Vapaus, June 15, 1950

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 15 p, — Thursday, June 15
r
(UBEBTY) Independent Labor
O l g a n ot R n n l a b Canadians. Es>
Cabllsbed No7. etb. 1917. AuUiarized
as eeooDd class a i a U tqr the Post
Ottfce Department, Ottawa. P u b -
l l s b e d thrfoe w ( e U y : T u e s d a y s.
ThursdayB a n d S a t u r d a y s by V a p a us
P u b l i s h i n g Company Z4d., a t 100-102
E3m S L W , , Sudbury, Qnt., Canada.
Telephones: Business OffJce 4-4264.
B d l t o r l a l Office Manager
E. Sulcsi. E d i t o r W . E k l u n d . M a i l i ng
address B o x 69. Sudbury, Ontario.
A d v e r t l s i n g rates upon appltcatton.
T r a n s l a t i o n free o f cliarKe.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 6JOO 6 kk. 325
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk, 7i)0 G k k . 3Ä0
suomessa: 1 v k . 7.00 6 k k . 4.25
Suomen suurin kauppasopimus
; Aikana, jolloin koko kapitalistista niaailniaa uhkaa joukkotyöttö-
^ xnyys jä yleinen «narkkinapula, allekirjoitettiin Moskovassa Suomen
ja Neuvostoliiton välillä Suomen suuriii kauppasopimus, mikä antaa
'tuhansille suomalaisille viideksi vuodeksi vakituisen työn jä Suomen
kansalle kokonaisuudessaan suuria etuisuuksia.
Mtitta Torontossa ilmestyvä suofmenkielinen lehti, jonka toimitta­jien
jokapäiväiseen gramofonilevyyn kuuluu "uskon tunnustus", et­teivät
he jumalan kiitos ole, niin vähäpätöisrä Icuin ovat suomalaiset
sillä ovathan he kosmopoliittisia trumanilaisia ja toi.sen maan kaasa-laisia,
riensi jo etukäteen Suomen kovaa kohtaloa valittamaan tämän
kaui^>as;opimuksen johdosta. Pääministeri Kekkpnen ei kuulema
olisi saanut mennä Moskovaan tätä kauppasopimusta allekirjoitta-ihaan,
sillä Suomessa tarvittaisiin "jämeräluontoisia" miehiä, kuten
Fageiholm tai joku muu aasinhallituksen kuvatus.
Toronton Vapaa Sana ilakoi katurakin tavoin siitä kun Fagerholmin
johtama aasinhallitus "antoi selkäänkin komniunisieille'' K
Näin se hyväksyy '*selkään antamisen" poliittiseksi menettelytavaksi.
Loppuvetona se sanoi Fagerholmin hallituksesta, että "se ei kumarrel­lut
Moskovaan, eikä myöskään ruvennufsolmiamaan n y i allekirjoitet­tavaa
vjiden vuoden 'kauppasopimusta^ j a kaiken lisäksi se piti hyvän
sisäisen työrauhan yllä . . ."
Siis, ei mitään kauf^asopimuksia, vaan "päin inhaa itää —
ja suomalaista työmiestä" vanhan marskin ja ison Väinön Joh­dolla!
Kas tässä ovat Vapaan Sanan sosialidemokraattiset
"ihanteet"!
Onneksi tällaiset katsantokannat eivät enää vetele Suomessa sillä
Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen itsuttajain hyväksi käydyistä
sodista ja työväkeä vastaan kohdistetusta terrorikomennosta.
Pidieät Fagerholmin hallituksen "kumartamattomuudesta" ovat
myös liioiteltuja. Tunnettu tosiasiahan op, että Fagerholmin hallitus
lähetti kauppavaltuuskunnan Moskovaan neuvottelemaan uudesta
kauppasopimuksesta. Mutta tulos oli nollaakin kehnompi. Se kaup-
{lavaltuuskunta ei saanut Moskovassa mitään toimeksi, vaan joutui
HelshigLssä tehtyjen tyhmyyksien ^vuoksi viikkokausia "odottamaan"
ja lopuksi palaamaan tyhjin käsin takaisin Suomeen.
Tästä syntyi huomattavaa hälyä Suomessa, sillä vissit teollisuusalat
joutuisivat täydelliseen umpikujaan, ellei niiden tuotteita saataisi kau-
}>aksi Neuvostoliittoon ja Suomen kansan leipä varras nousisi entistä
ylemmäksi, ellei vissejä ruoka- y.m. tavaroita saataisi Neuvostoliiton
«dullisilta markkinoilta. Tällainen hätätilanne saatiin toimeksi Fa­gerholmia''
jämerän" hallituksen mieletliimyyksien avulla.
Mutta kuten sanotaan, "hädässä ystävä tunnetaan". Suomen val­tapiirit
muistivat nyt, että Suomessa on -mies, jonka ääntä kuullaan
Moskovassakin, nimittäin SKl>L:n paljon parjattu presidentin ehdo­kas
ja entinen pääministeri M. Pekkala. Saadakseen neuvottelut uu­delleen
käyntiin ja tuiki tärkeän kauppasopimuksen allekirjoitetuksi,
Pekkalan parjamjat pyysivät katwaista näytellen, että jos Pekkala,
todella jämeränä suomalaisena isänmaanystävänä unhoittaisi häntä
vastaan heitetyn likavyorön ja lähtisi Moskovaan kauppaneuvotteluja
auttamaan. Patrioottisena kansalaisena Pekkala teki työtä pyydettyä
ja on ilmeisesti saanut autetuksi asiaa niin paljon, eitä Suomi sai tä­män
tärkeän kauppasopimuksen viiden vuoden ajak.si.
Suotta tästä sopimuj^sesta annetaan liiaksi krediittiä pääministeri
Kekkoselle, kuterrToronton Vapaa Sana menettelee, joskin on myön­nettävä
hänen järjestelykykynsä ansioksi se, että hän osasi vetää
kauppavaltuuskuntaansa sellaisiakin miehiä, joita pi/Jetäan Mosko­vassakin
rehteinä suomalaisina, eikä VValj Streetin juoksupoikina.
Mistä sitten on todellisuudessa kysymys ja miksi S-vuptinen kaup­pasopimus?
Nyt allekirjoitettu 5-vuotinen kauppasopimus ci tullut kenellekään
yllätyksenä, sillä Neuvostoliiton sosialistiseen suunnitelmatalouteen
soveltuu parhaiten pitkäaikaiset kauppasopimukset jonkalaisia se on
allekirjoittanut kansandemokratian maiden kanssa. Mutta kysymys ei
suinkaan ole vain N.-liiton eduista. Päinvastoin tiedetään, että Suomen
hallitseviakin piirejä, kuten kaikkia asioita seuraavia kansalaisia on jo
pitkän aikaa vaivannut pelko, etta 'initen käy Siiomen metalli-, laivan­rakennus-
ja puutaloteollisuudelle sotakorvausten päätyttyä. Niin
ristiriitaiselta kuin se tuntuukin. Suomen hallituspiirit pelkäsivät so-takorvaustuotannon
päättymisen aiheuttaman joukkotyöttömyyden
seurauksia. On julkisesti kirjoitettu, että maan talouselämää uhkaa
hah'aannuttava työttömyys, jos yllämainittujen teollisuukJiien tuot­teille
ei löydetä markkinoita sotakorvausten päätytty;». Sopii niyös
mulstaa-j että juuri nailla teollisuusaloilla on Suomen vientikauppa v i i ­meaikoina
kohdannut kaikkein suurimpia vaikeuksia ja SuonK'n por-varilehdet
ovat puhuneet siitä 'synkästä ku\'asta' mikä on näiden
teollismtksien edessä.
Että syjiä huolestumiseen olikin, se näkyy yksistään siitä, että k.o.
teollisuuksien pah^c^luksessa arvellaan olevan noin 80,000 työläisiä, cli
kolmannes koko Suomen teoUisuustyöväestöstä! Tätä kirjoittaess;i'ei
ole vielä käytettävissämme k.o. kauppasopimuksen yksityiskohtaisia
tietoja, mutta Suomen lehtien ennafckoiirviöintien mukaan Neuvosto­liitto
oli tarjoutunut ostamaan viiden vuoden ajaksi niin paljon Suo­men
metalli-, laivanrakennus- ja puutaloteollisuuden tuotteita, etteivät
k.o. teollisuuslaitokset voi nykyisellään olU'n niin paljoa tuottaakaan.
Työttömyyden asemesta naiden teollisuuslaitosten työläisten «lessa
on tämän tiauppasopimuksen peru.stcella täystyöllisyys. Nämä nyt-
"synkän kuvan" edessä olevat teollisuudet saavat siis käydä täydellä
kapasiteetilla ja niiden tuotantoa voidaan vielä lisätäkin aikana jol­loin
kapitalistisen maailman talouskriisi on sj^x-encmässä ja laajene­massa,
niin Suomessa kuin muoallakin.
Ja kuten sanottu, tämä tarjous naiden tuotteiden ostamiseksi, mikä
nyt on toteutunut allekirjoitetun kauppasopimuksen muodossa, ei
suinkaan tullut yllätyksenä, silla jo vuosia sitten generalisnnis Stalin
lupasi suomalaiselle kulttuurivaltuuskunnalle, että Neuvostoliitto tu­lee
ostamaan sotakorvaustuotannosta vapautuvan metalliteollisuuden
tuotamton vuosikausiksi eteenpäin. Muun lisäksi tämän S-vuotisen
kauppasopimuksen allekirjoittaminen antaa uuden todistuksen siitä,
etta Neuvostoliiton ja sen vastuunalaisten edustajain sanaan voidaan
luottaa.
Toronton Vapaa Sana voi nyt panna kätensä sydämelle ja vastata
rehellisesti sekä itselleen etta lukijoilleen, että mitä paliaa on siinä kun
Suomi sai niin edullisen kauppasopimuksen, että maan koko teolli-suustyöväestön
kolmannekselle riittää täystyöllisyys S vuoden ajaksi?
Eikö tämä ole sittenkin parempi kuin Fagerholmin 'jämerän'" halli­tuksen
aiheuttava joukkotyöttömyys
Mitä muu& mnwBt
S n X L I S E T KAIKHCEIf
" B e r l i n i n s a a r t o J a vuoden 1949 a n ­k
a r a lumimyrsky, v e n ä l ä i s t e n atomi-poztuni
J a K e ä i k i i a n n e n tulvat, Pearl
Harbor Ja Rooseveltin valinta, lapsi*
halvaus Ja N e w D e a l — k a l k k i e n n ä i ­den
s y y n ä ovat k o m m u n i s t i t " — 1*
Monde, P a r i i s i.
pySVVATHLt» tOSTErrillNA?
- Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k a n smin^
n i t t e l i i a t ovat alkaneet I h m e t e l l ä , t e ­k
i k ö Y h d y s v a l l a t p i t k ä l l ä t ä h t ä i m e l lä
s i l m ä i l l e n viisaan vedon y r i t t ä x n ä l lä
ostaa y s t ä v i ä p i t k i n maailmaa d o l l a ­r
e i l l a . On ^ U t ä v ä ä , J ä ä v ä t k ö e r ä ät
t ä r k e ä t y s t ä V ä t k o v i n k a a n nslndlisiksi
sen J ä l k e e n k u n d o U a r i a n t i e n supis­taminen
k ä y v ä l t t ä m ä t t ö m ä k s i ; Saat­t
a a olla, e t t e i v ä t silloiset y s t ä i ^ t pysy
ostettuina." — UJB. N B W S St WORIiD
REPORT, 31. 3. 50,
O N N I JA O N N E T T O M U U S
"Alkuasukas xpi o l l a o n n e l l i n e n olo­suhteissa,
j o t k a t e k i s i v ä t eurcoppalal-sen
syvällisen otuaettomaksi." — Ete­l
ä - a f r i k k a l a i n e n senaattori Venvoed.
P I R U N J A SYVÄN M E B E N V A U U L»
New York. « - m r s h a i u ^^
telntan j o h t a j a P a u l C . H o f f m a n sanoi
sanoinaiehtimiehille, e t t ä t y ö t t ö r a y y s -
profaleemi voidaan "ratkaista" k un
saadaan e n e m m ä n i h m i s i ä < » t a m a an
s e l l a i s i a tavaroita, j o l t a he e i v ä t t a r -
vltee. "Jos amerikicalaiset lakkaavat
ostamasta m i t ä he e i v ä t todella tar­vitse,
t e i l l ä oh s u u r i n ormettomuus
historiassa", h ä n sanoi. Hiie Tis-hermani
mm
r-SITÄ
;3
Toronto. — M a a i l m a n rauhanliik­keen
k a m p p a i l u n tulos n i m i e n saarni-
Karjalainen teolli­suus
hankkii luottoa
HeLslnki. — (S-8) — Vaikeuksissa
oleva karjalainen teollisuus on j ä l -
leenrakentamlstolmintaansa varten
k ä ä n t j m y t ulkomaiden puoleen luo­ton
saamL^jeksi. Amerikkälamen a-s
l a n t u n t i j a Robert van AVyck Mave-r
i c k o n k i n vieraillut tässä tarkoituk-seä.
sa maassamme j a h l i n e n kanssaan
k ä y d y t neuvottelut ovat Johtaneet sel­laiseen
tulokseen, e t t ä toimitusjohta­j
a t Reino O i k k u Ja V e l i Orava ovat
matkustaneet A m e r i k k a a n neuvotte­lemaan
karjalaisen teollisuuden Jäl­leenrakennukseen
maassamme.
3Q,00()tullipuiin lautta
hajosi Suomenlahdella
H e l s i n k i . — (S-S) — Raahesta
R u o t s i i n matkalla ollut, yli 30,000
t u k k i p u u t a s i s ä l t ä n y t l a u t t a o n h ä j o n .
nut P y h ä j c k i s u u n edustalla ankaran
mjTskjiii johdosta. Piiut ovat ajautu­neet
p i t k i n matalaa rannikkoa. N i i ­den:
uudelleen kokoaminen o n s ä n g en
t y ö l ä i t ä j a kustannuksia vaativaa.
V a h i n k o j e n suuruutta lisSä vielä se,
e t t ä kettingit. joiUa tukit o l i ' n i p u ­tettu,
ovat painuneet meren pohjaan.
T u k k i p u u t o l i h a n k k i n u t p u u t a v a r a l i i ­ke
W i i k & H ö g l u n d . Jonka toimesta
j o aikaisemmin k e v ä ä l l ä mti ensim­m
ä i n e n t u k k i l a u t t a Oulusta J a saapui
myös onnellisesti p e r i l l e R u o t s i i n . Nyt
hajonnut t u k k i l a u t t a oli kuljetuksen
ajaksi vakuutettu e r ä ä s s ä ruotsalai­sessa
v a k u u t u s y h t i ö s s ä.
Polyteknikkojen kuoron
matkareitti on jo
osittain selvä
H e l s i n k i . — ( S - S ) — Suomeen on
saapunut Jo t i e t o ja s i i t ä , e t t ä e r i puo­l
i l l a Y h d y s v a l t o j a Ja C a n a d a a on jo
muodostettu Polyteknikkojen Kuoron
vastaanottamiskomiteoita. K u t e n tun-.
nettua. kuoro Vierailee myös suoma­laisseuduilla.
Tärkeimmät paikat
nykyisten tietojen mukaan ovat a i l m -
m ä ä r i n e e n seuraavat: lokakimn 19
p n ä Princeton. 20 p n ä Wa2hington
<D.C.). 22 p n ä New Y o r k , 23 p n ä B o s.
ton, 25 p n ä M o n t r e a l (Canada), 23
pna Quebec, 28 p n ä O t t a v a . 30 p n ä
Toro-nto. marrask. 1 p n ä Sudbury. 17
p n ä Port Arthur, 18 prtl Duluth
( M i n n ! U J S A ) . 19 p . V i r g i n i a (Minn.),
25 p n ä D e t r o i t , 28 p n ä A n n Arbor Ja
jouluk. 1 p n ä JJew Haven. Osassa
n ä i t ä palkkoja annetaan konsertti-"
amerikkalaiselle yleisölle.
P E U K A L O L I N N U T S A I V A T '
U U D E N K O D IN
Chatham. N J . — P a r i peukaloimtua
j o t k a kaksi v i i k k o a s i t t en asetUvat i t ­s
e n s ä Oreste Abbazian j u u r i pestylhln
h o u s u i l i i n . saivat nyt l u v a n p i t ä ä hou­sut
omanaan. Mrs. Abbazia sanoi y l ­p
e ä s t i , e t t ä n ä m ä linnut e i v ä t ole
m u u t t o l i n t u j a : pesässä on nyt n e l jä
munaa.
— E n s i m m ä i n e n ompelukone paten-t
e n t o i t l i n v. 1864.
T ä s s ä o n m a a l i m a n k m i h i i s a YVinnipegin vUjapörssL Viljafcei-n
o t t ^ j a t e i v ä t kositaan n ä e ostamaansa v i l j a a , e i v ä t k ä y t ä s i tä
v a a n kidnottelevat sUIä. V i l » k y n u n e n t ä vuotta ovat farmarit
vaatineet t ä m ä n vfheUälsen laitoksen, j o k a polkee v i l j a n hintoja,
h ä v i t t ä m i s t ä . '
V i i m e v i i k o n l e h d i s s ä allekirjoitta­neelta
ei ollut r i v i n riviä juJilista
s y y s t ä s i i t ä , e t t ä m i n ä o l i n tavallaan
persoonaUisella J u h l i i n kutsimtareis-sulla,
Joten toiset toverit p i t i v ä t huol­t
a siitä, e t t ä juiUlsta k u i t e n k i n mai­n
i t t i i n Julkisen sanan palstoilla.
A s i a n ä h k ä - i s oli n i i n , e t t ä Jo. vuosi
t a k a p e r i n J ä r j e s t y i asiat n i i n . , e t t ä m i .
n u l i a oli t ä m ä n k u u h a l k u p ä i v i n ä t i l a i ­suus
t e h d ä "pyhiinvaellus" C S J ä r ­j
e s t ö n keskuksen k o t i k a u p i m k i i n . O-i
i n n ä h k ä ä s y h t e n ä j ä s e n i s t ö n edusta,-
j a n a laajennetun toimeenpanevan k o ­mitean
Ja Vapauden kiJstannusliik-keen
vuosikokouksessa. Kokouksien
p ä ä t ö k s i s t ä ja tulevan toiminnan
suuntaviivojen vetelemisist-ä on Jo r a ­porteissa
kansalle tiedotettu. Joten
n i i s t ä el e n e m p ä ä t ä m ä n y h t e y d e s i ä.
Omakohtaisesti reissun vaikutelmis­t
a h a l u a n sanoa sen, e t t ä vuosikym­menien
j ä l k e e n se o l i m i n u l l e kiUitoisa
j a v i r k i s t ä v ä matka. Tallustellessani
p ä i v ä s t ä päivään, vuodesta vuoteen
n ä i d e n kotinurkkien samoja polkuja
a l o i n Itsekin uskomaan, e t t ä olen to­s
i a a n k i n j o l i i a n v a n h a Joka on .saa­nut
p ä ä h ä n s ä vieläkin vanliemmat
k ä s i t t e e t ' t ä m ä n p ä i v ä i s e s t ä m ä ^ l n i an
menosta.
I k ä v u o s i e n p a l j o u t t a ; ' m i n ä en p a r ­h
a a l l a t a h d b l l a n i k ä a n voi t e h d ä ole­mattomaksi,
vaikka tämän matkan
J ä l k e e n tuntui sUtä. e t t ä n i i t ä ^aina­k
i n 10 v u o t t a putosi pois. Torpnto-l
a i s t e u huolehtiminen mlnun/.lsiellä
oloaJallarU psottl toveriliistavfem^^
varaisuutta. Heti k u n a s t u i n jimaista
t ö l l i s t e l e m ä ä n tqrontolaista maailmaa.
J ä r j e s t ö m m e monivuotineri sihteeri
S u n d q v i s t i n K i i s t i t a r t t u i maalaispo­j
a n k ä s i k y n k k ä ä n j a vei r y y p p ä ä m ä än
t u l o k a h v i t . - S i i t ä se s i t t en äDici; K a h .
v i i t a m e n t i i n D o n - h a a l i l l e , siellä K i i s ­t
i n ä y t t e l i k a i k k i korjaukset j a k ä y t i in
tarkastamassa h ä n e n lyöhuoni^&sa,
joka pienuudesta h u o l i m a t t a oli m a l l i ­kelpoisessa
j ä r j e s t y k s e s s ä . Ei n ä k y ­nyt
pöydällä j a l ä n k o r k u i s t a paperien
sekasotkua. Kusti sanoi olevan vielä
t y ö t k e s k e n e r ä i s i ä seuraavana p ä i v ä ­n
ä alkavaa kokousta varten, joten
h ä n vei . m i n u t e t u k ä t e e n varattuun
kortteeripaikkaan. "Is-ännän ehkä
tunnetkin, s i l l ä h ä n o n vanhoja A r t -
h u r m p e r u k k a l ä i s i a Tervola-nimel­t
ä ä n . E m ä n t ä ä e h k ä et tunne, mutta
e m ä n t ä on senlajin ihmisiä mihin
helposti tutustuu", sanoi K u s t i . E n h ä n
m i n ä muistanut I s ä n t ä ä k ä ä n entuu­destaan;
m u t t a tutuksi t u l t i i n , eikä se
monta minuuttia o t t a n u t k a a t i . ' K ä ­d
e n k ä ä n t e e s s ä e m ä n t ä laittoi k a h v i ­p
ö y d ä n koreaksi, j o n k a ä ä r e s s ä rupa­t
e l t i i n e t u p ä ä s s ä tulevista laulujuhlis­t
a j a s i i t ä k i i r e e s t ä m i t ä ne ovat a n ­taneet
Port A r t h u r i n t o v e r e i l l e . ' K a h ­v
i t rj^ypättyä Sundqvist läksi valmis­tamaan
t ö i t ä ä n Ja e m ä n t ä komensi
mtout nukkumaan pois matkan r a s i ­tukset.
"Sitten k u n i s ä n t ä tulee t y ö s ,
t ä kotia, n i i n p i s t ä y d y t t e katsomassa
I l l a l l a Tannolaa". h ä n p ä ä t t i .
N i i n h ä n s i t ä m e n t i i n j a s i t ä saman­l
a i s t a menoa Ja k y l ä i l y ä piisasi n i in
p i t k ä s t i kum kokouksilta y l i j ä ä m ä a i ­k
a s a l l i . Tarmolassakin tuli käydyk-:
si kaksi kertaa. Siellä tapasin tukku­kaupalla
vanhoja portarthurilaisia,
j o t k a k a i k k i tunsivat mUiut, mutta
m i n ä entuudestaan t u n ^ n ^ a i n a n i ­harvoja.
Kävi n i i n k i n hullusti, e t tä
esimerkiksi Rasmus M a t i n k i n m i n ä
ä k k ä s m vasta tutuksi ensimmäisen
k o k o u s p ä i v ä n i l t a p u ö l e l l a . vaikka e n -
nenaiicaan olen monta kertaa merkin­nyt
h ä n e n tu^heilutuloksieusa s e n t t e jä
j a sekuntteja paperille. Oikein v ä ­h
ä n n i i n k u i n r i n t a a nosti, kun useam­mat
tunsivat paremmin " L o s o j ä t k ä n"
n i m e l l ä . Se v a i n todistaa s i t ä . e t tä
t ö h e r t ä j ä ön tunnetumpi \'ieraalla
m a a l l a . Roima kiitos vaan toverit
y h d e s s ä o l a s t a j a k a i k e s t a s i i t ä h y v ä s ­t
ä m i t ä « s a k s e n i s a i n , n i i n torontolai-set
k u i n sudburylaisetkin!
S i l m i m p l s t ä v ä ä o l i m y ö s k i n se, e t ­t
ä melkein poikkeuksetta puhe k i e r t yi
tulevien l a u l u j u h l i e n y m p ä r i l l s . T u n ­t
u i s i l t ä , e t t ä k a i k k i Canadan s u c m a -
laiset m i e l e n k i i n n o l l a seuraavat juh­l
i e n valmistelua j a askartavat ajatuk­sissaan,
m i l l ä k e i n o i l l a itsekukin voi­s
i J u h l i i n osallistua. K a i k k i e n aja­tuksena
t u n t u i olevan> e t t ä näist-i j u h ­l
i s t a , muodostuvat tavallisten suoma­l
a i s t e n suurimmat j a henkisen r a v i n ­tonsa
puolesta a n t o i s i m m ä t juhlat.
T ä m ä n p i t k ä n l a i s e n iesipuheen J ä l ­keen,
s i i r r y m m e k ä s i t t e l s m ä ä n j u h l ia
koskevia asioita. Allekirjoittanut ön
alusta alkaen ollut sitä mieltä, e t tä
n ä i s t ä j u h l i s t a tulee t ä h ä n asti o l l e i ­den
j u h l i e n " p i l t t i " j a n i i n h ä n se p i ­t
ä ä k i n o l l a . Se v a a n todistaa s i t ä , et­t
ä me pyrimme k u l t t u u r i l l i s e l l a alal­l
a k i n a i n a p a r e m p i i n saavututeiin, e-d
i s t y n i ä . ä n e i k ä taantumaan; Toisaal­t
a juhlamme ö s o t t a v a t Ja toteavat
terveen pyrkimykiemme y h ä suurem­p
i e n Joukkojen v e t ä m i s e k s i henkiselle
arenalle^ Summittaisien ennakkolas­kelmien
mukaan ulkoa tulevien l a u l a ­j
i e n , soittajien Ja muun ohjelman
e s i t t ä j i e n l u k u m ä ä r ä l ä h e n t e l e e kah­tasataa,
s i l h e h k i m l i s ä ä m m e kotoisen
kuoron vahvuuiie^n. j u h l a n ä j r t e l m än
h e h k i l ^ k u n r i a n . iirheilijat ja muut
p i e n e m m ä t henkisen ravinnon anta­j
a t h i i n loppusUmmakHi vcidaari mer­k
i t ä l ä h e m m ä k s i 300. Se o n j o s e l l ä i -
•nen saavutus tnlka ansaitsee huomi­oida
j o t u l e v a n G ä n a d n suoinalaisten
h i s t o r i a n lehdillä.. M e r k e i s t ä p ä ä t t ä ­en
kehitys ei t u le t ä h ä n p y s ä h t y m ä ä n,
s i l l ä mahdollista on, e t t ä n ä i t ä seu­raavien
j u h l i e n ohjelmistoon tullaan
lisääm-ään yksi' torvisoittokunta lisää
j a myöskin uusia laulukuoroja.
Myöskin j u h l a y l e i s ö ö n n ä h d e n Port
A r t h u r i n j u h l i l l a c n e d e l l y t y k s i ä saa­v
u t t a a t ä h ä n a s t i s t e n j u h l i e n e n n ä t y s.
J u h l a t p i d e t ä ä n nyt s u u r i m m a n suo­malaisen
asutuksen keskustassa. T o t ­t
a pn, e t t ä joukossa c n monenlaisia
ajatuksiltaan, mutta e n e m m i s t ö n i i s ­t
ä kulttuurikj-symyksiin n ä h d e n ovat
samaa m i e l t ä j u h l i e n hengen k a n s ia
j ä n i i n o l l e n ' t u l e v a t nauttimaan lau­l
u n taiasta j a soiton mahdista. C S J .
yleiset l a u l u - j a soittojuhlat e i v ä t h a ­l
u a koskaan loukata k e n e n k ä ä n us­k
o n n o l l i s i a tai muita ajatussuuntia,
vaan j u h l i e n puhujat, laulajat j a spit-tajat
tekevät t y ö t ä saadakseen aina
isommat j a iscmmat joukot t e k e m ä än
t y ö t ä , y h t e n ä i s e n ä joukkona parem­man
e l ä m ä n puolesta. Saadakseen y hä
suuremman y h t e n ä i s e n Joukon Suomi-heimon
lapsia kuulemaan j a n a u t t i ­maan
m i e l t ä y l e n t ä v i ä valtavia jouk-k
o e s i t y k s l ä .
Sama henki o n j o h t o t ä h t e n ä myös­k
i n Port A r t h u r i n j u h l i l l a . Ajankoh-seksi
rauhanadrcEsiin l ä h e n t e l e e k a h ­tasataa
miljoonaa. Samaan aikaan
Canadan eri puolilla j ä r j e s t e t y i s sä
konferensseissa j a kokouksissa o n t e ­hostettu
500,000 nimen hankkimisen
kamppailua Canadassa. Öaniadan
Rauliankongressi o n laskenut l i i k k e e l ­le
bxilletinln Blmlen k e r ä ä j i l l e , jossa
vastataan m o n i i n hiihän kysymyksiin,
j o i t ä sen J ä s e n e t ja yleisö kysyy n i ­m
i e n k e r ä ä j i l t ä . Seuraavaissa esite­tään
r a j o i t e t tu m ä ä r ä n i i t ä kysymyk­siä,
j o l l i i n biilletinissa vastataan.
K E K J E N PITiaSI ALIJEKIBJOrr-
T A A ? Jokaisen. K a i k k i e n niiden,
j o t k a a i k a i s e m m i n a l l e k i r j o i t t i v a t mei­d
ä n adressimme t u l i s i allekirjolttaa
uudelleen. Tämä on uusi vetoomus.
K a i k i s s a kokouksissa, i l t a m i s s a , p i k n e -
k e i s s ä j a konserteissa tulisi h y v ä k s yä
vetoomus. T ä l l a i s i s t a h y v ä k s y m i s i s tä
t u l i s i h e t i tiedoittaa kansalliseen kont­t
o r i i n (49 W a l k e r Ave., Toronto) ja
samalla t u l i s i tiedoittaa osapuilleen
m i k ä oli csaanottajien m ä ä r ä . Sel­laiset
illanvietot, joissa o n kymmenen
t a i k k a e n e m m ä n j a suuret joukkoko­koukset
joissa on t u h a n s i i n nouseva
yleisö p i d e t ä ä n erikoisen arvokkaa­na/
• :
T u l i s i erikoisesti k e s k i t t ä ä huomio
p a l k k a k u n i i a h ; johtaviin henkilöihin
j a imion j o h t a j i i n , sillä h e i d ä n alle­kirjoituksensa
auttaa toisten allekir­joitusten
saamia.
Me olemme j o k o r a u h a n puolesta Ja
s i k s i me allekirjoitamme tai me
olemme sodan k a n n a l l a . E i ole ole­massa
puolueetonta asemaa.
M I K S I V A I N J U L I S T A A L A I T T O ­M
A K S I A T O M I A S E ? T ä t ä asetta v o i ­d
a a n k ä j r t t ä ä v a i n h y ö k k ä y s a s e e n a . Se
on tarkoitettu k ä y t e t t ä v ä k s i sellaisia
keskuksia kohtaan. Joissa asuu p a l ­j
o n s i v i i l i - i h m i s i ä . Sitä voidaan k ä y t ­t
ä ä vain alussa j a Siksi vaikka kuka
h y ö k k ä ä j ä .
U S A : n raportissa strategisen pom­mituksen
vaikutuksesta sanotaan:
" H i r o s h i m a j a Nagasaki v a l i t t i i n m a a ­l
e i k s i koska ne o l i v a t a k t i i v i s i a palk­koja
ja v ä e s t ö k e s k u k s i ä :"
U S K A L T A A K O K U K A A N KÄYT­TÄÄ
TÄTÄ P O M M I A ? Presidentti
T r u m a n sanoi ä ^ e t t ä l n Idahon se-naaifcsa:
"3?uto I p p p u t u t o f i^
paras keino s ä i l y t t ä ä o m i a poikiamme
j a japanilaisia sotilaita d l i padottaa
n ä m ä : pommit . . . M i n ä t e i n s e n . S a ­n
o n m y ö s k i n teille, e t t ä t u l e n s e n v i e ­l
ä k i n t e k e m ä ä n jos m i n u n t ä y t y y ."
O N K O M A H D O T O N ESTÄÄ S O ­T
A ? E i . K a n s a t taistelevat sodaL
Ammukset t e k e v ä t .Ihmiset. J o k a i n en
a l l e i i r j o i t u s rauhanadressiin o n y k s i ­l
ö n s a n a : " E i e n e m p ä ä sotaa"."
Jos k u k i n m e i s t ä y h t y y mUJoonhn
Ja j u i l j o o n i i n -eri puoliUa ' m a a i l m a a,
n i i n s i l l o i n n i e saamme s e l l a i ^ n - y h t e ­n
ä i s y y d e n sotaa vastaan j o l l a i s t a ci
k c s k a a n aikaisemmin ole n ä h t y .
O V A T K O NÄMÄ A l i f K I R J O I -
T U K S E N HyöDYTTÖ&nÄ? Eivät
ole. Aikaisemmin h a n k i t u t 2^,000 a l ­l
e k i r j o i t u s t a pakoitti ulkoministerin
ottamaan vastaan R ä u h a n k o h g r e s sm
edustajiston. T ä m ä n l i i k k e e n voimis­t
u m i n e n o n saanut sodan valmistajat
n i i n h ä l y y n t y m ä ä n , e t t ä he vastusta­vat
s i t ä J ä r j e s t e t y l l ä v ä k i v a l l a l l a Ja
k ö m p e l ö i l l ä v ä ä r e n n y k s i l l ä , :kuten sel­l
a i s e l l a , Joka j u l k a i s t i i n Montreal G a -
zetetsa. Syynä t ä h ä n h y ö k k ä y k s e en
o n se, e t t ä n i i d e n alldshrjoitukset. Jot­k
a tahtovat r a u h a a o n t u l l u t n i m v a l ­tavaksi
esteeksi sodalle.
A U T T A A K O TÄMÄ K A M P A N JA
V A I N J O T A I N E R I K O I S T A M A A TA
T A I K K A H A L U T U S T A ? T ä m ä kam­panja
a u t t a a Canadaa. - S i l ^ o n k a k ­s
i n k e r t a i n e n tarkoitus: v ä l t t ä ä c a -
nadalaisten joutumasta hytHckäyksen
u h r i k s i Ja e s t ä ä k s e e n m e i d ä t l i n j o i t -
tautumasta h y ö k k ä ä j ä n puolelle. A d ­ressi
ei m ä ä r i t t e l e n d t ä ä n erikoista
haUittista e i k ä kansaa.
M i k ä h y v ä n s ä halUtus, j o k a ensiksi
k ä y t t ä ä pommia, o n r i k o l l i n e n . Näin
sanotaan adressissa': Johdchmukaises-t
l a j a t e l l en Jokainen h e n k i l ö , j o k a k i e l ­t
ä y t y y allekirjoittamasta kaimattaa
sotaa j a sUtä s y y s t ä kantaa vastuun
y h d e s s ä sotarikollisten kanssa.
B u l l e t i n i s s a ilmaistaan l u j a luotta­mus
siihen, e t t ä " k a i k k i kuimolliset.Ja
rehelliset canadalaiset allekirjoitta­vat".
/ , •..
Keskimääräinen: kansan­eläke
on 14,288 mk;
vuodessa
H e l s i n k i . — K u l u m a s s a olevan vuo­den
e n s i m m ä i s e n n e l j ä i m e k s e n aika­n
a e l ä k k e e n s a a j i e n l u k u m ä ä r ä l i s ä ä n,
t y i / 7,833:11a,; rUm e t t ä se m a i n i t un
v u c s l n e l j ä r m e k s e n ' p ä ä t t y e s s ä oli
69.410. K a i k i s t a e l ä k k e e n s a a j i s t a oli
v a n h u u s e l ä k k e e n s a a j i a 23.680 j a l o ­put
eli 45,730 t y ö k y v y t t ö m y y s e l ä k -
keensaajia.
K a i k k i e n e l ä k k e e n s a a j i e n vuotuiset
e l ä k k e e t t e k i v ä t viim» vuoden fopus-sa
y h t e e n s ä hoin 886" m l l j . markkaa.
T ä m ä l u k u o l i k u l u v a n vuoden ensim­m
ä i s e n n e l j ä n n e k s e n p ä ä t t y e s s ä k o ­honnut
988 m i l j . markkaan.
K a i k k i e n e l ä k k e e n s a a j i e n keski­m
ä ä r ä i n e n vuosieläke o l i v u o s i n e l j ä n ­neksen
päättyessä 14 228 markkaa
vastaten n o i n 150,000 markan k e r t a ­k
a i k k i s t a e l ä k e s u o r i t u s t a j a n i i d en
e l ä k k e e n s a a j i e n k e s k i m ä ä r ä i n e n vuo-s
i e l ä k e . Joille v ä h ä t u l o i s u u d e n perus­t
e e l l a maksettim l i s ä e l ä k e t t ä , keski­m
ä ä r i n 21,413 markkaa, m i k ä vastaa
n o i n 240,000 markan p ä ä o m a - a r v o a.
— Vapaa Saha, H e l s i n k i.
— Tanska tuottaa koneita. Joita
k ä y t e t ä ä n kangastehtaissa. Jotka voi­vat
t e h d ä ^18,000 isolmua tunnissa.
t ä i s e n ä j u h l i e n Johtolankana on Ja
t ä y t y y olla voimien kokcammen
T A I S T E L U U N R A U H A N P U O I ^ I S T A .
M a a i l m a n rauhan s ä i l y t t ä m i n e n on
m e i d ä n k a i k k i e n poikiemme j a t y t t ä -
riemme, lapslemme j a vanhuksiemme
e l ä m ä n s ä i l y t t ä m i n e n . Henkisten s a ä -
vutuksiemme tuholta pelastummen.
— L o s o j ä t k ä.
Neuvostoliiton valaan­pyytäjät
käyttävät
uutta pyyntitapaa
Moskova. — Isvestiassa o n j u l k a i s tu
kirjoitus, jossa selostetaan kuinka
Neuvostoliiton v, a 1 a a n p y y n t i i a i v a s to
k ä j r t t ä ä uutta jöukkohyökkäyksen
pyyntitapaa. Viime sesongin a.lkana
t u o t t i v a t Neuvostoliiton v a l a a n p y y n l i -
iaivastot 70,000,000 ; r u p l a n puhtaan
voiton, e l i e n e m m ä n k u i n y h d e r i k ä än
k a p i t a l i s t i m a a n valaanpyyntllalvaston
voitot.
Khrjoltuksessa s e l i t e t ä ä n erikoisesti
s i t ä r e t k i k u n t a a , j o k a h a r j o i t t i valaan
p y y n t i ä E t e l ä J ä ä a i e r e l l ä . Siinä se­l
i t e t ä ä n k u i n k a Neuvostoliiton pyytä­j
ä t osaavat t ä y d e l l i s e s t i ammattinsa
Ja ovat p a r e m p i a k u i n m u i d e n maiden.
K i m ulkomaalamen v a l a ä n p 3 T n t i -
l a l v a s t o n j o k u laivoista n ä k e e valaan,
n i i n se ei Ihnoita s i t ä koko laivastolle
vaan l ä h t e e valpaltten p e r ä ä n y k s i ­n
ä ä n . Ss j o h t u u s i i t ä , s a n o t a a n leh­d
e s s ä , e t t ä n ä m ä v a l a a n p y y t ä j ä t e i ­v
ä t v ä l i t ä h e i d ä n koko laivaston y l e i ­s
e s t ä m e n e s t y k s e s t ä kunhan saavat
v am oman palkkansa.
M u t t a kun Joku Neuvostoliiton
p y y n t i l a i v a s t o n laiva huomaa v a l a i ­ta,
n i i n se i l m o i t t a a s i i t ä heti l i p p u ­l
a i v a l l e , Joka puolestaati a n t a a m ä ä ­r
ä y k s e n k a l k i l l e lalvolUe koko valas­parven
saaltamlsesta Ja y h t e i n e n saa^
Us on aina suhteellisesti suiirempl
k u i n muiden maiden v a l a a n p y y n t l l aL
vaston.
Isyestia sanoo, e t t ä Neuvostoliiton
valaanpyyntilaivasto j ä t t i kauaksi
taakseen N o r j a n Ja H o l l a r m i n laivas­tot.
Joilla o n p l t k ä a l k a t o e n kokemus.
— K i m a n kielessä on nota 45,000
k i r j o i t u s m e r k k i ä .
E I O L L C T B O l ic
M e t s ä t y ö n a a t a J a etsi Sann-,
dakseen h ä n e t s u a p o j a i s i ^ '^
K u n h ä n vihdcinkm iöj^
n i t a h ä n e s i t t i asiansa
ireutui searaara k e s i n i s t e J u^
. S a m p p a : ; ' - E n minä
e t t ä l ä h t i s i n s u u p o j a i ä käS
Nonantaja: -^lEkäsliaäS h u l l u a on?"
S a ^ : "Valelole.AjateIc,
P a l v a l l a p l t ^ hakata koL
h a l k o j a j a yöllä polttaa c e -
• ? • •
. PALKKIO
SkotlantUataen tuli w m
asiapofka kantoi hänen m
ransa t i l a t t u un huoneeseen s=
t y ä ä n poika tuli alakertaan'
luokse j a kertoi:
— K u n . minä kaniioin yi«
skotlantilaisen vieraan matka',
p i s t i hän minun käteeni ja"
"Tässä öh sinulle jotakin ^
varten, poikaseni."
—, No, miten paljon hän
antoi? kysyivät toierit Juakan
s ä ä n .
— Sokeripalasen.
IIAASICAUSTA
Kaksi k ä r p ä s t ä kävirät iltaa
k a t o l l a Ja yksi sanoi:
" E i k ö nuo ihmiset ole höpsöji
' • M i t e n sinä tarkoitat?'' kjgj
nen.
" N o " , sanoi ensimmäinen, "la
tävät paljon rahaa tchilälueai
sen/katon, sitten, he kumminia
velevät lattialla."
• ,'. •. • •
L A H J A K A S POIKANEX
E r ä ä n ä päivänä sattui niin, tci
kaupunkihuvilan ikkunasta laiä
lo sisään. Puoli tuntia niyö_
s o i t e t t im asimnon ovikelloa ja
vaaleatukkainen poikanen sanoi
teliaasti talon rouvalle:
— isä tulee heti laittamaan
neen ikkunaruudun.
A i v a n elkein. Portaassa todeili
kin mies mukanaan uusi ik
tu. P o i k a sai pallonsa takaisin Jj
ni. Saatuaan ikkunaruudun
leen mies sanoi:
—^ No n i i n , nyt ei puutu muuu
se maksu.
— Mutta, sammalsi rouva i
tyneenä,: .eikös se ollut teidän p
ne? : .
-r- E l ollut, mutta ettekös te o'-
sen iMjan äiti?
— Monstrositetti tarkoittaa
kiunmallista muodostumaa.
V m J J E N V U O D E N TAPPIOT
Ä s k e t t ä i n ilmoitettiin, että "
e i ole jatkanut Canadan v i '
sopimasta, jonka johdosta
bertan maakuntajohtaja Ben S
o n todennnt, e t t ä "Yhdysvallat
i v a t Canadan pois BntanniaB
m a r k k i n o i l t a koska YhdysdL
m ä ä r ä ä v ä asema kansainvälis*»
n ä s o p t a i n k s c n snhteen". Haa
myöskhi, ettei Britanniallastn
m i n knin Canadan halHtn:--
ole aikomusta korvata fennarö»
t ä -viiden vuoden tappioita, joa»
m a r i i kärsivät kun Canadan-myi
farmarien vehnää Bnua=
Ie markkinahintojen.
ja me
Jos katsotaan asioita puhtaasti kaupalliselta kannalta — tai vaik­kapa
pääasiassa Suomen kansan parhaitten etujen pohjalta, n i i n jokai­sen
puolueettomankin ihmisen täytv-y myöntää, että viideksi vuodeksi
ylläkuvatussa hengessä allekirjoitettu kauppasopimus Suomen ja Xeu-vostoliiton
välillä oli erittäin lämpimästi tervehdittävä toimenpide. Se
auttaa luonnollisesti molempia asiapuolia, mutta slihteellisesti pu­huen
paljon enemmän Suomen kansaa, joka historian nyk\n-aiheessa ei
saisi yllämainittuja tuotteitaan kaupaksi mihinkään kapitalistimaihin.
Lyhyesti sanoen, se huojentaa paljon Suorhen työttönnystilannetta.
Tämän lisäksi tällainen pitkäaikainen kauppasopimus lähentää ja l u ­jittaa
Suomen ja Neu\'qstoliiton välisiä ystävällisiä suhteita ja siten
osaltaan helpoittaa kansainvälisestikin jännittj-nvltä tilannetta.
Kaiken kaikkiaan meistä tuntuu, että Suomen ja Xeirvostoliiton vä­lillä
nyt allekirjoitettu pitkäaikainen kauppasopimus on tärkeä^^dis-;
t>-saskel, mitä tervehditään Suomen kansanjoukkojen keskuudessa
suurella tyydytyksellä ja kaiken kukkuraksi lisääntviässä määrässä
siten ajan kuluessa.
Suomesta saapuneet uutistiedot
t i e t ä v ä t kertoa, e t t ä S.'VK:n johto on
p ä ä t t ä n y t erota Ammattiunioiden
M a a i l m a n l i i t o s t a .
Jos vanhat m e r k i t p i t ä v ä t p a i k k a n ­sa,
t ä t ä s u m u t u s p ä ä t ö s t ä seuraa toi­nen,
ehdotus m a r s h a l l o i t u u n kansain­v
ä l i s e e n l i i t t y m i s e k s i.
J a kun k a i k e n t ä m ä n perusteella
e p ä i l e m ä t t ä y r i t e t ä ä n t ä k ä l ä i s i l l e k in
maanmiehillemme syöttää .vah\'an-l
a i s t a p a j u k ö y t t ä ä , n i i n m e i d ä n sie­t
ä ä palauttaa mieliimige j o i t a k i n k o ­t
o i s i a totuuksia.
M a r s h a l l o i d im k a n s a m v ä l i s e n Joh­tajat
s e U t t ä v ä t olevansa l i u n i v a l k e i ta
kaikesta diktatuiurin s j r n n l s t ä Ja sik­s
i he k i e l t ä y t y v ä t toimimasta " t o t a l i ­taariseksi"
sanomassaan A m m a t t i u n i ­oiden
M a a i l m a n l i i t o s s a . Näin "teo­riassa".
M u t t a kun; C I O : n j a B r i t a n ­n
i a n Teollisuusuniokongressin « d u s -
t a j a t k ä v e l i v ä t pois A M L : n j o h t o i i m -
nasta, n i i n mr. M u r r a y j a kump. te­k
i v ä t siten : j ä s e n i s t ö n s ä lupaa kysy-m
ä t t ä . V • •
K u n C a n a d i a n Congress of L a b cr
seurasi orjamaisen nöyrästi, Philip
M u r r a y n m ä ä r ä y k s i ä Ja erosi myös
A M L : s t a , . n i i n s i i n ä k ä ä n ei t a r v i t tu
m i t ä ä n jäsenistön p ä ä t ö s t ä , sillä
C C L ; n super-duper-demokraattlset
sosdemjohtajat erosivat myös " o m i l ­l
a valtuuksillaan".
Nyt ovat s i t t e n S A K : n k i n johtajat
l i i t t y n e e t t-ähän ylidemokraattlsten
miesten " t o t a h t ä r i s m i v a s t a i s e e n " po­rukkaan.
M u t t a e n t ä sitten, se I<ontoossa p e ­r
u s t e t tu marshaUoltu k a n s a i n v ä l i ­nen?
K u n ei o l e h e n k i l ö k o h t a i s t a timte-musta
asiasta, n i i n lainaamme A M L : n
k u u k a u s i J t i l k a i s i ^ t a T . P . Mc"Whin-n
i e n a r t i k k e l i s t a mehukkaimmat k o h ­dat.
M c W h i n n i e n a r t i k k e l i n otsikko­na
oli " A m e r i k a n valtiodepartmentti
ostaa itselleen fcansainvälisCT" ja sen
a l l a v i i t a t t i i n siihen tosiasiaan, e t tä
Y h d y s v a l t a i n v a l ö o d e p a r t i n e n t l n n e ­l
i v u o t i n e n kampanja työväen k a n ­s
a i n v ä l i s t ä y h t e i s t y ö t ä vastaan Johti
joiduk. 9 p n ä 1949 s i i h e n , e t t ä L o n -
tooisa perustettiin n.s. '•Vapaiden u n i.
ö i d e n k a n s a i n v ä l i n e n " j a s i t t e n « a n o ­t
a a n ( e n g l a n n i n k i e l i s e s t ä teicstlstä
suomennettu) mm. seuraavaa:
" . . . I ä t ä taustaa vasten katsottu­na
ei ollut h ä m m ä s t y t t ä v ä ä n ä h d ä,
e t t ä u n i o j ä r j e s t ö j e n edustajina (yllä­mainitussa
Lontoon kokouksessa) o l i
kummaUlsia y k s i l ö i t ä . M i l t e i m i k ä t a ­hansa
r y h m ä , joka lisäsi j ä s e n i s t ön
m ä ä r ä ä , oli l ä m p h n ä s t i tervetullut
"EMm. B r a z i l i a a edusti kuusi n.s.
t e o l l i s u u ^ u n l ö a . joiden j ä s e n y y d e s sä
on p a p e r i l l a S^i m i l j c ö n a a t y ö l ä i s t ä.
B r a z i l i a s s a on I d i i t e n k i n i t s e n ä i n en
t y ö v ä e n l i i k e lakkautettu, j a ne mie­het
Joiden m u k a p i t i Lontoossa edus­t
a m a n B r a z l l l a n t y ö l ä i s i ä . oUvat hie­noja
k ä n g s t e r e i t ä , j o t k a olivat saaneet
h a l l i t u k s e l t a valtuudet k e r ä t ä osan
v a l t i o n veroista, v ä h e n t ä m ä l l ä työ­l
ä i s t e n palkoista 'ammattiuniomak-s
u f . . ' '
" S a a p u v i l l a oli m y ö s s a l a p e r ä i n en
J ä r j e s t ö . Jota s a n o t t i i n ' K i i n a n T y ö -
v ä e n l h t o k s i ' . Kukaan, eipä edes sen
kolme edustajaa t i e t ä n y t k e t ä k.o.
J ä r j e s t ö a l u s t a a.
" K e n r a a l i Douglas M c A r t h u r i n a r ­mosta
J a p a n i o l i e n s i m m ä i n e n kerta
sQdaii_ j ä l k e e n edustettuna kansam-v
ä l i s e s s ä tokouksessa. ja s i t ä . edusti
r y h m ä ' h y v i ä poikia', j o t k a ilmeisesti
olivat suunnattomasti k i i n t y n e i tä
a s i a a n j a p ä ä t t ä v ä i s i ä s i l t ä , e t t e i v ät
he puhu e i v ä t k ä tee m i t ä ä n , s e l l a i s ta
m i k ä vaikeuttaisi h e i d ä n kotiinpaluu­t
a a n . T ä s s ä he o i m i s t n i v a t k i n h y v in
ä ä n e t t ö m i n ä JLstuen k o k o kokouksen
a j a n s a m a l l a k u n M c A r t h u r i n edusta­j
a mr. B o l i z r t Ames s e u r a a h e i tä
k a i k k i a l l a v a r j o n tavoin, j o t t e i m i t ä än
lipsahdusta tulisL
••Irania, missä TealUsuur'
keskusneuvosto on lakkauteta?
keskussihteeri Reza Bousia la
oUeena tuomittu kuolemsan. 0:1
tettuna valheellisten umoms*2
m ä n toimesta jenka päämidu
K h c s r ow Hedayt. N-iyttää ^'-a-t
ä m ä yksilö on vaihtanut U
I r a m n valtion rauutien ylei-"'
v i r a s t a Iranin valtion teo'
den yleisjohtajan toimeen
" K r e i k a n edustajiston
oU P . M a k r i s , joka Metaxaaa
tuurin- aikana nimitettiin
teolUsuusneuvoston P''
I L O : n «International Laöi*
konlerenssissa v. l946.työT2e3
j a t vastustivat' liänta ff^
s i l l ä perusteella, ettei hän ona^
Unen unionistinen edustaja - -
• r a s s ä on lyhyt luettelo
t a i n valUodeparunentia r a i *^
vohnilla marshalioidunkaisa-.
johtajista.
Jos heidän rinnallaan
den historioitsijat Bain:Ke«i
kin "Ison Väinön" l-iotettt^
kawjaleista. se on tie*.enkin
r a . Jonka suomalaiset t ? ^
neinmta t a i myöhemmin
nemmi» un ^ 3 ^—
s e l v i l l e p ä ä s t y ä ä n puisdisM™
M u t t a älkäämme her»3
a n t a k o y h d e n k ä ä n täkäQöS^
miehemme joutua maJsbaUffiä»
s a h i v ä l i s e n petoksen
säkoora*