Vapaus, May 23, 1950

              Sivu 4 Tiistaina, toukok. 23 p. ~ Tuesday, May 23
V
TYPE A S10.65
C paunaa kahvia
5 paunatt valk.. nfeiä
2 paKtlia. kuivattuja
Jifdclrniä
1 paiina kuiv. luumuja
I'_ un"- ia karifrclia
Kokonaispaino id paunaa
SALin
Ijdhjapakettien
Hinnat alennettu
Lähettäkää
LAHJAPAKETTI
sukulaisillenne
ja ysiäyillenne
TYPE B S7.S0
4 p«iunaa kahvia
2 paunaa valkTJistii
1 pakotti kuivattuja
h«ir:!mla
1 paunri kuiv. luumuja
1 Vi uiiiisia kantelia
Kokonui.<{pafno 11 paunaa
TYPECS8.05
C I*A13NAA KAnVIA
Kokonaispaino 10 paunaa
Sisältö ja hinnat
voivat muuttua.
Valittavana kolme paket­tia
sisältäen niukasti saa­ta
via tavaroita ja hedel­miä.
Hinlaan sisältyy
Suomen iuli. Meillä on
s u u r i n amerikkalainen
pakellipalvelu/ ioka voi
tarjota tämän edun . . .
Nopea lähetys "Gripshol-missa",
"Stockholmissa"
tai SALin nopeis,sa rahti-laii'oissa
- . ,
Viivytyksetön perilletoi-mitus
. . .Parhaita ruo^
kata varoita , . . Asiantun­temuksella
pakattuja . . .
Ruotsin Amerikan Linja
takaa laadun ja perille
tulon , . . Ihanteellinen
lahja syntymäpäiviä, häi­tä,
juhlia ja viiosipäiviä
varten.
Malkiistakaä Suomeen .syfc^yllä uudenaikaistetussa "Grlp.shol-mi'
sft' tai nopeassa "Stockholmissa". Nauttikaa niitten lep-pci
«a.sta niukavuude-sta, herkullisesta ruuasta ja erinomaisesta
palveluksesta.
r l i ' '
Tilatltaa pakcttlnne TANAAN lähimmiiltä astatoiehelUi tai
1253 Phillips Square Montreal 2, Que.
"Stockholm" toi 8
matkustajaa Canadaan
New Vork, — Niiden 2C2 niatkusta-
Jan joukossa, jotka saapuvat Ruotsin
AmertKan Linjan "Stoc/.holmlssa"
toukoxuuij 24 pniiNeAV Yorkiin, on
35 henkilöä Suomesta, Seuraavien
nmtka jatkuu Cnnadaan; .
Urho KallionpiiU, Kalle. Fanny ja
Sinikka Raulakaneus. Paavo, Kyllik­ki
Ja Kalervo Vainio matku-stavat
Sudburyvu Ja Toivo Inkinen Toron­toon.
Suomen valtion velka
alentiintit
Ilelitinki. — (S-S) Valtionvelka on.
verrattuna maaliskuun tarkistettui­hin
tietoihin, huhtikuun kuluessa
alentunut 2.3 miljardia markkaa. U l -
komairien velka ori viime kuun aikana
py.synyt ennallaan, mutta kotimainen
sitävastoin alentunut mainitulla
summalla.' Huhtikuun päättyessä val­tionvelka
oli kaikkiaan 138.3 miljardia
markkaa, mtstä määrästä; 64.3 miljar­dia
markkaa ulkomaista j a 74 miljar­dia
markkaa kotimaista velkaa.
Ui
"ii'
a D
mm
i 1.
ON SLMESTYNYT PAINOSTA
HINTA 50c
Vapmi.s Publi.shlnt: Co. Ltd :n tavanmukainen kevätjulkaisu on
ilmoaynyt tajus tiinakln kcviiänii hyvin aLstikkaana ja hyvä.si.sältöl-s?
na. Huoiiniatla kohonneista kustannuksista on sen hinta pidetty
samana kuin "Jculu 194.0", :
•Kovat 1950" kilsiilää huomattavan paljon kaunokirjallista luet­tavaa,
runoja j a hyvin ajankohtaisia kuvia. Kaikki .sen kertomukset
o\.u i . i t t a i n mielenkiintoisia jn huolella valittuja.
Seuraavas-sa on'tämiln julkaisun .slsältolucttelo:
VAI»l»l)-INTEK.MEZZO V. 1943. kuuluisan tshekkiläisen sano-malchtihilfhon
Julius Futsikin vankilassa kirjoittama mleliihpainuva
vappumuistclnia.
K.\!IVIPAN.Vi;,L:t.slun, tunnetun kynäilijänune erittäin hieno
ja mielenkiintoinen kertomus — kahvipannusta.
FHKDKUIC CHOPIN, lylv>t tutkielma kuului.san puolalaisen sä­veltäjän
elämiisiiu . .
KOMENTAJAN SOTAT.\ITO. Suomen nuoremman polven yhden
tuimcttinnman edustajan. Pentti Haanpään eloisa kertomus eräästä
Buouien .sodan "urhosta".
PEASns-PAKINOO. huvittava murrejutti}.
AA.MIAINEN. W.Somerseit Maughamin hieno tarina.
s»OirTO.NIEKKA. Anton Tshehovin yksi kuolemattomista ker-toniuksi.
sta.
T l i l LENHALTIJANA. niitlenkiintoinen kertomus merimiehenä
oloHtH craiin dollarikuninkaan huvipurressa.
CANADAN Si:OMAL.\lSISTAEAR.MAREISTA. Canadan Suo-nuilaisten
Arkj.stohhoitaja II. S U L T n tilastoihin perustuva katsaus.
ME.STAKi:iIO<>KI JA KUOKI. Sakari Piilsipi huvittava kerto­mus
kahiitsta rnti.s.ijan me.starista. joilla oli eri metkuja.
N l ; K K E . erittäin hieno jtt syvällinen kertomu.s tytöstä, joka
tun."5i oriiistavaiusa koko maailman, omistae.s.saan lapsen.
PEKIIEENI ON IIVVIN KOY.HA. John Rublowskyn kirjoittama
mainio kuvau.s siirtolaisperheen elämästä ja taisteluista.
TOSSAVAISEN K E K K E R I T , nimimerkki Sohvin pirteä kerjo-mu-
s suku.sokkereistä, ,
S ATEENA'AHJOSTA, juttu sateenvarjosta, sen kehityksestfi a l -
kuix:raislmmä-stä muodostaan saakka.
V E s t V I C K S E L L E , niainio kuvaus noususta kuuluisan tulivuoren
huipulle.
PEILI, hieno turmoni.ilainen kertomus.
.MTT.VM.VTON l H a u s V i i L \ A J A , Kaapro Jääskeläisen erikoi­nen
hvva kertomus yhdestä elämän murjomasta Uimisesta.
t'IiKr. Syvällinen kertomus herkästä Ihmisestä, jontoi^sota
turmeli.
Pl T T T C V A KENGAS. \Vilfrid Le Crosin, tunnetun tiedemiehen
K U . n . s huom.ittavasta ihmi-skunnan ongelmaa käsittävästä löj'döstä.
JAEOSIKCINEN TYTTÖ. Akadi Avert.shenkon satiurinen Juttu.
Kl.'0Lt;5IA J.\ RENKI, kuvaus rengin sairaudesta ja mielialoista.
.N.xMvAVCODEN .^AMT. kuvaus Suomen suurista katovuosista.
VOITTI, mielenkiintoinen kuvaus erään pikku pojan
"Ktvä! 19r>0" postitetaan tänään pitejnpimatkaisille aslamlehille
i l Ihhip.iiKkakuniuUesitä mukaa kuin julkaisu valmistuu lähipäivinä.
"Kevät li».")Cr tarjoaa todella hyvää ja mielenkiintoista luettavaa,
kut ' \. clev.i sisanysluettelo asoittaa. Niiltä paikkakunnilta. Joilla
el Cl? .T.s!;-.inic.'iiit:Jinv. keholtamme lähettämään tilaukset suoraan
o.scitii'clia; • • .
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
' Box 69 Sudbiiry, Ont.
Farfflareilla suuria menetyks»
Manitpban tulvien johdosta
12 kuukautta vuo-
Red Rl verin tulva ön ajanitt; pois
kotoaan lähea 100,000 ihmistS; Jotka
ovat hajaantuneet hyvlncn canada-lalsten
holviin eri puolille tn^ta.
Vuonna 1948 ollut B C : n tulva maksoi
rahas-sa noin $19 miij.. mutta jäänee
kauaksi jälelle tämän tulvan hinnas­ta,
sillä nyt jo arvioidaan (mitään
pätevää arvioa ei ole), että Mariitoban
tulvan rahallinen hinta nousee 50—
100 miljoonaan dollariin.
Tulva on aiheuttanut suurta tuhoa
Canadan . Vanhlminalla farmialueella
Ja se on säälimättä tappanut farmi-karjaa,
eikä vieläkään ole menetyk-sLstä
pää.sty.
Miehet, naLset ja lapsetkin ovat
ponnistelleet yötä Ja päivää tulvave­den
torJumUek-si ja rakentaneet suu­ria
patoja tavallisen kansan toimin­nallisuuden
Inmnlame;r^Bcsi. Polilt-tUteri
sankarien a s e m i ^ siellä on ta­vallisia
Ihmisiä, jotka ovat tehneet
väsymättä työtä'— Ihmisiä, j o t ^ kuu-kaiisia
sitten tiesivät, että tulvat ovat
uhkaamassa,
Red Rhrerin tulva sai alkunsa Min­nesotan
kukkulain Ja Dakotan cnnä-tysmääräisestä
lumesta. Tulvat te-
Idvät ensin tuhoaan Yhdysvaltain
puolella, ennenkuin ne levisivät E -
mersonlln jne.
Samoin kuin Winnipeglssäkin, ta-j
valllset farmi-ihmiset ryhtyivät pa­tojen
rakentamiseen Ja muihin varo­toimenpiteisiin
jö katian enneiUcuin
\ hallItusviranomai.?et tekivät mitään.
Teuraskarjan hinnat
Torontossa
Teura.skarJan hinnat kohosivat ku­luneen
viikon aikana $1 sataa paunaa
kohti ja sikojen hinnat vieläkin enem­män
eli $1—$1.25 sadalta paunalta.
Viikon lopulla saatiin keskikokoi­sista
nuorhta sonneista $27.25 sadalta
paunalta Ja kev'yeistä sonnlmnlllkois-ta
saatiin $28—$26.25 sadalta paimal-ta.
Vasikoita myytiin $28—$29 sata
paunaa.Ja Grade A sioista saaliin $29
sadalta paunalta.
Hevonen pilasi
koko homman
Bismarck, N, D. — Coloradolainen sa­nomalehtimies
R. W. Fenwick saapui
Blsmarckiin viedäkseen kutsukirjeen
Pohjois-Dakotan kuvernöörUIe Fred
Aandahlille, jossa tätä pyydettiin saa­pumaan
Denverin Post-lehden uuden
rakennuicsen vihkiäisjuhlaan. Pen-wlck
alkoi ratsastaa ylös ^altlotalon
ulkoportaita coloradolalseen tapaan,
ojentaakseen kirjeen kuvernöörille
suurin juhlallisuuksin. Valokuvaajat­kin
olivat palkalla, mutta Penwlckih
hevonen päätti viime hetkellä, että
Dakotan rapakossa on mukava pieh­taroida,
ja Penwick sai nousta valtio-talon
eteiselle omin volmihsa, sillä
housut olisivat muutoin tahraintu-neet.
Kananmunien hinnat
Torontossa
Maaseudun välittäjille 'maksettiin
Torontoon tuotvma laJlteUalstii ka­nanmunista
seuraavat hinnat:
Grade A isot38l2—39«i senttiä tusi­na,
Grade A keskikokoiset 37Vi—38.
Grade A pulletit 35, Grade B 34 ja
Grade C 32 senttiä tusina.
Tukkukauppojen hinnat irählttäis-myyJUle
olivat:
Grade A isot 42—42, Grade A kes­kikokoiset
40—41, Grade A pulleut 39,
Grade B 38 Ja Grade C 35 senttiä tu­sina.
Maaseudun väki
saa maksaa enemmän
sähkölaskuja
Maaseutujen sähkömaksut nouse­vat
$1.14 kuukaudessa Ontarion
useimmille maaseutuasukkallle.
Tämä tarkoittaa, että Ontario Hy­dro
Commission saa lähes $2,000,000
lisätuloja — farmlväestön köyhtymi­sen
kustannuk.sella.
Liian suuri annos
lannoitusainetta
Jos maahan pannaan liian paljon
lannoitusainetta, saattaa se vähentää
perunasatoa, sanotaan New Jerseyn
maataiousviraston lausunnossa. Ko­keilut
ovat osoittaneet, että kun maa­han
pantiin 2,000 paunaa lannoketta
eekkerille saatiin siitä parempi sato
kuin maasta, johon pantiin 3,000 pau­naa
lannoketta. Mistä tämä johtui?
Kesä oli kovin kuiva. Joten raskas
lannokemäärä. Joka keskitettiin sie-menpeVunan
lähettyville, todellisuu­dessa
poltti siementä Ja johti satovä-hcnnykseen.
Jos sadetta olisi saatu
normaalisestl, el sellaista olisi tapah­tunut.
Puhdas kanalaidun
vähentää tauteja
Useimmat siipikarjan kasvattajat
puhdistavat hyvin brooderinsa ennen
kananpolkalsten tuloa Ja samoin mu-nimishuoneet
ennenkuin nuoret kanat
slhretään niihin. Alberton hallituk­sen
maatalousosaston edustaja K. G.
E. .Wade välttää kuitenkin, että'lilan
monet farmarit menettelevät vielä
vanhojen tottumusten mukaisesti Ja
antavat kanojen: kuljeskella pitkin
farmlpihaa.
Kanat pitäisi panna joka vuosi piuh-taälle
laitumelle, kanahäkkiin Vten,
että laidunalue tulee 3-*uosijärjestel-inän
alaiseksi. ' Vieläkään ei ole liian
myöhäistä tällaiselle sijunnitelmalle
tänä vuonna. Jos kasvullisuiitenai käy­tetään
kauraa. Jos aiotaan kylvää
kanalaltumelle bromea, alfalfaseosta
tai jotakin muuta monivuotista ^ s v i a ,
silloin on -valmistelut tehtävä' vuotta
{likaisemmin.
Kasvavia kanoja uhkaa monenlaiset
taudit, mutta hyvin kuivattu (ojitet­tu)
ja puhdas laidunalue on miltei
täydellisenä takeena siitä, että syksyyn
mennessä saadaan kasvatetuksi tauti­vapaita
kanoja.
Kaksi kanatautla (pullorum Ja levi-korls
complex) ovat sellaisia, ettei nii­tä
voida välttää hyvän ja puhtaan
laitumen avulla, mutta näitä tauteja
voidaan välttää siten, että haudotta­vaksi
tuottavat kanaparv^et pannaan
verikokeen alaisiksi.
Uusia Ja mielenkiintoisia laidunmal-leja
oh valmistettu Uuden Englannin
maitofarmareille. Kaikki ne tähtäävät
maidon tuotantokustarmuksien vä­hentämiseen.
Asiantimtijain selos­tuksen
mukaan 'kustannuksia voidaan
vähentää ainakin yhdellä prosentilla
laidunmaiden parantamisen Ja talvi-ruoktonah
parantami*en avulla.
Uudet laidiinmallit ovat edistäneet |
sangen suuressa määrässä Uuden
Englannin Iai«fimohjeitiJaa ja kilpai­lua,
Jbkai ön nyt menossa kolmatta
vuotta. V. 1949 otti yhteensä' 2,761
farmaria siihen osaa.
Kaksitoista kuukautta vihreätä ruo­hoa
karjalle, on suomalaissyntyisen
farmarin 'Weikkb Holopaisen pyrki­myksenä
Hubbarstonlssa, Mass. Hän
toimii äskettäin perustetun Massachu­setts
Green Pasture Clubin president­tinä;-
•
Kahdentoista kuukauden ohjelma
saattaa tuntua mahdottomalta, sa­noo
Holopainen, mutta tosiseikat o-solttavat,
että maltofarniarl voi ja hä­nen
täytyy varata vilireätä rehtiä kar­jalle
läpi vuoden voidakseen saada
maitotuotannon tehokkaaksi.
"ileillä Uudessa Englannissa on
ihanteelliset säästihteet ruohon kas­vattamista
varten, mutta el sen kor­jaamiseen
heinän muodossa. Lämmin
kostea sää varhjain keväällä sekä sen
lisäksi lanta ja lannoltusalneet saavat
ruohon kasvamaan nopeammin kuin
mitä karja völ kuluttaa. Ykslnkertai^
nen vastaus tähän oh se, että^^ farmari
säästää tämän ruohon talveksi pane­malla
sen sailoon.
Mr. Holopainen uskoo, että maasai-lo,
sellainen. Joka kaivetaan maahan,
on tärkeä osa tästä uudesta laldun-malllsta,
Jota parhaillaan kehitetään.
Hän sanco: "Minulle se ori ollut vas­taus
12 kuukautta vuodessa vihreätä
ruohoa ohjelmaan ja uskon sen olevan
vastaus muillekin pienille karjafar-marellle."
Mainelainen Beverly Rand on far­mari.
Joka myöskin lujasti uskoo maa-säiloon.
Mutta hän käyttää siinä her.
neenvarsia. Hänellä tämä sailo ei ole
maasallo sanan täydessä merkitykses­sä,
sillä hän on valmistanut sallpnsa
navettaan ja peittänyt sen katolla.
Mr. R:and kasvattaa herneitä sivutoi­menaan.
: Holopaisella on säilössään erikoisesti
valmistettu useista osista tehty katto,
joka estää lumen pääsemästä sailoon.
I Myöhäinen kevät
väherilaä" vehnän
kylvöalaa
Liittovaltion maatalousdepartmen-tin
tilastot viittaavat siihen, etfä myö­häisen
kevään takia kylvetään aavik-komaakunnissa
suunniteltua määrää
vähemmän vehnää ja enemmän oh­raa
ja pellavaa.
Näistä, toukok. 9. pnä julkaistuista
tiedoista ihnenee myös, että kylvötyöt
ovat paljon nonriaalist^ myöheriamäs-sä.
Saskatchewanissa Ja Albertossa
uskotaan kylvötöiden päässeen täy­teen
vauhtiin toukokuun 13 p : n tie­noissa,
mutta Manitobassa ei liika-kosteuden
Vuoksi ole kylyöijä saatu
täjrteen käyntiin ennenkuin viime vii­kon
lopulla. ,
Kasvimaa^:
Ellette kj^tänyt kasvimaatanne vii­me
syksjmä./riiin odottaiaa kimnes
maa on fiaubkkaiami.ikurinossa ennen­kuin
kynnätte spn keväällä.
Jos eläinlantaa käytetään keväällä
ennen maan kyntämistä, niin katso­kaa,
että se on hyvin palanutta. Pan­kaa
lantaa noin:500 päimaä 20x50 Ja­lan
suuruiselle iriaia-alalle. K u n lanta
cn levitetty, käyttäkää sen lisänä 10
pauhaa 20 pros. fosfaattia ja sen jäl­keen
kyntäkää maa. Kymämisen ja
karhimisen jälkeen levittäkää 10-6-4
lannoketta noin 15 paunaa jokaista
20x50 jalan kokoista maapalaa kohti,
Karhimlsen avulla; tämä lanonltusaine
menee noin 3 tai 4 tuumaa paksim
multakerroksen kanssa sekaisin. Jos
käytätte 4-12-4 lannoketta. niin pah­kaa
sitä 20 paunaa edellämalnitim ko^
koiseen maapalaan.
Jonkinlaisia todistuksia oh olemas*
sa siitä, että mustanmullari maassa
kasvaville kasviksille tulee antaa lan-nokkeita,
jotka sisältävät enemmän
fyppeä. Kylmän ja kostean kevään a i ­kana
tjTJpi irroittautuu maasta siinä
määrin, että varhain istutetut kasvit
alkavat osoittaa typen puutetta. Typ­peä
voidaaSi l^ätä maahan levittämäl­lä
sitä pitkin rivejä kasvien viereen.
Nopeasti kasvavat kasvit kuten salaadl
ja pinaatti tarvitsevat typpeä Ja sel­laiselle
kuin selleri voi antaa runsaim­man
annoksen.'
Monet kasviviljelijät ovat ottaneet
tavaksi antaa kasveille sivulannoklreen
— typpiiannoketta levitetään kasvl-rlvien
viereen. Tavallisesti ei ole vii­sasta-
käyttää enempää kuin 200 pau­naa
eekkeriä kohti yhdellä kertaa.
Tätä : seikkaa, . oh pidettävä silmällä
ryhdyttäessä sivulannoittamaan pien.
tä kasvimaata. Muutamalla paimalla
voi lannoittaa melkoisen alueen. Voi
käyttää joko sulfate of ammonia. nlt-rate
of soda täi ammonium nitrate
lonnokkeita.
—•Joka sekuntti vuodessa Canadan
paperimyllyt tuottavat $23 arvosta'pa­perimassaa
ja paperia.
Stipcsndejä opiskelua
varten Amerikassa
Helsinki. — (S-S) — Akateemisten
naisten liiton syksyllä haettaviksi j u ­listamista
stipendeistä, jolta Kansain­välinen
Akateemisten Naisten Liitto
jalcaa, on; kolme Suomen Akateemis­ten
Naisten Liltch Jäsentä päässyt
osalliseksi. Maisteri Tellervo Keihä-nen,
hammaslääkäri Pirkko Tarjanne
Ja maisteri Rauha KäUl ovat saaneet
kukin American International
Grants-apurahan opiskelua varten a-merikkalaisessa
yliopistossa lukuvuon­na
1950—51.
Onnea ja menestystä
Farmeilla enemmän
lainoja v. 1949
Vuonna 1949 Canadan 44.775 farma­ria
lainasi '•Parm Improvement
Loans" lain perusteella $45.8719,080, eli
56 prosenttia enemmän kuin edellise­nä
\-uonna, ostaakseen farmlkonelta
Ja trokeja sekä karjaa, farmlraken-nuksla
ja -välineitä, ja ralvatakseen
uutismaata. Vuoden 1945 jälkeen far­marit
ovat • yllämainitun lain penis-teella
tehneet kaikkiaan 114,993 yksi­tyistä
lainaa ja he ovat yhteenlaskien
ottaneet yli sata miljoonaa dollaria
näitä hallituksen takuulla annettavia
lainoja.
Kuten aikaisempinakin vuosina,
suurin osa häistä lainoista, 88 prosent­tia,
otettän farmikonelston, trakto­rien,
combinlen Ja trokien ostamista
varten. Y l i 86 prosenttia kalkista far-mllalnolsta
tehtiin aavlkkomaakun-nlssa.
missä spesialisoitua farmausta
rohkaistaan.
Rakennustarkoituksia varten lainat­tiin
yli $2.000.000. $804,000 lainattiin
karjakannan parantamista varten.
Maanraivausta varten lainatuilla va­roilla
puhdistettiin Ja raivattiin
266,902 cekkerinaläa uutta maata.
—Teelehtlä ei noukita pois pen­saasta
emienkuln pensas on viisi \-uoi-ta
vanha.
heidän miessa kodissaan
toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät:
sulo WaUi
Siiri ja John Illll
Diana, Vieno ja George
Mhishull
Arvo Mäki ja perhe
Toby Swan
Eila. Sigrid ja J . Pohjonen
Leens ja Armas Virtanen
Taimi ja Urho Pykälä
E . . Anna ja Oscar Lehto
Harry Laakso
Lydia ja Wm. Niemi
Alma ja Einar Aittola
Teddy Faires
Siiri ja Walter V h ^ n en
Martta Ja Vilho Leskinen
MSr; Ja xtas. James Salonius
Bobby, Eva ja Aug. Laitinen
KIITOS
Täten tahdomme lausua kauniit kiitokset teille toronto-lalslUe
isännille ja emännille, kun niin suurella joukolla
kävitte meitä ylä ttämässä uudessa kodissamme toukokuun
13 p:nä.
Kiitos kauniista kahvipöydästä, jonka Järjestitte ja myös
suturesta rahalahjasta. Erikoinen kiitos mr. ja xmrs. Aug.
Laitiselle sekä nu:. ja m r s . O . Lehdolle yllätyksen alkuun­panijoille.
Kiitos myös illan emännille ahkeruudestaan.
Kiitos myös nlUle, jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät
voineet saapua.
Tämä kaunis ja suiiri yllätys tulee säilymään mielessäm­me
aina.
Teltö kaikkia kiittäen
-\XXE ja WALTTER W.\LLI
Lake AVilcox Ontario
Huutokauppailmöitus
vuodelta 1849
Seuraava .ori jäljennös huutokaup-pailmoituksesta,
joka julkaistun ken­tuckylaisessa
lehdessä V. 1849. Eipä
taideta enää'nämä päivinä huutokau­poissa
kaupitella sellaisia tavaroita
kuin 100 vuotta sitten. Ilmoitus kuu­luu:
" K u n olen myynyt farmini ja läh­den
härkävaljäkblla Oregonin territo-riin,
tarjoan myytäväksi maalisk. 1
päivänä kaiken seuraavan persoonal­lisen
omaisuuteni:
"Kaikki häkärvaljakkoni, lukuunot­tamatta
kahta, Buck ja Ben, Tom ja
Jerry; 2 lypsylehmää, harmaa tam­ma
varsa, 1 härkien ies, 2 härkä-vankkuria,
yksi.koornivältti multalau-toineen,
1.500 kappaletta 10 jalan a i ­daksia.
160 gallonan saippua kattila, 85
Bokerikaukaloa, jotka on tehty valkoi-^
sesta saarnipuusta; 10 gallonaa vaah­terasiirappia,
kaksi rukkia. 30 paunaa
lampäanrasvaa, yhdet suuret Jerry
Wilsonin valmistamat kangaspuut, 200
paalua, 100 tyhjää tynnyriä, yksi 32
gallonan tynnyri Johnson Miller whis-kiä,
7 vuoden' vanhaa 20 gallonaa
omenabrandia, 140 gallonan kupari­nen
viinapolttimo, tammen parkilla
parkittua nahkfa, 10 kalastuskoukkua,
3 kehtoa, viika^^fteita, tusina puisia ta­likkoa,
yksi 32 kaliberin pyssyi kuii-lien
valulaite ja ruutisarvi, pyssy Ben
Millerin tekemä^ 50 gallonaa pehme­ää
saippuaa, hämmejä, bakonia ja
laardia; 6 kettukoir aa .kaikki pehmeä-suisia
paitsi yksi. v
Samalla myös myyn neekeriorjani
— 2 miesorjäai; jotka ovat 30-50 vuo­den
ikäisiä, kaksi poikaa, jotka ovat
12 ja 18 vuoden ikäisiä, kolme mulat-tinaista.
jotka ovat 30 ja 40 \-uoden
ikäisiä. Heidät myydään samalle
henkilölle, koska en halua heitä erolt-taa.
\ • ' . j
MjTntiehdot: käteismaksu tai nel- |
jän prosentin korko Bob McConnelin |
takaukseUa.Paikkani on 12 mailla;
etelään Versaillesista. Kentuckyssä.
McCoonin ferrytien arrella. Myynti
alkaa kello 8 aamulla. Runsaasti syö­tävää
Ja juotf jaa.
j . D. Mess, omistaja.
POHJOIS-ONTABIOLAISET HUOMATPA Ai
CSJm Timminfdn ia South Porcupinen vlid{«««*»_
Sekakuoro "Sointu"" ^
«Johtaja Riku Vuorimäki»
^ Toimeenpanee alueellamme kaksi
SOUTH PORCUPINESSA eSJ:n haalilla
SUNNUNTAINA, T K . 28 PÄIVÄNÄ
kello 8 illalla
TIMMINSISSA — CSJ:n haalilla
SUNNUNTAINA, KESÄKUUN 4 PÄnÄNi
kello 8 illalla
y Arvokas monipuolinen musiikklohjelmarjota-esitiäyär soittofcmH
. nais- ja sekakuoro, duetto- jä soololauluesityksiä. söittoeskv^
" pianolla ja viululla sekä meidän ulkopuoliset avustajamme.
Lopuk-sl esitetään kaunis 1-näytöksinen laulunäytelmä
K i r j . Ferdinand Gtunbert
HENKttöT:
EVA, nuori emäntä . . . . ..
J A A K KO
MARI . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
MARTTI . . . . . . . . . . . . . . ..
FRANKENKRANT . . . . ..
ULLA, ravintolan emäntä
ESITT.UM:
.. Laura Kusa
. Arvo.Vuai
Paulina Ahls^ea
. . : Kauko Viia
.. An-o Virkkalt
. Bertha KinEjm
T E R V E T U L O A !
Teitä kutsuu sekakuoro "Soinia".
Toronto. — Niiden edesvastuutto­mien
Juttujen vuoksi; joita on levi­tetty
Canterburyn dekaanuksen mak-^
sujen suhteen Canadan matkalla, de-kaahiis
Itse on julkaissut seuraavan
lausunnon:
" M i n o h huoleni maailman rau­han
sohleen on niin suori, että
niihälahjoiUn. omaa rahaani SO
puntaa'tämän matkan bnnlstuml-sen
hyväksL Lbpipnsnnnnaii mak­saa
Canaäan Bäuhankohgressl B r i ­tannian
Ranhan komitealie. Tä­män'
lisäksi inlhä olen knluneen
vuoden aikana maksahut oinat kn-loni
Maailman Ranliankomitean
kokouksiin osallistnessani, kerran
Roomassa ja toisen kerran Pari­sissa;
Niin menetellessäni ininä
uhrasin lomatnahdojllsuuteni vai­moni
ja lasteni kanssa. Minä os-kön
sen olleen tarpeellista sillä
rauhan iasia nousee kaikkien henki­lökohtaisten
aäaih . terveys- Ja
ajanvietekysymysten yläpuolelle."
Canadan Rauhankongressin pu­heenjohtaja
tri J . G . Endicott huor
mautti k.o. huhujen suhteen seuraa­vaa:
"Yleisön sietää saada tietää, et­tä
dekaänuksella oli Canadaan tul­lessa
vajaa kaksi puntaa, mitä enem-
Mattawan nuoret
tulevat esittä-fnään
kappaleen
.. Mattavva. — Nyt siis toukok.2j
lalla järjestävät nuoret iUanif
haalille. Siellä tulee olemaani,
osainen^ hauska englanninijt.
näytelmä "A Poor Maniedi;
Kappaleessa esiintyy seuraava; j
kilot: Peggy Gleeson, FeniadeBt ^
ger, Lillian Belanger. Rosellaki,] 'l
no Saari, Reino .Maki, ClementG
beault Ja Harold Kovisto. Myö^ •*
lauluja väliajoilla. Lopuksi soitta
caveh orkesteri taiissisoiton. L'jz
ta saadut tulot käytetään urhä
lineiden ostoon.
Menkäämme joukolla haalii
loin sillä se innostaa nuorisoa,
ovat tehneet paljon työtä saadäi
esityksen hyvin onnistumaan. HJ'
tolapuoli on hyvin järjestetty i:
Siis haalille 26 p. illalla. — M U I E
Ensimmäinen canadalainea!
rylaiva, nimellään AccommodJ:
rakennettiin v. 1809.
;, - r - Vaikka, maanviljelys on yis; •
tuotantoaloja niin ainoastaan li ,
enempi kuin 25 pros. maasta to
jelty.
pää hän ei saanut Englannisu; i
da tullessaan. ' Me olemme «
hänelle Canadassa muutaman dol^'
kulutusrahaa mitkä hän vasi
Canadalaisia Suomeen
NeW York.; * Ruotsin Amerikan
Linjan Gripiholm lähti täältä tJc.
10 pnä Gööteporiih mukanaan yli 900
matkustajaa, joista kaikkiaan 127 oli
matkalla Suomeen, jonne matkalla
olleiden oli myöskin canadalaisia.
Timminsistä olivat lähteneet mrs. A i ­no
Anja Kcrkpla, mrs. Martha Salo­ranta
ja HJ..Kuitimen. Aini Lydia
Salminen pii lähtenyt South Porcu-pinesta
ja Saimi Talpalus Torontos­ta.
Mrs. Korkolä ei ole käynyt l u o ­messa
20 vuoteen. Hänen kctipaikkan.
sa on Isokyrö. Martha Saloranta mat­kustaa
YUvieskaan ja Aini Salminen
Lapinlahdelle.. •
Mrs. Körkoia'ja mr. Kuitunen a i ­kovat
palata Canadaan syyskuussa.
JUURI ILAAESTYNYT!
Pillerin kokoinen mutta ajankohtainen kirjanen
| " W f f |
Kirj. W. Eklund .
Kustantanut Vapaus Publishing Co. Ltd.
32 sivua. Hinta 2 0 senltiä.
© Sisältää argumentteja, väitöksiä ja asiatietoja, m i ^ j ^ a ^ ^^
hanpuolustajat voivat käyttää ammukkema sodanliet^ji-nakkoluuloja
ja tietämättömyyttäkin vastaan. „..u,Tinuoli25i'
O Khrjasessa on yksityiskohtaiset tiedot Canadan J^]^^^;^]
jäin liikkeestä — eU sutä. miten me yksilöinä ja y b t e k^
parhaiten auttaa rauhan jaloa asiaa. •-M-rrpen 5»^^
e Se todistaa, että "kuten muutama vuosi sitten paat-y^^^
aikana oli asevolmUn Uittyminen korkem patrioottinen ^j^jcjs.
maassa) — tällä kertaa ja nykyisten vaarojen " ^ ^ ^ - . ^ » f i i -
korkeinta ja syvällismtä patrloottisuuttä on aktiivinen . C J " «
hanpuolustajäin riveissä". *'
Ostakaa tämä ajankohtainen kirjanen!
Levittäkää sitä naapureillenne!
Käyttäkää sitä ammukkeina rauhanaatteen nv\
Tätä kh-jasta on myytävänä paikkakuntanne asiinueb*^ I
voitte tilata suoraan liikkeestämme osoitteella: j
VAPAUS PUBLISHING CO. UD;,
BOX 69 ^ SUDBUHY.ONTitfn
i