1950-04-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ ^ ^ ^ ^ 8ivu 2 Tiistaina, huhtik. 18 p, — Tuesday, April 18 (LIBERTir) — Independent Labor Oxgan of F i n n i s h Canadlans. E s - tabUshedANov. 6th. 1917. A u t h o m ed 3». second class m a i l tiy the Post O f f i c e Department. O t t a v a . P u b - llfihed thrtce weekly: T u e u d a y s, Thursdays a n d Saturday.$ by Vapaus P u b l i s h i n g company L t d . . a t 100-102 E l m St. W., S u d b u i y , Ont.. Canada. Telephones: B u j r f n d a Offixie 4>4264. B d i t o r i a l Office 4-4265. Bäanager E. S u k s i . E d i t o r W , E k l u n d . M a i l i ng address B o x 69. Sudbuxy. Ontario, A d v e r t i s l n g rates upori applicatfon. Translatfon free o f cKalrge T I L A U S H I N N A T : Canadassa: 1 v t 6JO0.6 kk, 3 5 5 3 kk. 2M Yhdysvallotesa: 1 v k . 7.00 6 k k . 3.80 Suomcjjsa: 1 vk. 7,00 6 k k . 4.25 Rauhanliike voimistuu Canadassa Rauhanliikkeen eritvi^ena piirteenä niyttää olevan .«ellainenkehl- ,lyssuunta, että hiissä maissa, jotka joUtutvät sodan jalkoihin, Se kas- [vaa paljon voimakkaampana kyin niissä, jotka eivät joutuneet kansioinaan sodasta. Tämä onkin luonnollista, sillä ihminen, joka itse on joutunut kokemaan sodan Kaiken kauhun j a erikoisesti natsien j a f a - ti^tien miehittäjien julmuuden, kasittfui paljon päremmm rauhantais-itelun tarpeellisuuden kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat eFäneet kaukana sotatantereilta, Mita syystä on rauhanliike Kuroopassatemman- 'nut mukaansa miljoonia ihmisia. ; ' ^faaliskuun lopussa Tukholma.ssa pidetyssä maailman rauhankong- 'res->i5sa todettiin, etta tällä mantereella on rauhanliike k^^ paljon hitaammin kuin Euroopassa. Vlempänä mainitun syyn lisäksi ' vaikuttaa myöskin äärimmilleen jännitetty taistelu rauhanpuolustajia •vastaan. Sikäli kuin Canada tulee ky.symyksecin näyttää kuitenkin siltä, että ifaubanliike viimeaikoina on saanut suurempaa vauhtia. Mitä lähem- ' litaksi f U l l a a n toukokuun aluepa pidettävää rauhankongressia, sitä mut k a a rauhantyö voimistuu kaikkialla Canädässä.Viim^^ saapuneet '•iedot osoittavat, että Canadan toisesta rauhänkongressista tulee huo-Äinattavasti suurempi kuin ensimmäisestä. ; Canadan Rauhankongressin taholta ilmoitetaan, että tähän men- ' P^ssä on SOO edustajaa ilmoitettu Toföntön ulkopuolelta. ICun tähän Jiiäätaän Toronton ja sen esikaupunkien cdustajieh lukumäärä, niin 'huomattavasti y l i tuhannen tulee osallistumaan rauhankonjgre.ssin edustajina. Eräillä tärkeillä paikkakunnilla on rauhantyö raahannut jälessä, 'linutta nyt on havaittavissa heräämistä. Vksitällairieii paikkakunta on Sudbury. X y t kuitenkin voidaan todeta, että tämä tärkeä nikkeli-t alue tulee osaltaan tekemään kaiken •voitavansa rauhantaistelijäin rihr tamassa. ' Viime helmikuun lopulla Lumber and Säwmill AVorkers Union paikallisen osaston toime.^ita kutsuttiin paikallinen iäuhankonfereiissi; Maaliskuussa kokoontuneeseen konferenssiin osallistui 6 järjestöä 12 ' edustajalla. Valittiin väliaikainen rauhanneuvosto, jonka tehtäväksi annettiin toisen konferenssin kutsuminen toivossa, että saataisiin laajempi edustus. . ^ i _ • Viime sunnuntaina pidetyssä konferenssissa .saatiin ilolla todeta, et-ta toiveis.sa ei petyttykään. Kdustettuna oli, M M & S \ V : n lokaali 598, joka edustaa noin 12,000 työläistä ja saman union naisten apujärjestö, joka on ehdottomasti suurin naisten järjestö koko Sudburyn alueella. Kaikkiaan oli saapuvilla 26 edustajaa 10 eri järjestöstä j a useita tunnettuja paikkakuntalaisia. , Tässä konferenssissa valittiin kaksi edustajaa rauhankongressiin ja samalla eri järjestöjen edustajat velvoitettiin ottamaan esille kukin , omassa järjestössään kysymyksen edustajain lähettämisestä Toron- ' toon toukokuun alussa. Myös monia muita raulianliikettä edistävää raatosta tehtiin. V-;--/. Viime sunnuntaina kokoontunut C S J : n Sudburyn alueen aluekokous myöskin päätti lähettää kaksi edustajaa rauhankongressiin, joka pää-los oH esimerkillinen ja sita on ilolla tervehdittävä. k u t e n näkyy rauhanliike voimistuu Canadassa. Nyt on jännitettävä kaikki voimamme allekirjoitusten hankkimiseksi "Pommi pan- - naan" adre^iin. Vapau.s julkaisee, jos tila s a l l i i , jokaisessa numerossaan kuluvan kuun loppuun .saakka tämän adressin, jonka saa lehdestä leikata i r t i j a hankkia siihen lumiä j a lähettää adressissa mainittuun paikkaan. Tehkää kaikkenne rauhan puolesta! Oikea toimenpide Lehtemme edellisessa numerossa kerrottiin C S J : n Toronton osaston hyväksyneen äskettäin eraanpaatcislauselmah lähetettäväksi maakunn a n pääministerille. Päätöslauselmassa on kysymyksessä diskriminoinnin lopettaminen J y o n saantiin nähden. Kaikki ulkomaalaissyntyiset työläiset tietävät varsin hyvin, etta lukuisat työnantajat tai johtoasemissa olleet työnantajain edustajat ovat harjoittaneet usein hyvinkin julkeata diskriminointia j a puolueellisuutta työvoimaa valitessaan. Se ön ollut erikoisen julkeata huonon työllisyystilanteen vallitessa ja sitä on kaiken Iisaksi harjoitettu hallituksen hätäaputöihinkin nähden. Esimerkiksi Sudburyn alueella kerrottiin aikanaan, että hätäaputöihin |>ääsyn ehtona oli silloin vallassaollecseen puolueeseen liittyminen j a vähäisen maksun suorittaminen sen yhteydessä. .Samoin tiedetään menetellyn maakunnan muissakin osissa. V l e i s i n t a on kaikenlaatuinen diskriminointi kuitenkin ollut yksityis-fen työnantajain taholla. Milloin sitä on harjoitettu uniw>n kuulu-mi. scn. kansallisuuden, vissiin kirkkokuhtaan tai järjestöön kuulumisen j a milloin jonkin nuiun sy>-h i>erusteella. Suomalaistenkin kes- :<uudessa on ollut tapauksia, etta työnsaannin ehtona oh ollut, tehtyjen sopimusten mukaisesti.: vissiin kirkkokuntaan tai kansallisseuraan kuuluminen. Suomalaiset eivat saaneet työtä elleivät voineet esittää sita varten suosituksia seurakunnan papilta tai järjestön johtomiehil-ta. Sellaisen suosituksen saannin, ehtona oli joko seurakuntaan tai järjestöön hittyminen tai huomattavan "lahjoituksen" tekeminen. Moiset kiristystoimenjjiteet .siunoinkuin kaikki muukin puolueellisuus ja diskriminointi on mita torkeintä maan väestön tasa-arvoisuu-den loukkaamista la kaikkein tuomittavinta kun sitä harjoittavat pajut ja kirkkokunnat. .Se ei ole saarnatun kristillisen Veljeyden sääntöjen mukaista vaan törkeätä samaan kansallisuuteen kuuluvien sortamista. Kaiken Iisaksi johtaa diskriminoinnin harjoittaminen sen edelleen laajenemiseen, jopa siina maarin; että on ollut tapauksia, että kansal- Hsseurojcn ja pappien puuhat ovat lopulta johtaneet työn saannin kieltämiseen kaikilta suomalaisilta. .Näiden väärien paimenten toimenpiteet johtivat lopulta siihen, että kaikki suomalaiset laskettiin samaan laumaan, olivatpa he sitten mustia tai valkoisia lampaita. Canadan Suomalainen Järjestö j a sen äänenkannattaja ovat aina taistelleet kaikenlaatuista diskriminointia \'astaan j a tulevat sitä yhä edelleenkin jatkamaan, puolustaen siten ei ainoastaan suomalaissyntyisten vaan muidenkin ulkomaalaissyntyLsten oikeuksia tasa-arvoi-scen kohteluun yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla. On ilahduttavaa havaita, etta järjestömme Toronton-osasto on toiminut asiassa ennen lainlaattjakunnan istuntokauden päättymistä. Kuusi viljalaivaa : Arg^entiinasta ja Kttotsista Suomeen H e l s i n k i . — (S-S) — V i l j a n k u l u t us o n t u r v a t t u Ja y l e i s t i l a n n e t t a voidaan pitää täy.sin tyydyttävänä. Maaliskuun aikana tulee maahan yhteensä lähes 24 miljoonaa kiloa vehnää jä lisäksi on viljaa myös m>'llyjen v a rastoissa. Täten v i l j a n kulutus oh turvattu tulevaan satoon saakka. Soperior, Wisc, — ( C ^ l t a kirJieeD-v a i h t a j a l t a ) ~ V i i i i ) ^ l a u a n t a i n a tääl» lä pidetyssä Työmies: S o c i e t y n 47resä vuosikokouksessa Tallitai vielä nuore-ka « itseluottamus Ja i t u i o s t u s ^ ^ ansioituneen yeljeslebtenuu^ Uileval-suuden suhteen. Kokouksessa hyväks y t t i i n yksimielisesti liikkeenhoitaja Ernest K o s k e n esittäniäasialiinentiU-liertcmus j a Työmiehen vastaavan t o i m i t t a j a n Leo J ^ t t s o h i n esittämä, mainio raportti t d i a i l t a ^ o U t i i k a ^ t a; käytiin vapaa Ja d e m o k r a a t t i n e n lägs-kustelu l e h t l l l i k k c e n asioista yleensä j a erikoisesti yhdysvaltalaisten veljes-lehtiemme tuleväi«uudeh pejfipektil-vistä, , Kokoukseen osallistui k a i k k i a a n 117 henkilöä. Joista v a l t a k i r j a n tarkastus-komitean lausunnon mukaan 63 o li osakkeenomistajia Ja v i r a l l i s i a edust a j i a sekä 54 v i e r a i l i j a a . Lisäksi olJ kokukessa yhdysvaltalaisen veljcsjär-jestömme T P K : n «dustaJaM. G . V ä s tilä j a "Eteenpäin" l i i k k e e n h o i t a j a R. H e i k k i n e n sekä Vapauden lähettämänä yeljesedustä J a n a W . E k l u n d. Työmies Societyn vuosikokouksen avasi liikkeen j o h t o k u n n an puolesta L a u r i Kämäräinen, j o k a yhdessä A n t o n A n t t i l a n kanssa V a l i t t i i n kc&ouk-sen puheenjohtajaksi. Sihteerinä t o i - mi A. R o l i i e . Edesmenneen "ntotcllmleheo" Huorö Paasikiven fconnlaksi pl-detttin tninaufin lilljaisträs. L i i k k e e n h o i t a j a Kosken raportista i l t h e n i , että Työmies-lehti omine t a loineen j a painoiheen on v a k a v a r a i sella pohjalla. Se o n miltei velaton taitos Jonka suhteen k a i k k i A m e r i k an suomalaiset ja erikoisesti keskivaltio-laiset työväenmieliset suomalaiset ovat oikeutetusti ylpeitä. Jatkuva k u s t a n nusten nousu j a eräät muut seikat, k u t en esim. kiihtyvä punakauhun lietsonta mikä on a i n a k i n vähän v a h i n k oa aiheuttanut, ovat k u i t e n k i n a i h e u t t a neet sen, että v i i m e vUoden t i l i k a u d en aikana oli t u l l u t tappiota y l i $4.000 — seikka m i h i n k i i n n i t e t t i i n vakava huomio. Vastaavan t o i m i t t a j a n L . M a t t s o n in esittämässä tolmitusraportissa käsL t e l t l l n selvästi, totuudenmukaisesti, opettavalla Ja s a m a l l a kansanomaisella tavalla sitä. m i t e n T^amlear oft k u - lujäe^n vuoden atkatia ^puolustanut vähävaraisen kansiän oUcetik5la;;°tt&e' vastaan, taistellut n e e k e r i ^ f e ^ b ^ ja s i t en myös k a l k k l e n i i m j ; ^ ^ m l ^ r j r h m i e n : blka^^iflaHiö^ pyÄlnyt e d e s a u t t ä i ^ n . V.ie4 «elUeen yhtenäisyyden kehitystä j a vastustanut «ellalsia penisIaSlli-sia oikeuksia u h k a a v i a l a k e j a J a edes-ottamisia k u i n ovat esim. p a h a m a i n e i nen Mundt-lakfesltys, ulkosyntyisten karkoitus jne. Esiteiyt raportit. Joiden suhteeD käytUn vilkas kesknateln. byrak- »fttUn yksfaniensestl. Lehden i o l - mUtikselle annettiin tärsl tännns- ,ttäi hyvin j a antaaninksella mori-tietosfa työstä Ja antta Ufkbeenlioi- Ujaa päätettiin tervehtiä — " B n o . teliraiehen" tradltiojen mukaisesti —siten, että kevatryntäyksen ätka-na hankitaan 1,500 tilausta Ja piat" päälle. Kokous hyväksyi erityispäätöksen farm&ysymysten käsittelyn edistämis seksi, lähetti vastalauseen M u n d t - I a - kiesityksen Johdosta Ja päätti entisestä tehostaa taistelua käynnissä olevaa karkoitusvimmaa vastaan, Ainoa vielä välttelyä aiheuttanut kysymys o l i siitä, m i t e n voidaan parh a a l l a j a tuloksellisimmalla tavalla suorittaa päivälehtien Eteenpäin ja Työmiehen yhdistäminen hiin,/että saadaan entistä moriipuolisetnpi Jä ko., ko maan edistysmielisiä suomalaisia — työläisiä, f a r m a r e i t a Ja m u i t a p l k - Jcueläjiä palveleva yhteinen äänenkannattaja. Kokous o l i sataprosenttisesti yksimielinen tämän yhdistämisesi-tyksen p u o l e l l a . J a v a i k k a yhdistettävän lehden k o t i p a i k a n s u h t e e n oli v i e . lä h y v i n terävääkin erimielisyyttä, n i i n kokous lausui k u i t e n k i n sen t o i vomuksen, että keskustelua on p y r i t tävä viemään mahdollisemman nopeassa tempossa ratikäisua k o h t i. J o h t o k u n t a a n v a l i t t i i n J o h n Salo, A n t o n A n t t i l a , B e r t h a Kiitki. Chas ^aaso. O. R a h k o n e n , A . R o i n e j a A l m a K a n t o l a . Ba Ja ItaUan työläiset johtavat Uistelussa rauhan puolesta. Caiiadan toinen rauhankongressi Suomessa oU ennenvanhaan sellainen paikka, jodka nimi' oli Vuo- Almäki. Se sijaitsi noin kolmen kilometrin päässä Savonlinnan kaupungista. Siellä toimi aikojen alussa, tarkemmin sanottuna v. 1899, käsityökoulu. Itooinn Oppilaat Järjestivät mainitun vuoden lukukauden päättäjäisiksi Iltaman. Sitä varten harjoiteltun koko talven ajan näjrtelmää. Joka oU Aleksis Ktven kirjoittama "karkurit". Koko Savonlinnan väki saapui tähän iltamaan niin tarkoin, että : Jos olisi sattunut syttymään kaupungissa tulipalo hiin kukaan ei olisi Jäänyt tulipalon uhiiksL Mainitsin tästä VuObImäestä sen vuoksi, että Nipigon on nykyisten ajoneuvojen aikakaudella mefkrin Vuohimäen asemassa Port Arthuriin Ja siellä ensi kesänä vletetfä-vään laulu- Ja soittojuhlaan näh- • den. , ••; Nipigonista saapuneiden viestien mukaan tuntuu sieltä suuntautuvan - laulujuhtaan samanlainen kansainvaellus kuin ehnenvanhaan' Savonlinnasta Vuohimäelle — a i nakin nllkäU suomalainen väestö on kysymyksessa. Saapuneet tiedot Tiittaa>-at siihen, että kaikki kynnelle kykenevät suomalaiset saapuvat NipigonisU Port Arthurissa helnäk. 1 pnä alkavaan laulu- Ja solttojnnlaan. LJukelmlen mukaan pitäiid autokaravaanin olla niin pitkin, ctfä kun alkupää on Red Rockan .tien haarassa niin viimeiset lähtijät kokoilevat vielä kotlveräjällä kamppeitaan antoihin. Mokaan lähtevät tietenkin Riku PykäUnen. Jack Nevala muijansa kanssa sekä monet muutkin nimeltään tutut. — Mainostaja. Suomen-Israelin kauppasopimus ' H e l s i n k i . — (S-S) — Tasavallan presidentti on päättänyt antaa eduskunnalle esityksen Israelin kanssa tehdyn kauppasopimliksen hyräksymi-sestii. Näiden maiden kesken h e l m i kuussa tehty kauppasopimus sisältää näet säännöksiä. Jotka kuuluvat l a i n säädännön alaan. I s r a e l i n ja Suomen välisestä kauppavaihdosta viime vuodelta m a i n i t t a koon, että tuonnin ärvo Israelista o l i 68.8 m i l j o o n a n markkaa, siitä I s r a e l i in 11.8 m i l j . markan arvosta, etupäässä puu- ja paperlfeolllsuuden tuotteita. Kauppavaihto ei ol6 Kuitenkaan päässyt kehittymään hankauksitta k t i n - tiösoplmuksen edellyttämällä J a v a l t a , koska ei ole ollut olemassa sopimusta mblehiminpuolisesta tullisuosituim-muudesta. Viime syksynä aloitettujen heuvotfelujen tuloksena on tämä puoli nyt s a a t u Järjestymään. Keskustehtkdkoul» Doit-haalilla tk. 25 päivänä foronto; Ont. — Tämän kaupungin työläiset Ja edLstysmielinen v f e tö yleehsä tulee viettämään v a p p u j t ^ l aa lauantaina h u h t i k u u n 29 pnä-iltapäi-vällä Wlllowdale parkissa (Chrfstie pits». B l o o r - Ja G h r i s t i e - k a t u j e n - " r i s teys. Sfellä tulee olemaan puhujia useampiakin Ja soittoa sekä rniiuta ohjelmaa. Joukkueet eri osista k a u punkia kerääntyvät eri p a i k k o i h i n Ja marssivat niistä juhlapaikalle. Neljännen Wardin Joukkue, Jolla alueella useimmat suomalaisetkin a s u vat Ja t o i m i v a t , kokoontuu Harbord Ja Spadina-katuJen kulmaan kello 1.30 iltapäivällä. Niiden jotka haluavat t u l l a kulkueessa j u h l a p a i k a l l e on o l tava a i k a n a a n kokoontumispaikaUa. R A U H A N K U L K UE Toronton alakaupungilla toimivat rauhanvoimat järjestävät kulkueen l a u a n t a i n a huhtikuun 22 p n iltapäivällä. K o k o o n n u t a a n Spadinan y m pyrään kello 1 iltapäivällä, josta lähdetään l i i k k e e l l e. K a i k k i a r a u h a n ystäviä j a v a r s i n k in sellaisia, j o i l l a on j o n k i n l a i n e n ajoneuvo, polkupyörä, jne. kehoitetaan osallistumaan tähän kulkueeseen. J o ka on ensimmäinen laatuaan Torontossa. '. S E U R A A V A K E S K U S T E L U K O K O US C S J : n paikallisen osaston valistus-komitean Järjestämä seuraava keskus-tclukokous pidetään Oon-haaliUa t i i s t a i n a h u h t i k u u n 25 p kello 8 I l l a l l a. Keskustelun aiheena tällä kertaa t u lee olemaan ''Cariädän nykyinen pol i i t t i n e n t i l a n n e ". Viimelcsi pidetty keskustelukokous onnistui v e r r a t t a i n h y v i n . Sanoma- IchtlkysjTnyksestä syntyi vilkas keskustelu, ehkä paras mitä meillä on oHut koko talvena. Osanotto tosin olisi voihut olla vähän runsaampi. K o r j a t a a n se epäkohta tällä kertaa. — s. • Toronto. Ont. — T o i n e n ylelscana-d a l a l n e n rauhankongressi pidetään täällä toukokuun 6 j a 7 päivinä ja k a i k k i merkit viittaavat siihen, että siitä tulee muodostumaan^ todella suuremmolnen. Jo tähän mennessä saapuneiden tiedotusten perusteellak i n saapuu kongressiin y l i 800 edust a j a a ulkopuolelta Toronton Ja lähiympäristön. Siihen k u n lisätään p a i k a l l i s e t ja lähiympäristön edustajat n i i n noasee edustajien lukumäärä Jo toiselle tuhannelle j a u u s i a t i e d b l - t u k s i a saapuu Jatkuvasti. K o n g r e s s i n järjestäjien suurimpana vaikeutena o n o l l u t k i n riittävän s u u r e n kokoushuoneen' saaminen. Ei s i k s i , etteikö Torontossa olisi s u u r i a kin kokoushuoneita. Mutta ne ovat suuren rahan p a n t t i n a Ja r a u h a n l i i ke k u n on pääasiassa vähävaraisen kansan liikettä n i i n se e i pysty maksamaan sellaisia v u o k r i a mitä niistä kiskotaan. Joissakin kouluissa olisi kyliä a v a r i a k i n h u o n e i t a Ja t a v a l l i s e s t i ne ovat yieisöri käytettävänä vapaasti. Mutta täiiiah kaupungin k o u l u l a u t a k u n t a on enemmistöltään n i in taantumuksellinen, että se ei s a l li k o u l u j e n suojissa puhuttavan r a u h an asiasta ja kicltääntyy luovuttamasta huonetta kongressia varten, käyttäen tekosyynä tavaksituUutta kommuhis-m i n vaaraa. Useimmat k i r k k o k u n n a t ovat k u i t e n k i n osoittautuneet myötämielisiksi rauhanasialle -Ja . o l i s i v a t valmiit myöntämään kirkkonsa kongressia varten. Mutta toisissa tapauksissa sitäkin vaikeuttavat aikaisemmat Järjestelyt, v i h k i m i s e t y m . k i r k o l l i s e t t o i - moituksct. Nykyl§et järjestelyt kokor uspaikan suhteen ovat, että l a u a n t a i na 6:es päivä kongressin istunnot p i detään B a t h u r s t - k a d u n yhdistyneellä k i r k o l l a (alapuolella Bloorkadun) ja sunnuntaina 7:äs päivä juutalaisten haalissa 83 C h r i s t i e St. Jos tähän Järjestelyyn tulee muutoksia n i i n tie^ dotetaan siitä a i k a n a a n. JOUKKOKOKOUS » I A P L E L E AF .GAR:^NtSSA .. ^ Kongressin kohokohtana Ja s a m a l la sen päättäjäisistuntona f^ulee olem a a n s u n r i u n t a i - i l t a n a Maple Leaf Gardenissa pidettävä joukkokokous, j o s t a kaiken todennäköisyyden m u k a a n tulee muodostumaan suurin Ja v o i m a k k a i n vaatimus r a u h a n puolesta mitä Canadassa on tähän mennessä nähty j a k u u l t u . Tässä joukkotilaisuudessa tulee e-slintymään useita kansainvälisesti t u n n e t t u j a rauhan asian puolustajia. T r i Hewlett Johnson, C a n t e r b u i T n de-kaanus, tulee A u s t r a l i a s t a tänne pääasiassa j u u r i tätä t i l a i s u u t t a varten. V i i m e kerralla k i m C a n t e r b u r y n de-kaanus kävi täällä järjestettiin hänelle puhetilaisuus Massey H a l l i i n , m u t ta tuhannet Ihmiset jotka olisivat h a lunneet kuulla häntä jäivät ulkopuolelle, k u n eivät mahtuneet h a a l i i n. Nyt on niilläkin Jotka s i l l o i n p e t t y i vät tilaisuus k u u l l a t r i J o h n s o n i n p u he, sillä M a p l e L e a f G a r d e n i i n m a h tuu 17.000 Ihmistä, k u n j ä än palkalle l a i t e t a a n myöskin istuimet. ' T i a u h a n Kongressin presidentti, t r i jäTifes G . E n d i c o t t . saapuu j u u r i siksi myöskin Euroopan matkaltaan. Hän o n kierrellyt useissa Euroopan maissa, yksinpä " r a u t a v e r h o n " takanakin j a osallistunut tällä m a t k a l l a m a a i l m a n r a u h a n l i i k k e e n m o n i i n tärkeisiin k o k o u k s i i n j a neuvotteluihin. Hänellä on epäilemättä tärkeää j a m i e l e n k i i n toista kerrottava^ tältä matkaltaan. Isä D u f l y , joka on viime kuukausien a i k a n a k i e r r e l l y t e r i p u o l i l l a Canadaa puhumassa rauhan asian puolesta ja on t u l l u t tunnetuksi rohkeana rauhan puolustajana, tulee myöskin esiintymään. tässä tilaisuudessa. Tästä jouk-kokokooksestä epäileinättä muodostuu s e l l a i n e n , että s i i h e n k a n n a t t a a tulla vähän etäänpääkin. "POÄIMIT-PANNAAN" N I M I E N KERÄYS • R i n n a n kongressin muiden valmistelujen kanssa kiilkcc n i m i e n keräys A - p o m m i n pannaan julistamisen puolesta. Tämä kamppailu nimien k e räämiseksi mucdostaa - t a u s t a n ja ikäänkuin pohjan kongressille ja s en yhteydessä pidettävälie joukkokokcuk-selle. J a n f e r k i l l e pantavaa tässä y h teydessä ön ,että sitä mukaa kuin kongressi lähenee, k i i h t y y n i m i e n k e räyskin. W a l l - k a d i m r a h a r u h t i n a at Jä heidän apurinsa kiihdyttävät " k y l mää sotaansa" ja m u o v a a v a t siten maaperää otolliseksi n i m i e n Steräämi. selle j a kamppailulle r a u h a n puolesta yleensä. Monissa sellaisissakin p i i reissä Joissa alussa s u h t a a n n u t t i i n t ä hän katnppailuun kylmäkiskoisesti, suhtaani/utäan siihen n y t myönteisesti j a n i m i e n s a a n t i o n helpomijaa. M u t t a tämän kamppailun aika l y henee päivä päivältä j a jälellä olevat päivät o n käytettävä m a h d o l l i s i m m an edullisella t a v a l l a . Näitä n i m i e n k e - räyislistoja o n vielä huomattava määrä ulkona suomalaistenkin keskuudessa. Nyt- c n Järjestettävä tehokas l o p p u k i r i j a s i t t e n palautettava listat, nimineen sinne mistä' l i s t a t on lähet e t t y k i n . K a i k k i l i s t a t tulee p a l a u t t aa h u h t i k u u n loppuun mennessä, että n i met ehditään laskemaan j a järjestämään eiineh kongressia; Kongressi tulee valitsemaan jouk-kolähetystön, johon toderihäköisesti v a l i t a a n edustajia eri osista maata j a joka menee Öttäwään heti k o n gressin jälkeen jä esittää anomuksen A - p o m m i n paiulääh jullstämi^ksi h a l l i t u k s e l l e . — G . SUnÖqvist. todistus SOS. talouden vakavuudesfo Sanoo Moskovan Pravda kultakantaan siif-tj^ istä käsittelevässä kirjoituksessaan ^VAROVAINEX Eräs a u t o i l i j a aina ajoi katsi tia sellaisissa mutössa. joissa Ö r c i t u s t a u l u "Vaarailiasn". k y s y t t i i n mistä tämä johtui j a s e l i t U . että koska alue oa nen, n i i n yritän mmkä terlahi-sellaisesta palkasta. • • • TYTÄR TIESI Lääkäri hyökkäsi ulos taäh. "Antakaa minulle huusi hän. ^ "Minkä tähden?" kysyi hänen tJ täreasä. .-• ''. " J O k u mies soitti minulle j a ^ että hlrn e i v o i elää ilman minia', noi lääkäri hengästyneenä. , "Odottakaa hetkinen", tanoi if haaveellylsen näköisenä, "liijö jj ien, että soitto oli minulle." T A I V A A N PUUTTEIT.% Pyhä P i e t a r i huomasi, että tai* j a helvetin välinen raja-aita koutunut; Hän meni saatanan a h e i l l e jä sanoi: 'Xähetä insinöörejä korjaaajj tämän r a j a - a i d a n . " i "Ikävä kyllä", sanoi saatana, k i i l a m i n u n miehilläni oii niiä että ne eivät jouda aitoja k m a a n . " " S i t t e n m i n im on haastattera oikeuteen", sanoi Pietari. " V a i niin", sanoi saatana ten. - "Mistä saat tuomarit ja h e t ? " Moskova. — (DLP) — Siitä, mitä r u p l a n äskeinen k u l t a k a n t a a n s l l r t y - i n i n e t i merkitsee erikoisesti k a n s a i n välisen talous- jatfinarissielämän k a n n a l t a - k a t s o e n , antaa kiinnostavaa selitystä se vastaus, j o n k a Pravda on j u l k a i s s u t vastauksena erään l u k i j an tiedusteluun.- Selitettyään e n s i n N e u . vostoliftcn ulkomaankaupan erfkois-l u o h n e t t a valtion monopolina j a t o dettuaan myös ulkomaanvaluuttojen täten määräytyvän suunnitelmallisesti eikä luonnonvoimaisesti kuten k a p i t a l i s t i s i s s a maissa, P r a v d a j a t k a a: R u p l a n kurssia määrättäessä on perustana käytetty e r i ulkomaanval u u t t o j a . Niinpä neuvostohallitus päätti helmikuun 29 päivänä 1936 määrätä ruplan suhteen Ranskan f r a n g i i n seuraavaksi: 1 rupla = 3 R a n s k a n frangia. Ruplan kurssin määrääminen R a n s k a n f r a n g i n pohj a l l a j o h t u i siitä, että R a n s k a o l i s i l l o i n suurten k a p i t a l i s t i s t e n v a l t i o i d en joukossa ainoa maa, j o k a o l i säilyttän y t valuuttansa-pys3rvän k u r s s i n määrätyllä k u l t a k a n n a l l a. Tämä keskinäissuhde ei k u i t e n k a an pysyniyt voimassa kauan. F r a n g i n d e - valvoimisen jälkeen m a r r a s k u u n 1 pnä 1936 rupian kurssi körötettiin 4,25 f r a n g i i n sen mukaisesti, k u i n Ranskan frangin arvo kullassa o l i laskenut, V . 1937 tapahtui R a n s k a n frangin uusi devalvoiminen. Se menetti k u l t a, k a n t a n s a eikä enää l a i n k a a n soveltun u t perustaksi Neuvostoliiton j a m u i d e n valtioiden välisen ulkomaankaup a n tilienhoitoon. Heinäkuun 19 p n ä 1937 neuvostoh a l l i t u s teki päätöksen r u p l a n k u r s s in määräämisestä Amerikan dollarin p o h j a l l a : 1 d o l l a r i = 5 r u p l a a 30 k o - pekkaa. A m e r i k a n d o l l a r i n kurssi j o u tui kuitenkin j y r k k i e n vaihtelujen alaiseksi. T o i n e n maailmansota j a k a p i t a l i s m i n yleisen k r i i s i n j a t k u v a kärj i s t y m i n e n ovat sodan jälkeen j o h t a neet useimpiein k a p i t a l i s t i s t e n maiden talouden j a f i n a n s s i t pahaan sekasortoon. . K a p i t a l i s t i s i s s a maissa sodan Jälr keen toimeenpannut rahanuudistukset ovat epäonnistuneet perinpohjin. Belgiassa, H o l l a n n i s s a , Ranskassa ja muissa maissa rahanuudistukset eivät johtaneet toivottuun h i n t o j e n vakautumiseen, vaan ne alkoivat jälleen nousta heti seuraavana päivänä uusien r a h o j e n llikkeellelaskemlsesta. Seurauksena o l i , että eräissä maissa dev a l v o i t i i n raha useampaan kertaan. M a r s h a l l - m a a t elävät edelleenkin f i n a n s s i k r i i s i n . Valuuttojen arvon alenemisen j a h i n t o j e n nousun p u r i s t u k sessa". Rainossa esiin, h i n n a t ovat vuoteen 1937 v e r r a t e n kasvaneet 20- k e r t a i s i k s i . I t a l i a s s a 60-kertaisiksi j n e . K u l u t u s t a r v i k k e i d e n h i n t o j e n huomattava nousu on osoitus r a h a n a r von jyrkästä alenemisesta, s6. i i i f l a a - tioprosessin kehityksestä k a p i t a l i s t i sissa - maissa. Viime vuosina nämä ( J a t k u u 5. s i v u l l a) K y s y m y s : Onko ei-Canadan l a i s e l l a ; nykyään mitään suuksia saada vierailulupaa töihin? Mikä o n viraston osoite, joka a s i o i t a hoitaa? Kiitollinea ' VästauS: Koska tietääksemme te Suomen kansalainen, niin teidän h a n k i t t a v a Suomen lähetystöstä men passi ^ Yhdysvaltoihin ma mistä varten. Sen jälkeen tulee dän kääntyä jonkun Yhdysv koiisuläatin taikka Ottavassa Y l i d y s v a i t a l n lähetystön puoko. anoa viisumia'. / • ' Eräissä tapauksissa on vaaditts^ kausta, mutta toisissa tapauäsissaj Konsulivirastosta taikka lähetystä r i i p p u u kokonaan annetaanko Ti^ t a i k k a ei. Valittu Toronlosu •li • Toronto. — Viime' viikolla ^ Sbihtulassa syntynyt 17-Äiiötias B l i d täällä suuren huomien koisi k u n hänet valittiin Ontarion m r i k k o i s t e n lasten hyväksi j-ärj j e n juhlallisuuksien yhteydessä^ sadun mukaan Ontarion Cin' tytöksi, maakunnan epäit maksi j a työteliäimmäksi tytöksi' B l i d saapui noin vuosi sitten T toon, jossa hän on työskenneUjt. v.elijattärena erään miljonäärin lossa. Hän sai palkinnokseen puolisen vaatevaraston ja edestakaisen lentomatkan HoH, d i i n . Miss B l i d oli viimeinen kas, j o n k a palkintotuomarit: vät tähän kilpailuun, jonka :^ sanotaan lähetettävän 24 lasU kesänä kesäleirille. M i s s B l i d lähtee keskiviilöMa 19 pnä Mältonin ilmailuasemall» tinsä, mrs, Hansenin kera Trfikm, t a v a l l e matkalle Hollyvoodiin. hän on Walt Disneyn i vieraana. Hän aikoo poiketa la matkalla pariksi päiväksi v e r i i n , tavatakseen siellä sä. , Neuvostoliitossa rakennetaan suurta fitmikylää Moskova. — Mosko'V'an filmistudiot, jotka sijaitsevat L e n i n i n mäcllS. t u l l a a n huomattavasti laajentamaan. Neuvostotaide-niminen lehti kirjirft-taa. että entisissä studioissa ralriHstet-t i i n v a i n värittömiä fitmejä. Uusissa studioissa t u l l a a n valmistamaan noin 40 täysimittaista värifilmiä niöslttälh. Studiot tullaan variistamaan t e k n i i kan viimeisen sanan mukaisesti j a ne tulevat olemaan ainutlaatuiset m a a i l massa. - • »•'••:• U u s i e n studioitten valmistuttua, t u lee Neuvostoliiton filmituotanto fiuo-mattavasti laajentumaan. V i i m e v i i k o n l o p u l l a teräsuniopomo M i l l a r d s a i i o l , et£ä hän J a hänen k ä n - klnsä on l u j a s t i p o i m l s t c l l u t teräspa-rooneja vastaan saadakseen eläkkeet j a paremmat palkat. K a u n i i s t i s a n o t t u . M i l l a r d c n paksu mies j a t o i . s e t k i n saman i m i o n pomomiehet k u u luvat raskaaseen s a r j a a n , tarkoitamme fyysillisessä mielessä. K i m nämä rask a a n s a r j a n papat alkavat Jonnekin päin nojailemaan, n i i n pitäisi sen p a i n o n tuntua. Miiitta hän ei k u i t e n k a a n sanonut mitään tuloksista, e i a i n a k a a n mitään sellaista, että t a v a l l i n e n raskaassa työssä r a a t a n u t (eräs-työläinen olisi sitä tuntenut. M u t ta k u k a tietää k u n M i l l a r d känkinsä kanssa nojailee j o n k u n a i k a a , n i i n e h käpä teräskapitalistit l i i k a h t a v a t tämän voiman edessä. E n n e n k u i n siirrymme katseinaan mitä, M i l l a r d U i t o i s e l t a rintamanosalta k u u l u u , n i i n palautamme jälleen miel i i m m e sen Ihmeellisen kaupan, joka k a i k e t i o n a i n u t l a a t u i n e n u n i o n i s t i sessa liikkeessä ko&o maailmassa. A s i a on sellainen, että k u n C C L : n johto o l i v o i m a l l a j a väellä yrittänyt murtaa M i n e - M i i l i n r i n t a m a a hajalle, n i i n he h a i v a i t s i v a t k i n . että siinä työssä pii o n n i s t u t t u . Onnistuttu s i käli k u i n C o n r b y n jä M o s h e r i n t a r k o i tus o l i kysymyksessä. Quebecin ja O n t a r i o n pohjoisosassa-itoiniiva kaivostyöläisten unio s a a t i i n h a j a l l e ja t a i s t e l u r i n t a m a murskatuksi. P a l k k a - t a i s t e l u r i n t a m a myöskin s a a t i i n h a j a l . le j a tästä syystä palkat ovat siellä hämmästyttävän alahaiset verrattuna esimerkiksi Sudburyn seudun kaivostyöläisten p a l k k o i h i n. S a m a l l a Conroy j a M c s h e r myöskin huomasivat, että tämä hajoitustyö c l i käynyt k u k k a r b i i päälle n i i n vakavasti, että se p a n i C C L : n h e r r a t r a a p i maan saivaristoaan. M u t t a pelastuksen enkeli ilmestyi paikalle teräs-pamppu M i l l a r d i n haamussa j a pelas, t i tilanteen. Hän nimittäin tarjosi i50,000 siitä erikoisoikeudesta, että s aa tehd4 p a h a a työväen riveissä,^ Conroy J a Mosher suostuivat kauppaan, tosin he v a l i t t i v a t tällaista .surkeaa t i l a n n e t t a , m u t t a k u n k u k k a r o o l i l a i h t u - nut j a tarjous oli e d u l l i n e n , n i i n kättä lyötiin päälle. Nyt o n C C L : h M i l l a r - d i l l a Conrbyn j a M o s h e r i n antaiha yksinoöeus p a h a n tekoon k a i v o s a l u e i l l a Ja ehkäpä l a a j e m m i l l a k i n k e n tillä. Mikäli käytännölliseitä näkökulm a l t a asioita katsomme, n i i n M i l l a r din taktiikka b i i s e u r a a v a : n o j a t a h l l - jälleen tcräsfcapitalisf e i h i n päin,' m u t ta sankUa lähettää kyioonieEtlttäin hy^ vin palkattuja "Järjestäjiä" kaivostyöläisten unioa hajoittamaan. K a pitalistit jätetään r a u h a a n j a täydellä höyryllä käydään kaivostyöläisten kimppuun. Täällä Sudburyssa o n mahdolUsims seurata tätä taistelua läheltä. Heti aluksi vuökxattiUi E l m S t r e e t i n v a r r e l t a konttori. I k k u n o i h i n maalatt i i n h y v i n s u u r i l l a k i r j a i m i l l a C I O j a pienemmillä C C L . Tämä palauttaa niieleen M i l l a r d i n täkäläisen "Järjestäjän" J . R a n k i n i n k a n n a n s i i h e n a i k a a n k i m h ä n vielä Oli M M S W : n j ä r jestäjänä. Silloin hän v a a ^ että C C L : n pitää painaa suur|lla k i r j a i m i l l a j a C I O : n pienemmillä. M i l l a r din sotaratsut ehkä ajattelVat nyt, eikä suotta, että t a v a l l i n e n kaivosmies Vihaa nykyään n i i n p a l j o n C C L . että on parempi m a a l a u t t a a Se p i e n e m m i l lä k i r j a i m i l l a j a että C l O r l l a ö n vielä ehkä j o n k i n l a i n e n vetbvbima. V i i m e k s i m a i n i t t u täpatis on väiii: pieni taktiilkkatemppu 3^iillärdln sotasuunnitelmassa. Päätarkoitus on f saada kaivetuksi maa MMSW3 k a i n alta. Niinpä cn kahdelss, l a r d i n : vakinaista -järjestäjää" roineet täällä siinä pahanteos* MiUärd maksoi $50.000. Tej' t en varoja on tämän jälkeen, p a l j o n kulutettu tähän P ^ ; j o t a M i l l a r d pitää niin tärkeäffl- M u t t a kaivos- ja sulafjr ovat h y v i n •jäykkää'väkei selkänsä ei v a i n taivu, vaiiäa-l u p a a maat j a mannut, H ö ^ . lestään M i l l a r d i n tulisi jarjet» rästyöläiset. j o i t a on vielä i i ^, uniori ulkopuolella sekä taiS*^ räskapitalisteja, eikä kaiv^--" lattlmotyöläisiä vastaan- M»-^ toiselta puolelta ei käSita^ 9* k a p i t a l i s t e j a vastaan päätafstelu, eikä kaiTOstyo^ t a a n . Josta syystä hän hens»^ binryyn päin nyrkkejään. K e n r a a l i Millard (afctiiktaMisa heti kuo sm teiut i n c o n ja kaivostyolaJS» välillä. Näyttää siltä, e ^ h a v a i t s i sudburyn rintaman liian lujaksi, ja s » pääjoukkonsa Port C o » » ^ thnotyöläisten rintamaa vöen siellä läpimurtoa. f*-°^ erittäbi tervetullut pal«w» p i U l i s t e i l l e . T ^ t i i t i k u i t e n k i n siltä. tS» li Jälleen joutuu muuttaniua kaansa. — U o t i. \SJl'iM»l!fX:'''':>^::;te^^ , . , , „ , , , , - • • . - : - , . „— ; ;-.,.v;w----.-,.(|--»,t;.,H,,i,,,---,„,5„, , „ , , , „ ,, ,,.„, , „ . , , ., •ti:..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500418 |
Description
Title | 1950-04-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ ^ ^ ^ ^
8ivu 2 Tiistaina, huhtik. 18 p, — Tuesday, April 18
(LIBERTir) — Independent Labor
Oxgan of F i n n i s h Canadlans. E s -
tabUshedANov. 6th. 1917. A u t h o m ed
3». second class m a i l tiy the Post
O f f i c e Department. O t t a v a . P u b -
llfihed thrtce weekly: T u e u d a y s,
Thursdays a n d Saturday.$ by Vapaus
P u b l i s h i n g company L t d . . a t 100-102
E l m St. W., S u d b u i y , Ont.. Canada.
Telephones: B u j r f n d a Offixie 4>4264.
B d i t o r i a l Office 4-4265. Bäanager
E. S u k s i . E d i t o r W , E k l u n d . M a i l i ng
address B o x 69. Sudbuxy. Ontario,
A d v e r t i s l n g rates upori applicatfon.
Translatfon free o f cKalrge
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v t 6JO0.6 kk, 3 5 5
3 kk. 2M
Yhdysvallotesa: 1 v k . 7.00 6 k k . 3.80
Suomcjjsa: 1 vk. 7,00 6 k k . 4.25
Rauhanliike voimistuu Canadassa
Rauhanliikkeen eritvi^ena piirteenä niyttää olevan .«ellainenkehl-
,lyssuunta, että hiissä maissa, jotka joUtutvät sodan jalkoihin, Se kas-
[vaa paljon voimakkaampana kyin niissä, jotka eivät joutuneet kansioinaan
sodasta. Tämä onkin luonnollista, sillä ihminen, joka itse on
joutunut kokemaan sodan Kaiken kauhun j a erikoisesti natsien j a f a -
ti^tien miehittäjien julmuuden, kasittfui paljon päremmm rauhantais-itelun
tarpeellisuuden kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat eFäneet kaukana
sotatantereilta, Mita syystä on rauhanliike Kuroopassatemman-
'nut mukaansa miljoonia ihmisia. ;
' ^faaliskuun lopussa Tukholma.ssa pidetyssä maailman rauhankong-
'res->i5sa todettiin, etta tällä mantereella on rauhanliike k^^
paljon hitaammin kuin Euroopassa. Vlempänä mainitun syyn lisäksi
' vaikuttaa myöskin äärimmilleen jännitetty taistelu rauhanpuolustajia
•vastaan.
Sikäli kuin Canada tulee ky.symyksecin näyttää kuitenkin siltä, että
ifaubanliike viimeaikoina on saanut suurempaa vauhtia. Mitä lähem-
' litaksi f U l l a a n toukokuun aluepa pidettävää rauhankongressia, sitä mut
k a a rauhantyö voimistuu kaikkialla Canädässä.Viim^^ saapuneet
'•iedot osoittavat, että Canadan toisesta rauhänkongressista tulee huo-Äinattavasti
suurempi kuin ensimmäisestä.
; Canadan Rauhankongressin taholta ilmoitetaan, että tähän men-
' P^ssä on SOO edustajaa ilmoitettu Toföntön ulkopuolelta. ICun tähän
Jiiäätaän Toronton ja sen esikaupunkien cdustajieh lukumäärä, niin
'huomattavasti y l i tuhannen tulee osallistumaan rauhankonjgre.ssin
edustajina.
Eräillä tärkeillä paikkakunnilla on rauhantyö raahannut jälessä,
'linutta nyt on havaittavissa heräämistä. Vksitällairieii paikkakunta
on Sudbury. X y t kuitenkin voidaan todeta, että tämä tärkeä nikkeli-t
alue tulee osaltaan tekemään kaiken •voitavansa rauhantaistelijäin rihr
tamassa.
' Viime helmikuun lopulla Lumber and Säwmill AVorkers Union paikallisen
osaston toime.^ita kutsuttiin paikallinen iäuhankonfereiissi;
Maaliskuussa kokoontuneeseen konferenssiin osallistui 6 järjestöä 12
' edustajalla. Valittiin väliaikainen rauhanneuvosto, jonka tehtäväksi
annettiin toisen konferenssin kutsuminen toivossa, että saataisiin laajempi
edustus. . ^ i _ •
Viime sunnuntaina pidetyssä konferenssissa .saatiin ilolla todeta, et-ta
toiveis.sa ei petyttykään. Kdustettuna oli, M M & S \ V : n lokaali 598,
joka edustaa noin 12,000 työläistä ja saman union naisten apujärjestö,
joka on ehdottomasti suurin naisten järjestö koko Sudburyn alueella.
Kaikkiaan oli saapuvilla 26 edustajaa 10 eri järjestöstä j a useita
tunnettuja paikkakuntalaisia. ,
Tässä konferenssissa valittiin kaksi edustajaa rauhankongressiin ja
samalla eri järjestöjen edustajat velvoitettiin ottamaan esille kukin
, omassa järjestössään kysymyksen edustajain lähettämisestä Toron-
' toon toukokuun alussa. Myös monia muita raulianliikettä edistävää
raatosta tehtiin. V-;--/.
Viime sunnuntaina kokoontunut C S J : n Sudburyn alueen aluekokous
myöskin päätti lähettää kaksi edustajaa rauhankongressiin, joka pää-los
oH esimerkillinen ja sita on ilolla tervehdittävä.
k u t e n näkyy rauhanliike voimistuu Canadassa. Nyt on jännitettävä
kaikki voimamme allekirjoitusten hankkimiseksi "Pommi pan-
- naan" adre^iin. Vapau.s julkaisee, jos tila s a l l i i , jokaisessa numerossaan
kuluvan kuun loppuun .saakka tämän adressin, jonka saa lehdestä
leikata i r t i j a hankkia siihen lumiä j a lähettää adressissa mainittuun
paikkaan.
Tehkää kaikkenne rauhan puolesta!
Oikea toimenpide
Lehtemme edellisessa numerossa kerrottiin C S J : n Toronton osaston
hyväksyneen äskettäin eraanpaatcislauselmah lähetettäväksi maakunn
a n pääministerille.
Päätöslauselmassa on kysymyksessä diskriminoinnin lopettaminen
J y o n saantiin nähden. Kaikki ulkomaalaissyntyiset työläiset tietävät
varsin hyvin, etta lukuisat työnantajat tai johtoasemissa olleet työnantajain
edustajat ovat harjoittaneet usein hyvinkin julkeata diskriminointia
j a puolueellisuutta työvoimaa valitessaan. Se ön ollut erikoisen
julkeata huonon työllisyystilanteen vallitessa ja sitä on kaiken
Iisaksi harjoitettu hallituksen hätäaputöihinkin nähden. Esimerkiksi
Sudburyn alueella kerrottiin aikanaan, että hätäaputöihin |>ääsyn ehtona
oli silloin vallassaollecseen puolueeseen liittyminen j a vähäisen
maksun suorittaminen sen yhteydessä. .Samoin tiedetään menetellyn
maakunnan muissakin osissa.
V l e i s i n t a on kaikenlaatuinen diskriminointi kuitenkin ollut yksityis-fen
työnantajain taholla. Milloin sitä on harjoitettu uniw>n kuulu-mi.
scn. kansallisuuden, vissiin kirkkokuhtaan tai järjestöön kuulumisen
j a milloin jonkin nuiun sy>-h i>erusteella. Suomalaistenkin kes-
: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-18-02