Vapaus, November 9, 1950

              •s
Sivu 2 Torstaina, marrask. 9 p. — Thursday, Nov, 9
(LtBEBrty >^ iiiöepetident tsOxii
Olgan of Finniih Canadians. £&-
tablished Nov. 6th. 1917. Auttiorlzcd
oji fiecond class mail; bjr thefost
Office Department, Otta^äif Pub-
UKhed thrtce «retkly; Tu P s d ä y s .
Thunsdays and Satiirdays by Vapaus
Publtebin» Company U d ^ at 100-102
Elm 8t, W^ sudbdry. Ont„ CädJada,
TeJepbone»; BuglnesB Office 4-4284^
HdUorfat OttleM A-mS, tAkioäiäi
E ; galrtL fidttdr 1*^. EkJimä. MäUIni
addre^s Box W. Sudbtiry, Ontaria
Advertising rates upon applicatltm.
Trathslatton free 6f (idia ^
f nULAUSHINl^AT: •
Cariadassa: 1 vk. ÖXto 6 klL ».25
3 kfc 200
VhdV5vaj:fiissa - l vfc 7«« « kit J» «j
Eycmrs^a: 1 vE, 7.50 6 k i ; 423
e emme Silta
Kun kauppa- ja teoliisuusmFnisteri 'Hott-c ianoi tälE viikolla Ca-
: että i^rilannialle esitetään tiu-jkei^
sen täytyy liiätäostokaiaan
n.ävdbllaHmaista eli Canadasta ja Vhdyyvalloista, niin Hän konnolli-
^sti antoi ymmäftääv että hallitus on suurpääoman nöyränä palvcli-
SlK Kal!e fifotti VViOliteildll^
täyttää huomenna marraskuun 10
pnä 80 viiotta. Onnittelemme päi-vän
sankaria!
muut sahbva^
käsityksemme on, että tämä maa tarvitsee
mutta kaikesta huolimalta on sanotta­va,
«ttä. kauppaministeri 'Howen ukaasi tuntuu kovin vastenhiieliseltä.
? Mistä todella näyttää olevan kysymys, on tämä: yhdysyaltain
rähamahti ahtoi Intei-national Monetary Fundin kautta Britannian
ballitukselle: määräyksen, että sen täytyy ryhtyä ostamaan enemmän
tavaraa Yhdysvalloista. Toisinsanoen brittiläisille ja heidän hallituk-seUeen
annettiin dollarivaltiaan korkeapaineinen määräys, että sen
töytyy rajoittaa kaupankäyntiäänmuun^w^ kanssa jä ostaa en­tistä
enemmän Yiidysvaltain ylijäämävarastoista. Tätä taustaa vas­taan
kun katsotaan kauppaministeri Ho\ven ukaasia, silloin tuntuu
isUtä, että hän esiintyi Iässäkin tapauksessa enemmän Yhdysvaltain
soumi rahan asialla kuin tämän maan parhaitten etujen hyväksi. Pa-hiiitii
kaikesta on se, että tällaisilla ukaa^^^
markkihpitahahkita. 'posiasiä nimittäin on, että pttkäaikaiseh ja lie-cieimäHiÄcn
kaupankäynnin täytyy perustua kummankin osapuolen
yhteisille eduille täyffcllisentasa-arvois^ Toisin-sanöen,
Britannian niiyrärtiskainen Lahor-hallitus. voitaneen hetkelli-taa
ittääräysten mukaisesti johonkin sellaiseenkin, vmikä
asiakkaista JBritannian kansallisille eduille, mutta tällai-loppumattomaslii
Jokai nön ajatteleva ihmi-pakkomääräyksiin
perustuva vientrkaupijatuattaa
kehnoja tuloksia mitä riistoviljelys aiheuttaa ifar-mareille.
Tässä Ön syy, miksi ime emme voi mitenkään yhtyä kauppami-
Howen ukaasiin, vaan Sensijaan toivomme, että häh lopettaisi
Yhdysvaltain suuren rahan^ h ja ryhtyisi toteuttamaan
iiiaan etujen mukaista itsenäistä kauppapolitiikkaa. *
Tällainen itsenäinen kauppapolitiikka, mikä panisi kaikessa tä­män
maan omat. «dut etualalle, pyrkisi luonnollisesti lisäämään tava-rahvaihtoaBritafnhian
ja Canadan välillä. Siihen oh epäilemättä suu­ria
mahdollisuuksia, jos ryhdytään luottamuksellisesti keskustelemaan
kaupankäynnistä molempien maiden etujen perusteella,
i Lisäksi tällaiseen itsenäiseen kauppapolitiikkaan sisältyy mah-
I' . dotltsuus ulkomaakauppamme laajentamiseksi suunnattoman suuressa
ltSS£^(vt määrässä ei vain kiinassa mutta myös Neuvostoliitossa ja Euroopan
kansandemokratian maissa.
Canada tarvitsee entisiä suurempia ulkomaamarkkinoita tuotteil­leen
--^ ja nänia 'niafkkiiiat on saätavissa^ — kunhan vain karisäkun-tana
suhtaudumme oikein itseämme ja muita kohtaan. Mutta jds me
kanÄakönta
niiti tulos on, huolimatta siitti kuinka paljon voimmekaan boomiaikaha
kauppaa tehdä, että talouselämämme on jatkuvasti vaarassa. Yksi-tahoinen
kauppa • Yhdysvaltain kanssa; ja sen kautta on jatkuvasti sel-
; laisessa asemassa, että se voi milloin tahansa päättyä— jos Yhdys­valtain
suuren rahan miehet katsovat sen itselleen edulliseksi.
Kaikkien näiden seikkojen perusteella kauppaministeri Howen ;
Britannialle antama ukaasi tuntuu harkitsemattomalta. Huolehti­koon
Yhdysvaltain suuren rahan miehet omista kauppaeduistaan. Ja
jos he historian kaikista opetuksista välittämättä haluavat toteuttaa
suuren ruo.skan kauppapolitiikkaa, ja hetkellisen rikastumisen perus­teella
hankkivat itseään kohtaan kateutta, nurjamielisyyttä ja vihaa
kautta itiaailman, niin se on tietysti heidän oma asiansa.
Mutta Canadan parhaat ediit. niin pitkän ajan ohjelman kuin
hetikohtaistenkin tarpeiden perusteella, vaativat ilsenäista kauppapo­litiikkaa,
joka ei perustu mihinkään väkevämmän määräykseen, vaan
taloudelliseen yhteistoimintaan tasa-arvoisuuden 4>erusteella kaikkien
•maiden kanssa.
Itsenäinen kauppapolitiikka ei siis kohdistu "Y^hdysvaUojakaan
vastaan", vaan siihen, että kauppaa käytäisiin KAIKKIEN maiden
kanssa niiden yhteisten etujen ja täydellisen tasa-arvoisuuden perus­teella,
.v . • •
S ,
i l
Ja mitä se edel^tää?
Muutama päivä sitten julkaistiin Yhdistyneiden Kansakuntien
alaisen Ruoka- ja Maatalousjärjestön 5-vuotispäivän kunniaksi 90 si­vua
käsittävä raportti, missä sanotaan mainitun järjestön suurim­maksi
saavutukseksi se, kun järjestö on HERÄIT.ÄNYT MA.\IL-MAN
KÄSnTÄM-Ä.ÄN SEN lOSI.ASIAN, ETT.X VOIDAAN SYÖ­DÄ
P.\RE.MM1N JA ASUA PAREMMIN.
Mainftun järjestön johtaja N. E. Dodd sanoo hyväksyttävänä
seikkana senkin, että tietoisuuden lisääntyminen on aiheuttanut HAL-LlTtlKSILLE
ESITETTÄVL\ UUSIA V.AATIMUKSIA RIIT­TÄVIEN
TOIMENPITEIDEN PUOLESTA.
Edelleen mr. Dodd sanoo 5-\iiotisraportissaan. että YK:n Ruoka­la
Maatalousjärjestön "T.\\01TTEENA ON YKSINKERTAISEM­MILLA
TERMEILLÄ MÄÄRITELTYNÄ SE. ETT.^ MILJOONAT
TLT^ISIVAT PAREMMIN RAVITUIKSI. PAREMMIN VA.\TE-TETUIKSI
JA ETTÄ NE VOISIVAT .ASUA PAREMMIN.
Kaikki tämä on totta. Tekniikan kehitlyessii on sekä teollisuus­laitosten
että maatalouden tuottavaisuus suunnattoman paljon lisään^
tynyt. Ihmiskunnan elintason huomattavan suuri ja hetikohtaihen
parantaminen on mahdollista, jos tlctcer. ja tekniikan saavutukset alis­tettaisiin
palvelemaan ihmiskunnan parhaita etuja.
Mutta tämä tarkoittaa sitä. että kansakuntain varoja ei saa
haaskata sotavarusteluun: että yksilömiljoneerien entisestiiän rikas­tuttamisen
asemesta ryhdyttäisiin huolehtimaan siitä, että työräiset
saavat parehipaa palkkaa ja farmarit paremman hinnan tuotteistaan.
Jos tavoitteena oh se, että "miljoonat tulisivat paremhiin ran-tuiksi
ja vaatetetuiksi . . mitä kaikkien maiden kansanjoukot ha­luavat,
niin silloin on tehtävä tykkien asemesta siviilivaatteita ja val­mistettava
tavaraa siviilikävttöä varten.
Perityt tuloverot
olivat vuonna 1949
$1,297,999,404
Ottawa. — Canadan Tilastollinen
Tounfsto ilmoittaa, että maalisk. 31
p. 1949 päättyneen tilivuoden aikana
perittiin Canadassa tuloveroina kaik­kiaan
1,297;999,404 dollaria, josta yk­sityisiltä
henkilöiltä perittiin 806,009,-
280' dollaria ja yhtiöUtä 491,990.124
dollaria. Tuloverojen lisäksi perittiin
kohtuuttomien voittojen veroina 44.-
791.918 dollaria.
Cänadalaisten verolasku ei tieten­kään
rajoitu näihin siumnlin sillä
valtavat . määrät veroja perittiin
myj-ntiverotoa. tulleina, valmisteve*
roina, ylelllsyysveroina jne.
AHVENAXMAATr ASIA
Ahvenanmaan kysymys on herättä­nyt
Icbdlsössämmc hupm.ota Ruotiin
puuttumlEen vuoksi.
UiLst lia<wii selostaa Ahvenanmaan
kysymystä jia Itsehallintoa ensfmmäl-sessä
pääkirjoltukses^an lausuen lo­puksi:
"Rtiötsin äskettäinen de-räarche.
josta ulkomfnlstertb antoi v i ­rallisen
tiedonannon, lleriee jmmät-rettävä
pelkäksi varotoImenplteeKsI
sitä silmällä pitäen, ettei Toitalsi' tul­kita
Ruotsin hyväksyvän yksipuolisis­ta
lainsäädäntötofanenpiteistä mah-doUisesti
aiheutuvia muutoksia Ahve­nanmaan
väestön'"asetnaan kanäain'*
välisenä Icysymyksenä."
Samasta aiheesta kirjoittaa myös
Vapaa Sana tiim. seuraavaa: "Ruotsin
sekaantuminen Ahvenanmaäh: Itse-hallintokSrsymykseen
on suömeile ter-veelineri
inulstutUs siitä, että meillä
välit.ömästi lahtisen rajamme takana
on valtio. Joka jolleikaan ole vitälli-sesti
Atlantin liiton Jäsen ön kuiten­kin
Marshall-sopimuksen sekä Y K - Ja
Euroopan neuvcstdpoUtiikicansa kaut­ta
tti^n kytketty Yhdysvaltain itbpe-mm\
sK&Xi politiikkaan, että täydeUä
syyllä voimme katsoa Aflaiitin lUtön
rajan olevan Ahvenanmerellä. Sitä
tärkeämpää on Suomen osoittaa, että
Ahvenanmaa cl kuulu Atlantfin."
JA HE PUOLUSTAVAT
"OESIOKBATIAA" KOREASSA
tstanbul. Turkki. — Turkin parla­mentille,
esitetään ehdotus laiksi Jon­ka
mukaan voidaan antaa kuoleman­tuomio
.kömriiunlsteille ja. vieläpä
niillekin. Jotka väUUisfoti tuke\'at
kommunisteja. Toistasataa kansan­edustajaa
on Jo allekirjoittanut t ä ­män
lakiehdotuksen. Cumhuriyt-nl-minen
sanomalehti sanoi, että tämän
laki määrittelee lisäksi, että Jös
"kommunistien asiaa palvellaan sano­malehdissä
Joko kirjdituksissa tai pii­rustuksissa
. . . hiiden laatijat voidaan
tuomita kuolemaan". Ai»:n uutls-tleto
marräsk. 6 pnä. ;
k b h ^ l s i a paa-
SÖSi^ySTlNEN VASTAA KYLLÄ,
KMl1>iLlSfiNEN MAAILMA El
. .Tukholma. — Lähsl-SaksaJssai käy-tiy
taistelu varusteiukysymyksessä on
joiitunut paistoit NieaiöUerin ja enti­sen
sotaminisleri Heineöianhin halli­tusta
vastaan kohdistaman kiivaan
hyökkäyks6Ä johdosta uuteen valhee­seen,
joka näyttää vetäfah hlukäansa
Suuriöähart Osan evähkeellsesta ikir-kosta.
Niemöllef väitti eräässä pu­heessaan
äskettäin, että hänellä oh
kirjallisia todisteita, .xiudelleen aseis­tamisen
alkamisesta. Eräs etelä-sak­salainen
lehti . paljasti seuraavana
päivänä kaksi asiakirjaa, jotka osoit­tavat
Niemöllerin olleen tässä tapa­uksessa
oikeassa.
Yksi näistä asiakirjoista on "entis­ten
upseerien liiton" puheenjohtajan,
kenraali 1/tnden allekirjoittama. Sii­nä
kehoitetaan kirjeen saajia heti i l ­moittamaan
liitolle ovatko he haluk­kaita
liittj^nään joukko^osastoon,'jos­ta
käytetään nimitystä "suojajouk­ko''.
(Heille luvataan 300 markan
palkka kuukaudessa. lEdelleen luva­taan
Johkm ajan erikoiskoulutuksen
jälkeen sijoittaa heidän "hallituksen
suojajoukoiksi". Palvelus tapahtuisi
sivlilivarustetssa. ; ; ^
Toinen asiaiirja oh kiertokirje en­tisille
upseereille ja simä kehoitetaan
heti vastaamaan ovatko he haluk­kaat
muodostamaan reserviupseeris-ton.
Kirjeessä on merkintä: "Käsltel*
tävä salaisena!"
••I
Toronto. — Niiden rauhanvetoo-muksen
allekirjoitusten joukossa. Jol­ta
vUme päivinä on saapunut Cana­dan
Rauhan komitealle, on lukuisia
kunnanvaltuustojen johtavia henki­löitä,
Ennemmin on jo Umbltettu, et­tä
72 Quebecm kunnanvaltimstoa on
on vetoomuksen allekirjoittaneiden
joukossa ja näihm omiyt yhtynjt 4
valtuustoa lisäksi.
Useita kimnalllsessa elämässä huo­mattuja
hexikllöltä on Shannon pii­rissä.
Sask. allekirjoittanut rauhan-vetoomuksen,
sanotaan Moose Jawsta
tulleessa tiedonaimossa. Valtuuston
Jäsenet Emil Turunen, S. Kivelä ja
Sigurd Brekbtis, sekä osuusliikkeen
liikkeenhoitaja F. R. Halderman, mai­nitaan
näiden joukossa.
Ä. M. Kuziah. Saskatchenranln
lainlaatijakunhan jäsen, on liittänyt
allekirjoituksensa yhteyteen lausun­non:
"lälristityllä ei ole vaihtoehtoa.
iRauha maassa ja ihmisillä hyva. tah­to.",
Rev. Kenneth V. Fisher. Sask.,
lausu allekirjoituksensa yhteydessä:
KIBJ. S. VISHOV
Nyt; Canadan-NeoTOstolUton ys-tävyysluuden
a i ^ n a katsonut
Jan^ofatalseksi ja sopivaksi Jnlkais,.
ia tämän S. VfsIiöVifli artikkelin
kysymyksestä voiko kaksi Järjes­telmää
elää rauhallisesti rinnak­kain.
Tntasiumälla tähän artik­keliin
saatte asiallisen vastauksen
tähän kysymykseen.
Suhteissaan kapitaiistiseen n:iaail-maan
neuvostovaltio on olemassao­lonsa
ensi päivistä alkaen pitänyt ch-
Jeenaan Leninin ja Stalinin cppla
kahden systeemin, kapitalistisen ja
sosialistisen, kiertämättömästä Ja pit­käaikaisesta
rhihakkaisssta olemassa­olosta.
."Tähän perustuu myös neuvds-tcvaltioh
ulkopolitHÖÄa.
LENININ JA STALININ
LAUSUNNOT
Vastatessaan :he!mikuussa 1920 a-merlkkalalsen
"New .York- iivehing
Joumai"rileiideii kirjeenvaihtajalle
Lenin kirjoitti: "Älkööt amerikkalal-iset
imperialistit kajotko meihin. Me
emme kajkia heiiiui". ; i. ;
, Hsrvta-läajaltl tunnettuja ovat myös
J. V. Staihiin .lausunnot Jkahda^
teemm.rinnakkaisesta olemassaolosta.
Neuvostollitan könimunistlsen puolu­een
15.- .edustajakoTiLÖuksessa vucnna
1Ö27 Stalin; luonnehti NeuvostoUitoh
ja kapitalististen maiden sufhteita
seuraavin sanoin:' '^Meidän siäiteem-me,
icapitalistiiiin maihin perustuvat
siihen, lettä me pidämms mahdollisena
kahden vastalikaissn systeemin rin­nakkaista
<}1^3ssaoloa."
Jä koko maalima tuntee Stalihin
tästä asiasta sodan Jälkeen esittämät
ajatukset. Esim. toukokuusa 194ä hän
kirjoitti: "NeuvoEt:hallitus on sitä
mieltä, että^ taloudellisten systeemien
ja ideologioiden eroavaisuuksista huo­limatta
näiden systeemien rimiakkal-nen
olemassaolo ja Neuvostoliiton Ja
Yhdysvaltojen välisten erimielisyyti-sien
rauhanomainen ratkaiseminen on
mahdollista vieläpä ehdcttoman vält­tämätöntäkin
yleisen rauhan kannal­ta
katseen."
SOSIALISTINEN JÄRJESTELMÄ '
EDELLYTTÄÄ RAUlIANPOLI-TIIKKAA
Neuvostoliiton ulkopolitiikka: perus­tuu
Stalinin esittämiin ajatuksiin
kahden systeemin rinnakkaisesta ole­massaolosta.
Samalla nämä ajatizk-
.set tuUcitsevat neuvostoihmisten pyr­kimystä
rauhanomaiseen luovaan työ-
,hÖn.
Sosialistisen neuvostovaltion cle-mUkseen
ei kuulu sellaisia tekijöitä,
Jotka synnyttäisivät sotaa. 'Neuvosto­liitossa
on tehty loppu ihmisen har­joittamasta
riistosta toista ihmistä
kohtaan, ja näin ollen hävitetty myös
he syyt ja edellytykset, jotka johtavat
p61ltilkka!än,jonka tarkoituksena ön
muiden kansojen riistäminen ja or­juuttaminen.
Neuvostoliitossa on poistettu ne syyt
ja edellytykset, jotka kapitalistisessa
maailmassa synnj-ttävät vaHöltiuso-tia,
sotia, uusien markkinoiden'ja raä-ka-
alneiähtelden valtaamiseksi, sotia,
joiden avulla kapitalistiset hallitxis-miehet
luulevat löjrtävän^ä ulospää­syn
kriiseistä ja jatkuvasti kärjisty­vistä
taloudellisista ja p3liittisista ris­tiriidoista.
Neuvostoihmiset eivät pelkää rau­hanomaista
kilpailua kapitalismin
kanssa, sillä tässä kilpailussa tulee
yb& parenunin esille sosialistisen sys-teeinln
«tevämmyys kapitalistiseen
5>'steemUn verrattima.
Neuvostoihmiset rakentavat menes­tyksellisesti
kcmmimistista yhteiskim-
I taa. Jokainen uusi päivä tuo y^hä uu­sia
menestyksiä taloudellisessa riaken-:
nustyöSBä ja neuvostoyhteiskunhan
aiheellisen Ja henkisen kulttuurin (ke­hittämisessä.
Neuvostokansa iT^tyy nyt rakenta­maan
Volgan Jättiläismäisiä Vbimaiai-toksla,
Kui'«^äievin Ja Stalihgradin
sähköasemia. yTurkmenian pääkana-:
vaa.Kahövkan voimalaitosta' Dnjep-rllle
sekä Etiilä-Ukrainan .jä pjhjo^-
Krimin kastelukanavia. Näiden suu-'
rehmoisteh laitosten : «valmistuttua
neuvostbkansan eltotaso/.noiisee ;"eh:-
tlstä korkeammaksi : Ja i^ialis1:tnen
neitvbstOvaltio tulee yhä voiniäkfkäam-
' m a k s l . V ' .
Sosialistiselle : neuvositövaltiolle. on
omiilaista horjumaton usko ttil^vai-suuteehsa,
omiin vblmlinsa ja kom­munistisen
yhteiskunnan ehdotto­maan
etevämmyyteen kalkkiin miii-ililn
yhteiskuntajärjestelmiin • verrät-tuha.
•
Neuvostovaltio on uskpHlneri rau-hahaatteelle
Ja harjoittaa kansainvä­lisissä
suhteissaan Johdonmidcaisesti
seilaista poiitilkkaa, joka ;edistää rau­han
Ja yleisen turväillsuuden lujitta'--
.mista/v-,:. . ; y
:'/btt yleisesti tiihhettuä; ötJÄ New
t»liitt3 ehdotti ensimmäisen Ja toisin
maailmansodan välisenä aikana yleis­t
ä aseirtariisumlsta. .Ja iittfen Ikuh töi-iseh
maaiiiöiansodah' uhka muodcsttii
Sihhiiinähtäväkisi,' ehdotti se käikkfeh
maiden yhteinen tUrvallisuUasysteettiii
liiojbiistäi systeemin, joka olisi estänyt
hyökkäys3uunnitelniien toteutumisen,
Toisen maailmansodan päätyttyä
Neuvostoliitto oh kansainvälisten suh­teiden
alalla puolustanut chjelmaa;
Jonka äVuUa kansainvälistä turväiii.^
suutta voitaisiin suxu^sti lujittaa; Sa­maa
oh sanottava Neuvostelllton v i i ­meksi
Yleiskokoukseile esittämästä
rauhanjuliistuksesta.
IMPERIALISTINEN KAPiTALISMt
SIITTÄÄ SOTIA
Imp?rialististen valtioiden hallitus­piirit
ovat ktiitenkin itsepintaisesti
torjuneet Neuvostoliiton rauhanehdD-tukset.
Iihperialistit torjuvat myös kahden
systeenain välisen talcudelUsen kilpai­lun
mahdollisuuden Ja itse periaat­teen
kahden,systeemin raiihanomai-sesta
ritmabkaisesta olemassaolosta.
Öe pfelkääyät antautua raiöianomal-seeh-
.taloudfelUseeh kllpallimn sosia-iifiinifi
kanssa. ''
V Yhteistoiminta Neuvostoliiton kahs-sä
ön risliriidassa imperialistien ryös-tösuUtmitelnaien
Ja 'hyökkäyspyrkl-mysten
kanssa. "Sodanlietsojat, jöt-ica
yrlttäv&t aloittaa u^^^ :sodah",
^ c q ätaliii,; 'tpelkäävät^ ehlteh^bu-
VoStoiutöh kanssa solmittavia sopi­muksia
Ja yhteistplinintaa OffeUVosto-iilton
kanssa, koska Neuvostoliiton
kaiissa sblimttaviitt sopimukseen lilt-t^-
vä politiikka horjuttaa jsodanlietso-jito
asentaa Ja^ikeii^
Tdjöh agresslivlsen .ipoUttiikan merki-
: t y s t ö ' V S ^ ; - • ^ • . • v'. '
KinsaJnyäilisten^ alalla on
häinrdlien h^^
leen vaitäkkä^a^M
mistä' on Neuyoätolll^ edtlStJiiiia
suiintaus, Jonkiai taTkpltuksehä on rau­han,
^ yleiseii turyani^uuden .-jä kan-iäijhyälisen
yhieisbölnihinän' ^iujltta-mirien.;->
Toihenv.taas^
jeh; Jcflitarhah kapitaiistiseri ; leirin
siiUntaus, jonka p3n:&imyksenä dn
kähsainväliseh yhteistoiminnan rik­kominen
ja tiudenisOdää?pU^
sen jöuduttandnen; Nämä suuntauk­set
ovat tulleet erittäin selvästi esil­le
•Baweän!fcs^my^^
: i; N^uvostoUitto yaath = anierikkalals-tdh
Köre8isGa.aioitta,man intei^^^
folirttamfetä j ^
^StKin tytv^siBötiU kansandcmi^&raafit ovat
nel inki — Sen jafidosta, että
Scomen AinmattiylidtstysLen Kta^
httsliliPB <SAkv i>dTa!i.:lninn»n
sosdem encnun'stö plätti lokak. 18
pnä pitämässään fcokoukressa Ino-pna
lakossa oileTden Jiitfojen vaa-r
timokslsta ja hyväksyä valConeu-roston
aitetiaman sovitte:ukunnan
( n ^ AoiRaiik : Itomitean) esi^rfcsen
labdii sövit^ttUsesta, Ovat SAK:tt
työvalioktuinan Iiansandemokraat-tlset
j ä s ^ i t t esittzneet seuraaran
vastalauseen:
Me allekirjoittaneet SAK:n työva-
Ildkdnnäh Jäsienet esitämme jyrkän
vastalauseemme . työvaliokunnan 18.
10.1950 teketnän eneaimistöpäätöksen
johaösta, jona työvaliokunta, hyväk­syessään
valtlonöuvoston asettaman
SoiritteiukUnnan; tekeaiän esityksen,
luopui työläisten ja ammattilllttajen
yksimielisesti hyväksymistä palkan-korotusvflätimu^
ista.
, Vastalauseemme perustelemme seu­raavasti:
Jo kaksi ikuukaiitta on yli 100.000
työläistä käynyt avomta työtaistelua
peruspalkkcJensa korottamisen ja en­tisen,
työläisille epäedullisen palkka­säännöstelyn
aikaisen ohjepalkkasys-teendn
yksinkertaistamiseksi. Työva­liokunnan
enemmistön nyt hy\'äksy-män
spvitteluesit^ksen mukaan tulee
palikkakysymykset kuitenkin ratkaista
entisen^ dhjepälkkasysteemin pohjalta.
Tämä päätös m«-kltsee, paitsi työläis­ten
jä ammattiliittojen palkankoro-itusvaatimusten
hylkäämistä, myös si­tä,
että työnantajat saavat mahdolli­suudet
mielivaltaisesti. ohjepalkkajär-
Jestelmää hyväksikäyttäen määritellä
työläistensä palkat, sekä niitä alen-taakin
Jopa 25 prosentilla selittämällä
työntekijän työtahon. työläiden tai
työn laadun muuttuneen. Lisäksi k.o.
esityksen mukaan asetettaisiin pal­koille
yläraja, joka merkitsee sitä, että
työntekijä saisi ansaita tuntityössä
yaitt 15 pafos. yli chjepalkan.
Asiallisesti tällaisen esityksen hy­väksyminen
merkitsee SAK:nkln a i ­kaisemmin
hyväksymien työläisten ja
ämmattiUittöjen palkankorotuksiin
Ja palkkajärjestelmän yksinkertaista­miseen
feyrklvleh vaiatlmusteh hylkää-mlstä
sekä työläisten pitkäaikaisen ja
raskaan taistelun karkeata pettämis­tä.
•
töissä ja tekee voitavansa nöd
tiivisuuden Ja jäscnxhääran M
seksi. -
Helsmgi;sä, 19. 10. 1950.
Lars Junttila
Veikko Forfciala
Pentti Lundström
- Jä
Prajisj
Aarne SiJ
ff
U^oo 90 dosenttia
ihmisistä olevan
rauhan puolesta
Calgary, -^xeskustel]
asiasta sanoi W. B. Nicholson!
sa sitä mieltä, että 90 prosentti
ilman ihmisistä tulee alle
maan rauhanvetoomuksen
Ih kongressin jälkeen, flän
kun raulianasiakirjassa
kaikkien asevarustelujen laaj
nen ja käyttäminen; hyö
saa se entistä laajemman
sen.
Hän sanoi, että silloin
tukset tulevat todella muodo
varoitukseksi sodanlietsojille.
Vancouverin turkis*
työläiset äänestivät
lakon puolesta
Vancouver. — ^ . Leckie tu
keen työläiset, jotka kuuluvat
työläisten union osastoon No.1t
ovat 91—5 äänimäärällä j ^ tl
lakkoutua, ellei yhtiö pane käytäjj
maakunnan sovintolautaJciiimäol
simielistä esitystä palkkojeti -koil
misesta &^9 senttiä tunnilta.
yenfcloJouMtöjto^tioi^fti^ Oikea ratkaisu ölläi ollut se että
ta. yaatiessf^ amerikkalaisten hyök-käjr^
en pettämistä Aasiassa NeuvOs-jtöliittö
edistää omalla, r a i ^ n ja tur­vallisuuden
lujittamista koko maailr
nafisä. ; .• • : • •
Yhdysvallat, jota crjamaises.ti tuke-yat
sätä rUppuvaisuussuhteissa :olev&
maat, on ottanut verlioksesn YK-Jär-jestön
Upim ja jatkaa vererivuodatiis-tA
Koreassa. Sltäi paitsi Yhdysvallat
yrittää ulottaa sodan Korean rajojen
ulkopUclellekih järjestäen jproyckati-olta
Kiinassa ja sekaantuen Vietna­min
kansan vapaustaisteluun. •
NeuVdstolllton rauhani»!! tilkkaa
tukevat koko maailman rehelliset Ih­miset,
jotka eivät tahdo sotaa ja Neu­vostoliiton
rauhanpolitiikka ajaa koko
maailman tavallisten ihmisten etuja
ja pyrkimyksiä.
9.0C0 PALKATONTA
LÄÄKÄBiÄ SAKSASSA
Berliini. — Suedkurier-lehden ker­toman
mUkuaan on Länsi-Saksan sai­raaloissa
noin 9,(K)0 lääkäriä. Jotka ei­vät
saa muuta palkkaa - kuin asmi-non
Ja ruoan, \
SAK olisi työväen yhtynyttä jöukko-
Voimaa kS'Sttämällä vienyt tinkimättä
päätökseen työläisten ja ammattiliit­tojen
vaatiinUkset. Käyttämällä y^
ieislakkoa, tiukentamalla sen rajoja ja
hyväksymällä työläisediistajia laken
joiitodn, sekä ylidistämäUä ammatti­yhdistysliikkeen
palauttamalla erotet­tujen
järjestöjen jäsenyyden SAK:Esa
ja Järjestätnällä suhteensa MAL: con,
olisi työläisten ja amihattihittojen
vaatimukset voitu tinkimättöminä to-teuttaa.
SAK: n olkeistojdhdon menettely
palkkalilkkeen kehittämisessä sekä
sen nyt tekemä päätös_ osoittavat jo-kaiselle
työläiselle selvästi, ettei palk-kaliikettä
ole alunperinkään aiotettu
työläisten etujen ajamiseksi.
Olemme vakuuttimeet siitä, että
maanome palkf^atyöväki tulee päättä­västi
tuomitsemaan tämän petoksen
ja tekemään siltä sen oikean johto­päätökset,
että ammattiyhdistjsliik-keen
johto on. muutettava työläistien
etuja ajavaksi. Tämän vuoksi on
välttämätöntä, että jokainen säUyttää
j ä s e n e e n s ä .anamätlllisissa .järjes-
> E N T Ä ; MAAILSIANENNAi
Kuuluisa tähtiurheilija cn
sairaalaan. Lääkäri tarkastaa
ja mittaa kuumeen, Huolesti
häh sanöo:
"Kuumetta on 103 astetta."
"Niinkö", äännähtää sairas,
nostuen tilaansa. "Mutta
maailmanennätys?"
TYRMISTYTTÄVÄ ISKU
Pienen liikelaitoksen omistaji'
voittanut hevosarpajaisista $1
Hän oli vuoteessa vakavasti £ä:
kun sälhikösahomatietö voitostasi
Hänen vaimonsa peläten uutisen
kyttävää vaikutusta kutsui lääkäri
kehoitti tätä varoValsesti ja «
tuntemuksella esittämään sen sai|
Is.. .....
Lääkäri otti tehtäivän'Viastaan j |
settuen sairaan vierelle k y ^ ii
"Kuinka liike, on menestynyt?" I
"Voisi olla paremminkin. Oil
taan tarvitsisin Joltakin satoja d \
reita.'
'Vai niin", hymyili lääkäri,"ä:
on arpalippu, mitä jos voitti
$25,000?"
"Ei sieltä kukaan kodjaan vtl
vastasi sairas. "Mutta jos »voitti j
niin maksaisin velkani ja läibetti| ,
perheeni kesälcmalle."
'Mutta Jos voittaisit $50,000?'
"Ostaisin talon kaupungista Ja
sen maalta."
"Mutta jos voittaisit $150,000? •
koi lääkäri.
Mies katsoi pitkään lääkäriä j>
noi: "Lääkäri ininusta tuntuu eti
taisin puolet teUIe."
Lääkäri nielaisi, aukaisi sui
kaatua romahti lattialle kuollcei
- ja
"Yllä olevaissa rauhanjulistuksessa on
vähin mahdoIUnen. Siinä saisi pa­remminkin
määrätä sotarikolliseksi
Jokaisen kansakimnan joka syyllistyy
provosoimattomaan hyökkäystolmin-taan
toista kansaa vastaan. Pitä­käämme
Canada (erimielisyyksien rau­hallisen
ratkaisun puolella. Minä tah­toisin
liittää bacteerien käytön yllä-olevaan."
.
Sanotaan, että kun clkelh kovalle
Joutuu niin koiranenkih munii.
Ja se pitää.paikkansa.
Ottakaamme nyt vaikka Torontcssa
Ilmestyvä suomenkielinen mUtta Wall
Streetin mielmen aviisi. Joka on vuosi
.vuoden perään pauhannut sosialismin
kehnoudesta ja vätystänyt "savijal-kaisesta
Venäjästä", sekä niistä sosiä-listisista"
ryssistä", joita saa tulla ai­nakin
kymmenkunta parantumatonta
valkdkaartilaista vastaan.
Mutta tuollaiset puheet kuuluvat
nyt menneisyyteen. Torontolainen
suomenkielinen Wall Streetin äänen­kannattaja
Julkaisi nyt maailman en­simmäisen
sosialistisen maan synty­mäpäivänä.,
marraskuim 7 pnä 1950,
toimituskirjoituksen missä taivastel­laan
Sosialistisen Neuvostotasavalto­jen
Liiton voimakkuudesta ja mahta­vuudesta.
Entisestä takapajuisesta ja mädän­neestä
tsaarien venäjästä on siis ly­hyen
33 vuoden aikana tullut sosialis­min
alaisuudessa sellainen mahtiteki­jä,
että ylläviltattu aviisi ^ s y y kau-
Jiistuneena: "Onko Venäjä ylivoimai­nen?".
•
Esitettyään tuen , kysymyiksensä
mainittu lehti jatkaa sosialismin kun­niaksi
tahtomattaan kirjoittamassaan
toimltusklrjoituksessa, nun. seuraa­vaa:
.
'«Näinä aikoina moni ihndnen kjrsyy
ylläolevan Itseltään, monikaan' silti
kykeiiemättä : siihen perusteellisesti
vastaamaan. Tuon saman kysymyk­sen
ovat lisäksi monet amerikkalaiset
esittäneet Euroopasta tulleflle ystävil-leen
j a vastaus on milteifeälkissa ta-pauksissa
ollut, että Venäjä oti ylivoi­mainen
sctilaallisesti länsimaihin Ja
yleensä el-kommunistlsiln • maaiin
verraten..." '
', Tämä, kapitalistisiin puliiii. leJiJäJo-noihin
ja sotiin kyllästyneet rakkaat
nurisljatoverini, Jotka haluatte voi­makasta,
todtoistavaa Ja vainrasta Ca-nadaa,
on meikeistä subversiivlsUutta
kaikkivaltiasta döllarijumalaa vas­taan'..
Eihän ole ennen käynyt laatuun
edes puhtiakaan sosialismin onnistu­misen
mahdollisuudesta. Sitä on sillä
suunnalla pilkattu, väheksytty Ja
piesty. Mutta, auta armias, nyt n ä ­mä
sosialismin pilkkaajat esittävät
vakavasti ky^myksen siitä, että onko
tuo .ensimmäinen sosiMistlnen niaa
tullut lyhyen 33 vuoden aikana "yli­voimaiseksi"!
Pidätähän vähän, saattaa Joku sa­noa,
sillä yllälainatussa toimltusklr-
Jcituksessa puhutaan nimenomaan
"sotilaallisesta yUvoimasta",
Olkoon niin.. Mutta asla tulee sitä
pahenunaksi Jos muistetaan, että niin
tuomittavia' kuin sodat ovatkin, istt-tenkln
sodan aikana vedetään -esiin
kaikkien yhteiskuntamuotojen hyvät
Ja lieikot puolet.
Sitäpaitsi, tieteen ja tekniikan ke­hityksen
nyksrvalheessa ei voida pu­hua
mistään "sotilaallisej.ta ylivci-masta",
ellei sen takana ole edistynyt
ja kestävä taloudellinenkin ylivoima.
Tässä cn meidän todistajanamme
päämtolsteri St. Laurent, joka mar-raslnnm
6 pnä Ottawas3a pitämänsä
sotaisen puheen yhteydessä sanoi, et­tä
"sotilaallisen voiman todellisena
perustana on nyt teollisuusvoima..."
(CP:n uutinen marrask. 6 pnä.)
Jos siis pääministeri St. Laurentin
määritelmää voidaan pitää t:tuuden-mukal^
eiia mittapuuna, mikä se täs­sä
suhteessa ori, niin silloin on totta
inyös se, e t t ä kUn puhutaan Neuvcsta-liitcn
"sotilaallisesta ylivoimasta',
silloin puhutaan paljosta Inuustakm
"ylivoimasta". .
Kyseinen aviisi yrittää kuitenkin
lohduttaa itseään todistamalla, että
vaikka Sosialisttaen Neuvostotasaval-tcjen
Liitto olisikin ylivoimainen niin
kapitalistisista maista löytyy jopa 800
mllj. asukasta, ja että Y K : n jäsen­maista
saatiin 50 maata Yhdysvaltain
imperialismin kannalle Korean kan­saa
vastaan.
"i^sä laskelmassa on vain se vika,
etteivät ne pidä oikein paikkaansa.
Esimerkiksi niistä 800 milJoonasta.cn
ainakin kolmasosa ranskalaisista Ja
sama määrä italialaisista sellaisia so­sialisteja,
että he viittaavat kintaalla
Wall Streetin maailmanvalloltussuim-nltelmiin:
Sama tilaime vallitse? mo­nessa
muussa maassa. Joko suurem­massa
tai pienemmässä määrässä. .
Kyseiiten lehti tunnustaakin yllä­olevan.
vasenkätisesti Ja ihmettelee,
että vaikka YK: n 50 Jäsenvaltaa saa-tihi
taivutetuksi WaU Streetin linjal­le
Korean kansaa vastaan, niin Y h ­dysvallat
on miltei jrkslnaän Joutunut
käymään tätä likaista s:taa
sa. .
Laskettuaan, että yksi ynnä
kaksi että sosialismm kasvn
Wall Streetin sotapolitiikkojen
man kestämättömyys on ailieutt
"£uureri Vaaran" — kjo. toroni
lehti menettää kokonaan mieli
tinsa. Se on jo vuosia sitten
nyt kaikki sosialististen aatteiden
peetkin sikojen ruoaksi. 'Jfiitt»
se syö hävyltä hännänkin ja
hädässään Saksan impi
Francen fasismin ja Japanin
rismin puoleen!
Myönnettyään, että "•JThdysv.
armeija on siellä (Kcreassa) J
kuukausimääriä taistelemaan
yksinään..." kysetoen suomi
nen Wall Streetin äänenkaai
huutaa: ^
"On riidelty Länsi-Saksan
ta... Kuitenkin länsi-saksalaiset
ilmaisseet halunsa itsensä
mlseen... Entä Espanja? J"
tietää, että Jtancon valtakunta
täydeUIsestl kommunisUvastafiiC
Annetaariko lopuksikm JapanHle
tuudet sotavoimien muodcstan^
ja niiden käyttämiseen konunuB^
vastaan? Siihen JapanHaisflJa
suuri h a l u . . . " ^
Torcntolatoen Vajpaa Sana tff^
siis, että sosialismi menestyy
mistuu. Tästä' se vetää P*'^'*"^
kollisen rengm tavoin sellaisen j *
päätöksen, että kapitalismia H If
ta enää mikään muu kuin se, *»*
rätetään^ocn,Saksan Aatu-tJ
ja Italian Mussb. jotta he
fcoomuksineen troisivat painua
inhaa itää". .
On vain'unhoittunut, etlä BP
vuosi 1950 — eikä vuosi 1939. - '
säkoura.