Vapaus, August 27, 1949

              ff.
8lvu 2 Lauantaina elpkuun 27 p,, — Sat., August 27 j
{UBOtn) — Tnflfpmrtmt liateir
Ongan of TtauiMi OaaKtlam. • X i -
tabUataed Hbr. eth U17. Anttiortzed
at •eooDd elsM mmU by the Post
Ottlee BepaitmtBt, Ottaira. Pub-iUUa
thrlee «eekljr: T u e s d a y s ,
TSmadayi aad fiaturdajrs by Vcpaofl
PutkUshlnr Companjr ljt±, at lOO-loa
S a fit W , eodbny, Ottt, Cisada.
TtiqthflOfl»: B u l l i M i OCOM 4-4at4.
Edttorlai Offlee 4 - 4 m Uaaacrer
E. SokiL » i t o r W. Bdood. U y U og
•ddre» Bos 69, Bodbtuy, Ontario.
Advetttttng gates tipop appUcattöE
Tranitotton free of cjiarge.
TZLAUSBZlfNAT:
Caaadasaa: 1 vk. 6 X )0 6 kk. 8 . 25
3 kk. 2 X 0
YbdyBTaSolan: 1 vk. 7JOO « kk. S M
Soomem: i vk. 7 . S 0 « kk. 4 ^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
' Kemiyhtiö ryhtyi alentamaan palkkoja
ja rikkoi siten työehtosopimusta
John Stuart:
Vakava talouskriisi edessä
Euroopan elvytysohjelma, joka piti toteutettarnan Mar­s
h a l l in avun voimalla, on jo osoittautunut selväksi uneln>aksi.
•Britannian dollaripula 3a sen talouden vararikkotiJa on siitä
eainomainen osoitus. E i M a r s h a l l i n apu o le myöskään autta­nut
Canadaa vaikka sitä hallitsevien piirien taholta vakuu-
; tettiin. Nykyään valitetaan markkinain puutetta. Kun B r i -
; tannian taholta ilmoitettiin, että hallitus aikoo katkaista me-
- noja uudessa budjetissa, n i i n täällä heti ilmeni hälyyntymistä.
« BSontreal Daily Starin Wa.shingtonin kirjeenvaihtaja kirjoit-
'. taessaan Canadan vehnänvientimahdollisuudesta Britanniaan
' 8anoi nun. seuraavaa:
" Y h d y s v a l t a i n kongressin painostuksesta Britannia p a -
, koitettiin luopumaan E. R. P . dollarien käytöstä Canadan veh-
/ nän ostaRiiseksi koska Y h d y s v a l l o i l l a itsellään on suuri y l i -
" jäämä vehnää . . . "
Tämän jälkeen k i r j o i t t a ja viittaa k o l m i v a l l a n neuvottelui­hin
ja sanoo, että ainoa toivo on, että Britannialle annetaan
l vapaus käyttää dollareitaan Canadan maataloustuotteiden
\ ostoon.
Tämä kuvastaa vakavaa kriisiä Canadan ulkomaakau-passa,
joka vuorostaan vaikuttaa koko maamme taloudelli-seen
elämään. Hallituksen tilastotiedot osoittavat, että v.
' 1948 maaliskuussa Canadasta v i e t i in Britanniaan tavaroita
159,182,000 edestä. Kuluvan vuoden maaliskuussa o l i v i e n ti
vain $39,498,000. Britanniaan vienti on osoittanut jat4Luvaa
laskusuuntaa. Canadan tuotteiden paras markkinapaikka on
aina ollut Britannia. Nyt k u n Yhdysvallat on M a r s h a l l in
' avun suunnitelman suojassa alkanut työntää Canadäa pois
sen k a i k k e i n parhaimmalta markkinapaikalta, n i i n se on aja­nut
Canadan vakavan k r i i s i n eteen.
Mitä Canadan hallitus on tehnyt tämän vakavan k r i i s in
; torjumiseksi? Ei mitään ratkaisevaa suunnitelmaa ole siltä
l taholta esitetty. Hallituksen omaa sekavutta kuvastaa pää-
• ministeri St, L a u r e n t i n j a maatalousministeri Gardinerin p u ­heet.
Viimeisten liittovaalien edellä päämini.steri sanoi Re-
; ginassa puheessaan mm. seuraavaa:
'"Jos Yhdysvallat julistaa vehnän ylijäämäksi ja täten
-estää Britannian ostamasta E.R,P:n d o l l a r e i l l a Canadan veh-
• nää, n i i n se e i tee mitään haittaa Canadalle . . ."
. Kolme päivää tämän jälkeen maatalousministeri sanoi
Moose Jawssa puheessaan mm. seuraavaa:
"Jos Yhdysvallat julistaa vehnän ylijäämäksi, v a i k k a vain
yhdeksi vuodeksi, n i i n se tulee tuhoamaan meidän maamme
taloudellisen systeemin . . . "
K u n kahdella hallituksen ministerillä on näin erillaiset
käsitykset Canadan vehnän myynnin probleemista, n i i n se
vain osoittaa, että h a l l i t u k s e l l a el ole selvää ulkomaakaupan
ohjelmaa. j
Eräissä piireissä on i l m a i s tu sellaisia toiveita, että B r i ­tannia
voi käyttää "vapaita dollareita" Canadan maatalous­tuotteiden
sekä muun vientitavaran ostoon, mutta todellisuu­dessa
sellaiseen ei ole luottamista. B r i t a n n i a l l a e i ole "vapai­ta
d o l l a r e i t a " riittävästi j a tästä johtuen Britannian rahami­nisteri
S i r Stafford Cripps sanoi viime huhtikuussa alahuo­neessa
mm. seuraavaa: " M e ostamme kolme kertaa n i i n pal­j
on Canadasta kuin mitä Canada ostaa meiltä. Tämä ei v o i
jatkua . . ."
Monet ihmiset kysyvät mihin Canada on menossa? Ca-nadassakin
on d o l l a r i k r i i s i , joka johtuu siitä, että Canada ostaa
Yhdysvalloista paljon enemmän k u i n Yhdysvallat Canadasta.
Konservatiivipuolueen johtaja Drew on ehdottanut Canadan
d o l l a r i n devalvointia. Sitä on esitetty myöskin W a l l Streetin
taholta. Tämä merkitsisi Canadan työläisten elintason jyrk­kää
laskua ja lisäisi v a in talouskriisiä.
Syyskuun 6 päivänä alkaa Washingtonissa konferenssi,
jossa ilmoitetaan keskusteltavan Britannian döllarikriisistä.
Canadan edustajina osallistuu tähän konferenssiin finanssimi­nisteri
Abbott, kauppaministeri Howe ja ulkoministeri Pear­son.
Ei ole syytä uskoa, että tämä konferens.si ratkaisisi
talouskriisiä, sillä Yhdysvaltain kapitalistit tulevat häikäile­mättömästi
pitämään k i i n n i eduistaan, jotka eivät suinkaan
ole mitenkään yhdenmukaisia Canadan etujen kanssa.
,Canadalta puuttuu itsenäinen ul-kopolitiikka. Se on s i ­dottu
W a l l Streetin politiikkaan. Canadan ulkomaavientiä,
josta r i i p p u u taloudellisen k r i i s i n välttäminen, voitaisiin suu­resti
lisätä, jos etsittäisiin uusia kauppamarkkihoita. Uudet
demokratian maat ja Neuvostoliitto ovat monta eri kertaa
ilmaisseet halunsa kauppasuhteitten laajentamiseen Canadan
kanssa. Tulevaisuudessa olisi Canadan tavaroille myöskin
rajattomat menekkimahdollisuudet uudessa Kiinassa. Tästä
syystä olisi k a i k i n keinoin saatava n i i n suuri painostus aikaan,
että Canada luopuisi sotasuunnitelmista ja r y h t y i s i taloudel­liseen
vuorovaikutukseen itäänpäin. Se o l i s i keino millä voi­t
a i s i in välttää maamme taloudelliselta vararikolta, jota kohti
me olemme nyt kulkeutumassa.
M r s . Olg* Jmrooen, Sudburysta.
saavuttaa ensi maanantaina, tie. 29
pna 70 vuoden iän. Hän on ollut
Canadassa 20-v. a j a n Ja on edelleen
hyvässä terveydessä, Ybdymnie onnit­t
e l u i h i n.
Mitä muut sanovat
K U N H A N V A I N O N R A H A A
Suomen Kauppaienu kirjoittaa:
" M u t t a meillä samoin k u i n Englannis­sakin
ymmärretään sanomalehdistön
vapaudella kaikkien kansalaispiirien
mahdollisuutta vapaasti, kenenkään
estämättä, painostamatta tai kehoit-tamatta
aineellisin tai m u i n keinoin,
saattaa julki mielipiteensä. Ainoas­taan
sen k a l t a i s t a lehdistön vapautta
me edelleen pidämme kunnlas.sa."
' • • •
S A M A T T I E T — S A M A T K A R T AT
J A BA.MA K O H T A LO
Valtion palkkaneuvostoldn oli hyijännyt Kemi-yhtiön
vaatimuksen palkkojen alentamisesta
Koska täia mantereella on s u o - | lä näillä toimenpiteillä voida hajoit-menUelisenldn
s a nonuOcJidistön j taa, työläiset ovat sanout;uneet j y r -
toJmesta levitetty hnimaaTia j u t - kasti i|ti näistä h a j o i t t a j i s t a j a k i e l ­toja
siitä, että Soomeasa syntynyt | täneet heiltä valtuudet esiintyä n i -
lakk<dilke olisi moka "iconimonis- j missään.
M a h t a v a Kemiyhtjrmä o n siis vas­t
o in palkkaneuvostflo päätöksiä, v a s -
tohi työehtosoi^imuksia j a v a s t o in työ­läisten
tahtoa ryhtynyt omavaltaisesti
alentamaan työläistensä p a l k k o j a alle
elintason, aikana, j o l l o i n hlnnanko-tlen
vallankaappausyrity»" j a kos­ka
Kemis» on '^työTäenhallltok-sen"
kädet tahrittu työväen Terellä,
on syytä selcstaa ndstä todella on
oUut kysymys jnnri Kemissä. SUtä
syystä Julkaisemme tässä helsinki-
Taistelu kulttuuririiitaina
Iäisen Vapaan Sanan toimitoskir-; -otukset ovat seuranneet toinen tois-
Joituksen heinäk. 26 päivältä.
Kemissä. Kemiyhtiön 'Ja eräiden
muidenkin työnantajien t y ö m ^ la on; taisteluun,
p a r h a i l l a a n käyxuii^ä mittasuhteil­taan
eräs s-jurimmista työtaisteluista,
mitä maassamme on sotien jälkeen
ollut. Samalla tämä ö^ötaistelu on
luonteeltaan naerkittävimpiä, sillä tä­mä
ei s a i n k a a n ole pelkästään p a i k a l ­l
i s t a laatua, vaan työnantajat pyrki­vät
tässä hyökkäykseen koko maan
Mo-skovan Pravda&sa Julkaistiin äs-\ ^^^^^i^,^^^^^^ päästäkseen yksinmää-kettäin
D. Saslavskln kirjoitus, Jossa i saajiksi palkkarintamaila.
Työnantajien hyökkäystä alettiin
valmistella jo a i k a i s i n keväällä. Täl­löin
työnantajat jättivät palkkaneu-vostolle
esityksen, jcssa vaativat huo­mattavia
alennuksia työläisten palk­k
o i h i n . Asiaa käsiteltiin s i t t en palk-kaneuvostossa
Ja siellä k a t s o t t i i n , että
työläisten palkat eivät ylitä urakka-työhlnnoltteluja,
eivätkä ole l i l a n kor­keat.
K u n h i n t a - j a palkkaneuvosto,
j o n k a p o r v a r i l l i s i l l a j a sosialidemok­r
a a t t i s i l l a k i n jäsenillä on ollut hyvä
h a l u alennella työläisten p a l k k o j a , te­k
i tällaisen toteamuksen, n i i n tämä jo
osoittaa, että palkat eivät tosiaan­kaan
ole l i i a n korkeita. Nämä palkat
o l i myöskin hyväksytty työehtosopi­muksessa.
K a i k e s t a tästä huolimatta Kemi-yhtiö
ryhtyi kuitenkin alentamaan
työläistensä palkkoja. Aluksi se alen­si
Pajusaaren tehtaillaan massa- ja
propsinlastaajlen palkkoja, eikä alen­nus
ollutkaan pieni, s^ o l i 25—40 pro­senttia.
Työläiset eivät voineet hy­väksyä
tällaista palkkojenalentlusta
j a ryhtyivät tekemään työtä t u n t i p a l ­k
a l l a . Työnantaja keksi tähän vas­tavedon,
määräsi päivätyöurakaksi
n i i n suuren työmäärän, että palkat
alenivat tätä tietä työnantajien tar­k
o i t t a m a l l a t a v a l l a . Työläisille ei jää­nyt
tämän jälkeen, kun asiasta ei
päästy neavöttelujenkaan kautta so­vintoon,
muuta tietä, k u i n lähteä lak­koon.
Lähes samanaikaisesti työhah-tajat
alkoivat alennella myöskin u -
s e l l l a tukkien lajittelutyömaillä työ­läisten
p a l k k o j a j a näilläkin työmailla
s y n t y i työselkkauksia. Tässä oli siis
Jo tässä vaiheessa kysymys työnan­t
a j i en yhtenäisestä laajemmasta ja
suunnitellusta hyökkäyksestä.
Työläiset käsittivät tämän varsin
h y v i n . Työnantajien tarkoitus oli
l o h k a i s t a palkat alemmaksi aina eri
r i n t a m a l o h k o i l l a kerrallaan. Jos työ­läiset
olisivat alistuneet ensimmäiseen
työnantajien iskuun, n i i n tämän jäl­keen
näitä iskuja o l i s i seurannut siksi
kunnes koko r i n t a m a l l a palkat olisi
alerinettu. Työläiset ryhtyivät puo­lustamaan
Pajusaaren lakkolaisia.
K a r i h a a r a n sahalaiset, Kemin sata­matyöläiset
ja monien muiden työ­maiden
työläiset ovat ryhtyneet tuke­maan
Pajusaaren lakkolaisia, ovat
yhtyneet lakkoon. Tämä työtaistelu
on laajentunut n i i n , että kun a l u k s i
lakkoon lähti n. 300 työläistä, lakossa
on viimeksi saapuneiden tietojen m u ­k
a a n jo lähes 4,000 työläistä j a riäyt-tää
siltä, että työtaistelu voi vielä
laajeta. - i^^i
sanotaan mm. seuraavaa:
"Amerikkalaiset kenraalit kulkevat
samaa tietä kuin aikoinaan Hitler
käyttäen hänen karttojaan.
Nämä esikuntapäälliköt, jotka saa­puivat
Eurooppaan neuvotellakseen
A t l a n t i n sopimukseen littynelden
maiden puolustuksesta, erehtyivät h e ­t
i sen kärkeen. He osuivat F r a n k f u r ­t
i i n , Joka eurooppalaisten karttojen
mukaan ei sijaitse A t l a n t i n r a n n i ­k
o l l a . Nähtävästi herrat Bradley ja
Vandenberg sekä amiraali Denfleld
käyttivät amerikkalaisia Euroopan
karttoja, joissa A t l a n t i n rannikolla
on hieman omituinen muoto. O-soit-tautuu
myös, että Wien sijaitsee A t ­l
a n t i n rannikolla, koiska kenraalit a i ­kovat
käydä täs.sä kaupunkissa. Myös­k
i n Turkki sijaitsee A t l a n t i n r a n n i ­k
o l l a puhumattakaan Kreikasta. T o i ­s
in sanoen siis koko maatiede on
käännetty ylösalaisin."
' • • «
E H D O T T A A P A R A N N U S K E I N OA
Tunnettu irlantilainen kirjailija
George B e r n a r d Shaw on l e h d i l l e a n ­tanut
lausunnon rikollisuuden lopet­tamisesta:
" J o s me löydämme vapaana olevan
t i i k e r i n tai ^cobran puutarhastamme,
n i i n me emme rangaise niitä. Me
tapamme ne koska, elemme n i i n tekisi,
n i i n ne tappaisivat meidät.
" K i r p u t , täit, heinäsirkat, valkoiset
muurahaiset, malariasääsket Ja A u s -
t r a a l l a n k a n i i n i t pitää hävittää, eikä
vain rangaista niitä.
" J u u r i sama välttämättömyys tulee
kysymykseen parantumattomiin v a a -
r a l U s i i n j a r i k o l l b i i n ihmlsUn, Järjel-l
i s i i n tai h u l l u i h i n , auttamattomiin
idiootteihln Ja vihollisen sotilaisiin
nähden.
"Tähän saakka tunnetun h e l l i n k e i ­no
o n a n t a a heidän mennä vuoteilleen
nukkumaan, kuten t a v a l l i s t a j a sitten
laskea hajutonta kaasua estääksemme
heidät koskaan kävelemästä. V i h o l l i ­sen
sotilaita meidän täytyy tappaa
miten vain parhaiten voimme."
t a a n raskaampina j a rahanarvoa on
huononnettu Ja näin tämä yhtymä on
suorastaan ajanut työläisensä p a l k k a -
Tämä työläisten taistelu
on t a v a l l a a n puolustiustaistelua. m u t ta
myöskin s a m a l l a vastahyökkäystä ja
kun työläiset tietävät olevansa täysin
oikeassa, n i i n on selvää, että heidän
R t . Hon. V i n c e n t Massey, itaka
C^uiadan t a i d e t t a j a Uedettä t u t k i va
k u n i n k a a l l i n e n komissioni on alkanut
k u u l u s t e l im Ottavrassa, ei pidä siitä,
että sana " k u l t t u u r i " käytettäisiin hä­nen
komissionista puhuessaan. "Se
t i m t u u j o l t a i n korkealta j a k a u k a i s e l ­t
a " , hän sanoL "Meidän tarkoitok-senune
ei ole, t u t k i a sellaisia a s i o i t a ."
(Lukijamme muistanevat, että liän
o l i sama Massey, j o k a sanoi, " V a r o k aa
ääniä. Jotka huutavat r a u h a , r a u h a ! " )
Nuorisorikollisuutta vastaan
Viimeisissä lehdissä j u l k a i s t i in uutinen, jossa kerrottiin
Torontossa Masaryk haalissa sattuneesta tappelusta, jonka
johdosta 13 nuorukaista vangittiin. Samassa tiedonannossa
k e r r o t t i i n , että Toronton poliisi tulee jatkamaan hulinakän-k
i e n hajoittamista. Oikeudessa tuomittiin yksi kuukaudeksi
vankeuteen, seitsemän maksamaan sakkoa j a y k s i sai ehdon­alaisen
tuomion. Y k s i vangituista, joka oli 15 vuoden ikäinen,
joutuu vastaamaan nuoriso-oikeuteen. Näiden nuorukaisten
ikä v a i h t e l i 15—21 ikävuosien välillä.
Torontossa ja toisissa suuremmissa kaupungeissa on ta- *~
. pahtunut useita vakavia häiriöitä, joita ovat aiheuttaneet
harhateille joutuneet nuorukaiset. Monet nuoret ovat s y y l l i s ­tyneet
v a k a v i i n r i k o k s i i n . Tilastotiedot myös osoittavat, että
nuorisorikollisuus on lisääntynyt.
Yhtenä tärkeänä syynä nuorisorikollisuuden lisääntymi­seen
on se, ettei nuorisolla ole riittävästi sellaisia ajanviete­paikkoja,
joissa he voisivat kuluttaa aikansa hyödyllisessä h u ­vituksessa
j a j o i h i n pääsy olisi vapaa t a i k k a ainakin h y v in
halpa. A i k o j a sitten on todettu, ettei poliisivoimien käytöllä
j a v a n k i l o i l l a ratkaista nuorisorikollisuusprobleemia, vaan
.kasvatuksen kautta.
H y v i n suurta osaa nuorisorikollisuuden lisääntymiseen
n^ösldn näyttelevät rikosromaanit j a r i k o s f i l m i t , j o i t a n i in
Jättiläistanssit
Punaisessa Puis­tossa
työnpäivänä
Port Arthur. — C S J : n Port A r t h u r in
Punaisen Puiston paviljonki on työn.
päivän i l t a n a erikoisessa juhlavalais­tuksessa.
Sinne sopii siis mennä p a ­nemaan
j a l a l l a koreasti, n i i n nuorten
k u i n vanhojenkin. Punaisen Puiston
suomalaisella juhlaväellä o n ollut tä­män
kesän aikana huononpuoleinen
onni, sillä jokainen kerta k u i n meillä
on ollut j u h l i a on ylätuvah ukko s i u ­nannut
meitä sateella.^ Ehkäpä saam­me
nyt viettää tämän kesän viimeisen
j u h l a n aurinkoisena päivänä koska ei
kerran edes sabattiakaan r i k o t a koska
s i l l o in on arkipäivä.
J u h l a a n ei ole järjestetty mitään v a .
kavampaa ohjelmaa vaan kokoonnum­me
hyvissä ajoin iltapäivällä turise­maan
kaiken maailman asioista, pe-
:aamaan seurapelejä. nauttimaan
emäntien antimista j a viettämään y l i ­päänsä
.rattoisan seurusteluhetken
toistemme parissa. Illalla ryhtyvät
sitten niin nuoret kuin vanhatkin
tanssimaan k l o 8 a i k a a n . S i l l o i n näh.
dään kenen koivet vielä taipuvat. Puo­lenyön
seutuvissa sanotaan sitten h y ­västit
puistolle j a Jätetään se osaston
j a sekakuoron päätösten mukaisesti
rakennuskomitean haltuun, j o k a l a i t ­taa
paikat kuntoon tulevan kesän l a u .
lujuhlaa varten.
L a u l u p a v i l j o n k i n rakentaminen on
jo hyvässä alussa- Se säätänee osa­puilleen
kuntoon jättiläLstansseihin
mennessä. Sen Jälkeen alkaa r a v i n t o -
taisteluaan ei voida millään k e i n o i l la
murtaa. Työläiset Jatkavat taistelu­aan
siksi kunnes ovat saaneet asiansa
oikeuden mukaiseen ratkaisuun.
Tässä c i k u i t e n k a a n ole kysymys
yksinomaan Kemiyhtiön työläisten
asiasta. Tämä Kemiyhtiön hyökkäys
on vain osa työnantajain yleisestä
hyökkäyksestä, joka on käynnissä
kautta maan Ja tämän vuoksi o n K e ­m
i n lakkolaisten asia otettava myös­k
i n koko maan työläisten asiaksi. Jos
työnantajat oimistuvat murtamaan
työläisten taistelurintaman yhdessä
kohdassa, n i i n sitä helpompi heidän
on se tehdä sitten kohta kohdalta
nuuuallakln. Mutat Jos hyökkäys lyö­dään
jo avalnhyökkäyksen kohdalla
t a k a i s i n , n i i n sitä helpompi on lyödä
t a k a i s i n J a t k u v a t k i n hyökkäykset. K e ­m
i n lakkojaisiä o n s i i s käytävä tuke*»
maan sekä taloudellisesti että k a i k i l la
m u i l l a k i n sopivilla tavoilla, asia on
otettava koko työväestön asiaksi.
Myöskin S A K : n o n ryhdyttävä asiassa
toimenpiteisiin. Sen o n ryhdyttävä
n i i h i n Jq^ siltä syystä, että a l a n a m ­m
a t t i l i i t t o on tällä kertaa kykene­mätön
j a h a l u t o n asiaa hoitamaan.
S A K : t o a voi voittavat sensijaan sen
liittokokouksen päätökset j a myöskin
viimesyksyinen yaltuuston päätös, jos­sa
nimenomaan sanotaan, että S A K : n
on estettävä sellaiset toimenpiteet,
j o i l l a yritetään alentaa sopimuksilla
hyväksyttyjä palkkoja.
Feuchtwanger
Saksaan
takaisin
B e r l i i n i . — Sosialistisen yhtenäisyys-puolueen
johtavat henkilöt ovat k u t -
«suneet K a l i f o r n i a s s a maanpaossa o l ­leen
L i o n Peuchtwangerln Saksaan.
Hänen k i r j a s t a a n " J u d S i l s s " väären­sivät
natsit a i k a n a a n j u u t a l a i s v a s t a i.
sen kiihoituselskuvan. Kotimaassaan,
hän ei ole o l l u t vuoden 1933 jälkeen.
K i r j a i l i j a n 65-vuotispälvänä lähetti­vät
yhtenäisyyspuolueen molemmat
puheenjohtajat Pieck j a ^ r o t e w o h l
hänelle seuraavan tervehdyksen:
"Teokslenne avulla olette saaneet
kymmenet tuhannet ihmiset käänny­tetyiksi
fa^isminvastaiseen, demok­raattiseen
taisteluun. Sosialistinen
yhtenälsyyspuolue Ilmaisee Saksan
työväenluoScan nimissä teille k i i t o k.
sensa." "
Työnantajat ovat jatkaneet puoles­t
a a n hyökkäystään. Toisaalta he ovat
vakuuttaneet, samoin k u i n heitä puo­lustavat
porvarilliset lehdetkin, että
h i n t a - Ja palkkaviranomaiset ovat
antaneet heille l u v a n palkkojen alen­tamiseen.
Jos tämä väite pitää paik­kansa,
n i i n s i l l o in o n selvää, että täs­sä
on kysymyksessä työväenhallituk­sen,
sen Surullisen kuuluisan sositia-liminlsteriön
j a yhtä kuuluisan sosia­lidemokraattisen
palkkadiktaattorin
R i n t e e n juonittelu työläisten selän t a ­kana.
Toisekseen työnantajat ovat
haalineet lakkopaikalle joukon l a i t t o ­masti
P a p e r i l i i t on johtoon tunkeutu­n
e i t a seikkailijoita Ja m u i t a a m m a t i l ­l
i s en liikkeen hajoittajia, jotka ovat
k a i k e n l a i s i n Juonitteluin pyrkineet
hajoittamaan lakkolaisten rmtamaa,
ovat pitäneet näiden nimissä " l a k k o -
kokouksia" j a häärineet työnantajien
apureina. Työläisten rintamaa ei k y l -
— Uudelle tänä syksynä kokoontu­v
a l l e parlamentille tullaan esittä­mään,
i l m o i t t a a I n f o i m a t i o n Division
of the C a n a d i a n Citizenship B r a n c h,
T r a n s - C a n a d a n valtatien rakennus-suimnitelman
hjrväksyminen j a pyy­tämään
varoja tämän useita miljoo­n
i a maksavan sutmnitelman täyttä­miseksi.
Toronton yliopiston kanslerille täy­tyy
antaa timnustus hänen päättä­väisyytensä
johdosta kieltäytyä tut­kimasta
j o t a i n "korkeata Ja etäistä".
O n ktiitenkin melko varmaa, että
muutamat niistä k i r j a l l i s i s t a ehdotuk­sista.
Joita hän j a hänen n e l i h e n k i ­nen
komiteansa tulevat kuulemaan,
ovat maanpäällisiä asioita. T u l i p a k o ­missioni
mihin tulokseen hyvänsä,
m o n i l t a eri p u o l i l t a maata olevien
monien eri r y h m i e n valmistama m a ­t
e r i a a l i s i l l e esitettäväksi, ei tule vain
tarjoamaan arvokasta äinehistoa tut­k
i a Canadan kulttiiurielämän kehi­tystä
— t a i k k a kehittämisen puutetta
— monien vuosien aikana, vaan myös­k
i n mahdollisen perustan. Jonka y m ­pärille
voidaan kehittää voimakas ja
edistysmielinen k u l t t u u r l l i i k e.
Massey qn esittänyt kuusi kohtaa
käsittävän ohjelman komlssionille. Se
tulee tutkimaan stipenttejä j a tie­teellistä
tutkimista; Canadan h a l l i ­tuksen
suhdetta U N E S C O : n ( Y K : n
tiede- j a • kulttuurijärjestö); museoi­t
a J a yleisiä a r k i s t o j a ; kansallisen k i r ­j
a s t on suunnitelmaa j a yleisten asia­k
i r j o j en probleemeja; halfituksen
suhteita niihin Järjestöihin, Jotka
saavat valtion apurahoja; laajallusta
j a televlsionia.
Seuraavien kuukausien aikana t u l ­l
a a n pitämään istuntoja melkf-in k a i ­kissa
kaupimgeissa, mutta mitään
viittausta ei ole s i i h e n , että se v i e r a i ­l
i s i maaseudulla tietojen saamista
varten. , i
Tosiasiassa h a l l i t u s e i tarvitse k o -
mlssionia, jolle sen tarvitsisi sanoa
mitä välttämättömiä kulttuiuritarpei-t
a kansallamme on.
Vuonna 1944 alahuone n i m i t t i e r i -
koiskomitean jälleenrakentamista Ja
kotiuttamista varten. Samana vuon­na
kesäkiiun 21 päivänä 16 Johtavaa
kulttuurijärjestöä vahnlstivat yhtei­sen
lausimnon. N i i d e n ehdotukset o l i ­vat
tarkkaan määritelty ja, s u u r i m ­m
a l t a o^^lt^^, käytäntöön sovellu­tettavissa.
Ensimmäinen koskee hallituksen
elimen nimittämistä — "että nimite­tään
h a l l i t u k s e n e l i n valvomaan k a i k ­k
i a k u l t t u u r i t o i m i n t a a " . Mielipiteet
tällaisen elimen luonteesta vaihteli­vat
suuresti — j a edelleenkin vaihte­lee,
jonka osoittaa Canadan Taide­neuvoston
kuluvan vuoden alussa h y ­väksymä
päätöslauselma. M u t t a m e l ­k
e i n kaikkien kulttuurijärjescöjen
mielipide on, että sellaisen pitäisi olla
j o n k i n l a i n e n demokraattisesti h a l l i t ­t
u taidejaosto.
Toisessa suosituksessa ehdotetaan
"valistuskeskuksien l a a j a a järjestelyä".
Siinä pyydetään h a l l i t u k s e n luovutta­maan
$10,000,000 väestökeskuksien
t a i k k a seurakimtien avustamista var­ten.
Siinä yksityiskohtaisesti osoite,
t a a n kuinka suuresta merkityksestä
valistuskeskuksien järjestäminen on,
edellyttäen, että ne ovat oikealla t a ­v
a l l a järjestettyjä j a demokraattisesti
h a l l i t t u j a .
K o l m a s tärkeä kohta o l i otsikoitu
" T a i d e kansallisessa elämässä" j a se
sisälsi kysymyksen asutuksesta ja
kaupunkisuunnittäusta: ympäristön
kehittämisestä r a k e n t a m a l l a paistoja
j a puutarhoja; kansallisesta orkeste­r
i e n harjoituskeskuksesta; valtion
teatterista; kansallisesta kirjastosta j a
taidegalleriasta; kansallisesta arkis^
tosta; filmilautakunnan laajentami­sesta;
l u i i a k l r j o l l i a t o i m i v i e n k u l t t u u.
rijärjestöjen j a orkestereiden finan.s.si
avusta; teollisuussuunnlttelun T<*kai-semisesta
j a parantamisesta; kehitys-ia
tutkimustyöstä — ammatUopetuk-sesta,
teknologian tutkimuksesta J a
kokeilusta teollisuustaidossa; stipent-teistä
ja kansallisista palkinnoista
k a i k i l l a taiteen a l o i l l a ; yleisestä p a l ­veluksesta;
"kansan valistamisesta
k u l t t u u r i n aloilla', ihmisten kiiimos-tamisesta
canadalaisiin saavutuksiin
j a heidän iimpstamisestäan".
T u s k i n Masseyn komissioni kykenee
parempaa valmistamaan k u i n tämän;
eikä voida odottaa, että h a l l i t u s t u l i ­s
i tekemään mitään muuta k u i n p a ­nemaan
sen a r k i s t o on j a hautaamaan
asian jos se esittää edas näinkin p a l ­jon.
V . 1944 puuttui taistelu. Ehdotuk­s
i a t e h t i i n j a s en tuloksena Canadan
Taideneuvosto syntyi. Asia jätettiin
tähän lepäämään. E i minkäänlaista
kamppailua alettu.
Mahdollisesti hallitus h a l u a a saada
l a a d i t u k s i ehdotuksia tämän tilalle,
ehdotuksia, jotka ovat paremniln so­peutuvia
sen sisä- j a u l k o p o l i t i i k an
kanssa ( U N E S C O : s t a on t u l l u t Ame­r
i k a n " d o l l a r i k u l t t u u r i n " propaganda-väline)
; ehdotuksia jotka sopivat A t ­l
a n t i n sopimuksen p u i t t e i s i i n ; sopivia
t u l e v i a työväenvastaisia hyökkäyksiä
silmällä pitäen.
H a l l l t t i s nykyisessä kokoonpanos­saan
ei varmaankaan suosi C B C : n ja
f i l m i l a u t a k u n n a n liberaalisoimista; ei
myöskään minkäänlaista muuta t a i ­deohjelmaa
— ellei saada järj€ctetyk-si
laajasuuntalsta — ennenkaikkea
työväenliikkeen mukaoloa — käsittä­vää
taistelua sen puolesta.
Masseyn erikoiseksi neuvoksi, koska
hän p y r k i i eristäytymään " k u l t t u u r i"
sanasta, esitämme seuraavat määri­telmät,
jotka osoittavat ettei kult­t
u u r i ole enempää korkeaa k u i n etäis­täkään.
Vain hallitseva k a p i t a l i s t i -
luokka tekee sen sellaiseksi. (Tri J .
C. Webster Canadan historiallisesta
yhdistyksestä,, puhuessaan Canadan
k u l t t u u r i s t a eräässä lehdessä muuta­m
i a vuosia sitten, sanoi meidän k u l t ­t
u u r i n kehityksen.jääneen jälkeen s i l ­tä
syystä, kuten useimmissa muissa­k
i n maissa, että ennen l i i t t o v a l t i on
perustamista meiltä puuttui " j o u t i l a s -
l u o k k a " , joka olisi ollut k y l l i n rikas
k u l t i v o i t a v a k s i ! )
O x f o r d - s a n a k i r j a määrittelee sen
seuraavalla tavalla hienommasti:
"Työn j a muiden keinojen käyttämi­nen
parantaaksemme, oikaistaaksem-me
j a harjoittaaksemme eli jalo&taak-semme
ihmisten fyysillisiä j a h e n k i ­siä
ominaisuuksia . . . sivistääksemme
heidät.
Äskettäin ilmestyneessä " F i l o s o f i an
käsikirjassa" esitetään se selvemmäs-t
l seuraavasti: "Sekä m a t e r i a a l i s i a ja
henkisiä arvoja, joita i h m i s k u n t a on
luonut yhteiskunnallisen elämän k e ­hityksessä
käytetään usein sivistyk­sen
ilmaisuna . . . K u l t t u u r i o n luok-kaluontelnen.
Sen kehittämisen s u i m -
tauksen määrää hallitsevan luokan
edut."
Tästä syystä taistelu k u l t t u u r i r i n t a ­m
a l l a Canadan demokraattisen k u l t -
tuuriohjelman puolesta l i i t t y y yleiseen
taisteluun demokratian ja rauhan
puolesU n i i n poliittis^]. ,
l a k u i n myöskin kamjij
t a m i l i a . Se on eroittaaat»,
taistelusta.
48 tunnin työviittj
Canadan tehtaissa
OtUwa. _ TyömiaijtQj^
t a m a n tutkimuksen
tetaan täällä, että vuonna
kenteli 89.9 prosenttia
dastyölälsistä 48 tuntu
lyhemmän ajan. Nel
t u n n i n työviikko oli
prosentilla työläisistä,
Quebecin maakunnassa ia
sa. ^
LobIawn voitot
Toronto. — Loblaw
C o : n myynnit olivat vvmt
28 p. päättyneen vuoden
968.676 jättäen vero­j
a poistojen jälkeen puht
toksi vuoden myynneistä
verrattuna $1,509,671
vuoden ajalta. Yhtiö avaa
kuluessa 11 supermarket-n
-SITÄ:
:TÄT
Dn»LOMAATn
Opettajan omenatarhassa di
nyt omenavarkaita ja opettaji
M a t t i a syylliseksi, siitä syjsa
s a n o i :
" K a i k k i ne oppilaat, jotka ^-
leet viime yönä minun on
sani, nostavat kätensä
K a i k k i muut nostivat mm
paitsi M a t t i.
"Mikäs Mattia vaivaa, vai
k u u l u ? "
" E i kuulu", vastasi Matti.
Opettaja toisti kysymyksen
vammalla äänellä. Kaikki
pilaat nostivat kätensä paitsi f
"Eikö vieläkään kuulu?"
" E i kuulu."
Opettaja kolmannen keim
saman kysymyksen samalla t
"Eikö M a t U vieläkään
" E n " , vastasi Matti.
" M a t t i tulee tänne minun 1
sanoi opettaja, " j a minä
paikalle, n i i n nähdään sitten
k o . "
M a t t i Ja opettaja vaihtoirat
koja.
" K a l k k i ne, j o t ka eivät tänä
n a kello 4 ajoissa tulleet minun
reni huoneesta akkunan kautta
nostavat kätensä."
K a i k k i muut nostivat kätensä,
t a ei opettaja.
"Eikö opettaja kuullut", kys
" E n minä kuullut", sanoi
M a t t i toisti kysymyksen vielä
kertaa. samalla .tuloksella.
"Tämä o n tosiaankin mukava
ka kun tähän ei kuulu", sanoi
t a j a j a palasi nolona paikalleen.
. » • • •
V A I N JOLLOINKIN
— Valaiseeko sähkövalo tätä
— Kyllä, silloin kun on
j a salamoi.
• • •
ELAKO0N VAPADS
Hieman hiprakassa oleva mia
hestyi taxlajuria.
"Oletteko vapaa?" hän kysyi
T a x l a j u r i : (Kiiruhtain au"
"Kyllä."
Mies: "Eläköön vapaus!"
PÄIVÄN PAKINA
Kuka on tMjanl
tunee syksv-n aikana. Mitä tulee tule­van
kesän l a u l u j u h l a n ulkonaiseen k o ­reuteen,
olen varma, että oimistumine
siinä hy\'in. Kyllä me onnistunune
myöskin 'henkiseen puoleen nähden,
.ios kohdistaname tulevan toimintam­me
etupäässä kulttuiu-ikysyniyksiin.
lahuoneen uusiminen.. Sekin valmis- — Losojätkä.
runsaasti tarjotaan nykyajan nuorisolle. Tällaisten kirjojen
m3r>'nti j a rikosfilmien näyttely pitäisi estää turmiollisena.
Useilta taholta on k i i n n i t e t t y huomio siihen, että valtio
t u k i s i valistuskeskuksien rakentamista sekä niiden toimintaa.
Tällaisia ajatuksia on esitetty nuorisokysymyksen yhtenä suo­tavana
ratkaisuna. Niissä voitaisiin ohjata nuoriso oikealle
tielle. V. 1944 Canadan Taideneuvosto ehdotti $10,000.000
myöntämistä tähän tarkoitukseen. Asian eteen ei ole tehty
senjälkeen mitään. Nyt k u n Hon. Vincent Masseyn kunin­kaallinen
komissioni on r y h t y n y t toimintaan, o l i s i syytä tuo­da
tämä asia uudelleen e s i in j a pyytää komissionia kannatta­maan
tätä ehdotusta. Se olisi osittainen ratkaisu taistelussa
nuorisorikollisuutta vastaan.
Muutanaien viimeisten päivien a i ­kana
on täällä ollut merimiesten i m i -
o n edustajia omalla autollaan. A u ­tossa
o n k a i k e n l a i s i a timnuslauseita.
Y k s i on "Pitäkää amerikkalaiset
gänsterit pois Canadasta". T i l i ä t i e .
t y s t i t a r k o i t e t t i i n International S e a -
farers U n i o n rikkurijärjestöö. Tämä
rikkurijärjestö kuuluu A P L : n I S U :n
jäseniä on lentokoneilla kuljetettu
•yhdysvalloista Canadaan rikkomaan
Canadan merimiesten lakkoa.
K u n kysymyksessa oleva merimies­t
e n auto o l i p a r k a t t u k a d u n vairelle,
n i i n amerikkalainen turisti parkkasi
myöskin autonsa lähelle. Merimies­t
e n auto herätti myöskin tämän ame­r
i k k a l a i s e n huomiota Ja hän v i l k a i si
autoa ja aikoi lähteä kävelemään.
Yhtäkkiä hän p a l a s i t a k a i s i n k u n hän
huomasi tunnuslauseen "Pitäkää ame­r
i k k a l a i s e t gangsterit pois Canadas-
* t a " . Tätä hän ttiiJotU hetken aikaa
ennenkuin lähU kävelemään. Emme
ole varmoja tiesikö hän mitä tämä
tunnuslause tarkoitti. Nololta hän
k u i t e n k i n näyttL
Jokatapauksessa Y h d y s v a l t a i n A F -
L : n ylinunän Johdon gangsteripoli-t
i i k k a ei ole vähääkään canadalaisten
järjestyneiden työläisten mieleen. E i ­kä
myöskään maamme järjestyneit-t
e n työläisten tietolsimman osan myö­tätunto
ole C C L : n j a T L C : n oikeis-t
o j o h t a j a ln puolella Jotka ovat r y h ­tyneet
molemmissa uniokeskokslssa
eroittelemaan unioja, kuten CStJrn
j a IUMBC3W:ii. siitä sjvsta. ettft pfiä-oman
omistajat ovat heitä s i i h e n k e -
h o l t t a n e e t .
Taantumuksen taholta aina syyte­tään
niitä työläisiä j a työläisten Joh­t
a j i a , J o t ^ , puolustavat m i l i t a n t t i -
sesti elinoikeuksiaan, että he ovat
"kommunisteja". Canadan merimie­het,
jotka eivät alistuneet palk^tn-alenniiksecn,
ovat taantumuksen mie­lestä
komnumisteja. Kommunisteja
ovat myöskin A u s t r a a l i a n k i v i h i i l en
kaivajat, Lontoon satamatyöläiset. Ja
Suomen metsätyöläiset. E i s u i n k a an
sentään a i v a n näin ole a s i a n l a i t a . E i
aimeta kommunisteille varsin niin
suurta kuimiaa, v a i k k a kyllähän ne
ovat hjrvin aktiivisfa taistelussa p a ­rempien
palkkojen Ja työsuhteitten
puolesta. K a i k k e i n sekaisemmaksi on
k i U t e n k i n I W W Joutunut tässä k o m -
mimistikysymyksessä. Se o n t a r k a s ti
toistanut, kuten papukaija, taantu-muslehden
huutoja taistelevia työ­läisiä
vastaan.
Tk. 23 päivän I n d u s t r i a l i s t i n nume­rossa
o l i toimituskirjoitus, joka tosin
bU l a i n a t t u I W W : n pää-äänenkan-nattajasta
Industrial Workerista, jos­sa
selitetään, että kommunistien Ja
k a p i t a l i s t i en välillä o l l a a n pääsemäs.
sä hyvään sopuim. Itse sama lehti
k u i t e n k i n o n Jatkuvasti Julkaissut k a i ­k
e n l a i s i a juttuja siitä kuinka k o m -
mtmistien j a Ibapitalistien välillä käy­dään
ankaraa sotaa. Kysymyksessä
olevassa tpimituskirjoituksessa loptiksi
• a n o t a a n : '
" K a i k k i tämä, meidän kristalUpal-kuzune
mnkaan, viittaa seuraavanlai­seen
strategian suimtaan: Luotta­muksen
asettaminen työttömyyden l i ­sääntymiseen;
rikkuroimisen jälleen
m u o t i i n tuleminen j a sen mukaan
'patrioottista' harkintaa j a uniölden
välistä vihamielisyyttä. Lakot h a ­v
a i t a a n vaikeasti käsiteltäviksi siten
että heidän miehensä voisivat päästä
takaisin , josko hävitään t a i voitetaan,
j a samalla poliittisesti epähyödylli-s
l k s i ; sen s i j a a n yritetään kiinnlttäy-tyä
työnJlntajain kanssa tehtäviin y h -
teissopimuksiin j a n i i d e n orgaaneihln
j a luottaa s e l l a i s i in k u i n työttömien
järjestöt j a rotukysymykset häiriöi­den
tekemisen välinemä, j o i d en kaut­t
a yritetään saada lisää vaikutusval­t
a a n i i d e n työttömien j a r o t u j en kus­tannuksella
joiden ystävinä esiinny­tään
. . . "
Lxikijamme varmaankin arvaa mitä
oli sepustuksen lopussa. K u t e n t a ­v
a l l i s t a siinä k a r j a i s t i i n : "Yhtykää
I W W : h e n . "
T o d e l l a k i n k r i s t a l l o p a l l o m y s t i i k k a a!
K o s k a tämä selitys on s e l l a i s t a s i a n ­saksaa,
n i i n iiuomautamme, että tässä
t a r k o i t e t a an kommimistien suunnitte­lua.
Vai h a l u a v a t lojmmimistit luok-karauhaa.
Ihmettelimme j a kään-nimme
lehteä j a silmäsimme etusivua.
S u u r i l l a otsikoilla varustetussa Hel­s
i n g i n uutisessa puhutaan kommimis-t
i en johtamasta lakkollikkeestä I n ­d
u s t r i a l i s t in oikea käsi ei tiedä mitä
vasen tekee. Se on koko Suomen l a k -
koliikkeen ajan julkaissut p o r v a r i l l i s ­ten
propagandistien levittämät v a l ­heet
lakoiJvkulusta j a l a k o n a l k a m i ­sen
syistä. Tk. 22 päivän niuneron
etusivun alaotsikossa lehU riemastu­neena
huudahtaa: " K o m m u n i s t i t ovat
alkaneet menettämääh tukea lakkojen
laajentamiselle teollisuuksissa." O l i si
o l l u t odotettavissa, että I n d u s t r i a l i s -
t i , Jqka p h a i n a vakuuttanut k a n n a t ­tavansa
työläisten palkkataistelua.
Bikkuritpiminnao
on my&kin rikkuroimisU,
olisi tolmltuqyatetallaan saniaiait ptKdr) dusMaBgtln tolinlttaJ*^ " * ^
t a v a n sanan Suomen taistelevien
Iäisten puolesta. Sitä se ei ote
nyt vaan kailcki Suomen pona:
lähettämän l i a n se on huomatt»
o t s i k o i l l a julkaissut. Näin se on
nattanut rikkuroimlsta.
K u u l u i s a amerikkalainen pr
r i k i r j a l l l j a Jack London
r i k k u r i n seuraavanlaiseksi:
" K u n jumala oii luonut
kärmeen, sammakon ja vere
o l i hänellä vielä liettävää,
lellä, josta hän teki rikkurin,
k u r i o n kaksijalkainen eläin, joH»
k o r k k i r u u v i sieluna ja selkärj
seos hyytelöä j a limaa. Sillä
l a j o l l a ihmisillä on sydän, on
mädännäisten periaatteiden
nainen. K u n r i k k u r i kävelee
n i i n Ihmiset kääntävät selkänsä,
k e l i t itkevät taivaassa ja pön
h e l v e t in portit pitääkseen Mnrt
kona. Yhdelläkään ihmisellä 0
oikeus rikkuroida niin kauan
löytyy k y l l i n syvä lanunikko
hukuttamiseen tai kyllin pitkälö
r a a itsensä hirttämiseen.
" J u d a s Iskariot oli gentlemana
k u r i i n verrattuna. Mestarinsa "
tyään häneUä oU kylliksi kun'
liirttää itsensä — jota rikto
ole. Esau möi esikoisuutensa
rokkaan. Juudas möi vapab
30 hopeapenhingillä. Benf
n o l d möi maansa brittiläisen
upseerilupauksella. Nykyailuii^
k u r i myy synnyinoikeutensa
vaimonsa, lapsensa ja työläistä
työnantajansa trustin tai
s i o n i n täyttämättömällä lu
E s a u oli itsensä kavaltaja. J^»»
k a r i o t oli Jumalansa kavaltaj*-
nedict Arnold oli maansa f
L a k k o r i k k u r i on J " ™ ^ ^ , . -
perheensä Ja luokkansa kavaM*^