p:n Lontoon uutisesta niissä kerrot-
. tiin, etla niarshalloitujcn Euroopan maiden sosdemien oikei.stojohia-
, jal ovat tehneet ehdotuksen, että k.o. marshalloidut maaf luovuttaisi­vat,
krvihiili-.^transportti-, teräs- ja .sähköteollisuutensa kansainväli­seen
kontrolliin, eli välittömästi Yhdysvaltain suuren rahan miiärät-tavaksi.
Tama "sosiahstijohtajaln" ehdotus, minkii^loteuttamisen he niyöntä-
0- Vat mahdottomaksi, edellyttää sitä, että tällaisen kansainvälisen
. kontrollm järjestämisestä ryhdyttäisiin en.sik.si puhumaan ja väitte-
Jeniään. Toisena vaiheena piisi tämän ajatuksen '•jieriaalteellinen
hyväksyminen" ja kolmantena vaiheena sen "täytänÄiönpano", jonka
' perusedellytykseksi määritellään jonkinlaisen Länsi-Euroopan parla-vmentin
rauodostamuien. Kys>wy^ei siis ole.sen vähemmästä kuin
siitä, etta k. o. maiden pitäisi luopua kansallisesta itsemääräämisoi-
V keudestaan, jotta jonkinlainen 'Länsi-Euroopan parlamentti" voisi
j järjestellä asioita \Vall Streetin suuren rahan niäiiräysten ja mielijoh­teiden
jnukaisesti. El siis ole ihme, vaikka tähiän neronleimauksen
keksijät Jiiyontavatkin, että heidän suunnitelmansa, toteuttaminen pn
ylivoimainen tehtävä, sillä he tietävät, että k. o. maiden kansojen
patrioottisuus ja isanmaanrakkaas ei missään tapauksessa hyväksy
• tällaista joukkopetosta.
^Jainitun uutistiedon mukaan tämän neronleimauksen syniijltäjinä
1- Qvat oikeistolaiset sosdemit seuraavista maista: Britanniasta, Rans-
. kasta. Itävallasta, Lansi-Saksasta, Hollannista, Xorjasta, Ruotsista,
; Sveitsista ja .Suomesta. Näille sosdem-pomoille ei tule pieleenkään
• se, etta heidän maittensa tuotantolaitokset palautettaisiin koko kan­san
qmaisuudeksi, jialvelemaan sen maan kansaa, jonka rakentamia
„ne m'at. Eihän toki! alutta kun kansanjoukot, ovat niin kiittämät-
- töDiia ja *'itsekkaita ', että vaativat sosialismin periaatteiden toteut-
V tambta, niin nänut herrat oikeistojohtajat yrittävät kääntää työväen
MtipyiL^PflA SYDÄMEEN
Kahden vuoden kuluttua lääketiede
on päässyt niin pitkälle, että Sydän-tpn
läppäviat voidaan korjata keino­tekoisilla
mubviläplUä, vakuuttaa nel­jä
amerikkalaista lääkäriä. .Keinote-
-kpiset läpät,• jotka ovat hiukan yli
.sentin pltuisia.voidaan ommella sydä­meen
yerratti^in vaarattoman leikka­uksen
avulla, väittävät nämä tutkijat,
jotka oyat suorittaneet; yastaavia ko­keita
kpirilla hyvällä menestylcsellä.
^oirat. Joille pn pranieltu .mupvUäpät
sydämeen juoksentelevat nyt .aivan
terveinä.
Länteläisetkin
auttavat laulU'
juilUaa
Port Arthur, — S^in_ kirjeen e-läältä
vaphall
sä sanotaan mm. seuraavMti:
Kajastus alkaa (ässä j^m^^
sä muutaman viilcQn.kUliutiM Jol­loin
lähden kerj^urei^ttUe, .''Sepän
poika" lupasi heti luovutlaajmuu-taman
lohen Ja kiiski Ilmoittamaan
sinne Arthuriin.' e(tä kyliä täältä
senverran lohta saadaan kiinni.
Jotta .yksi laulajuhlayleisö tulee
tyydytetyksL Elkö,,baisHa^da vä­hän
Länneltä?
Tässä ci enempää. Jokainen .saa
tehdä onut JqhtopsUit^
Jrestä. Pallunpääl!ä Juldissa sel­venee.
— Losojätkä.
CantcrfoiuTn tu^miorova«U ^isi
Hewlett Jobn<ion,iaJJastaa koinka
väärää .ön7|S^U^^
että s<»ialismin mai&sa vaJnoUai-sLin
kirkkoja. ;
Venäjällä Ja toisissa, I t ä - E i v Ö ^ ^
maissa kehittyvää soslaiismia, vasikan
käytetään hyökka^.tei<-*n; t^,äfk?,nä sitä.
vanhaa väitettä, eitä ne harjoittavat
"u-skonnon vainoa".
Wall Street j|a,yatikaani.huutavat
kuorossa: "kommunismi vainoaa
kirkkoja.". *
Tämä ei ole totta.
Päinvastoin vallitsevaa käsitystä
jcom!munismi on, kokonaan uskoninon
vainoamista vastaan.
^ l^kovalsten jumalanpalveluksen o i ­keuksien
puolustaminen. Joka sisältää
rangaLstuk-sen sen häiritsijöille, on kir-
Jpitettu kaikkien Itä-den^
rustuslakiin aivan samoin kuin
£e bn y. 1936 hyväksytys.sä Stalinin
perustuslaissa.
Eikä tämän tpteuttaminen jää pel-
Jtäjksi paperipäätöi^seksl. Kun-vipral-lin
iiseiasa Jtä-Eurpopan, tasavallciisa
samplnkuin Venäjällä, otin tehtäyäk-seni
tutkia jhuolelljsestl uskonnollista
tilaimetta kus.sakin maassa.
Venäjällä haastattelin Moskovan
patriarkkaa, Leningradin arkkipiispaa.
Georgian patriarkkaa,. Kievln metro­poliittaa,
y^rmenian katoiilalsia. pap-tLstilcirkon
johtoa, moslemin maaiP
maa ja monta muuta.
Kaikilta sain tietää, e t t ä Jumalan­palvelus
on vapaata ja että ki''kot nyt
saavat nauttia.monla.etuis.uuksia, nii­den
mukarta ovat saaneet oman kir­japainon
uskonnollisen kirjallisuuden
painattamista varten. ,
Sama o» asianlaita ItärEuTOopas.sa.
Vftrallin Warsovan ja .KracoÄin
kirkoissa heti vapautuksen jälJteen.
Söin päivällistä Puolan dekaanuksen
kanssa. -
Tshekkoslovakiassa vierailin Tshekr
koslovakian kirkon ja protestanttisen
kirkon päämiesten luona.
Sain Prahassa teologian kunniatoh­torin
arvon. ;
-Bulgariassa tapasin kolme piispaa,
jotka olivat Vapaan kirkon johtajia
.sekä ordotoksisen kirkon johtajan
-Exarch Stefanin. ,
.Romaniassa tapasin.kaikici kirkp^,
ele osaa uskoniionvastaiiiesta kamp-
•paflu^rta. '
En yleensä.havaimiut kieltoa seu­rakuntien
kouluille.' Mutta missä ne
orat kansalllsteUuja. kuten Dnkaris-
.sa, niin kaUiki - oikeudet on annettu
koidun käynel^^^ - lapeille "yhtä hyvin
kuin muillekin opettaa uskontoa lap­sille.
Puolassa ,iK^ onipolpol-liiien,
iidniiuiottamatta liiilie Jotka el-
,nan kirlUcoien laillista asemaa.
"^Hän kuvaa-..eri kirkkojen suhdetta^
uui^n järjesteUnään, vetää vLssa joh­topäätökset"
ja esittää ' . i ^ j ä kysy­myksiä.'/.
EMifcsi, siellä ei ole uskonnon vai -
rioa.' Tämä on perustctuiis.
Ja seuraavassa on kysymys. Itä-
Euroopan 'kansanjoifkot. Jotka ovat
valinneet yhteistoiminnan, ja .yhteis­omistuksen
tulevaisuuden, p i i n mikä
johtajat, paitsi katolisen kirkon joh
tajaa.
Unltarissa kohtasin monta protes­tanttisia
piispaa.:. Kulutin efään aa­mun
kardinaali Mindszentyh kanssa.
Kunicln kirkon asema kussakin
maas.sa on luonnollisesti. e^ilailnen;
mutta kaikilla on jotahi .j^htfeistä.
Yicsilöitä yastaan kohdtstetut oi-keiidenicäynnit,
vangitBeraiset ja tijs-kaat
tuomiot eivät ole yleisiä:
Mutta .jokaisessa .tapauksessa syy­töksenä
on ollut siylillasiäl ei mis-sään
micles.sä uskonnollista vainoa.
• Monet papit tpjjiellakin' voiraakkaas-tt
yastustiyat uusia taioudellisla muu­toksia^
aivan kuin ylitä rnonta britti­läistä
pappia vastustaisi scsialismiin
menoa.
Tämä pitää erikoisesti palkkansa
korkeampaan papistoon riähden, joi­den
yhteydet rikkaaseen etuoikeutet­tuun
luokkaan ovat läheiset ja jotka
ovat käirsineet omaisuuden takavari­koinnista,
r
Kardinaali Mindszenty esimerkiksi
oViUnkarin yksi suurimpia maanomis­tajia
virkansa perusteella.
Älemmalia papistolla, Joka eli; lä­hemmässä
yhteydessä kansan kanssa,
oli taipumusta myötämielisyyteen uu­teen,
talouteen, koska se täytti pa­remmin
köyhien seurakuntalaisten
tarpeet.
Jokaise.ssa mani.sa ipLssä vierailin,
vapaa jumalanpalvelus oli lakina Ja
käytäiilöni',
.ISUrkct .olivat; auki ja toimivat. _ So-jdan
iiiivittamia kirkkoja rakennetLiUi
uudelleen valtion avulla.
Hallituksen uskonnon vastaista
kamppailua ei ollut havaittavisa.
Ei minkäänlaista estettä oltu ase­tettu
seurakuntalaisille jumalanpalve­lukseen
nähden.
Yksityisiä pappeja, vieläpä korkeis­sa
virka-asemassa olevia, on tuotu oi­keuteen
syytettynä salioteerauksesta,
maanpetoksesta ja yhteistyöstä nat­sien
kanssa.
Tällaiset syytökset eivät kuitenkaan
väfc sitä. halua. _Kc»Ica se ei ole^ pa- on kirkon asenne?
kolUnra , k ^ i ^
fca^tbiiselle W^pllc. joka heittää v^loa
väitteel^ uskbnipn\^vapaud^^
koko tilanne pn vaflehteiemalla vää­rennetty,
l^nsiywtden lukijoilla ei
pie koskaan a^
Kuunnelkaa niiden reportteja, jotka
ovat näLs.sä itäisis^ maissa olleen pai­kalla.
Siiloin kuulette aina saman
kertomuksen. :
'•Me emme voi kirjoittaa tosluutlsia.
"Meidän täytyy salata ne", sanoi eräs
tumiettu sahomaleiitimies h;irjoittäes-saan
Itä-Euroopan maanpetosjutulsta
Oli kidtenkin eräs iirittiläineh to­distaja
kaikkein tärlteimmässä näistä
oikeusjutuista.
Rev. S^nley Ewaas, ang:llkaanipap-pi,
oli Mindzehtih juttua^seuraaB^
alusta loppuun. :
Mutta'antoiko brittiläinen taikka,
emerikkalaihen kansallinen lehdistö
Stanley Ewansllle mahdollisuuden to­distaa
mitä lian oii nähnyt; ja kuul­lut?
Ei sanallakaan;
Mutta Stanley Ewans on kirjoitta­nut
antoisan Ja arvokkaan raportin,
joki» on Julkaistu kirjasena himeltä
"Church and State in Eastern Eurö-pe".;
Tässä helppotajuisessa kirjasessa,
joka täytykl pila kaUiUla^^^ j^^^^^ etsi­vät
tptiiutta^ itä-Eufoopan i^kömios-ta,
Stanley'Ewans .selittää Puolan,
Tshekkoslpvakian, Ujikarin ja, Bulgä-
Ohko se yhteistoiminnan, liannaJla.
taiklca yrittääkö se epätoivc^saan .es­tää
tämän edistyksen yhdessä antise­mitismin,
lulcutaidottomuudcn ja
suurniaaherniuden kanssa?
Suurin osa kirkoista ja uskonnolli­sista
ihmisistä ovat'valirmeet edellisen
suunnan; vähemmistö Vatikaanin kil-bolttamana,
on valinnut viimelcsi niai-nitun.
"Se tulee kärsimään tappion. Sen
ainoa toivo on sota.
"Voittavatko ne sittenkään?" Mei­dän
tulee muistaa mitä kaksi viimeis­tä
sotaa toivat mukanaan.
.Ensimmäinen maailmansota näiii
yiiäen kuudennen .osan maailmasta
kääntyvän sosialistiseksi. "toinen
maailmana
on ollut niin menestyksellinen Neu-vpstpliitossa,
leviävän suureen o-saa
Itä-Europppaa.
Näin sosialismin voiton Kiinassa ja
600-, miljoonaa ihniistä lisää taikica
eneniipäjakin pppivat spvelluttartiaan
sosialismia käyt^^ elämään.
Kpjmas maailmansota epäilemättä
näkee kapitalifimln.lPpun ja tulee ple-inaan:
ormetoh. niille kirk<^ille, jotka
ovat kiinnittäneet luottamuksensa ka­toavaan
järjestelmään ja liääntäncot
selkänsä uudellen ja todelliselle kv ss-tilliselie
vapauden ja kaiklVien. ihni'£ -
ten tasa-arvoisuuden etsinnälle.
Arkistoon halutaan
M j a
Ien
y^arhaisein^ieii> -Yuosicn
lakkotaisteluihin ^
~; Hallituksen -virallisten tietojen mu­kaan
oU Canadan ^^vancbisa: Joka
vuö%i lakkoja vuoden 19Q1 ja 1920 vä­lisenä
aikana.. Koska näiltä vuosUta
ei ole -fallella mitään tä,män. npajUa lj3y.;temaa
^malaistfen sanpnaatehtiä,^^;^^
täisiin saada - selville suomalaisten o •
sallisuus; näihin lakkoihin, joita oli
hiili- ja . meta 11 ikajyannqissa. . joillar
alpiUa jnipmalaiMt i^yOT työskejjte.
livät, olisi niistä saatava tietoja niiltä
mahdollisesti yielä elps.sa olevilta suo- 'Jopetti. "vaikka en saLsi-ruokaa'^'
malaisilta, jotka olivat rhukana niissä
tai jotka Imahdpllisesti tietävät niistä
inuuten. Sama pitää tietenkin paik­kansa
myöskin metsätöihin, rautatei­den
rakentamiseen ym. alojen .töihin
nähden.
Arkistokomitea fceholttaa siis CSJ:n
osastojen arkistör ja.hlstpriakomiteJi-ta
kiinnittämään hupmionsa myöskin
näihin .seilckoihin kerätessään tietoja
ja ainehistoa Canadan suomalaisten
historiaa varten. Niitä "old-timerei-ta".
joilla ei oie tilaisuutta kertoa tie-doisuan
historiatyökomiteoille, kehoi-tetaan
kirjoittamaan ne muistiin ja
lähettämään osoitteella: Pinnish-Ca-nadian
Archives/ Box 354, Sudbury,
Ont. ^~ •—-—
mJOMASI TILANTEEX
Koska.;,kerjuusta voidaan ase-syytteeseen
irtolaisuudesca jt^"
kriisivuosin^.monet työctöa^t
iaan. Niinpä eräässä kaup
oleva poliisipäällikkö oU liukia
j a W e l l u U i lakia kaikessa aniä^
dessaan-alaisiinsa. Eräs
työtön menV ovelta ovelle _
ruokatavaraa Ja sattui vihdoinkj^
ayattlin.
•JEn syönyt eilen", sanoi häa
martaen qrvään. "coka tniöskäaa^
syönyt, tänään." Kun Mn c^^l
känsä, liuooiasiiiän polusjinfs<j_^]
ankaran katseen. "Enkä lahti-hiiömennakaan.'
RIPPIKOULUSSA
Pappilassa pidettiin tytöille riprj,
koulua. Pappi kysyi lyiöilia-
'Kun te olette lampaita, niih njijj
minä olen?"
"•Pässi", vastasi eräs tytöistä
ja
Montreal. —.Kuten, me jokainen
varmaan tiedämme on Montrealissa
Cartierin vaalipiirissä täytevaalit ke-säk.
19.pnä Ja että työväestön ehdok­kaana
näissä vaaleissa on edistysanie-llslssä
piireisä iJjnrrln tunnettu :.Harry
Bmder. .JBänen vaaliohjelmansa pää-numerona
on taistelu rauhanpUolesta
ja atpmipbmmi pannaan, köyhän kari-san.
ibmisQikeudet sekä senhyyinvpin-ti.
Nämä ovat asipita joiden pupies-ta
kannattaa .tehdä kaikkensa, että
:J3inder tulisi yalituksi alshupneeseen;
-Canadan parlamentissa el ole tällä
kertaa yhtään köj^hän.kansan edusta­jaa,
mutta'kiinvaUteeinmes^
derin, niin: hänen äänensä on siellä
kun ääni syvyydestä, joka tuo julki sen
kansan osan mielipiteen, joka .käsi-yarsillaan
pltää^ pystyssä, koko yhteis­kuntaa.
^ Hänen ä ä n e i ^ on siellä so-
Jialdihkoilijollie ja taantumuksen
edptajiiie kuin paha omatunto, joka
ei heidän riiinassaah saa minkään­laista
jalansijaa kun ei sitä ole .itu­kaan
muistuttamassa. Mutta ktmlä-hetetämme
sinnie opian iniehen, niin
bäri tiiiee pitämään huolen siitä, että
kansan tahto tulee siellä tuoduksi jul-iiisuuteien.
: Hän tidee siellä esittä­mään
asioita, joita ei siellä ole tähän
asti kukaan esittänyt.
Kuitenkin, kuten tiedämme, vaali­taistelu
kysyy rahaa. Jos haluamme
viedä sen kimhialllseen päämäärään.
kaalia ei ole mitään mahdollisuutta.
muuta kuin hajoittaa työläisten ääniä.
Samoijn tiedänime että_ Blnderin ta­kana
ei ple.miljoonajfniehiä, eiicä .miii-ta
suUrpösöjä, jqtka..kusten^
neii yaailtyönsä. Ja kuitenkin raha
on suurinipana tekijänä vaaiitaistelun
ohnistumjsessa, mutta. Binderin v^ali-.
taistelun rahoittaminen jää meidän f»
työtätekevieri huolehdittavaksi. Ja '
meidän tulee- pitää: huoli isiltä., että
Binderin vaalikomitealla on^farpeeksi
varoja viedäkseen täniä vaalitaistelu
kunnialliseen voitoon;
Port Arthurissa juUcaistiin vuonna
1914 Kaapro Jääskeläisen "Iloisia Jut­tuja
V", jonka arkistornme haluaisi
saada Canadassa.painettujen suomen­kielisten
kirjojen koko^elmaansa. Ha­luaisimme
myöskin .saada Kaapron
( A : B . Mäkelä) "Iloisien Juttujen" ai­kaisemmat
neljä osaa, jotka pn^ai-nettu
Sucrnessa. sillä arkistomme ke­rää
, myöskin, kokoelman A. B . ' Mä-
Itelän kirjallisista tuotteista.
Aku Päiviön "Ananias"-niminen ro­maani
puuttuu myöskin arkistomme
kokoelmissa. Teoksessa mainitaan se
painetuksi,Port Arthiiriss'^ ?i9W.; mut­ta
sitä myytiin etupäässä .Yhdysval­loissa
sen jälkeen kun T^fökansa-yhtiö
teki vararikon v. 1915. »
Canadan Suomalaisten.'Arklstokb-mitean
puolesta; H. Sula, arkistonhoi­taja.
i " i f emäntä
arvoinenfilmi
Siispä vaalikcmitea vetoaa- kalkkiin
edistysmieiisiirt ihmisiin, että he lah-
.jottaisivat tämjin yaalirahaston hy­väksi,
bollarikin on tejrvetullut, mut­ta
luonnollisesti .useampi on parempi.
Siis tehkää tili p"Äiantuhtonne kanssa,
että» eikö kannata avustaa tätä ra­hastoa,
jossa pnf^ilin paljon puntaris­sa
ja jonka voimme pienellä uhrauk­sella
baiansseerata voiton puolelle.
-'Pistäkää lahjoitukssnne kirjeeseen
ja osoittakaa se:..W[r. K..Perry, .Elect-ion
Headquartersi./254 St- Catharine
St. East.. Mpnt«a3^;,Que.
E I L O P U T ¥ ö i ^ K E N ' ' ' -
VatiWanissa ön -i^hdy^^^^ tutkimaan
raportteja^,jotka kpskeyat Manillassa
syyskuusa 1948 esiihtynyttä. ihmettä,
jolloin, neitsyt Marian väitetään ilmes-joka
on tärkein kysymys näissä vaä-' tyneerf eräälle fUipiiiniläiselle nunnal-lelssa.
Harry Binderila on hyvät le ja varoittfineeB: .konimunismista,
mahdollisuudet tulla valituksi jos .vain 'kertoo _ pappi ;.Raiy . Goggin. , Kuinka­han
tieteeliinen.menetehnä. vatikaa-tUlla.
lienee ;käy.tet^vissään?
teemme kaikkemme sen hyväksi, Jo-tavastoin
esimerkiksi CCF;n ehdok-
: Ottawa. — Vuonna 1941 toimitetun
väenlaskun tietojen hiukaan oli Ca-nadassa
mainittuna vuonna kaikkiaan
2,055 Suomessa syntynyttä henkilöä,
joiden äidinkieli oli ruotsinkieli. Suo­menruotsalaisten
lukumäärä oli sen
ihukaam8.5 prosenttia Canadan Suo­messa
syntyneestä väestöstä. Joka oli
yhteensä 24,387 henkeä.
Näiden tietojen perusteella voidaan
todeta ^anadassa plleeo. mainittuna
vupnna noin 'kaksituhat.jJ^-&uomen-ruotsalaista
vaikka yhtäällä onkin Il­meistä,
että .monet, -joiden äidinkieli
on ollut ruotsi, eivät käsitä itseään
supmenruotsalalsiksl. Toisaalla on
todettava, että maassa syntyneen
suomalaisen väestön, keskuudessa on
myöskin lukuisia henkilöitä, jotka
käsittävät . olevanisa suomenruotsa­laista
perua.
Canadan suomalaisesta väestöstä
ilmpitetaan asimeen mainittima
vuonna maaseudulla 58 prosenttia ja
loput 42 prosenttia kaupungeissa.
UsköimpUisiin asioiiiiri nähden ja-kaaiitui
Canadan suomalainen väestö
Port Arthur, Ont. — Suömalalnai
äänielokuva "LOVIISA-Niskanjo;a
nuori emänti" esitettiin täällä CSJia
psastpn haalilla, 316 Bay Si„ laim-taina
t.k. 20 pnä.
Tässä Juhani Tervapään kirjoitta­massa
filminsä kuvataan sitä aikai
Suomessa, jolloin lasten oli pakko teä.
dä naimiskaupatkin vanhempien tah­toa
noudattaen. Niskavuoren vinb
emäntäkin katsoo rakkauden vain s.
'^•uasiaiksi sillä pojan oh naitava .'a-haa
taloon. Vaikka nuori Juhani cc-kin
rakastunut talon kauniiseen mej.
jerskaan ja. ollut suhteissa häneea
niin p i t k ä l l e ^ t ä heille syntjy yhtei­sen
rakkauden hedelmä, on pojaa
kaikesta huolimatta mentävä naimi-
.siin Loviisan kanssa, joka tuo. tiille-saan
taloon suuren perinnön. Muto
tästä avloliitcsta puuttuu parasa,
.puuttiiu rakkautta. •
Juhani haluaa kui5,enkin pitää ra­kastettunsa
lähellään. Eräänä yösi
joutuu Loviisa näkemään miten us-'
koton hänen miehensä on ja niin hia
pakenee keskellä yötä pois kotoa. Hia
palaa kuitenkin lapsensa kanssa ta­kaisin
ja saa miehensä tietämätti
tneljerskan lähteinään lapsineen poiij
Nuori emäntä ottaa talossa komennta
omiin, käsiinsä, koska miehensä on täj
.hän (tehtävään liian heikio.
Loviisa-^mänta saa paljon karri'
siitä, että on uhrannut elämänsä rak­kautta,
vailla olevaan avioelämään ja
köyhä karjakko suojelee rakiaultaan
ilmaisematta kenellekään kuia on
lapsen fsä.. Vaikka. seurakunnan iä
koettaa saada^ uskonnon nimessä a-laisuuden
itselleen, ei hän siinä onnis-tu-
• ,.
Piimi pn kaikin puolin kaunis, jota
kehoitan sitä katsomaan kalkkialii.
hiissä sitä näytetään. Täällä muu»
oh liian vähän katsojia, johtuen silti,
että samana iltana oli monet häät
joihin oli kutsuttu melkein kaiiic^
suomalaiset. Uäin ollen oli esUyl-sessä
vähän väkeä, mutta jokaina»;
pii esitykseen tyytyväii->en. — Tjija
Siilman.
(41,683) vuonna 1941 seuraavan us­kontunnustuksiin:
Lutherilaisia . — . . .
United Church . . . ..
Anglikaaneja . . . . . ..
Prebyteriaaneja
Muita ••
85i pici
5.7 , •
22 „ ;
2.1 „ •
45 ,
-huomion niuuaUc, joihinkin patenttilääkkeisiin, joita^ci aiotakaan
muiksi kuin pelospuheiksi.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka Suomen sosdemien oikeistojohtajaty»
jotka ovat osallistuneet tämän maailmaa mullistavan neronleimauksen
kivulloiseen .synnytykseen. Suomessa vallitsee sellainen tilanne, että ,
jos so,<demicn johtomiehet niin tahtovat, he voivat yhdistää rivinsä
SK DL: n kanssa ja sinä päivänä kuin tämä tapahtuu. Suomen työ­väenluokasta
muodostuu sellainen valtava voimatekijä, että se voi
kansiin suuren enemmistön kanrutuksen perusteella ryhtyä sosialisti­seen
Uudistustyöhön. Mutta Varjonpn, Leskinen, Fagerholm ja kunip-
I>anit eivät haiua mitään tällaista. Sen sijaan he haluavat pelata
"Iiennin nakkia", toteuttaa kokoomusmamman aasinhallituksen teh-tänä
ja osalH.stua kansainvälisten utukuvien piirustusten laatimiseen.
Tämä sellaisenaan paljastaakin koko '.kansainvälisen kontrollin" hö-lynjiölyn.
.Vinoa mitä nämä oikeistolaiset sosdemit ehdotuksellaan voivat teh­dä
on se. että he auttavat ihmisten käsitteiden sekaamista sen mj-nche- '
niläisen petoksen hi-väksi mitä nyt suunnitellaan tehtäväksi Ranskan '
kivihiilen ja Saksan teräksen yhdistämisen muodossa.
Eräänä huoniiattavimpana yhtels-kiiruialiisen
taistelun piirteenä kiUu-geen
puolivposisadan aikana Aasias­sa
.voidaan; pitää, sitä.,menestyisellis-
-tä taistelua 'siirtomaaherruutta vas­taan,
joka on suurin piirtein puhuen
Johtanut europppalaisen siijtomaaher-
.ruuden romahtamiseen. Aasiassa.,Kii-nan
kansan menestyksellinen vapaus­taistelu
Ja Intian Ja Indonesianan­sojen,
edistyminen kansallisessa* va­paustaistelussaan
ovat tärkeitä jnerk-t*
kitapauksla tämän taistelun tiellä,
varsinkin kim pidetään mielessä, että
Aasiassa asuu noin puolet, maailman
jffiest^ä. Rasian kasvot ovat muut­tuneet
aika huomattavasti .esimerkik-.
si Kiinassa, jonka noin 450 miljoonai­nen
.kansa on vapautimut siirtomaaor.
iuud^fita ja ön astunut, päättäväisesti
työskenielemään vapautensa ja hy-vinvpintinsa
.edistämiseksi.
..Kapitalismin nykyisessä etuvartio-
.maassa. .Yhdysvalloissa, ovat .kapita­listit
Ja Jieidän Taltiomlehensä. sano-malehtensä
perin huolestuneita
Minän tiianteen Johdosta sillä he nä­kevät
sosialismin ..edistymisessä K i i ­nassa
vakavan vaaran koko maailman
kapitalismille. SUtä johtuukin, että
.yHdyCTailoiasa yehkeilläfin jäikin kei-jooin
.taant^uxu^c^ yoimien lujitta'
ffjisekä Jmikkjalla .Aaislassa. V.aikka
jkjinan t^aanttunuiksel^^t ^^^^^o^
täiimsfliaesU^tsom .lyödyt
aäaalla. veh&ellisän siitä Huolimatta
• - r
l;jejdän kanssaan .Formosan saarella,
Josta on jo.muodostettu taantumuk­sen
tukikohta jatkuvaa taistslua var>
ten kiinan Äaiisaa vastaan. Sinpe
työnnetään nyt .kilvalla Setä Samulin
neuvonantajia,, dollareita ja aseistus­ta
ja sinne ne_ painuvat kuin kaivoon
slDä Chiang kal-shek ja hänen mie­hensä
ovat .edelleen samanlaisia yar-kaita
kuin ennenkin. .He tahtovat
rikastua. taistellessaan Kiinan iansaa
yastaan koska heillä on perin oikea
aavistus — että heidän päivänsä ovat
luetut. Vaikka Yhdysvalloissa varsin
hyvin tiedetään, että Chiangin mie­het
ovat yhä edeUeenjcIn varkaita ja
rosvoja, työnnetään Pprmosaan yhä
lisää Yhdysvaltain kansan varoja sii­nä-
hurskaassa toivossa, että edes osa
niistä käytettäisiin "taisteluun kbm-muni.
smta vastaan", kuten eräs yal-tipinies
perin avomielisesti tunnustL
•Ylidysvaltain kapitalismin suoje­luksesi
on myöskin kapitalismi Ja-panlss
»-Ja etelä-Koreassa. Kummas­sakin
maassa ovat herroina Yhdys­valtain
irnp«'q>iisT"^ sotilaalliset käs­kynhaltijat!
jpjtka h^tsevat ^kuin
keisarit konsanaan, pitäen kapinal­lisen
kansan .kmissa jtdkean terrorin
avulla. j
JäxikUporvarien väitetty tasavalta-laisuiis
Pn saanut tässä taistelussa a i .
k pahan kolahduksen sillä WaU
Streetin j:8haruhttnaat ovat määrän­neet
hiallituksensa tukemaan ja puo­lustamaan
sitä nukkekeisaria, jonlta
Ranskan, myögkin "tasavaltalainen"
haililus, on ..lähettänyt tBanskan im­perialismin
etujen puolustajaksi Viet­namiin,
taistelemaan viisi vuotta
vanhaa kansan tasavallan hallitusta
ja sen kannattajia vastaan. Mikäli
porvarillinen "tasavaltalsuus" on ky­symyksessä,
on se heitetty romukop­paan
niin Ranskassa,.yhdysvalloissa
kuin muiiallf^kin kun on taisteltava
todellista kansan tasavaltaa vastaan.
Washingtohlsta lähetetään määrä­yksiä
avun antamiseiksi myöskin lu­kuisiin
muihin maihin, joihin työn­netään
dollareita, naiehiä ja mate­riaalia
taistelua varten "kommunis­mia
vastaan". Kapitalismin ilmoite­taan
olevan vaarassa myöskin Pllip-pilneillä,
Bium^ssa, Siamissa, Mala­gassa
ja vieläpä IndPnesiassakin. K a i ­ron
lisäksi pitäisi näistä maista muP-dpstaa
sellaisia &apitaJLsmin sotilaal­lisia
tukikohtia kuin rakennetaan
.Saksaan. Kreikkaan ja Tilrkkiin.
Aasian kansat elävät vielä perin
kurjissa olosuhteissa, josta aiheutuu
,sö .alituinen taistelu, joka on käynnis­sä
. ^ i a n maissa yhtäällä kotimaisia
riistäjiä Ja sortajia vastaan ja toi­saalla,
useissa tapauksissa heidän liit­tolaisinaan
olevia imperiallslisla sor­tajia
vastaan.
Tilanne ön,esim. vPilippilnelUä Tilin
vakava, että katolisen kirkon on täy­tynyt
siellä asettua, ainakin julkisuu­dessa,
kansan puolelle. Sitä kuvaa
se laaainto, JpnJta jpaavin korkein s l -
J^äläinen edustaja antoi viime syksy­nä
pidiuessaan "rOtkaille ja liikemie­hille''
mm. seuraavaan tapaan:
"ADcää olko s t ^ i t a vaan katsokaa
alastomiin tosiadolhin. Jos te t ä ­nään
Jatka|te Jumalan kSyhlen ziis-tämistä
saadaksenne mahdoliisiniBäS
Uhayat voitot .niin te voitte hwme>
na menettää kaiken, pääomanDe, Iiii'
keenne, voittonne ja vieläpä mahd^j-
Jisesti henkenrtekin... yhteiskunnat
listen muutosten pyörteiisä." ; '
Toinen pappismies" isä Hogaa ;
huolissaan kansan uskonnollisista ö-sitteistä
ja totesi, että "uskonto ^
hyvin merkityksetön asia eUei^J^
saa kolmea kunnon ateriaa päiyäss •
Siitä johtuneekin. että isä Hosan s;
.settui lakkolaisten puolelle kun Bur^
miljonääri, eversti .AJidres Soriii^r
ilmallulinjan työläiset ryhtyivät lai-koon.
Manilan kapitalistit raau'^
isä Hoganin karkolttamisU ja «^5-
plinlen työministeri sanoi hänen ^
yan "epämiellyttävän ulkömaala^
ja. pelkän agitaattorin". joU
ei tarvita. «««Eii
Kaikesta huolunatta ei isa B»*.^
ole vielä karkoitettu, eiiä valt^^
kirkon kesken ole ainakaan ra^-^
hittynyt mitään juikiiu » l a ^
näiden lausuntojen ja tanaan ^
johdosta.
Intia ja Indoneesia ovat TOi:*J-^
kansallisessa vapaustais-^UisisiS ^
noastaan jossakin määna ^
ovat edeUeenkIn sidotut
la siteillä entisiin i^äntäinaih^^;
näiden maiden kansoilla on 7^
ieen edessään taistelu o r m ^ ^
sia Tiistäjiään ia sortaj^-^ V
Mutta samaan aikaan
taisteltava myösiin ^ ^ ^ ^ ^^
sortajiaan vastaan, j o t k a ^ ^ ' ?.
tyneet tukemaan ätamalh-a
Ilsteja koska heidän « « ^ f ^ j s - mat mikäU kansan sortamaien
tämineri ovat ^^^^^,^t>^
Taistelu Jatkuu siis edeLeea*- ,
Siassa, — Kalla Terä.