1949-06-07-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7 pr •A- t ,1 i i l i l i METSÄSTMT JA KAUSTAJAT! RUOTSALAISIA Aiidersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja No. 347 $3.75 No. 27 No. No. 13 - "Mora" melsastyt^uukko, hinta Ruostumaton terä ja helat tupessa. - "Mora" metsastyspuukko, hinta $4.75 Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tupessa. 22 — "Mora" tuppipuukko, hinta $5.50 Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja veitsen päässä. "Mora" luppipuukko. hinta . $2.25 Erikoisen halpa tuppipuukko. Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista lo.koa. T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbury, Ontario 4K>«-Sir »me]sinBl'isii, toukokun-27. pnä 1949. ~ 'Suomi-Seura) m§mh ,().. J > - i ;• • i-- • • 4*. • r r t J U T E E . V OLY.MPIAKYLÄÄN 12 v 3 r - 4 - K E R R O K S l S T A T A L OA Valtuustossa tehdyn aloitteen johdosta, Joka koskee pitkähkön ajanjakson, lähinnä vuosien 1949-52 k u n n a l l i s e n rakennusohjelma laatimista, kiinteistölautakunta huomauttaa l a u. »Ista taloa, Joiden uuteen oljTnplaky-lään on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k - alsta taloa, joiden uuteen olympiakylään on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k sista taloa, joiden yhteinen kuutiotilavuus on n , 130,000m3. Toistaiseksi el ole r a t k a i s t u , r a k e n netaanko kylä ykaltj/syrltteliälsyyden toimesta väl puolikunnallisena y r i t y k senä. Viimeksi m a i n i t t u a silmällä p i täen olisi a r v i o n 650 m l l j . mk sisällytettävä öhjelniään. tCULtAKUUME LAPkSSA kultakuume .oh Jälleen alkanut L a peissa. Saamamme tiedon-mukaan on erityisesti Inarin Lemmenjoelle saapunut erittäin runsaasti kullanhuuhtojia erityLsesli Etelä-Öuomesta.. E n tiset valtaukset on otettu käytäntöön ja työt on Jo aloltettti. • ^ olympiafcomiteas.sa, pankinjohtaja J. W. Rangell, Valtuuskunnan puheenjohtajaksi Valittiin johtokuntaan lisäksi Suomen cdu-taja kan-sainvälLsessä olympiakomiteassa, pankinjohtaja J. W. Rangell. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin V. A . M . Karikoski ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Ola- \i Suvanto. on S U O U A L y i l Y T A A L T O Y I I i f J YS V A A . S A S T A U S A r l l A N - Vaa-san rannikkoradio3S3malla jonkin aikaa oltu puuha.ssa suoran Amerikan lähettimen kuntoon saat-tamisek- sl. Sitä varten cn rakennettava erityinen lyhytaaltolähetin, joka on valmistettu lennätinhallltuk.sen omassa radiokonepajassa. Lähetin on nyt valmistunut ja asetettu , paikoilleen, samoin myös erikoisantennil. i öitten .saastuttamat heinät ja muu re, PERNARUTTO ON Pernarutto on t a r t t u v a t a u t i . Joka aiheutuu p e m a r u t t o b a s i l l i s t a . P e m a - ruttobasilli voi muodostaa itiöitä, j o t ka eivät helposti tuhoudu vaan säilyvät esim. maassa v-uosikjramieniä, .selittää n i m i m e r k k i O. D . Suomen Työkansan Sanomissa j a j a t k a a : Pernaruttoon voivat sairastua k a l k k i kotieläimet ( s i i p i k a r j a h y v i n h a r voin) Ja myö.?kin ihmiseen se voi tarttua. Siihen sairastuvat helpommin nuoret sekä rasittuneet, heikosti ravitut eläimet. Myöskin l i i a n r u n saasti ruokitut, veltostuneet eläimet sairastuvat siihen helposti. Pernaruttoa ilmenee aika a j o i t t a in eräillä p a i k k a k u n n i l l a Suomessa. V. 1936 tautia esiintyi maassamme e r i t täin runsaasti — 239 tapausta. Sen jälkeen tapaukset ovat vähentjmeet huomattavasti, mutta tänä vuonna iapauk,slen määrä o n jälleen lisääntynyt erittäin lämpimän j a runsasvetisen talven yhtejdessä. Tavallisesti pernarutto paikallistuu j a puhkeaa esiin määrätyillä, t a u d i n s a a s t u t t a m i l la tjaikoilla. Sellaisia paikkoja ovat tavallisesti alavat, vetiset, ajoittain tulvan peittämät j a soiset alueet. T a u din esiintyminen määrätyillä p a i k k a kunnilla liittyy taudin itiöiden huomattavaan elinvoimaisuuteen. Jonka ne säilyttävät maaperässäkin. Maaperään itiöt joutuvat sairaasta eläimf;.5tä tai p e m a r u t t o b n kuolleiden eläinten ruhoista. Koirat Ja l i n n ut yrn. eläimet voivat levittää tartuntaa paikasta toiseen. Maaperästä itiöt voivat huuhtoutua lumesta sulaneen tai .sadeveden mukana j a joutua sen jälkeen ruohoon ja tai ve.sislölhin (jokiin, järviin jne.) saastuttaen ne. T ä s - sa iuhtcessa ovat erittäin v a a r a l l i s ia pienet lätäköt ja suot. P e r n a r u t o n i t i - m a t t a laitoxoella tai parressaan. T a i eläin hengittää r a s k a a s t i , h o r j u u , k a a tuu j a menehtyy k o u r i s t u k s i i n , isimsta, s i e r a i m i s t a Ja perätiehyelstä tulee tummaa verta. 2) S a i r a u s ke-stää 1—2 päivää Eläimen lämpö kohoaa 40—42 asteeseen, eläintä p u i s t a t t a a j a värisyttää usein Hengitys on nopeaa J a _ e l ä in o n r a u haton. Hevosilla voi o l l a ähky. Eläimillä ei ole r u o h a l u a eivätkä ne m ä r e h d i . Usein eläimen suusta, s i e r a i m i s t a ym. l u o n n o l l i s i s t a tiehyeistä t u lee verta. Tässä muodossa o n mahd o l l i s t a myöskin paiseiden Ilmaantum i n e n kehon eri osissa. Aluksi p a i seet ovat k o v i a Ja k u u m i a , m u t t a myö- Tiemmin ne pehmenevät j a Jäähtyvät. 3) K o l m a s muoto o n harvinaisempi. Siinä esiintyvät samat oireet kuin edellisessäkin, mutta se Jatkuu 7—9 päivää. P e r n a r u t t o o n sairastuneiden eläint en kuolevaisuus on k o v i n suuri. S i i h e n kuolleen eläimen raato on t a v a l lisesti — erikoisesti vuoden lämpimänä a i k a n a — kovasti turvonnut Ja eläimen luonnollisista tiehyeistä tulee verta. Pernaruttoon kuolleen eläimen perna o n luonnottomasti suurentunut. Se on 4-^5 kertaa n o r m a a l i a simrempi. jotka on tarkalleen .suunnattu Amerik. hu levittävät pernaruttoa. Sitäpaitsi O L Y M P I A K O M I T E A N V A L T U U S K U N T A P I T X N Y T V U O S I - JTA VAALIKOKÖLKSENSA Suomen Olympialaisen komitsan valtuuskunnan varsinaisessa kokouk- ^ ^ e s ^ toukokuun .23. pnä j o h t i puhetta • »;?aiiii(uskuiirian. puheenjohtaja, evers- *5,^l(l V . - A i M . K a r i k o s k i j a sihteerinä toimi varatuomari E r k k i Hara. J o h t o k u n n a n laatima vuoden 1948 v u o s i . Ja t l l i k e r t o m u s v a h v i s t e t t i i n ja t i l i n t a r k a s t a j a i n laa<>unnpn lukemisen Jälkeen hyväksyttiin vastuuvapaus » Johtokunnalle sekä raha9tonholtajalle. äuomen olympialaisen komitean jäsen i k s i vuosiksi 1949-52 v a l t t i i n vuo.- rlneuvos W i l l i a m l , e h t l n e n . toimitusj o h t a j a Olavi SuvATito. insinööri Yrjö Enne, kaupunginjohtaja E. v on F r e n . c k e l l , j o k a s a m a l l a toimii Suomen t o i sena edustajana kansainvälisessä olympialaisessa komiteassa, tuomari A r v i Heiskanen, pääkonsuli Arvo H i m berg sosiaalijohtaja Akseli Kaskela, maisteri L a u r i M i e t t i n e n J a maisteri V i k t o r Smeds. Itseoikeutettuina j ä seninä v a l i t t i i a Johtokuntaan lisäksi Suomen edustaja kansainvälisessä kaan. Lähetys tapahtuu n. 19 metrin j ta: tuv.ta l3viää myös haavojen ja han-aaltopituudella. Aseman lähetysky-; hautumien kautta, jos niihin Joutuu kyä on jo koeteltu ja .saatu yhtey.:! itiöitä esim. maaperästä. Tartuntaa Rocky Pointin asemaan Nevi' Yorkin lähellä. Sähkötys tapahtuu Morse-menetelmällä Ja kokeet ovatkin csoit. tautuneet erinomaisiksi. Asema toimii tolstaLseksi vara-asemana Num-, voivat levittää myöskin purevat Ja vertainievät hyönteiset. Pernamttolset eläimet muodostavat suuren vaaran ympäristölleen, isillä lannan, virtsan, m a i d o n ym. välityk-melan lyhytaaltoa.scmaa varten, josta | «ellä ne rehujen, veden, kuivikkeiden kaikki Amerikan lähetykset nykyisin \ kautta levittllvät t a r t u n t a a, tapahtuvat. V I I S I V U O T I A S U A U M A L . i I . i EN Y K S I N Y L I A T L A N T IN Toukokuun ^3. pnä lähti Raumalta Helsinkiin 5-vuotias raum!:lain(,'n pikkupoika Seppo AhlqvL^t. joka toukokuun 28 pnä jatkaa Helsingistä matkaansa Amerikkaan, iyhdy.svalloi.ssa odottavat Sepon äiti ja hänen uusi jsän.~ä pientä matkalaista, joka yksin ylittää viikon vaihteessa lentämällä Atlantin. , . Pernarutto voi eläimissä esiintyä kclme.ssa muodo.ssa, joilla Jokaisella ori omat oireensa: 1» Eläin ly.sähtää jaloiltaan odotta- Taxidin nopean k e h i t t y m i s e n vuok.si Jokaista eläimen odottamatonta ja äkillistä kaatumista, erikoisesti s i l l o in k u n esiintyy paiseita t a i verenvuotoa sieraimista, suusta tai perätlehyeistä. o n pidettävä mahdollisena pernaruton ilmauksena j a siitä on viivyttelemättä i l m o i t e t t a v a eläinlääkärille. Ennen eläinlääkärin saapumista on välttämättä asetettava v a r t i j a ' täi aidata eläin n i i n , etteivät toiset eläimet pääse sitä lähelle. Eläinlääkärin saapumiseen s a a k k a on eläin peitettävä myös hyönteisiltä (kärpäsiltäkin) eikä myöskään k o i r i a ole päästettävä sen lähelle. Myöhemmät toimenpiteet r i i p p u v a t eläinlääkärin antamista o h j e i s t a . E l l e i i h m i n e n noudata välttämätöntä suojelutoimenpiteitä joutuessaan tekemisiin sairaiden tai m a i n i t t u un t a u t i i n ku<jllelden eläinten kanssa t a i t a u d i n a i h e u t t a j i a sisältävien rehujen .kanssa, voi myös i h m i n e n saada p e r - n a r u t t o t a r t u n n a n . Ihmiselle se on erittäin v a a r a l l i n e n tauti. Lääkärit käyttävät pernaruttoon sairastuneen i h m i s e n lääkitsemiseen pemaruttovas-talsta seerumia y m . Hevosten päälaull on tarttuvaa MITALI MARIAN ANDERSON.VILLE Amerikkalaiselle laulajattarelle Ma. rian Andersonnllle, jpka.iiiljattain antoi ainoan konserttinsa Helsingissä, annettiin Yhdysvaltain lähetystössä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Pro Behignitate Humanamitali. Mitalin ojensi hänelle Suomen Valkoinen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikun. nan hallituksen puheenjohtaja, vapaaherra E. F . Wrede. . .VJ' •AA J • Kaksi hyvää kirjaa ALENNUKSELLA VOITTAMATON KANSA K i r j . JVasili Grossman Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistelusta ja sodan voittaneista miehistä? rt.'-' Hinta $1.00 MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT K I r j . N i k o l a i Ostrovski "Kmä teos, Jonka p i t i ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi t e k i jän kuoleman t a k i a , kuvaa P u o l a n tapahtumia ensimmäisen m a a i l mansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ R O M A A NL Sid. 228 sivua VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. Box 69 Sudbury, Ontario Päätauti on b a k t e e r i n (streptokokki) aiheuttama tauti, joka esiintyy etupäässä nuorissa hevosissa, harvtJin viittä vuotta vanhemmissa. Kevätt a l v i j a kevät ovat päätaudille o t o l l i simpia aikoja. T a u t i tarttuu helgommin s e l l a i s i in hevosiin, jotka eivät ole sitä ennen sairastaneet. Pahimpia taudin l e v i t - tämispaikkoja ovat esim. meijerien, m y l l y j e n y.m. l i i k e p a i k k o j e n läheisyydessä olevat "hevospuomlt" j a yhteiset juottoaltaat, Joissa hevoset pääsevät kosketuksiin toisten hevosten kanssa t a i k k a jättävät t a r t u n t a - a i n e t t a (bak-tereja) näihin paikkoihin. Päätau-d i n itämisaika on k o v i n l y h y t , ainoastaan 4-5 vuorokautta. En.=immäisiä taudin oireita on r u o k a h a l u n väheneminen, eläin y s k i i joskus j a sieraimista tulee nestettä. T a u din oireet siLs alussa ovat Jokseenkin samanlaiset kuin hevosien hengityselimissä esiintyvissä muissakin t a u deissa. Siksipä eläinten omistajat e i vät a i n a tarpeeksi ajoissa kiinnitä s i i hen huomiota. Taudin kehittyessä rauhaset tulehtuvat ja turpoavat, k a u l a vaikuttaa kankealta Ja eläin syö m i e l u i m m i n maasta. Eläimen Juodessa vesi tulee takaisin sieraimista j a sen hengitys on vaikeata. J o n k un a j a n kuluttua imurlsat • muodostavat suuren, kuuman j a kipeän ajoksen, Joka harvoin paranee l i u h k e a m a t t a . Päätauti ei ole k o v i n vaarallinen t a u t i , sillä harvoin hevonen siihen kuolee, jos saa a i k a n a a n sopivaa h o i toa. Yleensä o n sanottava, että sisäisiä lääkkeitä annettaessa on v a r o t t a va^ että niitä ei mene k e u h k o i h i n , sillä siitä voi olla huonot seuraukset. P ä ä - t a u t i s t a hevosta ei o l i s i annettava olla tallissa, j a ruokittava m a h d o l l i s l n u n an voimakkaalla r u u a l l a . Jos t a u t i h u o mataan ajoissa Ja a n n e t a a n hoitoa. On mahdollista; että tulehdus ja t u r p o a minen menee takaisin i l m a n märkimistä. Hoidon alusta alkaen o n käytettävä kylmiä kääreitä. Rauhastulehduksille o n voiteleminen kuumalla puuöljyllä. jodisalValla taikka eloho-peasalvalla hyvää. Yskän l a u h d u t t a - mlseksi o n hyvää tärpättihöyry j a v e sihöyry, Tervahöyryjä ei tässä t a u dissa saa käyttää. Sisällisesti yskään voisi käyttää anissia, l a k r i t s a j u u r t a, kuminaa y.m, r u o a n joukossa. Jos el ajos leuan alta mene t a k a i s i n o n se kypsytettävä. Tällöin on käytettävä lämpimiä hauteita. Hiercrtaan s a k s a n, suovalla, käytetään pellavansiemen-puuroa kuumana j a keko kaula j a l e u a n alus kääritään h y v i n lammasna-h a l l a . Lämminkäärettä käytetään n i i n kauan k u i n ajos joko itsestään puhkeaa, taikka täysin kypsyneenä puhkaistaan. Ajoksen aukko on p i dettävä a u k i , että märkä pääsee pois j a aukko o n pestävä lysoo|ivedellä p a r i kertaa päivässä. Päätautia vastaan on myöskin seerumia^ j o t a eläinlääkärit käyttävät taudin parantamisessa. K o s k a päätauti o n t a r t t u v a a o l i s i s i tä eläinten o m i s t a j i e n m a h d o l l i s u u k s i en mukaan estettävä leviämästä, e r i s tämällä sairaat eläimet. Paj^risdinänen koskee Uimisten eläniää kalTfefctälla. ' R a a k a m a i t o a on P3st&is>i£u Vu^ se n o p e a s t i ievfinnyt käs^ntöSn myaödn Juustoteollisuudessa. N i i n 'ihmeelliseltä k u i n se t i m t u u k i h pastöriseeraus on s y n t y n y t v i i n i t e o l - Usuudessa. Pahentuminen alkoi k i u s a t a vuorten riintelllä kasvavista m e h u k k a i s t a viinirypäleistä v a l m i s t e t t u j a viinejä A r b o i s i n kylässä. R a n s k an itäosassa. J o k u v i i n i tuli karvasta, toinen mudddstiii venyväksi j a j o t k u t taas m u u t t i v a t h a p p a m a k s i — samoja v i k o j a , joita i t e i a a n t u u maitoon. V U - nlnvlIjelijÖiUe k o i t u i s u u r i a r a h a l l i s ia menetyksiä. P a i k a l l i s e n n a h k t t f i n p o i k a oli k ä y - nsrt yliopistoa j a palasi kotikyläänsä täjrnnä opettamisintoa, Pariisissa o l lessaan hän o l i opiskellut kiemiaa. Hänen ' k o k e i l u n s a tuottivat hämmästyttäviä seikkoja päivänvaloon. N u o r i tiedemies kompastui ensimmäisen k e r r a n i h i k r o o b e i h i n . K a t s e l lessaan mikroskoopilla aineita hän keksi pieniä h i i v a s o l u j a . J o t k a käsittivät s o k e r i j u u r i k k a a t a l k o h o l i k s i . Hän etsi e s i in j o u k o n pieniä t a n s s i v i a t ) l e n - n o l t a , Jotka a i h e u t t i v a t p i l a a n t u m i s ta Ja estivät a l k o h o l i n muodostumisen. M o n i a vuosia kestäneiden t u l o k s e l l i s t e n k o k e i l u j e n jälkeen. J o t k a salvat ihmeitä aikaan tieteen maailmassa, tämä mies r y h t y i käyttämään l a h j o j a a n v i l n i t e o l l i s u u t t a uhanneen vaar a n torjumiseen. Kotikylänsä vanhasta kapakasta tämä tiedemies apulaisineen muodost i l a b o r a t o r i o n Jossa käytettiin kyläseppien Ja puuseppien valmistamia k a r k e i t a työkaluja. Apulainen polki p a l k e i t a , joiden avulla tuli p i d e t t i in sysiä polttavassa uunissa, Väliaikoina hän kantoi vettä kylän kaivosta. Tiedemies k u l k i ystäviensä l u o n a j a - h a n k k i heiltä näytteitä pilaantuneesta viinistä. Hän t a r k a s t i niitä m i k r o skoopillaan. Hänen silmiään kohtasi i h m e e l l i n e n näky. Ihan j u u r i n i in k u i n hän o l i a r v e l l u t , jokaisella p ir laantuneella v i i n i l a j i l l a o i l o m a m l k - rooblnsa — venyvää, öljjnstä, kitkerää, hapanta — jokaisessa oli j o t a k i n e r i l a i s t a . K i i h k o i s s a a n tiedemies kutsui k a u p piaat j a v l i n i n k a s v a t t a j a t koolle. He toivat tullessaan vilnipiulloja, joiden sisältö o l i p l l a a n t i m u t . "Alkää sanoko m i n u l l e , mikä niissä o n v i k a n a , m i nä s a n o n sen m a i s t a m a t t a " , sanoi t i e - deniies. Miehet nauroivat j a k a t s e l i vat toisiaan, Öhko mies mennyt päästään sekaisin? k u i s k a i l i v a t h e ; Huvittaäkseen itseään he työnsivät tiedemiehelle s i l l o i n tällöin p i l a a n t u - •niattcman viinipullon. Katseltuaan, sitä mikroskoopillaan tiedemies laus u i : "Tässä viinissä e i o le mitään v i kaa. Antakaa m a i s t a j a n Se todeta," M a i s t a j a m a i s t o i Ja nyökytti päätään, Kaupipiaat j a v i i n i n k a s v a t t a j a t hämmästyivät k u n tiedemies t a r k a s t e l t u a a n mikroskoopillaan pulloja, selosti mikä vika vaivaa kussakin pullossa olevaa viiniä. K u n hän s a n o i : "Se o n hapanta"^ h i i n se todella o l i h a p a n t a . K u n h än s a n o i : "Venyvää", n i i n sellaista se o l i k i n. T o i n e n asia o l i löytää keinot, j o i den avulla v i k a voidaan k o r j a t a . Sitä j u u r i tiedemies apulaisineen r y h t yi etsimään J a lojiiätä löysikin sen. K u u mentakaa v i i n i hellävaroen pisteeseen jossa se o n m e l k e i n k i e h u m a i s i l l a a n. n i i n mikroobit j o t k a - a i h e u t t a v a t p i l a a n t u m i s t a , kuolevat pois, neuvoi hän. Täten p e l a s t e t t i i n R a n s k a n v i i n l t e - oUisuus Ja Samalla tavalla maidon käyttö t e h t i i n t u r v a l l i s e k s i i h m i s k u n n a l l e . Tätä prosessia nimitetään p a s - torisoiiniseksi keksijänsä, etevän r a n s k a l a i s e n tiedemiehen mukaan. lHmä tiedemies o l i L o u i s Pasteur. siifQSsöiini G R E G O R Y PECK S.AI SrOMESTA KELLON Tunnettu amerikkalainen elokuva-näyttelijä Gregory Peclc. Joka o n n a i misissa suomalaisen naisen kanssa, sai jokin aika sitten apeitaan S u o - inest.i syntymäpäiväkseen h y v i n erikoisen lahjan, kellon, Gregoryn s y n tymäpäivänä, h u h t i k u u n 6:ntena k e l lo soitti Joka t u n n i n k u l u t t u a k a p p a leen "Happy birthday t o y o u " . Tämä toistuu joka vuosi h u h t i k u u n 6 pnä. Eräs helsinkiläinen kelloseppä o n eri-koistilauksesra valmistanut tämän a i - uuUaatulsen kojeen. Venäjällä tulevat käytähtÖön sähkötraktorit Moskova. — Maatalousministerin apulainen P . S , K u c h m o v sanoi toukok u u n 30 pnä Pravdassa julkaistussa haastattelussa, että Neuvostoliitto r y h t y y maanviljelyksen laajakantoiseen vallankumoukseen käyttämällä sähkötraktoreita, * K u c h m o v sanoi, että nämä t r a k t o rit saavat voimansa korkea jännitys-johdoista yksilöllisesti kuljetettavien muimtajlen Ja automaattisesti k e r i y - t}'vlen Johtojen välityksellä, -tiänen selostuksensa mukaan nämä t r a k t o r it voivat toimia 75 eekkerinlaäjuisella maalla muuntajaa siirtämättä. T O T T A SE O N ICasvikset ovat makeimpia. josä k a s vatatte ne itse. irian • E t a n a t (slugs> ovat Hartoahtavia o l i o i t a initkä syövät hehtojen kasviks i e n lehtiä - j a jättävät l i m a i s e n j u o v a n l e h d i l l e J a k a s v i s t e n atle missä ne kulkevat. Ne elVät r a j o i t a t i i h o ^ ö - tään yäih ^kasviksiin, kuten k a i ^ kasvimaan"he>!*ijat tietävät. Ne väJtta^t päivänvaloa j a meaaes-tyvät pärhaitäi s i ä l ä missä o n p a l j on kosteutta. Ne o v a t k a i k k e i n h a i t e i U - ^ ^ p i a sateisena sesonldna Ja s e i l a i - sOia a l a v i l l a maioia. niissä ön raiSkäs Oletteko jo tutustunut sisal-törikkaaseea "Kevät 1949''rJal-kaisuun? Ellette ole. tutustukaa siihen en^ tilassa. lasA j a p a l j o n inaata lähcälä Olevaa k a s v u l l i s u u t t a . E t a n i e n kiusaamia alueita voidaan s u o j e l l a siten, että pölytetiiän sammutettua k a l k k i a (hydrateid lime) k.o. k a s v i e n l e h d i l l e j a myös maahan a u - ringön lasfain jälkeen, j o l l o i n etanat rupeavat syömään, siammutettu k a l k - k l oh 'tehokasta etanoita vastaan a i noastaan kuivana Ja tästä syystä T a r k o i t u k s e n m u k a i n e n siitoseläinten r a l i n t a on^i^iiäaiTiaiisen tärkeä tehtävä k a f j u i p t n b t a m i s e s s a . Siihen per u s t u n siaarelta o u l t a koko Jalostus-tofmfnlfi. C ^ O n siis mahdollisimman t a r k a s t i i » i i t t a v a n e lehmät, J<dsta a i omme o t t a a Vasikoita. Jos o n tärkeät ä j a l o s t u k s e n kannalta. sUtoslehmien inalinta, n i i n vielä tärkeimpää on s i i t o s s d n n i n . v a l i t s e m i n e n . , S i i t o s s o n n i Jättää v u o s i t t a i n useita kymmfTitä jälkeläisiä, mutta lehmä t a v a l l i s e s t i ' Y a l n yhden. Sonnin m e r k i t y s - j a l o s t u k s e n onkin sentähden m o n i n v e r r o i n tärkeämpää k u i n l e h män. j(Hen jalostuksen onnistumisen ehtona on mahdollisimman hyvä s i i - tossbnni. Sen h a n k k i m i s e k s i ei* ole katsottava vaivaa j a k u s t a n n u k s i a k a a n , sillä varmasti hyvillä omin a i s u u k s i l l a varustettu sonni korv a a jälkeläisillään ajan mitään ne uhraukset, joita siitä on t u l - l u L Huono sonni u s e i n pilaa koko k a r j a p o l v e n j a jalostustyö menee k o k o n a a n hukkaan. Etenkin p i e n v i l j e lijät käyttävät vielä siitokseen a l a a r - v o l s l a sonneja, k u n n o l l i s e n sonnin p i t o Ja h a n k k i m i n e n tulee k a l l i i k sL S i k s i heidän oUsi edullista perusta-m a i l a sonqtinpitoyhdistyksi» saada a s i a a n korjausta, u l k o m u o t o on eläimessä yleensä h e l p o i n arvostella j a sille o n k i n annettu l i l a n suuri merkitys v a l i n t a a t o i m i t e t taessa. Vaikka ulkomuoto ja eläimen rakenne o n k i n otettava huomioon, ei sitä vielä voida pitää eläimen hyvyyden mittana. Usein pidetään s e l l a i s i a tilkönaisia, nierkkejä tärkeänä, j o i l l a ei ole mitään tekemistä todell i s e n hyvyyden kanssa, iSuureha '"virheenä karjanjalostuksen k a n n a l t a o n pidettävä sitä tapaa, j o t a useinkin pienviljelijät käyttävät, että o t e t a a n spnnivasikka joko omasta k a r j a s t a t a i k k a ostamalla i h a n u m p i mähkään. Tällaisella s o n n i l l a astutet a a n jo n o i n 1 v, ikäisenä lehmiä. S o n n i a pidetään n . 2—3 vuoden v a n h a k s i Ja myydään s i t t en teuraaksi. Tätä t a p a a Jatketaan vuodesta t o i seen dttam'atta ollenkaan huomioon iniinkäläista jälkeä se tulee jättämään. Olkoonpa kysymyksessä maatiais-t a i k k a a y r s h i r e l a l s k a r j a , o n s o n n i v a l i t t a v a parhaista mahdollisista vanhemmista^ joiden suku j a perinnäi-syys tunnetaan useammassa polvessa. Meillä k y e t ä ä n hyviäkin s i i t o s o n - n e j a l i i a n afkaisin siitokseen. E l ole k o v i n k a a n harvinaista, että sonnia käytetään astutukseen j o vuoden v a n h a n a j a liäih p i l a t a a n usein hyväkin s o n n i n . a U t i ^ Yleensä ei ennen \\^2 vuotta vanhaa sonnia olisi käytettävä siitokseen j a vasta 2 vuoden ikäisenä sitä v o i d a a n varsinaisesti astutukseen käyttää^, As^tutusikä s o n n i l l a r i i p p uu myöskin siitä,; k u i n k a se o n k e h i t t y n y t . S o n n i n . arvo karjanjalostuksessa r i i p p u u siitä, minkälaisia Jälkeläisiä se jättää. Jös o n o n n i s t u t t u saamaan hyvä sonni, on se säilytettävä n i in k a u a n k u i n suinkui o n mahdollista, H y v ä l ^ h o i d o l l a j a r u o k i n n a l l a p y s j^ Sonni siitoskykyisenä 12—14 vuotta, k a i k k e i n v a r m i n t a olisi h a n k k i a Jsel-l a i n e n - S o n n i , Josta o n Jo tiedossa s en jälkeläisiet j a n i i t t e n tuotannot,, m u t ta niitä, o n vaikea saada muussa t a p a u k s i a , k u n j o s t a k i n karjasta täyt y y sonni myydä sukusiitoksen välttämiseksi. Tällainen hjrväksi tunne.t-t u sonni ön,useassa tapauksessa n i in vanha j a käyttökelvoton, että siitä e i ole i l o a pitkäksikään a i k a a. Y l e i s i n t a p a siltossonnja h a n k i t t a e s s a on^ että ostetaan sonnivasikka jost a k i n hyväksi tunnetusta karjasta. S en o n oltava sellainen, että se parantaa ne virheet j a • puutteellisuudet mitkä omalla k a r j a l l a on, • J o s esim, omassa karjassa Oli hyviä maitolehmiä, muttJa rasvapitoisuus alhainen, o n s o n n i n o l tava runsasmaitoisuuden lisäksi k o r - kearasvaista-sukua, että s o n n i n a v u l l a kohotetaan inaldon rasvapitoisuutta. SaihaftJbn sanottava myöskin r a kennevirheistä j a heikkouksista omassa karjassa. Tällöin ei ole otettava huomioon ^Vastakohtia sonnissa, vaan sen pitää olla vankkarakenteinen ja k a i k i n p u o l i n virheetön rakenteensa p u o l e s t a , ' voidakseen jättää hyväta-k e n t e i s i a jälkeläisiä. Tärkeä ominaisuus siitossonnilla on myöskin hyvä luoime. Vihaisuus t e kee usein soinnin vaaralliseksi h o i t a j i l l e . Sopivalla kohtelulla Ja k a s v a t u k s e l l a on^ tässä tärkeä osuutensa, v a i k k a se-on inyös perinnöllinen o m i naisuus; samoin k u i n velttous. H y vältä ditössohhilta vaaditaan^ että Se a s t u u ^ h y v i n - j a lehmät tulevat k a n t a v i k s i , Y M . L . Työkansan Sanomat, •YRITYS JA CLUB DONVVM vierailevat CSJ:h Sprncedalen osaston h LAUANTAINA KESÄKUUN U P:^^ Ohjelma- ja tanssi-iltama Voimistelua klo 8—9 illalla i Yleinen tanssi klo 9—12. SUNNUNTAINA KESÄKUUN 12 P \ J alkaen klo .1 i.p. OHJELMA: • Club Donway Symphonettes • Mattoliikkeitäj • Soitto- ja laulusooloja • Tanssi y,m e s S l O h j e l m a n esittäjä Sigurd Ilomäki ' "Me itse määräämme asioistamme", sanovat turkistyöläiset New Tbrk. — Noin 2,000 tarlds-työläistä täällä osallistai Manhattan Centressa pidiettyyn kokoukseen jokin päivä sitten, antaen epä-mielnisen vastaöksen C I O : n oikeistojohtajille, jotka yrittävät pakottaa unionistit seuraamaan Trnma-nin linjaa.'. 1.999 äänellä yhtä (1) vastaan turkistyöläiset {»ättivät tukea union virkailijain kantaa ja hylätä CIO:n kansallisen johdon määräyksen, jonka multaan unlol-den tullisi "potkaista vasemmistojohtajansa pois" ja ryhtyä tukemaan Minrayn poOtiikkäa, joifca sitoisi työväen IVall Streetin imperialismin sotavänkknrediin. "Me jäsenet määräämme itse nnloinme asioista", sanoivat turkistyöläiset. Zilliacus saa koti. paikkakuntalaistenal täyden tuen Lontoo. — SskettäiBi lueesta erotetun snon parlamenttiedusla^n acoksen kotipaikkaki^ head on antanut siitä, että se antaa natoksensa parlat leen. Labbr-puoiueen Gj osasto j a Trade Union < hyväksyneet päätöslaa yhtä vastaan ja päj tuetaan Zilliacusta hän saan puo!ueen kansallisal j a n politiikkaa vastaaa WeUandin ehdokkaan radiolaajaliuksia WeUand. Ont. — W e l l a n d i n vaUt-sijapiirissä L P P : n ehdokkaaksi n i m i tetty M e l D o i g puhuu vaalikysymyksistä C H V C - a s e m a l t a Joka m a a n a n t a i - j a perjantai klo 7.20 I l l a l l a , i l m o i t t aa hänen v i r a l l i n e n vaaliasiamiehensä Douglas Campbell täällä. Hänen v a a - llpäämajansa sijaitsee 83 Ontario R o a d i n v a r r e l l a täällä. Urkkijoista Oh puute Yhdysvalloissa Moskova. — H a l l i t u k s e n äänenkann a t t a j a Isvestia sanoi kesäk. 1 pnä, että Yhdysvalloissa vallitsee työttömyys k a i k i l l a a l o i l l a , u r k i n t a a l u k u u n ottamatta. Artikkelissa oU lainaus A m e r i c a n Legion Magazinesta, jossa kehoitetaan kaikkia "tledustelutyö-hön" perehtyneitä henkilöltä i l m o l t. t a i n a a n itsestään W a s h i n g t o n i i n . I s vestia lisäsi, että t a v a l l i s e t a m e r i k k a laiset eivät ole Ilmeisestikään h a l u k k a i t a moiseen työhön — u r k i n t a a n . — Jo k i v i k a u d e l la k a u l a k o r i s t e l t a . a l e t t i i n pitää Eislerin vaimo panti vankina US:ssa Praha. — Yhdysvaltain • s i l t a k a r k u u n päässyt G e r h a r t E i s l e r sanoi täällä, e dysvaltain viranomaiset pitjTl vaimoaan "panttivankina. moin kuin natsitkin t«fc E i s l e r s a n o i , että " e i ole mii hänen v a n k i n a pitämiseensä', viranomaisten vapauttavaa l tä mrs. E i s l e r voisi lähteä i luokse. Suomalainen arkkitehdiksi Port Arthur. — Canadan! kertoo, että Toronton yli duoituu t.k. 8 pnä arkkitel syntynyt ja kasvanut Matti! on työskennellyt täkäläisesi j Wattin arkki tehtuuritoin oli äskettäin kuuluisan arkkitehdin,. Eliel Saarisen i Detroitissa. SUOMEN LÄJ LEGATION OF FI 140 VVellington OttaiFa, Ontario. PuheUn 6-2389 TÖRONTOLAISET TANSSIT Jo)ca lauantai-iltana TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHIN! CSJ:N ÖSAStOJlN KOKOUl —- E ^ C x ^ a h l ä b o r - p u o l u ^ h o h - 'jelnucoa ^(iä3^»>pimukseh aikaansäami-h ^ h ' ^ u v d s t o l i i t o n i u m s s ^ s i l l o i h , kuifa jpuolue p|S^ valtaan' Britanniassa, inutta hyt'^1iöiue oh luopunut siifö jänkkien painostuksesta. —'Etelä-Äfraiassa idSytetäaii y e r i - k t i k a n i n e h t i a n u o l i e n myrkyttämisek-sL useampi pSIytys kolmen t a i neljän päivän väliajoilla on tehokkaampi k u i n y k s i v a h v a pölyytys. B o r d e a i i x - sebs o h myös sopi\raa a i n e t t a etanoita vastasoi ä l l ä tällaisen ruiskeen a v u l la voidaan tasveja jossakin määrin suo-j & a e t a S ^ ^ • ^ n & ^ p u p b D i x h o i s ^ missä hinta ei öle hiiif" tärkeä seikka kuin tavalU-säla viljelysmailla. voidaSh tyydyttä- C S J : n W a n a p i n osaston k u u k a u sikokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä sunnunt a i n a k l o 1 i p . osaston h a a l i l l a. S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti. Wanup, Ont. C S J : n Heairstin osaston k u u k a u s i kokoukset pidetään jolcaisen k u u - Icauden toisena s u n n u n t a i n a k lo 2 i p. CSJin Spraeedalen osaston N o . 30. kuukausikokoukset pidetään j o k a i s e n kuukauden ensimmäisenä s u n n u n t a i n a kello 2 i p . J o h t o k u n t a kokoontuu tuntia a i k a i semmin. C S J : n Sndburyn osaston 1 pidetään jokaisen kuukaffl simmäisenä sunnuntaii»;, heenjohtaja Oscar J.länm t e e r i HUmä Mäki, osoite J Sudbury, Ontario. C S J : n Vancouverin osast< k u u k a u s i kokoukset Cimton-haa lilla joiais^ kauden toisena sunnunts 2 i p . Johtokiinta puolitoista tuntia C S J : n KaposkasinginiJ* kausikokoukset pidetään, sen kuukauden toisena t a i n a klo 2 i.p. CSJ:nF(»t Artlnirin osaston k u u - C S J : n Sanlt Stc. MW»; kaiisikökouksetDidetään j o k a i s e n No. 5 työkokoukset^P Iniukauden ensimmäisenä k e s k i v i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a , 316 B a y St. J o h t o k u n n a n kokoukset pidelSän j o k a i s e n kuiikauden viimäseiiä k e s k i v i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a samass a paikassa. K i r j e e n v a i h t o o s o i - cSJ-n Vai d O r i n « » * te: A . K a r i , 71 N . K e n o g M U i Ave., kaiisikokoukset pidetään P o r t A r t h u r , O n t . _-;_..„srsP! kuukauden ehsimmamen J mas sunnuntai osastoa t a l o l l a , 321 John St, aia 8 i l l a l l a. CSJ:n Toronton osaston varanainen kuukatisikoköus pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina, kello 8 iHalla: osaston huoneistolla Dbn-faaaliBa. västi käyttää JDoetaldehyde ja brääni-sydUejä joita, voidaan ostaa valmiiksi seattuEua useimmista, äen^lsnkaupoista. Niitä on käytetti^vä vaääistajan ohjeiden inukalsestL kuukauden ensinunäi:^ n u n t a i n a klo 2 i-P- r ^ , cxsoite: Olga Koskela,»^ V a i d-Or, Que. C S J : n Beaver Laken kausikokous pidetasB C S J : n nmmtnsin osaston kuukau- Jräuden kolniantena^J-ökökoiikset iddetään jokaisen klo 1 päivällä o ^ a ^ ; kuukauden ensiinmäisenä sun- Kirjeenvaihtajan oss»- huhtaiiia keOb 7 j l l a l b . Ä&ika, B . K. 1. Wi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 7, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-06-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490607 |
Description
Title | 1949-06-07-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7
pr
•A- t
,1
i i l i l i
METSÄSTMT JA KAUSTAJAT!
RUOTSALAISIA
Aiidersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
No. 347 $3.75
No. 27
No.
No. 13
- "Mora" melsastyt^uukko, hinta
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
- "Mora" metsastyspuukko, hinta $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tupessa.
22 — "Mora" tuppipuukko, hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
"Mora" luppipuukko. hinta . $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista lo.koa.
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
4K>«-Sir
»me]sinBl'isii, toukokun-27. pnä 1949.
~ 'Suomi-Seura)
m§mh
,()..
J >
- i
;• • i--
• • 4*.
• r
r
t J U T E E . V OLY.MPIAKYLÄÄN 12
v 3 r - 4 - K E R R O K S l S T A T A L OA
Valtuustossa tehdyn aloitteen johdosta,
Joka koskee pitkähkön ajanjakson,
lähinnä vuosien 1949-52 k u n n
a l l i s e n rakennusohjelma laatimista,
kiinteistölautakunta huomauttaa l a u.
»Ista taloa, Joiden uuteen oljTnplaky-lään
on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k -
alsta taloa, joiden uuteen olympiakylään
on s u u n n i t e l t u 12 k o l m i k e r r o k sista
taloa, joiden yhteinen kuutiotilavuus
on n , 130,000m3.
Toistaiseksi el ole r a t k a i s t u , r a k e n netaanko
kylä ykaltj/syrltteliälsyyden
toimesta väl puolikunnallisena y r i t y k senä.
Viimeksi m a i n i t t u a silmällä p i täen
olisi a r v i o n 650 m l l j . mk sisällytettävä
öhjelniään.
tCULtAKUUME LAPkSSA
kultakuume .oh Jälleen alkanut L a peissa.
Saamamme tiedon-mukaan on
erityisesti Inarin Lemmenjoelle saapunut
erittäin runsaasti kullanhuuhtojia
erityLsesli Etelä-Öuomesta.. E n tiset
valtaukset on otettu käytäntöön
ja työt on Jo aloltettti. • ^
olympiafcomiteas.sa, pankinjohtaja J.
W. Rangell,
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi
Valittiin johtokuntaan lisäksi Suomen
cdu-taja kan-sainvälLsessä olympiakomiteassa,
pankinjohtaja J. W. Rangell.
Valtuuskunnan puheenjohtajaksi
valittiin V. A . M . Karikoski ja varapuheenjohtajaksi
toimitusjohtaja Ola-
\i Suvanto.
on
S U O U A L y i l Y T A A L T O Y I I i f J YS
V A A . S A S T A U S A r l l A N -
Vaa-san rannikkoradio3S3malla
jonkin aikaa oltu puuha.ssa suoran
Amerikan lähettimen kuntoon saat-tamisek-
sl. Sitä varten cn rakennettava
erityinen lyhytaaltolähetin, joka
on valmistettu lennätinhallltuk.sen
omassa radiokonepajassa. Lähetin on
nyt valmistunut ja asetettu , paikoilleen,
samoin myös erikoisantennil. i öitten .saastuttamat heinät ja muu re,
PERNARUTTO ON
Pernarutto on t a r t t u v a t a u t i . Joka
aiheutuu p e m a r u t t o b a s i l l i s t a . P e m a -
ruttobasilli voi muodostaa itiöitä, j o t ka
eivät helposti tuhoudu vaan säilyvät
esim. maassa v-uosikjramieniä,
.selittää n i m i m e r k k i O. D . Suomen
Työkansan Sanomissa j a j a t k a a :
Pernaruttoon voivat sairastua k a l k k
i kotieläimet ( s i i p i k a r j a h y v i n h a r voin)
Ja myö.?kin ihmiseen se voi
tarttua. Siihen sairastuvat helpommin
nuoret sekä rasittuneet, heikosti
ravitut eläimet. Myöskin l i i a n r u n saasti
ruokitut, veltostuneet eläimet
sairastuvat siihen helposti.
Pernaruttoa ilmenee aika a j o i t t a in
eräillä p a i k k a k u n n i l l a Suomessa. V.
1936 tautia esiintyi maassamme e r i t täin
runsaasti — 239 tapausta. Sen
jälkeen tapaukset ovat vähentjmeet
huomattavasti, mutta tänä vuonna
iapauk,slen määrä o n jälleen lisääntynyt
erittäin lämpimän j a runsasvetisen
talven yhtejdessä. Tavallisesti
pernarutto paikallistuu j a puhkeaa
esiin määrätyillä, t a u d i n s a a s t u t t a m i l la
tjaikoilla. Sellaisia paikkoja ovat
tavallisesti alavat, vetiset, ajoittain
tulvan peittämät j a soiset alueet. T a u din
esiintyminen määrätyillä p a i k k a kunnilla
liittyy taudin itiöiden huomattavaan
elinvoimaisuuteen. Jonka
ne säilyttävät maaperässäkin.
Maaperään itiöt joutuvat sairaasta
eläimf;.5tä tai p e m a r u t t o b n kuolleiden
eläinten ruhoista. Koirat Ja l i n n ut
yrn. eläimet voivat levittää tartuntaa
paikasta toiseen. Maaperästä itiöt
voivat huuhtoutua lumesta sulaneen
tai .sadeveden mukana j a joutua sen
jälkeen ruohoon ja tai ve.sislölhin (jokiin,
järviin jne.) saastuttaen ne. T ä s -
sa iuhtcessa ovat erittäin v a a r a l l i s ia
pienet lätäköt ja suot. P e r n a r u t o n i t i -
m a t t a laitoxoella tai parressaan. T a i
eläin hengittää r a s k a a s t i , h o r j u u , k a a tuu
j a menehtyy k o u r i s t u k s i i n , isimsta,
s i e r a i m i s t a Ja perätiehyelstä tulee
tummaa verta.
2) S a i r a u s ke-stää 1—2 päivää Eläimen
lämpö kohoaa 40—42 asteeseen,
eläintä p u i s t a t t a a j a värisyttää usein
Hengitys on nopeaa J a _ e l ä in o n r a u haton.
Hevosilla voi o l l a ähky. Eläimillä
ei ole r u o h a l u a eivätkä ne m ä r
e h d i . Usein eläimen suusta, s i e r a i m
i s t a ym. l u o n n o l l i s i s t a tiehyeistä t u lee
verta. Tässä muodossa o n mahd
o l l i s t a myöskin paiseiden Ilmaantum
i n e n kehon eri osissa. Aluksi p a i seet
ovat k o v i a Ja k u u m i a , m u t t a myö-
Tiemmin ne pehmenevät j a Jäähtyvät.
3) K o l m a s muoto o n harvinaisempi.
Siinä esiintyvät samat oireet kuin
edellisessäkin, mutta se Jatkuu 7—9
päivää.
P e r n a r u t t o o n sairastuneiden eläint
en kuolevaisuus on k o v i n suuri. S i i h
e n kuolleen eläimen raato on t a v a l lisesti
— erikoisesti vuoden lämpimänä
a i k a n a — kovasti turvonnut Ja eläimen
luonnollisista tiehyeistä tulee
verta. Pernaruttoon kuolleen eläimen
perna o n luonnottomasti suurentunut.
Se on 4-^5 kertaa n o r m a a l i a simrempi.
jotka on tarkalleen .suunnattu Amerik. hu levittävät pernaruttoa. Sitäpaitsi
O L Y M P I A K O M I T E A N V A L T U U S K
U N T A P I T X N Y T V U O S I - JTA
VAALIKOKÖLKSENSA
Suomen Olympialaisen komitsan
valtuuskunnan varsinaisessa kokouk-
^ ^ e s ^ toukokuun .23. pnä j o h t i puhetta
• »;?aiiii(uskuiirian. puheenjohtaja, evers-
*5,^l(l V . - A i M . K a r i k o s k i j a sihteerinä
toimi varatuomari E r k k i Hara.
J o h t o k u n n a n laatima vuoden 1948
v u o s i . Ja t l l i k e r t o m u s v a h v i s t e t t i i n ja
t i l i n t a r k a s t a j a i n laa<>unnpn lukemisen
Jälkeen hyväksyttiin vastuuvapaus
» Johtokunnalle sekä raha9tonholtajalle.
äuomen olympialaisen komitean jäsen
i k s i vuosiksi 1949-52 v a l t t i i n vuo.-
rlneuvos W i l l i a m l , e h t l n e n . toimitusj
o h t a j a Olavi SuvATito. insinööri Yrjö
Enne, kaupunginjohtaja E. v on F r e n .
c k e l l , j o k a s a m a l l a toimii Suomen t o i sena
edustajana kansainvälisessä
olympialaisessa komiteassa, tuomari
A r v i Heiskanen, pääkonsuli Arvo H i m berg
sosiaalijohtaja Akseli Kaskela,
maisteri L a u r i M i e t t i n e n J a maisteri
V i k t o r Smeds. Itseoikeutettuina j ä seninä
v a l i t t i i a Johtokuntaan lisäksi
Suomen edustaja kansainvälisessä
kaan. Lähetys tapahtuu n. 19 metrin j ta: tuv.ta l3viää myös haavojen ja han-aaltopituudella.
Aseman lähetysky-; hautumien kautta, jos niihin Joutuu
kyä on jo koeteltu ja .saatu yhtey.:! itiöitä esim. maaperästä. Tartuntaa
Rocky Pointin asemaan Nevi' Yorkin
lähellä. Sähkötys tapahtuu Morse-menetelmällä
Ja kokeet ovatkin csoit.
tautuneet erinomaisiksi. Asema toimii
tolstaLseksi vara-asemana Num-,
voivat levittää myöskin purevat Ja
vertainievät hyönteiset.
Pernamttolset eläimet muodostavat
suuren vaaran ympäristölleen, isillä
lannan, virtsan, m a i d o n ym. välityk-melan
lyhytaaltoa.scmaa varten, josta | «ellä ne rehujen, veden, kuivikkeiden
kaikki Amerikan lähetykset nykyisin \ kautta levittllvät t a r t u n t a a,
tapahtuvat.
V I I S I V U O T I A S U A U M A L . i I . i EN
Y K S I N Y L I A T L A N T IN
Toukokuun ^3. pnä lähti Raumalta
Helsinkiin 5-vuotias raum!:lain(,'n pikkupoika
Seppo AhlqvL^t. joka toukokuun
28 pnä jatkaa Helsingistä matkaansa
Amerikkaan, iyhdy.svalloi.ssa
odottavat Sepon äiti ja hänen uusi
jsän.~ä pientä matkalaista, joka yksin
ylittää viikon vaihteessa lentämällä
Atlantin. , .
Pernarutto voi eläimissä esiintyä
kclme.ssa muodo.ssa, joilla Jokaisella
ori omat oireensa:
1» Eläin ly.sähtää jaloiltaan odotta-
Taxidin nopean k e h i t t y m i s e n vuok.si
Jokaista eläimen odottamatonta ja
äkillistä kaatumista, erikoisesti s i l l o in
k u n esiintyy paiseita t a i verenvuotoa
sieraimista, suusta tai perätlehyeistä.
o n pidettävä mahdollisena pernaruton
ilmauksena j a siitä on viivyttelemättä
i l m o i t e t t a v a eläinlääkärille. Ennen
eläinlääkärin saapumista on välttämättä
asetettava v a r t i j a ' täi aidata
eläin n i i n , etteivät toiset eläimet pääse
sitä lähelle. Eläinlääkärin saapumiseen
s a a k k a on eläin peitettävä myös
hyönteisiltä (kärpäsiltäkin) eikä
myöskään k o i r i a ole päästettävä sen
lähelle. Myöhemmät toimenpiteet
r i i p p u v a t eläinlääkärin antamista o h j
e i s t a .
E l l e i i h m i n e n noudata välttämätöntä
suojelutoimenpiteitä joutuessaan
tekemisiin sairaiden tai m a i n i t t u un
t a u t i i n ku |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-07-04