Vapaus, March 11, 1950

              1 ' 1
! H ; ' - ! i ' ' ' ' i i > ' i l ? : i l' j
••;|: \- ' '.yil-i;; ••' i '^ii, ,1;: •,, iljijlijj' >;' j 1 ii
\ " • ;:':C''?/'".',1
'1.:.
I
ll 1 ll
mm
tiedonantolehti paljasta^ Yhdysvalloissa
päivältä yllä syvenevän taloudellisen jpulan
K i r i . Palme^lutt
sänoui Xeuv<wiaMit<»n teoUisaus-j
taotanto 81 prösealUa kQrkirain-;
Bjaksi kuin vtxoana, 5Xa»il-|
psjn suurimmassa kapitalistisessa
,333&5a VhdysTaUoIssa pysytteli
IMUisuustuotanto sitävastoin viime
Vuoden 1950 t a l o u d d l i s e u - t i l a n k ä r.
I Jistyinistä iuomiöiUvat näSö o-
] koittavat siten laiiöaUa-^taloiidölisten
I seliiauEteu j a i m p e r i a l i s t i s t e n ifösta-
. ^Jahtien särjLstrmfeta kapitalististen
V « o i e n - W5(! <i5kv*loja Yhdys-.! suan a i t o j en välillä sekä erlioisesti
Tauoille yalaisee selvästi se tosi- fen-lanain ja Yhöysva^
a«ia. et4ä u»dct pääomasijoitukset, feaioudemsten ristiriitojen kärjisty-
Viime ifUdiuia l a s U r a t 15 r^. mistä, j o t k a kehittyvät yhdenHuuntai-s
r s t i E n g l a n n i n im^perialismin vasta-
S8ieiii:te>:inea apu, j p n i a k o r k e a : | vallankumcukselUseri jä Y h d y s v a l -
valtlcmenzt niucdOoCSTat, voi ahioäs- i loiUe a l i s t e t u n l i i t o n kanssa. : ^
ja i 9 « y h d y s r a l U in
T A P P I O I T A P O L I I T T I S E L L A K IN
B I K T A M A L L A
lisin
ä saapiid
in-Ja
da
iit
rälla
'OnUs JBJ!!,
Ml I«
tacolle ^
> yhtiiaxi
lliset
kesälö^
5ta,koli£ä
ajasta;
um jobä
a. .1
kaivosty^
igerin
n. puolesi'
nc _
iimlstaji
Ing.
on siis i osoittanut voimalaista lisäystä te-oilisuustaolannossaan.
Valtavan
ja kertoo. • j ^»ciuitavaatt. Ilman kylniää s o -i
sosialismin maa Nenvostoliitto taa o t i j i tavaroiden kj^syntä valtion |
, «i« viimeisten
3 vuoden a i k a n a taholta useita itxiijardeja vähäisempi.;
k u i n n y t . ' " M u t t a W a H Street M a g a - I
z i n e k i r j o i t t i syyskjiun 11 pnä 1949: i
gl-prosenttisen tuotannonlisäyk- "Ön varottava y l i a r v i o i m a s t a t u o t a n -i
sfn vähemmässä k o i n 3 vuodessa j t p i n d e i s i n tilapäisiä nousUja, sillä ne |
ovat tehneet mahdolliseksi sosia-j eivät rnerkiteesQdanpälkeisen teoUi-|
listlset tuoianto-plosuhteet, mitkä suuden uudelleensuuntaaniisen l o p -'
ovat edistäneet nopea» taioudel- pua eivätkä uuden korkeakonjunktuu.
lista kehitystä ihman k r i i s i e n a i - r i n a l k u a eivätkä myöskään muuta
heuttamia takaiskuja, penjspiirrettä liikemaailmassa." L o " j
1 k a k u tm lopussa. Y h d y s v a l t a i n maatja-I Tämän keksinnön a i h ^
LUKr rs.4i:n TUOTANNOSTA i loustoimisto ennusti, että " t a l o u d e l l i - j takohdat j a hajäamius i m p e r i a l i s t i e n kaä t u r i s t a v ^ ä n msiineistä j a s a -
Kapitaiismin suurimman maan t e o l - nen t o i m i n t a tulee jatkuvasti j a h i - i t a k t i i k a s s a j o h t i v a t ensin a m e r i k k a - maUä myöskin tulevistakuv t a p a h t u -
t a a s t i vähenemään 195Q.-;. Lisäksi I l a i s t en kenraalien vier^^
A t l a n t i n sptalUtto, .J9Ua,, E t i r p o .
pan läntiset' maat t<stet(i&( a m c -
r i t & a l i a s e c n s o t a s ^ a t e g i a a ^ ;jiik j o .
k a perustui oletettuun Y h d y s v a l ­t
a i n atomipoi|uni^pnopo|ii^,^
täyddUisen hajaannuksen tilaan,
k u n a m e r i b k a l a i ^ t strateeglt l i i an
myöhään k^uiivät, että a m e r i k k a ­l
a i n e n atomipommimonopooli oli
v a i n pelkkää harhabnxUelmaa.
ILauantoina; maalisk. 11 p. — Sat., Mar, 11 SivUS
K I A A I L M A N S I E S T A B I . T O I S E K S I
i SXikkelissä :pidcfty7'sä Suomen b i i h t o -
. - ^ i . ^ . ^ . ; ^ ^ , . . ^ ^ ! ^ siibittul äsket-kilpaUun
(huhto ja
Äilmanmestarunden
voittaitUt IIe^il4'näsu toiselle tllaUc
k u n Suomen miestaruuden voitti uusi
tulokas P e n t t i Pyqppy, joka menestyi
c r i k o i s c sU Jhypylssa.. Vaikka Hasu
v o i t t i faiibdossa sai R y i i p p y k a i k k i a an
430.5 pistettä Ha-sun 429.2 pistettä
vastaan. H e i k i n , j o t a k i s a m m e «sit-tää.
oU lääkäri kidltänyt osallistu-m
^ t a hsT>py|iilpaiiuun.
Tekeepä taaskin m i e l i pitkästä a i -
biuusiuotannon kehitys on v i i m e i s -
« 3 3 vuoden aikana pysähtynyt p a i -
koiUeen. Vuosina 1947 j ä 1948 tekivät
Uitava varuitelu j a i l a r s h a l l - s u i m -
iiltelma mahdollisiksi t i e t y n tuotan-friailiJäylfsen,
m u t t a täten syntynyt
pfsvnnäh liaäys on k u i t e n k i n jo o-
L-ttautunut liittämättömäksi t e c l l i -
pustuotanaoh \ j a t k u v a l l e kasvulle",
foidysvaltain teollisuuden pysähdys-ftila
on siirtynyt pulavaiheeseen. Tätä
Icsoittaa viime \TJonn3 tapahtunut Y h _
Mr \ iltain teollisuustuotannon t a a n -
ftuminen.
Jos merkitsemme Neuvostoliiton
teollisuuden kokonaistuotannon
Y K i n tilastollisien tiedonantoleh-den
mukaan vuonna 1946 = 100,
olin tuotanto 1947 == 126, .1948
- 155 ja 194i9 i= 181.
kulutus voi edelleen vähentyä."
Vieläkin sjTikemmaltä näyttää t i -
larme M a r s h a l l - m a i s s a j a muussa k a ­pitalistisessa
maailmassa. Mai'shall-suunnitelman
fiaskon tunnustavat jo
sen aluUepaiUjatkin.
äyUtMn
ti.
BAY
S u u n n i t e l m i a läheisemmästä talou­dellisesta
yhteistyöstä Länsi-Euroopan
maiden tai j o n k i n niistä muodostetun
ryhmän (Benelux; P r i t a l u x j n e ) välil-
: lä, j o i t a suiumiteimja amerikkalaiset
i m p e r i a l i s t i t ova,t laatineet Juodak-
' seen yhtenäisiä njyyntimarkkinoita
Tämä loistava menestys Jakautuu , kyntteilleen, ovat suuresti haitanneet
melkoisen tasaisesti tuotannon k a i k i l - ; ratkaisemattomat r i s t i r i i d a t : e r i r y h -
e aloille, mutta eräillä a l o i l l a o n tuo- i ^-^^^ y^^^^^ ^^^^^^ ^^j^t käyvät r i s -
passa, neuvotteluihin seiä s i t t e m m h i'
a v o i m i i n mielipide.*roaYaisuuksilh,
j o i t a nyttemmih vallitsee y h d y s v a l ­t
a i n s o t i l a a l l i s en " a v i m " e h t o i h i n iiäh-den:
Anglosaksilaiset imperialistit p\-at
ylpeästi yrittäneet väittää, että heidän
o n p n i i i s t i m u t h o u k u t e l l a J i i g o s l a v la
lonkeroihinsa titplaisten agenttlensa
a v u l l a . Mutta R a j k - j a K o s t o v - j u t t u,
j e n tyrmäävät paljastukset sekä Itä-
I t a l i a s s a j a Länsi-Saksassa j a a i - j Euroopan kansojen .demokraat,tisten
kaa nousta myös Cng^lannissa. | v o i m i e n j a liansäinyälisqn työväenlup-
- ; • ' ! ka n yhtenäisjTs jä valppaus ovat icu^
t e n k i n antaneet ' i m p e r i a l i s t i e n Itä-
Euroopassa punomille juonille a i ^ a -
r a n iskun.
E i p u h u t a enää "täydellisestä eH-pynusestä
iinipnna 1952." Päinvas­t
o i n — työttömyys leviää joukko-m
i t t a l s e s t i Ranskassa, Belgiassa,
aust?Ki
891 ^
AHAGE
omisi.
•ylejsiorjffitl
fä kohtutol
ipalvelUiSfri
puolelta)
L 1531
tannon lisäys ollut suorastaan poik­keuksellisen
yoimaI<ast.i. Niinpä com-fbme-
koneiden tuotanto on lisäytynyt
yli 17-kertaisssti, kutcmakoneiden lä-
1165 13-keriaisesti, autojen y l i 7-ker-taisesti,.
kylvökoneiden y l i 9-kertai«
jsesti, traktcrien y l i 6-kertaisesti jne.
' Yhdysvaltain teollisuustuotannon
kehityksestä kertoo Y K : n t i e d o n -
antolehti senr^avaa^ fVertaaslu-knna
1937 ^ 100) 1938 - 79, 1939
: 96, 1940 - = 111, 1941 143, 1942
176 j a 1943 21?, joUoin alkoi
.sotatuotanrion keinotekoisesti p a i ­suttaman
teollisuuden t a a n t u m i -
tiin.
K a p i t a l i s t i s t e n maiden maatalous­tuotantoa
varjostaa ylituotannon aa­ve.
Y K : n tilastojen mukaan o n par­h
a i l l a a n keräytymässä suiu-ia sokerin,
•wasvan. v U j a n j a l i h a n ylijäämävaras­t
o j a . U S A : n hallitus on kehoittanut
jjuuviUanyiljflijoitä . yähentäi^ään
puuviilanvUjelysaluetta; 24 prosenttia
tänä vuomia. •
Ennen k a i k k e a oU vuosi 1949 se
vuosi, joUoön i t U n a a kansantasa­v
a l l a n voitto v i e t i i n päätökseen,
voitto, j o k a p o h j i m m a l t a a n m u u t ti
m a a i l m a n voimasuhteet demok­r
a a t t i s e n l e i r i n hyväksi. Täiiä v o i ­t
o l l a on erittäin laajakantoinen
merkitys Kaakköls-Aasiau ja k o ­ko
siirtomaamaailflian vapaus-
Icamppaiiuillei
Näin talvep pllessa vielä käsillä t u ­lee
ensiksi mieleen hiihtckaartimme
edespttamiäet. Maaiimanrnestaruus-kisatkip.
p i d e t t i i n " v a l l e i s s a " j a t u ­l
o i s e t ovat v a r m a a n k i n k a i k k i e n t i e ­dossa.
Meidänkin pojillamme olisi
o l l u t tilaisuus mennä sinne ottamaan
m i t t a a valiohiihtäjistä sillä Lasse
H u u ' i i j a B U l J o h n s o n olivat tietääk­seni
saaneet kutsun osallistua Cän|i-dari
edustusjoukkueeseen. Miksi po­jat-
eivät lähteneet, siitä e n ole t i e t h i -
nsn. Se o i i s i m i n u n mielestäni ollut
terveellinen vaikkapa vaan pelkästään
opintomatkanakin. (Huuki ei läh­tenyt
, maailmanmestaruttViLsoihih
kosfca ei o l l u t missään rahaa m a t k a ­k
u l u j a varten. M a i n i t u t pajat p i i y a -
l i t t u Canadan edustajiksi maqnönis
hiihtojoukkueeseen. Huuki sai asian
suhteen u s e i t a tiedpitulcsia j a kysely­jä.
Mutt^ t a r v i t t a v i a k y y t i r a h o j a ei
t u l l u t . Järjestelyt edellyttivät, että
h i i h t o l i i t c n k u n k i n p i i r i n p i t i i-ahpit-taa
omat edustajansa — j a tämä p o h .
j o i n e h p i i r i osoitti- ynseyttään asiaan
nähden siten, ettei se h a n k k i n u t t a r ­v
i t t a v i a matkarahoja, vaikka sitä' o li
»' - isille ehdotättu niiden toimesta, jotka
Tämä perspektiivi osoittaa vuodelle valitsivat H u u k i n C a n a d a n edustajak-
V X O S I 1950 — PUL.'\ S Y V E N EE
Tämä elintärkeiden tuotteiden tuo­tannossa
v a l l i t s p v a k r i i s i b n v a i k u t t a ­n
u t erittäin ankarasti s i i r t o m a i h i n.
Tämän vuoden taloudelliset näköalat
nen. Tätä laskua valaisee seuraa- ^ej-j^j^sevät siten taloudellisen °puHn
ya todeksisarja: 1944 ^. 208, 1945 \ j^^:^^: kehitystä koko k a p i t a l i s t i -
180. 194G. 150. 1 9 « 165. 1 9 « H sessa maailmassa, mikä tuo muka-hOja
1949 laO, [naan taloudellisten" västäikohtien I m -
periali3tien keskeisten taistelujen v o i .
vaasina 1947 j a 1948 v a i k u t t i v a t t u o .
tannon tilapäiseen n o u s u u n voimak­kaan
varustautumisen alkaminen ja.
MarshaU-suunnitelma, mutta vaims-
1950 nopeasti voimistuvaa yapauskam-p
a n j a a kaakkii]s-^;l|^
k a l l a , vietnamisisa, B u r m a s s a j a " r i i a i -
ländissa samoin i^uin Intiassa, K e s k i -
j Idässä j a A f r i k a s s a k i n .
Tämä kansojen herääminen j a i m -
s i . Toimitus.)
• -i' li
L i i t t o m m e m|pstarit l e i v o t t i i n J y m yn
kilpakentällä j a k a i k k i mestarit ovat
saaneet m i t a l i n s a tältä h i i h t o k a u d e l ­ta
— j a k a i k k i ovat sen h y v i i i a n s a i n - ;
Port A r i h n r . - ^ ^ T a r k a l l e e n lasket-tuu.^.
kolme kuukawtta.:kchns
j a 5 päivää on a i k a a s i i h e n hetkeen,
k im C S J : n " L a u l u ja soittojuhiien"
avajaiäfanfa^iri k a j a h t a a j i i l i l a p u l s t on
p a v i l j o n g i l l a . Joko tpdellakiu juhlat
pvat n i i n iälieHä? K u n k a k s i vuotta
isitten t e h t i i n päätös juhlista, tuntui
S3 iankaikkisuudeji tAkana, Nyt tuo
hetki on muutaman kuukauden t a ­kana,
ja valmisteluissa ollaan vasta
oikeastaan alkuaskeleita pttarnai?sa.
Kuulkaapas y.stävät, me kaikki
okznmo taval}.iAn olleet vähän h u o l i ­mattomia
A-almistelujcn suhteen
Olemme luottaneet l i i a n pajjpa s i i ­hen,
että kyllähän tässä vielä keri­tään,
sillä aikaa p n p a l j o n . Nyt htio-piaanrimekin,
että a i k a o l k a a käydä l i i ­a
n lylUcäiseksi. Tuntuni plUä ettii
kaikkifsn, ketkä huolehtivat kyseessä
olevien smirjuhlittn h y v i n onhistuml-scsta,
pitää panna hihat heilumaan-
T a h t i p u i k k o lujasti kuorojen johta­j
i e n kouraan. Korva j a silmä tark­kaavaksi
jokaiselle l a u l a j a l l e , että ää­net
sointuvat h y v i n yhteen j a l a u l u ­jen
välimerkit tulee täsmiilliseatl huo­mioitua.
Torvet c n puhallettava .sel­väksi,
viulut täimnättävii oikeaan v i -
reeseoji. Sanalla .sanocii h e n k i s e n r a ­vinnon
v a i n i o l l a a h e r t a j i e n olisi v a l -
mistaututtava j a k a m a a n j u l j l a v i e r a i l -
le niin täysipainoista ravnitoa, että
se lähtemättömästi painuu jokaisen
juhlavieraan muistooii.
T i e t y s t i j u h l a n isäntien o n huoleh­dittava
vieraidensa r u u m i i l l i s i s t a t a r ­peista
jä silmää liivelcvistii u l k o n a i s i s ­ta
ölopaikkpjen mukavuuksista. Mä-tematiikkpjen
olisi tehtävä ennakko­laskelmia
kuinka monta juottovasjk-k
a a pitäisi teurastaa 10,000 vieraan
juhla-ateriaHsi, k u i n k a paljon mitä­k
i n lajia ravintotarpeita pitäisi oUa
— ja .sitteji se juojnleii paljous. P l -
tiiLsi huolehtia siitji, missä vieraat s a i ­sivat
uHiahtaa j a mikei myöskin k o ­ristella
itseään. On n i i n paljon ja
monenmoista tehtävää, että k u n sitä
ajattelee n i i n tuntuu njahdottomalta
s.^ada k a i k k i a toteutetuksi. Mutta
moiita on tekijääkin n i i n että kyllä ne
aikanaan läpiästäun. Q n v a h i tehtävä
suunnitelmallista työtä. Asia t e r r a l ­laan
v a l m i i k s i.
Päällimniäisenä c n nyt aiuehiston
kokoaminen juhlien ohjelmavihko-seen.
Siihen on tilaisuus ottaa osan
k a i k k i c i i C a n a d a n .suomalaisten, beas-toiUel
j a v ^ r h i y^ksUöiuekto «on J u l i l a -
bomitean t a h o l t a lähetetty tervclidj-k-s
i en kferäj-sllstoja. Viekäämme tämil
ehslmmäirvEn tehtävä joukolla ripe-äsU
päätökseen. JuhldJ:omltean,puo-i
? 3 t a m:hii niclb3in vclvottalsin jo-k
a l s ? n C S J : n csastou lähettämään
osaston o n n i t t e l u n vilikoseen. K a t s o -
kass, kj'syinys c i nyt ole j o n k v t n . e t i -
kolsen p a l ^ a k u i u i a n iiuusta.\mlsesta,
vaan UjTjymys oo koiko C S J : n nrvo-valtaLsuudesta.
J u h l i e n h y v i n i p i h u o -
n c s t l onni<itum!s£ssa kuvastuu koko
Jurje.stön vcima tai heikkous.: Aiita^
k a a r m n e v o l n i a n kuvastua j o o l i j e l m a -
vihkosecsa tuhatlukuisena yksityisten
tcrvehdi'kslnä ja joktvlani osaston
joukko-onnlttoluna.
K u n tämän työn olcaune loppuun-suprittimcet.
senjälkeen jää kivlklUc
ulkopuolisille a l k a a valmLstaa Juhlille
tupa. M c l l l o täällä paikanpäällä taas
j a t k u u aukarft työ JuWicn ulköhnisen
ooilLstumlsen puolesta, n l l u että r n n -
t u i u k i n vleraanune olisi tyytyvUinen,
Olin niumiilUsen ravintonsa kun
muunkin vieraanvaraisuuden puoles­ta.
Siis isäntien työtaakka on kireä
alkusoittoon asti ja sitten se vasta
t i u k k a Oli k u n j u l U i c t i a i k a n a palve­lemme
rtcraita, .
K u n tässä ori tidlut jatkuvasti p a ­kistua
juhla-äsiojsta, l u l u a l s h j jutus-taa
vähän tpiscstaktiv asiasta. Nyt
on j u u r i käynnissä ryntäys uusien t i ­l
a a j i e n hankkimlselssl Vapaudelle. Tn*-
vpte o n asetettu perin alhaiseksi a i ­noastaan
200 uutta t i l a a j a a . R a p i o i ­ta
tietenkin s a a I t a n k k i a k u i n k a p a l ­j
o n tahansa. Jos pldänunc ^-ajana
200 tilausta, merkitsee .se vähimmäs­sä
määrässä 600 uutta l u k i j a n . Nuo
600 uutta l u k i j a a Vapauden kautta
t u l i s i v a t Jatkuvasti saamaan tietoja
j u l U l e n valmistelusta. Luonnollisena
seurauksena voisi o l l a Juhlavieraiden
lisiläntymlnen u.scalle sadalla.. Ot­taen
huomioon maailman yleisen t i ­lanteen,
on ellntui-keä kysymys saada
m a h d o l l i s i m m a n suuri lukijakunta,
sillä " V a p a u s " on ainoa suomenkie­l
i n e n sanomalehti Canadassa, mlku'
varauk.setta tappelee rauhan asian
puolesta, työläisten taloudellisten j ä r ­jestöjen
yhtenäisyyden lyiöRi^Bta sekä
paljastaa imiolden olkelstsppmojen
hajoltusyrltykset. K a m i a t t a a BUS k e -
h o l t t a a naapuriakin tilaamaan V a ­pauden,
- r - Losojutkä,
ien
p e r i a l i s t i s en maaihnan j a t k u v a l i u k u - nget sillä kukaan ei saanut mesta-;
m i i i e n k o h t i p u l a a e i k u i t e n k a a n p i e - | j l ^ y ^ a k e n k i l t s l v a a n siitä p i t i t a i s t e l - ;
nennä vaan-päinvastoin lisää sen k a - la oikein.tosissaan; Echon n u o r i h i i h - j
,, Teroni»
».0717
atkan veto-l
. sailytystl
[ BATH8
Street
ario
:aina 3-Ui4
.p.
. lp.
aliia 3-Ul»|
aina 1-Ui*f
,2571
tastrofto vaaraa, j o h o n i m p e r i a l i s t i en
sotaseiklMilupolitiikka viittaa. •
Se seikka, että taantiynus yhä u u ­delleen
laskelmoi väärin j a epäonnis­tuu
suuiuiitelmissaan ja että h i s t o r i an
vaaka yhä selvemmin p a i n u u kansojen
m a k k a a n kärjistymisen. Devalvpimis- vapautuksen j a s o s i a l i s m i n puolelle, ei
toimeripiteet, jotka ovat aihputuneet imitenkaan njgrkltse sitä, etteikö v a n
d o l l a r i n paineesta puntaan J a ; m u i l i in
Euroopan v a l u u t t o i h i n , eivät « l e pois-r,
Noiary
ES
anforthjli^l
ve.) Ja«m
Yhdysvalloissa ollut vieläkin suurem­pi
i u i n ylläolevlen l u k u j e n psrusteel-ih
voisi päätellä. M a i n i t u t i n d e k s i l u -
1 vut ovat nimittäin Y h d y s v a l t a i n h a l l i -
[tuksen "friseeraamia"'. armottoman
I ttdeiiisuuden salaamiseksi.
K . \ P I T A L I S M IN T A K A I S KU
Ylläolevi5.sa Y K : n kylmissä l u v u i s ­sa
kohtaamme kaksi m a a i l m a a — so­sialismin
ja tulevaisuuden maailman
j 5«:'£ä kapitalismin maailman, joka
ciilkee periiatcaan kohti.. Nimpä k a ­pitalismilla
on k a i k k i syyt levpttomuu.
t«en ja hysteriaan katsellessaan nä­köaloja,
jotka sille avautuvat. tänä
^•uohna.
<Jo viime vuonna saatettiin h a v a i t a,
kuinka koko kapitalistisessa m a a i l ­massa
kjTsyvä k r i i s i tuli vääjäämät­tä
yhä lähemmäksi. Yhd>:svaUoissa ei
vähentjTiyt ainoastaan teollisuustuo­tanto,
vaan myös vähittäiskauppa oh
"iime vuonna G <;-<• vähäisempi k u in
edellisenä vuonna., Sähkötyöläisten
ammattiliitto laski työttömien l u k u ­määrän
lokakuussa 5,2 mUjoonaksi e li
feaksi kertaa n i u i suureksi k u i n edeUi-itnä
vuonna. Osittain tj-öttömien l u -
aarä nousi n i i n k i n valtavaan l u -
euun kui.-! 11 miljoonaan.
Kapitalistisessa taloudessa on väis-
'f^ttömiä. syvälti v a i k u t t a v i a t e k i ­jöitä,
jotka viittaavat j a t k u v a a n k e h i .
Jysseen talouspulaa k o h t i.
tautumisesta huoUmatta on tuotanto ^^^^^ helpottaneet taloudellisia toin-nj-
ttemmin jälleen alkanut m^^ti\i,tixmoiä.vs^nmnvastoi^^^^^ ' .
.a5_ea. Itseasiassa on tuotannonlasku kärjistyneeseen kauppasotaan, T a i s . i mitä; epätoivafeinMuiksi h e tulevat.
t e l u m a r k k i n o i s t a tulee .sitä ankarana- - -
maksi, mitä enemmän nämä supistu­vat.
U n i t e d States Nevrs on ennusta­n
u t , eitä Y h d y s v a l t a i n ulkomaan-^
kauppa, joka Jo o n laskenut 15,3
m i l l a r d i s t a d o l l a r i s t a 1947 12,3 m i i -
j a r d i i n d o l l a r i i n 1949, tulee laske­m
a a n 9,9 m i l j a r d i i n d o l l a r i i n 1952.
t o k a a r t i sekoitti p i i r u s t u k s i a koko p a i -
j o n . Nuoruudestaan h u o l i m a t t a k a h - |
ma.si tämä seura useita mestai-uuksia. i
H i i h t o näyttää olevan jälleen h y v i n :
suosittu seurojemme 'ke3kuude.ss3.Sil-1
lä t a y a l l a sitä pitääkin yrittää, tytöt, j
pojat j a miehet. . :
Eräs l i i t t c m m e jäsen on uskaltanut |
lähteä pitkällekin matiiaUe. T a r k o i . i
t a n Leo R o i n i s t a , j c k a kävi oikein |
Uudessa Seelannissa .saakka näyttä- [
mässä suomalaista keihäänhelttotai-toaan,
tuoden palatessaan brlttlläijs- i
vossaan j a p y t k i m y b s i s s p n y r t ^ j niaj^en mestaruuden ja kaui?an-1
tää sodalla ha|«a ulospääsyä v a i - | t e k i jälsiksi k o l m a n n e n p a l k i n n o n k u u - •
kenksistoan^ • ; | lassa. Sillä t a v a l l a sitä pitääkin. O n - !
neksi olkoon, Leo.
han järjestyfeeii'edustajien taholta
u h k a i s i e d e l l e e n k i n - v a a r a . Pämvas-sitä
tolmeUaimitiJksi he tulevat r a i -
Terveet laskelmat heitetään sivuun
j a epätoivoisen p e l u r i i i jpkalseen ve- Tämän kuun lopulla viettää l i i t -'
toprrsisältyy n y t a l i t u ^ e n vaara. T ä - , t om huomattavaa juhlaa. Se o n:
mä i l m e n i selvästi niistä s p t i l a a l l i s l s ta
tpimenpiteistä, j o i h i n l y h d y t t U n v u p -
den 1949 viimeisinä amUkaiisina, a m e ­.'
imerikkalaiset teollisuusmiehet r i k k a l a i s t e n sotUashenkilöiden t o i s t u.
käyvät suux-isuuntaista kampanjaa
h a l p o j e n ehgläntliaisteii j a muiden
eurooppalaisten tavaroiden " t u o n t i -
u h k a a " vastaan. Samalla ovat ehgr
l a n t l l a i s e t teollistmsmiehet mitä s u u ­r
i m m a n pelon vallassa odotellessaan
a m e r i k k a l a i s t e n liyökkäystä m a a i l ­manmarkkinoille..
Mahdollisessa h i n -
tatalstelussa menettäisivät E n g l a n t i j a [ pidetystä kPkoukse?ta:
tnuut maat oleellisen osan v a l t a m e -i
rehtakai^esta kaupastaan.
Tämä E n g l a n n i n j a Y h d y s v a l t a in
i m p e r i a l i s m i n r i s t i r i i t a tiUee selvästi
näkyvihi U S A : n manöövereissä mono-polimaisen
valvonnan kaappaamisek­si
Länsi-Saisan j a J a p a n i n k e h i t y k ­sessä
amerikkalaisina tukikohtina
Länsi-Euroopassä j3 Aasiassa. E r i - j
kolsen silmiinpistäviä ovat- E n g l a n n i n |
j a Y h d y s v a l t a i n p o l i t i i k a n r i s t i r i i d a t |
' K i i n a a n nähden, jossa niitä ei ole y r i - i
tettykään s a l a t a.
l i i t t o m m e 25->-uotisjuhla ja siitä tulee;
k a i k k i a l l a muodostumaan yksi .suu-1
r i m m l s t a liittomme j u h l i s t a . !
MerkStitapauk&en johdosta j u l k a i - >
v i s s a Euroopan käynneissä j a niissä i liitto 25-vuotisjulkaisuhkin, joka j
sotaisissa lausunnoissa; j p ^ sisältöönsä nähden parhaaksi,
i i s U e i l edustajat esittivät Y K ; n y l e i s - i u i t t o m m e julkaisuista sillä onhan sen !
kokouksissa. " ' 1 t o i m i t t a m i n e n oikein ammattimiehen •
E t e n v T i p k s i p n i a ^ joka takaa sen arvokkaaksi '
t e t t a v a s i i h e n v ^ v a a n v-aroitukseen, j e t s a u k s e k s i liittoomme j a Canadan
j o k a e s i t e t t i in työväenpuolueiden t i e - i suomalaisten u r h e i l u t o i m i n t a a n . Tä-•
doltustoimiston viime marraskuassa I tä teosta t u l l a a n myymään k a i k i l l e;
• m h e i l u t o i m i n t a a n innostuneille. On
parasta kiirehtiä ostamaan se heti
: . . " p H s i väär*o i a r a u h a n asiaUe ^mä. o t e t a a n ainoastaan räjoitet- •
valiliis<dlista »lianrioida uuden so- • painos. Sen pitäisi ehtiä v a l m i i k - :
d a n Ta,araa, ipla. impcrlalistis«t | 25-vuotisjuhIiin.
v a l t i o t Valmis^elfrvai USÄ:n, ja,\ K u n Alttomme viettää tätä .suur-;
E n g l a n n i n JcAdolla . . . Historian\ j u h l a a h s a on juhlahuoneistot saata-kökemns
o s p i ^ , että mitä t o i - täyteen kansaa k a i k k i a l l a sillä j u h - i
Tottomainiii Imperialistisen t a a n t n -
n u i f c ^ asla,'sitä; enemmän se r a i ­voaa,
j a s i i ^ ratuncmnnksi tulee SO
t a s e i k k a l l n o - r a a r a " .
CSJ:n Vancouverin osaston NAISTENKERHO
järjestää
SU.\NUNTA1NA MAALISKUUN 19 PÄIVÄNÄ
^ k e l l o 7 i l l a l la
th^äinonipuoUnen ohjelma
yksinäytöksinen näytelmä
''KAIVOSTYÖMIES''
RAVINTOLAUPPU 25^ TERVETULOA!
, Alkatvat juopotella
! 40-vuotiaina
l i e n o h j e l m a k i n tulee olemaan erino­m
a i n e n j a ar/okas.
J u h l i s s a siis t a v a t a a n j a j u l k a i s u j o ­k
a i s e n käteen!
Innostuk-sissaan; Vaasan J u k k a.
i T U L : n hiihtomiehet
Koöi^enhamitt». ^ ^ T r i K ^ i s t n i p ovat Kymcnlaaksossa
sanoo, että useimmat juopot ovat a -
Ipittaneet juopottelun tultuaan noin Helsinki, — T U L : n hiihtomesta-
40 vuoden ikäiseksi. Hän sanoi haa-s- \ r u m k i l p a i l u j e h ensimmähien osa suo-tattelussa:
I r i t e t t i i n helmik. 12 j a 13 pnä P o p i n -;
I " K u n ihmiset tulevat 40 vuoden ^ niemessä hyvissä olosuhteissa ja k l l -
! ikäiseksi, tapahtuu heidän avioelä-'pailut muodostuivat voitoksi K y m e n - '
I mässään muutos, AvioUiton t u n n e s e l - \ l a a k s c h hiihtoväelle j a erikolsesttkin
[ k a t tulevat väJjepJjgciäP JäxJ^Jk^i j a een i ^ ^ ^ Vauhdille ja .sen Perälän
s i j a a n yhteiset edut pitävät pariskun-I v ^ l J ^ ^ J n i i ^ o l le
t l a yhdessä. M u t t a monen elämä on i L i i k k a l a n Vauhti voitti 5x10 vieg-yksitoikkojsta
j a kiusaavaa, eikä o l e j * ^ ^ * ^ * ^ ^ mestaruuden Leevi jä.
a i n a mitään yhteisiä e t u j a . S^llaisis- \ Veikikp Perälän sekä Henry P a j a r in
s a tapaukeissa toinen avitqniolisoista, j muodostamalla jucjikueella. Lauri
t a v a l l i s e s t i mies, a l k a a k&tsella j o t » - Perälä häiliti V a u h d i n toisessa j o u i -|
k i n vaihtelua^ j a valitsee usein hej- i kueessa paremmin k u i n P a j a r i e n s l m . ^
poimman sekä lähimmän k e i n o n , j u o . | niäisessä. K a i k i i a a n 26 joukkuetta !
pottelun.''^ '' ' {osallistui k i l p a i l u i m . V o i t t a n e e n jouk-1
• • ^ j k u e e h a i k a o l i 153.09.
T I I i A T B A A V A r 1 V a u h d i n L e e v i Perälä v o i t t i 30 Juo.
Huomenna maalisk. 12 pnä p i ­dettävien
Neuvostoliiton vaaUen
johdosta julkaisemme tässä k i r j o i ­tuksen
Korkeimman Neuvoston
merkityksestä. Sen on k i r j o i t t a ­nut
E d v a r d Fäll, j o k a o n Neuvosto-l
i i t o n Koritefmman Neuvoston p u ­hemiehistön
varapuheenjohtaja ja
E e s t i n K o r k e i n u p a n Neuv<»toh p n -
; hc.miehistön puheenjohtaja.
Moskovan komean K r e m l i n palatsi»
yllä l i e h u u sosialististen neuvostotasa­v
a l t o j en l i i t o n punainen valtlolippu.
Tämän palatsin Sum-essa salissa p i ­detään
Neuvostoliiton Korkeimman
Neuvoston, tämän maan valtiovallan
korkeimman elimen k a i k k i kokoukset^
K o r k e i n Neuvasto soveltaa kalkkia
maan penistuslain tarjoamia oikeuk-
.^ia j a säätää la;it.
k o k o neuvostokansa osallistuu K o r ­keimman
Neuvoston valintaan v a l l t -
.semalla sen ylekellä ja yhtäläisellä
salaisella ääntstyk-sellä. .
K r s m i n p:iial.sin Suuresta .salista t a ­paa
ko!:ou'^päivin.ä nouvo.stovaltlon
l : i i i k k ; i n o:i kans^lllsuuJtsiin k u u l u v ia
ihmisiä, 5;tll;i tänne kokoontuvat r a t ­kaisemaan
y l e i s v a l t l o l l i s i a kysymyksiä
yhtä hyvin Venäjän kuin myöskin
kaukaLsen J a k u t l a n , U k r a i n a n k u in
myöskin Kasahstanin, aurinkoisen
Gruu-sian j a pohjolan kamojen edus­tajat.
. •
Yhdessä toLsteh ka rusojen kanB.sa
maan valtiolli-sisla asioista päättävät
myöskin Eestin neuvostotasavallan
edustajat.
J o Neuvostoliiton Korkeimman
Neuvoston rakenne kuvaa maan k a n ­sojen
välistä ystävyyttä.' Korkeim­paan
Neuvostoon kuuluu k a k s i k a m a ­ria,
Liittoneuvosto ja K a n s a l l i s u u k ­sien
Neuvosto, jotka ovat t a s a - a r v o i -
.sia. Laki ei a s t u voimaan, ennenkuin
molemmat kamarit -sen hyväksyvät.
K u n liittoneuvosto hoitaa ja edus­taa
maan kalkkien kansalaisten y h ­teisiä
etuja ja tarpeita, n i i n K a a s a l l i -
.suukiJien Neuvosto vuorostaan edustaa
Neuvostoliiton k a i k k i e n kanftalllsuuk-sien
erikoisetuja.
Otamme esimerkin vuoksi Ecrtin
tasavallan. Tiedetäänhän, että E e s t in
maataloudelle ovat m o n i a vuosia o l ­leet
suurena vitsauksena sen suuret
mestaruuden ja Veikon ja L a u r i n a-v
u l l a Vauhdille myöskin jouJfatuemes-laruuden.
Leevin aika oli 1.54.13.
M a t k a l l e lähti 70 miestä, joista 8 kes-
'/.eytti.
Y H 35-y. miesten 20 k m . mc?starxw-den
voitti U r h o Niemi 1.14^8 j a y li
45-v. £ärjan 10 k m . mestaruuden V i l ­jo
K e l k k a 39J2, k u m p i k i n K y m e n -
laakfipsta. Edellisessä h l i f i t l 16 mat­k
a n lippuun saakka j a jälklnoäisessä
13 miestä.
A l l e 18-v. s a r j a n 10 k m . mestaruur
den v o i t t i l a h t e l a i n e n R a l j o Raukola
37.^2 j a n a i s t e n 10 k m . mestaruus j o u ­tui
tamperelaiselle Tyyne WidemanU-le.
AIM. Via.ija\zan 13 naista hiihti
matkan loppuun saaklca ja vlimelsext
allca oli 5054.
suot.. SuqperälsyydBSttt kärsivät en^
n c n k a i k k c a täsavaithnAne talotipoja^
t n u t j a ne olivat suurena haittana
myöskin Neuvo.stolilton maataloudelle,
koska haittasivat karjatalouden ke­hittämistä
Eestissä- Myöntäessään
suuria määrärahoja soiden kuivauk­seen
K o r k e i n Neuvosto on täten sa-,
aianaikai6?.stl huomioinut Eestin e r i ­koisedut
ja koko jnaan yleiset tar­peet.;
• , ' . • ^• • '
Neuvostö-JEestl ön astunut sosialis­tisen
kehityksen t i e l l e ; p a l j o n myö­h
e m m i n k u i n monet muut ncuvcsto-t
a s a v a l m . Eestin teollisuus on huo­mattavasti
takapajulsempau kuin
veljestasavaltojen teolllsuu.s. Meidän
on nyt tehtävä työtä muiden tasa­valtojen
saavuttamiseksi, tasavaltam­me
teollistamiseksi, monien uusien
tuotantolaitosten rakentami.sckei ja
vanhojen tehtaiden j a kaivosten u u -
d l s t a m l s e k i i . Ntojvcfltolliton K o r k e in
Neuvcstomyöntää näihin tarkoituk-
.siln paljon varoja Ja .siten huomioi
E e s t i n erikoistarpeet,
K o r k e i n neuvosto säätää lakeja,
j o t k a ovat velvoittavia k a l k i l l e k a n s a ­laisille
Jä k a i k i l l e taKavalloille. Nämä
lait ovat k a i k k i e n kanspjen Ja k a l k ­k
i e n ta.sav3ltojen edustajien hyväksy-
I mät Ja fiiksl myöskin koko maan etu­j
en nuikaiöet, sillä n i i d e n tarkoituk­sena
o n k a i k k i e n neuvostotasavaltojim
; talouden j a k u l t t u r l n kehittäminen
Ja työtätekevien e l i n t a s o n p a r a n t a m i -
; n e n . ' . . :'• .
K o r k e i m m a n . Neuvoston hyväksy­mät
l a i t o-soittavat, että k a i k k i e n p i e -
h i m p l e n k i n tasavaltojen kansalaiset
ovat suuren maan tasavertaiKia Isän-itiä,
sillä he osallistuvat sen Johtaml-seen.
•
: Neuvostoliiton Korkein Neuvosto
v a l i t a a n neljäksi vuodek.si kerrallaan,
I V u o n n a 1Ö40 valitun Korkeimman
Neuvoston .valtuudet päättyvät pian,
sillä maaliskuun 12 päivänä 1950 t o i ­meenpannaan
K o r k e i m m a n Neuvoston
v a a l i t .
Vaaliasetuk»en mukaisesti K o r k e i m ­m
a n Neuvoston vaalit suoritetaan
vaalipiireittäin. Liittoneuvosto vali­t
a a n vaalipiireittäin «iten, että j o k a i -
Ecssa vaalipiirissä o n 300,000 vaUtsijaa,
j o k a i n e n v a a l i p i i r i vallt«ee L l l t t o n c u -
vostcon yhden edustajan. K u n Ees­t
i n neuvostotasavallaiisa on neljä v a a ­lipiiriä,
n i i n eestiläiset saavat v a l i ta
Llittoneuvcstoon 4 edustajaa,
KaosalJlsuukjäien Neuvostoon v a l i t ­t
a v i e n edustajien määrä ei ole r i l p p u -
vahien tasavallan, autonoomlsen a l u ­een
tai kaneallteen aluepih-in väkilu­vusta.
Jokainen l i i t t o t a s a v a l t a v a l l t -
s«e K a n s a l l i s u u k s i e n Neuvostoon 25
edu-stajaa. Jokainen autonoomlncn
neuvcistotasavalta U edustajaa, auto­noomlncn
alue 5 edustajaa Ja a u t f l -
noomlnen aluepiiri 1 edustajan. Näin
Be«tln neuvostotasavalta i>aa v a l i ta
K a n s a l l i s u u k s i e n Neuvofctoon yhiä
monta edustajaa k u i n m o n i m i l j o o n a i ­n
e n Venäjän sosiailxtinen neuvosto­t
a s a v a l t a k i n .
T I L A T K A A V A P A U SI
U c l s l n k i ; — Y K . n kuuluva M a a i l ­man
Terveysjärjestöön tätä vuotta
värien in>;ÖntUnyt Suomelle 15,000
d o l l a r i n inääriirahnn käytettä vältsl
veneorclogisecn työhön. Järjestön,
t;>imfsta pn t r i MaicoUn Totrle T u k ­holman
lääkintöhallituksesta njatkus-telliit
5-mpärl .suomen .saadalrsren y -
Iciskuvah terveysolosuhtelstammo, lä-h
l n n i i veneerisen t a r t u n n a n .saaneiden
hoidosta. :
Veneerisen tavUmnan s.ianelden l u ­kumäärä
kohosi Suonies.sA tuällil v l e -
ralUeldch fasisflupseerelden anslp.sta
voimaklsaasti sodan jälkeen. Uu-sia
tartuntatapauksla oli yhteen aikaani
jppa_7.000 vuodessa, j a erikoisesti m o -
Tilhkertalstul-iilläon4astcu-lukuro&ilrii,
j o i l l a jo .syntyessään c l i .syfilis.
Ti"l Tottlen tehtävänä täällä ori o l ­l
u t kerätä nlnelstoj Maailman T e r ­veysjärjestölle
tilanteen kehityksestä
Suomessa avun alkamlseu jälkeeh, l i l -
hlnnä pitäen silmällä JilrJestön avun
jatkumisesta tässä kausantcrvcydlel-lemme
erittäin tUrkcUssä kysymykses­sä/
• ••••
Mitä h U n o n ' o m a a n crlkoisalnansa
venecrologlaari tulee arveli t r i Tottle.
että Suomi varojen puiittecn t.tkin
on ollut tolstnlmscksl erittäiii huoiics-
.sa asemassa. Sen korkealnaluisen
työni, Jcta tälUl a l a l l a .suoritctnun. pn
o l l u t valkeata päästä olk(;ukr>iin.sn
niissä vnnhanalkaisls.sa, ahlais.sa h u p -
netBtoissa. jotka vcncorologlsella l u t -
kimu.slallok.sella on kuytcttävls.sään.
L a b o r a t o r i o i l t a puuttuu yleensä jouk­ko
tärkeitä varusteita, j a p e j U s i l l l l n l -
pula on tuntuva.
Pat'$ Barber Isä^
Sn
Vapauden vieressä";»
yfl'tt"flfladB'a'av<ra'(n>'(Kr{rm'&Tr
> Ensiluokan partorttyCtäi^-» ^
» n/fO'SBABBERSHÖF:
I T. Ermlschoff
^0 Prood Rd 00001^76
^S.9<0.7S.9Ji fl.m,ftJ>..0.<Lfl.H.mAg;gJUl
Sudbury FootweaF
Vanliln Roomalainen JaUJneUf&e:
Sadbnrjrssa.
e. I<ATVAI«A
21 Lareh King E d v a i d r a ^
1^ L L * K A I K U L E >
anRHta TiLAigcimsii.LE
FLOWER SHOl^
"Muistakaa tämä nimi kun,
halua-te kauniita lahjojo"'
S8 E l m S t . W .
Lähellä V a p a u t ta
Sodbonr
Poh. 3 ^1
NOPEA KOTUNAJOPALVELTTS
fiiujtiiiiutiuttntnti
Kirkland Lake voitti
Canadan mestaruuden
curling>pclissä
Vancouver. — T o m Rnm.sayn Joh­tama
K i r k l a n d Laken joukkue voltti
täällä pldctylHSä curllng-kLsolssa C a ­n
a d a n mestaruuden, otteluun osal­l
i s t u i v a t C a n a d a n k a l k k i e n m a a k u n t l -
en Joukkueet, Ne\vfoundlandla lukuun
ottamatta, Ontariosta oli k u i t e n k in
k a k s i Joukkuetta, yksi p o h J o l s - O n t a r l -
aUa j a toinen muttaltn maakunnastu.
Tämä bll cnslmmiiinen, kerta selts'.;-
mään vuoteen kun mcstaruas Joutui
a a v l k k o m a a k u n t l e i i itäpuolelle Ja e n ­simmäinen
kerta k u n .se Joutui p o h -
joLs-Ontarloon n i i d e n 23 vuoden a i k a.
na, Joiden kuluessa Ganadnh mesta-suudesta
on k i l p a i l t u . K i r k l a n d L a ­ken
Joukkueekseen kuuluivat L e n W l l -
liam^on, B i l l Weston Ja B i l l K e n ny
Ja " s k l p " Ramsay, Jonka johtama
joukkue asallLstul kolmannen 3cenan
mestaruuskilpailuun.
Hääkukkavihkoja
— KUKKAKIMPPCrJA —^'fiM
PUHELIN 5-S341
MANHATTAN FLOmST
148 €><Tar Street SodbniTV Oni
iiMiHwutiuMintiuimuuiiwuiwmium»iiwuitttiMatimBuiii«h^
FINNISH BASERT
VEIKKO KETOLA
VubeUttC-em
382 Antwcrp St. Bodlraiy
Peni4tcttu im
VAKDimnCSIA
11 Eira 8t. Eaat Bodbory, O at
Pobeltn botUn S-OeSft
SuomAlalnen ostamies I. 8, jounooiN
PVOBLIN
lliririuisia silli
saaliita Norjassa
Oslo. — O mllj. hehtolitraa £uur.sil.
liä on ennakkotuloa siltä m i e l i k u v i ­tuksellisesta
pyyntikaudesta, Joka
täytyi keskeyttää l a u a n t a l - l l t a n a , k i jh
ei enää ollut mahdoUisuultsla «aallln
vastaanottamiseksi; L u k u on v a i n e n ­nakkotieto.
Joten on mahdollista, että
lopputulos tulee vieläkin suuremmak.sl.
60',i «Ulista oh mennyt .slllijauho- Ja
filUiöljytehtaisiin, Ja todennäköi«e»ll
menee vieiä iO';^ lisää n i i h i n . Vain
n. 260,000 h l . viedään lähiaikojen k u ­luessa
maasta. Kala.slaJlen Ijrutto-tulot
lasketaan 90 m i l j . kruunuksi.
B u u r s l l l l n kalastus loppuu tavalllscs-t
i helmikuun 16 pnä Ja .samana päi­vänä
alkaa s i l l i n kcvätkalastu». S i -
JoltUÄvaikeiifelen takia on kalastus
nyt keskeytetty vlikokAl, mutta hyviä
«aalllta odotetaan taas heti kalastuk­sen
alettua. On tämän vucksi täysi
«yy u-skoa, että vuonna 1938 saavutet­t
u 8.8 " m i l j . h l n Kaallsennätys tiinä
vuonna ylitetään.
K O K E I L K AA
2.WAY
JUOMAA
llyvtiä yksin tai seurassa i.
TIIK \
SUPERIOR BCVEBAGE
to.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbun;
., • , •.- -4..:'
SUDBURY CLINIC
DR. a s. P O L A C K ^
DR. D. W. STEWART :
OR. H. IIL THOMSON
DR. L Vt. VAVmBON
D R J . B. M A R S H A LL
XAiikärlt JaJOruiglt
Hanxnaalääkfirt '
DR. L. M . nOBBS
180 E lm S t . C puh. 6-S669, StUlbory
DR. L. HOOEY.
LAXKXBI IA SmiJBOI'
Pab. 7-7358 EotUn 0-0729
1 » Elm St. E. Sodbory
K A N N A I T A K A A infCffBITA
J O T K A ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA
HVOM!
ENSIVIIKON
moMi
Täysikokoinen valkoinen emalinen
Varastettu väänninkoneeJla, jonka voi kääntää mihin
kohtaan tahansa, Gyrator-malHnen pe.sumäntä. Ainoas­taan
60-cyclen,. ; ;
T A I C A y S
2-VUODEN EHDOTON TAKAUS
12-VUODEN UUDELLEEN RAKENNUSTAKAUS
Tämä takaus merklt.sce, että pyykkikone uudelleen rakennetaan
kahdentoista vuoden .sisällä Ja korJau.skustannuk5C-t nouscvat-^lcor-k
e l n t a a n $25.00
Pyykkikoneet on valmistanut vanha ja luotettava pyykkikoneiden
.tchda».. '--y--:
Tavalli.sesti $;34,50
ERIKOISUUS ..
Z7 Larcb $1. Puh. 4-4041 S u d h u i r y