Vapaus, February 1, 1949

              II
2 Tiistaina, helmikuun 1 p. — Tuesday/ Feb. 1
i i - . : .
TukutioocM' BntfiMM T^fflH^f 4*IMC
Uttortu dcfl0er'4^^ Ifinim
.•d<fNM^.AVv4P>-'AKlW9r« .Oiifillu ^
ttltlMiedtkft.mami. AnthnilgKI
M MeoDd d a « maU bjr tiie Fott TmmlBtfon ftee of ctiMge.
Uäbed. thrice «eeUf: T a e » d » y s.
Mta|Miis« OompAor U d , st lOO-llB
J9m at. W , aaÖRBy, OxtU. Ouisda.
OuMduMi: 1 % tjOO:« l i L » 5
SaomeMs: l vk. e kk. 4:25
CSJ tomiu taiihaii jmdlieita
. Canadan Suomalaisen Järjestön tpk:n kaikille osastoille taomtik.
i p i p a ^ ^ j 26pns lähettämä kiertddrje toiminnasta rauhan puisesta on erikoisen
T!^^^^^^ f asiakirja mihin-pitäisi kiinnittää vakavaa huomiota jdcalsessa
m-
0M
Sodan ja!rauhan kysymys on äärimmäisen t ä r ^ kaikille ihmi*
sOle, «ika rähiten meille canadansuOmalalslUe. Varmaa myös on,
^y^i^ totroktaisiin ja ponnisteltaisiin yibtä ^rmok-
\f_^^f, '•X - I t a a , ^ onitä'nyt joissakin v^utusvaltaisissa piireissä toimitaan aseis-ftjil
^ "'ÖMnisen ja sodan hyväksi, niin kansainvälinen rauha säilyisi. Jos käsi-
. . kysymystä maanmiesteiimic kohdalta, niin vdttaisiin en-
^- sinnäkin kysyä, että kuka täkäläisistä maanmiehistämime hyötyisi
uudesta sodasta. . Vastaus siihen olisi: " E i kukaan," Kukaan cana-
7:::,.. dansuomalainen ei hyötyisi uudesta sodasta, mutta me kaikin menet-
•c'. täisinune siinä. Sotavalmistelu saattaa antaa väliaikaista työtä sota-
. tarvetditaissa, mutta se on siksi kallista leikkiä, että kaikki verot
nousevat |a aiheuttavat kaikille pikkueläjille elintason huonontumisen.
" Ja sota^ratlmisteluja ei seuraa rauha, vaan sota, missä taas menetettäi-
^ i n mtehutisikään kasvatettuja poikiamme ja tyttäriämme. Talou-delUsesti
sota aiheuttaisi meille taloudellisia menetyksiä. Se tarkoit­taisi
nuorisomme militatisointia ja sen tdiraamista sodan mqlcdcille.
Se aiheuttaisi sanoinkuvaamattomia tuskia ja kärsimyksiä sotilaiden
vanhemmille ja omaisille. Jo näiden itsekkäiden syiden vuoksi on
sanottava, että sota olisi suurin dnnettdrouUs niitä anaänhiiehtärDme
vbtsi kohdata ja siksi sitä on vastustettava.
Toiselta puolen asiaa katsoen voidaan todeta, että jos Yhdysval­tain
imperialismin mukana sodan tielle lähdetään, niin se tarkoittaa
sitä, että sellaisessa sodassa kulkee rintamajakoniin, että Suomi tulee
Cai^adan viholliseksi. Kuka meistä, joka tuntee pienintäkään rakkaut­ta
ja kunnioitusta syhtymämaataitnme ja siellä olevia omaisiamme
kohtaan, toivoo sitä, että Suomen kansa joutuisi taas sodan jalkoihin,
j a (!ttä Suomen kansaa kärvennettäisiin Yhdysvaltain atomiponnneil-ia?
Tällaista surkeutta ei kukaan Suomen ystävä voi toivoa! Sitä­paitsi
on muistettava, että tällaisessa sodassa me canadahsuomalaiset
joutuisimme 'Vihollismaalaisiksi" sanan varsinaisessa mielessä —-
eika siinä silloin kysytä, että oletko sinä "punainen", "vaaleanpuna!' ,
r »en", ^'valkoinen" tai "keltainen". Tannaampa käsi sydämelle ja
j k y s y t ä ä n , kuka meistä haluaa jöittua "vihollismaalaist€ft"kirjoihm
* salaisessa pit^täaikafsessa Sodassa, mii 4 nyt on ilmeisesti tekeiUä.
Canadan kansalaisina ja vakituisina asukkaina meille on kaikkein
tärkeintä kuitenkin nnuistaa se, että jos kolmas «maailmansota provo-
, i soidaad; niin sitä-^uskin käydään "kakkana imerten takana" ktiten
— on tähän asti käyty ne maailmansodat mihin Canada on joutunut.
Ensimmäisen j a toisen maailmansodan aikana kotirintamalla työs-
I kennelleet canadalaiset ja heidän omaisensa eivät kokeneet mitään
V sodan kauhuja. ' Päinvastoin mdllä oli eräänlaista "hyvää arkaa" jos-
4 l d n j c ^ ^ äidit itkivät joka yö poikiensa p u o l e s t a^
j a , itkevät vieläkin tnonessfi. tapauksessa lastensa hävdpilla. Mu,ttii
Jos kolmas sota syttyy nykyisenä atomikautena, niin mikä takaa seii,^
^^«ttei Canadasta tule Icolmannen sodan "fielgia"? Mikä voi taata
.^«•»<'stn, ettei m)eidän kaupunkejamme ja kyliämme pommiteta ja kärven-
* ^ nctä sodan helvetissä?
/ ' » Meillä canadansuotnalaisilla on hyvin ikäviä ja varoittavia muis-
1 toja Euroopasta. Me tiedämme, että sotavalmistelu ja sotajsen mieli-f
alan lietsominen ei pelastanut Suomen kansaa sodan kauhuista vaan
f vei sen sotaan. Me myös tiedämme, että •Ruotsin''rauhanomainen
2 puolueettomuuspolitiikka esti Ruotsin joutumasta sotatantereeksi mo-
* lemmi&sa maaUmansodissa. Samalla tiedämme, että tämä raufaan-
\ « omainen ohjelma tuotti luhatkerlaisesti enemmän onnea Ruotsin kan-
I salle kuin Rytin, Tannerin ja kump. onneton sotaohjelma Suomelle;
l Kysymys onkin tästä: Me, kuten kaikki ajattelcvat'^
S ihmiset, jotka rakastavat tätä maata ja toivovat sillä hyvää
" ja suurta tulevaisuutta, haluamme välttää kolmannen sodan
^ syttymisen. Canadalaisina ja Canadan asukkaina me cnnnic
'4 luonnollisestikaan voi estää Yhdysvaltain imperialismia lähte-
* mästä tuhon ja perikadon tielle, mutta pysykäämme me kan-
» sakuntana erillään kaikesta sotavalmistelusta.
I Juuri tässä mielessä Vapaus tervehti C S J : n tpk:n toimintaohjetta
l rauhan hyväksi. Kiinnitettäkööt^siihen asiaan erikoishuomiomäanmies-
^ temme keskuudessa ja toimittakoon kullakin paikkakunnalla, ei mekaa-nisesti
" v a i n " ohjeiden toteuttamiseksi, vaan vallitsevien olosuhteiden •
^ mukaisesti rauhan asian edistämiseksi. Tässä on maanmiehillämme oiva
l mahdollisuus sivuuttaa ryhmäriitansa ja yhdistää voimansa kaikille
a yhtä tärkeän asian hyväksi.'
Rfita millit sanovat
Nimettömiä kirjeitä ei julkaista
Vapaus on jälleen saanut pari nimetöntä kirjettä pyynnöllä, että
ne julkaistaisiin. S>'>'ksi esitetään se, että kirjoittaja "haluaa pysyä
tuntemattomana". Muaa huolimatta joinkaan siitä kuinka "hyvä"
tällainen nimetön kirje saattaa olla, Vapaus ei voi ieikä halua sitä
julkaista. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, jos hän sitä haluaa,
mutta toimituksen täytyy saada tietää kirjeen lähettäjän oikea nimi
ja osoite. Eihän voida odottaa, että toimitus voisi luottamuksellisesti
julkaista sellaisen kirjeen, jonka lähettäjä ei suhtaudu l ^ d e n toimi­tukseen
samanlaisella luottamuksella ja ilmoita sille oikeata nimeään
ja osoitettaan. . '
Asiassa on vieläkin toinenkin puoli. .Vapauden'kirjeenvaihtajat
ovat hy\-in edesvastuuUisia henkilöitä. He vastaavat miehinä ja nai­sina
puheistaan. Monet heistä käyttävät vielä totutun tavan mu­kaan
omaksuttuja nimimerkkejä, muttai siitä huolimatta "nimimerkit"
tunnetaan kuUakint^^pajk^aklinnalla ja kirjoittajat itse ovat valmiit
vastaamaan puheistaan ja kirjoituksistaan. Lyhyesti' sanoen, Va­pauden
väki ei usko eikä hy\'äksy sellaisia kirjoituksia, joiden laati­jat
elv^t ole itse valmiit niitä julkisesti puolustamaan, sillä me
etsimme totuutta, i^etjiLa mitään muuta kuin totuutta — ja sitä on
rehdisti puolustettava; vaikka totuus onkin epämieluinen asia työväen­liikkeen
vihollisille, sodanlietsojille, fasisteille jä heidän apulaisilleen.
l i i s ^ i on muistettava, että Vapaus ei kahlehdi kirjeenvaihtajieh-sa
mielipideilmaisuja johonkin ahtaaseen kaavaan, minkä perusteella
tolinitus voisi olla "vastuussa" jokaisesta sanasta, minkä kirjeenvaäta-jat
kirjoittavat. Päin\'astoin tiedetään, että \*apaus on julkaissut ja
julkaisee edelleenkin kirjoituksia, missä avoimesti j a rdtdin \'akau-ffluksen
perusteella vastustetaankin Vapauden "virallista" kantaa siinä
i i i iäss^ Tämä tekee mahdottomaksi kaikkien nimet-tömien
kirjeiden julkaisemisen, sillä jos nimettömiä kirjoituksia läh- ^
d^tiaisitn julkaisemaan, niin ne olisivat vain sellaisia kirjeitä, jotka
toimitäs kokonaisuudessaan hyväksyy ja "omaksuu", k o ^ ne tulevat .
suuren yleisön silmis-sä toimituksen omalle tilQle. On heljppo nähdä.
|^eita,inut|n iisäksi tämä^upbtaisi j a luuduttaisi lehden sisällön«seliai-
JO BXITTÄX AMEBIK.
K 7 A PRESaBN' dmlstaa eilisen
(tammlk. 30 p.) pääidrjöltaksensa
IsunumoOe. jonka »merlkkalalnro
diplomaatti George Morgan oa erit­tänyt
Fordza Affairs-aileakaaileb-dese&
Ja Jonka «tsftltd on M. että Mos­kova
pitää idän Ja lännen välistä so­taa
Täistttmättömaaä. 3lya Pressen
irftää Morganin lausuntoa Yhdysval­tain
ulkopoliittisen johdon hyväksy^
mänä Ja inspiroimana; sen k a l t i i s zn
iaiityk»en levittäminen ilmeisesti pal­velee
Yhdysvaltain "Tcylmän sodan"
tarkoituksia.' Siihen'vedoten voi Y h .
dysvallat jälleen lisätä sodanvalmis-telujaan.
Nya Prewen kirjoittaa: -
'Xl ole hyvä uudenyuodenoire, että
George Morgan on faoittanut oveii
ja antanut meidän aavistaa, mitä
näytöstä varten suuressa näytelmässä
rekvisiittaa viimeistellään Ja näytte­lijät
valmistelevat vuoroianojaan
Uutta saattaa myäs olla onnellista,
jos yleisö käsittää varoittavan väläyk­sen.
Eaiehän voi lähteä tiehemme te­atterista,
mutta voimme e«ttää vasta­lauseemme
sitä peliä vastaan, jota
olemme nähneet kylliksemme ja jota
emme halua n5hdä uudelleen. Voim­me
vaatia näyttämdmuutosta, voimme
vaatia, että ohjelmaa korjataan en­nen
kuin se on Ulan mydhäiotä. —
On kerrankin päästävä siihen, että
ei teatterinjohtajat, vaan yleisd saa
valita kappaleen."
Hyvä, Nya Pressen! Tervetuloa
amerikkalaisvastaiseen rauhanrinta­maan!
— Helsingin Vapaa Sana.
* • • •
V A I K E U S NAITRAA
P I M E Y D E N T Ö I L LE
Lontoo. —^ Britannia ja sen Brys-celin
sopUnuksen neljä liittolaista ovat
isopineet Euroopan neuvoston muodos­tamisesta
. . . Tämä neuvosto jaetaan
kahteen osaan — "ministerineuvosto",
mikä kokoontuu salaisesti j a on välit­tömästi
Vastuussa Jäsenmaidin hal­lituksille,
j a neuvoa anta^va "neuvot­televa
neuvosto" mikä keskustelee j u l ­kisesti'asioista,
isaltsl ei yhteisistä puo­lustusasioista
. . . — C P : n uuti-tieto.
tammlk. 28 pnä.
* • •
A M E R I K A S S A M A T K I T A A N
M U S S O L I N IA
Tuomiten Yhdysvaltain 12 kommu­nistijohtajan
oikeuskunlustelun teko-peliksi,
italialainen Unita lehti kir­joittaa:
Me ahtifasistlt ja erikoisemmin me
italialaiset kommunistit tunnemme
tämäntapaisen olkeuskä^-hnln; mil­tei
20 vuotta me olimme sen uhreja
tfiyxitfij,nj5 tuomgrit — ne jotka
iiiiktVat' )fe ttiöälltsivali JGräinsein -JK-tuhansia
muita' antifasist^jä -^'olivat
puettu mustiin paitoihin. He eivät
toimineet demokratian nimessä, vaan
fasiBtldlktatuurin puolesta . . Mut­ta
tovereitamme tuomitsevat ame­rikkalaiset
tuomarit ja heidän h a l -
Utukssnsa Julistavat itsensä liberaa­leiksi
Ja demokraateiksi . . . Ehkä
meidän äänemme 'voi pysäyttää tuo­mareiden
käden, siinäkin tapaukses­sa;
vaikka melkein varmasti on tuo­mio
Jo etukäteen valmistettu. Kuiten­k
i n yksi asla on varma: Hitler J^
Göring eivät ole muuta kuin ikäviä
muistoja Georgl Dimitrovin mennei­syydessä.
Leipzigin sankari on tä-nään
Bulgarian tasavallan pääminis­teri."
* • •
SYYTETYISTÄ TULEE
SYYTTÄJIÄ
Yhdysvaltain kommimistijohtajlen
oikeusjuttu on tätä. kirjoittaessa ol­lut
käynnissä yhden '^Okon. Kaikesta
päättäen tfLmtk exisiinn^jnen viikko
muodosui äärimmäisen kiusalliseksi,
— ei niille jotka istuvat syytettyjen
penkillä — vaan niille jotka ovat keit­täneet
tämän maamme penistuslain
loukkaamattomuutta rikkovan kokei-luilveilyn
. . . Monet porvarilehdetkin
myöntävät hammasta purren, että
kommunistien lakimiehet ovat osoit­tautuneet
"taitavammiksi" kuin odo­tettiin
ja aivan ilmeisellä kaiholla nä­mä
lehdet inyöntäAÄt, että "syytetyt
esUntyvät n>-t syyttäjinä" . . . —
Eteenpäin.
CSJm opfiitofciiBsit
Fort ÄtOmr. — Viime kuun 27 päi­vän
fflaHa Port Arthurin pikkuhaalin
yläJeertaan oU kokoontusut Joukko i h ­misiä,
taricoltuksella saada aivostoon-sa
muutamia tiedon Jyväsiä., SUloih
nähkääs alkoi kauan puhutat kaksi­viikkoiset
<^>intokurs£it. Oaanotu-jien
Joukko H^änsä nähden cäi hyvin
valtelsvalnen arviolta noin Ä-TO vuo­den
välillä. Jos Hillmannin" pappa
olisi oUut mukana, ikäraja oUä huo­mattavasti
ylittänyt 70. Opettajana
häärii kaikille tuttu Sirola-Opistossa
opiskeUut Ja taitonsa tiivistänet lup­sakka
savolainen Aku Korhonen. Hä­nellä
apulaisina Järjestely ym; Jouk­kotyössä,
avustavat kotoiset kirjan­oppineet.
Aluksi pidettiin yleinen Järjestely-kokous,
määrltelUto kursslajat, aika
j a yleteesU kaikki Järjestelyä koskevat
asiat aina kahvinjuontiin asti. AMe-ktrJolttaneeUe
määrättito kaksi tuot-tavaa
tehtävää, määrättiin tdoskuu-hittajaksl
Ja aikapojaksL
Alkuvalmistelujen jälkeen- siirtyi
automaattisesti puheoikeuden käyt­tö
opettajalle tai toisinsanoen kurs­sien
JohtajaUe. Ensimmäiseksi työk­seen
h i n Julkilausui Vancouverin to­verien
lähettämät terveiset täkäläisil­le
kurssilaisille, siis terveiset ovat pe­rillä,
Jolata kurssilaiset täten lausuvat
toverilliset kiitokset. Toiseksi hän
anoi lupaa oppilailta, että hänkin sai­si
istua. Oppilaskunta myöntyi pyyn­töön.
Joten täällä opetuksen alltana
istuvat opettaja sekä oppilaat. Sään­töjen
rikkojat rangaistukseksi saavat
seisoa nurkassa.
Alkuluennossaan Korhonen mainit­si
mistä kaikista aineista tullaan nyt
alkavilla kursseilla keskiistelemaan.
Päälinjana tulee olemaan talbiisoppl,
sen mukaan miten sitä on M a r x teo­reettisesti
selvittänyt Ja Lenin j a Sta-
Un ovat sitä käytäntöön sovelluttaneet,
kehitysoppi, materialistinen historian
käsitys, eri yhteiskuntien kehitys Ja
syyt niiden ntuuttamlseen. Mutta en­nenkuin
me voimme saada -Oikean
kuvan ja käsityksen nykyisestä kapi­talistisesta
ja sosialistisesta Järjestel­mästä,
täytyy meidän luoda -lyhyt
katsaus historian takaiseen aUcsän ja
sieltä lähteä aste asteelta tulemaan
nykyaikaan. Erikoisesti hän tsroittl,
etä Jokaisen kurssilaisen pitäisi-painaa
mieleensä kolme perusehtoa mutta
mitkä ne olivat, m i n i en kuolemakse­nikaan
muista — i&ytyy uudelleen
opettajalta kysyä. Sitten hSm vei
meidät mukanaan pari kolme V^joo-naä
vitotta \ hhftbdSui täkai4eltl a i
kaan, niihin aikoihin kun est-läamme
Saatujen 42uUst%oJen imukaan C I -
0 : n , Brftannfaor-Trades U«a«n ÖÄJ-gressin
Ja Hollannin tmloliikkeen joh­tajat
ovat eronneet kuten, C C L ."en­nusti'*
Ammattltunloldsn Maailman­liitosta
CAML) Ja aikovat perustaa
uuden kansainvälisen. Tosiasiassa
Britanniian ulkfHnlnisteriö^^ A F L :n
huippujohto tekivät Jo vuosi sitten
simnnitelman A M L : n bajcittamisek-
£i. Sen Jälkeen on tätä hajoltus-ohjelmaa
järjestelmällisesti toteutet­tu.
Minkä perusteella oikeistojohtajat
yrittävät hajoittaa AML:n?. Todelli­suudessa
ei olendtääh vakavaa Ja a r ­vostelua
kestävää syytä esitetty. Pää­syyksi
on sanottu se, että AML on
kieltäytynyt tukemasta Marshallin
suunnitelmaa. Mutta tämä ei miten­kään
ole pätevä syy kansainvälisen
uniollikkeen hajoittamiseksl slUä A -
M L Jätti aivan oäcein Marnhallln
suunnitelmaan suhtautumisen kunkin
roikkuivat ett^- ja takajaloistaan,pul-den
oksUla jä kuinka He alnotötaan
tj-ön avulla kehittyivät ^ 1 , mitä me
olemme tänäpäivänä. - <*pila?kunta
seurasikin tarktatavalsestl Ihmlsiöri k e ­hitystä,
eri yhdyskuntien syntyä ke­hitystä,
kuolemaa Ja taas uusien yh-^
telskuntamuotojen tuloa kuollepn t i ­lalle.
Ilmeni, että kaikejn katkea­mattomana
johtolankana on "työ".
Kuunnellessani tuota ensimmäistä
luentoa minä oli katiunapäällä kun
"tuli tultua ollenkaan kursseiUe.' K u n
olisin pysynyt poissa, n i in olisin mah­dollisesti
loppuun asti luullut itseäni
viisaaksi mieheksi. Nyt minä olen
tietoinen siitä, että en tiedä tämlin
taivaallista yhteiskunnallisesta kehi-yksesä.
Olisin edelleen vain usko­nut,
että Aatami syntiinlankeemuk­sen
tähden veti housut jalkaansa.
— Losojätkä.
maan uniollikkeen päätettäväjcsl.
. Matta sen lisiksi on kyvrttfvi.
että mistä, alkaen kapHaBstin Ja
on oHat flryni kamafnviliaen tji-väenliikkeen
haJoHtaaiftten?
Hajoittajlen toinen valheellinen
"perustelu" on se. että useiden maiden
ammattlunlot yrittävät toteuttaa
"kommunistista ohjelmaa" AML:8Ba
Ja levittää kommunistista 'propagan­daa
sen kautta. Mutta mitään todls^
tuksla el ole esitetty tämän vgltök-sen
tueksi — siksi kun «ellalsta to^
distusalnehlstoa ei ole. Kysymykses­sä
ei ole "kommunistien ohjelma"
vaan se. että toteutetaanko Ammatti­yhdistysten
Maailmanliiton ohjelma
tai ei. Ja hajoitos^öhön tylityiMiet
olkeistoio^itäjai vastestavat nimeno­maan
A M L ^ öhjdmä»! '
Oikeistolaiset ]iaj<rfti»Jat eivät
tykkää «Utä tosisdkai^. että he
ovat vähemmistössä A M L t n a , el-
' vätkä siis ole voineet mmttaa A-ML:
n öbjetmaa.. Nämä oOcisto/^
laiset ovat «nalanneet '^»Älaat-teen"
— mtesä he eivät voi hälUt»,
siellä he l»Joittayat.
C C L : n Oikeistojohtajat ja muut h a -
joittajat välttävät my&5, että Neuvos­toliiton,
kansandemokratian maiden.
Italian Ja Ranskan ammattiuniot ovat
kommunistien ylivallan alla — tar­koittaen
luonnollisesti sitä, että kom­munistit
Johtavat mainittuja unloita.
Mutta mitäs fiiltät Ktikaah ei ole
kieltänyt sitä tosiasiaa, etteivätkö
komtnunlstit ole monen maan unionis­tisen
liikkeen johtoasemissa. Se v a in
^Ödi^a sitä' luottamusta mlts työ^
Iäiset osoittavat kommtmlsteja koh­taan
kommunistien puolustaessa työ­läisten
unloita Ja parempia elinmah­dollisuuksia.
Ilpojen loppksi työ-
Dtalnitui^jDaiss^ työläiset ovat y a -
j p i d t B . ttdev^soudenbuolista: hddän
edessään ejL ole talouskriisi eikä työt-tömyi?;
fae^dä:! unio-oikeuksiaan Ja
elinmahdollisuuksiaan vastaan ei
Kaamea majatalon isäntä
Konsöressäi^HoIbaekln kaupungin
lähistöllä Tanskassa löydettita ääcet-
J . Forsman kuollut
Picture Buttessa
Picture Botte, Alta. — No niin. jos
kirjoittaisin taas vähän kuulumisia
Vapauteen täältä etelä-Albertasta.
Talvi on mennyt äkkiä kun on jo
tammikuun loppu j a lunta» e l ole p a l ­jon
mutta on kovia pakkasiakin o l ­lut
kohta 3 viikkoa. Se tuntuu vähän
ankaralta kun täällä ovet edelliset
vuodet olleet melko lauhat. Nyt e i
enää sokeritehdaskaan käy kuin pie­nellä
voimalla sillä kalkki sokerin
valmistus on Jo tehty. Täällä ei ole
enää muuta, työpalkkaa kuin elukkain
lihoituksen alaUa j a kyUä niitä on
melko paljon. Kyllä tulee paljon hy­vää
lihakarjaa \-ahniiksi j a lähete­tään
niitä Amerikan puolella sUlä s i e l ­tä
saa paremman hinnan niistä.
Tässä naapurikylässä Baroiutisaa
kuoli yksi sen vanhempia i^sukkaita.
J . Porsman. Hän tuli New Yorkista
tärme v. 19ir ja on palvellut "home-steadln"
Ja kasvattanut lapsensa tääl­lä.
Hän <dl 88 vuotta -vanlui Ja hänel­lä
oli Jo kolmannessa polvessa stdcu
täin joukkohauta, joka todistaa oike­aksi
sukupolvesta toiseen kulkeutu-neei^
kaamean tarinan. 300 vuotta
sitten epäiltiin silloista Kongsören
majatolon isäntää siitä, että häh oU
murhannut ja ryöstänyt joukottain
matkustajia. Jotka öiseen aikaan saa­puivat
hänen majataloonsa. Hänen
eläessään asiaa ei pystytty todista­maan,
javähitellen kallistuttiin siihen
käsitykseen, että kysymys oU vain
joutavasta tarinasta. .Vanhan maja­talon
puutarliasta löydettiin nyt usei­t
a hiurankoja. j a otaksutaan, että a i ­kaa
myöten löytyy multakin Joukko­hautoja.
SAI METSOPAISTIN
Helsinid. — Maukkaan metsopaistin
sai liiljattaln U. Koskinen Porvoon
pitäjän Hagan kylästä kun hänen p i ­hamaallaan
olevan tammen juurelta
lentoon rymistävä % kiloinen metso
suunnistautui suoraan asuinrakexmuk-sen
seinään. .Seinä kesti mutta sen
metson IiAilua el enää ensi keiHEiänä
— eikä myöhemminkään — kuulla
Porvoon seudun metsissä. Ateriaksi
käytetyt metsot kun eivät sen enem­män
soita kuin lautakaan.
kasvamasi. Keveät mullat haudal­lesi.
Olen kuullut kuiskeita taas. että jot­kut
ison maanviljelijät rupeavat k a ­noja
kasvattamaan oikein suuriltdcui-sina.
Toiv(m onnea tieidän yrityksel­leen.
^
No, ei sitten muuta tällä kertaa! —
KulkurL '
Iäiset käyttävät vain demokraattisia
oikealcsiaan valitessaan JohtdtMcmiin
ketä Itse haluavat.. Tässä ei pitäisi
clla-mitään väärin? Haluaisivatko
oikeistolaiset liajoittajajotitajat ra­joittaa
työläisten demokraattisia o i ­keuksia
sikäli, että he saisivat .valita
Johtajikseen vain sellaisia rappeutu­neita
reformistljohtajla, joista he ovat
Jo itsensä vapauttaneet? Sitäpaitsi,
kommunistit olivat k.o. unioiden Joh­dossa
jo silloin k im A M L perustettiin.
Silloin el esitetty "kommunistisun-den"
vuoksi vastaväitteitä näitä unloi­ta
kohtaan. Ja kommunistit eivät ole
muuttuneet. Mutta oikeistojohtajat
ovat hypänneet kapitalistien keiUtaan,
mU(ä vie työväenlnoiduM kriisiä Jä
sotaa koliti!
Ammattiyhdistysten i^Säailmanlli-tossa,
mihin *kuuluu möhenlälBla jär­jestöjä
jotka omaksuvat erilaisia me­nettelymuotoja,
on luonnollisesti e r i ­mielisyyksiä,
kuten on imioiden pai­kallisosastoissa,
mihin kuultni poliitti­sesti
eri mieltä olevia työläisiä. Mut­ta
tämä on perin kehno syy työväen
kansainvälisen hajoittamista varten..
Edelleen väitetään, että Ntevosto-liiton
jä lumsandanokrattan maiden
imionlstiset liikkeet eivät ole vs^Mdta
laitoksia, eli kuten C C L : n johdan hy­väksymässä
päätöslauselmassa sano­taan:
"Ne eivät ole mitään mUuta
kuin kiitettyjä yhtiön unloita." Tosi­asia
lucmnollisesti on, että Juuri yllä-'
byackälIl|;Vheltä el huolestuta työn
klihdyt^^; työttönayys Ja työpäivien
pidennyn. Tehtaat ovat työ^enltio-kan
Ja sen.liallitidcsen käsissä. Tyih
Iäiset,' liltcssa talonpcikien kanssa,
ovat maan hallitsijoita. Missä'mais­sa
luiilitiiluet eivät anna määnyfuiä
ip^tqfn^ rr" nniot sanovat liallitöksille
mitä tdK^vä! Mitä vikaa on täs­sä?
Mistä 'alkaen valtaosaa vievät
unlot,ovat .olleet yhtiön unloita? E i -
CCV, jfoka tunnustaa OCFrh "työ­väen
ppliltäseksl kädeksi", kannata
työväenluokan valtaan pääsyä? Vai
haluavat!» '6'Jceistojohtajat vai» sel­laista
" v ä i ^ " . minkä kapitalistiluok-ka
on Välnäs' dunaamaan- Canadan
unionistit'jä työläiset kärsivät vielä
tavallisesti sUtä kun hallitus ja työn-
(mtajat znääräävät, mitä pitää tehdä
isellaisten unioiden. Joissa on heidän
reseptinpä imukaan toimivia Johtajia;
Duplesslsiif ehdottama "työväenlaki"
on ehkä i ^ f h a l n osoitus siitä, miten
hallitus anil^ määräyksiä tmioille!
OCL:n isiiätöslauselmassa sanotaan,
että " A M L ei ole lalHInen ammättl-tmloiden
tntuiilmanliitto eikä voikaan
olla siihen' fisU kunnes Rikkien mai­den
uniöfbvat vapaita ja voivat edus­tamiensa
Ihmisten hjrväksi esittää
talsteluluutsteen halUtuksllleen."
Tässä bn taas tosiasiain vääriste­lyä.
Jos tosiasiat tehtäisiin tunne­tuksi,
niin Canadan unionistisella l i i k ­keellä
olisi täysi syy ylpeillä A M L :n
työstä. Siamalla olisi vakavaa huoles­tumisen
aihetta C C L : n Johdon ha-
Joitustyl5sl{[:' Ylläolevassa annetaan
vihjaten ymniiärtää, että Neuvostolii­ton
ja kansandemokratian maiden
unlot eivät ole vapaita, eivätkä mu­ka
" p u o l i i s i edustamiensa ihmisten
oikeuksia". - O n riittävästi, todlstus-alnehlstba-'
osoittamaan, että nämä
unlot'piibhistavat jäsenistönsä etuja,
mutta Vfldäiäiko sanoa samaa C C L :n
johdoBtä? Oikeistojohtajat.yrittävät
pelkällä käden viittauksella uskottaa
työlälsiUe, et^ niissä maissa, missä
el öle eaäd kapitalistiluokan valtaa,
vallitsee orjuus, mutta niissä maissa,
missä kapltalistiluokka vielä hallitsee.
Vallitsee muka täydellinen vapaus ja
demokratia." _ " ^'
On midlenkiintoista todeta, että
kun Ranskan unionistit olivat l a -
kossa. yHämainiton C C L : n päätös-laaeBnan-
fciijdttaJien toimesta ei
H h c t o t ^ ainoatakaan soildaarl-smis-
sänaa — ei edes sittenkään
vaikka Runsfcan työläisiä ammut­t
i in kun he "antoivat taistelnliaas-teen
lulUtukseUeen".
Matta'^dä mielenklinioisempaa
olisi tietää, mitä C C L : n yllämai-nitoii
pS&töslaasehnan kirjoittajat
sanovat siitä, kun Britannian T U -
C erottaa'Unioiden virkapaikoista
komkuttlMeJa Ja. ei-kommnnisteja
jotka ovat "antaneet haliitakseUe
taistdnUäasteen ednstamlensa i h ­misten
pUUesta"?
Mikään- häistä CIO:n, COL:n Ja
Britannian T l I C : n "perusteluista" ei
ole vedenpitävä. Ne ovat vain teko­syitä
työväenliikkeen haJoittajlUe.
SdoHiIsäes on antanut m » ^ -
määräyicsen j a oikeistolaiset nnio-johtd(
Jäi->^ noudattavat pääoman
mäaräyiisiä mitään faäpe^nättä.
E l veidb ma huomaamatta sitä, et­tä
tätä hajoitustyötä tehdään hyvin
kriitillisessä ajankohdassa. Jolloin työ­väen
yhtenäisyys olisi mitä tärkein
tekijä rauhan puolesta. Kaikista i l ­meisistä
heikkouksista huolimatta (ja
niitä on ilmennyt A M L : n toiminnas­sa
oikeistojohtajien sabiotaasin Joh­dosta)
A M L On alnca yhdysside maa­liman
järjestyneiden työläisten,välU-lä.
Sellalaenaan A M L : n tehtävänä on
tärkeä työ, el vain oman maansa työ­läisten
eUatoson puolustamiseksi, vaan
myös rauhan ja demokraattisten oi­keuksen
.turvaamiseesi. Sen jKJUui
oleniaissaolo on soduJietsojien tidlä.
ltistä>«yjrs(&<sodanlletsojat ja heidän
aäamlehensä työväenliikkeessä, jotka
lialuavat vetää työväenliiUceen vissien
imperialiäisten maiden sotapolltlilcan
tueksi. halUavBt tuhsta A M L : n .
Meffcmepantavaa myös on, etiS
t<riniciqdteet AML:n hajoittaad-
«dku tulivat samanaikaisesti. n.s.
PiAjiBs-Atlantin tnrradlisanssopi-so^
hmdtsen Taimhtdiciniarn lautta
mikä jhätati Minthiinnaoidnndc-
»iin louissa Vj/iia InJ^ttanuuui i r h -
dysraMain Imperialismia talooddli-sesti.
peBittisesti ia - söHlaalHnrrtl,
• sen inäaffiminlaäjaisessa satoval.-
mistdnsisä.
Suurpiäoman Ja sen sotavalmistelu­jen
hyväksi toimivat olkefstolaiset työ-väenjohtajat
yrittävät; toteuttaa sitä
vaarallista ohjelmaa, että vain M a r -
rfiallin suuanltelmaa, Pohjois-Ameri-kan
turvallisuussopimusta j a porva­riston
midta ohjelmia kannattavat i h ­miset
ovat kelvollisia unioiden ja mui­den
työväenjär:jestöjen johtoasemiin.
J a jos työläiset eivät tätä itsemurha-politiikkaa
hyväksy, silloin oikeisto­johtajat
häjolttavat heidän järjestön­sä.
Näiden oikeistojohtajien kanta
on. että vain niillä jäsenillä. Joilla on
samanlaiset mieUpiteet kuin heilläkin
(ja kapitalisteilla), on täyd:t Jäsen-oikeudet
luilolssa. Täten nämä oikeis­tojohtajat
yrittävät saada unionistit
hyväksymään sellaisen kiatsantokah-nan,
että unibissa on kahdenlaisia jä­seniä
oikeistolaisia; joilla on kaikki
Jäsenoikeudet. ja vasemmistolaisia,
joilla el ole mitään oikeuksia.
Näm^ Iia|0itassnnnnitdmat voi­daan
Ja gltää saattaa liäviöön.
Edistysmielisten Uimisten täsrtyy
unioissa taistella sen puolesta, et­tä
Jäsenistöllä on oilcens, ilman mi­tään
holhousta j a rajoitusta päät­tää
omista asioitaan — j a täliän
Long lake, — C S J : n Lci^j
oeaston ictrakaädlcolKms on Ve
tan iKStona tk. 6 p:nä klo 1
pukaa Joukolla, xnidet
tervetulleita!
Meillä oH hauskat bii
Poutasella tammlk. 23 p:nä,
saapunut paljon j a tulos oli
vä. ^ antaa-väliän
seen. elämään inm saa joskugj
hingoa. - Tämä jneidän
an; easxaiaästä- päästä iloisen]
tfHsta. joten tällaiset ti
dostuvat hauskoiksi ja virk
.mutta ei pidä luUDa. että
liauskan-kaikki haaskaamme
tilaisuudessa. Kyllä s|tä jäi'
raaviin paarteihinkin,, että joö
vät pois näistä paartei£ta voiv
raavalla kerralla saapua.
Me longlakelai=et olemme
onnellisessa asemassa, että
saaneet sähkövalot, jota nila 1
kaipasimme. El ole Ihme va
misten mielet kirkastuvatön.
s i ^ i t y y se, että jäsenistöllä täytyy
olla äkens v a l iU Inottot^tävlin
juuri kiiitä työläisiä j a t<rimitslj<dtä,
ioOtin he itse tnotlavat.
Taistelu hajolttajia vastaan on tais­telua
tmioiden oikeuksien ja työtäte­kevän
väestön parhaitten etujen puo­lesta.
ruofsinkielelläkin
, ^^,UeIanki. — Suomen, Yleisradio i l -
lUoittaa, että sen toimesta lähetetään
myöskin ruotsinkielistä lyiiytaalto-oh-jelmaa.
joka päivä paisi, maanantai­sin.
Lähetys tapahtuu torstaisin klo
7.00—7.15 aamulla j a muina päivinä
klo 1K20—12.00 päivällä samalla 19 m.
aaltopituudella kuin lähetetään suo­menkielistäkin
ohjelmaa.
Kulu:\-an viikon ohjelmasta mainit­takoon
seuraavat eril?oisuudet:
Keskiviikkona: K l o 11.45 ap. vuo­den
J949 varsinaisten valtiopa ivisn
Juhlalliset avajaiset Eduskuntatalossa
ja klo 4 lp. uusnitalähetyfcsenä Gia­como
Puccinm ooppera " V i i t t a " , k lo
10 30 ip. t r i Väinö Pensalan esitelmä
"Asunto j a puhtaus" Ja k lo 10.50 ip.
keskustelua "urheilumme jälleenra­kennustyöstä:'.
Torstaina: K l o 4.05 ip. on lasten-timtl,
jolloin esitetään Hannu ja Gre­ta-
niminen satunäytelmä.
Perjantaina: K l o 4.20 ip. Ktjlevl K i l ­ven
selostys "Mikä on siviilirekiste-r
i ? " Ja k lo 10,45 ip. laulukonsertti.
Lauantaina: K l o 4.10 ip. Radiolää-kärln
10 minuuttia j a klo 4.20 ip. J u ­hani
Tervapään kirjoittama kuuloku-vaxis
"Työmiehen perhe". Klo 10 ip.
on "pienoisparlamentin istunto" 50
minuutin ajan. ,
Joka aamu. sunnuntaita lukmmot-tamatta,
esitetään klo. 7.15 englannin­kielinen
kataaus Ja k l o 7.25 suomen-klsUnen
sanomalehtikatsaus.
Yleisradion Jc^to keholttaa kalkkia
kuuntelijoita tiedottamaan lähetysten
kuuluvalsuttdesta Ja mielipiteistään
j a toivomukfiistaftn^esietyn ohjelman
suhteen osoitteella: Suomen Yleisra­dio,
Helsinki. .
langat ei ole vielä joka paii
detty mutta pian on kalkki
viimeisiä juuri valmistelevat
on hyvä asia, etenkin farmare
ka joutuvat Ifhtytulen lunssa 1
ta ruokkimaan sUlä se on ko
rallistakin.
Tämä näyttää siltä niinkuin 1
siin vihdoinkin huomaamaani
farmarilcln on hyödyllisen tyän (
Viime vuosina teollisuuden
on paljon tämän ympäristön
Jääneet asumattomiksi, vaikka]
biUTU tuotanto ei yksin
tämän paikkakunnan fa
mutta ostmsa he kummiakin
Ja nildcelinkaivajat tulevat ha
maan. että heidän maitova
miuiatusinansa hinnat aina va
hoavat.
Nyt kun vanhmmat far
tuvat joko vanhuuden tai
takia lopettamaan " f anna
nuoremmat eivät ole halukkaiU
jatkamaan sillä he haluavat
kaisla työvälineitä j a silloin on j
välttämätön. Kyllähän se
maankin tulee mutta pian se 1
kun se hyvä käytännössä on. —1
Belgialainen Ren
Gehrmann ^isconsinin ylio
voltti täällä lauantaina sL
juostun Wanamakerin mallin
lun 10 sekimnilla. Hän otti
vän loppukirin ja sivuutti hoi)
sen WiUy Slijkhuisin vähän
maaliin saapumista. Voittajani
oli 4 09.5. Ruotsalainen-Ingvar I
tsscn oli viimeinen — kuudes.
Kilpailut suoritettiin M a dj
Square Gardenln uudella radall
belgialainen Gaston Reiff voitti |
den mailin juoksun 8.56.1, jo
paras sisärata-aika sen jälkeen |
sisärataennätyksen omistaja
Rice lopetti kilpailemisen kuusi |
ta sitten. Reiff voitti myöskin ]
loppukirin avulla Ja oli
lessaan noin kuusi jaardia ruo
sen olympiamiehön, Erik
edellä. Kummatkin ruotsalaiset!
tähän mennessä kilpailleet Ylidj]
loissa kolme kertaa j a kärsivät 1
kilpailxiissa ensimm^en tappioj
B i l l Dwyer saavutti 60 jaar
kajuokSUssa saman ajan f6.1)
maailmanennätys. Maailr
tysnUcs E d Convell oli toinen,
vellin lisäksi on kuusi muuta
joulcsijaa osallisina tähän
ennätykseen, johon saatiin cyt]
dsksas osakas.
*-Wanamakerin mailin voittaja (
man on mitättömän näköinen ,
koinen, 128 paunan mies.
n i in tulisen loppukirin, että
saapuessaan hänellä oli 440
loppukirin vauhti.
K i l p a i l u j a oli seiu-aamassa no
000 henkeä.
rnrr
seksi, että kaikki rehti keskustelu ja mielipiteiden \'aihto työväei-iiifckeenstrategiasta
ja taktiikasta tulisi sOloin malKlotttHnäksi.
On siis päteviä syhä, miksi ei nimettämä kirjeitä voida julkaista
sittenkään, vaikka ne-olisivat mestariteoksia.
Vähän yU viikko sitten pidettiin
Trades and Labor Congressin Ontari­on
maakunnan edustajakokous. K o ­kouksessa
oli lähes 600 edustajaa, SU-miix^
itävää oli se. että edustajako­kous
oli suurin mitä kosiman Ontari­ossa
oli pidetty. Kokouksessa oli
250.000 Ontarion järjestyi^yttä työ­läistä
edustettuna. . Kokouksessa to­dettiin,
että T L C : n jäsenmäärä on l i ­sääntynyt
kultmeen vuoden aikana ja
järjestön rivistö on tiivistynyt.
KBn tiedetään, että T L C : n kuulu­vat
unlot ovat A F L u i alaisia, h i in
kuinka on malulollista. että tällaisen
••vanhoillLseen" uniokeskukseen kuu­luvat
unlot ovat voimistuneet j a Udba->
neet Jfispnmäfiräfinsä? Viime vuonzm
^pidetty koko Camidaa Icäsittävä edus-tajakokous
Victoriassa Ja Tbrontaasa
I^detty Ohtazton cdustaJakolDQiiB
osoittivat. e t t & A F L : n G a n a ^ imiot
ovat terveäOä pohjaUa. Kummassa­kaan
edustajakokouksessa ei sallittu
punakauhun lietsontaa. Jota suositaan
sen amjaifelcaiai.si^ yeljesjärjestöissä.
CCL:ja edtistajakokoUksessa oli myös­kin
^väiärjfestykses^ ptmakauhun
lietsonta. Ikävin ilmiö Canadan unio­nistisessa
* iiilckeessä onkin CCLrn
heikentjmiineh. jostat»ras t|Odistus on
sen korkeimman Jtdidon taistelu k a i -
vostyöläistÄ^^ unloa vastaan. Luon­nollista
ön: että hajoituspolitli]dc£ hei­kentää
työv&enjärjest^jä.
"Kaikkein etpjmmän me tarvitsem­me
nyt jrhtenäisyyttä" sanoi T C L :n
•prestdenttt %>eTcy Bengougii. "Ellem­me
<de yhtenäisiä, niin me voimme
saada selkäämme työnantajata.")rau-lä
sanoilla mr. Bengough tuUcitsi C a ­nadan
järjestyneiden työläisten ylei­sen
mieliklaa, Jos todellakin työläi­set
saiävttt iianoa mlehpiteenäU nihi
C C L : n johtajioi liaj<HtU9cäItttkka ei
ntenötyiSL*" • " y
"TCLm-cfirtarira fcrfmufcsessa yritU
tiajoittajaityhmä myöskin esiintyä.
Frank H a l l i n rytunä asetti vastaeh­dokkaan
varapresidentin Vaaleissa
Bruce Magnusonia vastaan. Vaaleissa
kärsi liajoitusryhmä perinpohjaisen
tappion j a Magnusson valittiin y h ­deksi
varapresidentiksi. Kokous myös­kin
päätti nmidattaa nUtä päätöksiä
mitä tehtiin Victoriassa, Jonka mu­kaan
unIon yhtenäl5]rys pidettiin kaik­kein
tärkeimpänä. Vaaka kysymys
Flrank Halim h a j o i t u ^ l l t i i k a s t a ei
tullut keskusteltavaksi, n i i n puheen­vuorojen
käyttäjät Ilma&ivat selvästi
tuomiteevan kantansa liajoituspoll-tllkkaa
vastaan. i '
T L C : n Ontarion edustajalräkous
päätti myöskm ryhtyä taisteluun kor­keimpien
palkkojen puolesta. Edusta- .
Jat totesivat, että tarvikkeiden hin>°^,^.i°^*°,^.?f °
tojen nousu on jo kauan sitten ylittäi» haJ<»tuspohtnkkaa. m in
nyt palkkojen nousun, joten työläis­ten
elintaso on laskenuL E i ole ensin­kään
epäOystä fiUtäetteUcö l L C :n
uniot voi käiittää lujaa taistelua kar­keamman
eUntason puolesta koeäca
se o n yhtenäinen. Siihen kuuhnra me­rimiesten
unio j a Parisissa tmmiva
tekstlllityiaäistien unIo käyvät parhail­l
a a n edmezkillistä taistelua jäseniB-tdnsä
etujen pui^esttf: HnnHmatta
Quebyctea harj^tettavasta jtiliceasta
vainosta 'r(3<:n kunlmra teki^iilityö-lärätoi
unio On johtanut menestyksel­lisiä
taisteluita työläisten puoi
UiHted Textile W(»'kers unlon:
tanttmen presidentti R. Kent
tiedoitti viime viikolla -että
on_voittanut edustusoikeuden
Scotiassa Cosmo Imperial MiUs 1
tehtaissa. Johon C l O i n kuuluva'
ttle -Unien yritti tunkeutua.
P T W A voitti viime joulukuussa i
tington b o o l i e n lyQUsissa
^euden ja C I O : n kuuluva liajoil
kärsi vakavan tappio.
Epäilemättä C C L i n rivijäsenet^
b y v ^ s y olkelstojohdon hajoit
t i l k i t . Sen johtajat ovat byrc
tisin keinoin onnistuneet tähän:
ka pysymään'johlaja-asemisä.
ta ennenpitkää jäsenistö lieittii
poi5,histOfrian rikkatunkiolle.
T L C : n ' Ontarion edustajakokous
s i yliden liyvin tärkeän seikan,
osoitti, että JSrjestassä. missä
nistö pääsee sanomaan sanansa
Ia demokraattisella tavalla, st
myöskin tehdä työtätekevän
eduksi paljon tiyvSä. Se o l i
osoitus ea& Canadan ty
väestön vattam eneinmlstö
myösldn äjatteiea^aim oikealta:
llondon. — The
l to pass a blll
[S, wm enable
1 and write.
Inie man with t
bonnet is M<
of ParlU
Pollick 1
; bis own s;
it will make
irhl language «
syears off jun
|lt's easy," he a
I dc is remembe
[ the alphabet «
|Here's how Poli
|ElBlltw setup
lashohal spell
tw meiking i i aj and tw eli
iljeri and ^elst
iFDllicktriedtot
aiitliorities W(
resubmitted 1
mk