Vapaus, September 3, 1949

              t. '
ttvu 2 Lauantaina, syysk. 3 p. — Saturday, Sept. 3
I i ii
mmm
iiliil
mm
B
i i i :
m
mmm..
.E-
114
SM;i,£i::^|;;?>iii-y .,:
Mi
mi
TUepbODCa: BoriXMi Office «•4aM.
EOltarM Ota» 4-4380. IAuM«ar
addre» Box 69, eaOtiaTf. Ozttazlo.
tabUsbed Nor. «tb 1917. Antbonr^l
M Moond daai nudl by tbe Post
Otflee DqMitment^ OtUwa. Pob-
Väbed tbzice w e ^ : Tuesdajr»,
IbnxidaTS and Baturdaya by Vapatu
FubUablng Campaar Ltd.. at lOO-ioa
Adverttifioe nte* npaa appllcatkai.
Traiulatlon £ree of diatge.
TELAUSBZZINAT:
Canadaasa: 1 vk. 6i)0 « kk. 3.25
3 kk. 2JX>
TbdysTallolsia: 1 rk. 7i)0 6 kk. 3.80
Rrinmena: 1 vk. 9.60 8 kk. 4.25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Työnpäivän johdosia lehtemme ei ilmesty ensi tiistaina.
Toisen maailmansodan 10-vuotismuisto
Viime torstaina t u l i kuluneeksi 10 vuotta siitä kun H i t l er
antoi, ilman sodanjulistusta, joukoilleen määräyksen hyökätä
Puolaan. Kolme päivää myöhemmin Suurbritannian ja Rans­ka
julisti sodan H i t l e r i n Sak.saa vastaan. Canada j u l i s t i sodan
Saksaa vastaan syyskuun 10 päivänä.
Varhain aamulla kesäkuun 22 päivänä 1941 hyökkäsi H i t ­lerin
armeija Neuvostoliittoa vastaan ja vasta hyökkäyksen
ollessa käynnissä j u l i s t i Sak.sa sodan.
Samalla k u n natsit alkoivat hyökkäyksen Neuvostoliittoa
vastaan j u l i s t i Hitler, että Suomi on myöskin sodassa Saksan
kanssa. Suomi j u l i s t i sodan Neuvostoliittoa vastaan vasta
kesäkuun 26 päivänä. Sota levisi kulovalkean tavoin ja k a i k k i
tärkeimmät maat Jäämereltä Austraaliaan olivat sodassa.
Sota levisi itään k u n japanilaiset koneet ilman varoitusta
tekivät hyökkäyksen P e a r l Harborissa sijaitsevaa U S A : n l a i ­vastoasemaa
vastaan joulukuussa 1941. Näin o l i koko maail-
' ma vedetty k a i k k i e n verisimpään sotaan mitä koskaan tunne­taan.
Euroopassa päättyi sota H i t l e r i n Saksan ja sen s a t e l l i i t t i ­maiden
perinpohjaiseen tappioon toukokuussa 194.5. Japani
antautui samana vuonna syyskuussa.
Ei koskaan saada tarkalleen s e l v i l l e kuinka monta uhriai sota
vaati. Genevessä ilmestyvän "Revue Internationale des scie-nes
diplomatiques et politiquesin" mukaan taistelukentillä
kaatui 32,000,000 ihmistä; 15-20 m i l j . lasta, naista j a vanhusta
k u o l i ilmapommituksissa, 26 m i l j . ihmistä murhattiin keski­tysleireissä;
30 m i l j . asuntoa tuhottiin, 150 m i l j . ihmistä jäi
kodittomaksi jne.
,, Kaameaa tilastoa. Miksi näin suunnattomat ihmisuhrit,
suunnattomat taloudelliset menetykset ja pohjattomat kärsi­mykset
sadoille miljoonille ihmisille?
Jo sata vuotta sitten tieteellisen .sosialismin isä M a r x totesi
kapitalistisen järjestelmän kehittymisen yleiset suuntaviivat
ja selitti, että k u n kapitalistinen järjestelmä kehittyy huip­puunsa
ja uusia kauppamarkkinoita ei löydy, n i i n se johtaa
suuriin i m p e r i a l i s t i s i in sotiin.
Äänen ennustuksensa on täydelleen toteutunut. Ensimmäi­nen
maailmansota käytiin kolmekymmentä vuotta sitten. T o i ­nen
maailmansota alkoi kymmenen vuotta sitten. Kapitalis­tisten
valtioiden imperialistinen p o l i t i i k k a johtaa sotiin: K a ­pitalistiset
valtiot j u u r i tällä hetkellä valmistuvat uuteen so­taan,,
joäta oh selvänä ojjoituksena A t l a n t i n sopimus, joka.on
selvä sotaliitto Neuvostoliittoa ja uusia demokraattimaita vas­taan.
Eikä hyökkäysvalmistelua Neuvo.stoliittoa j a uusia demo­kraattimaita
vastaan enää peitellä. U.S. News and W o r ld
Report j u l k a i s i elokuun 26 päivänä uutisen, jossa sanottiin
mm. seuraavaa:
"Suunnitelma, kenraali Vandenbergin mukaan, on lähteä
USA:n tukikohdista atomipommikoneilla mihin paikkaan h y ­vänsä
Venäjälle j a sitten lentää sopivaan paikkaan Euroop­paan,
lähi-Itään t a i k k a Pohjpis-Afrikaan . . .Tällaisen valmis­tavan
pommityshyökkäyksen jälkeen Euroopan maavoimille
annetaan ratkaiseva tehtävä . . . "
Samanlaisia lausuntoja huomattavilta sotilashenkilöiltä
löytää melkein jokainen päivä suurlehtien palstoilta.
Sota on monopolikapitalisteille tuottava l i i k e y r i t y s . A m e r i ­kan
monopolikapitalistit saivat puhdasta voittoa sodan aikana
52 biljoonaa dollaria. Heidän ei tarvinnut pelätä pommeja,
kranaatteja eikä edes raataa tehtaissa. Mutta ne, j o t k a uhrau­tuivat
sodan eteen ja jäivät eloon, havaitsivat olevansa entis­tä
epävarmemmassa taloudellisessa asemassa j a osa on saanut
jo maistaa työttömyyden kirouksen. Raajarikoksi tulleet elä-
/vät vaivaisen eläkkeen varassa. Miljoonat eivät palaa koskaan
ja heidän kodeiissaan vallitsee suru.
Toisen maailmansodan jälkeen alkanut taloudellinen kriisi-kapitalistimaissa
syventyy päivä päivältä. Johtavien imperia-l
i s t i v a l t o j en päämiehet näkevät pelastuksen taloudellisesta
pulasta uudessa sodassa. Heille on sota-aika "normaaliaikaa".
Kansalle se on kirous.
Uuteen sotavalmisteluun osallistuu myöskin Canadan l i -
beraalihallitus. Tuloverojen jokaisesta yhdestä dollarista 66
. kenttiä menee puolustusministeriön menoihin. Hallitus on y h ­denmukaistanut
aseistuksen j a strategisen puolustussuunni­telman
nimen varjossa hyökkäyssuunnitelman Yhdysvaltain
kanssa. Tämä merkitsee alistumista U S A : n määräysvallan
alaiseksi. Tämä tie on h y v i n vaarallinen Canadan kansalle.
Canada on joutunut sekä taloudellisesti että poliittisesti r i i p ­puvaiseksi
W a l l Streetin hallituksesta.
Tänä sodan alkamisen muistopäivänä me näemme p o l i i t t i ­sella
ja taloudellisella a l a l l a yhdeltä puolelta synkän tulevai­suuden
ja toiselta puolelta valoisamman toivon.
Kielteisellä puolella on sodan valmistelu, taloudellinen k r i i ­si,
oikeuksien riisto, siirtomaasorto jne.
Kaiken tämän sjTikän tulevaisuuden r i n n a l l a me näemme
vastakkaisen kehityksen. Toinen maailmansota, johon H i t l er
valmistautui k a i k k i e n imperialistivaltojen tukemana, p i t i o l la
sota, jossa maailman ainoa sosialistinen maa, Neuvostoliitto
piti pyyhkäistämän pois maan päältä. K a i k k i tietää ettei näin
käynyt. Sensijaan imperialistien laskelmointi ei pitänyt en­sinkään
paikkaansa. Neuvostoliiton lisäksi syntyi uuden de­mokratian
maita j a K i i n a n kansan vapaustaistelu on nyt saa­nut
ratkaisevan voiton. Neuvostoliiton 180 miljoonaisen i m ­perialistien
leiristä irtaantuneen kansan rinnalle on astunut
500 miljoonaa ihmistä. Tämän lisäksi rauhatahto on v o i ­makkaasti
lisääntynyt kapitalistisissa maissa.
Neuvostoliitossa ja uuden demokratian maissa talouselä­mä
osoittaa jatkuvaa nousila j a työttömyysprobleemi näissä
maissa on tuntematon asia.
Vaikka imperialisti vastaisessa leirissä on n o in 700 miljoo­naa
ihmistä, n i i n se e i yksistään estä uuden atomisodan sytty­mistä.
Ratkaiseva osuus rauhan säilyttämiseksi on niillä i h ­misillä,
j o t k a asuvat sotaa valmistavissa maissa. Sen tietävät
sodan v a l m i s t e l i j a t k in j a s i k s i rauhan puolesta työskentelijöi­tä
kaikin keinoin vainotaan. -
Rauhan työ on n i i n k a l l i s asia, että vainot eivät saa peloit-taa
ketään. Jokainen ihminen j o l l a on oikeudentunto j a i n h i ­millisyyttä
tehkööt työtä sen hyväksi ettei meidän tarvitsisi
nähdä atomisodassa kärventyneiden ihmisten ruumiita ja
hävitettyjä kaupunkeja jokaisessa maailman kolkassa.
T i i s t a i n a , tk. 6 pnä täyttää mrs.
Eaf emia Koivisto Mattawa«a 72 v u o t .
ta. Onnittelumme korkean iän s a a -
i-uttaneeUe päivän sanlcarille!
IVfitä muut sanovat
URHOOLLINEK POLIISI-PAALLIKKd
— "
Montreal D a i l y Star j i i l k a i s i äsket­täin
l J P : n St. Helenasta, C a l l f . lähet­tämän
seuraavan uuftisen:
Poliisipäällikkö Cheney Johnson
sanoi tänään, että hän m i e l u i m i m ln
lähtisi "kahtakymmentä konepistoo­l
e i l l a varustettua gangsteria' vastaan
k u i n skonkklperhettä, j o n k a hän ajoi
pois Robert D i c k e y n asunnosta".
ELÄVÄ ESIMERKKI
Idabelista, CMdahoman valtiosta,
U n i t e d Pressin k i r j e e n v a i h t a j a on lä­hettänyt
seuraavan uutisen:
Idab»liläinen metsästäjä, j o k a v a ­hingossa
ampui jalkaansa, näytti po­jalleen
k u i n k a vahinko tapahtui. Ase
laukesi j a hän haavottui toisen ker­r
a n samaan jalkaan,
PORVARIEN PÄÄNSILITYSTÄ
Äskettäin H e l s i n g i n Sanomat Ilols-
.saan sosdem. johtopamppujen otta­man
k a n n a n johdosta l a k k o o n nähden
k i r j o i t t i seuraavasti:
"Meidän sosialidemokratiamme on
vetänyt rajaviivat vasemmalle n i in
selviicsi, että ei pitäisi oUa minkään­laisia
mahdollisuuksia yhtenäisyys-
Eoalallsmiin meidän maassamme. Y k ­sinään
vasen j a l k a e i u l o t u k y n n y k ­selle,
se o n päinvastoin v a a l i v a a l i l ta
luiskahtanut eräitä portaita a l « n -
maksi. Siitä syystä j u u r i vaatimalla
vaaditaan yhtenäisyyttä, kommimls-t
l s ta yhtenäisyyttä, n i i n poliittisessa
Lumber and' Sawmill Warkers
Union Ontarion neov(Mtf% silitee-r
i Brac« Bfasnosim ptöitii elök. 25
pnä radiossa aadesta työebtosopi-
~mufcs«sta paperiptiiden tnotannos-sa.
Koska se kiinnostaa lokijoi-tanune,
jäljennämme paheen tä­hän
snomennettnna.
k u i n ammatillisessa liikkeessä. K o m ­munistien
j a sosialidemokraattien kä­sitys
demokratiasta o n k u i t e n k i n n i in
p e r i n j u u r i n eroava niiden verenkier­to
n i i n erilaista, että vasen j a olkea
j a l k a eivät voi t o t e l la yhteistä keskus­t
a " . . '
Port Arthurin nais-tenkerho
järjestää
myyjäisiä
Port Arthur. — Port Arthurin^osas-t
on Naisten kerhon kuulumisia, eikä
paljon muistakaan tämän kylän k u u ­lumisista
ole näkynyt V a p a u d e n pals­t
o i l l a sen jälkeen k u n meidän v a k i ­t
u i n e n kirjeenvaihtajamme. Tyyne-
A l i n a , matkusti keväällä Suomeen. I h ­mettelen
vähän, k u n Vapaus tiedottaa
k a l k k i e n kannaj-tajainsa nimet, j o t ka
matkustavat Suomeenj eikä ole näky­nyt
mitään, että heidän h a a r a l i i k k e en
h o i t a j a o l i myöskin m a t k a l l a s y n n y i n ­seuduilleen.
On k a i unohtunut?
Täytyy tässä n y t väliaikaisesti t l e -
dcittaa j o t a k i n meidän kerhonune
hommista. Pienen kesäloman jälkeen
kerho on taas aikanuit toimintaan.
Elok. 26 p:nä o l i ensimmäinen k o ­kous,
vaan osanotto ei o l l u t k e h u t t a ­vaa.
Luultavasti siitä eivät k a l k ki
tienneetkään. Toivotaan seuraavaan
kokoukseen, joka pidetään tk. 9 p:nä
k b 2 ip. h a a l i l l a , k a i k k i jäsenet m u ­kaan.
Tervetulleita ovat myöskin
uudet jäsenetl
Keväällä y r i t e t t i i n saada r a h a a k o ­koon
k a i k e n l a i s i l l a k e i n o i l l a , että saa­t
a i s i in käsityötarpeita niillä r a h o i l l a.
S a a t i i n h a n sitä j o n k u n verran j a n a i ­set
ovat nyt koko kesän valmistaneet
kovalla kiireellä käsitöitä mjTJäislä
varten, j o t k a a i o t t i i n ensiksi pitää n y t
syksyllä. Arvelimme kuitexikin m e i ­dän
metsämiehlllämme olevan enem­pi
rahaa vähän ennen joulua k u n h e
saapuvat k a u p u n k i i n . " Pltäkääpä p o ­jat
tämä mielessänne. Saatte ostaa
talveksi lämpimiä sukkia, liivejä ja
k i n t a i t a j a k a u p u n k i l a i s i l l a k i n o n s i l ­l
o i n tilaisuus ostaa tuotteitamme,
jotka ovat sopivia Joululahjoiksi k u in
myöskin omiksi tarpeiksi.
Nämä myyjäiset ovat vielä n i i n k a u ­kana
ja tarvitsemme sitä rahaa nyt
koska sairashuoltokomtteat vieraUe-
VBX kahdessa sairaalassa vieden hedel­miä,
tupakkaa j a lukemista. E r i k o i ­sesti
huomioimme sellaiset sairaat,
j o t k a ovat ulkopuolelta k a u p u n g i n ja
j o i l l a el ole omaisia eikä t u t t a v ia
p a i k k a k u i m a l l a . K e r h o päätti pitää
sellaisen illanvieton, josta kerholle
o l i s i r a h a l l i s t a apua j a osanottajilla
hauskaa. Siis ottakaapa pojat huo­mioon,
jotka seisoskelette siinä h a a ­l
i n edustalla j a joudutte aina n a u t t i ­maan
ravintolan armoksia. että tk. 7
p:nä alkaen k l o 7 i p . 316 B a y S t . h a a ­l
i l l a saatte o i k e i n hj^vää k a h v i a k o t i ­tekoisten
leivosten kera. Tietysti sin­ne
saa k a i k k i t u l l a kahville, eikä v a in
poikamlehet. Siltä saa maksaa vielä
oman mielensä mukaan, ehkä k y m ­menestä
sentistä ylöspäin. Siellä pe­l
a t a a n seurapelejä jos mix&älaista
j a taas juodaan välillä kahvia. T u l k aa
joukolla sillä tulot tulemme käjrttä-määin,
moneen hyvään t a s o i t u k ­seen
!
. K e r h o o n tukenut rauhantyötä, j o ­k
a o n ehkä nykj-pälvlnä tärkelnftä.
Aiinistlmme ediistajaln matkakuluja
Torontossa pidettyyn rauhan konfe­renssiin.
Myöskin viime kokouksessa
O l e n erikoisen tyytyväinen voides-sani
ilmoittaat/eille täriä Iltana, et-tä
tämän maakunnan <Ontarion> pape­r
i p u i d e n teettäjien j a iiniomme kes­ken
o n .saatu a i k a a n sopimus tulevan
vuoden ajaksi. Seitsemän päivää k t s -
täneJden yhtämittaisten j a kireiden
neuvottelujen jälkeen päästiin sopi­mukseen
elok. 24 pnä. K u n neuvot­telut
a l o i t e t t i in elok. 16 pnä Toror.-
'tossa saattoi tuskin k u k a a n neuvot­t
e l i j o i s ta odottaa, että päästäisiin so­vintoon
ilman sovitteluiautakuntaa,
vieläkin pahempaa odotettiin. Kes­kustelujen
edistyessä p o i s t e t t i in yiisi
vaikeus kerrallaan molemminpuolis­ten
myönnytysten kautta.
Uusi sopimus on m i l t e i samallai-nen
k u i n entinenkin. Maksettuihin
p a l k k o i h i n ei saatu korotuksia. Pe-rustaksajl
pysyvät muuttumattomina.
A i n o a sopimuksessa tehty myönnyrys
on sota-ajan katkaisupalkkion (ba-nus)
poistaminen j a ajopaikkojen u u ­delleen
luokitteleminen. Muut tak­sat,
pysyvät entisellään.
V a l i t u s t e n käsittelyjärjestystä sei- |
vennettiin ja t i u k e n n e t t i i n . Unio-turvaa
koskevaa kohtaa parannettiin
huomattavasti. Peruuttamaton clieck-clt
t u l i peruutettavan t i l a l l e . Se m e r ­kitsee
t o i s in sanoen sitä, että k u n mies
k e r r a n l i i t t y y unloan j a valtuuttaa
i i n i o n perimään palkoistaan jäsen­maksut
el hän voi sitä peruuttaa
kämpällä työssä ollessaan.
P a l k a l l i s t a lomaa koskevaa kohtaa
l a a j e n n e t t i in siten, että k a i k i l l e viisi
vuotta työssä o l l e i l l e annetaan k a h ­den
v i i k o n loma. Sitä varten käsite­tään
250 päivää vuoden työksi. Senio-rlty-
pykälää m u u t e t t i i n s;iten, että .se
suojelee k a l k k i a , Jotka ovat lomalu-v
a n perusteella pois työstä.
Me voimme luottamuksella sanoa,
että suunnitellun palkkojen aletiita-misen
j a t a p p i o n asemasta saavutim­me
voiton.
Neuvotteluissa ollut komitea osoit­t
i huomattavaa kokemus;ta tiukoissa
neuvotteluissa. Komiteaan kuului­vat
Sudbuxyn osastosta veljet Bruce
Magnuson, Charles M c C l u r e j a G e r a ld
K r t t s , T i m m i n s i n osastosta H . L . R a ­k
e t t i , M a r c Leclerc. Pete Mongeon j a '
Henry Delisle j a P o r t A r t h u rm osas­tosta
D a n Mclsäac J o h n K i p i e n , Leo
Norman, August B a r t e l l . John Dika
j a W i l l a r d Michaud. Kansainvälisen
unlomme edustajana oli A. Cooper
Torontosta. Kaiken kaikkiaan 18
paperi- j a puumassayhtiötä tai u r a -
koitsijaliikettä osallistui neuvotte-l
u i h h i 39 edustajan kautta.
Neuvottelut a l o i t e t t i in tänä vuonna
unlon vaatimalla palkkojen korotta­misella.
Työnantajat vaativat palk­kojen
alentamista 15 prosentilla. K u s -
itannusten vähentäminen 15 prosen­t
i l l a , joka työnantajien mielestä p i ­täisi
saada työläisten palkoista, o l i
samallainen vaatimus kuin on e s i -
itetty B. C : s s a j a m u u a l l a . Ne kuvas­tavat
palkanalennusjTityksiä niissä
•teollisuuksissa, j o i h i n vientimarkki-
D a i n supistaminen on pahiten iske­nyt.
Työnantajat halusivat päästä t a r -
koltustensa perille jxiistamalla sopi­muksesta
l u k u i s i a kohtia, jotka o l i s i ­vat
'tehneet mi^tättömiksi useimmat,
ellei k a i k k i sodan jälkeiset saavutuk­semme.
Tässä yhteydessä on muls-
'tettava. että työnantajat olivat hyök-käyskannalla
j o vuoden alusta lähtien
j a että he pyysivät muutoksia sopi­mukseen.
T}'önantajain vaatimuk-
.sen hylkääminen o l i mahdollinen pää­asiassa
hyvän neuvotteluvoimamme
t a k i a . Se l o i s t a v a tapa millä kämpil­lä
olevat työläiset olivat vastaimeet
uniomme kehoitukseen paremmin
järjestymisestä, pakotti työnantajat
myöntämään, että järjestömme edusti
n o i n 70—90 prosenttia kaikista tjrö-lälsistä.
E l l e i neuvottelukomitealla olisi o l ­lut
sitä voimaa t a k a n a a n tänä \-uon-na,
on tarpeetonta sanoa mitä olisi
tapahtunut. Yksi seikka on k u i t e n ­k
i n selvä: jokaiisella kämpällä on
union jäsenistöä l u j i t e t t a v a . Ellei s i ­itä
tehdä emme kykene puolustamaan
saavutettuja olosuhteita, emmekä
kj-kene ehkäisemään palkkojen pol­k
e m i s t a j a työn kiihdyttämistä. Jos
meillä o l i s i ' o l l u t heikko Järjestö, e m ­me
o l i s i tän-ä vuonna kyenneet el&äi-semään
palkkojen polkemista ja olo­suhteiden
huonontamista.
A s i a i n nykjisellään ollen olemme
kyenneet menestyksellisesti p^jolusta-maan
asemaamme teollisuudessa ja
voittamaan huomattavia saa™:uksia.
Unioturvaa k o r j a t t i i n huomattavasti.
V a l i t u s t e n käsittelyjärjestys on p a -
l o m i a o n p a r a n n e t t u . Ruoan j a m a ­joituksen
h i n t a pysyy samana k u in
v n p i / v u o n n a k i n , sUtä h u o l i m a t t a , et­tä*
tyämantajal yrittivät saada s i i h en
30; s e n t i n korotuksen päivää kohden.
Me pidimme pmolianmae t r i p p i t e i h l n,
v a p a i s i in työkaluihin j a seniorltyyn
nähden. Me emme onnistuneet saa­maan
korotuksia p a l k k o i h i n , mutta
kjicenlmme säilyttämään ne entisel­lään.
Komitea tunsi k a i k e n perus­teella
olevansa oikeutettu a l l e k i r j o i t ­tamaan
työehtosopimuksen tulevaa
vuotta varten j a ehdottaa, että .jäse­nistö
hyväksyisi t e h d y n sqpinmksen.
Neuvottelujen edellä o l i m i n u l l a t i - [ '
laisuus p u h u a teille tältä asemalta s i l ­tä
ohjelmasta, jonka imiomme o n l a a ­t
i n u t taistellakseen v i e n t i m a r k k i n o i l la
Ja työllisyydessä kehittyvää kriisiä
vastaan. Me sanoimme s i l l o i n e r i t ­täin
painokkaasti, että meidän on
puolustettava, jojja parannettavakin
olosuhteitamme. Me sanoimme
myöskin, että uniomme tekee k a i k en
voitavansa neuvottelujen päättymi­seksi
r a u h a l l i s e l l a tavalla. Me p u -
huinune asioista vakavassa mielessä.
Me olemme todistaneet tarkoitiÄ-semme
vilpittömyyden j a ohjelmamme
lujuuden, neuvoteltuamme uuden so­pimuksen,
mikä lisää huomattavasti
uniottuTraamme j a a n t a a meille s a ­m
a l l a entiset peruspalkat.
V o i d a a n sanoa, että s o t a - a j a n palk­k
i o n poistaminen o n t a p p i o työläisil­le.
Se o n t o t t a vissistä näkökulmasta
katsoen. Samalla on k u i t e n k i n t o ­dettava,
ett-ä tämä p a l k k i o el ole kos­kaan
kuulunut peruspalkkataksol-h
i n Ja s e n o n nykyisissä muuttuneis­sa
olosuhteissa o l l u t epävarma Ja epä­tyydyttävä
tehdyn työn' korvaamis-muofco.
Muut palkkojen j a työehto­sopimuksen
parannukset, j o i l l a on
pysyvä arvo, ovat paljon mieluisam­pia.
' '
Tällä erää o n J o i t a k i n tärkeitä töi­tä
työehtosopimuksen l u o k i t t e l u n u l ­kopuolella.
Tärkeimmät niistä ovat
16 Jalan paperipuiden kaato Ja k i -
tauspalkat sekä mekanisoitujen töi-rempi
j a voimakkaampi. P a l k a l l i s i a | d e n kaatopaikat. Näitä töitä suures­sa
määrin teiettävät yhtiöt, kuten
A b i t i b i j a M a r a t h o n , ovat suostuneet
neUTOitelemaan niistä heti näiden
neuvottelujen Jälkeen. Tämä koÄee
myös L o n g Lac P u l p and Paper Co.
j a Kimberley-Clark Corporationia.
K u n nämä lisäneuvottelut saadaan on
nelliseen päätökseen muutamien
t»levien viikkojen kuluessa o n y l i 70
prosenttia täqjän maakunnan pape­r
i p u i d e n teosta peruspalkoilla määri­telty.
• "
Tällä erää ei ole vielä tiedossa k u i n ­k
a paljon miehiä t a r v i t a a n alkavan
sesongin töissä. Mutta k a i k k i sei­kat
huomioon ottaen voidaan sanoa,
että n o i n 18,000 työläistä työskentelee
niis-ä paperipuutöissä, j o t k a ovat so­pimuksemme
Äaiset. Jotkut näistä
työmaista alkavajt njct. Kaikkien
etujen mukaista on, että jokaisella
työpaikalla valitaan union stewardi
Ja kämppäkomitea heti töiden a l k a -
e.ssa Ja että k a i k k i valitukset käsitel­lään
huolellisesti j a tehokkaasti. Tä­män
vuoden sopimtiksessa määritel­lään,
että stewardit j a kämppäkoml-teat
ilmoittavaa kämpän johdolle k i r ­j
a l l i s e s t i k u t k a t o i m i v a t näissä tehtä­vissä.
Tämä on välttämätöntä sillä
muussa tapauksessa ei niitä tunnus­teta.
Union osastojen o n toimitetta­v
a k a i k i l l e stewardetlle j a komiteoille
uusia sopimuksia j a m u i t a tarpeita
n i i n p i a n k u i n ne saadaan painetuik­s
i .
Lopuksi tahdon vUipittömästi k i i t ­tää
k a l k k i a jäseniä, stewardeja ja
u h i o n henkitölountaa, jotka a v u ^ l -
vat neuvotteiuislsa. Tämän työn' j o h ­dossa
olleet 'ovat tehneet näinä k u u ­m
e i s i n a päivinä suuren palveluksen
jäsenistöllemme j a n y t toivon, että
mi'tään ei jätetä tekemättä suuren
taistelujärjestömme lujittamiseksi t u ­l
e v a n vuoden aikana. K a i k k i merkit
v i i t t a a v a t sllhieh, että vaikeat ajat
- S I T Ä :
ia
:TÄTi
OSDI REIKX.4V
S i i h e n aikaan kun
r a u u t i e oU valmis:unut
p o i k k i saapui jcukko prv«
j r a u t a t i en varteen^ Eräs
j l u t koskaan aikaisemmin '
TYÖVÄEN Y S T A V*
"Kaiidd mOcä. on hyödyksi työväelle
on hyödyksi koko Iiansalle. Kaiktu
mikä valiingoittaa työväkeä on maan­petosta
Ameriidtaa vastaan. Blitään
rajaa et v o i ^ vetää näiden icahden
\-aUin." Näin sanoi aikanaan kuului­sa
Yhdysvaltain presidentti Abraham
Lincoln.
CSi:n aiuekokous
pdhjois-Ontariossa
Timmins. — C S J : n pohjols-Onta-r
i o n aluekokous pidetään C S J r n So.
Porcupinen osaston h a a l i l l a s j ^ s k u un
10 j a 11 p:nä, a l k a e n l a u a n t a i n a k l o
4 ip. Järjestönune sihteeri G . S u n d ­qvist
saapuu toimeenpanevan komi­tean
edustajaksi kokoukseen.
M u i s t a k a a h a n k a i k k i pohjois-Onta-rion
osastot lähettää (edustajanne tä­hän
kokoukseen.
S u n n u n t a i n a syysk. 11 pnä pidetään
aluekc^ovöcsen lopsttajaisjuhla, a l ­kaen
kk» 8 i l l a l l a South Porcupinen
osaston h a a l i l l a . Juhlapuheen pitää
toveri Sundqvist. J u h l a a n o n varat­t
u paljon arvokasta ohjelmaa, josta
m a i n i t a a n tarkemmin ilmoitusosas-tessk.
k a i k k i ovait tervetulieet tähän j u h ­l
a a n . — O. T .
naa. K u n pikajuna sivuutti •
ta vauhtia kohu tunnelia '
käänsi päänsä p o i i ^ i n ja nötal
vonsa kauhistuneen näiöisM^)
hän ajan kuluttua kääaii
peloissaan katsoi tunneUn
" J u m a l a n kiitos", hän'.34^^^,
käsin ettei se csu reikään." '
•
SILLOIN TALLöDr
— Osaako neiti uida?
— Ainoastaan silloui täUöi
— S i l l o i n täUoin? MiUoinka-j
— Ainoastaan silloin kua ofc
dessä. • • .
VAIKEA PROBLEEMI
"Tiedätkö, että vaimosi huutyl
k l l l e ettet sinä voi pitää häntii
teissä?
" E i sinä ole vielä puo-iakaia.|
t i n hänelle talon, mutta en voi 1
pitää siinä taiassakaan."
s l l h e h ,
oVat edessämme. K a i k k i e n jäsenten
o n oltava valppaina. Meidän o n p y ­rittävä
saamaan jokaiselle kämpälle
voimakas ja tehokas u n i o n komitea
j a sen tueksi voimakas jajiäättäväi-nen
jäsenistö.
G. Sundqvistin
puliujamatka
in o
Peiping:. — S i n h u a n toimiston k i r ­jeenvaihtaja
Nankingissa i l m o i t t a a,
että T s i n t s j a n i n p i i r i n kansanarmei­j
a n Joukkojen komentaja kenraali
J u a n Tshunsjan on a n t a n u t tiedoi-tuksen
englantilaisen sota-aluksen
" A m e t h y s t i n " paosta Jangtse-joelta.
Tiedoituksessa sanotaan, etitä englan­t
i l a i n e n sota-alus "Amethyst" p i i ­loutuen
Jangtsen v a r t i o i d u l t a alueel­l
a T s i n t s j a n i n piirissä u p o t t i heinä­k
u u n 30 pnä k l o 10 U l a l l a k i i n a l a i s en
höyrylaivan " T s j a n l i n i n " , j o l l o i n m u u ­ntamia
satoja laivassa o l l e i t a matkus­t
a j ia hukktii.
K a n s a n a r m e i j a pidätti aikoinaan
' " A m e t h y s t i n " vaurioituneena, 'kun se
tunkeutui K i i n a n sisävesille j a t u l i t ti
k a n s a n a r m e i j a n asemia.
" A m e t h y s t " pakotti jokea alaspäin
kulkeneen höyrylaiva. " T s j a n l i n i n"
ajamaan kanssaan r i n n a k k a i n suojau­tuakseen
siten kansanarmeijan tykis­tötulelta.
K u n k a n s a n a r m e i j a huo­masi
" A m e t h y s t i n " p a o n j a a n t o i sille
pys^ähtymismerkin, avasi "Amethyst"
tulen " T s j a n l i n i a " vastaan, j o k a syt­t
y i palamaan Ja upposi. *
K u n kansanarmeijan sotilaat r y h ­tyivät
pelastamaan " T s j a n l i n i n " mat­kustajia
, ajoi "Amethyst" nopeasti
sen ohitse Ja a v a s i tulen djonkkeja
vastaan, jotka olivat pelastamassa
matkustajia vedestä. Seurauksena o l i
se, että höyrylaivan useimmat mat­kustajat
h u k k i l i v a t j a v a i n muutamia
ihmisiä saatiin pelastetuksi. Myös
useita djonkkeja upposi.
Englantilaiset- meriviranomaiset
ryhtyivät 11 kertaa neuvotteluihin
kansan ai'mei J an päältystön kanssa
" A m e t h y s t i n " vapauttamisesta sen
pidättämisen jälkeen. Kansanarmei­j
a n päällystö vaati englantilaisia v i ­r
a n o m a i s i a tunnustamaan virheensä
h u h t i k u u n 20.p:ltä ja osoittamaan
v a l m i u t t a neuvotteluihin vaurioiden
korvaamisesta. Englantilaiset vi­ranomaiset
k u i t e n k i n pyrkivät neu­vottelujen
kuluessa vain voittamaan
a i k a a j a välttämään vastausta. Nä­mä
neuvottelut, k u t e n nyt o n käynyt
selville, olivat vain juonittelua odo­teltaessa
ajankohtaa, j o l l o i n "Amet­h
y s t " voisi suorittaa pakonsa.
Kumoamattomien todistusten joh­dosta
E n g l a n n i n Tyynenmeren laivas­t
o n komentaja a m i r a a l i B r i n d heinä­k
u u n 27. pnä kääntyi sähkeellä J u an
T s h u n - s j a n i n puoleen j a t u n n u s t i , e t ­tä
"AmethysS" i l m a n kansanarmeijan
l u p a a o l i tunkeutunut alueelle, joka
k u u l u i sotatoimien p i i r i i n , josta a i ­heutui
'väärinymmärrys". Samanlai­sen
tunnustuksen hän teki myöskin
kolmea muuta englantilaista soitaiai-vaa
koskevassa asiassa. Kansanar­m
e i j a n päällysitö katsoi ku|tenkiai
P a l u u m a t k a l l a a n pohJois-Ontarion
alueen edustajakokouksesta South
Porcupinessa poikkeaa C S J : n sihtee­r
i , G. Sundqvist puhumassa seuraa­v
i l l a p a i k k a k i m n i l l a:
K i r k l a n d L a k e . . . . . . . . s y y s k . 12 päivä
Eby " 13 "
C o b a l t "14 "
M a t t a w a " *15 "
Osasioja näillä p a i k k a k u n n i l l a pyy­detään
h u o l e h t i m a a n paikallisesta i l _
moittamisesta j a tekemään, muut t a r ­peelliset
valmistelut puhetilaisuuk­s
i en onnistumiseksi.
C S J r n T p komitea.
— Postimerkkejä a l e t t i i n käyttää
Yhdysvalloissa v. 1856.
B r i n d i n selityksen epätyydyttäväksi.
J a kolme päivää myöhemmin englan­t
i l a i n e n sotalaiva häpeällisellä paol­l
a a n paljasti niiden neuvottelujen
epärehellisyyden, j o i t a englantilainen
a m i r a a l i kävi.
V a i k k a " A m e t h y s t i n " upseerit ja
matruusit olivat tulittaneet kansan­a
r m e i j a n asemia, n i i n v i i m e k s i m a i n i t ­t
u suhtautui h e i h i n k u i t e n k i n suo­peasti.
Heidän s a l l i t t i i n saada pos­t
i a , öljyä j a k a i k k i a välttämättömiä
t a r v i k k e i t a Nankihgista ja Shang-haista.
He saivat myös vapaasti os­t
a a tuoreita hedelmiä j a k a s v i k s i a lä­heiseltä
maaseudulta. Kansanarmei­j
a n sotilaat löysivät r a n n a l t a kaksi
h a a v o i t t u n u t t a englantilaista meri­miestä,
antoivat heille sairasapua ja
lähettivät heidät t a k a i s i n "Amethys-t
i i n " .
K e n r a a l i J u a n T s h i m - s j a n i n tie­doituksessa
sanotaan l o p u k s i : K i i n an
kansa j a koko maailma näkee nyt,
miUä tavalla imperialistit maksavat
hyvän p a h a l l a . " A m e t h y s t i n " upsee­r
i t Ja merimiehet s u o r i t t i v a t häpeäl­l
i s e n pakonsa t u l i t e t t u a a n höyrylaiva
" T s j a n l i n i a " j a upotettuaan sen, s a ­m
o i n useita djonkkeja ja.ituhottuaan
satoja v i a t t o m i a K l m a h k a n s a l a i s i a.
Montrealilaisten
aonl
syyskuun 18 pnä
MontreaL — Alkaneen sy
s u u r i n tapaus lienee täällä
väen ulkoilmajuhla, joka
sunnuntaina syysk. 18 pnä;
t e n kentällä Ville LaSallessa.
vuotuinen juhla, kolmas järje
sä, on saanut yleisen kannaU
suurten joukkojen keskuudessa,]
k a johdosta sen odotetaan tänlj
na muodostuvan entistä
Osanottajia odotetaan
M o n t r e a l i n kalkkien kanaC
sien keskuudesta, muodostuen
valtavaksi työväen mielenosoiti
r a u h a n Ja turvallisuuden pud
Tämän vuoden juhla pidetäinl
koisestl kansan keskuudessa
kaaksi muodostimeen rauhanh
tuksen merkeissä, Joten kaik
danlietsonnan vastustajien
saapua jtihlaan runsaslukuisina
J u h l a n ohjelma tulee kaikkia!
nostavaksi, käsittäen urheilua, 1
l u j a j a pelejä n i i n nuorille kuin ^
h o i l l e k i n . Köydenvetokilp
muodostuu varmaankin kireä
voitO|pta. E r i kansallisuuksiin,*
v i e n kokkien ruoat tyydyttävät i
ilmassa syntyvän ruokahalun. 1
siin e r i kansallisuuksiih kuuluvatl
j e l m a n esittäjät laulavat, tans
soittavat, antaen tilaisuudelle \
loistoa. Tanssia varten varataan|
vä musiikki.
R-ä» paljon puheenaihetta anti
kohta ohjelmassa on populi
k i l p a i l u , jossa o n nmsaasti ehd
t a , joiden puolesta työsken
kuumeisella kiireellä.
K a l k k i tiet johtavat siis Monti
t a suomalaisten kentälle sunnuff^
t k . 18 pnä.
Timminsin edustaja
Meksikon mannermaani
rauhankongressiin
Timmins. — Workers Co-öp
of New Ontarion koolle kuti
pohjois-Ontarion rauhankonfei
sa o l i edustajia lukuisista eri
töistä j a pohjois-Ontarion eri 1
k a k i m n i l t a . Konferenssi valitsi (
tajakseen Meksikossa pidetti
A m e r i k a n mantereen rauhanko
s i i n mrs. Alleen Coöttsin.
a l k a a Mexico Cityssä ensi
t a i n a . Kokoukselle esitetyt
tuskirjeet Ja lahjoitukset
rauhanliikkeellä olevan laajan i
tuksen kansan keskuudessa.
— V. 1913 Yhdysvaltain
kauppa oU 4,240 miljoonaa
PÄIVÄN PAKINA
Viisaita ja tylmiiä valtuusmieliiä
päätinnne luovuttaa pienen sununao
edustajain matkalfuluihin Meksdkb
Cityssä pidettävään r a u h a n kongres­s
i i n .
S i i s pitäkääpä naiset mielesaäime
seuraava kokous] — L y } ' l i - M a r i a.
S a k s a n kansaa o n a i n a väitetty y h ­deksi
kehittyneimmäksi k a n s a k s i m a a ­ilmassa.
Onhan asiassa perää r i i p ­puen
miltä puolelta asiaa tarkastaa.
O n h a n se t e k n i l l i s e s t i e d i s t y n j t maa.
Siellä o n s y n t y n y t sellaisia r u n o i l i j o i ­t
a k u t e n ' G o e t h e , Schiller j a H e i n r i ch
Heine, s e l l a i s i a k i r j a i l i j o i t a k u i n K e l -
lerman j a Thomas M a n n , s e l l a i s i a sä­veltäjiä
k u i n L u d v i g van Beethoven
j a J o h n Sebastian B a c h.
CÄlpahan a s i a n t i l a m i t e n hyvänsä,
n i i n viisasta Saksan kansa ei ole
o l l u t k u l u v a l l a vuosisadalla. Knsik.«ii
se antoi k e i s a r i W i l h e lm H vetää i t ­sensä
ensimmäiseen maailmansotaan.
Tästä se ei näyttänyt oppineen m i ­tään.
Vuonna 1933 se antoi v a l l an
H i t l e r i l l e , joka sairasti maniaa, vis­s
i n l a i s t a h u l l u u t t a . K x m tämä r a i ­v
o h u l l u r y h t y i puhdistamaan maa­t
a a n kommunisteista j a j u u t a l a i s i s t a,
s i t t en sosdemclsta j a l i b e r a a l e i s t a , n i in
muiden k a p i t a l i s t i m a i d e n taantumtöc-selliset
hykertelivät käsiään. Kun
s i t t en r a i v o h u l l u H i t l e r j u l i s t i iske­vänsä
idän jättiläisen s a v i j a l a t po&-
ki. nila häntä eivät lännen imperia­l
i s t i t vain kiittäneet, vaan antoivat
hänelle kaikenlaista materiaalista
apua. Hitler o l i , i m p e r i a l i s t i en mie­lestä,
viisas j»litiikko, kaukonäköinen
valtiomies j a nerokas sotapäällikkö.
H i t l e r k a r j u i Ja k a i k k i o l i kunnossa.
Neuvostoliitossa asui kerran mies,
j o n k a n i m i o l i L e n i n . Hän o l i todella
Neuvostovallan luoja. Työtätekevän
k a n s a n mielestä hän o l i nerokas, t a i ­tava,
viisas j a etevä valtiomies. K i m
t u l i kysymykseen voiko sosialistinen
v a l t i o elää kapitalistisen maailman
\-mpäröimänä, n i i n hän vastasi var­mana,
että se v o i . Hän lisäksi s e l i t t i,
että se o l i m a h d o l l i s t a imperialististen
v a l t o j en keskinäisten r i s t i r i i t a i s u u k ­sien
t a k i a.
lmi>erialistit ja heidän uskolliset
asiamiehensä, sosdemit Ja trotskilaiset
sanoivat, että l Ä i i n o n kykenemätön
valtiomies, typerä politiikko, älytön
sotilasasloissa Ja lisälcsl aasialainen.
K i m hän k u o l i t u l i hänen tilalleen
S t a l i n .
A s i o i t a järjesteltiin j a tärkeää oli
saada myöskin .Suomi mukaan sillä
o l i h a n se stradegisesti tärkeällä p a i ­k
a l l a , a i v a n L e n i n g r a d i n p o r t i l l a . A s i ­at
Järjestyivät hyvin i m p e r i a l i s t i en
mielestä. Suomen f a s i s t i t olivat n i in
innoissaan, että s i l l o i n tällöin piste­livät
idän savijalkaista jättiläistä
puukolla kylkeen v a i k k a ei yhteinen
sota vielä oUut alkanutkaan.
J o h t a v i n a tässä taistelussa olivat
"voimamies" Tanner, kristallipallostai.
tietoja ammentava Risto Ryti ja
'Suomen marsalkka. R o v a s t i K a r e s ja
K o s o l a n V i h t o r i p a n t i i n järjestämään
l a p u a l a i s h u l i n o i t a . V i i s a i t a , järkeviä,
kaukonäköisiä, t a r m o k k a i t a jne. j u l i s ­t
i v a t H i t l e r j a i m p e r i a l i s t i t.
Suomessa o l i s e l l a i s ia j o t k a sanoivat,
ettei pidä viedä Suomen kansaa Jär-jettömj^
yden h i e l l e . "Heitä syytettiin
v i e r a an v a l l a n asiamiehlksl ja heidän
tiensä päättyi joko sorakuoppaan
taöcka o t e t t u n tukka pois j a h e i t e t t i in
k a l t e r e i t t en taakse.
N i i n o l i l o p u k s i k a i k k i järjestykses­sä.
E i mitään m u u t a k u k i komennus
j a sitten joukot lähtevät " v a p a u t t a ­m
a a n " sitä maata, j o l l a ei o l e aseita,
ei tankkeja, ei vetureita, e i r u o k a a , e i
vaatteita eikä yleensä mitään muuta
k u i n vankileirejä j a S t a l i n sekä m u u ­tama
hänelle uskollinen niissä var­t
i o i n a.
S i t t e n k u i t e n k i n tapahtui asioita,
j o t k a eivät olleet o i k e i n sopusoinnus­s
a yhteisen suunnitelman kanssa. K a l -
TOhuIlu H i t l e r t u n t u i l i i a n nälkäisel­tä.
Otti haltuunsa enempi iDBi|
sovittu. Eikä luopunut
S a a t l U i selviUe, että hänellä on i
n l t e l m a päästä maallmanhe
koska toisilla oH myöskin i
suunnltehna, niin se sekoitti
vyyhden. Sota puhkesi ja ki'^
n i i n , että suunnitelma meni
Ja H i t l e r joutuikin Britanniaa.)
k a a j a myöhemmin USA:t3 va
-NeuvostoUitto kietoutui lopoäö
t a a n j a ^ t y i raivoisa taistelu. I
mi pysyi uskollisesti Hitlerin r
loppuun saakka.
Nyt ovat takana S t a l i n g r a i'
grad. Varsova. Budapest. Vien,
lin--ja monta muuta p a i k k a ^ - . ..
M a a i l m a o i i myöskin hiuia=
saampi k u i n mitä se o l i 1939,!
o n maksanut. Raivohullu Hi^-Sj
tosi Ja hänen mukanaan natsH
" V a h v a m i e s " Tanner ja kristf
R y t i salvat istua tiilenpäitä
massa j a Suomi o n pienempi ka^l
nen.
ToiUMi maailmansota opera
k i n sen tosiasian, että Bi"^^
p e i i a U s t l t olivat hyvin l v i
k u n taas Lenin, Stalin j a sodan
tustajat diivat kaukonsköis*-^
Imperialisteista voidaan
nyt sanoa etteivät he ole oppöe»J
tään eiväöcä unohtaneet miiaioi-fcäpä
kansat, j o t k a ovat sodsst»
neet. ovat oppineet jotain i»
uuden oDuettamuuden.